Virrat puroiksi

Transkriptio

1 Lotta Lehmusvaara Virrat puroiksi Hankkeen loppuraportti A klinikkasäätiön monistesarja nro 59 A klinikkasäätiö 2008 ISSN (moniste) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (moniste) ISBN (pdf)

2 Tiivistelmä Alkoholinkäyttäjille ja heitä kohtaaville sosiaali ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu Virrat puroiksi oli A klinikkasäätiön valtakunnallinen kehittämishanke, joka koostui useista kehittämiskohteista. Päämääränä oli hankkeessa kehitettävän toiminnan ja välineiden avulla tukea ja tehostaa alkoholin aiheuttamien sosiaalisten, terveydellisten ja muiden haittavaikutusten ehkäisyä. Hanke oli osa sosiaali ja terveysministeriön alkoholiohjelmaa vuosina Se painotti alkoholinkäytön omatoimista hallintaa, varhaista puuttumista, alkoholin suurkulutuksen vähentämistä ja vapaa ajantoimintojen raitistamista. Loppuraporttiin on koottu hankkeen toiminta ja keskeiset tulokset. Hankkeen toteuttajina olivat vuosina Kettutien A poliklinikka, A klinikkasäätiön tiedotusyksikkö ja Kuusankosken A klinikka. Raportti kuvaa sitä, miten uusia menetelmiä, lähestymistapoja ja välineitä voidaan kehittää ja jo olemassa olevia soveltaa uusilla toiminta alueilla moniammatillisessa työryhmässä. Kehittämistoiminnan myötä syntyivät seuraavat päätelmät ja suositukset: Asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhde, dialogiset käytännöt ja arvostava kohtaaminen, on nostettava mini interventiokoulutuksessa keskeiselle sijalle terveyspalveluissa. Siltaa verkossa olevien oma apupalveluiden ja ammattilaispalveluiden välille voidaan rakentaa koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Työpaikkojen ehkäisevää päihdetyötä voidaan tuntuvasti kehittää perustamalla se tehokkaan viestinnän ja verkossa olevien oma apupalveluiden varaan. 2

3 Sisällysluettelo Esipuhe 4 1. Virrat puroiksi hanke Tausta ja hankkeen valmistelu Hankkeen tavoitteet ja organisaatio Testipiste 7 2. Hankkeen lähestymistavat alkoholinkäyttöön Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys A klinikkasäätiön lähestymistapa Haittojen vähentäminen Virrat puroiksi paperitehtaalla Hankkeen aloitus Kokeilut Alkoholin teemaviikot 2006 ja Ryhmät Työterveyshuollon tulokset Johtopäätökset Terveysasemien testipistekokeilut Apukortit Herttoniemen terveysaseman kokeilu Ennakkokysely Testipistekokeilun aloitus ja tuki Väliarviointi Kokeilun jatko ja tulokset Jaalan terveysasema Vallilan terveysasema Johtopäätökset Sosiaaliasemat Kokeilujen taustaa Maunula ja Herttoniemi Kuusankoski Johtopäätökset Muut testipistekokeilut Pro tukipiste Kirjastot Johtopäätökset Päihdelinkin oman avun ohjelmat, testit ja alkoholitieto Oman avun ohjelmat Netti Audit Tietoiskut ja animaatio Alkoholineuvonnan opas Viestintä ja yhteistyö Viestintä ja koulutusyhteistyö Tipaton tammikuu viestintäyhteistyö Hankkeen yleistä arviointia 34 Lähteet 37 3

4 Esipuhe Virrat puroiksi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen hanke. Projekti käynnistettiin tilanteessa, jossa suomalaisten alkoholinkulutus ja vastaavasti haitat olivat vahvassa kasvussa. Alkoholijuomien veroja oli alennettu poikkeuksellisen paljon, kun pelättiin Viron EUliittymisen avaavan rajoja myös halvan alkoholin maahantuonnille. Ja vallan dramaattiseksi projektin työympäristö muuttui, kun yksi sen pilottikohderyhmistä, Voikkaan paperitehdas, päätettiin sulkea. Virrat puroiksi on ollut myös poikkeuksellisen monipuolinen hanke. Se pohjautuu peruslähestymistavaltaan A klinikkasäätiön varhaisen puuttumisen painotukseen. Projekti toteutettiin A klinikkasäätiön keskustoimiston ja kahden alueyksikön kanssa yhteisesti tekemällä ei siis vain yhteistyössä. Hankkeessa yhdistettiin sosiaalityön, terveydenhuollon ja päihdevalistuksen näkökulmia sekä sisällön, keinojen että kohderyhmien valinnassa. Virrat puroiksi hanke sisälsi sekä ammattitason auttamista, vertaistukea että itseapua. Projektissa yhdistettiin sekä perinteisempää ruohonjuuritason työtä, laadittiin korkeatasoista materiaalia käytännön työhön että laajennettiin A klinikkasäätiön verkkopohjaista ja tietokoneavusteista päihdetyötä uusin oma apuvälinein. Jos hankkeen nimen kääntää toisin päin niin Virrat puroiksi projekti on epäilemättä muodostanut ennaltaehkäisevän päihdetyön puroja, joista sananlaskun mukaan lopulta tulee vahva muutoksen virta, joka tässä tapauksessa vähentäisi alkoholinkulutusta ja päihdehaittoja. Suurta muutoksen virtaa ei koskaan saada aikaan yhden projektin avulla. Mutta yhdellä lauseella kiteyttäen voi sanoa Virrat puroiksi toiminnan kelpaavan hyvin esimerkiksi integroiduista, kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pyrkivistä hankkeista, joilla pitkän päällä on vaikutusta. Erityinen kiitos hankkeen onnistumisesta kuuluu projektikoordinaattori Lotta Lehmusvaaralle, joka jaksoi pitää laajan ja monipuolisen projektin hyvässä järjestyksessä. Projektisuunnittelijat Arja Maarit Rokka ja Lolan Lindroos vastasivat kumpikin erinomaisella tavalla oman alueensa pilottiosuuksista. Projektikoordinaattorin innostuneisuus tarttui myös viestintäosaston muihin työntekijöihin, joista monet edistivät projektia oman työkuvansa mukaisesti. Kiitos myös Virrat puroiksi hankkeen laajalle ja vireälle ohjausryhmälle. Ja lopuksi on syytä mainita kiitollisena Raha automaattiyhdistys, jonka tuella monivuotinen hanke saatiin toteutettua osana valtion alkoholiohjelmaan liittyvää rahoituspainotusta. Helsingissä Teuvo Peltoniemi Viestintäjohtaja, A klinikkasäätiö Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 4

5 1. Virrat pur oiksi hanke 1.1. Tausta ja hankkeen valmistelu Alkoholi sivuutti huumeet sosiaalisena kysymyksenä Matti Vanhasen kesäkuussa 2003 aloittaneen ensimmäisen hallituksen aikana. Valmisteilla olevat muutokset alkoholiveroon synnyttivät Suomessa uhkakuvan, johon kuuluivat kulutuksen kasvun jyrkkeneminen ja tästä aiheutuva haittojen lisääntyminen. Uhkakuva on sittemmin toteutunut vuonna 2004 toteutuneen hinnanalennuksen jälkeen. Vastauksena uhkaan sosiaali ja terveysministeriö aloitti alkoholiohjelman, jonka toteutukseen se kokosi laajasti eri toimijoita hallituksen lokakuussa 2003 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Siinä määriteltiin alkoholipolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätettiin koota valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon toimijat yhteistyöhön haittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelma koostui toiminnan suuntaviivoista ja sosiaali ja terveysministeriön koordinoimasta laajapohjaisesta yhteistyöstä. Sen tavoitteena oli: vähentää alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamia haittoja vähentää alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja kääntää alkoholijuomien kokonaiskulutus laskuun Terveyden edistämisen keskus ry kokosi 56 kumppania toteuttamaan järjestöjen alkoholiohjelmaa osana valtakunnallista ohjelmaa. Myös A klinikkasäätiö solmi kumppanuussopimuksen ministeriön kanssa. Raha automaattiyhdistys varasi ohjelmakaudella osan avustusvaroista hankkeisiin, joissa alkoholiohjelma oli mainittu tai joihin sitä voitiin soveltaa. RAY:n päihdeohjelma noudatti valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia. Virrat puroiksi hanke syntyi tähän yhteiskunnalliseen tilaukseen. A klinikkasäätiön piirissä oli syntynyt erilaisia hanke ehdotuksia, mistä A klinikkasäätiö valitsi strategiakseen kahden A klinikkasäätiön toimintayksikön ja viestintäyksikön kehittämien erillishankkeiden yhdistämisen yhdeksi hankkeeksi. Toimintaympäristöinä olivat internetin kautta tarjottavat verkkopalvelut sekä päihdehuollon perus ja erityispalvelut. Kettutien A poliklinikan kehittämiskohteena oli perus ja erityispalveluiden välisen yhteistyön lisääminen sekä päihdehuollon peruspalveluiden osaaminen alkoholinkäyttäjien kohtaamisessa. Peruspalvelut muodostavat laajan kosketuspinnan alkoholinkäyttäjiin, mutta palveluissa tarvitaan lisää tietoa ja rohkeutta jo olemassa olevien menetelmien (mm. miniinterventio, avokatkaisuhoito, hoitoon ohjaaminen) aktiiviseen käyttöön. Lisäksi tarvitaan toimintaympäristöön sopivia uusia menetelmiä tai toimintatapoja alkoholin suurkuluttajan tai alkoholiriippuvaisen mahdollisimman varhaiseen auttamiseen. A klinikkasäätiön tiedotusyksikkö kehittää kansalaisille oman avun välineitä suosittuun Päihdelinkki verkkopalveluun. Päihdelinkkiin haluttiin kehittynyt tietokantaan pohjautuva, käyttäjän tiedot säilyttävä juomisen hallinnan ohjelma. Alkoholinkäytön omatoimisessa hallinnassa ja vähentämisessä tärkeimmät elementit ovat tilannearviointi, henkilökohtainen tavoitteiden asettaminen ja muutoksen toteuttaminen, jotka voidaan toteuttaa netin kautta. Tiedotusyksikön ehdotuksessa internetiin tuotettava matalan kynnyksen verkkopalvelu oli hyödynnettävissä sekä asiakastyön kontaktien yhteydessä että itsenäisesti. Sen avulla kuka tahansa suomalainen voi saada neuvoja, tukea ja apua oman alkoholinkäyttönsä vähentämiseen. Vuodesta 1998 toimineessa Päihdelinkki verkkopalvelussa on jo keskimäärin 5

6 yli eri kävijää kuukaudessa. Pelkästään alkoholin itsearviointitestejä tehtiin kymmeniä tuhansia kertoja vuonna Päihdelinkki on palkittu usein toiminnastaan. Kuusankosken A klinikka halusi ehkäistä toiminta alueensa paperitehtaiden alkoholihaittoja. Kolmivuorotyössä työskentelevät alkoholin suurkuluttajat muodostavat riskiryhmän. Työn luonne mahdollistaa tuuriluonteisen juopottelun ja alueella puhuttiin ns. kuuden pullon vapaista. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa haluttiin vastata kyseisen ryhmän sekä heidän perheidensä tarpeeseen mm. ryhmätoiminnan avulla. Tavoitteena oli myös kehittää ehkäisevää päihdetyötä tehtaalla ja lisätä avainhenkilöiden valmiuksia puheeksiottoon. Yhteistyökumppanina toimi UPM Kymmenen Kymin työterveyskeskus. Yksiköiden ehdotukset kokoava laajempi hanke ehdotus Raha automaattiyhdistykselle laadittiin A klinikkasäätiössä keväällä 2004 ja saatuaan myönteisen päätöksen hanke alkoi keväällä Päämääränä oli hankkeessa kehitettävän toiminnan ja välineiden kautta tukea ja tehostaa alkoholin aiheuttamien sosiaalisten, terveydellisten ja muiden haittavaikutusten ehkäisyä, mikä sopi alkoholiohjelman tavoitteisiin. Kokonaisbudjetti oli euroa Hankkeen tavoitteet ja organisaatio Virrat puroiksi hankkeen tavoitteeksi asetettiin: lisätä ja tukea peruspalveluissa toimivien työntekijöiden valmiuksia ja toimintaa alkoholin suurkuluttajan kohtaamisessa, hoidon tai avun tarpeen arvioinnissa ja sen mukaisessa, omaan työhön soveltuvassa toiminnassa kehittää ns. tuurijuoppojen ja alkoholin suurkuluttajien ryhmämuotoista hoitoa (sisältönä mm. alkoholismi, vanhemmuus, kommunikointi, vaihtoehtoinen toiminta) ja vertaisryhmätoimintaa, lisätä työterveyshuollon osaamista ehkäisevässä päihdetyössä ja A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostaa porrasteisen palvelujärjestelmän ja sen voimavarojen käyttöä kehittää ja kokeilla alkoholinkäytön omatoimisessa hallinnassa ja peruspalveluiden asiakastyössä käytettäviä uusia menetelmiä, kuten nettivälineitä, ja toimintatapoja sekä tehostaa jo olemassa olevien käyttöä lisätä väestön ja palveluiden käyttäjien tietoa alkoholinkäytön haitoista ja omatoimisen hallinnan keinoista Projektiorganisaatio rakennettiin kolmen yksikön varaan. Hankekokonaisuutta hallinnoi tiedotusyksikkö. Hankkeen johtajana toimi viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi. Käytännön toteutukseen projektisuunnittelijoiksi valittiin Kettutien A poliklinikalle sairaanhoitaja Lolan Lindroos, Kuusankosken A klinikalle sairaanhoitaja Arja Maarit Rokka, koordinaattoriksi VTM Lotta Lehmusvaara ja itseavun ohjelman toteuttajaksi VTM Heikki Bothas tiedotusyksiköstä. Hankkeen luonteesta johtuen roolit loksahtivat luontevasti paikoilleen niin, että Arja Maarit Rokka ja Lolan Lindroos vastasivat oman alueensa palveluissa toteutettavista piloteista. Lotta Lehmusvaara koordinoi tiedotusyksikössä hankkeen toteutuksen suunnittelua ja seurantaa ja toimi arviointi ja ohjausryhmän esittelijänä. Heikki Bothas toimi hankkeessa osa aikaisena tiedotusyksikön muiden tehtävien ohella osallistuen myös ohjaus ja arviointiryhmän kokouksiin. Hanketta olisi ollut mahdollista toteuttaa kolmena paikallisena osahankkeena, mutta suurempi hyöty katsottiin saavutettavan yhteistyöllä. Kehitystyö ja pilotointi haluttiin toteuttaa projektiryhmän yhteisen suunnittelun avulla, jolloin ryhmästä saatiin myös suurempi tuki. 6

7 Poikkeuksen muodosti oma avun ohjelma Jeppe Juomapäiväkirja, joka toteutettiin erillisenä tuotoksena Heikki Bothaksen ja Natasha Domanskan yhteistyönä. Hankkeen toteutukseen osallistui A klinikkasäätiöstä myös useita muita henkilöitä. Web suunnittelijat Natasha Domanska ja Joel Pihlaja olivat mukana lähes kaikissa hankkeen vaiheissa. Arviointi ja ohjausryhmään osallistuivat seuraavat henkilöt: Mauri Aalto, ylilääkäri, Kansanterveyslaitos Hanna Ahokas, johtaja, Kettutien A poliklinikka, A klinikkasäätiö Timo Aronkytö, ylilääkäri, Herttoniemen terveysasema ( ) Leena Helme, osastonhoitaja, Herttoniemen terveysasema ( ) Maria Inkinen, kehittämiskoordinaattori, A klinikkasäätiö Leila Kallio, johtava työterveyshoitaja, UPM Kymmene, Kymin työterveyskeskus, Kuusankoski Martti Kuokkanen, ylilääkäri, Työterveyslaitos, Helsingin VAMP aluekoordinaattori Hannu Marttinen, hallintojohtaja, Kuusankosken sosiaalikeskus Arja Myöhänen, osastonhoitaja, Herttoniemen terveysasema (2007) Rauno Mäkelä, johtava ylilääkäri, A klinikkasäätiö ( ) Teuvo Peltoniemi, viestintäjohtaja, A klinikkasäätiö Ari Saarto, kehittämispäällikkö, A klinikkasäätiö Seppo Saine, sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Martina Torppa, ylilääkäri, Herttoniemen terveysasema (2007) Pekka Turunen, johtaja, Kuusankosken A klinikka, A klinikkasäätiö Arviointi ja ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi kertaa. Suurin osa jäsenistä osallistui hankkeen toimintaan aktiivisesti myös kokousten välillä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Teuvo Peltoniemi Testipiste Hankkeessa haluttiin yhdistää tiedotusyksikössä olevaa verkkoauttamisen osaamista päihdehuollon asiakastyöhön. Näin hankkeeseen saatiin myös oma alue, joka erosi meneillään olevista mini interventiohankkeista. Keskeiseksi työvälineiksi tulivat testipiste ja sähköinen Audit testi. Keväällä 2005 kehitetty testipiste oli "stand alone" tietokone, joita oli käytössä kolme. Tietokone koteloitiin Keravan vankilasta tilatulla kotelolla ja koneeseen ohjelmoitiin Päihdelinkin Audit testi ja 22 alkoholiaiheista tietoiskua. Testipistettä varten Päihdelinkin Audit palautetta uusittiin. Testipisteessä asioitiin siten, että asiakas seisoi testipisteen äärellä käyttäen laitetta tietokoneen hiirellä. Tulostin ja pc olivat lukitun oven takana ja kotelossa oli aukko tulosteita varten. Laitteet voitiin näin jättää käyttöön ilman valvontaa. Aluksi ohjelma kysyi, oliko testaaja tullut koneelle omin päin vai henkilökunnan ohjaamana. Testin täyttäminen alkoi valinnan jälkeen. Audit testin jälkeen kysyttiin vielä lisäkysymys, oliko testaajan alkoholinkäyttö hänen omasta mielestään lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana, sekä ikä ja sukupuoli. Kun testi oli täytetty, ohjelma antoi palautteen testistä sekä ruudulle että paperitulosteena. Juomisen riskejä arvioitiin palautteessa testin pisteistä. Pistemäärän ilmaiseman yleisen riskitason jatkona oli kirjallinen kysymyskohtainen palaute. Tuloste jäi asiakkaalle itselleen, joten siihen voi palata uudestaan kotona. 7

8 Testipisteohjelmaa täydennettiin vuonna 2006 niin, että se sisälsi myös huume ja lääketestin sekä tupakkatestin. Myös tietoiskuja lisättiin. Audit palautteeseen lisättiin 65 vuotta täyttäneille oma palaute, kun heille tuli omia suosituksia. Tietokoneistetun testaamisen vahvuutena nähtiin, että kävijä saa henkilökohtaista tietoa omasta alkoholinkäytöstään. Oman käyttäytymisen havainnointi voi johtaa ulkoapäin tulevaa arviota paremmin muutokseen. Lisäksi kävijää herätellään mahdollisiin tarvittaviin muutoksiin juuri niillä alueilla, joilla muutos on tarpeen. 2. Hankkeen lähestymistavat alkoholinkäyttöön Yhdysvaltalainen filosofi Richard Rorty on väittänyt, että maallistuneet yhteiskunnat ovat riippuvaisia konkreettisten, optimististen ja uskottavien poliittisten skenaarioiden olemassaolosta. Jotta toivo säilyisi, ihmisten ja heidän joukossaan poliitikkojen on kyettävä kertomaan toisilleen tarinoita, kuinka asiat voisivat muuttua paremmiksi, ja voitava nähdä, ettei tarinan toteutumiselle ole esteitä (Rorty 1989, 86; ks. Nurminen 2000, 67). Riskien hallitsemassa yhteiskunnassa näitä tarinoita ei usein ole. Mediassa käynnistyi hankkeen alkuvaiheessa kamppailu, jossa eri näkökannat ryhmittyivät vastakkaisasetelmaan. Monet toimijat, joukossa myös A klinikkasäätiö, vetosivat voimakkaasti alkoholijuomien veronalennusta vastaan vaatien myös lisää resursseja päihdehaittojen vähentämiseen. Kun synkät ennustukset sitten toteutuivat, alkoholikuolemat lähtivät jyrkkään kasvuun ja viinameren pinta nousuun, kansallinen uhkakuva oli aukoton. Tämä oli hankkeen lähtötilanne, johon haettiin näkökulmaa. Virrat puroiksi hankkeessa on ollut näkyvissä seuraavia toimintaa ohjaavia periaatteita ja lähtökohtia: yksilöllisyys ja yhteisöllisyys A klinikkasäätiön lähestymistapa haittojen vähentäminen 2.1. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Virrat puroiksi hankkeen tavoitteena oli ymmärtää alkoholinkäytön taustalla olevia tekijöitä ja tutkia, miten sosiaalinen ongelma ja sen ratkaisuiksi kehitetyt prosessit sopivat yhteen. Yhteiskuntatieteissä on puhuttu kulttuurin pirstaloitumisesta, elämän "episodimaisuuden" lisääntymisestä sekä sosiaalisen järjestyksen irtautumisesta yhteiskunnan suojeluksesta ja joutumisesta eräänlaisen väliaikaisuuden tilaan. On korostettu yksilöllistymisen lisääntymistä, millä ei tarkoiteta itsekkyyttä, vaan itsen suhteuttamista muuttuvaan ympäristöön, identiteettien rakentamista ja hallinnointia sen sijaan että sosiaalipoliittiset järjestelmät hallinnoivat yksilöitä. Hyvinvointiyhteiskunta on reagoinut muutoksiin niin, että sekin on alkanut suosia toimintamuotoja, joissa korostetaan valintojen vapautta. Jos ajan henki on muuttunut niin, että vapaus suunnitella omaa elämää ja tehdä valintoja ovat korostuneet., mitä näköaloja tämä avaa päihdetyölle? Alkoholinkäytön testaukselle pyrittiin esimerkiksi löytämään tapoja, jotka kunnioittaisivat ihmisten autonomiaa. Tilannearvion pystyi tekemään anonyyminä ja itselle sopivana ajankohtana. 8

9 Jos yhteiskunta lisää alkoholinkäytön vapautta ja vastuuta, sen on myös tarjottava valintojen tueksi oikeaa ja käyttäjän kannalta relevanttia tietoa. Muuten yksilö ei osaa tehdä viisaita valintoja. (Heinonen 2003) Hankkeessa kävi ilmi, että alkoholinkäyttäjien tiedot esimerkiksi alkoholiannoksista ja alkoholinkäytön riskirajoista olivat hyvin vajavaiset. Ehkäisevä päihdetyö on resurssoitu kunnissa alakanttiin. Tietoa ei myöskään jaettu palveluissa kuin harvalle, eikä kouluissakaan jaeta tietoa kohtuukäytöstä, koska nuoret eivät saa juoda. Mistä tietoa sitten saadaan? Sitä pitää jakaa enemmän, mutta yhtä tärkeää on huomioida tapa, jolla tietoa jaetaan. On hyvä luoda vaikutelma, että ihmisen itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta kunnioitetaan, vaikka elämäntyyli poikkeaisi reilustikin työntekijän omasta. Vuorovaikutuksen on perustuttava tasa arvoiseen kohtaamiseen. Media ja internet ovat yhä tärkeämpiä alkoholitiedon jakajia. Ehkäisevä päihdetyö on mukana merkitysten tuottamisessa kilpailijanaan esimerkiksi positiivisia mielikuvia tuottava alkoholimainonta tai "parasta nousuhumalabiisiä" etsivä paikallisradio. Viestintä ja siinä käytettävä huumori on nousemassa kilpailuvaltiksi. Esimerkki uudenlaisesta ehkäisevästä päihdetyöstä on ollut Terveyden edistämisen keskuksen koordinoima Tipaton tammikuu viestintäyhteistyö. Järjestöjen tarjoamilla nettisivuilla ja keskustelupalstoilla jokainen kiinnostunut on voinut toteuttaa tipatonta yhdessä tai pelkästään itseensä keskittyen. Virrat puroiksi on pyrkinyt toimimaan yksilöllistymisen ja yhteisöllisyyden leikkauspisteissä. Esimerkiksi alkoholinkäytön testaaminen työpaikalla voi lähteä yhteisöllisenä tapahtumana, edetä yksilölliseksi kokemukseksi testaushetkellä, mutta laajeta taas yhteisölliseksi, kun tuloksia ja palautteita päästään vertailemaan A klinikkasäätiön lähestymistapa A klinikkasäätiön arvoilla ja eettisillä toimintaperiaatteilla on ollut keskeinen merkitys hankkeen toiminnalle. A klinikkasäätiön taustalla ovat sosiaalityön yleiset eettiset periaatteet. A klinikkatyö on 1950 luvun alkuvaiheistaan alkaen perustunut vapaaehtoisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen. Periaatteisiin kuuluu esimerkiksi se, että jokainen ihminen on itsessään arvokas ja oikeutettu moraalisesti arvokkaaseen kohteluun ja että päihdetyöntekijöiden edellytetään toimivan varauksetta yhteistyössä asiakkaansa kanssa edistäen hänen parastaan. Itsemääräämisoikeus, asiakkaan oikeus ja vastuu päättää tarvittaessa yhdessä päihdetyöntekijän kanssa itseään koskevista toimenpiteistä ja ratkaisuista on tärkeää. Ammatillisessa työssään päihdetyöntekijät kunnioittavat yksityisyyden, luottamuksellisuuden ja henkilökohtaisen tietosuojan periaatteita. (Saarto 2001) Virrat puroksi hankkeen toiminnassa tämä näkyi niin, että esimerkiksi paperitehtailla työntekijöille tarjottiin mahdollisuutta testata oma alkoholikäyttönsä ruokalan yhteyteen pystytetyssä "kioskissa". Testattaville kerrottiin, että testaus tietokoneella oli anonyymia ja vapaaehtoista eikä tietoja käytettäisi muuhun kuin kokeilun arviointiin A klinikkasäätiössä. Palvelun saamisen kynnystä pyrittiin madaltamaan minimiin siirtämällä testaus asiakkaan elämänpiirin keskelle, työpaikkaruokalaan. A klinikkasäätiön keskeisiä työskentelyperiaatteita on myös luottamus asiakkaan omiin voimavaroihin. Muutosten toteuttajana on asiakas itse ja hoitopaikka on muutosprosessien tukijan ja ylläpitäjän roolissa. Toisinaan tuki tarkoittaa eräänlaisen konsultin roolin omaksumista, toisinaan on tarpeen jämäkämpi työote (Heinonen 2006). Hankkeen toiminnassa korostuivat erityisesti asiakkaan arvostava kohtaaminen ja motivoiva työote. Lähtökohta, että juomista ei voi rajoittaa ylhäältä ohjeita antamalla, vaan ennemminkin herättämällä kohderyhmän kiinnostus aiheeseen, läpäisi koko toteutuksen. Motivoiva 9

10 lähestymistapa näkyi hankkeen tuotoksissa, kuten Alkoholineuvonnan oppaassa, Jeppe Juomapäiväkirjassa ja Netti Audit palautteiden teksteissä. A klinikkasäätiöllä ei ole yhtä hoito ohjelmaa, jota sovelletaan kaikille asiakkaille. A klinikkasäätiön yksiköt työskentelevät useimmiten tiimeinä, joihin työntekijät tuovat ammatillista osaamista terveydenhuollon ja sosiaalityön alueilta. Myös Virrat puroiksi oli moniammatillinen prosessi ja hankkeen toiminnassa hyödynnettiin monenlaista osaamista ja erilaisia työmenetelmiä. Kokemus osoitti, että säätiön arvot ja periaatteet eivät ole aikojen saatossa himmenneet, vaan uusia kokeiluja hoidon, riskejä vähentävän terveysneuvontatyön ja ehkäisevän päihdetyön kentillä voidaan ideoida ja toteuttaa niiden pohjalta. Asiakasta kunnioittavat arvot ja periaatteet sopivat myös hyvin yhteen yksilöllisyyttä korostavan yhteiskunnan kanssa Haittojen vähentäminen Suomessa tunnetuimpia haittojen vähentämisen käytännön sovellutuksia ovat neulojen ja ruiskujen vaihto ohjelmat sekä lääkkeelliset korvaus ja ylläpitohoito ohjelmat. Haittojen vähentäminen on kuitenkin laajempi käsite, jota voidaan soveltaa kaikenlaisten sosiaalisten ongelmien kohdalla. Haittojen vähentämisessä ongelmien sijaan nähdään erilaisia riskejä. Ongelmaan, kuten esimerkiksi huumeidenkäyttöön tai prostituutioon, ei pyritä keksimään lopullista ratkaisua, sillä tämä nähdään toivottomana ja turhana. Sen sijaan pyritään poistamaan ongelmiin sisältyvät suurimmat riskit, "tasaamaan riskihuiput", jotka muodostavat suurimman (sosiaalisen, terveydellisen, taloudellisen) uhkan tai haitan yksilölle ja yhteiskunnalle. Tähän käytetään sellaisia yksittäisiä toimia ja palvelujen organisointiperiaatteita, joiden on tutkimuksin tai kokemuksen mukaan todettu tehoavan kyseiseen riskiin ja vähentävän riskikäyttäytymistä. Niillä pitää siis olla näyttöä vaikuttavuudesta. Alkoholinkäytön lisääntyminen nähdään sosiaalisena ongelmana, koska se aiheuttaa turvattomuutta, rikoksia, onnettomuuksia ja sairauksia. Haittojen vähentämisen lähtökohdista alkoholinkäytössä suurimman riskin muodostaa säännöllinen runsas juominen tai runsas kertakäyttö. Näihin pitäisi kiinnittää huomiota ja antaa käytännön neuvontaa annoksista ja kohtuuden raja arvoista niille, jotka käyttävät tietämättään tai tiedostetusti liikaa. Alkoholista puhuminen yleisenä huolenaiheena ei ole haittojen vähentämisen näkökulmasta ammatillista, sillä suurin osa käyttäjistä käyttää alkoholia ilman haittoja. "Tunnista riski ja puutu siihen" voisi olla haittojen vähentämisen näkökulma alkoholineuvontaan. Ja: "Jaa tietoa, sillä ihminen pyrkii aina viime kädessä järkeviin ja itseään hyödyttäviin valintoihin." Haittoja pyritään estämään, mutta ainakin teoriassa se voi jopa lisätä haittoja. Esimerkiksi "päihdeongelmasta" puhuminen työpaikalla saattaa jopa lisätä työpaikan päihdeongelmaa, jos työpaikalla jätetään kokonaan käsittelemättä riskikäyttö ja ennaltaehkäisevä toiminta. Työpaikan päihdetyössä ei profiloiduta alkoholinkäyttöä vastaan, vaan käytön aiheuttamia haittoja vastaan. Tällöin ei kiinnitetä huomiota työntekijöiden vapaa ajan juomiseen yleensä, vaan juomisen haitallisiin piirteisiin. Asiakkaita ei myöskään mielletä auttamisen kohteiksi vaan subjekteiksi, jotka osaavat myös itse esimerkiksi testata alkoholinkäyttöään oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Työterveyshuollon työntekijä on uudessa mallissa asiantuntija ja fasilitaattori, joka tukee asiakasta tilannearvion tekemisessä sekä tavoitteen muotoilussa ja tavoittamisessa. Vapaaehtoisuus ja voimavarakeskeisyys ovat työtä ohjaava periaatteita. Asiakasta ei haittojen vähentämisen lähestymistavassa pyritä integroimaan "normaaliin" eikä myöskään leimaamalla pyritä asettamaan tätä "omalle paikalleen", vaan rohkaistaan asiakkaan 10

11 oman äänen esilletuomista, esimerkiksi alkoholia koskevia ajatuksia ja käyttäytymistä. Tämän katsotaan vaikuttavan asiakasta valtaistavasti. Hankkeessa oli jonkinasteinen eettinen haaste, kun nuorille laadittiin oma palaute Päihdelinkin Audit testiin etsien keskitietä haittojen vähentämisen ja normatiivisemman lähestymistavan välille. Nuorethan eivät saa lain mukaan käyttää alkoholia, mutta silti suurin osa nuorista on käyttäjiä. Se on Suomessa normaali asia, ja olisi ehkä oikein mutta tuskin kovinkaan tehokasta yrittää vaikuttaa heihin palautteessa olevalla kiellolla, varsinkin kun oma kasvattaja usein hankki alkoholin. Nuorilla on myös jonkinasteinen itsemääräämisoikeus. Tehtävää helpotti se, että A klinikkasäätiö on omaksunut toimintaansa haittojen vähentämisen periaatteen. 3. Virrat pur oiksi paperitehtaalla 3.1. Hankkeen aloitus Kuusankoski on yksi Suomen paperia tuottavista kaupungeista. Hankkeen alkaessa paperitehtaita olivat UPM Kymmene Oyj:n Kymi ja Voikkaa. Tehtaat työllistivät runsaat työntekijää, joten UPM oli kaupungin suurin työnantaja. Paperitehtaalla pyrittiin irti ongelmakeskeisestä lähestymistavasta ja etsittiin vahvuuksia, joiden perusteella projektia lähdetään toteuttamaan. Ensimmäinen niistä oli yhteisöllisyys. Ehkäisevä päihdetyö on esimerkiksi WHO:n taholta nähty yhteisöllisenä toimintana, jonka tavoitteena on sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja joissa jäsenet kokevat keskinäistä luottamusta, jakavat yhteisiä normeja ja käsittelevät asioitaan yhteisissä verkostoissa. Tehdas on monen pitkäaikainen työpaikka, jossa työkavereiden kanssa vietetään runsaasti myös vapaa aikaa. Erityisesti Voikkaalla oli jo olemassa kiinteä yhteisö, joka tarjosi otollisen toimintaympäristön hankkeelle. Paperitehtailta koottiin "Vipu työryhmä", joka koostui luottamushenkilöistä, työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstöhallinnon edustajista. Tämä toimintaverkosto vei alkoholinkäytön hallinta asioita positiivisessa hengessä eteenpäin tehtaalla. Toisena vahvuustekijänä oli tehtaan työterveyshuollon sitoutuminen hankkeen toteutukseen. Työterveyshuolto oli mukana suunnittelemassa hanketta Kuusankosken A klinikkatoimen kanssa ja toimi kumppanina läpi hankkeen. Esimerkiksi tehtaiden työntekijöille suunnatut palautekyselyt toteutettiin työterveyshuollon toimesta. Tehtaalla oli myös toimiva intranet, jossa työterveyshuollolla oli omat sivut ja ohjelmistot kyselyjen tekemiseen. Näitä välineitä pystyttiin hyödyntämään hankkeessa. Työterveyshuolto oli kiinnostunut uudenlaisesta herättelystä, jossa keskeistä on välineiden tarjoaminen itseoppimiseen ja omaehtoiseen terveyden ylläpitämiseen. Työterveyshuollon jäsenet osallistuivat myös aktiivisesti tiedotukseen esittelemällä hanketta erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin ehkäisevän päihdetyön lisääminen. Kokeilussa on tarkoitus selvittää yhdessä työterveyshuollon kanssa a) millaista uudenlaisia toimintamalleja paperitehtaan päihdetyöhön voidaan tuottaa b) miten työpaikan päihdeohjelmaan voidaan integroida telemaattisia palveluja ja miten työyhteisö oppii hyödyntämään uusia menetelmiä 11

12 Työpaikan päihdetyön tasot: Hankkeen toiminta Riskejä ehkäisevä toiminta 2. Riskejä vähentävä toiminta 3. Korjaava toiminta Toimintamallia lähdettiin kehittämään kolmena "purona". Vihreä puro pitää sisällään toimintaa teemalla "mitä jokaisen on hyvä tietää alkoholista". Tähän sisältyvät esimerkiksi tiedon tarjoaminen intranetin kautta, mahdollisuus testata alkoholinkäyttö testipisteissä työpaikkaruokalassa sekä alkoholin teemaviikko. Kohderyhmänä oli koko henkilöstö. Keltaiseen puroon kuuluivat avainhenkilöiden valmiuksien lisääminen, koulutus sekä riskikäyttäjille suunnatut palvelut. Punainen puro sisälsi palveluita alkoholiriippuvaisille, kuten esimerkiksi hoidollisen ryhmän. Hankkeen alussa järjestettiin useita yhteistyöpalavereja ja hanke olikin hyvässä myötävirrassa, kun Voikkaan tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin maaliskuussa Tehtailta hankkeen tueksi koottu työryhmä oli kokoontunut joulukuussa sopien avainhenkilöille suunnatuista infotilaisuuksista ja alkoholin teemaviikoista. Suunnitelmaa jouduttiin kuitenkin muuttamaan uutisen tultua julki. Infotilaisuudet peruutettiin ja alkoholin teemaviikot päätettiin toteuttaa hieman riisuttuna. Työryhmä ei kokoontunut kevään aikana, mutta yksittäiset jäsenet olivat aktiivisesti mukana teemaviikkojen järjestelyissä. Projektisuunnittelijan työ muutettiin kriisipainotteiseksi asiakastyöksi tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työpaikan menetys on riski perheille ja perheenjäsenten päihteidenkäytölle. Projektisuunnittelijan osaaminen ja kokemus asiakastyöstä muodostivat merkittävän lisätuen yhteisölle. Myös tehtaan johto mainitsi television A studion lähetyksessä projektin toiminnan osana työntekijöille annettavaa tukea. Maaliskuussa 2006 projektisuunnittelijalla tapasi 16 yksilöasiakasta, viittä perhettä ja neljää puolisoa. Hoitomuotoina olivat yksilötapaamiset (48, sis. puhelut), kotikäynnit (5) ja perhetapaamiset (14). Yhteistyöpalavereja oli 4. Tapaamispaikkoina olivat A klinikka, asiakkaan koti, kirjasto, kahvila tai laitoshoitopaikka. Tapaamiskertoja oli 1 4 ja jatkotapaaminen luvattiin tarvittaessa. Projektisuunnittelijan antamasta tuesta mainittiin tehtaan intranetissa yhtenä kriisitukimuotona, joten yhteydenotot jatkuivat Kokeilut Alkoholin teemaviikot 2006 ja 2007 Osana vihreää puroa UPM Kymmenen Kuusankosken tehtailla järjestettiin ensimmäiset alkoholin teemaviikot Tarkoituksena oli herätellä työntekijöitä pohtimaan omaa suhdetta alkoholin käyttöön. 12

13 Ohjelma koostui kolmesta osasta: 1. "Testaa alkoholinkäyttösi testipisteessä" Kymin työterveyskeskuksen aulassa ja UPM Kymmenen Voikkaan tehtaan ruokalassa oli mahdollisuus tehdä tietokoneavusteisesti alkoholinkäyttöä arvioiva Audit testi. Koneissa oli myös 32 Päihdelinkin tietoiskua, jotka pystyi valinnan mukaan tulostamaan itselleen. 2. Alkoholin teemaviikot intranetissä Teemat olivat työntekijöiden luettavissa intranetissä olevan linkin kautta, joka vei Päihdelinkissä olevaan kokonaisuuteen. Teemasivuilla oli kuhunkin aiheeseen liittyvä johdanto sekä tietoiskuja, videoluentoja ja tietovisoja. Suurin osa materiaalista tuotettiin kokeilua varten. Alkoholiin ja sen käyttöön liittyviä teemoja oli kuusi: Alkoholinkäytön ABC, Alkoholi ja paino, Alkoholi ja seksi, 2.5. Alkoholi ja uni, 3.5. Alkoholin terveysriskit ja 5.5. Hillitysti ja hallitusti. 3. Kymin työterveyskeskuksen nettituki Työterveyshuolto tarjosi työntekijöille keskustelupalstan yhteistyössä Päihdelinkin kanssa. Palsta oli suljettu ulkopuolisilta ja se näkyi vain tehtaiden työntekijöille. Sivulla tarjottiin mahdollisuutta kysyä mieltä askarruttavia terveyteen liittyviä kysymyksiä alan ammattilaisilta nimimerkillä. Keskustelupalstalle pääsi UPM Kymmene tunnuksilla, jotka löytyivät työterveyshuollon sivuilta. Viikoilla levitettiin tietoa myös esimerkiksi Promille palvelusta. Kännykkään ladattava ohjelma laskee promillet ja alkoholin palamisajan. Testipistekokeilussa korostettiin luottamuksellisuutta ja sitä, ettei testin tehneiden tietoja voi jälkikäteen tunnistaa. Lisäksi monelle oli tärkeää, ettei testipiste ollut yhteydessä työterveyshuollon eikä A klinikan tietojärjestelmään. Testipisteillä oli kello 9 15 joko projektin työntekijä, työterveyshuollon työntekijä tai kansanterveystieteiden opiskelija ohjaamassa. Myös aktiivisia tehtaalaisia oli siirtämässä kalustoa ja auttamassa testipisteellä kokeilun aikana. Kaikki kesätyöntekijät ohjattiin täyttämään testi työterveyshuollossa. Työterveyshuollolle oli järjestetty huhtikuussa perehdytys testipisteeseen. Testipisteellä tehtävä tilannearvio Audit testillä oli menestys. UPM Kymmenen Voikkaan tehtaan ruokalassa testin teki 315 työntekijää. Kun tehtaalla oli työntekijöitä 755, vajaa puolet heistä teki testin koneella. Suurin osa myös otti testituloksen puheeksi työntekijän kanssa. Työterveyshuollon toimitiloissa testipisteellä kävi 278 testaajaa. Audit testin tehneet saivat henkilökohtaisen palautteen ja T paidan mukaansa. Paitoja oli varattu 950 kpl. Testipisteellä oli jaossa myös alkoholiohjelman julkaisemia annoskortteja, Päihdelinkin esitteitä ja projektin esitteitä. Testin pystyi tekemään paitsi testipisteillä myös Päihdelinkissä tehtaan intranetin kautta tai kotonaan. Ainut edellytys paidan saamiselle oli kirjallisen palautteen esittäminen testistä. Testipalautteen esittäjä sai mustan t paidan, johon oli jämerillä kirjaimilla painettu TESTATTU. Paitojen menekin avulla pystyttiin seuraamaan, moniko oli tehnyt testin testipisteiden sijaan intranetin linkin kautta Päihdelinkin sivuilla. Näitä oli 267. Kaiken kaikkiaan oman alkoholinkäyttönsä testasi siis 860 työntekijää hieman yli 2 000:sta. Voikkaalla testin teki peräti 57 prosenttia työntekijöistä. Tätä voi pitää erittäin hyvänä 13

14 tuloksena, sillä tavoitteena oli, että mahdollisimman moni testaisi alkoholinkäyttönsä. Keskustelu testipisteillä oli vilkasta. Intranetissa olevista teemoista suosituin oli Alkoholinkäytön ABC ja toiseksi suosituin Alkoholi ja paino. Kolmantena tuli Alkoholi ja seksi. Kahdessa viikossa sivuilla oli 693 käyntiä. Kolmas kokeilu, keskustelupalsta netissä, ei saavuttanut kävijöitä. Sinne tuli ainoastaan yksi kysymys. Työterveyshuolto selvitti kesäkuussa sähköpostikyselyllä työntekijöiden mielipiteitä teemaviikoista. Vastauksia saatiin 140. Vastanneista 61 prosenttia kertoi, että teemaviikot olivat kokonaisuudessaan kiinnostavat. Vastaajista 10 prosenttia ei pitänyt viikkoja kiinnostavina. Yksittäisistä kokeiluista kiinnostavimpana pidettiin testipistettä. Vastanneista vajaa puolet (46 %) sanoi oman Audit palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. Jatkotoiveista kysyttäessä joka kymmenes ilmaisi olevansa kiinnostunut ammattilaisen ohjaamasta suljetusta anonyymista keskusteluryhmästä netissä. Omatoimisesta alkoholinkäytön vähentämisestä annettujen ohjeiden avulla ilmaisi olevansa kiinnostunut 15 prosenttia ja ammattilaisen ohjaamasta keskusteluryhmästä A klinikalla tai työterveyshuollossa oli kiinnostunut 4 prosenttia vastaajista. Yleensä kiinnostunut jatkotoimiin ilmaisi olevansa 39 prosenttia vastanneista, kun taas 48 prosenttia vastasi, ettei ole kiinnostunut jatkotoimista tai että niihin ei ole aihetta. Vuoden 2006 lopussa työterveyshuolto toteutti Tipaton tammikuu kampanjan. Lyhyempääkin kuin kuukauden kestävää tipattomuutta markkinoitiin tehtaalla ja intranetissa osana ennaltaehkäisevää työtä. Työterveyshuollon henkilökunta piti Tipaton T paitaa päällä ja jakoi tietoa halukkaille. Kahdessa viikossa työterveyshuollossa jaettiin 300 kampanjaa varten teetettyä T paitaa ja Terveyden edistämisen keskuksen kalenteria. Pääluottamusmies jakoi T paitoja, kalentereita ja Tipattoman tammikuun "lööppejä" tehtaalla. Kampanja sai työntekijöiltä hyvän palautteen. Toiset Alkoholin teemaviikot järjestettiin UPM Kymmenen Kymin tehtaalla, Kalson viilutehtaassa sekä työterveyshuollossa. Tehtailla työskenteli kokeilun alkaessa noin työntekijää. Myös nämä viikot onnistuivat. Testipisteillä Audit testi täytettiin 461 kertaa, ja yhteensä testattuja oli teemaviikkojen aikana 763. Intranetissa olevassa alkoholiaiheisessa teemakokonaisuudessa eniten kiinnostusta herätti Alkoholinkäytön ABC sekä Humala ja krapula. Näissä oli satoja käyntejä. Anonyymilla nettikysymyspalstalla käyntejä oli 293, vaikka kysymyksiä ei tullutkaan. Kysymysten hankkimiseen etukäteen kannattaisikin jatkossa pyrkiä, koska kiinnostusta ilmeni. Palautekyselyyn vastasi 96 henkilöä. 78 % vastaajista koki testipisteet kiinnostavana. Vastanneista 48 % kertoi Audit palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. 84 % vastasi alkoholin teemaviikkojen sopivan tehdasympäristöön. 12 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut anonyymistä nettiryhmästä ja 6 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut päihderyhmästä. 14

15 Kysely sisälsi myös vapaamuotoisia kommentteja: "Asia on hyvä ja sitä kannattaa toistaa määrävälein." "Teemaviikot olisi hyvä toistaa määräajoin." "Tarvitaan selkeitä ohjeita, miten puuttua työkaverin alkoholiongelmaan." "Intra sivujen hyödyntäminen on ollut hyvä idea." "On hyvä kartoittaa omaa juomista määräajoin, siksi tällaiset teemaviikot hyviä." "Seurannan toteuttaminen tärkeää." "Ideaa voisi syventää kertomalla konkreettisemmin alkoholin aiheuttamista haitoista." "Tietoiskut Intrassa pysyväksi asiaksi." Ryhmät Uoma verkkoryhmä Kesäkuussa 2006 tehtaan työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella vastanneista joka kymmenes oli kiinnostunut ryhmästä. Suljettu anonyymi nettiryhmä päihteidenkäyttöön muutosta haluaville toteutettiin Kuusankosken A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Ryhmästä tiedotettiin tehtaiden ilmoitustauluilla, työterveyshuollossa intranetin ja Kuusankosken A klinikalla työntekijöiden välityksellä. Työterveyshuollon sivuilla ilmoitusta kävi lukemassa 475 henkilöä. Ryhmä suunniteltiin alkavaksi marraskuussa Ilmoittautuneita ei kuitenkaan tullut yhtä lukuun ottamatta ja ilmoittautumisaikaa jatkettiin asti. Ryhmään tuli määräaikaan mennessä kolme ilmoittautunutta ja ryhmä päätettiin aloittaa. Ryhmän vetäjinä toimivat Kymin työterveyshuollosta työterveyshoitaja Nina Kyyhkynen ja Kuusankosken A klinikalta johtaja Pekka Turunen. Ryhmä pyrki etenemään Kuinka paljon on liian paljon oppaan mukaan, jonka pohjalta ryhmälle laadittiin ohjelma. Keskustelu oli paljolti yhden ryhmäläisen aktiivisuuden varassa. Muut kaksi kuitenkin ilmeisesti seurasivat keskustelua, mikä näkyi ohjelmassa luettujen viestien määränä. Viestiketjuja kertyi kokeilun aikana 7 ja niissä oli 35 viestiä. Aiheista neljä oli aloittanut aktiivisin osallistuja. Viestejä oli kokeilun aikana luettu 471 kertaa. Ohjaaja näki oma apukirjan strukturoivan keskustelua, jolloin hänen roolinaan oli oppaaseen liittyviin asioihin ja keskustelujen myötä herääviin tunteisiin vastaaminen. Lisäksi hän toimi keskustelun virittäjänä ja kommentoijana. Toisella ohjaajalla oli vaikeuksia tekniikan kanssa. Modeemi ei toiminut ja langattomassa yhteydessä oli ongelmia. Vetäjien mukaan ohjaamista vaikeutti ajan puute. Oman työn ohessa oli vaikea löytää aikaa keskustelun ohjaamiseen ja kommentointiin. Ryhmäytymistä ei vähäisen osallistujamäärän vuoksi tapahtunut. Kirjoittamisella on taipumus keskittyä ja vertaistuki jää vähäiseksi. Lopputulemaksi jäi, että kokeilu kannattaa uudistaa suuremmalla osallistujajoukolla. Työterveyshuollot voisivat esimerkiksi yhteistyössä koota kiinnostuneet eri tehtailta. Sillä selvä ryhmä UPM Kymmenen Kymin hoitoon ohjatuille suunnattu Sillä selvä ryhmä toimi ja se toteutettiin A klinikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tapaamiset olivat vuorotellen Kymin työterveyskeskuksessa ja Kuusankosken A klinikalla. Osallistujia oli kuusi ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Ryhmässä edettiin teemoittain. Tavoite oli, että 15

16 jokainen tuntee annokset, osaa laskea alkoholin palamisajan, tunnistaa oman alkoholinkäyttönsä ja osaa asettaa itselleen realistisen muutostavoitteen. Lisäksi opeteltiin tunnistamaan omia voimavaroja. Loppukyselyn mukaan vastaanotto A klinikalle tultaessa koettiin hyvänä. Ryhmässä käynti oli kokemusten mukaan auttanut osallistujia. Oivallus ryhmä Työikäisille naisille suunnattu Oivallus toteutettiin iltaryhmänä ja se oli avoin naisille, joiden lähipiirissä on runsasta alkoholinkäyttöä. Ryhmä kokoontui syksyllä viisi kertaa ja projektisuunnittelijan lisäksi ryhmässä työskenteli A klinikan sairaanhoitaja. Menetelminä käytettiin kognitiivisia selviytymiskeinoja ja harjoitteita. Palaute oli positiivista ja ryhmälle toivottiin jatkoa Työterveyshuollon tulokset Kymin työterveyskeskuksen henkilökunnan mukaan Virrat puroiksi hanke oli laajasti asiakaskuntaa kiinnostanut ja heihin vaikuttanut interventio. Kun ajatellaan, että testaus ja palautteen saaminen on jo sinänsä motivoivaa, työterveyshuolto teki kokeiluilla merkittäviä interventioita. Hankkeen loppuessa seitsemän työterveyshuollon työntekijää täytti loppukyselyn. Jokainen vastaaja oli kuullut Päihdelinkin sivuista ja käytti niitä ainakin "joskus". Päihdelinkki oli tullut työvälineeksi. Päihdelinkin sähköistä Audit testiä ilmoitti käyttäneensä lähes jokainen. Kolme työntekijää ilmoitti ohjanneensa potilaan testipisteelle "usein", kaksi "melko usein" ja yksi "joskus". Apukorttia ilmoitti käyttäneensä "melko usein" 1, "joskus" 2, "harvoin" 1 ja "ei koskaan" 2 vastaajaa. Audit testiä käytti työvälineenä "usein" tai "melko usein" 3 työntekijää ja "joskus" 3. Kuusi työntekijää ilmoitti ottavansa alkoholinkäytön puheeksi asiakkaan kanssa "usein" tai "melko usein", jos liikakäyttö on jotenkin jo nähtävissä. Vaikka liikakäyttö ei näkyisi, lähes jokainen vastaaja ilmoitti ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein". Puheeksioton koki "melko usein" kiusalliseksi tai vaikeaksi 1, "harvoin" 2 ja "ei koskaan" 3 työntekijää. Lähes kaikki kokivat, että heillä oli "usein" tai "melko usein" riittävät tiedot ja taidot alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen. Hankkeen päätyttyä työntekijöiden valmiudet päihdeasioiden käsittelyyn ovat huomattavasti paremmat kuin työterveyshuolloilla keskimäärin. Yhteistyö A klinikan ja työterveyshuollon kesken syveni hankkeen aikana. Työntekijät kokivat saavansa A klinikalta tarvitsemansa tuen, ja A klinikan kanssa yhteistyötä "usein" tai "melko usein" ilmoitti tekevänsä viisi vastaajaa. Jatkossa on kiinnostavaa nähdä, jatkuuko yhteistyö hankeen päätyttyä yhtä hyvänä. A klinikan toiminta tuli tutuksi, sillä projektisuunnittelijan luona kävi paperitehtaan hoitoonohjattuja ja terapia asiakkaita. Lisäksi UPM Kymmenen Kymin hoitoonohjattujen laitos ja avohoidon käytäntöihin suunniteltiin muutoksia työterveyshuollon ja projektisuunnittelijan yhteistyönä. Prosessi on nyt asiakaslähtöisempi, kun aiemmin hoidon sisältö muodostui pitkästä laitoskuntoutusjaksosta. Hoitoonohjatuille tarjotaan jatkossa päihdekuntoremonttia, osallistumista avokuntoutukseen ryhmässä sekä yksilöterapiaa A klinikalla. Päihdehaittojen ehkäisyssä ennaltaehkäisyllä on aiempaa tärkeämpi rooli. Palautteen mukaan työterveyshoitajien työrooli muuttui päihdeasioissa aktiivisemmaksi ja päihdeasioista puhumisesta vastaanotolla on tullut tapa. Keskustelu alkoholiasioista tehtaalla 16

17 lisääntyi ja esimerkiksi automaateista poistettiin I olut ja siideri. Esimiehet alkoivat mieltää alkoholin puheeksioton välittämiseksi ja nyt puhutaan "ennakoivasta välittämisestä". Hankkeessa onnistuttiin luomaan uudenlaisia toimintamalleja paperitehtaan päihdetyöhön. Lisäksi kokeilut osoittivat, että työpaikan päihdeohjelmaan voidaan integroida viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluja ja työyhteisö oppii hyödyntämään uusia menetelmiä Hankkeen tuloksia on esitelty tapahtumissa, kuten UPM Kymmenen päihdepäivillä, joten toimintamallien voi odottaa leviävän muillekin tehtaille. Virrat puroiksi hanke teki yhteistyötä Työterveyslaitoksen mini interventiohankkeiden kanssa esimerkiksi koulutuksessa. Hankkeet myös kokoontuivat säännöllisesti tiedonvaihtoon Johtopäätökset Alkoholin riskikäyttöön liittyvät terveyshaitat ja päihdeongelmat ovat merkittäviä työkyvyn alentajia ja ne ovat usein mukana työtapaturmissa. Työterveyshuolto koetaan työntekijöiden taholta neutraaliksi ja luotettavaksi kumppaniksi päihdehaittojen vähentämisessä, mutta edelleen vain pieni osa työterveyshuolloista pystyy hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Työterveyshuollon näkökulmasta pääpaino on saada hoitajat ja lääkärit rutiiniluonteisesti kysymään alkoholinkäytöstä. Hankkeen kokeilut osoittivat, että myös uudenlaisia toimintamalleja voidaan ottaa käyttöön. Erilaiset pienet askeleet voivat nostaa alkoholiasian työterveyshuollon työntekijöiden agendalle, jos alkoholista kysyminen tahtoo arjessa unohtua. Odotustiloihin voidaan avata nettipiste alkoholinkäytön testaukseen. Työterveyshuollon kannattaisi myös jalkautua aika ajoin työpaikalle. Esimerkiksi kerran vuodessa toteutettavat alkoholin teemaviikot tavoittavat valtaosan työntekijöistä, ja joukossa ovat myös riskikäyttäjät. Kokeilu osoitti niiden sopivan ainakin tehdasympäristöön hyvin. Etenkin suuremmilla työpaikoilla testaus voidaan markkinoida tempausluonteisesti ja saada alkoholinkäytön tilannearvion piiriin koko työyhteisö. Työterveyshuolto voi järjestää testauksen jälkeisiä toimintavaihtoehtoja niille, jotka saivat paljon Audit pisteitä. Paperiteollisuuden työntekijät olivat ainakin jossain määrin kiinnostuneita vastaanottamaan työterveyshuollolta ohjausta ja apua alkoholinkäyttöönsä jo ennen kuin vakavia ongelmia on ilmennyt. Työterveyshuollon toimijoiden kannattaisi alkaa tuotteistaa oma apupaketteja ja tarjota näitä palvelujen maksajille eli työnantajille. Tietoa ja työvälineitä löytyy runsaasti sekä internetistä että kirjallisena. Kokeilu osoitti, että riskikäyttäjien tavoittaminen ei aina edellytä työntekijän ja asiakkaan kahdenkeskistä kohtaamista. Työpaikoilla olisi hyvä tarjota mahdollisuutta tehdä testi aika ajoin anonyymina. Jos työpaikalla on intranet, sinne voidaan lisätä linkki Päihdelinkin Audittestiin. Joidenkin osalta vastaaminen voi olla rehellisempää kuin vastaanotolla. Lisäksi oma havainto liiallisesta alkoholinkäytöstä johtaa muutokseen parhaiten. Omatoimisesti testattaessa myös hallinnan tunne säilyy. 17

18 4. Terveysasemien testipistekokeilut Virrat puroiksi hankkeessa kokeiltiin Päihdelinkin testejä oman juomatavan tunnistamisessa, riskikulutuksen havaitsemisessa ja palautteen saamisessa sekä hoitotyön tukena terveysasemien odotustiloissa sijaitsevissa testipisteissä. Herttoniemen terveysasema oli luonteva kumppani, koska se sijaitsee Kettutien A poliklinikan vieressä. Terveysasema kuului samaan aikaan Valtakunnallisen mini interventiohankkeen piiriin, joten sovittiin, että Virrat puroiksi hanke keskittyi kokeilemaan testipistettä osana terveysasemalla toteutettavaa alkoholin riskikuluttajien seulontaa ja mini interventiota. Valtakunnallisen mini interventiohankkeen (VAMP) toiminnan ja Virrat puroiksi hankkeen välille syntyi yhteistyötä. Muut kokeilut toteutettiin Jaalan terveysasemalla ja Vallilan terveysasemalla. Kokeilussa oli tarkoitus selvittää kuinka halukkaita potilaat ovat käyttämään sähköistä testipistettä tuoko sähköinen testaus lisäarvoa miten testipiste niveltyy hoitoprosessiin ja lisääkö se valmiutta tarttua lievään päihdeongelmaan 4.1. Apukortit Kokeilujen tueksi henkilökunnalle tuotettiin Apukortti. Idea tuli Australiasta, jossa vastaava kortti oli käytössä. A4 kokoista, laminoitua korttia voi käyttää Audit testin palautteen läpikäynnin yhteydessä ja muistikorttina alkoholineuvonnassa. Kortista selviää, mikä on alkoholiannos, Audit pisteiden rajat, alkoholin viikko ja kertakulutuksen rajat naisilla, miehillä ja ikäihmisillä sekä liiallisen käytön aiheuttamat haitat. Kortissa on myös esimerkkejä, miten alkoholinkäyttöä voi vähentää Kettutien A poliklinikan avustuksella kortista tehtiin myös ruotsinkielinen versio Herttoniemen terveysaseman kokeilu Kokeilu toteutettiin "avaimet käteen" periaatteella, jossa testipisteiden rakentamisen lisäksi tarjottiin materiaali, koulutus ja käytännön perehdytys. Henkilökunnalle tuotettiin kirjallinen koulutuspaketti. Ylilääkäri toimi aktiivisesti kokeilun hyväksi. Terveysasemalla asioi noin 450 potilasta päivittäin. Henkilökuntaa asemalla oli hieman yli 50. Terveysasemalla laadittiin potilasohje jaettavaksi potilaille. Kokeilun pituudeksi sovittiin neljä kuukautta. Sitä kuitenkin jatkettiin arvioinnin jälkeen hankkeen loppuun saakka, koska haluttiin nähdä pitkän aikavälin tulokset Ennakkokysely Alkukyselyn ennen pilottia täytti 35 terveysaseman työntekijää. Mukana oli 16 terveydenhoitajaa, 12 lääkäriä, 5 lähihoitajaa, vahtimestari ja osastonhoitaja. Heistä 31 % vastasi, ettei käytä koskaan Audit testiä työvälineenä. "Harvoin" tai "joskus" Auditia kertoi käyttävänsä 40 %. "Melko usein" tai "usein" Auditia kertoi käyttävänsä 28 % työntekijöistä. Suurin osa (71 %) kertoi ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein", jos liikakäyttö on jotenkin nähtävissä. "Joskus", vastasi 23 %. Vaikka liikakäyttö ei suoranaisesti 18

19 näkyisikään, yli puolet (51 %) arvioi ottavansa alkoholinkäytön puheeksi "usein" tai "melko usein". Puheeksioton koki kiusalliseksi tai vaikeaksi 26 % vain "harvoin". "Joskus" kiusalliseksi tai vaikeaksi asian koki vajaa puolet (40 %) vastaajista. 6 % ilmoitti, että se on "melko usein" kiusallista tai vaikeaa. Vajaa kolmannes (29 %) ilmoitti, ettei puheeksi otto ole heille koskaan kiusallista tai vaikeaa. Reilu kymmenes (12 %) vastaajista arvioi omaavansa "harvoin" riittävät tiedot ja taidot alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen. "Joskus" riittävät tiedot ja taidot vastasi omaavansa 44 %, "melko usein" 41 % ja "usein" 3 %. Valtaosa arvioi kykenevänsä motivoimaan asiakasta pieniin muutoksiin "joskus" (73 %) tai "melko usein" (12 %). 15 % vastasi osaavansa tätä "harvoin". Internetiä käytti työssään "usein" tai "melko usein" 89 %. Yli puolet (51 %) ei ollut koskaan kuullut Päihdelinkin sivuista ja 80 % vastasi, ettei ollut koskaan käyttänyt Päihdelinkin sivuja. Yhteistyötä A klinikan kanssa vastasi tekevänsä "usein" tai "melko usein" 21 %. "Harvoin" tai "ei koskaan" yhteistyötä kertoi tekevänsä 64 % Testipistekokeilun aloitus ja tuki Kokeilu alkoi Testipisteessä potilaat pystyivät testaamaan alkoholinkäyttöään joko oma aloitteisesti tai henkilökunnan suosituksesta. Kaksi testipistettä sijoitettiin rauhallisiin syvennyksiin. Testipisteelle ajateltiin tultavan neljää reittiä: omin päin, toimiston lähettämänä, kun potilas tuli uusimaan tai noutamaan tietyt reseptit, terveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä. Audit palautteet oli lokalisoitu lisäämällä niihin viittaukset terveysasemaan, esim. [Pisteet 11 14] "Testasit omasta päätöksestä, hyvä! Riskisi ovat kasvaneet. Varaa aika terveydenhoitajalle omasta solutoimistosta, sillä alkoholinkäyttösi voi vaarantaa terveyttäsi. Ota tuloste mukaan, ole hyvä!" Ohjelma antoi palautteen testistä sekä ruudulle että paperitulosteena joko potilaalle itselleen tai vastaanotolle vietäväksi. Asiakkaalla oli mahdollisuus silmäillä tietoiskua ruudulta ja tulostaa niitä valintansa mukaan. Potilaiden täyttämä tieto tallentui koneen muistiin (kuinka monta täyttöä, pisteet iän, sukupuolen mukaan). Kokeilun tueksi tuotettiin pieni Päihdelinkin mainoskortti "Tutustu minuun!" ja seinällä oleva "Annosmallit" juliste. Ensimmäiset koulutukset toteutettiin syksyllä 2005 Herttoniemen terveysasemalla. Kohderyhmänä olivat Herttoniemen terveysaseman terveydenhoitajat, perushoitajat ja kiinnostuneet lääkärit. Ohjelmassa oli Virrat puroiksi projektin ja testipistekokeilun esittely, Päihdelinkin esittely ja käyttömahdollisuudet hoitotyössä, mini intervention antaminen Apukorttia käyttäen sekä parityöskentelyharjoitus Audit testin kirjallisen vastauksen pohjalta. Koulutukseen osallistui 35 henkilöä, joista 29 vastasi palautekyselyyn. Aiheen tuntemus oli oman arvion mukaan "keskitasoa" tai "keskitasoa parempi" 89 %:lla vastaajista. Kokeilun aikana projektisuunnittelija järjesti vapaamuotoisia testikestejä henkilökunnalle. Projektisuunnittelija myös ohjasi asiakkaita testipisteelle yhteensä seitsemän tunnin ajan kolmena eri päivänä. Tänä aikana 23 henkilöä täytti testin. Vanhemmista ihmisistä suurin osa kieltäytyi. Myöskään odottavat äidit ja kiireiset nuoret äidit lapsineen sekä odottamisesta ärtyneet tai sairaat potilaat eivät olleet kiinnostuneita. Ihmiset täyttivät testin mieluummin 19

20 ulostulo kuin sisäänmenomatkalla. Ainoastaan yksi potilas kysyi, minkä takia testi pitäisi täyttää. Testin palaute koettiin hyvänä ja jännittävänäkin asiana. Projektisuunnittelija piti aktiivisesti yhteyttä terveysasemaan. Siitä, että terveysaseman avainhenkilöitä oli hankkeen arviointi ja ohjausryhmässä, oli etua yhteistyölle. Ensimmäisen neljän kuukauden kokeilun loputtua Kettutien A poliklinikka ja terveysasema sopivat 1 2 kertaa vuodessa järjestettävästä päihdetyön infotilaisuudesta Väliarviointi Testipisteelle ohjaaminen ja testipisteen käyttö jäivät odotettua pienemmiksi. Ensimmäisen kuukauden aikana Audit testin täytti 56 henkilöä. Tukkimiehen kirjanpito, jossa henkilökuntaa pyydettiin kirjaamaan ylös pisteeseen lähetettyjen potilaiden ja potilaiden vastaanotolla näyttämien tulosteiden lukumäärä, toteutettiin Palautuksia tuli 9, kun lomakkeita jaettiin 50. Kahdessa lomakkeessa oli merkintä testipisteelle ohjauksesta. Neljä potilasta oli näissä ohjattu testipisteelle. Marraskuussa järjestetyillä testikesteillä henkilökunta oli pettynyt vähäiseen tulokseen. Osa 12 osallistujasta kertoi ohjaavansa koneelle, osa ei. Ilmeni, ettei potilasohjetta annettu käteen, vaan se oli jaossa pöydällä. Johtoryhmässä oli tehty päätöksiä, joiden mukaan kaikki ajokorttitodistusta ja terveystodistusta hakevat ohjataan pisteelle, samoin ensi kertaa äitiysneuvolaan tulijat. Neljän kuukauden ( ) kokeilun tulokset kerättiin yhteen ja arvioitiin ohjausryhmässä. Audit testin oli täyttänyt 208 potilasta, joista naisia oli 96 ja miehiä 112. Omin päin testin ilmoitti täyttäneensä 150, solutoimiston ohjaamana 37, terveydenhoitajan lähettämänä 10 ja lääkärin lähettämänä 11 potilasta. Jälkeenpäin ilmeni, ettei kysymyksellä ohjaamistavasta ollut merkitystä, sillä potilaille sen merkitys oli epäselvä. Testaajista vajaa kolmasosa (60) vastasi, että heidän juomisensa on lisääntynyt paljon tai jonkin verran. Testaajien ikäjakauma oli varsin tasainen. Hieman vajaa puolet sai testistä yli 8 pistettä. Tietoiskuja tulostettiin 166. Lehti ilmoitus paikallislehdessä ei lisännyt testaajien määrää. Kokeilun aikana terveysaseman henkilöstölle järjestettiin joka kuukausi (4 kertaa) tunnin keskustelutilaisuus. Tavallisimmat keskusteluaiheet olivat, miten saada enemmän asiakkaita testipisteelle, ketkä ja miten ohjataan sekä minkälaisia hankaluuksia asiakkaitten ohjaamisessa oli esiintynyt. Testipisteestä kertomista puhelimessa ajanvarauksen yhteydessä ei koettu luontevana. Mainostusta kuitenkin lisättiin terveysasemalla kokeilun aikana ja testipistettä siirrettiin yhä keskeisemmälle paikalle. Henkilökunta arvioi, että testipisteen sisäänajo työvälineeksi vie heillä oman aikansa. Loppuarvion täytti 35 terveysaseman työntekijää: 12 perushoitajaa, 9 terveydenhoitajaa ja 14 lääkäriä. Kysyttäessä henkilökunnan omaa aktiivisuutta asiakkaiden ohjaamisessa testipisteelle lääkäreistä "melko usein" tai "usein" arvioi ohjanneensa 3, "joskus" 8 ja "harvoin" tai "ei koskaan" 2. Terveydenhoitajilla vastaavat luvut olivat 2, 6 ja 1 ja perushoitajilla 4, 6 ja 2. Vajaa puolet loppuarviointiin osallistuneista terveydenhoitajista ja lääkäreistä arvioi käyttäneensä Apukorttia "joskus" tai "melko usein". Kysymykseen, olisiko testipisteen sijoittaminen kaikille terveysasemille kannatettava idea, 23 vastasi "kyllä" ja 12 "ei osaa sanoa". Kyllä vastauksen perusteluja olivat mm. "voi testata itseään rauhassa, ei pelkoa tulla leimatuksi, herättää/pistää ajattelemaan, hyvä työväline, 20