Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi 702T07 Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja Opinnäytetyö FIRSTBEAT-HYVINVOINTIANALYYSIN HYÖDYT JA KÄYTTÖ- KOKEMUKSET TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ SAL- LASSA Jaana Jalkanen, Riikka Oravisjärvi 2010 Toimeksiantaja: Sallan Hyvinvointivalmennushanke Ohjaajat: Aila Niskala, Raija Seppänen Hyväksytty 2010 Työ on kirjastossa lukusalikappale

3 Hyvinvointialat Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Terveydenhoitaja (AMK) Tekijät Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Sallan hyvinvointivalmennushanke Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, millaista hyötyä Firstbeat-hyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä ja millaisia käyttökokemuksia siitä on. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota Sallan hyvinvointivalmennushanke voi hyödyntää. Tutkimuksemme on laadullinen. Keräsimme aineistoa sekä lomakekyselyllä, että haastattelemalla. Tutkimukseemme osallistui Sallasta kolme terveydenhoitajaa, jotka olivat työssään käyttäneet Firstbeat-hyvinvointianalyysiä. Saimme tuloksia jo pelkän lomakekyselyn avulla, mutta saimme selvennystä ja parempia perusteluita vastauksille, kun kävimme haastattelemassa terveydenhoitajia paikan päällä Sallassa. Opinnäytetyömme ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitimme, millaiseksi terveydenhoitajat kokevat Firstbeat-hyvinvointianalyysin käytön käytännössä. Tutkimustulokset osoittivat, että Firstbeat- hyvinvointianalyysin tuloksista on hyötyä terveydenhoitajan ohjaustyössä. Hyöty kohdistui erityisesti painonhallinnan ohjaukseen, stressin ja palautumisen arviointiin ja asiakkaan motivointiin. Käyttökokemukset jakautuivat hyviin puoliin ja haasteisiin käytössä. Hyvinä puolina ilmeni muun muassa se, että analyysi oli hyvä apuväline ohjauksen suunnittelussa ja suuntaamisessa. Haasteena koettiin esimerkiksi liian vähäinen käyttökokemus. Aineistossa tuli ilmi myös joitakin kehittämisideoita koskien analyysiä, kuten ruokapäiväkirjan liittäminen Firstbeat- hyvinvointialanyysin rinnalle ja analyysin raporttien yhdistäminen tiiviimmäksi paketiksi. Avainsanat Ohjaaminen hoitotyössä, Firstbeat- hyvinvointianalyysi, stressi ja palautuminen, ravitsemus, painonhallinta, energiankulutus ja liikunta

4 School of Health Care and Sports Degree Programme in Nursing and Health Care Abstract of Thesis Authors Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Year 2010 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Salla Wellness-Training Project The Benefits and Experiences of Firstbeat-Analysis in Customer Guidance of Public Health Nurses in Salla The objective of our thesis was to find out what kind of benefits Firstbeat-analysis brings for public health nurses who are guiding their customers. Also, we wanted to find out what kind of experiences there are about the usage of Firstbeat-analysis. The purpose of our thesis was to produce information for the Salla Wellness-Training Project. Our research is qualitative. We collected material with a questionnaire survey and interviews. There were three pulic health nurses from Salla- who participated in our research. They had been using Firstbeat-analysis in their work. We already received results by using the questionnaire survey but we clarified some of the answers when we interviewed the informants in Salla. The first research question of our thesis was about the benefits of using Firstbeat-Analysis when guiding public health nursing customers. With the second research question we examined what kind of experiences public health nurses have about the usage of Firstbeat- Analysis in practice. The results of our research showed that the results of the Firstbeat-Analysis are useful in public health nurse s guiding job. The benefit focused especially on weight management, evaluation of stress and recovery and motivating the customer. The experiences of the usage were divided in pros and the challenges when using the analysis. As the pro the informants reported among the other things that the analysis is a good tool when planning and targetting the guidance. As a challenge the informants reported the lack of using experience. Some development ideas also came up in the results. Adding a food diary along to the analysis and combining the analysis reports into a compact package were among those ideas. Key words: guidance in health care, Firstbeat-analysis, stress and recovering, nutrition, weight management, energy consumption and exercise

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ Ohjausprosessi ja sen haasteet Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä Ravitsemus Painonhallinta Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä TUTKIMUKSEN TAVOITE, TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyöty terveydenhoitajan ohjaustyössä Hyöty painonhallinnan ohjauksessa Hyöty stressin ja palautumisen arvioinnissa Hyöty asiakkaan motivoinnissa Käyttökokemukset Firstbeat-hyvinvointianalyysistä Yhteenveto tutkimustuloksista POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Oppimisprosessi Johtopäätökset LÄHTEET Liite Liite Liite Liite Liitetaulukko

6 1 1 JOHDANTO Sallan kunnassa on käynnissä Hyvinvointivalmennushanke, joka toimii välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointivalmennusmalli ja hyvinvointivalmentajakoulutus Sallan kunnalle. Hyvinvointivalmennusmallin tavoitteena on vahvistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia (Hyvinvointivalmennushanke 2010a). Hyvinvointivalmentaja koordinoi ja toteuttaa hyvinvointiin liittyviä toimia ja tiedottaa niistä (Hyvinvointivalmennushanke 2010b). Hanke toteuttaa Sallassa erilaisia koulutuksia, kartoituksia, tapahtumia ja tukitoimintaa hyvinvointivalmennusmallin kehittämiseksi. Hankkeen toteuttavat Sallan kunta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja sen suunnittelijana toimii koulumme lehtori Arja Jääskeläinen. Sallan hyvinvointivalmennushanke on työmme toimeksiantaja (Liite 1). Sallan hyvinvointihankkeeseen osallistuu Sallan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Hankkeeseen osallistuvat terveydenhoitajat ovat ottaneet käyttöönsä Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän Firstbeat-hyvinvointianalyysin. Kyseessä on sykeanalyysiohjelmisto, joka on kehitetty ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen sekä tutkimuskäyttöön. Analyysin avulla voidaan tulkita stressiä ja palautumista, työn fyysistä kuormittavuutta, energiankulutusta ja liikunnan vaikuttavuutta. (Borg Järvinen Kaikkonen Kanervo Kettunen Kotisaari Martinmäki Pulkkinen Rusko Saalasti Seppänen Tuominen 2009, 7.) Meidän tehtävänämme oli tutkia hankkeen puolesta, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Tutkimuksemme on laadullinen.

7 2 Tämä on hyvä opinnäytetyön aihe meille tulevina terveydenhoitajina, koska sen myötä perehdymme kahteen keskeisimmistä terveydenhoitajan työn osaalueista, terveydenedistämiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen. Etuna koemme myös perehtymisen Firstbeat-hyvinvointianalyysiin, sillä tulevaisuudessa saatamme käyttää sitä itsekin työssämme ohjaamisen apuvälineenä.

8 3 2 FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDEN- HOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ 2.1 Ohjausprosessi ja sen haasteet Hoitotyössä ohjauksesta käytetään monia käsitteitä ja usein ne määritellään epäselvästi, minkä vuoksi ohjauksen tunnistaminen on ongelmallista. Ohjaus määritellään muun muassa ohjauksen antamiseksi, kuten käytännöllisen opastuksen antamiseksi tai hoitajan ohjauksen alaisena toimimiseksi. Sillä voidaan myös tarkoittaa asiakkaan johtamista tai johdattamista johonkin sekä hänen toimintaansa vaikuttamista. Nykyään ohjaus nähdään siten, että sillä pyritään edistämään asiakkaan kykyä ja aloitteellisuutta parantaa elämäänsä. Hoitajan tehtävänä on ohjauksellaan tukea asiakasta päätöksenteossa. Asiakasohjaus hoitotyössä eroaa tavallisesta keskustelusta siten, että se on suunnitelmallisempaa ja tiedottavaa. Ohjaus on vuorovaikutteinen suhde asiakkaan ja hoitajan välillä ja sen tulisi olla tasa-arvoinen. (Kyngäs Kääriäinen Poskiparta Johansson Hirvonen - Renfors 2007, 25.) Hoitotyössä ohjaus on keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Jokaisen hoitajan tehtävä on ohjata asiakkaita. Ohjausta toteutetaan suunnitelmallisesti ohjaustilanteissa ja osana asiakkaan muuta hoitoa ja hoitotoimenpiteitä. (Kyngäs ym. 2007, 5.) Ohjaustilanteen suunnittelu ja valmistelu on edellytys asiakasohjauksen onnistumiselle. Ohjauksen suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeiden määrittelystä ja tavoitteiden asettamisesta. (Torkkola Heikkinen - Tiainen 2002, 26.) Asiakkaan ohjaustarpeiden määrittelyn ja ohjauksen suunnittelun jälkeen ohjaus toteutetaan ja se tehdään tavoitteisiin ja suunnitelmaan perustuen. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa jatkuvasti ohjausprosessin aikana ja sen jälkeen. (Kassara Paloposki Holmia Murtonen Lipponen Ketola Hietanen 2006, ) Ohjauksessa on osattava asettaa asiakkaan ohjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. On myös mietittävä, millaisia asioita hän on kulloinkin valmis oppimaan.

9 4 Esimerkiksi vasta diagnosoitu vakava sairaus asiakkaalla voi vaikuttaa siihen, miten hän kykenee ottamaan tietoa vastaan. Asiakas, joka on juuri katkaissut jalkansa, ei välttämättä omaksu kuntoutukseen liittyviä asioita, koska hänen sen hetkisen ohjauksen tulisi keskittyä kivunhallintaan. (Kyngäs ym. 2007, 30.) Ohjauksella tuetaan asiakasta voimavarojen löytämisessä ja kannustetaan häntä ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Laadukas ohjaus on aina sidoksissa asiakkaan ja hoitajan taustatekijöihin. (Kyngäs ym. 2007, 5, 21.) On tärkeää selvittää, mitä asiakas tietää ennen ohjausta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja sen mikä on hänelle paras keino omaksua asia (Kyngäs ym. 2007, 47). Hoitajan on hyvä tutustua etukäteen asiakkaan elämäntilanteeseen ja aiempiin hoitokokemuksiin tarkemmin. Tällä tavoin ohjaus voidaan suunnitella siten, että se vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Ohjaustilanteessa asiakkaan tarpeita ja tavoitteita täsmennetään. Tavallisesti suullinen ohjaus tarvitsee tuekseen myös kirjallisia ohjeita. (Torkkola ym. 2002, ) Laadukas ohjaus vaatii riittäviä resursseja, joita ovat riittävä henkilöstö, aika, tilat ja hoitajan asiantuntevuus. Ohjauksen tulee olla lisäksi oikein ajoitettua ja mitoitettua onnistuakseen. (Kyngäs ym. 2007, 21.) Lopuksi on arvioitava ohjauksen tavoitteiden toteutumista, jolloin on hyvä keskustella, mitä asiakkaalle jäi asiasta mieleen tai epäselväksi. Hoitajan on hyvä antaa jatkuvaa palautetta asiakkaalle hänen oppimisestaan ja tarvittaessa antaa lisäohjausta. (Torkkola ym. 2002, ) Ohjauskertoja voi olla useita ennen kuin päästään tavoiteltuun lopputulokseen. Lopulta hoidon jatkuminen jää kuitenkin asiakkaan tai hänen omaistensa vastuulle. (Kyngäs ym. 2007, 21, 25.) Kun asiakkaalla on tarvitsemansa tiedot, taidot ja keinot kotona selviytymiseen, ohjaus on onnistunut. (Torkkola ym. 2002, 29.) Ohjaustilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät, joista osa voi estää ohjauksen onnistumisen. Muun muassa informaation paljous voi vaikuttaa siihen, että olennaisin asiaa jää huomaamatta. Suullisessa ohjauksessa vaarana on, että asiakas unohtaa, mitä hoitaja on sanonut. Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ohjauksen onnistumiseen. Ohjeiden läpikäyminen kaavamaisesti, piittaamatta siitä ymmärtääkö asiakas asian, johtaa helposti ohjauksen epäon-

10 5 nistumiseen. Meluisa ympäristö tai ulkopuolisen läsnäolo voivat häiritä ohjaustilannetta. Ongelmana on usein, että ohjaukseen käytettävissä oleva aika on liian lyhyt. Kirjallisia ohjeita käytettäessä riskinä on niiden yleisluonteisuus, koska niiden sisältö ei välttämättä anna tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa asiakkaalle, eikä kirjallinen ohje aina vastaa kaikkiin asiakkaan kysymyksiin. (Torkkola ym. 2002, 27, ) Asiakkaan ohjaaminen on vaikeaa, kun asiakas kokee itsensä terveeksi, eikä hän näe tarvetta ohjaukselle. Esimerkiksi asiakkaan kohonnut verenpaine ei välttämättä oireile, mutta se vaatii elintapojen muuttamista. Tällöin hoitajan tulee keskittää ohjaus motivointiin. (Kyngäs ym. 2007, 31.) On vaarana, että hoitaja passivoi asiakkaan kuuntelijan rooliin. Hän voi keskeyttää asiakkaan puheenvuoroyritykset eikä asiakkaan mahdollinen asiantuntemus tule näin ohjaustilanteessa käyttöön. (Kyngäs ym. 2007, 83.) 2.2 Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä Hoitotyössä käytetään monia eri ohjausmenetelmiä, joista yleisimmin käytettyjä ovat yksilö-, ryhmä- ja audiovisuaalinen ohjaus. Sopivan ohjausmenetelmän valinta vaatii terveysalan ammattilaiselta tietämystä eri ohjausmenetelmistä ja niiden sisällöstä ja hänen tulee osata tunnistaa, mikä on kullekin asiakkaalle paras tapa omaksua asiat. (Kyngäs ym. 2007, 73.) Asiakkaat arvostavat yksilöohjausta, sillä se on asiakaslähtöistä ja luo vapaamuotoisen ilmapiirin hoitajan ja asiakkaan välille. Yksilöohjaus on usein asiakkaan oppimisen kannalta tehokkain ohjausmenetelmä, sillä se tukee asiakkaan omaa aktiivisuutta ja motivoi häntä. Yksilöohjaukselle on ominaista se, että jatkuva palautteen antaminen asiakkaalle mahdollistuu. Yhtenä heikkona puolena yksilöohjauksessa on, että se vaatii runsaasti hoitajan työaikaa. (Kyngäs ym. 2007, 74.)

11 6 Ryhmäohjaus on yksilöohjauksen rinnalla yksi eniten käytetyistä ohjausmenetelmistä terveydenhuollossa ja sitä annetaan erikokoisille ryhmille erilaisiin tarkoituksiin. Ryhmäläisten henkilökohtaiset tavoitteet asettavat ryhmän tavoitteet, joita ovat esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tai painonhallinta. Ryhmällä voi olla voimaa ja tukea antava vaikutus sen jäsenelle, millä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäohjaus voi olla yksilöohjaukseen verrattuna jopa tehokkaampi kuntoutuksen ja terveyden edistämisen käynnistäjä yksilön kannalta. (Kyngäs ym. 2007, 104.) Audiovisuaalinen ohjaus tapahtuu erilaisten teknisten laitteiden avulla, joita ovat esimerkiksi puhelin, videot, tietokoneohjelmat, joukkoviestimet ja kirjalliset ohjeet. Audiovisuaalinen ohjaus voi olla myös demonstrointia, jolloin näytetään ja opetellaan käytännössä, kuinka jokin asia tehdään. Demonstraatio on ohjausmenetelmänä kallis, mutta se on paras keino erilaisten käytänteiden harjoittelemiseen ja oppimiseen. (Kyngäs ym. 2007, 116, , 131.) 2.3 Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä Firstbeat-hyvinvointianalyysi on tietokoneelle asennettava sykeanalyysiohjelmisto, jota käytetään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen ja tutkimuskäyttöön (Borg ym. 2009, s.7). Kehon toiminnot ovat suoraan tai epäsuoraan yhteydessä sydämen toiminnan säätelyyn, minkä vuoksi sykevälissä ja sen vaihteluissa on sisäänrakennettuna paljon tietoa ihmisen fysiologiasta. Sykeanalyysimenetelmä perustuu siihen, että se pystyy tunnistamaan ja erottelemaan kehon eri tapahtumien vaikutuksia sykkeeseen. (Firstbeat Technologies 2010g.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin on kehittänyt Firstbeat Technologies Oy, joka on sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut yritys. Yritys on perustettu vuonna 2002 Jyväskylässä. Yrityksen tuotteiden avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon

12 7 toiminnoista ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. (Firstbeat Technologies 2010h.) Sykevälimittaaminen voidaan suorittaa työpäivän aikana tai vapaa-ajalla. Mittauksen aikana päivittäisiä rutiineja voidaan toteuttaa normaalisti. Mittaamiseen käytetään tallentavaa, yleensä rintaan kiinnitettävää sykepantaa tai - mittaria. Mittauksen jälkeen tieto siirretään tietokoneelle, jolloin hyvinvointianalyysiohjelmisto suorittaa automaattisen analyysin ja muodostaa raportit. Tietojen siirtämisestä, asiakaspalautteesta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelusta vastaa koulutettu ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja (Kuvio 1). (Firstbeat Technologies Oy 2010c.) Kuvio 1. Mittauksen eteneminen kaaviona. (Firstbeat Technologies Oy 2010c) Firstbeat-hyvinvointianalyysiohjelmisto on kehitetty ammattilaisten käyttöön mittausten, analyysien ja raporttien tekemisen apuvälineeksi. Menetelmän avulla saadaan tietoa liikunnan ja urheilun vaikutuksista. Analyysistä saatu tieto tukee painonhallinnassa ja sen avulla voidaan tarkastella työn kuormittavuutta, terveyttä uhkaavaa stressiä ja voimavarojen palautumista. (Firstbeat Technologies Oy 2010h.) Hyvinvointianalyysin pohjalta terveydenhuollon ja muiden hyvinvoinnin ammattilaisten on helpompi kohdentaa oikeita toimenpiteitä asiakkaan auttamiseksi. Hyvinvointianalyysiä apuna käyttäen terveydenhoitaja voi tukea asiakkaan jaksamista, ohjaamaan liikkumista ja arvioimaan asiakkaan elämäntapoja kokonaisvaltaisesti. Mittaus on apuväline tärkeän ja täsmällisen tiedon keräämiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi. (Firstbeat Technologies Oy 2010c.)

13 Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä Stressi on fyysis- psyykkis- sosiaalinen ilmiö ja se on luonnollinen osa elämää. Ympäristö asettaa keholle jatkuvasti vaatimuksia, joihin keho pystyy vastaamaan stressireaktion avulla. Lyhytkestoisena stressi voi olla positiivinen voimavara. Tällöin sillä on suorituskykyä parantava merkitys. Pitkään jatkuneesta stressistä saattaa seurata terveydellisiä haittoja, kuten voimavarojen ja vastustuskyvyn heikkenemistä. (Borg ym. 2009, 29,31.) Stressireaktion aiheuttaa stressitekijä, kuten säikähtäminen, hankala työtehtävä tai vaikea tentti. Tällainen ulkoinen tai sisäinen tekijä laukaisee stressireaktion, joka nostaa elimistön aktiivisuustasoa. Tätä reaktiota säätelevät autonominen, eli sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ja hormonaaliset vasteet. Stressitekijä vaikuttaa stressireaktion voimakkuuteen. Stressin aikana sympaattinen hermosto on aktivoituna ja vallitseva. Stressireaktio vaatii elimistön sopeutumista, mikä kuluttaa voimavaroja. Stressin voimakkuuteen ja pitkittymiseen vaikuttaa myös yksilön kyky säädellä ja hallita sitä. Toiselle samat työelämän paineet voivat olla merkittävä stressitekijä, kun taas toisella ne parantavat työtehokkuutta. (Borg ym. 2009, ) Hetkittäisistä stressireaktioista keho palautuu nopeasti. Mikäli stressitekijää ei kyetä poistamaan, stressi voi jatkua viikkoja ja kuukausia. Terve ihminen kestää paremmin stressiä kuin ihminen, jonka vastustuskyky on jo ennestään heikentynyt muun muassa huonojen elämäntapojen vuoksi. (Borg ym ) Säännöllisin väliajoin elimistön tulee saada palautua stressistä, jotta tasapaino säilyy. Palautumista tulisi tapahtua esimerkiksi kahvitauolla, yöllä ja vapaaajalla. (Borg ym. 2009, 36.) Tarpeeksi pitkään kestäessään ja useasti toistuessaan stressi voi aiheuttaa ylikuormittumista. Tällöin parasympaattinen hermosto alkaa dominoida elimistön toimintoja. Sympaattisen hermoston passivoituessa keho ei havaitse kuormittavia tiloja, eikä näin ollen pysty korjaamaan niitä. (Borg ym. 2009, 35.) Pitkään jatkuessaan tämä voi aiheuttaa vakavia sairauksia. Kun kuormittumi-

14 9 nen kestää tarpeeksi kauan, se aiheuttaa uupumisen, joka tunnetaan paremmin nimellä burnout. Uupumustilassa elimistöllä ei ole voimavaroja (Borg ym. 2009, ) Kuormittumisen alkuvaiheessa hengitys- ja verenkiertoelimistö kertoo ihmisen fysiologisesta tilasta jo ennen kuin henkilö on itse huomannut oireita. Keskeisin tavoite stressinmittauksessa on pitkäaikaisen kuormituksen ja vakavien uupumistilojen ehkäisy. Varhaisella havaitsemisella voidaan ehkäistä vakavia uupumistiloja. Hyvinvointianalyysiä apua käyttäen voidaan seurata säännöllistä palautumista ja kartoittaa voimavaroja. Terveydenhoitaja voi tukea työntekijän työssä jaksamista ja henkilökohtaista hyvinvointia analyysin tulosten perusteella. (Borg ym. 2009, 31.) Henkilön parasympaattisen hermoston tilaa voidaan arvioida sykevaihteluja tarkastelemalla. Tärkeää on, että sykevaihtelua arvioidaan sekä stressaavissa, että stressittömissä tilanteissa. Sydämen syke reagoi psyykkiseen ja fyysiseen stressiin ja tämän avulla voidaan kuvata kehon kuormittumista (kuvio 2). Hyvin palautuneella henkilöllä on paljon sykevaihtelua, mutta pitkään jatkunut kuormitus laskee sykevaihtelun minimiin (kuvio 3). (Borg ym. 2009, 29.) Kuvio 2. Hyvinvointianalyysin stressiraportti vuorokauden ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010f)

15 10 Kuvio 3. Sykekäyrä hyvin palautuneella (vas.) ja pitkään kuormittuneella. (Firstbeat Technologies Oy 2010e) Ravitsemus Ravitsemusneuvonta on yksi terveydenhoitajan ohjausalue. Ohjauksessa hoitajan tulee soveltaa asiantuntemustaan niin, että jokaiselle asiakkaalle muotoutuu omaan elämäntilanteeseen sopiva toimintamalli ravitsemuksen suhteen. (Arffman ym. 2009, ) Ruokavalio on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyden ylläpitämistä (Arffman Partanen Peltonen - Sinisalo 2009, 3). Oikeiden ravitsemus- ja terveystottumusten avulla voidaan ehkäistä erityisesti elämäntapasairauksia. Noin 60 % suomalaisista on nykypäivänä ylipainoisia ja määrän ennustetaan kasvavan, jollei terveys- ja ravitsemuskäyttäytyminen muutu tulevaisuudessa. (Arffman ym. 2009, 10.) Suomalaiset ovat pohjoismaiden lihavin kansa (Borg ym. 2009, 73). Terveellinen ruokavalio koostuu monipuolisesti värikkäistä ja maukkaista ainesosista. Lisäksi sen tulee sisältää riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. (Haglund Huupponen Ventola Hakala-Lahtinen 2007, 9). Ravintoaineiden tarve on eri ikäkausina erilainen ja se vaihtelee yksilöllisesti (Haglund ym. 2007, 20). Terveelliseen ruokavalioon on monia vaihtoehtoja, joista kaikille löytyy yksilöllinen ratkaisu riittävän ravinnonsaannin takaamiseksi. (Haglund ym. 2007, 9.) Yleisistä ravitsemussuosituksista saa tietoa muun muassa ravintoaineista, niiden tarpeesta ja suositeltavasta saannista. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat laadittu tieteellisten tutkimustulosten pohjalta. Suomalaiset ravitsemussuositukset myötäilevät pohjoismaisia suosituksia tarkasti. Niillä pyritään

16 11 edistämään ja tukemaan ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä kehitystä. (Haglund ym. 2007, 10.) Suomessa ravitsemussuosituksille on luotu keskeiset tavoitteet. Näistä ensisijaisena on riittävä ravintoaineiden saanti. Lisäksi energiansaantia ja -kulutusta tulisi tasapainottaa. Ravintokuidun määrää tulisi lisätä ja suolaa ja kovia rasvoja välttää. Alkoholitottumuksien kohtuullistaminen ja liikunnan lisääminen vähintään puoleen tuntiin päivässä ovat myös tärkeä tavoite. Yleisenä tavoitteena on, että suomalaiset nauttisivat ruokailemisesta ja antaisivat sille oman aikansa. (Haglund ym. 2007, 11.) Painonhallinta Nykypäivänä energiankulutus on vähentynyt erilaisten apuvälineiden, työn fyysisen kuormittavuuden laskun ja vapa-ajan passiivisuuden vuoksi. Jos energiantarpeen pienentyessä energiansaantia ei vähennetä, seuraa painonnousu. (Borg ym. 2009, 73.) Jotta normaalipaino ja terveyden ylläpitäminen olisi mahdollista, tulee energiansaannin olla kulutukseen nähden tasapainossa (Haglund ym. 2007, 13). Lihavuus on liiallista rasvan kertymistä kehoon. Vyötärön ja sisäelinten alueelle kertynyt rasva on terveydelle haitallisinta. Lihavuuden aiheuttamia haittoja ovat sydän- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. (Borg ym. 2009, 73). Lihavuus on merkittävä terveysriski ja taloudellinen ongelma, sillä lihavuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat koko ajan. Painoa pudottamalla voidaan vähentää lihavuuden aiheuttamia terveysriskejä. (Borg ym. 2009, 73.) Yksi suuri syy liikalihavuuteen nykypäivänä on runsasenerginen ruokavalio (Borg ym. 2009, 73). Lihavuuden hoidossa ruokavaliolla on keskeinen merkitys. Ruoan energiamäärän ollessa pienempi energiantarpeeseen nähden, paino laskee. Tarvitaan 7000kcal:n energiavaje, jotta saadaan 1kg pois. (Haglund ym. 2007, 164). Monipuoliset ateriat säännöllistävät syömistä ja lisäävät vähäenergisten kasvisten määrää. Tuloksia syntyy myös vähentämällä syödyn ruoan määrää. Pelkästään ruokavalion muutoksilla voi huomata painon laskevan. (Borg ym. 2009, 73).

17 12 Jotta laihtuminen olisi terveydelle suotuisaa, tulisi ruokavalion olla yleisten ravitsemussuositusten mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokavalion tulisi olla ravintosisällöltään täysipainoista. (Haglund ym. 2007, 165.) Pelkästään ravintotottumusten muuttaminen ei johda välttämättä terveelliseen laihdutukseen. Tämän vuoksi liikunnan harrastaminen on tärkeää. Ainoastaan ruokavalion muutoksilla laihtuminen tapahtuu rasvakudoksen ja lihasmassan vähetessä. Ruokavaliomuutoksen vaikutuksella painonpudotus voi olla nopeampaa, mutta se on epäterveellisempää. (Borg ym. 2009, 76.) Laihduttamaan alkava ihminen tarvitsee tuekseen asiantuntijan ohjausta. Ohjaajan tulee rohkaista laihduttajaa arvioimaan ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan ja etsimään itselleen sopivat keinot terveelliseen laihduttamiseen. On tärkeää, että laihduttaja asettaa itse itselleen tavoitteet, jotta hän voi motivoitua niihin. (Haglund ym. 2007, 168.) Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeathyvinvointianalyysillä Energiankulutus kertoo, kuinka paljon energiaa kulutetaan jossakin aikayksikössä. Yksikköinä energiankulutukselle ovat joko kilojoule (kj) tai kilokalori (kcal). Tietyn jakson aikana kulutettua energiamäärää kuvataan kokonaisenergiankulutuksella. (Borg ym ) Energiaa kuluu perusaineenvaihdunnassa, lämmön tuotossa ja fyysistä työtä tehdessä. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan energiaa, joka kuluu välttämättömiin elintoimintoihin. Perusaineenvaihduntaa tapahtuu jatkuvasti tahdosta riippumatta ja se on melko vakio päivästä toiseen. (Haglund ym. 2007, 11.) Liikunta on olennainen osa painonhallintaa ja terveellisiä elämäntapoja. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan lisätä päivittäistä energiankulutusta. (Borg ym. 2009, 74.) Mitä rasittavampaa liikunta on sitä enemmän energiaa kuluu. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa enemmän energiaa kuin hidas kävely. (Haglund ym. 2007, 12.) Fyysisen aktiivisuuden aikana kulunut energiamäärä riippuu liikunnan voimakkuuden ja keston lisäksi henkilön painosta. Kehon painon ol-

18 13 lessa korkeampi, vuorokauden kokonaisenergiankulutus kasvaa. Lisäksi voimaharjoittelu, eli lihaksiston parantaminen lisää perusaineenvaihduntaa, jolloin energiaa kuluu enemmän. (Borg ym. 2009, 74.) Painoa pudottaessa on tärkeää, että harrastaa liikuntaa. Näin keho ei surkastuta lihaksia ottamalla niistä energiaa. Liikuntaa harrastavalla paino putoaa hitaammin, mutta laihduttaminen on terveellisempää, koska lihasmassan menetys on vähäistä. (Borg ym. 2009, 76.) Ylivoimaisesti suurin merkitys kokonaisenergiankulutukseen on lihastyötä vaativalla fyysisellä aktiivisuudella. Esimerkiksi huippupyöräilijän kokonaisenergiankulutus voi olla jopa kolminkertainen lepoaineenvaihdunnan kulutukseen. Lyhytkestoisessa ja tehokkaassa liikunnassa energiankulutus voi olla hetkittäin erittäin korkea, mutta kokonaiskulutus pysyy matalana. Kestävyyttä vaativissa lajeissa, joissa teho ei ole yleensä kova kokonaisenergiankulutus on melko suuri suorituksen pitkän keston vuoksi. (Ilander Borg Laaksonen Mursu Ray Pethman Marniemi 2006, 41.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin avulla saa täsmällisen arvion mittausjakson aikaisesta kokonaisenergiankulutuksesta ja sen aikaisen liikunnan avulla kulutetusta energian määrästä. Energiankulutusraporteista voi arvioida, kuinka paljon kyseisen henkilön tulee liikkua kuluttaakseen tietty energiamäärä. Raportista selviää myös, mikä on henkilön energiantarve suhteessa energiankulutukseen. Näiden tietojen avulla terveydenhoitaja voi edesauttaa asiakkaan tavoitteellista painonhallintaa. (Borg ym. 2009, 75.) Energiankulutuksen seuranta perustuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä mitatun energiankulutuksen väliseen suhteeseen. Analyysiohjelmisto pystyy tulkitsemaan informaatiota hapenkulutuksesta ja kehon aineenvaihdunnasta. Analyysi vaatii energiankulutuksen mittaamiseen vain asiakkaan sydämen sykkeen ja henkilökohtaiset tiedot, kuten painon, pituuden, iän ja sukupuolen. Energiankulutusta kyetään mittaamaan lepotilasta maksimaaliseen urheilusuoritukseen. Sydämen sykevälimittauksen perusteella tehty energiankulutuksen arviointi on luotettavampi kuin perinteinen pelkästään sykettä mittaamalla tehty arvio (Kuvio 4). (Firstbeat Technologies 2010a.)

19 14 Kuvio 4. Hyvinvointianalyysin energiankulutusraportti kuorma-autokuljettajan arkipäivän ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin energiankulutusraporttien avulla painonhallinta konkretisoituu asiakkaalle. Sitoutuminen ja motivaatio elämäntapamuutoksiin lisääntyvät, kun asiakas näkee raportista hänen sen hetkisten elämäntapojensa vaikutuksen energiankulutukseen. (Borg ym. 2009, 75.) Analyysi antaa myös eritellyn raportin siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa on kulunut vuorokauden aikana (kuvio 5). Kuvio 5. Energiankulutus jaoteltuna vuorokauden ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin antamien raporttien avulla voidaan tarkastella liikunnan eri rasitustasoja (Kuvio 6). Tällä tavoin voidaan vertailla eri liikuntasuoritusten vaikuttavuutta keskenään. (Borg ym. 2009, 59.) Henkilö, jolle mittaus on toteutettu voi saada raportista vinkkejä oikeanlaiseen ja riittävään liikkumiseen. Motivaatio säännöllisen liikunnan harrastamiseen voi kasvaa. (Borg ym. 2009, 59.)

20 15 Kuvio 6. Hyvinvointianalyysin liikuntaraportti 1h liikuntasuorituksen ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010d) Hyvinvointianalyysin antamat raportit liikunnan vaikutuksista toimivat apuvälineenä, jos seurataan päivittäisten liikuntasuoritusten toteutumista ja terveysliikunnan riittävyyttä. Asiakkaalle voidaan suunnitella tietty rasitustaso, jonka mukaan hän opettelee liikkumaan. Firstbeat-hyvinvointianalyysi on apuväline, jos seurataan liikunnan määrää pidemmällä aikavälillä, eli se sopii hyvin kestävyysliikunnan analysointiin. Analyysillä ei ole suurta merkitystä esimerkiksi voimaa ja nopeutta vaativien liikuntasuoritusten tarkastelemisessa. (Borg ym. 2009, 59.)

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

hyvinvointivaikutukset näkyviksi?

hyvinvointivaikutukset näkyviksi? Mittaamalla luonnon hyvinvointivaikutukset näkyviksi? Helka Sarén lehtori, Mamk Mistä liikkeelle ideointia työpajassa kohderyhmän valinta mittauksen kohteet luontolähtöisissä hyvinvointipalveluissa esim.

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Tavoitteen asettelu kehittymisen optimoinnissa Juha Taini Urheilija A TAVOITTEET 2009 SM-plaketti sprintissä SM-plaketti keskimatkalla SM-mitali yössä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot