IRTI TUPAKASTA. Tupakkavieroituskurssi Lahden diakonian instituutin opiskelijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IRTI TUPAKASTA. Tupakkavieroituskurssi Lahden diakonian instituutin opiskelijoille"

Transkriptio

1 IRTI TUPAKASTA Tupakkavieroituskurssi Lahden diakonian instituutin opiskelijoille Mari Leminen Opinnäytetyö Syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mari Leminen, Irti tupakasta Tupakkavieroituskurssi Lahden diakonian instituutin opiskelijoille. Lahti, Kevät 2006, 92 s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tämän hankkeen tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa tupakkavieroituskurssi Lahden diakonian instituutin opiskelijoille. Instituutti voi jatkossa hyödyntää hankkeen toteutuksen ja arvioinnin kuvausta liitteineen järjestäessään seuraavaa vieroituskurssia. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota ryhmäläisille terveysneuvontaa terveyden edistämisen keinoin antamalla sellaista tukea ja tietoa, jota he kokivat tarvitsevansa onnistuakseen tupakasta vieroitumisprosessissa. Ryhmän toiminnan lähtökohtina olivat osallistujien toiveet, tarpeet ja tavoitteet tupakasta vieroitumisen suhteen. Ryhmän jäsenet osallistuivat tapaamiskertojen sisällön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hanke järjestettiin Lahden diakonian instituutin toimesta yhteistyössä instituutin lehtorin Pirjo Nissisen kanssa. Tupakkavieroituskurssille ilmoittautui kymmenen Lahden diakonian instituutin opiskelijaa, joista kuusi aloitti ryhmässä. Ryhmän jäsenet opiskelivat lähihoitajiksi, lastenohjaajiksi sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajiksi. Ryhmässä oli sekä nuoriso- että aikuisopiskelijoita. Ryhmän toiminta alkoi helmikuussa 2006 ja päättyi saman vuoden toukokuussa. Kokoontumiskertoja oli kymmenen. Ryhmän toiminnan aikana ryhmän jäsenet selvittivät ajatuksiaan tupakoinnista sekä siihen liittyviä tunteita ja tilanteita. Toiminnan alussa pohdittiin tupakoinnin riskitilanteita sekä merkitystä. Myöhäisemmässä vaiheessa keskityttiin retkahduspaineita aiheuttaviin tilanteisiin sekä oikean nikotiinikorvaushoidon löytämiseen. Toiminnan avulla oli tarkoitus auttaa ryhmän jäseniä tunnistamaan ja ymmärtämään tupakoinnista aiheutuvia oireita ja ongelmia tuottavia haitallisia toimintatapoja. Lisäksi tarkoituksena oli käynnistää ohjattu läpityöskentely terveyskäyttäytymisen muuttamiseksi. Hankkeen tavoitteiden toteutumista arvioitiin ryhmäläisiltä saadun suullisen palautteen sekä ohjaajan itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnissa ohjaaja käytti apunaan päiväkirjaa. Hän arvioi tupakoinnin lopettamisprosessin onnistumista tapaamiskerran tavoitteisiin sekä teoriatietoon peilaten jokaisen kokoontumiskerran jälkeen. Ryhmän jäseniltä saadusta palautteesta kävi ilmi, että ryhmän ilmapiiri koettiin turvalliseksi ja vapautuneeksi. Ryhmäläiset kokivat saaneensa ryhmästä tukea sekä hyödyllistä tietoa tupakasta vieroitumiseksi vertaistuen sekä ohjaajan avulla. Suurin osa jäsenistä saavutti itselleen ryhmän alussa asettamansa tavoitteet tupakasta vieroitumisen suhteen. Jokainen ryhmän jäsen onnistui kurssin aikana vähentämään tupakointiaan sekä vahvistamaan ajatusta tupakoinnin lopettamisesta. Näin ollen tupakonnista vieroitumisen kannalta tärkeät tavoitteet saavutettiin hyvin. Ryhmän jäsenten palautekeskustelusta kävi ilmi, että oppilaitoksen tarjoamalle tupakkavieroituskurssille oli helppo osallistua ja tarvetta vastaavanlaiselle kurssille olisi myös jatkossa. Asiasanat: tupakka, riippuvuus, vieroitus, ryhmät, kurssi, vertaistuki, terveyden edistäminen, hankkeet

3 ABSTRACT Mari Leminen: Smoking cessation course for student of Lahti Diaconal Institute. Lahti, Spring 2006, 92pp., 8 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Lahti Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education: Option in Public Health Care. The aim of this project was to develop and organize an elective smoking cessation course for students of Lahti Diaconal Institute. In the future the Institute can use the course model when organizing similar courses. The purpose of the smoking cessation course was to offer the group members support and information needed in order to succeed in the process of smoking cessation. The starting points the group were based on the participants hopes, needs and goals. The group members participated in the planning, realisation and evaluation of the contents of the meetings. The group leader`s aim was to co-operate with the group members and to achieve a safe and relaxed atmosphere. The project was realised in co-operation with Lahti Diaconal Institute and with teacher Pirjo Nissinen.Ten students signed up and six of them participated in the course. Members of the group were studying for practical nurse, children`s instructor and youth and leisure instructor, some of them were adult students.the first meeting was in February and the last in May There were ten meetings altogether. The group`s aims were evaluated using oral feedback by the group members and selfevaluation of the leader. The leader used a diary in self-evaluation. After each meeting the leader evaluated the success of the smoking cessation course in relation to the theoretical facts. According to the feedback from the group members, the group` s atmosphere was found to be safe and relaxed. The group members felt that they got support and useful information from the peer group. Most of them achieved the goals they set for themselves at the beginning of the course. Every member of the group was able to reduce smoking and strengthen the thought of giveing up smoking. Therefore, the important aims in view of the smoking cessation course were achieved very well.the feedback showed that it was easy to participate in the course. Feedback also showed that there is need for this kind of a course in the future. Keywords: smokig, cessation, course, peer support, health promotion, projects

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.6 2 RIIPPUVUUDEN SYNTYMINEN JA RIIPPUVUUSKÄYTTÄYTYMINEN..8 3 TUPAKKA JA TUPAKKARIIPPUVUUS Tupakka laillinen riippuvuuden aiheuttaja Psyykkinen, sosiaalinen ja tapariippuvuus Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta Fyysiset vieroitusoireet Tupakan aiheuttamat yleisimmät sairaudet TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Terveyskäyttäytymisen muutosvaihemalli tupakoinnin lopettamisessa Motivaatio tupakoinnin lopettamiseen Omaehtoinen lopettamispäätös Tupakkavieroitusryhmät Korvaava nikotiinihoito Bupropioni tupakasta vieroituslääke Hypnoosi, akupunktio ja Easy Quit laserhoito Tupakoimattomana pysyminen TERVEYSNEUVONTARYHMÄN OHJAAMINEN Ryhmän muodostuminen ja ryhmäprosessi Terveysneuvonta ryhmälle terveydenedistämisen keinoin Vertaistuen merkitys terveysneuvontaryhmässä KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET...29

5 7 HANKKEEN TOIMIJAT, YHTEISTYÖRYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT KUVAUS HANKKEEN SUUNNITELMASTA HANKKEEN TOTEUTUS OHJAAJAN ARVIOINTIA KOKOONTUMISKERROISTA POHDINTA Eettiset kysymykset kehittämishankkeessa Pohdintaa toteutetusta tupakkavieroituskurssista Oman oppimisen arviointia Jatkohankkeiden aiheita 54 LÄHTEET..56 LIITTEET...59 LIITE 1: Hankelupahakemus..59 LIITE 2: Sopimus opinnäytetyön yhteistyöstä...61 LIITE 3: Ryhmän periaatteet, säännöt, tupakkahistorian kartoitus ja tavoitteet.62 LIITE 4: Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti..63 LIITE 5: Tupakoinnin hyvät ja huonot puolet lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä...64 LIITE 6: Vieroitusoireet, perustietoa nikotiinista ja nikotiinikorvaushoito 65 LIITE 7: Tupakoinnin lopettamiseen valmistautuminen.76 LIITE 8: Testattuja vinkkejä lopettajalle.85

6 1 JOHDANTO Ei mikään ole niin suuresta merkityksestä kuin hyvä terveys, vaikka sen huomaa vasta silloin kun se puuttuu. - Minna Canth - Tupakointi on laajalle levinnyt vakava terveydellinen riskitekijä sekä yksilön että kansanterveyden kannalta tarkasteltuna. Viimeisen 50 vuoden aikana tupakoinnin yleisyys on muuttunut Suomessa merkittävästi. Naisten tupakointi on lisääntynyt kolminkertaiseksi, kun vastaavasti miesten tupakointi on vähentynyt kolmasosaan huippuvuosista. (Suomen Yleislääketieteen yhdistys.) Mikään muu teollisesti valmistettu tuote ei tapa yhtä paljon ihmisiä kuin tupakka. Suomessa kuolee vuosittain 5000 ihmistä tupakoinnin vuoksi sydän-, verisuoni-, syöpä- ja keuhkosairauksiin. Vuonna 2003 alkoholisairauksiin kuoli 1500 suomalaista. Kukaan ei ole katunut sitä, ettei ole aloittanut tupakointia, eikä sitä, että on lopettanut. Tupakoinnin lopettaminen tuo elinvuosia lisää vuotta ja rahaa sekä terveyttä. (Vierola 2006, 9 10.) Lahden diakonian instituutissa on pohdittu opiskelijoiden tupakoimattomuuden tukemista. Tupakoimattomuuden tukeminen kuuluu osaksi oppilaitoksen kasvatustehtävää eli opiskelijoiden terveen kasvun ja kehityksen tukemista, mihin liittyy myös tupakoimattoman ja päihteettömän elämäntavan omaksuminen. Tupakointi ei ole vain yksityisasia, vaan opiskelijat valmistuvat ammatteihin (lähihoitaja, lastenohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja), joissa heidän tulisi tukea asiakkaiden tai potilaiden tupakoimattomuutta tai joissa tupakansavun haju voi aiheuttaa ongelmia (esim. allergiset potilaat tai lapset päivähoidossa). Lahden diakonian instituutissa tupakoimattomuuden tukemiseen kuuluu kolme toistaan täydentävää osa-aluetta, joita yhdistää tupakoimattomuutta tukeva oppilaitoskulttuuri: 1. tupakoimattomana pysyminen, 2. motivointi tupakoinnin lopettamiseksi sekä 3. tupakoinnin lopettamisen tukeminen. (Lahden diakonian instituutin turvallisuusohje.)

7 7 Tupakkalain (765/94, kohta) mukaan tupakointi on kielletty oppilaitosten opiskelijoille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden pääasiassa kahdeksantoista vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat ovat eri-ikäisiä ja samassa kiinteistössä on myös Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikkö, jonka opiskelijat ovat täysi-ikäisiä. Alaikäiset opiskelijat ovat Lahden diakonian instituutissa vähemmistönä, eikä oppilaitoksen toimintatapojen tule edesauttaa heidän tupakoinnin aloittamista. Tämän hankkeen tarkoituksena oli suunnitella sekä toteuttaa Lahden diakonian instituutin opiskelijoille tupakasta vieroituskurssi, vapaasti valittavana kurssina. Kurssi oli tarkoitettu tupakoiville instituutin opiskelijoille, jotka haluavat tukea tupakoinnin lopettamiseen. Päädyin aiheeseen, koska halusin toteuttaa opinnäytetyönä kehittämishankkeen. Olin kiinnostunut kokeilemaan tupakkavieroituskurssin toteutumista koulumuotoisesti järjestettynä. Ajatus tupakkavieroitusryhmästä tuli työelämäyhteistyökumppaniltani Lahden diakonian instituutilta, jonka oppilaat olivat toivoneet tukea tupakoinnin lopettamiseen kurssimuotoisesti. Tämän kehittämishankkeen avulla sain tulevaa ammattiani varten hyödyllistä kokemusta ryhmän ohjauksesta ja kehittämishankkeen toteuttamisesta. Ensisijaisina hyödynsaajina olivat ryhmäläiset. Lahden diakonian instituutti voi jatkossa hyödyntää kehityshankkeen kirjallista tuotosta liitteineen järjestäessään seuraavaa tupakkavieroituskurssia.

8 8 2 RIIPPUVUUDEN SYNTYMINEN JA RIIPPUVUUSKÄYTTÄYTYMINEN Ihminen tarvitsee nautintoja, mielihyvää. Mielihyvää koetaan huomaamatta tai tietoisesti sitä hakien. Hyvä ruoka, musiikki, liikunta, seksi sekä hiljaisuus ovat useille keitaita arjen touhuissa. Mielihyvä voidaan yhdistää erilaisiin tilanteisiin, ihmisiin, paikkoihin tai omaan sisäiseen tilaan. Fyysisesti mielihyvä syntyy aivoissa ärsykkeen seurauksena. Se voi syntyä sisäisenä kokemuksena (rauhallinen hetki) tai yhteisestä kokemuksesta (teatteriesitys, kävelyretki). Mielihyvää voi myös synnyttää kemialla: alkoholilla, tupakoinnilla tai lääkeaineilla. (Patja, Iivonen & Aatela. 2005, ) Riippuvuuden syntymiseksi tarvitaan yksilön oma valinta sekä muita altistavia tekijöitä, kuten esimerkiksi aineen saatavuus, kokeilijan uteliaisuus, pyrkimys etsiä uusia kokemuksia, ystäväpiiri, aineen sosiaalinen hyväksyttävyys, kokeiluun liittyvät riskit sekä kokeilijan suhtautuminen auktoriteetteihin ja sosiaalisiin normeihin (Kylmänen 2005, 55). Riippuvuuden syntymiseen kuluva aika on yksilöllinen; jo muutama yksittäinen kokeilu voi aiheuttaa riippuvuuden. Riippuvuuden perusmekanismi on kaikilla aineilla sama, vaikka riippuvuutta aiheuttavat aineet eivät ole keskenään samanlaisia. Riippuvuudelle tunnusomaista on, että vieroituksen jälkeen pienikin annos aiheuttaa voimakkaan ja nopean riippuvuuden palaamisen. (Nieminen 1999, 70.) Perinnöllisten tekijöiden on todettu vaikuttavan riippuvuuden kehittymiseen. On olemassa ihmisiä, jotka ovat hyvin addiktiivisia luonteeltaan ja tästä syystä heille on mahdollista syntyä riippuvuus ruokaan, liikuntaan, peleihin tai esimerkiksi seksiin. Riippuvuuskäyttäytymiseen liittyy usein avointa pelkoa tai peiteltyä syyllisyyttä, jotka johtuvat riippuvuuteen sisältyvästä ristiriidasta: yhtäältä riippuvuus tuottaa tyydytystä, toisaalta siitä koituu haittaa niin itselle kuin muillekin. Niinpä sitä salataan tai sen kielteisiä sairauksia vähätellään. (Hilden 2004, 26.) Riippuvuutta ylläpitävät monet psyykkiset tekijät, kuten aineen tai toiminnan vaikutuksia koskevat odotukset, erilaiset psyykkiset tarpeet ja motiivit tai heikko turhautumisen sietokyky. Pakonomaisilla riippuvuuksilla on voimakas taipumus uusiutua. Usein myös riippuvuus korvautuu toisella. Kun ihminen on tottunut muokkaamaan sisäistä tilaansa jollain aineella tai toiminnalla, samaa tarkoitusta tuottamaan löytyy muitakin aineita tai

9 9 toimintoja. Kierre jatkuu uudessa muodossa, ellei ongelmaa aiheuttavaa toimintaa korvata rakentavammalla vaihtoehdolla. Riippuvuusongelmaa tulisi lähestyä riippuvaisesta itsestään käsin, näin ollen hänen kokemuksistaan. Tulisi etsiä keinoja, joilla riippuvainen voi itse vaikuttaa elämäänsä. (Hilden 2004, 27.) 3 TUPAKKA JA TUPAKKARIIPPUVUUS 3.1 Tupakka laillinen riippuvuuden aiheuttaja Tupakkakasvi, latinankieliseltä nimeltään nicotiana tabacum, on tupakkatuotannon raaka-aine. Luonnonvaraisena se kasvaa Amerikassa, Meksikossa ja Länsi-Intiassa. Luonnontieteellisen nimensä tupakka on saanut ranskalaisen diplomaatin Jean Nicot n mukaan, joka toi tupakan Ranskaan vuonna (Hilden 2004, 7.) Tupakkatuotteisiin, kuten savukkeisiin käytetään myös useita muita aineita kuin tupakkakasvia. Esimerkiksi ammoniakki tehostaa nikotiinin imeytymistä sekä vahvistaa näin riippuvuutta. Mausteet taas tehostavat makua, makeutusaineet tekevät maun paremmaksi, mentoli auttaa savun hengittämisessä ja kaakao laajentaa hengitysteitä. (Hilden 2004, 7.) Tupakassa on yli neljätuhatta kemikaalia, jotka voidaan jakaa pääpiirteissään neljään pääryhmään: 1) syöpää aiheuttavat aineet: tupakassa on todettu olevan noin kuusikymmentä karsinogeenista eli syöpää aiheuttavaa ainetta. 2) Ärsyttävät aineet: ärsyttävät aineet itsessään eivät aiheuta syöpää, mutta avustavat karsinogeeneja ja ovat näin mukana sairauden synnyssä vaikuttamalla värekarvatoimintaan, sekä lisäämällä limaneritystä hengitysteissä. 3) Riippuvuutta aiheuttava aine: riippuvuutta aiheuttava aine on nikotiini, joka on tupakansavussa sitoutuneena tervayhdisteisiin. Tervahiukkaset kulkeutuvat helposti keuhkojen sisäosiin ja keuhkorakkuloihin. Keuhkorakkuloista nikotiini imeytyy ihmisen elimistöön ja saavuttaa aivot noin seitsemässä sekunnissa. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta ja sitä voidaan verrata esimerkiksi huumeriippuvuuteen. 4) Häkäkaasu: häkä eli hiilimonoksidi tarkoittaa palamisen yhteydessä syntyvää

10 10 kaasua. Suurina annoksina, esimerkiksi tulipaloissa, häkäkaasu on tappavaa, mutta pienempikin määrä pitoisuus veressä vähentää kudosten hapensaantia. Tämän seurauksena on suorituskyvyn heikkeneminen, pääsärky ja väsymys. (Hilden 2004, 9 11.) Tupakkariippuvuus voidaan määritellä pakonomaiseksi tahdoksi tehdä omaa elämää haittaavaa toimintaa eli tupakoida. Tupakkariippuvuus täyttyy, jos henkilöllä on vähintään kolme seuraavista oireista: tupakanhimo (mielihalu, nikotiinihimo), vaikeus kontrolloida tupakointia (ympäristöstä piittaamaton tupakointi, tehtävien hidastunut suoritus), vieroitusoireet, toleranssi (nikotiinin sietokyky kasvaa, tupakointi lisääntyy), tupakoinnin pohdiskelu (halu päästä pian tupakoimaan) sekä jatkuva haitoista piittaamaton tupakointi (tupakkayskä, limayskökset, hajuongelmat). (Kylmänen 2005, ) Tupakkariippuvuus täyttää päihderiippuvuuden kriteereistä kaikki. Päihderiippuvuuden kriteereitä ovat seuraavat: 1) Voimakas halu ja pakonomainen tarve ajavat käyttämään ainetta. 2) Kykenemättömyys kontrolloida aineen käytön aloittamista sekä lopettamista. Ainetta käytetään usein ja yhä enemmän, sekä lisäksi käyttöön on jatkuva halu. Yritykset vähentää aineen käyttöä epäonnistuvat. 3) Fysiologiset vieroitusoireet alkavat aineen käyttöä lopetettaessa tai sitä vähennettäessä. Vieroitusoireiden välttämiseksi tulee tarve käyttää samaa tai vastaavanlaista ainetta. 4) Sietokyky kasvaa ja näin ollen päihtymystilan tai toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi tarvitaan aiempaa suurempia annoksia. Mikäli annos on aina sama, aineen käytöllä on selvästi heikompi vaikutus. 5) Aineen käyttö on jatkuvaa tiedostetuista haitoista huolimatta. (Hilden 2004, ) Yksilölle tupakkariippuvuus tuottaa ristiriitaisia tuntemuksia, koska tupakointi itsessään tuottaa mielihyvää aiheuttaen samalla tupakoitsijan tuntemia erilaisia haittoja. Ristiriitatilainteisiin kuuluu yleisesti todistelunhalu käytön jatkamiseen, kuten asian on hallinnassani, voin lopettaa milloin haluan sekä mahdollisten selvästi havaittavien terveysongelmien kieltäminen. (Kylmänen 2005, 55.) Tupakoimaan opettelun kautta tupakoija tuottaa itselleen mielihyvää. Poisoppiminen tupakoinnista on mahdollista. Tupakointia lopettaessa on tiedostettava tupakan itselle tuottama mielihyvä, jotta siitä voi luopua. (Patja ym. 2005, ) Tupakoinnissa on mielihyvähakuisuuden lisäksi itsenäisyyspyrkimystä. Useimmat tupakoitsijat ajattelevat tupakoinnin olevan ratkaisu ongelman sijaan. Ongelma on ainoas-

11 11 taan järkitasolla, sillä tupakoitsijoille syyt tupakointiin, sekä sitä ylläpitävät tekijät, ovat piilotajuisia, eikä tupakoiva ihminen pysty näitä seikkoja järjellä hallitsemaan. Tupakoitsijat tiedostavat tupakointiin liittyvät vaarat, mutta ovat tupakointiin sidoksissa niin voimakkain piilotajuisin sitein, että se vie voiton järkiasioissa. Tupakointiin ei ole järkisyitä ja näin ollen sen lopettaminen ei onnistu ainoastaan järkisyitä tarjoamalla. Tupakoivilla ei ole ratkaisuja tupakoinnin tilalle ja he pelkäävät menettävänsä minän hallinnan tupakoinnin lopettamisen jälkeen. (Nieminen 1999, ) Tupakkariippuvuuden aiheuttaa tupakan nikotiini. Tupakan savun terva edesauttaa nikotiinin imeytymistä keuhkoista aivojen mielihyväkeskukseen muutamassa minuutissa. Samalla hetkellä muut karsinogeenit ja lisäaineet, joita on noin 4000 erilaista, tekevät tupakasta saatavan nikotiinin elimistölle mahdollisimman helpoksi vastaanottaa ja käyttää aiheuttaen elimistöön fyysisiä sairauksia. (Hilden 2004, 25.) Riippuvuuden ohella nikotiiniin kehittyy myös toleranssi. Aineen käytön jatkuessa ihminen tarvitsee saman vaikutuksen saadakseen yhä suurempia annoksia. Tupakkariippuvuudelle on tunnusomaista tupakkamäärien kasvu aikaa myöten. Nuorena aloittaneiden muutamat poltetut savukkeet päivässä nousevat nopeasti askilliseen päivässä. (Nieminen 1999, 69.) Tupakkariippuvuudelle on tyypillistä, että monien tupakoijien on vaikea luopua tupakasta, vaikka he sitä haluaisivatkin. Nuorena tupakointi omaksutaan kavereiden tupakoinnin kautta, ja aikuisena tavasta on vaikea päästä eroon monitahoisen riippuvuuden vuoksi. Tupakkariippuvuutta on pitkään vähätelty, sekä tupakkaa on pidetty lähinnä nautintoaineena, vaikka siihen tulee pahimmillaan huumausaineisiin verrattava fyysinen riippuvuus. (Nieminen 1999, 61, 68.) Tupakkariippuvuus on päihdelääketieteen yksi vaikeimmista riippuvuuksista, esimerkiksi vaikeasta huumausaineriippuvuudesta toipunut ei ole pystynyt lopettamaan tupakointia. (Kylmänen 2005, 56.) 3.2 Psyykkinen, sosiaalinen ja tapariippuvuus Fyysisen nikotiiniriippuvuuden lisäksi tupakointiin kehittyy helposti myös sosiaalinen ja psyykkinen riippuvuus. Tupakointiin liittyvä sosiaalinen riippuvuus tulee esiin, nuoren aloittaessa tupakoinnin, mutta se tulee myös esiin työyhteisössä, kun muut lähtevät tauolle. (Merenneito.) Sosiaaliset ja psykologiset riippuvuudet kehittyvät klassisen eh-

12 12 dollistumisen ja kognitiivisten oppimismallien kautta. Koulussa opiskelija suuntaa välitunnilla tupakointipaikalle, jossa sosiaaliset kontaktit voivat olla oppitunteja mielenkiintoisempia asioita, jolloin välitunnille soittavasta kellosta on mahdollista syntyä ehdollistava ärsyke nikotiinitarpeelle. (Uutela & Haukkala 2005, ) Psyykkisessä riippuvuudessa tupakointi liittyy johonkin tilanteeseen (Huovinen 2004, 44). Tupakointi yhdistetään usein tilanteisiin, joissa tupakointi on luontevaa kuten muun muassa työrupeaman päättämiseen, ruokailuun sekä ravintolassa käymiseen. Stressaavat tilanteet, joissa tupakoiva henkilö haluaa rauhoittua, saavat hänet sytyttämään tupakan, josta syntyy mielihyvän tunne. (Merenneito.) Sosiaalinen riippuvuus on olennaista erityisesti nuorten kohdalla. Riippuvuus ilmenee vaikeutena olla tupakoimatta tilanteissa, joissa kaveritkin polttavat, esimerkiksi koulujen välitunnilla. Sosiaalista riippuvuutta voidaan myös kuvata haluttomuutena luopua tupakkatuotteita käyttävistä kaveripiireistä. (Kylmänen 2005, 56.) Sosiaalisella riippuvuudella on merkittävä paino alkuvaiheessa, kokeilun alullepanijana, käyttäytymistapojen sekä normien iskostajana, joka ylläpitää näin ollen tupakoinnin jatkuvuutta (Nieminen 1999, 70). Suuri osa tupakoijista (35 40 %) on tapapolttajia. Heillä on merkittävä sosiaalinen riippuvuus sekä tavoiksi muotoutuneet tupakointitottumukset. Tapapolttaja pystyy tiettyyn rajaan asti kontrolloimaan tupakointiaan, jos se on kiellettyä tai epäsopivaa. (Nieminen 1999, 109.) Tapa sytyttää savuke, pitää sitä käsissä sekä polttaa sitä, ovat jo vakiintuneita tapoja. Suomalainen tupakoija tupakoi keskimäärin 20 savuketta päivässä. Tämä tarkoittaa, että päivässä on 20 tilannetta, jossa kädet etsiytyvät taskuun ja kaivavat askin. Keskimäärin yhden tupakan polttamiseen kuluu noin 10 imukertaa, mikä tekee 200 käden liikettä päivässä, 200 imua, 200 suunsupistusta, 200 mukavaa tunnetta kurkussa sekä 200 savukiehkuraa puhallettuna. Mitään muuta elintapaa ei toisteta yhtä usein päivässä, viikossa tai vuodessa. Syömme 3 4 ateriaa päivässä sekä käymme vessassa 6 8 kertaa. Kehon muistiin on painautunut liikeratoja, jotka tupakoija osaa väsyneenä, kiireessä, humalassa sekä unissaan. Näin ollen tupakointi on kehittynyt vahvaksi tapariippuvuudeksi. (Patja ym. 2005, 21.)

13 Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta Tupakan yhteys mielihyvän kokemukseen on suora pohjautuen biologiaan. Näin ollen tupakointi ja siitä saatava nautinto ei ole vain oma ominaisuutensa ja opittu tapa, vaan sen taustalla ovat monet elimistön mekanismit. Mielihyvä on soluverkoston viestintää, kemiaa sekä sähköä. Solujen pinnalla on tuntopisteitä, reseptoreja, jotka haistelevat veressä kulkevien aineiden viestejä sekä lähettävät omia kemiallisia viestejään toisille reseptoreille. Tupakan sisältämä nikotiini, emäksinen kemiallinen yhdiste, sitoutuu keskushermostossamme suoraan reseptoreihin, jotka ovat nimetty nikotiinireseptoreiksi, nikotiinin mukaan. (Patja ym. 2005, 16.) Nikotiinin vaikutus aivoissamme perustuu sen kykyyn pieninä annoksina kiihdyttää aivoissa olevien nikotiinireseptorien toimintaa hetkellisesti, mutta suurina annoksina se lamaa samat reseptorit sekä aivojen toiminnan. Nikotiinireseptoreita on kaikkialla elimistössä, erityisesti aivoissa. Reseptoreita on runsaasti niillä aivojen alueilla, joilla syntyy nautinnon kokemuksemme. (Patja ym. 2005, 17.) Nikotiinireseptoreita eri yksilöillä on eri määrä syntyessään. Perimämme vaikuttaa sekä reseptorien määrään ja muotoon, mikä vaikuttaa yksilön herkkyyteen tulla riippuvaiseksi nikotiinista. Tämä selittää sen, että noin kymmenen prosenttia tupakoijista ei tule riippuvaiseksi nikotiinista ja osa tulee erittäin nopeasti voimakkaasti riippuvaiseksi nikotiinista. (Patja ym. 2005, 17.) Aivot tottuvat nikotiiniin, mikä näkyy muutoksina aivojen rakenteessa eli reseptorien määrä alkaa lisääntyä ja ne herkistyvät nikotiinille. Aivojen saadessa nikotiinia, reseptorit alkavat toimia nopeammin ja näin vapauttavat aivoille välittäjäaineita. Samaan aikaan reseptoreita on enemmän ja nikotiinin vaikutus tehostuu. Nikotiinin väheneminen aivoissa johtaa tottuneella tupakoijalla nopeasti epämiellyttävään oloon, vieroitusoireisiin. (Patja ym. 2005, ) Elimistö hiljalleen mukautuu epämiellyttäviin, poikkeuksellisiin myrkkyihin. Sopeutumista kuvaa useiden tupakoinnin lopettaneiden henkilöiden kokemus fyysistä vieroitusoireista. Usein nämä vieroitusoireet ovat niin voimakkaita, että tupakointi jatkuu. (Kylmänen 2005, 56.)

14 Fyysiset vieroitusoireet Tupakointi säilyttää nikotiinipitoisuuden tupakoijan sille tottumalla tasolla. Elimistö on tottunut toimimaan nikotiinipitoisessa ympäristössä. Fyysiset vieroitusoireet alkavat, kun nikotiinin määrä veressä alkaa laskea. Fyysiset vieroitusoireet ovat niitä ruumiin tuntemuksia, joita tupakoijalla on lopettamisen ensipäivinä. Fyysiset vieroitusoireet sekoittuvat helposti muihin tupakan aiheuttamiin riippuvuuksiin: tapaan, tottumukseen ja psyykkiseen riippuvuuteen. (Nieminen 1999, 78.) Nikotiini hajoaa elimistössä nopeasti eli noin puolentoista tunnin kuluttua pitoisuus veressä on puolet tupakoinnin aikaisesta. Vieroitusoireet alkavat ilmentyä, kun veren nikotiinipitoisuus on laskenut puoleen siitä, mihin tupakoijan elimistö, etenkin aivot ovat tottuneet. Fyysinen riippuvuus ylläpitää tupakointia, koska vieroitusoireet alkavat yleensä kahden tunnin kuluttua viimeksi poltetusta savukkeesta. Ehkäistäkseen vieroitusoireiden ilmaantumista tupakoija tupakoi. Tupakoinnin vahvan fyysisen puolen tunnistaakseen on tiedostettava omat vieroitusoireet. (Patja ym. 2005, ) Tupakan tyypillisimpiä vieroitusoireita ovat tupakanhimo, ärtyisyys, kärsimättömyys, ahdistuneisuus, levottomuus sekä keskittymisvaikeudet. Muita yleisiä oireita tupakoinnin lopettamisen jälkeen ovat uneliaisuus, unihäiriöt, päänsärky ja lisääntynyt ruokahalu. Tupakoinnin lopettamisesta aiheutuvia fysiologisia vieroitusoireita ovat sydämen lyöntitiheyden sekä verenpaineen hetkellinen lasku, ihon lämpötilan ja ääreisverenkierron nouseminen. (Nieminen 1999, 72.) Pahimmillaan vieroitusoireet ovat 1-3 vuorokauden jälkeen lopettamisesta. Fyysiset vieroitusoireet kestävät keskimäärin kolmesta neljään viikkoa, alussa oireet voivat olla hyvin voimakkaita, mutta laantuvat ensimmäisen viikon aikana. (Patja ym. 2005, 79.) Fyysisten vieroitusoireiden voimakkuutta ei ole helppo ennustaa. Tupakointivuodet tai poltettujen savukkeiden määrä eivät välttämättä osoita mahdollisten vieroitusoireiden voimakkuutta. Fyysisten vieroitusoireiden kokemisessa on myös vaihtelua. Osalle fyysiset tuntemukset ovat sietämättömiä sekä niistä on päästävä eroon hinnalla millä hyvänsä, vaikka tupakoimalla. Toiset taas kokevat vieroitusoireet osana elimistön puhdistumista, osa kertoo näkevänsä unia tupakoinnista vuosikymmeniä tupakoinnin jälkeen. (Patja ym. 2005, 79.)

15 Tupakan aiheuttamat yleisimmät sairaudet Patjan ym. (2004, 106) mukaan suurin osa tupakoijista uskoo tietävänsä paljon tupakan aiheuttamista sairauksista, koska jokaisen askin kyljessä kerrotaan jostain tupakan aiheuttamasta sairaudesta. Joka vuosi kuitenkin tutkimuksissa löytyy uusia terveyshaittoja, joita tupakka aiheuttaa. Tupakoijan kannattasi siis välillä päivittää tietonsa, mikäli aikoo hokea, että tuntee tupakan aiheuttamat vaarat. Tupakointi vahingoittaa koko elimistöä ja aiheuttaa useita sairauksia. Tupakointi vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa heikentäen samalla paranemistuloksia. Erityisen herkkiä tupakan aiheuttamille vaurioille ovat henkilöt, joilla on jokin vakava perussairaus. (Huovinen 2004, 111.) Suomessa joka viides kuolema aikuisiällä aiheutuu tupakasta eli vuosittain noin 5000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama, ja joka viides sydän- ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimääräisesti tupakointi lyhentää elinikää kahdeksan vuotta. (Patja ym. 2005, 107.) Tunnetuin tupakkasairaus on keuhkosyöpä. Patja ym. (2005, 108) kirjoituksessa ilmenee, että keuhkosyöpä on yksi tärkein ennaltaehkäistävistä syöpätaudeista, sillä 90 % keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista. Keuhkosyöpä on suomessa yleisempää miehillä kuin naisilla. Vuosittain keuhkosyöpään sairastuu 1400 miestä ja 538 naista. Toinen yleinen tupakan aiheuttama sairaus on keuhkoahtaumatauti (chronic obstructive pulmonary disease, COPD). Keuhkojen pienet rakkulat alkavat rikkoutua, ja näin syntyy laajoja keuhkorakkuloita, jotka aiheuttavat keuhkolaajentuman. Tyypillisiä piirteitä keuhkoahtaumalle ovat etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja hengitysteiden hidastunut uloshengitysvirtaus. Lähes kaikki tupakoijat oireilevat keuhkoputkien ärsytystilasta, kroonisesta keuhkoputken tulehduksesta. Tupakoijat tuntevat taudin nimellä tupakkayskä. (Patja ym. 2005, ) Keuhkoahtaumatautia sairastaa Suomessa noin henkilöä ja piilevää keuhkoahtaumatautia vähintään saman verran (Huovinen 2004, 115). Jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan on tunnettu tupakan vaikutuksista sydän- ja verenkieroelinten sairauksien syntyyn. Joka vuosi arviolta 1600 miestä kuolee tupakan

16 16 aiheuttamaan sydän- ja verenkiertoelimen sairauteen. Tupakoivalla on kaksinkertainen riski sydäninfarktiin tai aivoinfarktiin. Tupakointi pahentaa valtimoiden kovettumatautia sekä altistaa myös aikuistyypin diabetekselle. Tupakointi aiheuttaa myös useita erilaisia suunsairauksia, aiheuttaa haittoja raskauteen ja synnytyksen jälkeiseen aikaan, aiheuttaa hedelmättömyysongelmia, tupakansavulla aiheutetaan lapselle allergioita sekä toistuvia infektioita sekä muita lukuisia terveyshaittoja, joista mainittakoon ihon enneaikainen vanheneminen, leikkauskomplikaatiot, silmänrappeumasairaudet, osteoporoosi sekä vaihdevuosien aikaistuminen. (Patja ym. 2005, ) 4 TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Suomessa tupakoi päivittäin arviolta noin aikuista ja nuorta. Laskettaessa satunnaistupakoijat mukaan 1,1 miljoonaa suomalaista tupakoi tai käyttää nuuskaa. Tupakoinnin lopettajia on suuri joukko; joka vuosi noin suomalaista yrittää lopettaa tupakoinnin. Alle 18-vuotiaista tupakoivista nuoristakin suuri osa on jo kokeillut lopettamista tai lopettanut. Ikävuosien karttuessa ihminen viisastuu ja lopettaneita on yli 45-vuotiaissa enemmän kuin tupakoivia. Vanhuuden kynnykselle asti tupakoiva menettää keskimäärin kahdeksan elinvuotta tupakan aiheuttaman kuolleisuuden vuoksi. Kuolleisuuden korkein piikki alkaa jo 45-vuotiaiden ryhmässä. (Patja ym. 2005, 25.) Tupakoijista enemmistö on riippuvainen tupakan nikotiinista. Se vie ihmisen salakavalasti mennessään: kukaan ei varsinaisesti päätä ryhtyä tupakoijaksi. Tupakoinnin lopettamisen tulee olla hyvin harkittu päätös, jota muut eivät pysty tupakoijan puolesta tekemään eikä ketään voi pakottaa lopettamaan tupakointia. Asenteidenmuutos on auttanut tupakoijia lopettamaan, sillä tupakointi ei enää ole sosiaalisesti yhtä hyväksyttävää kuin aikaisemmin. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, vaikka tietoa tupakoinnin vaaroista olisi riittävästi. Lopettamisen esteenä ei yleensä ole motivaation puute vaan riippuvuus nikotiinista. Tupakoinnissa panoksena on terveys, henki ja rahat siksi se kannattaa lopettaa. (Vierola 2006, )

17 17 Tupakointi on tupakoijalle tunteen eikä järjen asia. Tupakoijan toiveajattelun sekä todellisten tupakoinnin lopettamislukujen välillä on suuri ero. Moni uskoo lopettavansa, mutta harva lopettaa tupakoinnin pysyvästi. Moni tupakoija haluaakin ammatti-ihmiseltä tietoa lopettamista helpottavista apukeinoista. (Vierola 2006, 293.) Nykyiset markkinoilla olevat nikotiinikorvaushoidot sekä reseptillä saatavat lääkkeet ovat hyvänä apuna lopettamisessa. Onnistumiseen vaikuttavat erityisesti kolme asiaa: sopivan vieroitushoidon- ja menetelmän löytyminen sekä hyvä valmistautuminen lopettamiseen, luja tahto ja usko omiin kykyihin sekä ympäristö, joka tukee pysyvää lopettamista. (Puska, Urjanheimo & Ikävalko 1995, ) 4.1 Terveyskäyttäytymisen muutosvaihemalli tupakoinnin lopettamisessa Prochaskan ja Diclementen (1984) muutosvaihemalli kuvaa motivoitumista elintapamuutoksissa. Tupakkavieroituksen ollessa millaista tahansa, on tärkeää selvittää vieroitettavan käyttäytymisen muutoksen vaihe ja valita ohjauksen ja hoidon sisältö tämän mukaan. (Hilden 2004, 33.) Muutosvaihemallissa muutokset terveyskäyttäytymisessä tapahtuvat kuuden vaiheen kautta, koska matkallaan muutokseen asiakkaalla on erilaisia motivaation tasoja. Näiden tasojen avulla voidaan selittää terveyskäyttäytymisen muuttamisen vaikeus sekä pyrkiä näin selvittämään, mitkä keinot auttaisivat asiakasta toiminnan uudelleen suuntaamisessa. Muutosvaihemallissa eteneminen on erilaista jokaisella yksilöllä. Toiset etenevät tässä hitaammin, toiset taas nopeammin. Joku voi jättää muutosprosessin kokonaan kesken tai palaa siihen myöhemmässä vaiheessa uudelleen. Tie uusien elämäntapojen löytämiseksi on pitkä ja hidas prosessi, johon kuuluvat useiden vaiheiden lisäksi myös epäonnistumiset sekä repsahdukset. Muutosvaiheenasteetkaan eivät välttämättä etene järjestyksessä vaan asiakas voi seilata prosessin eri vaiheiden välillä, kunnes löytää tiensä terveyttä ylläpitävään vaiheeseen. (Poskiparta 2002, 25.) Tupakoitsijat, jotka eivät harkitse lopettamista, voidaan ohjauksella siirtää seuraavaan vaiheeseen eli harkintavaiheeseen. Harkintavaiheessa olevia ohjataan toimintavaiheeseen. Vieroitusryhmiä muodostettaessa erityisen tärkeää on määritellä jokaisen tupakoitsijan muutosvaihe ja pyrkiä siihen, että kaikki ryhmässä olevat ovat edenneet toi-

18 18 mintavaiheeseen. Ryhmätoiminnalla tähdätään lopettamiseen, eikä ryhmässä voida riittävästi ohjata niitä, jotka ovat vasta harkintavaiheessa sekä tarvitsisivat motivointia eteenpäin pääsemiseksi. (Hilden 2004, 33.) Välinpitämättömyysvaiheessa, esiharkintavaiheessa tupakoitsija ei ole ajatellut muuttaa käyttäytymistään eli lopettamiskehoitukset ovat tehottomia. Henkilö ei ole siis vielä tiedostanut ongelmaansa, joten tietoisuuden lisäämisestä on eniten hyötyä tässä vaiheessa. Motivoivan haastattelun avulla voidaan vaikuttaa siihen, että tupakoitsija siirtyy seuraavaan muutosvaiheeseen. (Hilden 2004, 34.) Harkintavaiheessa tupakoitsija alkaa miettiä elämää ilman tupakkaa. Hän suhtautuu myönteisesti tupakoinnin lopettamiseen ja lukee mahdollisesti siihen liittyvää kirjallisuutta. Suuri osa tupakan vieroituskurssi ohjelmaan osallistuvista on tässä vaiheessa. Tupakoitsijaa on tärkeä lähestyä oikealla tavalla sekä antaa hänen itsensä tehdä päätös lopettamisesta. Motivoivalla haastattelulla tupakoijaa voidaan tukea seuraavaan vaiheeseen. (Hilden 2004, 34.) Valmistautumisvaiheessa asiakas on päättänyt tavoittaa muutoksen. Asiantuntijan tehtävänä tässä vaiheessa on tukea asiakasta itsearvioinnissa ja toimintamallien pohdiskelussa, ei antaa valmiita vastauksia. Valmistautumisvaiheeseen kuuluvat vahvasti roolimallit sekä mielikuvaharjoitukset, joiden kautta asiakas pohtii terveyskäyttäytymisen muutoksen vaikutuksia identiteettiinsä, minäkuvaansa ja tunteisiinsa. Asiakas oppii tunnistamaan terveyskäyttäytymisensä riskitilanteita sekä etsii niihin ratkaisuja oman motivaationsa avulla. (Poskiparta 2002, 27.) Toimintavaiheessa tupakoitsija on aktiivinen edetessään kohti muutosta. Hän muokkaa käyttäytymistään ja on hyvin altis stressille, joten hän saattaa kaivata paljon ulkopuolista tukea ja apua. Tässä vaiheessa henkilön päihteiden käyttö ja siihen liittyvät uskomukset muuttuvat. (Hilden 2004, 34.) Asiakas määrittelee toimintavaiheessa tavoitteet muutoksen saavuttamiseksi. Tässä vaiheessa asiakkaalla on suuri tuen tarve joko läheisiltään, ystäviltään vertaistuelta tai asiantuntijoilta. Tavoitteiden uudelleen kertaaminen antaa asiakkaalle tahdonvoimaa ja auttaa sitoutumaan asiaan. Toimintavaiheessa ovat tärkeintä asiakkaan omat tuntemukset omista heikkouksistaan ja vahvuuksistaan. Edellä

19 19 mainitut asiat auttavat asiakasta muutokseen motivoitumisessa, johon pelkkä tieto ei riitä. (Poskiparta 2002, ) Ylläpitovaihe eli pysyvän tupakoimattomuuden vaiheessa tupakointi on loppunut ja keskeistä henkilölle on tiedostaa riskitilanteet ja vahvistaa vaihtoehtoista käyttäytymistä. (Hilden 2004, ) Ylläpitovaiheessa henkilö pyrkii pitämään yllä saavutettuja muutoksia terveyskäyttäytymisessään itsenäisesti eikä osallistu enää tiiviisti ryhmän toimintaan. Rentoutumisen sekä erilaisten mielikuvaharjoitteiden avulla asiakas pystyy sivuuttamaan erilaisia houkutuksia. Onnistuneet ratkaisut ja positiivinen asenne auttavat asiakasta ylläpitämään terveellisiä elämäntapojaan. (Poskiparta 2002, 28.) Muutosvaihemallin päättää päätösvaihe, jossa asiakkaan tekemä päätös on täydellinen. Asiakkaan päätös pysyä terveellisissä elintavoissa on niin vahva etteivät edes tunnetilat, stressi tai elämäntilanteenmuutokset saa häntä retkahtamaan houkutuksiin. (Poskiparta 2002, 28.) 4.2 Motivaatio tupakoinnin lopettamiseen Lähes kaikki tupakoijat olettavat tietävänsä sekä tuntevansa tupakan terveyshaitat. Jokainen tupakka-aski sisältää tietoa terveyshaitoista, ja lähes kaikki valistuskampanjat varoittavat taudeista, jotka tupakoijaa kohtaavat. Tieto on tärkeää, mutta yksinään se ei riitä. Motivaatiotekijöitä lopettamiseen täytyy etsiä myös muista tekijöistä kuin fyysisestä terveydestä tai sairauden pelosta. (Patja ym. 2005, 32.) Lopettamisesta tulisi tehdä iloinen sekä myönteishenkinen. Lopettaminen vaatii usein useamman yrityksen. Lopettamispäätöstä tehtäessä tulisi muistaa, miksi edellinen tupakoinnin lopettamisyritys ei onnistunut, ja missä tilanteessa edellinen tupakkalakon rikkonut savuke sytytettiin. Näillä keinoilla pyritään ehkäisemään samojen virheiden toistuminen. (Vierola 2006, 294.) Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että noin 60 % tupakoijista haluaa lopettaa eli valtaosalla tupakoijista on motivaatio lopettamiseen. Riippuvuutta aiheuttavasta tupakasta ei kuitenkaan ole helppo luopua vaikka olisikin motivoitunut. Motivaatio ei riitä, mikäli

20 20 lopettaminen nähdään luopumisena ja uhrauksena ilman, että hyödyt nähdään tavoittelemisen arvoisina. Lopettamisen ajankohta on ratkaiseva; tuolloin ei saa olla muita energiaa vaativia häiriöitä. (Nieminen 1999, ) Tupakoinnin lopettamisen halu sekä vastuu ovat jokaisella tupakoijalla itsellään. Motivaation on oltava henkilökohtainen, tukihenkilöt ovat toki mukana tässä. Lopettamisen motivaation täytyy olla kertakaikkinen ja ehdoton, jolla edellytetään tupakkaan liittyvien myyttien, uskomusten, luulojen ja verukkeiden poistamista. Tupakkariippuvuuteen liittyy vaikeana mutta välttämättömänä sen tosiasian myöntäminen, että tupakka on saanut ihmisestä hallitsevan otteen. Tämän myöntäminen on monelle ratkaiseva askel kohti tupakoimattomuutta. (Nieminen 1999, 109.) 4.3 Omaehtoinen lopettamispäätös Suuri osa lopettamisista tapahtuu omaehtoisesti. Omaehtoinen lopettaminen nojaa halua sekä päätöstä seuraavaan sitoutumiseen, oman käyttäytymisen tarkkailuun, ympäristön sosiaaliseen tukeen ja tupakointia edistävien ärsykkeiden ja tottumusten välttämiseen. Omaehtoinen tupakoinnin lopettaminen onnistuu vain vahvan motivaation, tahdon ja itsekurin avulla. (Nieminen 1999, 111.) Omaehtoisen tupakoinnin lopettamisen onnistumista vahvistavat keskustelut omalääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajien tai muun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Erilaisten itsehoito-oppaiden ja äänitteiden sekä Internetistä löytyvien palveluiden on myös havaittu antavan lisätehoa tupakoinnin lopettamiseen. (Huovinen 2004, 91.) 4.4 Tupakkavieroitusryhmät Tupakoinnin lopettaja saa tuntuvaa tukea ohjatusta ryhmästä, jonka jäsenet taistelevat samojen asioiden kanssa. Ryhmädynamiikkaa apuna käyttäen annetaan tietoa sekä ja pyritään vaikuttamaan asenteisiin. Tupakoijaa yritetään auttaa pääsemään irti tupakoinnin aiheuttamasta sosiaalisesta, fyysisestä sekä psyykkisestä riippuvuudesta, ja käyttäy-

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa Onko ryhmäohjauksesta apua tupakasta vieroituksessa? 27.4.2012 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky Oulun hyvinvointipalvelut/ Ehkäisevä päihdetyö Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Irti tupakasta. Suomen Apteekkariliitto 2009

Irti tupakasta. Suomen Apteekkariliitto 2009 Irti tupakasta 21 Suomen Apteekkariliitto 2009 2 Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina Tupakoinnin lopettaminen alkaa päätöksestä. Mitä paremmin tunnet omat tupakointitapasi ja -tarpeesi ja mitä enemmän

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Käypä Hoito suositus: Tavoite Kaikkialla terveydenhuollossa tunnettava

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Tupakointiriippuvuus-psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Kristiina Salovaara/ Filha ry 9.9 2015

Tupakointiriippuvuus-psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Kristiina Salovaara/ Filha ry 9.9 2015 Tupakointiriippuvuus-psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Kristiina Salovaara/ Filha ry 1 Tupakointiriippuvuus Neurobiologia; fyysinen addiktio nikotiiniin Psyykkinen riippuvuus Ajatukset - uskomukset

Lisätiedot

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen Potilas osastolla/poliklinikalla Lähetteen käsittely, ajanvaraus ja kirje potilaalle Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Hanne Munter Hengitysliitto ry / Stumppi hanne.munter@hengitysliitto.fi OTA-ohjauskartta Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytettäessä

Lisätiedot

TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 28.1.2015 Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el, Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT, Asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013 Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Tupakka ja tapariippuvuus

Tupakka ja tapariippuvuus Tupakka ja tapariippuvuus Tupakointi aiheuttaa fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Tupakointia pidetään tapariippuvuutena. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN Eija Mantila astmahoitaja Tupakasta irti ryhmäohjaaja KOTKAN KAUPUNKI Karhulan terveysasema Sidonnaisuudet: Etelä-Kymenlaakson allergia- ja astmayhdistys ry Tupakanpolton

Lisätiedot

Nuuskaa koskeva laki

Nuuskaa koskeva laki NUUSKA Mitä nuuska on? Nuuska on jauhetusta tupakasta ja makuaineista muodostettu kostea seos Nuuska sisältää Noin 2500 erilaista kemiallista ainetta Noin 28 syöpävaarallista ainetta Muita myrkyllisiä

Lisätiedot

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli Potilas osastolla/poliklinikalla Savuton leikkaus Etelä- Pohjanmaalla Hoitosuositus Kysy,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille Lapsi altistuu tupakan myrkyille Passiivisen tupakoinnin

Lisätiedot

Filha/Kristiina Salovaara

Filha/Kristiina Salovaara Asiakkaan kohtaaminenmotivaatio ja vuorovaikutus Filha/Kristiina Salovaara 1 Sisältö Muutoksen vaiheet Motivoiva keskustelu ja kommunikaatio Motivaatio ja muutosvastarinta Työkaluja tupakoinnin lopettamisen

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Miksi kannattaa lopettaa? Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa. Tupakoitsijoista lähes 80 prosenttia on yrittänyt lopettaa tupakoinnin jo monesti. Miksi lopettaminen kannattaa?

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Jokainen aikuisia hoitava lääkäri kohtaa tupakoivia

Jokainen aikuisia hoitava lääkäri kohtaa tupakoivia Näin hoidan KRISTIINA PATJA JA ANNAMARI ROUHOS Tupakasta vieroitus Suomessa on noin miljoona tupakoijaa, joista valtaosa haluaa lopettaa. Tupakoinnin lopettaminen on osa sairauksien ehkäisyä ja hoitoa.

Lisätiedot

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012

Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Savuton sairaala -verkoston eurooppalaisen itseauditoinnin yhteistulokset 2012 Reetta-Maija Luhta ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Suomen savuton sairaala

Lisätiedot

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tavoitteet Käypä hoito suositus 19.1.2012 Tehostaa

Lisätiedot

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Kuopio 20.3 2014

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Kuopio 20.3 2014 Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Filha/Kristiina Salovaara Kuopio 20.3 2014 Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Miksi kannattaa lopettaa? Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa. Tupakoitsijoista lähes 80 prosenttia on yrittänyt lopettaa tupakoinnin jo useampaan otteeseen. Miksi lopettaminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

LOPETTAJAN TUKENA- KEINOJA KÄYTÄNTÖÖN. Tiina Merivuori Keuhkosairauksien el Hämeenlinna 6.10.2011

LOPETTAJAN TUKENA- KEINOJA KÄYTÄNTÖÖN. Tiina Merivuori Keuhkosairauksien el Hämeenlinna 6.10.2011 LOPETTAJAN TUKENA- KEINOJA KÄYTÄNTÖÖN Tiina Merivuori Keuhkosairauksien el Hämeenlinna Tupakointi haitta vai nautinto? Tupakoijille tupakointi ei ole pelkästään terveyden vaarantamista, vaan tupakoijat

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys Hengitysliitto Heli ry:n opas Tupakka ja terveys Tupakan historiaa 2 Tupakointi juontaa juurensa intiaanikulttuurista noin parin vuosituhannen takaa. Tupakkaa poltettiin aluksi symbolisena välineenä heimoyhteyden,

Lisätiedot

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakka Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakan historiaa..1/2 Tupakka on Keski-Amerikasta kotoisin oleva yksivuotinen kasvi. Varhaisimmat tiedot sen käytöstä ja viljelystä ovat epätarkkoja,

Lisätiedot

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen tuoteopas Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen NICORETTE -tuoteperheestä löydät juuri sinulle sopivan nikotiinikorvaushoitovalmisteen! Muista aloittaessasi nikotiinikorvaushoidon, parannat onnistumisen

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Savuttomuuden polku. Liisa Puirava 27.04.2012. Taustaa

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Savuttomuuden polku. Liisa Puirava 27.04.2012. Taustaa NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Savuttomuuden polku Liisa Puirava 27.04.2012 Northern Ostrobothnia Hospital District Taustaa Syyskuussa 2011 käynnistettiin kehittämistyö savuttomuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Koulun ja kodin yhteistyö

Koulun ja kodin yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä.

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. On tärkeää,

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Tupakka ja terveys Hengitysliitto Heli ry:n opas Tupakka ja terveys Tupakan historiaa 2 Tupakointi juontaa juurensa intiaanikulttuurista noin parin vuosituhannen takaa. Tupakkaa poltettiin aluksi symbolisena välineenä heimoyhteyden,

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

Tupakasta vieroitus. 14.11.08 Lilja-Marita Kiviaho, terveydenhoitaja

Tupakasta vieroitus. 14.11.08 Lilja-Marita Kiviaho, terveydenhoitaja Tupakasta vieroitus 1 Savuton Helsinki Laajapohjainen työryhmä laati vuoteen 2015 ulottuvan Savuton Helsinki ohjelman Helsinki julistautui 1.1.2007 savuttomaksi kaupungiksi Ensimmäisenä toimenpiteenä perustettiin

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot