LEIPÄPROJEKTI LUOKKALAISILLE

Transkriptio

1 1 LEIPÄPROJEKTI LUOKKALAISILLE Teemat: Viljan viljely, viljelysanasto, eri viljelyjärjestelmät sekä leivän reitti Tavoitteet: Parantaa oppilaiden tietämystä suomalaisesta maanviljelystä sekä maanviljelyn vuosittaisesta rytmistä. Teemana on viljan viljely. Eri vuodenaikoina voidaan tutustua viljanviljelyn eri vaiheisiin. Keväällä tutustutaan esimerkiksi maan muokkaamiseen ja kylvämiseen ja syksyllä sadonkorjuuseen. Kohde: Ala-asteen 5-6.-luokkalaiset Ajankohta: Kylvötyöt toukokuussa. Puinti, myllykäynti tai jyvien jauhaminen pienoismyllyllä ja leipominen syyskuussa. Kesto: 3-4 tuntia Elonkierrossa keväällä ja syksyllä. Myllyvierailu matkoineen 2 tuntia sekä leipominen 3 4 tuntia. Ennakkotehtävien ja jälkitehtävien tekeminen 5-15 tuntia. Integrointi oppiaineisiin: Ympäristö- ja luonnontieto, matematiikka, äidinkieli, kotitalous. Yhteyshenkilö: MTT/Pentti Raiskio Pienoismylly: Kalakosken koulu/toivo Vainio puh Kuva 1. Maatalousaiheisen aliaspelin pelaaminen. Kuva 2. Kiipun koululaiset selvittävät kylvösyvyyttä. Kuvat: Hannele Siltala

2 2 LEIPÄPROJEKTI s. 1. Leipäprojektin kuvaus 2 2. Leipäprojektin ennakkotehtäviä 3 3. Projektin toimintaohjeet opettajalle 3 4. Puinti-/kylvövuorojen odotusajan tehtäviä 4 5. Leipäprojektin jälkitehtäviä 5 1. Leipäprojektin kuvaus Leipäprojektin toteutus aloitetaan keväällä toukokuussa kylvötöiden merkeissä. Vierailun aluksi Jokioisten kartanoiden työntekijä pitää tietoiskun viljanviljelystä (liite 1). Kiertokokeen tekemisen jälkeen oppilaat lähtevät kaksi kerrallaan äestämään peltoa traktorilla Jokioisten kartanoiden työntekijän opastuksessa. Jokaista luokkaa varten on oma 8 aarin suuruinen pelto viljeltäväksi. Pellon muokkaamisen jälkeen oppilaat saavat kaksittain ajaa traktoria ja kylvää peltoa. Kylvön aluksi oppilaat tarkistavat ja mittaavat väkilannoitteen ja siementen kylvösyvyyden. Jokainen luokka tekee kylvöalueelle kyltin, josta käy ilmi kylvöön osallistuneiden oppilaiden nimet, kylvöpäivämäärä sekä kylvetty viljalajike ja määrä. Osa oppilaista nimittäin käy kesän aikana puistossa tarkkailemassa oman vehnäpeltonsa kasvua, joten on tärkeää, että oma palsta löytyy. Projekti jatkuu syksyllä sadonkorjuun merkeissä. Jokioisten kartanoiden työntekijä esittelee leikkuupuimurin toimintaperiaatteen, minkä jälkeen oppilaat lähtevät yksi kerrallaan puimaan peltoa. Kartanoiden työntekijä selittää jokaiselle oppilaalle puimurin hallintalaitteet, minkä jälkeen oppilas saa puida pienen pätkän peltoa. Omaa vuoroa odotellessaan oppilaat pelaavat maanviljelyaiheista sananselityspeliä, sitovat lyhteitä, tunnistavat siemeniä tai tekevät muita aiheeseen liittyviä tehtäviä. Puimisen jälkeen sato viedään kuivuriin. Muutama päivä puimisen jälkeen on sopiva ajankohta mennä oppilaiden kanssa Ypäjän vehnämyllylle jauhamaan oppilaiden viljelemää vehnää. Jauhatusprosessi kestää tunnin, jona aikana mylläri Simo Suonpää selittää 1940-luvulta olevan myllyn toimintaperiaatteen. Myllyvierailun päätteeksi jokainen oppilas saa pussittaa viljelemiään jauhoja kotiin vietäviksi. Myllyvierailun sijasta jyvät voidaan jauhaa myös koulujen yhteisellä pienoismyllyllä. Myllyä säilytetään Kalakosken koululla, tiedustelut Toivo Vainiolta. Myllyvierailun jälkeen on vuorossa leipomisvaihe. Luokka voi leipoa koululla sämpylöitä tai vaihtoehtoisesti tulla syysretkelle Elonkiertoon, missä oppilaat valmistavat muurinpohjalettutaikinan ja paistavat muurinpohjalettuja.

3 3 2. Leipäprojektin ennakkotehtäviä Ainekirjoitus ja sananselitykset Oppimisen arvioinnin kannalta on tärkeää, että oppilaat kirjoittavat ennen projektia kirjoitelman esimerkiksi aiheesta Leivän reitti pellolta pöytään/siemenestä sämpyläksi. Aineessa oppilaat kuvailevat ne välivaiheet, joiden kautta siemenestä tulee leipää. Leipäprojektin jälkeen oppilaat kirjoittavat samasta aiheesta aineen. Ainekirjoituksen asemasta voi tehdä miellekartan tai piirtää sarjakuvan. Vastaavalla tavalla oppilaat määrittelevät maatalouteen liittyviä sanoja ennen ja jälkeen projektin. Sopivia sanoja ovat muun muassa kyntää, äestää, kylvää, puida, mylly, itävyys, hieho, maatiaisrotu sekä rikkaruoho. Kylvömäärän selvittäminen Keväällä ennen kevätkylvöjä tehdään itävyyskoe ja lannoitussuunnitelma sekä selvitetään oikea vehnänsiementen kylvömäärä sivuilla olevien ohjeiden mukaisesti. Esimerkkiratkaisut ovat liitteessä 3 (sivut 16 18). Siemeniä voi tiedustella Elonkierron henkilökunnalta. 3. Projektin toimintaohjeet opettajalle Kevätkylvöt Viimeistään toukokuun alussa kannattaa tehdä itävyyskoe, jonka perusteella määräytyy se, paljonko oppilaat kylvävät omalle 10 aarin pellolleen. Kylvötyöt tehdään toukokuun loppupuolella. Kylvöajasta sovitaan puiston henkilökunnan kanssa. Elonkierrossa leipäprojekti alkaa Jokioisten Kartanoiden työntekijän pitämällä tietoiskulla viljanviljelystä (esimerkkiesitelmä liitteessä 1). Tietoiskun jälkeen käydään läpi päivän ohjelma ja tehdään kiertokoe, jonka avulla varmistetaan, että pellolle kylvetään oikea määrä siemeniä ja väkilannoitetta. Jokainen oppilas pääsee joko äestämään tai kylvämään. Kylvö voidaan aloittaa noin 15 minuutin päästä äestämisen aloittamisesta, kun tarpeeksi suuri alue pellosta on saatu muokattua. Elonkiertoon tultaessa isommilla luokilla (yli 10 oppilasta) on oltava mukana opettajan lisäksi kouluavustaja. Jos oppilaita on paljon, luokka on tarpeen jakaa kahteen ryhmään. Toisen ryhmän ollessa töissä, toinen ryhmä joutuu odottelemaan vuoroaan. Omaa vuoroa odottava ryhmä tekee päivän aiheeseen liittyviä tehtäviä, myös eläimiä voi käydä katsomassa opettajan tai kouluavustajan johdolla. Mieti valmiiksi ainakin yksi tehtävä, jonka teetät odottamisvuorossa olevilla oppilailla. Mahdollisia tehtävävaihtoehtoja sivulla 4, myös omia tehtäviä voi luonnollisesti tehdä. Sadonkorjuu Syksyllä oppilaat tulevat uudestaan Elonkiertoon sadonkorjuun merkeissä. Oppilaille selostetaan sadonkorjuun eri vaiheet ja käydään läpi leikkuupuimurin toimintaperiaatteet. Tämän jälkeen oppilaat lähtevät pareittain puimaan peltoa leikkuupuimurin kuljettajan johdolla. Kuljettaja selittää jokaiselle oppilaalle puimurin hallintalaitteet, minkä jälkeen oppilas saa puida pienen osan peltoa. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä on puimassa, toinen ryhmä tekee tehtäviä kouluavustajan tai opettajan johdolla. Turvallisuussyistä puintiryhmän mukana pellolla on oltava puimurin kuljettajan lisäksi myös toinen aikuinen.

4 4 4. Puinti-/kylvövuorojen odotusajan tehtäviä Maatalouteen liittyvän sananselityspelin pelaaminen Maatalouteen liittyvää sananselityspeliä voi kerralla pelata noin 4-10 oppilasta, jotka jaetaan kahteen ryhmään. Pelin ideana on selittää toisin sanoen maatalouteen liittyviä sanoja siten, että oma joukkue ymmärtää, mistä sanasta on kyse. Jos joukkue arvaa sanan, saavat he jyvän. Jos joukkue ei määräaikaan mennessä arvaa sanaa, siirtyy arvausvuoro vastajoukkueelle. Pelin voittaa joukkue, joka on saanut kerättyä enemmän jyviä. Ohjaajan tulee varmistaa, että kukaan oppilas ei joudu tukalaan tilanteeseen, jos hän ei esimerkiksi tiedä, mitä sana tarkoittaa. Tällaisessa tilanteessa ohjaaja voi kuiskata oppilaalle vihjeitä, jotta hän rohkaistuu selittämään sanan. Mitään sanaan liittyvää johdannaista ei saa käyttää, ei myöskään muunkielisiä selityksiä. Selitettävien sanojen on liityttävä jollakin tavalla maatalouteen, jolloin peliä pelatessa tulee opeteltua alan sanastoa. Jos selitettävänä sanana on esimerkiksi leikkuupuimuri, ei selittäjä saa sanoa, että se on sellainen kone, jolla leikataan. Sen sijaan selittäjä voi kuvailla sanaa vaikkapa laitteeksi, jolla sato korjataan. Oppilasryhmän kanssa erikseen sovitaan, voiko eleitä ja näyttelemistä käyttää. Jos selitettävä sana on yhdyssana, ja ryhmä arvaa sanan jonkun osan, saa selittäjä alkaa käyttää tätä arvattua osaa. Sananselityspeli Kuhilaan kortit ovat Elonkierron makasiinilla joko opettajien kaapissa tai kahvilan pöydällä. Siemennäytteiden tunnistaminen Näytteitä on kolme samanlaista sarjaa, 20 erilaista näytettä. Näytteiden joukossa on monia vaikeitakin ja yksi kompa. Ei kannata murehtia, jos ei kaikkia tunnista, ammattilaisillekaan eivät ole helppoja. Ensimmäiset 10 ovat helpompia, joten kannattaa aloittaa niistä tai tehdä pelkästään ne. Oppilaat kirjoittavat vastauksensa paperille. Lopuksi käydään läpi oikeat vastaukset. Jos näytteet eivät ole valmiina pöydällä, ne löytyvät opettajien kaapista. Oikeat vastaukset ovat siementen säilytyslaatikossa tai tehtävämapissa. Mitä tehdään milloin millä koneella Oppilaat jaetaan neljään ryhmään, koska kortteja riittää neljälle ryhmälle. Kortit ovat niputettuina, yksi nippu/ryhmä. Jokainen ryhmä tekee seuraavan tehtävän. 1. Vuodenaikakortit laitetaan aikajärjestykseen pöydälle. 2. Vuodenaikojen alapuolelle laitetaan kortit, joissa lukee mitä viljelijä tekee kyseisenä ajankohtana. 3. Alimmaiseksi laitetaan kortit, joissa kerrotaan millä välineellä työt tehdään. Tehtävän jälkeen kortit palautetaan niputettuina ja jokainen nippu sekoitettuna, niin että ne eivät ole enää oikeassa järjestyksessä. Oikea rivi alla, löytyy myös opettajien kaapissa olevasta tehtävämapista. Tehtävän ratkaisu: Kevät: maan muokkaaminen-äes-kylväminen-kylvökone Kesä: kasvinsuojelu-ruisku (ei ole väärin laittaa tätä myöskään kohtaan kevät) Elokuu: sadonkorjuu-puimuri Syksy: kyntäminen-aura Talvi: viljelysuunnitelmat-tietokone

5 5 Jyväluvun laskeminen sekä eläimiin tutustuminen Jokainen oppilas ottaa kolme vehnäntähkää ja laskea jokaisen tähkän jyväluvun, jotka kirjataan taulukkoon. Koulussa jyväluvuista voidaan laskea keskiarvo. Samassa yhteydessä oppilaita pyydetään arvioimaan puitavalta pellolta saatavan sadon suuruus. Kaikkien vastaukset kirjataan ylös. Sadonkorjuu perinteisellä menetelmällä, lyhteen teko Tehdään parityönä siten, että toinen oppilas leikkaa viljan sirpillä ja toinen kerää viljat nippuun, katkeilleet korret poistetaan. Nippu sidotaan yhteen kierretyillä viljankorsilla opettajan ohjeiden mukaisesti. Sitten vaihdetaan osia, toinen oppilas leikkaa ja toinen kokoaa lyhteen. Jokainen oppilas saa viedä itse tehdyn lyhteen kotiinsa. Opettajan on ehdottomasti oltava mukana ohjaamassa lyhteiden tekoa, turvaetäisyys on muistettava. Elonkierron henkilökunta neuvoo, mistä saa ottaa viljaa. Jos kaura on huonoa, lyhteen voi tehdä myös vehnästä. Mikäli aikaa on vielä käytettävissä, voidaan loppuaika käyttää eläimiin tutustuen tai vaikkapa paalikasan päällä hypellen, kunhan toimien turvallisuus on varmistettu ja yhteiset säännöt sovittu. 5. Leipäprojektin jälkitehtäviä Myllyvierailu Sadonkorjuun jälkeen jyvät viedään kuivuriin. Muutaman päivän päästä jyvät ovat valmiita jauhettaviksi. Jyvät viedään jauhettaviksi Ypäjän vehnämyllyyn, joka sijaitsee Ypäjänkylässä. Myllyvierailu varataan suoraan mylläri Simo Suonpäältä. Aluksi jyvät punnitaan ja laitetaan jauhatukseen, joka kestää noin tunnin. Tänä aikana mylläri kertoo myllyn toimintaperiaatteen ja oppilaat kiertävät opastetusti myllyn eri osissa. Mylläri esittelee jyvän reitin jauhoksi ja havainnollistaa prosessin aikana jyvän muuttumista jauhoksi antamalla oppilaiden tunnusteltaviksi eri prosessivaiheiden tuotteita. Oppilaat saavat pussittaa pienryhmissä itselleen jauhoja kotiin vietäväksi. Toiset oppilaat leikkivät perinneleikkejä myllyn pihalla odotellessaan omaa pussitusvuoroaan. Sopivia perinneleikkejä ovat esimerkiksi hyppynarulla hyppiminen, tervapata tai solmu. Useimmat koulut ovat korvanneet myllyllä käynnin jauhamalla jyviä koulujen yhteisellä pienoismyllyllä. Sämpylöiden leipominen Sämpylöiden leipomista koskevat ohjeet on laatinut Myllykylän maatilan emäntä, Leena Perho. Oheisella sämpyläreseptillä on tullut hyviä sämpylöitä leipäprojektin jauhoista. Oppilaat kannattaa jakaa 2-3 hengen ryhmiin. Keittiön koko luonnollisesti määrää, kuinka monta ryhmää mahtuu yhtä aikaa leipomaan. Etukäteen on huolehdittava, että joka ryhmälle löytyy leipomisastia, desilitran mitta, jauhoastia, leivinliina, leivinpaperia ja pelti. Oppilaat tuovat myllyltä mukanaan säkkejä, joissa on vehnäjauhoja, hiivaleipäjauhoja, grahamjauhoja ja leseitä. Etukäteen kannattaa koeleipoa sämpylöitä, joissa käyttää kaikkia em. jauholaatuja ja kirjata nämä määrät reseptiin, jota pyritään noudattamaan.

6 6 Sämpylät 2,5 dl vettä 2,5 dl maitoa 25 g hiivaa ½ tl suolaa ½ tl öljyä 3-5 dl vehnäjauhoja 3 dl hiivaleipäjauhoja 2 dl grahamjauhoja 1 dl leseitä (karkea) Neste lämmitetään. Kädenlämpöiseen nesteeseen lisätään hiiva ja suola. Jauhot ja öljy lisätään ja taikinaa vaivataan. Vaivaamisen jälkeen taikina jätetään kohoamaan peitettynä ja siunattuna noin puoleksi tunniksi. Kohoamisen jälkeen taikina leivotaan sämpylöiksi, joita kohotetaan n. 20 min. Sämpylät paistetaan noin 200 asteessa minuuttia, tai kunnes sämpylät ovat kauniin ruskeita. Kun ensi jännitys on purkautunut ja joukko on hiljentynyt, voi alkaa antaa leipomisohjeita ja pieniä kikkoja onnistuneeseen lopputulokseen pääsemiseksi (kuva 3). Ohjeet on muistettava kertoa riittävän ajoissa, sillä kaikki suorastaan hinkuvat päästä työntämään kätensä taikinamössöön, eivätkä sen jälkeen pysty enää ottamaan mitään neuvoja vastaan. Ohjeiden anto kannattaa aloittaa vaivaamisen selittämisellä. Tällöin on hyvä selittää esimerkiksi se, että taikinan sitko eli leipoutuvuus saadaan vaivaamalla eikä jauhoja kauhomalla. Kun taikina jätetään kohoamaan, oppilaita kehotetaan vetämään terävällä veitsellä risti taikinan pintaan. Taikina on kunnolla kohonnut kun risti repeää. Kannattaa myös kertoa, että vanhaan aikaan oli tapana tällä tavoin siunata leipätaikina. Kun sämpylät on leivottu pelleille kohoamaan, siivoaa kukin ryhmä omat jälkensä. Kuva 3. Leena Perho opastaa tyttöjä sämpylöiden leipomisessa.

7 7 Muurinpohjalettujen paistaminen Leipäprojektia voi jatkaa vielä syysretkellä Elonkiertoon. Huvimaja sopii hyvin muurinpohjalettujen paistopaikaksi. Muutama oppilas valmistaa makasiinilla tai ulkona koko ryhmälle taikinan (kuva 4) esimerkiksi seuraavan ohjeen mukaan: Leenan muurinpohjaletut 1 l maitoa 4 dl vehnäjauhoja 4 dl ohrajauhoja 1 tl suolaa 2 tl öljyä 4 kananmunaa Ohukaistaikina sekoitetaan ja annetaan turvota minuuttia. Letut paistetaan molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Syysretken aikana voi käydä hyvästelemässä vuohet ja kilit talvikaudelle ja maahan pudonneista lehdistä voi tehdä taideteoksia ja asetelmia poluille. Myös vilja- ja kasvinäytteitä on mahdollista kerätä, samaten askartelumateriaalia talvea varten. Kuva 4. Hyväntuulinen taikinamestari valmistaa muurinpohjalettutaikinaa. Ainekirjoitus, sananselitykset Koko projektin lopuksi oppilaat tekevät käsitekartan ruuantuotannosta/viljanviljelystä. Toinen vaihtoehto on se, että oppilaat kirjoittavat aineen aiheesta vehnänsiemenestä vehnäleiväksi luokkalaiset voisivat valmistella koululla myös Leivän tarina -esityksen, jonka he esittävät alemmille luokille sekä niille rinnakkaisluokille, jotka eivät olleet mukana leipäprojektissa. Oheisissa kuvissa 5 ja 6 on leipäprojektiin osallistuneen kuudesluokkalaisen tekemä miellekartta sekä viidesluokkalaisen piirtämä sarjakuva.

8 20/11/08 Kuva 5. Kiipun koulun 6-luokkalaisen tytön piirtämä käsitekartta leipäprojektista. Kuva 6. Kiipun koulun 5.-luokkalaisen pojan piirtämä sarjakuva leipäprojektin vaiheista. 8

9 9 Liite 1. Tietoisku viljanviljelystä Viljelypäällikkö Ari Turtolan laatima tietoisku viljantuotannon perusteista Viljojen merkitys ravinnontuotannossa Viljojen jyvät muodostavat pääosan ihmiskunnan käyttämästä ravinnosta, joko suoraan viljatuotteina käytettynä tai välillisesti eli ensin vilja käytetään kotieläinten rehuna ja sitten syömme viljalla tuotettuja kotieläintuotteita, kuten maitoa, lihaa ja kananmunia. Viljojen suuri merkitys perustuu ennen muuta jyvien suureen ja monipuoliseen ravintopitoisuuteen, runsaaseen satoon ja helppoon varastoitavuuteen. Ennen Suomessa lähes kaikki vilja käytettiin leipiin ja puuroihin ja ruisleipä oli vuosisatoja tärkein ruoka. Nykyään suomessa tuotetusta viljasta pääosan (84 %) menee kotieläintuotteiden valmistukseen ja vain 12 % käytetään leipinä, puuroina ym. viljatuotteina. Noin 4 % viljasta käytetään oluen ja alkoholin valmistukseen. Keskimäärin jokaisen suomalaisen päivittäisten elintarvikkeiden tuotantoon tarvitaan 1,5 kiloa viljaa joka päivä. Viljakasvit Suomessa viljeltäviä viljalajeja ovat vehnä, ruis, ohra, kaura ja ruisvehnä. Näistä vehnää ja ruista viljellään leipäviljaksi ja ohraa ja kauraa pääosin kotieläinten rehuksi. Ruisvehnä on uusin viljakasvimme. Sitä viljellään vain rehuksi. Ruokapöydästä tutuista viljakasveista riisi ja maissi tuodaan meille ulkomailta. Viljakasveistamme ruis ja kaura on todettu terveellisiksi ja niinpä ruis- ja kauraleivän sekä kaurapuuron päivittäistä käyttöä pitäisikin lisätä. Kuitenkin pääosa käyttämistämme viljatuotteista on vehnää. Syynä vehnän runsaaseen käyttöön on sen hyvät leivontaominaisuudet. Vehnätaikinasta saadaankin kuohkeita leipiä ja pullia. Keskimäärin yhden suomalaisen vuodessa käyttämien viljatuotteiden valmistamiseen tarvitaan vehnää 48 kg, ohraa 30 kg, ruista 16 kg ja kauraa 4 kg. Lisäksi kotieläimet tarvitsevat maidon, munien ja lihan tuottamiseen yhdelle suomalaiselle vuosittain 150 kiloa kauraa ja 300 kiloa ohraa. Viljantuotanto Jos sinun pitäisi tuottaa yllä mainittu viljamäärä noin 100 kiloa leipäviljoja ja 450 kiloa rehuviljaa, tarvitset hyvälaatuista peltoa noin 1600 m2 eli yhden ison jalkapallokentän kokoisella alueella voidaan tuottaa viljat neljälle suomalaiselle. Pellon lisäksi tarvitset siemenviljaa ja lannoitteita. Siemenviljaa kylvetään peltoon keskimäärin 500 kappaletta itäviä siemeniä neliön alalle, kun sinulla on kylvettävänä 1600 m2, tarvitset itävää siementä. Siemenkaupassa asiointia helpottaa jos tiedät kuinka paljon viljojen keskimääräinen 1000 siemen paino on. Suomalaisilla viljoilla se on g eli siemenviljan tarve on siementen koosta ja itävyydestä riippuen keskimäärin 30 kg (200 kg/ha). Ravinteet Viljakasvit tarvitsevat kasvaakseen ja tuottaakseen satoa kasviravinteita. Kaikkiaan tarvitaan kahtakymmentä eri alkuaineita sadon tuottamiseen, mutta useimpia niistä kasvi saa yleensä riittävästi maasta ja ilmasta. Lannoitteiden mukana kasvien juurten läheisyyteen lisätään yleisimmin kolmea kasvien tarvitsemaa ravinnetta typpeä, fosforia ja kaliumia. Näistä typpi on viljasadon määrän kannalta tärkein. Jos typpeä annetaan liikaa, kasvusto lakoontuu ja sato pilaantuu. Jos taas typpeä on liian vähän kasvin tarpeisiin nähden, sato jää pieneksi. Ravinteet voidaan antaa kasville joko väkilannoitteina tai karjanlantana. Väkilannoitepussissa ravinteet ovat tiiviissä muodossa sillä esim. typpeä on neljännes säkin painosta. Karjanlannan typpipitoisuus on vain sadasosa väkilannoitteisiin verrattuna. Hyvän sadon tuottamiseen tarvitaan keskimäärin 90 kiloa typpeä/ha, joten tämän määrän saamiseksi maahan tarvitaan 1600 neliömetrille väkilannoitteita 60 kiloa tai vastaavasti karjanlantaa 6000 kiloa. Pellon saamiseksi kylvökuntoon maata pitää muokata. Syksyllä pelto on joko kynnetty tai kultivoitu, jolloin oljet ja muut kasvinjätteet ovat sekoittuneet maan kanssa. Keväällä peltojen kuivuttua riittävästi aloitetaan maan kylvömuokkaus. Pelto äestetään useimmiten joustopiikkiäkeellä 2-3 kertaan noin 5-6 cm:n syvyydestä. Äestämällä maa saadaan hienonnettua, jolloin siemenillä on hyvä kasvualusta. Maan muokkaus ja kylvö 1920 luvulle asti vilja kylvettiin käsin vakasta, mutta nykyään viljan kylvö tehdään kylvölannoittimella, millä viljansiemenet ja lannoitteet saadaan maahan samalla kertaa. Ennen kylvöjen aloittamista pitää tehdä kiertokoe eli säätää kylvökone niin, että se kylvää siemeniä ja lannoitteita halutun määrän. Siemen- ja lannoitesäkit tyhjennetään kylvölannoittimessa omiin säiliöihinsä ja kone on valmis kylvötöihin. Siemenet ja lannoitteet valuvat säiliöistä putkia pitkin kylvökoneen vantaisiin, joiden pitäisi kulkea äkeellä muokatun maakerroksen pohjaa pitkin. Kun siemenet saadaan kovan pohjamaan ja muokatun maan rajaan ne itävät varmimmin. Lannoitteet sijoitetaan pari senttimetriä siementen alapuolelle, niin, että kasvien juuret pääsevät helposti kasvamaan lannoiterakeiden läheisyyteen. Jos lannoitteena käytetään karjanlantaa, pitää se levittää pellon pintaan juuri ennen pellon äestystä. Äestyksen yhteydessä karjanlanta sekoittuu maan kanssa jolloin lannan sisältämä typpi ei enää pääse haihtumaan ilmaan. Viljan kasvu Jos kevät on suosiollinen sopivan viileä ja kostea, siemenet itävät hyvin, kasvin juuristo kasvaa suureksi ja muodostaa runsaasti versoja, jotka kehittyvät tähkiksi. Kesän aikana viljakasvit tarvitsevat paljon vettä, auringon valoa ja

10 10 hiilidioksidia. Maasta ottamansa veden mukana ne saavat myös tarvitsemansa kasviravinteet. Kaikkiaan 1600 m2 viljasadon tuottamiseen tarvitaan litraa vettä. Kesän aikana viljakasveja voivat vaivata rikkakasvit, taudit ja tuhoeläimet. Rikkakasvit kilpailevat viljojen kanssa valosta, vedestä ja ravinteista. Rikkakasveja torjutaan rikkakasvien torjunta-aineilla, jotka tappavat haitalliset rikkakasvit, mutta eivät haittaa viljakasvien kasvua. Luomuviljelyssä rikkakasvien torjunta-aineita ei saa käyttää, vaan rikkakasveja torjutaan harauksin. Kasvitaudit iskevät viljan lehtiin ja tähkään ja pienentävät kasvien yhteyttämistehokkuutta, minkä johdosta sato pienenee. Tuhoeläimistä on harvoin haittaa Suomessa viljakasveille, mutta joinain vuosina voi viljapelloltasi löytyä kymmeniä miljoonia kirvoja, jotka imevät nesteitä viljakasveista. Kasvitauteja ja tuhohyönteisiä voidaan tarvittaessa torjua kasvinsuojeluruiskutuksin. Sadonkorjuu Jos kesä on ollut suosiollinen, niin noin 100 vuorokauden kuluttua kylvöstä viljakasvustot ovat muuttuneet kauniin keltaisiksi ja niiden korjuuaika lähestyy. Sadon suuruus määräytyy kasvukauden sääolosuhteiden mukaan. Huonoimmat sadot saadaan joko hyvin kuivina tai märkinä kesinä. Keskimääräinen viljojen jyväsato on Suomessa 0,35 kg/m2 eli 3500 kg/ha. Viljankorjuuseen kehitetyt puimurit ilmestyvät viljapelloille elokuun puolivälissä ja korjaavat nopeasti viljat säiliöihinsä. Viljapeltosi korjuuseen nykyisillä puimurilla menee aikaa vain noin 10 minuuttia. Puinnin jälkeen vilja kuljetaan traktorin vetämillä peräkärryillä kuivuriin, jossa viljan läpi puhalletaan lämmintä ilmaa niin kauan, että veden määrä viljojen siemenissä laskee alle 14 %. Kuivauksen jälkeen vilja siirretään siiloihin, josta se syksyn ja talven aikana viedään rekkaautoilla joko myllyihin, mallastamoihin, rehutehtaille, siemenkunnostamoihin tai suoraan kotieläinten rehuksi. Viljan korjuun jälkeen pelto kynnetään tai kultivoidaan ja se jää yleensä lepäämään seuraavaan kevääseen asti. Jos viljelemme syysruista tai syysvehnää pitää kyseiset viljalajit kylvää jo syksyllä, jolloin ne kasvattavat jo syksyllä senttimetrin pituisiksi ja talvehtivat lumipeitteen alla. Ne jatkavat kasvuaan keväällä ilmojen lämmittyä.

11 11 Liite 2. Viljanviljelyn ympäristövaikutusten jäsentäminen elinkaariajattelun avulla alkutuotannon osalta Kasvinjalostus Pellon raivaus, Maan muokkaus Kylvö, Lannoitus Kasvu Torjunta-aineet Sadonkorjuu Ilma Vesi Eläimet ja kasvit Maaperä pöly, hiili- ja rikkidioksidin sekä typen oksidien päästöt ilmaan lisääntyvät fossiilisista polttoaineista, hiilidioksidia vapautuu myös soiden raivauksesta ja kaskeamisesta, kasvihuoneilmiön voimistuminen nielujen vähetessä ojitus, soiden kuivatus, veden kulun nopeutuminen tulvat, vesistöjen sameutuminen eroosion vaikutuksesta vaikutus monimuotoisuuteen: soiden ja metsien vähentyminen, lajiston muuttuminen, peltolajiston runsastuminen, monokulttuurit, salaojitus vähentänyt luonnon monimuotoisuutta eroosio, maan tiivistyminen kasvihuoneilmiön voimistuminen (N 2 O, CO 2 ) rehevöityminen, pohjaveden nitraattipitoisuuden nousu kylvöajankohdall a ja viljelykasvin valinnalla habitaattitason vaikutuksia ammoniumtyppeä sisältävät lannoitteet happamoittavat maaperää fotosynteesissä vapautuu happea ja sitoutuu hiilidioksidia ravinteiden, veden sitominen luonnon monimuotoisuus vähenee, maatiaislajikkeiden väheneminen habitaattitason vaikutuksia, suoja ja ravinto eläimille kasvusto sitoo maa-ainesta eroosion väheneminen, kasvuston juuristo parantaa maaperän laatua ruiskutusten yhteydessä myös osa torjunta-aineista joutuu ilmakehään torjunta-ainejäämiä sadeveden mukana pellolta vesistöihin biodiversiteetti laskee, luontaiset biologiset viholliset kuolevat, vastustuskykyiset mikrobit ja hyönteiset lisääntyvät, terveyshaittoja, rikkakasvien väheneminen viljan kuivatus vie vähemmän energiaa (vähemmän rikkakasvien siemeniä), sadon laatu ja määrä parempi osa torjuntaaineista jää maaperään hiili- ja rikkidioksidin sekä typen oksidien päästöt ilmaan lisääntyvät fossiilisista polttoaineista sadonkorjuun jälkeen ravinteita sitovan kasvillisuuden määrä vähenee syyshuuhtoutuma pellolta vesistöihin osa siemenistä jää eläinten ravinnoksi pelloille maan tiivistyminen, eroosio Taulukon tiedot perustuvat teoksiin Ympäristönsuojelun perusteet (Berninger ym. 1997) ja Ympäristön ehdoilla (Gustafsson & Nuotio 1998) sekä keskusteluihin professori Sirpa Kurpan sekä viljelypäällikkö Ari Turtolan kanssa.

12 12 KYLVÖMÄÄRÄN SELVITTÄMINEN TEHTÄVÄ 1. Muistin virkistämiseksi muutamia tarvitsemiasi yksikkömuunnoksia. Mittayksiköiden lyhenteet on merkitty sulkuihin: 1 aari (a) on sama kuin neliömetriä (m 2 ), 1 hehtaari (ha) on sama kuin neliömetriä (m 2 ), 1 hehtaari (ha) on sama kuin aaria (a), 1 kilogramma (kg) on sama kuin grammaa (g). TEHTÄVÄ 2. Kevätvehnää kylvetään 600 siementä neliömetrille. Paljonko tällöin pitäisi kylvää 1 aarille siemeniä? Entä 10 aarille? Entä 1 hehtaarille? TEHTÄVÄ 3. Maanviljelijällä ei ole kuitenkaan kylvökiireiden keskellä aikaa käydä laskemaan siementen lukumäärää, joten mieti, miten hän saisi kylvettävien siementen oikean määrän helpommin selville? TEHTÄVÄ 4. Paino on helppo mitata vaa alla, mutta pienen siemenen mittaamisessa saattaa tulla helposti mittausvirhettä. Tämän vuoksi on parempi mitata suuremman siemenmäärän paino, ja tämän avulla selvittää yhden siemenen paino. Ota 100 siementä, ja mittaa näiden paino: 100 siemenen paino Tällöin 1 siemenen paino on Ja 600 siemenen paino on

13 13 TEHTÄVÄ 5. Nyt olet saanut selville, että yhdelle neliömetrille tulisi kylvää 600 siementä eli painon avulla ilmoitettuna grammaa. Montako grammaa siemeniä tulee kylvää tällöin 1 aarin peltoalalle? 10 aarin peltoalalle? 1 hehtaarin peltoalalle? (Ilmoita vastaukset myös kilogrammoissa.) TEHTÄVÄ 6. Tehtävä alkaa olla jo loppusuoralla, mutta vielä on huomioitava yksi seikka. Kaikki siemenet eivät kuitenkaan idä, joten miten voisit huomioida tämän asian kylvämisen yhteydessä? Mieti, mitkä tekijät aiheuttavat vaikuttavat siihen, että kaikki siemenet eivät idä? TEHTÄVÄ 7. Itävyysprosentti kertoo, kuinka moni siemen sadasta siemenestä itää. Jos siis istutat 100 siementä ja niistä itää 70, on itävyysprosentti 70 %. Mikä on itävyysprosentti, jos 100 siemenestä itää 57? 85? Nyt saat selvittää, mikä on teidän vehnänsiementenne itävyysprosentti. Istuta erillisen ohjeen mukaisesti 100 siementä. Noin viikon päästä saat itävyyden selville, jolloin voit jatkaa tämän tehtävän tekemistä.

14 14 Itäneitä vehnänsiemeniä on Oman vehnän itävyysprosentti on TEHTÄVÄ 8. Jaa nyt tehtävässä 5 selvittämäsi 1 hehtaarille kylvettävän vehnän paino tehtävän 7 itävyysprosentilla. Kerro vastaus vielä luvulla 100, niin saat selville todellisen määrän, mikä kannattaa kylvää kyseistä vehnää 1 hehtaarin alueelle. 1 hehtaarille kylvettävän vehnän paino = = itävyysprosentti TEHTÄVÄ 9. Teidän luokkanne kylvää vehnää pellolle, jonka pituus on 25 metriä ja leveys 40 metriä. Laske tämän pellon pinta-ala. Ilmoita vastaus aareina ja hehtaareina. Joten paljonko tälle alueelle tulee kylvää vehnänsiementä, kun edellä olet tehtävässä 8 selvittänyt, paljonko 1 hehtaarille tulee kylvää siementä? Hienoa, nyt olet selvittänyt ensimmäisen leivän reittiin liittyvän tehtävän! Reitin aikana pääset vielä muun muassa kylvämään vehnää, ajamaan leikkuupuimuria, tutustumaan myllyyn sekä leipomaan itse viljelemistäsi jauhoista sämpylöitä.

15 15 ITÄVYYDEN SELVITTÄMINEN Tapa 1. Idätyspaperi 1) Laita idätyspaperi puoleksi tunniksi veteen likoamaan. 2) Taita isommasta paperista kaksinkerroin noin 2 cm alareunasta 3) Laita isommalle paperille esim. 5 riviin jokaiseen 20 siementä. 4) Laita pienemmän paperin sileä puoli siemeniä vasten, silitä tiiviiksi ja käännä isomman paperin taitettu reuna pienemmän paperin reunan yli. 5) Rullaa paperit yhdeksi rullaksi, ja laita rullan päälle muovipussi niin, että rulla jää päästä avoimeksi. Laita rullan ja muovipussin päälle kuminauha. 6) Laita 7 päiväksi jääkaappiin. 7) Ota pois jääkaapista ja laita rulla puoleksi tunniksi mukiin, jossa on pohjalla vähän vettä. 8) Anna olla huoneenlämmössä 4 päivää. 9) Laske itävyysprosentti, eli moniko 100 siemenestä on itänyt niin, että itu on kunnollinen (esim. kunnon itutuppi, vähintään 2 juurta jne.) Tapa 2. Idättäminen hiekassa 1) Ota kosteaa hiekkaa kukkaruukkuun tai kukkaruukun aluslautaselle. (Hiekan kosteus on sopivaa silloin, kun siitä voi leipoa hyviä hiekkakakkuja.) 2) Tiivistä hiekka ja kylvä 50 siementä. 3) Peitä noin yhden senttimetrin hiekkakerroksella. 4) Laita muovipussi ruukun tai lautasen päälle tiivisti, sulje esim. kuminauhalla. 5) Laita yhdeksi viikoksi jääkaappiin. 6) Ota jääkaapista pois ja anna olla huoneenlämmössä noin 4-6 päivää, kunnes kasvusto on kunnollinen. 7) Laske itäneiden siementen lukumäärä, kuten tavassa 1, 9. kohdassa kuvataan.

16 16 Liite 3. Kylvömäärän esimerkkivastaukset TEHTÄVÄ 1. Muistin virkistämiseksi muutamia tarvitsemiasi yksikkömuunnoksia. Mittayksiköiden lyhenteet on merkitty sulkuihin: 1 aari (a) on sama kuin 100 neliömetriä (m 2 ), 1 hehtaari (ha) on sama kuin neliömetriä (m 2 ), 1 hehtaari (ha) on sama kuin 100 aaria (a), 1 kilogramma (kg) on sama kuin 1000 grammaa (g). TEHTÄVÄ 2. Kevätvehnää kylvetään 600 siementä neliömetrille. Paljonko tällöin pitäisi kylvää 1 aarille siemeniä? Entä 10 aarille? Entä 1 hehtaarille? TEHTÄVÄ 3. Maanviljelijällä ei ole kuitenkaan kylvökiireiden keskellä aikaa käydä laskemaan siementen lukumäärää, joten mieti, miten hän saisi kylvettävien siementen oikean määrän helpommin selville? Punnitsemalla TEHTÄVÄ 4. Paino on helppo mitata vaa alla, mutta pienen siemenen mittaamisessa saattaa tulla helposti mittausvirhettä. Tämän vuoksi on parempi mitata suuremman siemenmäärän paino, ja tämän avulla selvittää yhden siemenen paino. Ota 100 siementä, ja mittaa näiden paino: 100 siemenen paino: 3,8 grammaa Tällöin 1 siemenen paino on: 0,038 grammaa Ja 600 siemenen paino on: 600*0,038g = 22,8 g

17 17 Liite 3. Kylvömäärän esimerkkivastaukset TEHTÄVÄ 5. Nyt olet saanut selville, että yhdelle neliömetrille tulisi kylvää 600 siementä eli painon avulla ilmoitettuna 22,8 grammaa. Montako grammaa siemeniä tulee kylvää tällöin 1 aarin peltoalalle? 100*22,8g = 2280g = 2,28 kg 10 aarin peltoalalle? 10*2,28kg = 22,8kg 1 hehtaarin peltoalalle? 100*2,28 kg = 228 kg (Ilmoita vastaukset myös kilogrammoissa.) TEHTÄVÄ 6. Tehtävä alkaa olla jo loppusuoralla, mutta vielä on huomioitava yksi seikka. Kaikki siemenet eivät kuitenkaan idä, joten miten voisit huomioida tämän asian kylvämisen yhteydessä? Kylvää laskettua määrää enemmän siemeniä. Mieti, mitkä tekijät aiheuttavat vaikuttavat siihen, että kaikki siemenet eivät idä? Siementen laatu, säätekijät, kosteus TEHTÄVÄ 7. Itävyysprosentti kertoo, kuinka moni siemen sadasta siemenestä itää. Jos siis istutat 100 siementä ja niistä itää 70, on itävyysprosentti 70 %. Mikä on itävyysprosentti, jos 100 siemenestä itää 57? 57 % 85? 85 % Nyt saat selvittää, mikä on teidän vehnänsiementenne itävyysprosentti. Istuta erillisen ohjeen mukaisesti 100 siementä. Noin viikon päästä saat itävyyden selville, jolloin voit jatkaa tämän tehtävän tekemistä. Itäneitä vehnänsiemeniä on 90. Oman vehnän itävyysprosentti on 90 %.

18 18 Liite 3. Kylvömäärän esimerkkivastaukset TEHTÄVÄ 8. Jaa nyt tehtävässä 5 selvittämäsi 1 hehtaarille kylvettävän vehnän paino tehtävän 7 itävyysprosentilla. Kerro vastaus vielä luvulla 100, niin saat selville todellisen määrän, mikä kannattaa kylvää kyseistä vehnää 1 hehtaarin alueelle. 228 kg = 253 kg 90 TEHTÄVÄ 9. Teidän luokkanne kylvää vehnää pellolle, jonka pituus on 25 metriä ja leveys 40 metriä. Laske tämän pellon pinta-ala. Ilmoita vastaus aareina ja hehtaareina. 25 m * 40 m = 1000 neliömetriä = 10 a = 0,1 ha Joten paljonko tälle alueelle tulee kylvää vehnänsiementä, kun edellä olet tehtävässä 8 selvittänyt, paljonko 1 hehtaarille tulee kylvää siementä? 253kg:0,1= 25,3 kilogrammaa Hienoa, nyt olet selvittänyt ensimmäisen leivän reittiin liittyvän tehtävän! Reitin aikana pääset vielä muun muassa kylvämään vehnää, ajamaan leikkuupuimuria, tutustumaan myllyyn sekä leipomaan itse viljelemistäsi jauhoista sämpylöitä. TAVATAAN ELONKIERROSSA!