Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi 702T07 Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö

2 ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja Opinnäytetyö FIRSTBEAT-HYVINVOINTIANALYYSIN HYÖDYT JA KÄYTTÖ- KOKEMUKSET TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ SAL- LASSA Jaana Jalkanen, Riikka Oravisjärvi 2010 Toimeksiantaja: Sallan Hyvinvointivalmennushanke Ohjaajat: Aila Niskala, Raija Seppänen Hyväksytty 2010 Työ on kirjastossa lukusalikappale

3 Hyvinvointialat Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyön tiivistelmä Terveydenhoitaja (AMK) Tekijät Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Vuosi 2010 Toimeksiantaja Työn nimi Sivu- ja liitemäärä Sallan hyvinvointivalmennushanke Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyödyt ja käyttökokemukset terveydenhoitajan ohjaustyössä Sallassa Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, millaista hyötyä Firstbeat-hyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä ja millaisia käyttökokemuksia siitä on. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota Sallan hyvinvointivalmennushanke voi hyödyntää. Tutkimuksemme on laadullinen. Keräsimme aineistoa sekä lomakekyselyllä, että haastattelemalla. Tutkimukseemme osallistui Sallasta kolme terveydenhoitajaa, jotka olivat työssään käyttäneet Firstbeat-hyvinvointianalyysiä. Saimme tuloksia jo pelkän lomakekyselyn avulla, mutta saimme selvennystä ja parempia perusteluita vastauksille, kun kävimme haastattelemassa terveydenhoitajia paikan päällä Sallassa. Opinnäytetyömme ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitimme, millaiseksi terveydenhoitajat kokevat Firstbeat-hyvinvointianalyysin käytön käytännössä. Tutkimustulokset osoittivat, että Firstbeat- hyvinvointianalyysin tuloksista on hyötyä terveydenhoitajan ohjaustyössä. Hyöty kohdistui erityisesti painonhallinnan ohjaukseen, stressin ja palautumisen arviointiin ja asiakkaan motivointiin. Käyttökokemukset jakautuivat hyviin puoliin ja haasteisiin käytössä. Hyvinä puolina ilmeni muun muassa se, että analyysi oli hyvä apuväline ohjauksen suunnittelussa ja suuntaamisessa. Haasteena koettiin esimerkiksi liian vähäinen käyttökokemus. Aineistossa tuli ilmi myös joitakin kehittämisideoita koskien analyysiä, kuten ruokapäiväkirjan liittäminen Firstbeat- hyvinvointialanyysin rinnalle ja analyysin raporttien yhdistäminen tiiviimmäksi paketiksi. Avainsanat Ohjaaminen hoitotyössä, Firstbeat- hyvinvointianalyysi, stressi ja palautuminen, ravitsemus, painonhallinta, energiankulutus ja liikunta

4 School of Health Care and Sports Degree Programme in Nursing and Health Care Abstract of Thesis Authors Jaana Jalkanen Riikka Oravisjärvi Year 2010 Commissioned by Subject of thesis Number of pages Salla Wellness-Training Project The Benefits and Experiences of Firstbeat-Analysis in Customer Guidance of Public Health Nurses in Salla The objective of our thesis was to find out what kind of benefits Firstbeat-analysis brings for public health nurses who are guiding their customers. Also, we wanted to find out what kind of experiences there are about the usage of Firstbeat-analysis. The purpose of our thesis was to produce information for the Salla Wellness-Training Project. Our research is qualitative. We collected material with a questionnaire survey and interviews. There were three pulic health nurses from Salla- who participated in our research. They had been using Firstbeat-analysis in their work. We already received results by using the questionnaire survey but we clarified some of the answers when we interviewed the informants in Salla. The first research question of our thesis was about the benefits of using Firstbeat-Analysis when guiding public health nursing customers. With the second research question we examined what kind of experiences public health nurses have about the usage of Firstbeat- Analysis in practice. The results of our research showed that the results of the Firstbeat-Analysis are useful in public health nurse s guiding job. The benefit focused especially on weight management, evaluation of stress and recovery and motivating the customer. The experiences of the usage were divided in pros and the challenges when using the analysis. As the pro the informants reported among the other things that the analysis is a good tool when planning and targetting the guidance. As a challenge the informants reported the lack of using experience. Some development ideas also came up in the results. Adding a food diary along to the analysis and combining the analysis reports into a compact package were among those ideas. Key words: guidance in health care, Firstbeat-analysis, stress and recovering, nutrition, weight management, energy consumption and exercise

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDENHOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ Ohjausprosessi ja sen haasteet Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä Ravitsemus Painonhallinta Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä TUTKIMUKSEN TAVOITE, TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Firstbeat-hyvinvointianalyysin hyöty terveydenhoitajan ohjaustyössä Hyöty painonhallinnan ohjauksessa Hyöty stressin ja palautumisen arvioinnissa Hyöty asiakkaan motivoinnissa Käyttökokemukset Firstbeat-hyvinvointianalyysistä Yhteenveto tutkimustuloksista POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Oppimisprosessi Johtopäätökset LÄHTEET Liite Liite Liite Liite Liitetaulukko

6 1 1 JOHDANTO Sallan kunnassa on käynnissä Hyvinvointivalmennushanke, joka toimii välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena on luoda hyvinvointivalmennusmalli ja hyvinvointivalmentajakoulutus Sallan kunnalle. Hyvinvointivalmennusmallin tavoitteena on vahvistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia (Hyvinvointivalmennushanke 2010a). Hyvinvointivalmentaja koordinoi ja toteuttaa hyvinvointiin liittyviä toimia ja tiedottaa niistä (Hyvinvointivalmennushanke 2010b). Hanke toteuttaa Sallassa erilaisia koulutuksia, kartoituksia, tapahtumia ja tukitoimintaa hyvinvointivalmennusmallin kehittämiseksi. Hankkeen toteuttavat Sallan kunta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja sen suunnittelijana toimii koulumme lehtori Arja Jääskeläinen. Sallan hyvinvointivalmennushanke on työmme toimeksiantaja (Liite 1). Sallan hyvinvointihankkeeseen osallistuu Sallan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Hankkeeseen osallistuvat terveydenhoitajat ovat ottaneet käyttöönsä Firstbeat Technologies Oy:n kehittämän Firstbeat-hyvinvointianalyysin. Kyseessä on sykeanalyysiohjelmisto, joka on kehitetty ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen sekä tutkimuskäyttöön. Analyysin avulla voidaan tulkita stressiä ja palautumista, työn fyysistä kuormittavuutta, energiankulutusta ja liikunnan vaikuttavuutta. (Borg Järvinen Kaikkonen Kanervo Kettunen Kotisaari Martinmäki Pulkkinen Rusko Saalasti Seppänen Tuominen 2009, 7.) Meidän tehtävänämme oli tutkia hankkeen puolesta, millaista hyötyä Firstbeathyvinvointianalyysistä on terveydenhoitajan ohjaustyössä. Tutkimuksemme on laadullinen.

7 2 Tämä on hyvä opinnäytetyön aihe meille tulevina terveydenhoitajina, koska sen myötä perehdymme kahteen keskeisimmistä terveydenhoitajan työn osaalueista, terveydenedistämiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen. Etuna koemme myös perehtymisen Firstbeat-hyvinvointianalyysiin, sillä tulevaisuudessa saatamme käyttää sitä itsekin työssämme ohjaamisen apuvälineenä.

8 3 2 FIRSTBEAT- HYVINVOINTIANALYYSI APUVÄLINEENÄ TERVEYDEN- HOITAJAN OHJAUSTYÖSSÄ 2.1 Ohjausprosessi ja sen haasteet Hoitotyössä ohjauksesta käytetään monia käsitteitä ja usein ne määritellään epäselvästi, minkä vuoksi ohjauksen tunnistaminen on ongelmallista. Ohjaus määritellään muun muassa ohjauksen antamiseksi, kuten käytännöllisen opastuksen antamiseksi tai hoitajan ohjauksen alaisena toimimiseksi. Sillä voidaan myös tarkoittaa asiakkaan johtamista tai johdattamista johonkin sekä hänen toimintaansa vaikuttamista. Nykyään ohjaus nähdään siten, että sillä pyritään edistämään asiakkaan kykyä ja aloitteellisuutta parantaa elämäänsä. Hoitajan tehtävänä on ohjauksellaan tukea asiakasta päätöksenteossa. Asiakasohjaus hoitotyössä eroaa tavallisesta keskustelusta siten, että se on suunnitelmallisempaa ja tiedottavaa. Ohjaus on vuorovaikutteinen suhde asiakkaan ja hoitajan välillä ja sen tulisi olla tasa-arvoinen. (Kyngäs Kääriäinen Poskiparta Johansson Hirvonen - Renfors 2007, 25.) Hoitotyössä ohjaus on keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Jokaisen hoitajan tehtävä on ohjata asiakkaita. Ohjausta toteutetaan suunnitelmallisesti ohjaustilanteissa ja osana asiakkaan muuta hoitoa ja hoitotoimenpiteitä. (Kyngäs ym. 2007, 5.) Ohjaustilanteen suunnittelu ja valmistelu on edellytys asiakasohjauksen onnistumiselle. Ohjauksen suunnittelu lähtee asiakkaan tarpeiden määrittelystä ja tavoitteiden asettamisesta. (Torkkola Heikkinen - Tiainen 2002, 26.) Asiakkaan ohjaustarpeiden määrittelyn ja ohjauksen suunnittelun jälkeen ohjaus toteutetaan ja se tehdään tavoitteisiin ja suunnitelmaan perustuen. Ohjauksen vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa jatkuvasti ohjausprosessin aikana ja sen jälkeen. (Kassara Paloposki Holmia Murtonen Lipponen Ketola Hietanen 2006, ) Ohjauksessa on osattava asettaa asiakkaan ohjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. On myös mietittävä, millaisia asioita hän on kulloinkin valmis oppimaan.

9 4 Esimerkiksi vasta diagnosoitu vakava sairaus asiakkaalla voi vaikuttaa siihen, miten hän kykenee ottamaan tietoa vastaan. Asiakas, joka on juuri katkaissut jalkansa, ei välttämättä omaksu kuntoutukseen liittyviä asioita, koska hänen sen hetkisen ohjauksen tulisi keskittyä kivunhallintaan. (Kyngäs ym. 2007, 30.) Ohjauksella tuetaan asiakasta voimavarojen löytämisessä ja kannustetaan häntä ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Laadukas ohjaus on aina sidoksissa asiakkaan ja hoitajan taustatekijöihin. (Kyngäs ym. 2007, 5, 21.) On tärkeää selvittää, mitä asiakas tietää ennen ohjausta, mitä hänen täytyy ja mitä hän haluaa tietää ja sen mikä on hänelle paras keino omaksua asia (Kyngäs ym. 2007, 47). Hoitajan on hyvä tutustua etukäteen asiakkaan elämäntilanteeseen ja aiempiin hoitokokemuksiin tarkemmin. Tällä tavoin ohjaus voidaan suunnitella siten, että se vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. Ohjaustilanteessa asiakkaan tarpeita ja tavoitteita täsmennetään. Tavallisesti suullinen ohjaus tarvitsee tuekseen myös kirjallisia ohjeita. (Torkkola ym. 2002, ) Laadukas ohjaus vaatii riittäviä resursseja, joita ovat riittävä henkilöstö, aika, tilat ja hoitajan asiantuntevuus. Ohjauksen tulee olla lisäksi oikein ajoitettua ja mitoitettua onnistuakseen. (Kyngäs ym. 2007, 21.) Lopuksi on arvioitava ohjauksen tavoitteiden toteutumista, jolloin on hyvä keskustella, mitä asiakkaalle jäi asiasta mieleen tai epäselväksi. Hoitajan on hyvä antaa jatkuvaa palautetta asiakkaalle hänen oppimisestaan ja tarvittaessa antaa lisäohjausta. (Torkkola ym. 2002, ) Ohjauskertoja voi olla useita ennen kuin päästään tavoiteltuun lopputulokseen. Lopulta hoidon jatkuminen jää kuitenkin asiakkaan tai hänen omaistensa vastuulle. (Kyngäs ym. 2007, 21, 25.) Kun asiakkaalla on tarvitsemansa tiedot, taidot ja keinot kotona selviytymiseen, ohjaus on onnistunut. (Torkkola ym. 2002, 29.) Ohjaustilanteeseen vaikuttavat monet eri tekijät, joista osa voi estää ohjauksen onnistumisen. Muun muassa informaation paljous voi vaikuttaa siihen, että olennaisin asiaa jää huomaamatta. Suullisessa ohjauksessa vaarana on, että asiakas unohtaa, mitä hoitaja on sanonut. Hoitaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ohjauksen onnistumiseen. Ohjeiden läpikäyminen kaavamaisesti, piittaamatta siitä ymmärtääkö asiakas asian, johtaa helposti ohjauksen epäon-

10 5 nistumiseen. Meluisa ympäristö tai ulkopuolisen läsnäolo voivat häiritä ohjaustilannetta. Ongelmana on usein, että ohjaukseen käytettävissä oleva aika on liian lyhyt. Kirjallisia ohjeita käytettäessä riskinä on niiden yleisluonteisuus, koska niiden sisältö ei välttämättä anna tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa asiakkaalle, eikä kirjallinen ohje aina vastaa kaikkiin asiakkaan kysymyksiin. (Torkkola ym. 2002, 27, ) Asiakkaan ohjaaminen on vaikeaa, kun asiakas kokee itsensä terveeksi, eikä hän näe tarvetta ohjaukselle. Esimerkiksi asiakkaan kohonnut verenpaine ei välttämättä oireile, mutta se vaatii elintapojen muuttamista. Tällöin hoitajan tulee keskittää ohjaus motivointiin. (Kyngäs ym. 2007, 31.) On vaarana, että hoitaja passivoi asiakkaan kuuntelijan rooliin. Hän voi keskeyttää asiakkaan puheenvuoroyritykset eikä asiakkaan mahdollinen asiantuntemus tule näin ohjaustilanteessa käyttöön. (Kyngäs ym. 2007, 83.) 2.2 Hoitotyön eri ohjausmenetelmiä Hoitotyössä käytetään monia eri ohjausmenetelmiä, joista yleisimmin käytettyjä ovat yksilö-, ryhmä- ja audiovisuaalinen ohjaus. Sopivan ohjausmenetelmän valinta vaatii terveysalan ammattilaiselta tietämystä eri ohjausmenetelmistä ja niiden sisällöstä ja hänen tulee osata tunnistaa, mikä on kullekin asiakkaalle paras tapa omaksua asiat. (Kyngäs ym. 2007, 73.) Asiakkaat arvostavat yksilöohjausta, sillä se on asiakaslähtöistä ja luo vapaamuotoisen ilmapiirin hoitajan ja asiakkaan välille. Yksilöohjaus on usein asiakkaan oppimisen kannalta tehokkain ohjausmenetelmä, sillä se tukee asiakkaan omaa aktiivisuutta ja motivoi häntä. Yksilöohjaukselle on ominaista se, että jatkuva palautteen antaminen asiakkaalle mahdollistuu. Yhtenä heikkona puolena yksilöohjauksessa on, että se vaatii runsaasti hoitajan työaikaa. (Kyngäs ym. 2007, 74.)

11 6 Ryhmäohjaus on yksilöohjauksen rinnalla yksi eniten käytetyistä ohjausmenetelmistä terveydenhuollossa ja sitä annetaan erikokoisille ryhmille erilaisiin tarkoituksiin. Ryhmäläisten henkilökohtaiset tavoitteet asettavat ryhmän tavoitteet, joita ovat esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tai painonhallinta. Ryhmällä voi olla voimaa ja tukea antava vaikutus sen jäsenelle, millä on suuri merkitys tavoitteiden saavuttamisessa. Ryhmäohjaus voi olla yksilöohjaukseen verrattuna jopa tehokkaampi kuntoutuksen ja terveyden edistämisen käynnistäjä yksilön kannalta. (Kyngäs ym. 2007, 104.) Audiovisuaalinen ohjaus tapahtuu erilaisten teknisten laitteiden avulla, joita ovat esimerkiksi puhelin, videot, tietokoneohjelmat, joukkoviestimet ja kirjalliset ohjeet. Audiovisuaalinen ohjaus voi olla myös demonstrointia, jolloin näytetään ja opetellaan käytännössä, kuinka jokin asia tehdään. Demonstraatio on ohjausmenetelmänä kallis, mutta se on paras keino erilaisten käytänteiden harjoittelemiseen ja oppimiseen. (Kyngäs ym. 2007, 116, , 131.) 2.3 Firstbeat-hyvinvointianalyysi ohjausvälineenä Firstbeat-hyvinvointianalyysi on tietokoneelle asennettava sykeanalyysiohjelmisto, jota käytetään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, hyvinvoinnin edistämiseen, työssä tapahtuvaan mittaamiseen ja tutkimuskäyttöön (Borg ym. 2009, s.7). Kehon toiminnot ovat suoraan tai epäsuoraan yhteydessä sydämen toiminnan säätelyyn, minkä vuoksi sykevälissä ja sen vaihteluissa on sisäänrakennettuna paljon tietoa ihmisen fysiologiasta. Sykeanalyysimenetelmä perustuu siihen, että se pystyy tunnistamaan ja erottelemaan kehon eri tapahtumien vaikutuksia sykkeeseen. (Firstbeat Technologies 2010g.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin on kehittänyt Firstbeat Technologies Oy, joka on sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistunut yritys. Yritys on perustettu vuonna 2002 Jyväskylässä. Yrityksen tuotteiden avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon

12 7 toiminnoista ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. (Firstbeat Technologies 2010h.) Sykevälimittaaminen voidaan suorittaa työpäivän aikana tai vapaa-ajalla. Mittauksen aikana päivittäisiä rutiineja voidaan toteuttaa normaalisti. Mittaamiseen käytetään tallentavaa, yleensä rintaan kiinnitettävää sykepantaa tai - mittaria. Mittauksen jälkeen tieto siirretään tietokoneelle, jolloin hyvinvointianalyysiohjelmisto suorittaa automaattisen analyysin ja muodostaa raportit. Tietojen siirtämisestä, asiakaspalautteesta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelusta vastaa koulutettu ammattihenkilö, kuten terveydenhoitaja (Kuvio 1). (Firstbeat Technologies Oy 2010c.) Kuvio 1. Mittauksen eteneminen kaaviona. (Firstbeat Technologies Oy 2010c) Firstbeat-hyvinvointianalyysiohjelmisto on kehitetty ammattilaisten käyttöön mittausten, analyysien ja raporttien tekemisen apuvälineeksi. Menetelmän avulla saadaan tietoa liikunnan ja urheilun vaikutuksista. Analyysistä saatu tieto tukee painonhallinnassa ja sen avulla voidaan tarkastella työn kuormittavuutta, terveyttä uhkaavaa stressiä ja voimavarojen palautumista. (Firstbeat Technologies Oy 2010h.) Hyvinvointianalyysin pohjalta terveydenhuollon ja muiden hyvinvoinnin ammattilaisten on helpompi kohdentaa oikeita toimenpiteitä asiakkaan auttamiseksi. Hyvinvointianalyysiä apuna käyttäen terveydenhoitaja voi tukea asiakkaan jaksamista, ohjaamaan liikkumista ja arvioimaan asiakkaan elämäntapoja kokonaisvaltaisesti. Mittaus on apuväline tärkeän ja täsmällisen tiedon keräämiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi. (Firstbeat Technologies Oy 2010c.)

13 Stressin ja palautumisen mittaaminen Firstbeat-hyvinvointianalyysillä Stressi on fyysis- psyykkis- sosiaalinen ilmiö ja se on luonnollinen osa elämää. Ympäristö asettaa keholle jatkuvasti vaatimuksia, joihin keho pystyy vastaamaan stressireaktion avulla. Lyhytkestoisena stressi voi olla positiivinen voimavara. Tällöin sillä on suorituskykyä parantava merkitys. Pitkään jatkuneesta stressistä saattaa seurata terveydellisiä haittoja, kuten voimavarojen ja vastustuskyvyn heikkenemistä. (Borg ym. 2009, 29,31.) Stressireaktion aiheuttaa stressitekijä, kuten säikähtäminen, hankala työtehtävä tai vaikea tentti. Tällainen ulkoinen tai sisäinen tekijä laukaisee stressireaktion, joka nostaa elimistön aktiivisuustasoa. Tätä reaktiota säätelevät autonominen, eli sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ja hormonaaliset vasteet. Stressitekijä vaikuttaa stressireaktion voimakkuuteen. Stressin aikana sympaattinen hermosto on aktivoituna ja vallitseva. Stressireaktio vaatii elimistön sopeutumista, mikä kuluttaa voimavaroja. Stressin voimakkuuteen ja pitkittymiseen vaikuttaa myös yksilön kyky säädellä ja hallita sitä. Toiselle samat työelämän paineet voivat olla merkittävä stressitekijä, kun taas toisella ne parantavat työtehokkuutta. (Borg ym. 2009, ) Hetkittäisistä stressireaktioista keho palautuu nopeasti. Mikäli stressitekijää ei kyetä poistamaan, stressi voi jatkua viikkoja ja kuukausia. Terve ihminen kestää paremmin stressiä kuin ihminen, jonka vastustuskyky on jo ennestään heikentynyt muun muassa huonojen elämäntapojen vuoksi. (Borg ym ) Säännöllisin väliajoin elimistön tulee saada palautua stressistä, jotta tasapaino säilyy. Palautumista tulisi tapahtua esimerkiksi kahvitauolla, yöllä ja vapaaajalla. (Borg ym. 2009, 36.) Tarpeeksi pitkään kestäessään ja useasti toistuessaan stressi voi aiheuttaa ylikuormittumista. Tällöin parasympaattinen hermosto alkaa dominoida elimistön toimintoja. Sympaattisen hermoston passivoituessa keho ei havaitse kuormittavia tiloja, eikä näin ollen pysty korjaamaan niitä. (Borg ym. 2009, 35.) Pitkään jatkuessaan tämä voi aiheuttaa vakavia sairauksia. Kun kuormittumi-

14 9 nen kestää tarpeeksi kauan, se aiheuttaa uupumisen, joka tunnetaan paremmin nimellä burnout. Uupumustilassa elimistöllä ei ole voimavaroja (Borg ym. 2009, ) Kuormittumisen alkuvaiheessa hengitys- ja verenkiertoelimistö kertoo ihmisen fysiologisesta tilasta jo ennen kuin henkilö on itse huomannut oireita. Keskeisin tavoite stressinmittauksessa on pitkäaikaisen kuormituksen ja vakavien uupumistilojen ehkäisy. Varhaisella havaitsemisella voidaan ehkäistä vakavia uupumistiloja. Hyvinvointianalyysiä apua käyttäen voidaan seurata säännöllistä palautumista ja kartoittaa voimavaroja. Terveydenhoitaja voi tukea työntekijän työssä jaksamista ja henkilökohtaista hyvinvointia analyysin tulosten perusteella. (Borg ym. 2009, 31.) Henkilön parasympaattisen hermoston tilaa voidaan arvioida sykevaihteluja tarkastelemalla. Tärkeää on, että sykevaihtelua arvioidaan sekä stressaavissa, että stressittömissä tilanteissa. Sydämen syke reagoi psyykkiseen ja fyysiseen stressiin ja tämän avulla voidaan kuvata kehon kuormittumista (kuvio 2). Hyvin palautuneella henkilöllä on paljon sykevaihtelua, mutta pitkään jatkunut kuormitus laskee sykevaihtelun minimiin (kuvio 3). (Borg ym. 2009, 29.) Kuvio 2. Hyvinvointianalyysin stressiraportti vuorokauden ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010f)

15 10 Kuvio 3. Sykekäyrä hyvin palautuneella (vas.) ja pitkään kuormittuneella. (Firstbeat Technologies Oy 2010e) Ravitsemus Ravitsemusneuvonta on yksi terveydenhoitajan ohjausalue. Ohjauksessa hoitajan tulee soveltaa asiantuntemustaan niin, että jokaiselle asiakkaalle muotoutuu omaan elämäntilanteeseen sopiva toimintamalli ravitsemuksen suhteen. (Arffman ym. 2009, ) Ruokavalio on tärkeä osa kokonaisvaltaista terveyden ylläpitämistä (Arffman Partanen Peltonen - Sinisalo 2009, 3). Oikeiden ravitsemus- ja terveystottumusten avulla voidaan ehkäistä erityisesti elämäntapasairauksia. Noin 60 % suomalaisista on nykypäivänä ylipainoisia ja määrän ennustetaan kasvavan, jollei terveys- ja ravitsemuskäyttäytyminen muutu tulevaisuudessa. (Arffman ym. 2009, 10.) Suomalaiset ovat pohjoismaiden lihavin kansa (Borg ym. 2009, 73). Terveellinen ruokavalio koostuu monipuolisesti värikkäistä ja maukkaista ainesosista. Lisäksi sen tulee sisältää riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. (Haglund Huupponen Ventola Hakala-Lahtinen 2007, 9). Ravintoaineiden tarve on eri ikäkausina erilainen ja se vaihtelee yksilöllisesti (Haglund ym. 2007, 20). Terveelliseen ruokavalioon on monia vaihtoehtoja, joista kaikille löytyy yksilöllinen ratkaisu riittävän ravinnonsaannin takaamiseksi. (Haglund ym. 2007, 9.) Yleisistä ravitsemussuosituksista saa tietoa muun muassa ravintoaineista, niiden tarpeesta ja suositeltavasta saannista. Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat laadittu tieteellisten tutkimustulosten pohjalta. Suomalaiset ravitsemussuositukset myötäilevät pohjoismaisia suosituksia tarkasti. Niillä pyritään

16 11 edistämään ja tukemaan ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä kehitystä. (Haglund ym. 2007, 10.) Suomessa ravitsemussuosituksille on luotu keskeiset tavoitteet. Näistä ensisijaisena on riittävä ravintoaineiden saanti. Lisäksi energiansaantia ja -kulutusta tulisi tasapainottaa. Ravintokuidun määrää tulisi lisätä ja suolaa ja kovia rasvoja välttää. Alkoholitottumuksien kohtuullistaminen ja liikunnan lisääminen vähintään puoleen tuntiin päivässä ovat myös tärkeä tavoite. Yleisenä tavoitteena on, että suomalaiset nauttisivat ruokailemisesta ja antaisivat sille oman aikansa. (Haglund ym. 2007, 11.) Painonhallinta Nykypäivänä energiankulutus on vähentynyt erilaisten apuvälineiden, työn fyysisen kuormittavuuden laskun ja vapa-ajan passiivisuuden vuoksi. Jos energiantarpeen pienentyessä energiansaantia ei vähennetä, seuraa painonnousu. (Borg ym. 2009, 73.) Jotta normaalipaino ja terveyden ylläpitäminen olisi mahdollista, tulee energiansaannin olla kulutukseen nähden tasapainossa (Haglund ym. 2007, 13). Lihavuus on liiallista rasvan kertymistä kehoon. Vyötärön ja sisäelinten alueelle kertynyt rasva on terveydelle haitallisinta. Lihavuuden aiheuttamia haittoja ovat sydän- ja verenkiertoelimistön ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. (Borg ym. 2009, 73). Lihavuus on merkittävä terveysriski ja taloudellinen ongelma, sillä lihavuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat koko ajan. Painoa pudottamalla voidaan vähentää lihavuuden aiheuttamia terveysriskejä. (Borg ym. 2009, 73.) Yksi suuri syy liikalihavuuteen nykypäivänä on runsasenerginen ruokavalio (Borg ym. 2009, 73). Lihavuuden hoidossa ruokavaliolla on keskeinen merkitys. Ruoan energiamäärän ollessa pienempi energiantarpeeseen nähden, paino laskee. Tarvitaan 7000kcal:n energiavaje, jotta saadaan 1kg pois. (Haglund ym. 2007, 164). Monipuoliset ateriat säännöllistävät syömistä ja lisäävät vähäenergisten kasvisten määrää. Tuloksia syntyy myös vähentämällä syödyn ruoan määrää. Pelkästään ruokavalion muutoksilla voi huomata painon laskevan. (Borg ym. 2009, 73).

17 12 Jotta laihtuminen olisi terveydelle suotuisaa, tulisi ruokavalion olla yleisten ravitsemussuositusten mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokavalion tulisi olla ravintosisällöltään täysipainoista. (Haglund ym. 2007, 165.) Pelkästään ravintotottumusten muuttaminen ei johda välttämättä terveelliseen laihdutukseen. Tämän vuoksi liikunnan harrastaminen on tärkeää. Ainoastaan ruokavalion muutoksilla laihtuminen tapahtuu rasvakudoksen ja lihasmassan vähetessä. Ruokavaliomuutoksen vaikutuksella painonpudotus voi olla nopeampaa, mutta se on epäterveellisempää. (Borg ym. 2009, 76.) Laihduttamaan alkava ihminen tarvitsee tuekseen asiantuntijan ohjausta. Ohjaajan tulee rohkaista laihduttajaa arvioimaan ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan ja etsimään itselleen sopivat keinot terveelliseen laihduttamiseen. On tärkeää, että laihduttaja asettaa itse itselleen tavoitteet, jotta hän voi motivoitua niihin. (Haglund ym. 2007, 168.) Energiankulutuksen ja liikunnan mittaaminen Firstbeathyvinvointianalyysillä Energiankulutus kertoo, kuinka paljon energiaa kulutetaan jossakin aikayksikössä. Yksikköinä energiankulutukselle ovat joko kilojoule (kj) tai kilokalori (kcal). Tietyn jakson aikana kulutettua energiamäärää kuvataan kokonaisenergiankulutuksella. (Borg ym ) Energiaa kuluu perusaineenvaihdunnassa, lämmön tuotossa ja fyysistä työtä tehdessä. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan energiaa, joka kuluu välttämättömiin elintoimintoihin. Perusaineenvaihduntaa tapahtuu jatkuvasti tahdosta riippumatta ja se on melko vakio päivästä toiseen. (Haglund ym. 2007, 11.) Liikunta on olennainen osa painonhallintaa ja terveellisiä elämäntapoja. Fyysisellä aktiivisuudella voidaan lisätä päivittäistä energiankulutusta. (Borg ym. 2009, 74.) Mitä rasittavampaa liikunta on sitä enemmän energiaa kuluu. Esimerkiksi juokseminen kuluttaa enemmän energiaa kuin hidas kävely. (Haglund ym. 2007, 12.) Fyysisen aktiivisuuden aikana kulunut energiamäärä riippuu liikunnan voimakkuuden ja keston lisäksi henkilön painosta. Kehon painon ol-

18 13 lessa korkeampi, vuorokauden kokonaisenergiankulutus kasvaa. Lisäksi voimaharjoittelu, eli lihaksiston parantaminen lisää perusaineenvaihduntaa, jolloin energiaa kuluu enemmän. (Borg ym. 2009, 74.) Painoa pudottaessa on tärkeää, että harrastaa liikuntaa. Näin keho ei surkastuta lihaksia ottamalla niistä energiaa. Liikuntaa harrastavalla paino putoaa hitaammin, mutta laihduttaminen on terveellisempää, koska lihasmassan menetys on vähäistä. (Borg ym. 2009, 76.) Ylivoimaisesti suurin merkitys kokonaisenergiankulutukseen on lihastyötä vaativalla fyysisellä aktiivisuudella. Esimerkiksi huippupyöräilijän kokonaisenergiankulutus voi olla jopa kolminkertainen lepoaineenvaihdunnan kulutukseen. Lyhytkestoisessa ja tehokkaassa liikunnassa energiankulutus voi olla hetkittäin erittäin korkea, mutta kokonaiskulutus pysyy matalana. Kestävyyttä vaativissa lajeissa, joissa teho ei ole yleensä kova kokonaisenergiankulutus on melko suuri suorituksen pitkän keston vuoksi. (Ilander Borg Laaksonen Mursu Ray Pethman Marniemi 2006, 41.) Firstbeat-hyvinvointianalyysin avulla saa täsmällisen arvion mittausjakson aikaisesta kokonaisenergiankulutuksesta ja sen aikaisen liikunnan avulla kulutetusta energian määrästä. Energiankulutusraporteista voi arvioida, kuinka paljon kyseisen henkilön tulee liikkua kuluttaakseen tietty energiamäärä. Raportista selviää myös, mikä on henkilön energiantarve suhteessa energiankulutukseen. Näiden tietojen avulla terveydenhoitaja voi edesauttaa asiakkaan tavoitteellista painonhallintaa. (Borg ym. 2009, 75.) Energiankulutuksen seuranta perustuu hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä mitatun energiankulutuksen väliseen suhteeseen. Analyysiohjelmisto pystyy tulkitsemaan informaatiota hapenkulutuksesta ja kehon aineenvaihdunnasta. Analyysi vaatii energiankulutuksen mittaamiseen vain asiakkaan sydämen sykkeen ja henkilökohtaiset tiedot, kuten painon, pituuden, iän ja sukupuolen. Energiankulutusta kyetään mittaamaan lepotilasta maksimaaliseen urheilusuoritukseen. Sydämen sykevälimittauksen perusteella tehty energiankulutuksen arviointi on luotettavampi kuin perinteinen pelkästään sykettä mittaamalla tehty arvio (Kuvio 4). (Firstbeat Technologies 2010a.)

19 14 Kuvio 4. Hyvinvointianalyysin energiankulutusraportti kuorma-autokuljettajan arkipäivän ajalta. (Firstbeat Technologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin energiankulutusraporttien avulla painonhallinta konkretisoituu asiakkaalle. Sitoutuminen ja motivaatio elämäntapamuutoksiin lisääntyvät, kun asiakas näkee raportista hänen sen hetkisten elämäntapojensa vaikutuksen energiankulutukseen. (Borg ym. 2009, 75.) Analyysi antaa myös eritellyn raportin siitä, mihin ja kuinka paljon energiaa on kulunut vuorokauden aikana (kuvio 5). Kuvio 5. Energiankulutus jaoteltuna vuorokauden ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010b) Hyvinvointianalyysin antamien raporttien avulla voidaan tarkastella liikunnan eri rasitustasoja (Kuvio 6). Tällä tavoin voidaan vertailla eri liikuntasuoritusten vaikuttavuutta keskenään. (Borg ym. 2009, 59.) Henkilö, jolle mittaus on toteutettu voi saada raportista vinkkejä oikeanlaiseen ja riittävään liikkumiseen. Motivaatio säännöllisen liikunnan harrastamiseen voi kasvaa. (Borg ym. 2009, 59.)

20 15 Kuvio 6. Hyvinvointianalyysin liikuntaraportti 1h liikuntasuorituksen ajalta. (Firstbeat Techonologies Oy 2010d) Hyvinvointianalyysin antamat raportit liikunnan vaikutuksista toimivat apuvälineenä, jos seurataan päivittäisten liikuntasuoritusten toteutumista ja terveysliikunnan riittävyyttä. Asiakkaalle voidaan suunnitella tietty rasitustaso, jonka mukaan hän opettelee liikkumaan. Firstbeat-hyvinvointianalyysi on apuväline, jos seurataan liikunnan määrää pidemmällä aikavälillä, eli se sopii hyvin kestävyysliikunnan analysointiin. Analyysillä ei ole suurta merkitystä esimerkiksi voimaa ja nopeutta vaativien liikuntasuoritusten tarkastelemisessa. (Borg ym. 2009, 59.)

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM

Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Konkreettiset toimenpiteet palautetilaisuuden punaisena lankana Satu Tuominen, hyvinvointiasiantuntija, LitM Hyvinvointianalyysin toteutus Onnistunut hyvinvoinnin edistäminen Nykytilanteen kartoitus/ MOTIVAATION

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen

Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet. Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Hyvinvointianalyysi Eettiset toimintaperiaatteet Jyväskylä 19.5.2009 Joni Kettunen Tiina Hoffman Satu Tuominen Lähtökohta Peruslähtökohtana on yksilön hyvinvointi ja terveyden edistäminen Eettisillä toimintamalleilla

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Roihu- työhyvinvoin,valmennus

Roihu- työhyvinvoin,valmennus Roihu- työhyvinvoin,valmennus Purso Oy / 2014 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo Mita?avia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoind- palveluja yrityksille, joille henkilöstön työpanos

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa

Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Palautumista seurataan myös urheilussa

Palautumista seurataan myös urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA - PALAUTTEEN VAIKUTUS ELÄMÄN TAPA- MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESSA - KO KEMUKSIA MATKAN VARRELTA Stressi hallintaan työssä ja vapaa-ajalla Jyväskylä 20.5.2008 PEURUNKA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE

HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE HYVINVOINTIANALYYSI RYHMÄPALAUTE SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSIN TEKNOLOGIAJOHTAJA Firstbeat on peruste.u 2002 Jyväskylässä Taustalla pitkäaikainen, moni:eteinen tutkimus fysiologian, matemaa=sen mallintamisen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työkuormituksesta palautuminen

Työkuormituksesta palautuminen Heikki Ruskon juhlaseminaari Sykettä työhön ja urheiluun Työkuormituksesta palautuminen - psykologinen ja fysiologinen näkökulma 15.5.2007 Taru Feldt Työstressi työpsykologisen tutkimuksen keskiössä Stressi

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot