Virrat puroiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virrat puroiksi 2005 2007"

Transkriptio

1 Lotta Lehmusvaara Virrat puroiksi Hankkeen loppuraportti A klinikkasäätiön monistesarja nro 59 A klinikkasäätiö 2008 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 Tiivistelmä Alkoholinkäyttäjille ja heitä kohtaaville sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Virrat puroiksi oli A klinikkasäätiön valtakunnallinen kehittämishanke, joka koostui useista kehittämiskohteista. Päämääränä oli hankkeessa kehitettävän toiminnan ja välineiden avulla tukea ja tehostaa alkoholin aiheuttamien sosiaalisten, terveydellisten ja muiden haittavaikutusten ehkäisyä. Hanke oli osa sosiaali ja terveysministeriön alkoholiohjelmaa vuosina Se painotti alkoholinkäytön omatoimista hallintaa, varhaista puuttumista, alkoholin suurkulutuksen vähentämistä ja vapaa ajantoimintojen raitistamista. Loppuraporttiin on koottu hankkeen toiminta ja keskeiset tulokset. Hankkeen toteuttajina olivat vuosina Kettutien A poliklinikka, A klinikkasäätiön tiedotusyksikkö ja Kuusankosken A klinikka. Raportti kuvaa sitä, miten uusia menetelmiä, lähestymistapoja ja välineitä voidaan kehittää ja jo olemassa olevia soveltaa uusilla toiminta alueilla moniammatillisessa työryhmässä. Kehittämistoiminnan myötä syntyivät seuraavat päätelmät ja suositukset: Asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde, dialogiset käytännöt ja arvostava kohtaaminen, on nostettava mini interventiokoulutuksessa keskeiselle sijalle terveyspalveluissa. Siltaa verkossa olevien oma apupalveluiden ja ammattilaispalveluiden välille voidaan rakentaa koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Työpaikkojen ehkäisevää päihdetyötä voidaan tuntuvasti kehittää perustamalla se tehokkaan viestinnän ja verkossa olevien oma apupalveluiden varaan. 2

3 Sisällysluettelo Esipuhe 4 1. Virrat puroiksi hanke Tausta ja hankkeen valmistelu Hankkeen tavoitteet ja organisaatio Testipiste 7 2. Hankkeen lähestymistavat alkoholinkäyttöön Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys A klinikkasäätiön lähestymistapa Haittojen vähentäminen Virrat puroiksi paperitehtaalla Hankkeen aloitus Kokeilut Alkoholin teemaviikot 2006 ja Ryhmät Työterveyshuollon tulokset Johtopäätökset Terveysasemien testipistekokeilut Apukortit Herttoniemen terveysaseman kokeilu Ennakkokysely Testipistekokeilun aloitus ja tuki Väliarviointi Kokeilun jatko ja tulokset Jaalan terveysasema Vallilan terveysasema Johtopäätökset Sosiaaliasemat Kokeilujen taustaa Maunula ja Herttoniemi Kuusankoski Johtopäätökset Muut testipistekokeilut Pro tukipiste Kirjastot Johtopäätökset Päihdelinkin oman avun ohjelmat, testit ja alkoholitieto Oman avun ohjelmat Netti Audit Tietoiskut ja animaatio Alkoholineuvonnan opas Viestintä ja yhteistyö Viestintä ja koulutusyhteistyö Tipaton tammikuu viestintäyhteistyö Hankkeen yleistä arviointia 34 Lähteet 37 3

4 Esipuhe Virrat puroiksi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen hanke. Projekti käynnistettiin tilanteessa, jossa suomalaisten alkoholinkulutus ja vastaavasti haitat olivat vahvassa kasvussa. Alkoholijuomien veroja oli alennettu poikkeuksellisen paljon, kun pelättiin Viron EUliittymisen avaavan rajoja myös halvan alkoholin maahantuonnille. Ja vallan dramaattiseksi projektin työympäristö muuttui, kun yksi sen pilottikohderyhmistä, Voikkaan paperitehdas, päätettiin sulkea. Virrat puroiksi on ollut myös poikkeuksellisen monipuolinen hanke. Se pohjautuu peruslähestymistavaltaan A klinikkasäätiön varhaisen puuttumisen painotukseen. Projekti toteutettiin A klinikkasäätiön keskustoimiston ja kahden alueyksikön kanssa yhteisesti tekemällä ei siis vain yhteistyössä. Hankkeessa yhdistettiin sosiaalityön, terveydenhuollon ja päihdevalistuksen näkökulmia sekä sisällön, keinojen että kohderyhmien valinnassa. Virrat puroiksi hanke sisälsi sekä ammattitason auttamista, vertaistukea että itseapua. Projektissa yhdistettiin sekä perinteisempää ruohonjuuritason työtä, laadittiin korkeatasoista materiaalia käytännön työhön että laajennettiin A klinikkasäätiön verkkopohjaista ja tietokoneavusteista päihdetyötä uusin oma apuvälinein. Jos hankkeen nimen kääntää toisin päin niin Virrat puroiksi projekti on epäilemättä muodostanut ennaltaehkäisevän päihdetyön puroja, joista sananlaskun mukaan lopulta tulee vahva muutoksen virta, joka tässä tapauksessa vähentäisi alkoholinkulutusta ja päihdehaittoja. Suurta muutoksen virtaa ei koskaan saada aikaan yhden projektin avulla. Mutta yhdellä lauseella kiteyttäen voi sanoa Virrat puroiksi toiminnan kelpaavan hyvin esimerkiksi integroiduista, kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pyrkivistä hankkeista, joilla pitkän päällä on vaikutusta. Erityinen kiitos hankkeen onnistumisesta kuuluu projektikoordinaattori Lotta Lehmusvaaralle, joka jaksoi pitää laajan ja monipuolisen projektin hyvässä järjestyksessä. Projektisuunnittelijat Arja Maarit Rokka ja Lolan Lindroos vastasivat kumpikin erinomaisella tavalla oman alueensa pilottiosuuksista. Projektikoordinaattorin innostuneisuus tarttui myös viestintäosaston muihin työntekijöihin, joista monet edistivät projektia oman työkuvansa mukaisesti. Kiitos myös Virrat puroiksi hankkeen laajalle ja vireälle ohjausryhmälle. Ja lopuksi on syytä mainita kiitollisena Raha automaattiyhdistys, jonka tuella monivuotinen hanke saatiin toteutettua osana valtion alkoholiohjelmaan liittyvää rahoituspainotusta. Helsingissä Teuvo Peltoniemi Viestintäjohtaja, A klinikkasäätiö Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 4

5 1. Virrat pur oiksi hanke 1.1. Tausta ja hankkeen valmistelu Alkoholi sivuutti huumeet sosiaalisena kysymyksenä Matti Vanhasen kesäkuussa 2003 aloittaneen ensimmäisen hallituksen aikana. Valmisteilla olevat muutokset alkoholiveroon synnyttivät Suomessa uhkakuvan, johon kuuluivat kulutuksen kasvun jyrkkeneminen ja tästä aiheutuva haittojen lisääntyminen. Uhkakuva on sittemmin toteutunut vuonna 2004 toteutuneen hinnanalennuksen jälkeen. Vastauksena uhkaan sosiaali ja terveysministeriö aloitti alkoholiohjelman, jonka toteutukseen se kokosi laajasti eri toimijoita hallituksen lokakuussa 2003 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Siinä määriteltiin alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätettiin koota valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon toimijat yhteistyöhön haittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelma koostui toiminnan suuntaviivoista ja sosiaali ja terveysministeriön koordinoimasta laajapohjaisesta yhteistyöstä. Sen tavoitteena oli: vähentää alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamia haittoja vähentää alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholijuomien kokonaiskulutus laskuun Terveyden edistämisen keskus ry kokosi 56 kumppania toteuttamaan järjestöjen alkoholiohjelmaa osana valtakunnallista ohjelmaa. Myös A klinikkasäätiö solmi kumppanuussopimuksen ministeriön kanssa. Raha automaattiyhdistys varasi ohjelmakaudella osan avustusvaroista hankkeisiin, joissa alkoholiohjelma oli mainittu tai joihin sitä voitiin soveltaa. RAY:n päihdeohjelma noudatti valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia. Virrat puroiksi hanke syntyi tähän yhteiskunnalliseen tilaukseen. A klinikkasäätiön piirissä oli syntynyt erilaisia hanke ehdotuksia, mistä A klinikkasäätiö valitsi strategiakseen kahden A klinikkasäätiön toimintayksikön ja viestintäyksikön kehittämien erillishankkeiden yhdistämisen yhdeksi hankkeeksi. Toimintaympäristöinä olivat internetin kautta tarjottavat verkkopalvelut sekä päihdehuollon perus ja erityispalvelut. Kettutien A poliklinikan kehittämiskohteena oli perus ja erityispalveluiden välisen yhteistyön lisääminen sekä päihdehuollon peruspalveluiden osaaminen alkoholinkäyttäjien kohtaamisessa. Peruspalvelut muodostavat laajan kosketuspinnan alkoholinkäyttäjiin, mutta palveluissa tarvitaan lisää tietoa ja rohkeutta jo olemassa olevien menetelmien (mm. miniinterventio, avokatkaisuhoito, hoitoon ohjaaminen) aktiiviseen käyttöön. Lisäksi tarvitaan toimintaympäristöön sopivia uusia menetelmiä tai toimintatapoja alkoholin suurkuluttajan tai alkoholiriippuvaisen mahdollisimman varhaiseen auttamiseen. A klinikkasäätiön tiedotusyksikkö kehittää kansalaisille oman avun välineitä suosittuun Päihdelinkki verkkopalveluun. Päihdelinkkiin haluttiin kehittynyt tietokantaan pohjautuva, käyttäjän tiedot säilyttävä juomisen hallinnan ohjelma. Alkoholinkäytön omatoimisessa hallinnassa ja vähentämisessä tärkeimmät elementit ovat tilannearviointi, henkilökohtainen tavoitteiden asettaminen ja muutoksen toteuttaminen, jotka voidaan toteuttaa netin kautta. Tiedotusyksikön ehdotuksessa internetiin tuotettava matalan kynnyksen verkkopalvelu oli hyödynnettävissä sekä asiakastyön kontaktien yhteydessä että itsenäisesti. Sen avulla kuka tahansa suomalainen voi saada neuvoja, tukea ja apua oman alkoholinkäyttönsä vähentämiseen. Vuodesta 1998 toimineessa Päihdelinkki verkkopalvelussa on jo keskimäärin 5

6 yli eri kävijää kuukaudessa. Pelkästään alkoholin itsearviointitestejä tehtiin kymmeniä tuhansia kertoja vuonna Päihdelinkki on palkittu usein toiminnastaan. Kuusankosken A klinikka halusi ehkäistä toiminta alueensa paperitehtaiden alkoholihaittoja. Kolmivuorotyössä työskentelevät alkoholin suurkuluttajat muodostavat riskiryhmän. Työn luonne mahdollistaa tuuriluonteisen juopottelun ja alueella puhuttiin ns. kuuden pullon vapaista. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa haluttiin vastata kyseisen ryhmän sekä heidän perheidensä tarpeeseen mm. ryhmätoiminnan avulla. Tavoitteena oli myös kehittää ehkäisevää päihdetyötä tehtaalla ja lisätä avainhenkilöiden valmiuksia puheeksiottoon. Yhteistyökumppanina toimi UPM Kymmenen Kymin työterveyskeskus. Yksiköiden ehdotukset kokoava laajempi hanke ehdotus Raha automaattiyhdistykselle laadittiin A klinikkasäätiössä keväällä 2004 ja saatuaan myönteisen päätöksen hanke alkoi keväällä Päämääränä oli hankkeessa kehitettävän toiminnan ja välineiden kautta tukea ja tehostaa alkoholin aiheuttamien sosiaalisten, terveydellisten ja muiden haittavaikutusten ehkäisyä, mikä sopi alkoholiohjelman tavoitteisiin. Kokonaisbudjetti oli euroa Hankkeen tavoitteet ja organisaatio Virrat puroiksi hankkeen tavoitteeksi asetettiin: lisätä ja tukea peruspalveluissa toimivien työntekijöiden valmiuksia ja toimintaa alkoholin suurkuluttajan kohtaamisessa, hoidon tai avun tarpeen arvioinnissa ja sen mukaisessa, omaan työhön soveltuvassa toiminnassa kehittää ns. tuurijuoppojen ja alkoholin suurkuluttajien ryhmämuotoista hoitoa (sisältönä mm. alkoholismi, vanhemmuus, kommunikointi, vaihtoehtoinen toiminta) ja vertaisryhmätoimintaa, lisätä työterveyshuollon osaamista ehkäisevässä päihdetyössä ja A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostaa porrasteisen palvelujärjestelmän ja sen voimavarojen käyttöä kehittää ja kokeilla alkoholinkäytön omatoimisessa hallinnassa ja peruspalveluiden asiakastyössä käytettäviä uusia menetelmiä, kuten nettivälineitä, ja toimintatapoja sekä tehostaa jo olemassa olevien käyttöä lisätä väestön ja palveluiden käyttäjien tietoa alkoholinkäytön haitoista ja omatoimisen hallinnan keinoista Projektiorganisaatio rakennettiin kolmen yksikön varaan. Hankekokonaisuutta hallinnoi tiedotusyksikkö. Hankkeen johtajana toimi viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi. Käytännön toteutukseen projektisuunnittelijoiksi valittiin Kettutien A poliklinikalle sairaanhoitaja Lolan Lindroos, Kuusankosken A klinikalle sairaanhoitaja Arja Maarit Rokka, koordinaattoriksi VTM Lotta Lehmusvaara ja itseavun ohjelman toteuttajaksi VTM Heikki Bothas tiedotusyksiköstä. Hankkeen luonteesta johtuen roolit loksahtivat luontevasti paikoilleen niin, että Arja Maarit Rokka ja Lolan Lindroos vastasivat oman alueensa palveluissa toteutettavista piloteista. Lotta Lehmusvaara koordinoi tiedotusyksikössä hankkeen toteutuksen suunnittelua ja seurantaa ja toimi arviointi ja ohjausryhmän esittelijänä. Heikki Bothas toimi hankkeessa osa aikaisena tiedotusyksikön muiden tehtävien ohella osallistuen myös ohjaus ja arviointiryhmän kokouksiin. Hanketta olisi ollut mahdollista toteuttaa kolmena paikallisena osahankkeena, mutta suurempi hyöty katsottiin saavutettavan yhteistyöllä. Kehitystyö ja pilotointi haluttiin toteuttaa projektiryhmän yhteisen suunnittelun avulla, jolloin ryhmästä saatiin myös suurempi tuki. 6

7 Poikkeuksen muodosti oma avun ohjelma Jeppe Juomapäiväkirja, joka toteutettiin erillisenä tuotoksena Heikki Bothaksen ja Natasha Domanskan yhteistyönä. Hankkeen toteutukseen osallistui A klinikkasäätiöstä myös useita muita henkilöitä. Web suunnittelijat Natasha Domanska ja Joel Pihlaja olivat mukana lähes kaikissa hankkeen vaiheissa. Arviointi ja ohjausryhmään osallistuivat seuraavat henkilöt: Mauri Aalto, ylilääkäri, Kansanterveyslaitos Hanna Ahokas, johtaja, Kettutien A poliklinikka, A klinikkasäätiö Timo Aronkytö, ylilääkäri, Herttoniemen terveysasema ( ) Leena Helme, osastonhoitaja, Herttoniemen terveysasema ( ) Maria Inkinen, kehittämiskoordinaattori, A klinikkasäätiö Leila Kallio, johtava työterveyshoitaja, UPM Kymmene, Kymin työterveyskeskus, Kuusankoski Martti Kuokkanen, ylilääkäri, Työterveyslaitos, Helsingin VAMP aluekoordinaattori Hannu Marttinen, hallintojohtaja, Kuusankosken sosiaalikeskus Arja Myöhänen, osastonhoitaja, Herttoniemen terveysasema (2007) Rauno Mäkelä, johtava ylilääkäri, A klinikkasäätiö ( ) Teuvo Peltoniemi, viestintäjohtaja, A klinikkasäätiö Ari Saarto, kehittämispäällikkö, A klinikkasäätiö Seppo Saine, sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Martina Torppa, ylilääkäri, Herttoniemen terveysasema (2007) Pekka Turunen, johtaja, Kuusankosken A klinikka, A klinikkasäätiö Arviointi ja ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Suurin osa jäsenistä osallistui hankkeen toimintaan aktiivisesti myös kokousten välillä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Teuvo Peltoniemi Testipiste Hankkeessa haluttiin yhdistää tiedotusyksikössä olevaa verkkoauttamisen osaamista päihdehuollon asiakastyöhön. Näin hankkeeseen saatiin myös oma alue, joka erosi meneillään olevista mini interventiohankkeista. Keskeiseksi työvälineiksi tulivat testipiste ja sähköinen Audit testi. Keväällä 2005 kehitetty testipiste oli "stand alone" tietokone, joita oli käytössä kolme. Tietokone koteloitiin Keravan vankilasta tilatulla kotelolla ja koneeseen ohjelmoitiin Päihdelinkin Audit testi ja 22 alkoholiaiheista tietoiskua. Testipistettä varten Päihdelinkin Audit palautetta uusittiin. Testipisteessä asioitiin siten, että asiakas seisoi testipisteen äärellä käyttäen laitetta tietokoneen hiirellä. Tulostin ja pc olivat lukitun oven takana ja kotelossa oli aukko tulosteita varten. Laitteet voitiin näin jättää käyttöön ilman valvontaa. Aluksi ohjelma kysyi, oliko testaaja tullut koneelle omin päin vai henkilökunnan ohjaamana. Testin täyttäminen alkoi valinnan jälkeen. Audit testin jälkeen kysyttiin vielä lisäkysymys, oliko testaajan alkoholinkäyttö hänen omasta mielestään lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana, sekä ikä ja sukupuoli. Kun testi oli täytetty, ohjelma antoi palautteen testistä sekä ruudulle että paperitulosteena. Juomisen riskejä arvioitiin palautteessa testin pisteistä. Pistemäärän ilmaiseman yleisen riskitason jatkona oli kirjallinen kysymyskohtainen palaute. Tuloste jäi asiakkaalle itselleen, joten siihen voi palata uudestaan kotona. 7

8 Testipisteohjelmaa täydennettiin vuonna 2006 niin, että se sisälsi myös huume ja lääketestin sekä tupakkatestin. Myös tietoiskuja lisättiin. Audit palautteeseen lisättiin 65 vuotta täyttäneille oma palaute, kun heille tuli omia suosituksia. Tietokoneistetun testaamisen vahvuutena nähtiin, että kävijä saa henkilökohtaista tietoa omasta alkoholinkäytöstään. Oman käyttäytymisen havainnointi voi johtaa ulkoapäin tulevaa arviota paremmin muutokseen. Lisäksi kävijää herätellään mahdollisiin tarvittaviin muutoksiin juuri niillä alueilla, joilla muutos on tarpeen. 2. Hankkeen lähestymistavat alkoholinkäyttöön Yhdysvaltalainen filosofi Richard Rorty on väittänyt, että maallistuneet yhteiskunnat ovat riippuvaisia konkreettisten, optimististen ja uskottavien poliittisten skenaarioiden olemassaolosta. Jotta toivo säilyisi, ihmisten ja heidän joukossaan poliitikkojen on kyettävä kertomaan toisilleen tarinoita, kuinka asiat voisivat muuttua paremmiksi, ja voitava nähdä, ettei tarinan toteutumiselle ole esteitä (Rorty 1989, 86; ks. Nurminen 2000, 67). Riskien hallitsemassa yhteiskunnassa näitä tarinoita ei usein ole. Mediassa käynnistyi hankkeen alkuvaiheessa kamppailu, jossa eri näkökannat ryhmittyivät vastakkaisasetelmaan. Monet toimijat, joukossa myös A klinikkasäätiö, vetosivat voimakkaasti alkoholijuomien veronalennusta vastaan vaatien myös lisää resursseja päihdehaittojen vähentämiseen. Kun synkät ennustukset sitten toteutuivat, alkoholikuolemat lähtivät jyrkkään kasvuun ja viinameren pinta nousuun, kansallinen uhkakuva oli aukoton. Tämä oli hankkeen lähtötilanne, johon haettiin näkökulmaa. Virrat puroiksi hankkeessa on ollut näkyvissä seuraavia toimintaa ohjaavia periaatteita ja lähtökohtia: yksilöllisyys ja yhteisöllisyys A klinikkasäätiön lähestymistapa haittojen vähentäminen 2.1. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Virrat puroiksi hankkeen tavoitteena oli ymmärtää alkoholinkäytön taustalla olevia tekijöitä ja tutkia, miten sosiaalinen ongelma ja sen ratkaisuiksi kehitetyt prosessit sopivat yhteen. Yhteiskuntatieteissä on puhuttu kulttuurin pirstaloitumisesta, elämän "episodimaisuuden" lisääntymisestä sekä sosiaalisen järjestyksen irtautumisesta yhteiskunnan suojeluksesta ja joutumisesta eräänlaisen väliaikaisuuden tilaan. On korostettu yksilöllistymisen lisääntymistä, millä ei tarkoiteta itsekkyyttä, vaan itsen suhteuttamista muuttuvaan ympäristöön, identiteettien rakentamista ja hallinnointia sen sijaan että sosiaalipoliittiset järjestelmät hallinnoivat yksilöitä. Hyvinvointiyhteiskunta on reagoinut muutoksiin niin, että sekin on alkanut suosia toimintamuotoja, joissa korostetaan valintojen vapautta. Jos ajan henki on muuttunut niin, että vapaus suunnitella omaa elämää ja tehdä valintoja ovat korostuneet., mitä näköaloja tämä avaa päihdetyölle? Alkoholinkäytön testaukselle pyrittiin esimerkiksi löytämään tapoja, jotka kunnioittaisivat ihmisten autonomiaa. Tilannearvion pystyi tekemään anonyyminä ja itselle sopivana ajankohtana. 8

9 Jos yhteiskunta lisää alkoholinkäytön vapautta ja vastuuta, sen on myös tarjottava valintojen tueksi oikeaa ja käyttäjän kannalta relevanttia tietoa. Muuten yksilö ei osaa tehdä viisaita valintoja. (Heinonen 2003) Hankkeessa kävi ilmi, että alkoholinkäyttäjien tiedot esimerkiksi alkoholiannoksista ja alkoholinkäytön riskirajoista olivat hyvin vajavaiset. Ehkäisevä päihdetyö on resurssoitu kunnissa alakanttiin. Tietoa ei myöskään jaettu palveluissa kuin harvalle, eikä kouluissakaan jaeta tietoa kohtuukäytöstä, koska nuoret eivät saa juoda. Mistä tietoa sitten saadaan? Sitä pitää jakaa enemmän, mutta yhtä tärkeää on huomioida tapa, jolla tietoa jaetaan. On hyvä luoda vaikutelma, että ihmisen itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta kunnioitetaan, vaikka elämäntyyli poikkeaisi reilustikin työntekijän omasta. Vuorovaikutuksen on perustuttava tasa arvoiseen kohtaamiseen. Media ja internet ovat yhä tärkeämpiä alkoholitiedon jakajia. Ehkäisevä päihdetyö on mukana merkitysten tuottamisessa kilpailijanaan esimerkiksi positiivisia mielikuvia tuottava alkoholimainonta tai "parasta nousuhumalabiisiä" etsivä paikallisradio. Viestintä ja siinä käytettävä huumori on nousemassa kilpailuvaltiksi. Esimerkki uudenlaisesta ehkäisevästä päihdetyöstä on ollut Terveyden edistämisen keskuksen koordinoima Tipaton tammikuu viestintäyhteistyö. Järjestöjen tarjoamilla nettisivuilla ja keskustelupalstoilla jokainen kiinnostunut on voinut toteuttaa tipatonta yhdessä tai pelkästään itseensä keskittyen. Virrat puroiksi on pyrkinyt toimimaan yksilöllistymisen ja yhteisöllisyyden leikkauspisteissä. Esimerkiksi alkoholinkäytön testaaminen työpaikalla voi lähteä yhteisöllisenä tapahtumana, edetä yksilölliseksi kokemukseksi testaushetkellä, mutta laajeta taas yhteisölliseksi, kun tuloksia ja palautteita päästään vertailemaan A klinikkasäätiön lähestymistapa A klinikkasäätiön arvoilla ja eettisillä toimintaperiaatteilla on ollut keskeinen merkitys hankkeen toiminnalle. A klinikkasäätiön taustalla ovat sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet. A klinikkatyö on 1950 luvun alkuvaiheistaan alkaen perustunut vapaaehtoisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen. Periaatteisiin kuuluu esimerkiksi se, että jokainen ihminen on itsessään arvokas ja oikeutettu moraalisesti arvokkaaseen kohteluun ja että päihdetyöntekijöiden edellytetään toimivan varauksetta yhteistyössä asiakkaansa kanssa edistäen hänen parastaan. Itsemääräämisoikeus, asiakkaan oikeus ja vastuu päättää tarvittaessa yhdessä päihdetyöntekijän kanssa itseään koskevista toimenpiteistä ja ratkaisuista on tärkeää. Ammatillisessa työssään päihdetyöntekijät kunnioittavat yksityisyyden, luottamuksellisuuden ja henkilökohtaisen tietosuojan periaatteita. (Saarto 2001) Virrat puroksi hankkeen toiminnassa tämä näkyi niin, että esimerkiksi paperitehtailla työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta testata oma alkoholikäyttönsä ruokalan yhteyteen pystytetyssä "kioskissa". Testattaville kerrottiin, että testaus tietokoneella oli anonyymia ja vapaaehtoista eikä tietoja käytettäisi muuhun kuin kokeilun arviointiin A klinikkasäätiössä. Palvelun saamisen kynnystä pyrittiin madaltamaan minimiin siirtämällä testaus asiakkaan elämänpiirin keskelle, työpaikkaruokalaan. A klinikkasäätiön keskeisiä työskentelyperiaatteita on myös luottamus asiakkaan omiin voimavaroihin. Muutosten toteuttajana on asiakas itse ja hoitopaikka on muutosprosessien tukijan ja ylläpitäjän roolissa. Toisinaan tuki tarkoittaa eräänlaisen konsultin roolin omaksumista, toisinaan on tarpeen jämäkämpi työote (Heinonen 2006). Hankkeen toiminnassa korostuivat erityisesti asiakkaan arvostava kohtaaminen ja motivoiva työote. Lähtökohta, että juomista ei voi rajoittaa ylhäältä ohjeita antamalla, vaan ennemminkin herättämällä kohderyhmän kiinnostus aiheeseen, läpäisi koko toteutuksen. Motivoiva 9

10 lähestymistapa näkyi hankkeen tuotoksissa, kuten Alkoholineuvonnan oppaassa, Jeppe Juomapäiväkirjassa ja Netti Audit palautteiden teksteissä. A klinikkasäätiöllä ei ole yhtä hoito ohjelmaa, jota sovelletaan kaikille asiakkaille. A klinikkasäätiön yksiköt työskentelevät useimmiten tiimeinä, joihin työntekijät tuovat ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaalityön alueilta. Myös Virrat puroiksi oli moniammatillinen prosessi ja hankkeen toiminnassa hyödynnettiin monenlaista osaamista ja erilaisia työmenetelmiä. Kokemus osoitti, että säätiön arvot ja periaatteet eivät ole aikojen saatossa himmenneet, vaan uusia kokeiluja hoidon, riskejä vähentävän terveysneuvontatyön ja ehkäisevän päihdetyön kentillä voidaan ideoida ja toteuttaa niiden pohjalta. Asiakasta kunnioittavat arvot ja periaatteet sopivat myös hyvin yhteen yksilöllisyyttä korostavan yhteiskunnan kanssa Haittojen vähentäminen Suomessa tunnetuimpia haittojen vähentämisen käytännön sovellutuksia ovat neulojen ja ruiskujen vaihto ohjelmat sekä lääkkeelliset korvaus ja ylläpitohoito ohjelmat. Haittojen vähentäminen on kuitenkin laajempi käsite, jota voidaan soveltaa kaikenlaisten sosiaalisten ongelmien kohdalla. Haittojen vähentämisessä ongelmien sijaan nähdään erilaisia riskejä. Ongelmaan, kuten esimerkiksi huumeidenkäyttöön tai prostituutioon, ei pyritä keksimään lopullista ratkaisua, sillä tämä nähdään toivottomana ja turhana. Sen sijaan pyritään poistamaan ongelmiin sisältyvät suurimmat riskit, "tasaamaan riskihuiput", jotka muodostavat suurimman (sosiaalisen, terveydellisen, taloudellisen) uhkan tai haitan yksilölle ja yhteiskunnalle. Tähän käytetään sellaisia yksittäisiä toimia ja palvelujen organisointiperiaatteita, joiden on tutkimuksin tai kokemuksen mukaan todettu tehoavan kyseiseen riskiin ja vähentävän riskikäyttäytymistä. Niillä pitää siis olla näyttöä vaikuttavuudesta. Alkoholinkäytön lisääntyminen nähdään sosiaalisena ongelmana, koska se aiheuttaa turvattomuutta, rikoksia, onnettomuuksia ja sairauksia. Haittojen vähentämisen lähtökohdista alkoholinkäytössä suurimman riskin muodostaa säännöllinen runsas juominen tai runsas kertakäyttö. Näihin pitäisi kiinnittää huomiota ja antaa käytännön neuvontaa annoksista ja kohtuuden raja arvoista niille, jotka käyttävät tietämättään tai tiedostetusti liikaa. Alkoholista puhuminen yleisenä huolenaiheena ei ole haittojen vähentämisen näkökulmasta ammatillista, sillä suurin osa käyttäjistä käyttää alkoholia ilman haittoja. "Tunnista riski ja puutu siihen" voisi olla haittojen vähentämisen näkökulma alkoholineuvontaan. Ja: "Jaa tietoa, sillä ihminen pyrkii aina viime kädessä järkeviin ja itseään hyödyttäviin valintoihin." Haittoja pyritään estämään, mutta ainakin teoriassa se voi jopa lisätä haittoja. Esimerkiksi "päihdeongelmasta" puhuminen työpaikalla saattaa jopa lisätä työpaikan päihdeongelmaa, jos työpaikalla jätetään kokonaan käsittelemättä riskikäyttö ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työpaikan päihdetyössä ei profiloiduta alkoholinkäyttöä vastaan, vaan käytön aiheuttamia haittoja vastaan. Tällöin ei kiinnitetä huomiota työntekijöiden vapaa ajan juomiseen yleensä, vaan juomisen haitallisiin piirteisiin. Asiakkaita ei myöskään mielletä auttamisen kohteiksi vaan subjekteiksi, jotka osaavat myös itse esimerkiksi testata alkoholinkäyttöään oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Työterveyshuollon työntekijä on uudessa mallissa asiantuntija ja fasilitaattori, joka tukee asiakasta tilannearvion tekemisessä sekä tavoitteen muotoilussa ja tavoittamisessa. Vapaaehtoisuus ja voimavarakeskeisyys ovat työtä ohjaava periaatteita. Asiakasta ei haittojen vähentämisen lähestymistavassa pyritä integroimaan "normaaliin" eikä myöskään leimaamalla pyritä asettamaan tätä "omalle paikalleen", vaan rohkaistaan asiakkaan 10

11 oman äänen esilletuomista, esimerkiksi alkoholia koskevia ajatuksia ja käyttäytymistä. Tämän katsotaan vaikuttavan asiakasta valtaistavasti. Hankkeessa oli jonkinasteinen eettinen haaste, kun nuorille laadittiin oma palaute Päihdelinkin Audit testiin etsien keskitietä haittojen vähentämisen ja normatiivisemman lähestymistavan välille. Nuorethan eivät saa lain mukaan käyttää alkoholia, mutta silti suurin osa nuorista on käyttäjiä. Se on Suomessa normaali asia, ja olisi ehkä oikein mutta tuskin kovinkaan tehokasta yrittää vaikuttaa heihin palautteessa olevalla kiellolla, varsinkin kun oma kasvattaja usein hankki alkoholin. Nuorilla on myös jonkinasteinen itsemääräämisoikeus. Tehtävää helpotti se, että A klinikkasäätiö on omaksunut toimintaansa haittojen vähentämisen periaatteen. 3. Virrat pur oiksi paperitehtaalla 3.1. Hankkeen aloitus Kuusankoski on yksi Suomen paperia tuottavista kaupungeista. Hankkeen alkaessa paperitehtaita olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymi ja Voikkaa. Tehtaat työllistivät runsaat työntekijää, joten UPM oli kaupungin suurin työnantaja. Paperitehtaalla pyrittiin irti ongelmakeskeisestä lähestymistavasta ja etsittiin vahvuuksia, joiden perusteella projektia lähdetään toteuttamaan. Ensimmäinen niistä oli yhteisöllisyys. Ehkäisevä päihdetyö on esimerkiksi WHO:n taholta nähty yhteisöllisenä toimintana, jonka tavoitteena on sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja joissa jäsenet kokevat keskinäistä luottamusta, jakavat yhteisiä normeja ja käsittelevät asioitaan yhteisissä verkostoissa. Tehdas on monen pitkäaikainen työpaikka, jossa työkavereiden kanssa vietetään runsaasti myös vapaa aikaa. Erityisesti Voikkaalla oli jo olemassa kiinteä yhteisö, joka tarjosi otollisen toimintaympäristön hankkeelle. Paperitehtailta koottiin "Vipu työryhmä", joka koostui luottamushenkilöistä, työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstöhallinnon edustajista. Tämä toimintaverkosto vei alkoholinkäytön hallinta asioita positiivisessa hengessä eteenpäin tehtaalla. Toisena vahvuustekijänä oli tehtaan työterveyshuollon sitoutuminen hankkeen toteutukseen. Työterveyshuolto oli mukana suunnittelemassa hanketta Kuusankosken A klinikkatoimen kanssa ja toimi kumppanina läpi hankkeen. Esimerkiksi tehtaiden työntekijöille suunnatut palautekyselyt toteutettiin työterveyshuollon toimesta. Tehtaalla oli myös toimiva intranet, jossa työterveyshuollolla oli omat sivut ja ohjelmistot kyselyjen tekemiseen. Näitä välineitä pystyttiin hyödyntämään hankkeessa. Työterveyshuolto oli kiinnostunut uudenlaisesta herättelystä, jossa keskeistä on välineiden tarjoaminen itseoppimiseen ja omaehtoiseen terveyden ylläpitämiseen. Työterveyshuollon jäsenet osallistuivat myös aktiivisesti tiedotukseen esittelemällä hanketta erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin ehkäisevän päihdetyön lisääminen. Kokeilussa on tarkoitus selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa a) millaista uudenlaisia toimintamalleja paperitehtaan päihdetyöhön voidaan tuottaa b) miten työpaikan päihdeohjelmaan voidaan integroida telemaattisia palveluja ja miten työyhteisö oppii hyödyntämään uusia menetelmiä 11

12 Työpaikan päihdetyön tasot: Hankkeen toiminta Riskejä ehkäisevä toiminta 2. Riskejä vähentävä toiminta 3. Korjaava toiminta Toimintamallia lähdettiin kehittämään kolmena "purona". Vihreä puro pitää sisällään toimintaa teemalla "mitä jokaisen on hyvä tietää alkoholista". Tähän sisältyvät esimerkiksi tiedon tarjoaminen intranetin kautta, mahdollisuus testata alkoholinkäyttö testipisteissä työpaikkaruokalassa sekä alkoholin teemaviikko. Kohderyhmänä oli koko henkilöstö. Keltaiseen puroon kuuluivat avainhenkilöiden valmiuksien lisääminen, koulutus sekä riskikäyttäjille suunnatut palvelut. Punainen puro sisälsi palveluita alkoholiriippuvaisille, kuten esimerkiksi hoidollisen ryhmän. Hankkeen alussa järjestettiin useita yhteistyöpalavereja ja hanke olikin hyvässä myötävirrassa, kun Voikkaan tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin maaliskuussa Tehtailta hankkeen tueksi koottu työryhmä oli kokoontunut joulukuussa sopien avainhenkilöille suunnatuista infotilaisuuksista ja alkoholin teemaviikoista. Suunnitelmaa jouduttiin kuitenkin muuttamaan uutisen tultua julki. Infotilaisuudet peruutettiin ja alkoholin teemaviikot päätettiin toteuttaa hieman riisuttuna. Työryhmä ei kokoontunut kevään aikana, mutta yksittäiset jäsenet olivat aktiivisesti mukana teemaviikkojen järjestelyissä. Projektisuunnittelijan työ muutettiin kriisipainotteiseksi asiakastyöksi tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työpaikan menetys on riski perheille ja perheenjäsenten päihteidenkäytölle. Projektisuunnittelijan osaaminen ja kokemus asiakastyöstä muodostivat merkittävän lisätuen yhteisölle. Myös tehtaan johto mainitsi television A studion lähetyksessä projektin toiminnan osana työntekijöille annettavaa tukea. Maaliskuussa 2006 projektisuunnittelijalla tapasi 16 yksilöasiakasta, viittä perhettä ja neljää puolisoa. Hoitomuotoina olivat yksilötapaamiset (48, sis. puhelut), kotikäynnit (5) ja perhetapaamiset (14). Yhteistyöpalavereja oli 4. Tapaamispaikkoina olivat A klinikka, asiakkaan koti, kirjasto, kahvila tai laitoshoitopaikka. Tapaamiskertoja oli 1 4 ja jatkotapaaminen luvattiin tarvittaessa. Projektisuunnittelijan antamasta tuesta mainittiin tehtaan intranetissa yhtenä kriisitukimuotona, joten yhteydenotot jatkuivat Kokeilut Alkoholin teemaviikot 2006 ja 2007 Osana vihreää puroa UPM Kymmenen Kuusankosken tehtailla järjestettiin ensimmäiset alkoholin teemaviikot Tarkoituksena oli herätellä työntekijöitä pohtimaan omaa suhdetta alkoholin käyttöön. 12

13 Ohjelma koostui kolmesta osasta: 1. "Testaa alkoholinkäyttösi testipisteessä" Kymin työterveyskeskuksen aulassa ja UPM Kymmenen Voikkaan tehtaan ruokalassa oli mahdollisuus tehdä tietokoneavusteisesti alkoholinkäyttöä arvioiva Audit testi. Koneissa oli myös 32 Päihdelinkin tietoiskua, jotka pystyi valinnan mukaan tulostamaan itselleen. 2. Alkoholin teemaviikot intranetissä Teemat olivat työntekijöiden luettavissa intranetissä olevan linkin kautta, joka vei Päihdelinkissä olevaan kokonaisuuteen. Teemasivuilla oli kuhunkin aiheeseen liittyvä johdanto sekä tietoiskuja, videoluentoja ja tietovisoja. Suurin osa materiaalista tuotettiin kokeilua varten. Alkoholiin ja sen käyttöön liittyviä teemoja oli kuusi: Alkoholinkäytön ABC, Alkoholi ja paino, Alkoholi ja seksi, 2.5. Alkoholi ja uni, 3.5. Alkoholin terveysriskit ja 5.5. Hillitysti ja hallitusti. 3. Kymin työterveyskeskuksen nettituki Työterveyshuolto tarjosi työntekijöille keskustelupalstan yhteistyössä Päihdelinkin kanssa. Palsta oli suljettu ulkopuolisilta ja se näkyi vain tehtaiden työntekijöille. Sivulla tarjottiin mahdollisuutta kysyä mieltä askarruttavia terveyteen liittyviä kysymyksiä alan ammattilaisilta nimimerkillä. Keskustelupalstalle pääsi UPM Kymmene tunnuksilla, jotka löytyivät työterveyshuollon sivuilta. Viikoilla levitettiin tietoa myös esimerkiksi Promille palvelusta. Kännykkään ladattava ohjelma laskee promillet ja alkoholin palamisajan. Testipistekokeilussa korostettiin luottamuksellisuutta ja sitä, ettei testin tehneiden tietoja voi jälkikäteen tunnistaa. Lisäksi monelle oli tärkeää, ettei testipiste ollut yhteydessä työterveyshuollon eikä A klinikan tietojärjestelmään. Testipisteillä oli kello 9 15 joko projektin työntekijä, työterveyshuollon työntekijä tai kansanterveystieteiden opiskelija ohjaamassa. Myös aktiivisia tehtaalaisia oli siirtämässä kalustoa ja auttamassa testipisteellä kokeilun aikana. Kaikki kesätyöntekijät ohjattiin täyttämään testi työterveyshuollossa. Työterveyshuollolle oli järjestetty huhtikuussa perehdytys testipisteeseen. Testipisteellä tehtävä tilannearvio Audit testillä oli menestys. UPM Kymmenen Voikkaan tehtaan ruokalassa testin teki 315 työntekijää. Kun tehtaalla oli työntekijöitä 755, vajaa puolet heistä teki testin koneella. Suurin osa myös otti testituloksen puheeksi työntekijän kanssa. Työterveyshuollon toimitiloissa testipisteellä kävi 278 testaajaa. Audit testin tehneet saivat henkilökohtaisen palautteen ja T paidan mukaansa. Paitoja oli varattu 950 kpl. Testipisteellä oli jaossa myös alkoholiohjelman julkaisemia annoskortteja, Päihdelinkin esitteitä ja projektin esitteitä. Testin pystyi tekemään paitsi testipisteillä myös Päihdelinkissä tehtaan intranetin kautta tai kotonaan. Ainut edellytys paidan saamiselle oli kirjallisen palautteen esittäminen testistä. Testipalautteen esittäjä sai mustan t paidan, johon oli jämerillä kirjaimilla painettu TESTATTU. Paitojen menekin avulla pystyttiin seuraamaan, moniko oli tehnyt testin testipisteiden sijaan intranetin linkin kautta Päihdelinkin sivuilla. Näitä oli 267. Kaiken kaikkiaan oman alkoholinkäyttönsä testasi siis 860 työntekijää hieman yli 2 000:sta. Voikkaalla testin teki peräti 57 prosenttia työntekijöistä. Tätä voi pitää erittäin hyvänä 13

14 tuloksena, sillä tavoitteena oli, että mahdollisimman moni testaisi alkoholinkäyttönsä. Keskustelu testipisteillä oli vilkasta. Intranetissa olevista teemoista suosituin oli Alkoholinkäytön ABC ja toiseksi suosituin Alkoholi ja paino. Kolmantena tuli Alkoholi ja seksi. Kahdessa viikossa sivuilla oli 693 käyntiä. Kolmas kokeilu, keskustelupalsta netissä, ei saavuttanut kävijöitä. Sinne tuli ainoastaan yksi kysymys. Työterveyshuolto selvitti kesäkuussa sähköpostikyselyllä työntekijöiden mielipiteitä teemaviikoista. Vastauksia saatiin 140. Vastanneista 61 prosenttia kertoi, että teemaviikot olivat kokonaisuudessaan kiinnostavat. Vastaajista 10 prosenttia ei pitänyt viikkoja kiinnostavina. Yksittäisistä kokeiluista kiinnostavimpana pidettiin testipistettä. Vastanneista vajaa puolet (46 %) sanoi oman Audit palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. Jatkotoiveista kysyttäessä joka kymmenes ilmaisi olevansa kiinnostunut ammattilaisen ohjaamasta suljetusta anonyymista keskusteluryhmästä netissä. Omatoimisesta alkoholinkäytön vähentämisestä annettujen ohjeiden avulla ilmaisi olevansa kiinnostunut 15 prosenttia ja ammattilaisen ohjaamasta keskusteluryhmästä A klinikalla tai työterveyshuollossa oli kiinnostunut 4 prosenttia vastaajista. Yleensä kiinnostunut jatkotoimiin ilmaisi olevansa 39 prosenttia vastanneista, kun taas 48 prosenttia vastasi, ettei ole kiinnostunut jatkotoimista tai että niihin ei ole aihetta. Vuoden 2006 lopussa työterveyshuolto toteutti Tipaton tammikuu kampanjan. Lyhyempääkin kuin kuukauden kestävää tipattomuutta markkinoitiin tehtaalla ja intranetissa osana ennaltaehkäisevää työtä. Työterveyshuollon henkilökunta piti Tipaton T paitaa päällä ja jakoi tietoa halukkaille. Kahdessa viikossa työterveyshuollossa jaettiin 300 kampanjaa varten teetettyä T paitaa ja Terveyden edistämisen keskuksen kalenteria. Pääluottamusmies jakoi T paitoja, kalentereita ja Tipattoman tammikuun "lööppejä" tehtaalla. Kampanja sai työntekijöiltä hyvän palautteen. Toiset Alkoholin teemaviikot järjestettiin UPM Kymmenen Kymin tehtaalla, Kalson viilutehtaassa sekä työterveyshuollossa. Tehtailla työskenteli kokeilun alkaessa noin työntekijää. Myös nämä viikot onnistuivat. Testipisteillä Audit testi täytettiin 461 kertaa, ja yhteensä testattuja oli teemaviikkojen aikana 763. Intranetissa olevassa alkoholiaiheisessa teemakokonaisuudessa eniten kiinnostusta herätti Alkoholinkäytön ABC sekä Humala ja krapula. Näissä oli satoja käyntejä. Anonyymilla nettikysymyspalstalla käyntejä oli 293, vaikka kysymyksiä ei tullutkaan. Kysymysten hankkimiseen etukäteen kannattaisikin jatkossa pyrkiä, koska kiinnostusta ilmeni. Palautekyselyyn vastasi 96 henkilöä. 78 % vastaajista koki testipisteet kiinnostavana. Vastanneista 48 % kertoi Audit palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. 84 % vastasi alkoholin teemaviikkojen sopivan tehdasympäristöön. 12 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut anonyymistä nettiryhmästä ja 6 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut päihderyhmästä. 14

15 Kysely sisälsi myös vapaamuotoisia kommentteja: "Asia on hyvä ja sitä kannattaa toistaa määrävälein." "Teemaviikot olisi hyvä toistaa määräajoin." "Tarvitaan selkeitä ohjeita, miten puuttua työkaverin alkoholiongelmaan." "Intra sivujen hyödyntäminen on ollut hyvä idea." "On hyvä kartoittaa omaa juomista määräajoin, siksi tällaiset teemaviikot hyviä." "Seurannan toteuttaminen tärkeää." "Ideaa voisi syventää kertomalla konkreettisemmin alkoholin aiheuttamista haitoista." "Tietoiskut Intrassa pysyväksi asiaksi." Ryhmät Uoma verkkoryhmä Kesäkuussa 2006 tehtaan työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella vastanneista joka kymmenes oli kiinnostunut ryhmästä. Suljettu anonyymi nettiryhmä päihteidenkäyttöön muutosta haluaville toteutettiin Kuusankosken A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Ryhmästä tiedotettiin tehtaiden ilmoitustauluilla, työterveyshuollossa intranetin ja Kuusankosken A klinikalla työntekijöiden välityksellä. Työterveyshuollon sivuilla ilmoitusta kävi lukemassa 475 henkilöä. Ryhmä suunniteltiin alkavaksi marraskuussa Ilmoittautuneita ei kuitenkaan tullut yhtä lukuun ottamatta ja ilmoittautumisaikaa jatkettiin asti. Ryhmään tuli määräaikaan mennessä kolme ilmoittautunutta ja ryhmä päätettiin aloittaa. Ryhmän vetäjinä toimivat Kymin työterveyshuollosta työterveyshoitaja Nina Kyyhkynen ja Kuusankosken A klinikalta johtaja Pekka Turunen. Ryhmä pyrki etenemään Kuinka paljon on liian paljon oppaan mukaan, jonka pohjalta ryhmälle laadittiin ohjelma. Keskustelu oli paljolti yhden ryhmäläisen aktiivisuuden varassa. Muut kaksi kuitenkin ilmeisesti seurasivat keskustelua, mikä näkyi ohjelmassa luettujen viestien määränä. Viestiketjuja kertyi kokeilun aikana 7 ja niissä oli 35 viestiä. Aiheista neljä oli aloittanut aktiivisin osallistuja. Viestejä oli kokeilun aikana luettu 471 kertaa. Ohjaaja näki oma apukirjan strukturoivan keskustelua, jolloin hänen roolinaan oli oppaaseen liittyviin asioihin ja keskustelujen myötä herääviin tunteisiin vastaaminen. Lisäksi hän toimi keskustelun virittäjänä ja kommentoijana. Toisella ohjaajalla oli vaikeuksia tekniikan kanssa. Modeemi ei toiminut ja langattomassa yhteydessä oli ongelmia. Vetäjien mukaan ohjaamista vaikeutti ajan puute. Oman työn ohessa oli vaikea löytää aikaa keskustelun ohjaamiseen ja kommentointiin. Ryhmäytymistä ei vähäisen osallistujamäärän vuoksi tapahtunut. Kirjoittamisella on taipumus keskittyä ja vertaistuki jää vähäiseksi. Lopputulemaksi jäi, että kokeilu kannattaa uudistaa suuremmalla osallistujajoukolla. Työterveyshuollot voisivat esimerkiksi yhteistyössä koota kiinnostuneet eri tehtailta. Sillä selvä ryhmä UPM Kymmenen Kymin hoitoon ohjatuille suunnattu Sillä selvä ryhmä toimi ja se toteutettiin A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tapaamiset olivat vuorotellen Kymin työterveyskeskuksessa ja Kuusankosken A klinikalla. Osallistujia oli kuusi ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Ryhmässä edettiin teemoittain. Tavoite oli, että 15

16 jokainen tuntee annokset, osaa laskea alkoholin palamisajan, tunnistaa oman alkoholinkäyttönsä ja osaa asettaa itselleen realistisen muutostavoitteen. Lisäksi opeteltiin tunnistamaan omia voimavaroja. Loppukyselyn mukaan vastaanotto A klinikalle tultaessa koettiin hyvänä. Ryhmässä käynti oli kokemusten mukaan auttanut osallistujia. Oivallus ryhmä Työikäisille naisille suunnattu Oivallus toteutettiin iltaryhmänä ja se oli avoin naisille, joiden lähipiirissä on runsasta alkoholinkäyttöä. Ryhmä kokoontui syksyllä viisi kertaa ja projektisuunnittelijan lisäksi ryhmässä työskenteli A klinikan sairaanhoitaja. Menetelminä käytettiin kognitiivisia selviytymiskeinoja ja harjoitteita. Palaute oli positiivista ja ryhmälle toivottiin jatkoa Työterveyshuollon tulokset Kymin työterveyskeskuksen henkilökunnan mukaan Virrat puroiksi hanke oli laajasti asiakaskuntaa kiinnostanut ja heihin vaikuttanut interventio. Kun ajatellaan, että testaus ja palautteen saaminen on jo sinänsä motivoivaa, työterveyshuolto teki kokeiluilla merkittäviä interventioita. Hankkeen loppuessa seitsemän työterveyshuollon työntekijää täytti loppukyselyn. Jokainen vastaaja oli kuullut Päihdelinkin sivuista ja käytti niitä ainakin "joskus". Päihdelinkki oli tullut työvälineeksi. Päihdelinkin sähköistä Audit testiä ilmoitti käyttäneensä lähes jokainen. Kolme työntekijää ilmoitti ohjanneensa potilaan testipisteelle "usein", kaksi "melko usein" ja yksi "joskus". Apukorttia ilmoitti käyttäneensä "melko usein" 1, "joskus" 2, "harvoin" 1 ja "ei koskaan" 2 vastaajaa. Audit testiä käytti työvälineenä "usein" tai "melko usein" 3 työntekijää ja "joskus" 3. Kuusi työntekijää ilmoitti ottavansa alkoholinkäytön puheeksi asiakkaan kanssa "usein" tai "melko usein", jos liikakäyttö on jotenkin jo nähtävissä. Vaikka liikakäyttö ei näkyisi, lähes jokainen vastaaja ilmoitti ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein". Puheeksioton koki "melko usein" kiusalliseksi tai vaikeaksi 1, "harvoin" 2 ja "ei koskaan" 3 työntekijää. Lähes kaikki kokivat, että heillä oli "usein" tai "melko usein" riittävät tiedot ja taidot alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen. Hankkeen päätyttyä työntekijöiden valmiudet päihdeasioiden käsittelyyn ovat huomattavasti paremmat kuin työterveyshuolloilla keskimäärin. Yhteistyö A klinikan ja työterveyshuollon kesken syveni hankkeen aikana. Työntekijät kokivat saavansa A klinikalta tarvitsemansa tuen, ja A klinikan kanssa yhteistyötä "usein" tai "melko usein" ilmoitti tekevänsä viisi vastaajaa. Jatkossa on kiinnostavaa nähdä, jatkuuko yhteistyö hankeen päätyttyä yhtä hyvänä. A klinikan toiminta tuli tutuksi, sillä projektisuunnittelijan luona kävi paperitehtaan hoitoonohjattuja ja terapia asiakkaita. Lisäksi UPM Kymmenen Kymin hoitoonohjattujen laitos ja avohoidon käytäntöihin suunniteltiin muutoksia työterveyshuollon ja projektisuunnittelijan yhteistyönä. Prosessi on nyt asiakaslähtöisempi, kun aiemmin hoidon sisältö muodostui pitkästä laitoskuntoutusjaksosta. Hoitoonohjatuille tarjotaan jatkossa päihdekuntoremonttia, osallistumista avokuntoutukseen ryhmässä sekä yksilöterapiaa A klinikalla. Päihdehaittojen ehkäisyssä ennaltaehkäisyllä on aiempaa tärkeämpi rooli. Palautteen mukaan työterveyshoitajien työrooli muuttui päihdeasioissa aktiivisemmaksi ja päihdeasioista puhumisesta vastaanotolla on tullut tapa. Keskustelu alkoholiasioista tehtaalla 16

17 lisääntyi ja esimerkiksi automaateista poistettiin I olut ja siideri. Esimiehet alkoivat mieltää alkoholin puheeksioton välittämiseksi ja nyt puhutaan "ennakoivasta välittämisestä". Hankkeessa onnistuttiin luomaan uudenlaisia toimintamalleja paperitehtaan päihdetyöhön. Lisäksi kokeilut osoittivat, että työpaikan päihdeohjelmaan voidaan integroida viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluja ja työyhteisö oppii hyödyntämään uusia menetelmiä Hankkeen tuloksia on esitelty tapahtumissa, kuten UPM Kymmenen päihdepäivillä, joten toimintamallien voi odottaa leviävän muillekin tehtaille. Virrat puroiksi hanke teki yhteistyötä Työterveyslaitoksen mini interventiohankkeiden kanssa esimerkiksi koulutuksessa. Hankkeet myös kokoontuivat säännöllisesti tiedonvaihtoon Johtopäätökset Alkoholin riskikäyttöön liittyvät terveyshaitat ja päihdeongelmat ovat merkittäviä työkyvyn alentajia ja ne ovat usein mukana työtapaturmissa. Työterveyshuolto koetaan työntekijöiden taholta neutraaliksi ja luotettavaksi kumppaniksi päihdehaittojen vähentämisessä, mutta edelleen vain pieni osa työterveyshuolloista pystyy hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Työterveyshuollon näkökulmasta pääpaino on saada hoitajat ja lääkärit rutiiniluonteisesti kysymään alkoholinkäytöstä. Hankkeen kokeilut osoittivat, että myös uudenlaisia toimintamalleja voidaan ottaa käyttöön. Erilaiset pienet askeleet voivat nostaa alkoholiasian työterveyshuollon työntekijöiden agendalle, jos alkoholista kysyminen tahtoo arjessa unohtua. Odotustiloihin voidaan avata nettipiste alkoholinkäytön testaukseen. Työterveyshuollon kannattaisi myös jalkautua aika ajoin työpaikalle. Esimerkiksi kerran vuodessa toteutettavat alkoholin teemaviikot tavoittavat valtaosan työntekijöistä, ja joukossa ovat myös riskikäyttäjät. Kokeilu osoitti niiden sopivan ainakin tehdasympäristöön hyvin. Etenkin suuremmilla työpaikoilla testaus voidaan markkinoida tempausluonteisesti ja saada alkoholinkäytön tilannearvion piiriin koko työyhteisö. Työterveyshuolto voi järjestää testauksen jälkeisiä toimintavaihtoehtoja niille, jotka saivat paljon Audit pisteitä. Paperiteollisuuden työntekijät olivat ainakin jossain määrin kiinnostuneita vastaanottamaan työterveyshuollolta ohjausta ja apua alkoholinkäyttöönsä jo ennen kuin vakavia ongelmia on ilmennyt. Työterveyshuollon toimijoiden kannattaisi alkaa tuotteistaa oma apupaketteja ja tarjota näitä palvelujen maksajille eli työnantajille. Tietoa ja työvälineitä löytyy runsaasti sekä internetistä että kirjallisena. Kokeilu osoitti, että riskikäyttäjien tavoittaminen ei aina edellytä työntekijän ja asiakkaan kahdenkeskistä kohtaamista. Työpaikoilla olisi hyvä tarjota mahdollisuutta tehdä testi aika ajoin anonyymina. Jos työpaikalla on intranet, sinne voidaan lisätä linkki Päihdelinkin Audittestiin. Joidenkin osalta vastaaminen voi olla rehellisempää kuin vastaanotolla. Lisäksi oma havainto liiallisesta alkoholinkäytöstä johtaa muutokseen parhaiten. Omatoimisesti testattaessa myös hallinnan tunne säilyy. 17

18 4. Terveysasemien testipistekokeilut Virrat puroiksi hankkeessa kokeiltiin Päihdelinkin testejä oman juomatavan tunnistamisessa, riskikulutuksen havaitsemisessa ja palautteen saamisessa sekä hoitotyön tukena terveysasemien odotustiloissa sijaitsevissa testipisteissä. Herttoniemen terveysasema oli luonteva kumppani, koska se sijaitsee Kettutien A poliklinikan vieressä. Terveysasema kuului samaan aikaan Valtakunnallisen mini interventiohankkeen piiriin, joten sovittiin, että Virrat puroiksi hanke keskittyi kokeilemaan testipistettä osana terveysasemalla toteutettavaa alkoholin riskikuluttajien seulontaa ja mini interventiota. Valtakunnallisen mini interventiohankkeen (VAMP) toiminnan ja Virrat puroiksi hankkeen välille syntyi yhteistyötä. Muut kokeilut toteutettiin Jaalan terveysasemalla ja Vallilan terveysasemalla. Kokeilussa oli tarkoitus selvittää kuinka halukkaita potilaat ovat käyttämään sähköistä testipistettä tuoko sähköinen testaus lisäarvoa miten testipiste niveltyy hoitoprosessiin ja lisääkö se valmiutta tarttua lievään päihdeongelmaan 4.1. Apukortit Kokeilujen tueksi henkilökunnalle tuotettiin Apukortti. Idea tuli Australiasta, jossa vastaava kortti oli käytössä. A4 kokoista, laminoitua korttia voi käyttää Audit testin palautteen läpikäynnin yhteydessä ja muistikorttina alkoholineuvonnassa. Kortista selviää, mikä on alkoholiannos, Audit pisteiden rajat, alkoholin viikko ja kertakulutuksen rajat naisilla, miehillä ja ikäihmisillä sekä liiallisen käytön aiheuttamat haitat. Kortissa on myös esimerkkejä, miten alkoholinkäyttöä voi vähentää Kettutien A poliklinikan avustuksella kortista tehtiin myös ruotsinkielinen versio Herttoniemen terveysaseman kokeilu Kokeilu toteutettiin "avaimet käteen" periaatteella, jossa testipisteiden rakentamisen lisäksi tarjottiin materiaali, koulutus ja käytännön perehdytys. Henkilökunnalle tuotettiin kirjallinen koulutuspaketti. Ylilääkäri toimi aktiivisesti kokeilun hyväksi. Terveysasemalla asioi noin 450 potilasta päivittäin. Henkilökuntaa asemalla oli hieman yli 50. Terveysasemalla laadittiin potilasohje jaettavaksi potilaille. Kokeilun pituudeksi sovittiin neljä kuukautta. Sitä kuitenkin jatkettiin arvioinnin jälkeen hankkeen loppuun saakka, koska haluttiin nähdä pitkän aikavälin tulokset Ennakkokysely Alkukyselyn ennen pilottia täytti 35 terveysaseman työntekijää. Mukana oli 16 terveydenhoitajaa, 12 lääkäriä, 5 lähihoitajaa, vahtimestari ja osastonhoitaja. Heistä 31 % vastasi, ettei käytä koskaan Audit testiä työvälineenä. "Harvoin" tai "joskus" Auditia kertoi käyttävänsä 40 %. "Melko usein" tai "usein" Auditia kertoi käyttävänsä 28 % työntekijöistä. Suurin osa (71 %) kertoi ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein", jos liikakäyttö on jotenkin nähtävissä. "Joskus", vastasi 23 %. Vaikka liikakäyttö ei suoranaisesti 18

19 näkyisikään, yli puolet (51 %) arvioi ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein". Puheeksioton koki kiusalliseksi tai vaikeaksi 26 % vain "harvoin". "Joskus" kiusalliseksi tai vaikeaksi asian koki vajaa puolet (40 %) vastaajista. 6 % ilmoitti, että se on "melko usein" kiusallista tai vaikeaa. Vajaa kolmannes (29 %) ilmoitti, ettei puheeksi otto ole heille koskaan kiusallista tai vaikeaa. Reilu kymmenes (12 %) vastaajista arvioi omaavansa "harvoin" riittävät tiedot ja taidot alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen. "Joskus" riittävät tiedot ja taidot vastasi omaavansa 44 %, "melko usein" 41 % ja "usein" 3 %. Valtaosa arvioi kykenevänsä motivoimaan asiakasta pieniin muutoksiin "joskus" (73 %) tai "melko usein" (12 %). 15 % vastasi osaavansa tätä "harvoin". Internetiä käytti työssään "usein" tai "melko usein" 89 %. Yli puolet (51 %) ei ollut koskaan kuullut Päihdelinkin sivuista ja 80 % vastasi, ettei ollut koskaan käyttänyt Päihdelinkin sivuja. Yhteistyötä A klinikan kanssa vastasi tekevänsä "usein" tai "melko usein" 21 %. "Harvoin" tai "ei koskaan" yhteistyötä kertoi tekevänsä 64 % Testipistekokeilun aloitus ja tuki Kokeilu alkoi Testipisteessä potilaat pystyivät testaamaan alkoholinkäyttöään joko oma aloitteisesti tai henkilökunnan suosituksesta. Kaksi testipistettä sijoitettiin rauhallisiin syvennyksiin. Testipisteelle ajateltiin tultavan neljää reittiä: omin päin, toimiston lähettämänä, kun potilas tuli uusimaan tai noutamaan tietyt reseptit, terveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä. Audit palautteet oli lokalisoitu lisäämällä niihin viittaukset terveysasemaan, esim. [Pisteet 11 14] "Testasit omasta päätöksestä, hyvä! Riskisi ovat kasvaneet. Varaa aika terveydenhoitajalle omasta solutoimistosta, sillä alkoholinkäyttösi voi vaarantaa terveyttäsi. Ota tuloste mukaan, ole hyvä!" Ohjelma antoi palautteen testistä sekä ruudulle että paperitulosteena joko potilaalle itselleen tai vastaanotolle vietäväksi. Asiakkaalla oli mahdollisuus silmäillä tietoiskua ruudulta ja tulostaa niitä valintansa mukaan. Potilaiden täyttämä tieto tallentui koneen muistiin (kuinka monta täyttöä, pisteet iän, sukupuolen mukaan). Kokeilun tueksi tuotettiin pieni Päihdelinkin mainoskortti "Tutustu minuun!" ja seinällä oleva "Annosmallit" juliste. Ensimmäiset koulutukset toteutettiin syksyllä 2005 Herttoniemen terveysasemalla. Kohderyhmänä olivat Herttoniemen terveysaseman terveydenhoitajat, perushoitajat ja kiinnostuneet lääkärit. Ohjelmassa oli Virrat puroiksi projektin ja testipistekokeilun esittely, Päihdelinkin esittely ja käyttömahdollisuudet hoitotyössä, mini intervention antaminen Apukorttia käyttäen sekä parityöskentelyharjoitus Audit testin kirjallisen vastauksen pohjalta. Koulutukseen osallistui 35 henkilöä, joista 29 vastasi palautekyselyyn. Aiheen tuntemus oli oman arvion mukaan "keskitasoa" tai "keskitasoa parempi" 89 %:lla vastaajista. Kokeilun aikana projektisuunnittelija järjesti vapaamuotoisia testikestejä henkilökunnalle. Projektisuunnittelija myös ohjasi asiakkaita testipisteelle yhteensä seitsemän tunnin ajan kolmena eri päivänä. Tänä aikana 23 henkilöä täytti testin. Vanhemmista ihmisistä suurin osa kieltäytyi. Myöskään odottavat äidit ja kiireiset nuoret äidit lapsineen sekä odottamisesta ärtyneet tai sairaat potilaat eivät olleet kiinnostuneita. Ihmiset täyttivät testin mieluummin 19

20 ulostulo kuin sisäänmenomatkalla. Ainoastaan yksi potilas kysyi, minkä takia testi pitäisi täyttää. Testin palaute koettiin hyvänä ja jännittävänäkin asiana. Projektisuunnittelija piti aktiivisesti yhteyttä terveysasemaan. Siitä, että terveysaseman avainhenkilöitä oli hankkeen arviointi ja ohjausryhmässä, oli etua yhteistyölle. Ensimmäisen neljän kuukauden kokeilun loputtua Kettutien A poliklinikka ja terveysasema sopivat 1 2 kertaa vuodessa järjestettävästä päihdetyön infotilaisuudesta Väliarviointi Testipisteelle ohjaaminen ja testipisteen käyttö jäivät odotettua pienemmiksi. Ensimmäisen kuukauden aikana Audit testin täytti 56 henkilöä. Tukkimiehen kirjanpito, jossa henkilökuntaa pyydettiin kirjaamaan ylös pisteeseen lähetettyjen potilaiden ja potilaiden vastaanotolla näyttämien tulosteiden lukumäärä, toteutettiin Palautuksia tuli 9, kun lomakkeita jaettiin 50. Kahdessa lomakkeessa oli merkintä testipisteelle ohjauksesta. Neljä potilasta oli näissä ohjattu testipisteelle. Marraskuussa järjestetyillä testikesteillä henkilökunta oli pettynyt vähäiseen tulokseen. Osa 12 osallistujasta kertoi ohjaavansa koneelle, osa ei. Ilmeni, ettei potilasohjetta annettu käteen, vaan se oli jaossa pöydällä. Johtoryhmässä oli tehty päätöksiä, joiden mukaan kaikki ajokorttitodistusta ja terveystodistusta hakevat ohjataan pisteelle, samoin ensi kertaa äitiysneuvolaan tulijat. Neljän kuukauden ( ) kokeilun tulokset kerättiin yhteen ja arvioitiin ohjausryhmässä. Audit testin oli täyttänyt 208 potilasta, joista naisia oli 96 ja miehiä 112. Omin päin testin ilmoitti täyttäneensä 150, solutoimiston ohjaamana 37, terveydenhoitajan lähettämänä 10 ja lääkärin lähettämänä 11 potilasta. Jälkeenpäin ilmeni, ettei kysymyksellä ohjaamistavasta ollut merkitystä, sillä potilaille sen merkitys oli epäselvä. Testaajista vajaa kolmasosa (60) vastasi, että heidän juomisensa on lisääntynyt paljon tai jonkin verran. Testaajien ikäjakauma oli varsin tasainen. Hieman vajaa puolet sai testistä yli 8 pistettä. Tietoiskuja tulostettiin 166. Lehti ilmoitus paikallislehdessä ei lisännyt testaajien määrää. Kokeilun aikana terveysaseman henkilöstölle järjestettiin joka kuukausi (4 kertaa) tunnin keskustelutilaisuus. Tavallisimmat keskusteluaiheet olivat, miten saada enemmän asiakkaita testipisteelle, ketkä ja miten ohjataan sekä minkälaisia hankaluuksia asiakkaitten ohjaamisessa oli esiintynyt. Testipisteestä kertomista puhelimessa ajanvarauksen yhteydessä ei koettu luontevana. Mainostusta kuitenkin lisättiin terveysasemalla kokeilun aikana ja testipistettä siirrettiin yhä keskeisemmälle paikalle. Henkilökunta arvioi, että testipisteen sisäänajo työvälineeksi vie heillä oman aikansa. Loppuarvion täytti 35 terveysaseman työntekijää: 12 perushoitajaa, 9 terveydenhoitajaa ja 14 lääkäriä. Kysyttäessä henkilökunnan omaa aktiivisuutta asiakkaiden ohjaamisessa testipisteelle lääkäreistä "melko usein" tai "usein" arvioi ohjanneensa 3, "joskus" 8 ja "harvoin" tai "ei koskaan" 2. Terveydenhoitajilla vastaavat luvut olivat 2, 6 ja 1 ja perushoitajilla 4, 6 ja 2. Vajaa puolet loppuarviointiin osallistuneista terveydenhoitajista ja lääkäreistä arvioi käyttäneensä Apukorttia "joskus" tai "melko usein". Kysymykseen, olisiko testipisteen sijoittaminen kaikille terveysasemille kannatettava idea, 23 vastasi "kyllä" ja 12 "ei osaa sanoa". Kyllä vastauksen perusteluja olivat mm. "voi testata itseään rauhassa, ei pelkoa tulla leimatuksi, herättää/pistää ajattelemaan, hyvä työväline, 20

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015

TOIMINTAKERTOMUS Vuosi 2015 Sisällys YLEISTÄ... 1 YHTEISTYÖ... 1 Pakka (Paikallinen alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisy)... 1 Seututyö... 2 Verkostot... 2 VARHAINEN ALKOHOLINKÄYTÖN PUHEEKSIOTTO... 2 Meidän talon tavat

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11. Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot