Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen"

Transkriptio

1 Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Pummila Tiina & Seppänen Sari Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 HUOMATUSSIVU Liite 5. Tupakkatietoa esite puuttuu PDF-julkaisusta

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pummila, Tiina & Seppänen, Sari Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Pieksämäki s. 7 liitettä Työyhteisöstä saadun toiveen mukaisesti tutkimusaiheeksi tuli tupakoimattomuuden edistäminen Ähtärin Yhteiskoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sen hetkistä tilannetta ja löytää tupakoimattomuutta edistäviä keinoja. Yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisille sekä opettajille tehtiin erilliset kyselylomakkeet. Opettajille jaettiin kyselyt ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Koulu järjesti oppilaiden kyselyn Koululaisista vastasi 78 ja opettajista 16. Tutkimus oli suurelta osin kvantitatiivinen, joten se pystyttiin syöttämään helposti SPSS-ohjelmaan. Opettajien kyselyssä oli mukana myös kvalitatiivisia kysymyksiä, jotka järjestettiin pääluokkiin ja syötettiin SPSS-ohjelmaan ja siten ne saatiin tilastollisesti luettavaan muotoon. Tupakoivia koululaisia oli 13, joista tyttöjä oli kahdeksan. Tupakoinnin lopettaneita oli kuusi. Nuuskaaminen oli harvinaista, kaksi poikaa ilmoitti nuuskaavansa joskus. Tärkeimpinä syinä tupakoimattomuuteen olivat terveyssyyt, riippuvuuden pelko sekä tupakan paha haju. Merkittävimmät syyt tupakoinnin aloittamiseen olivat kokeilunhalu ja se, että tupakoinnin koettiin kuuluvan nuoruuteen. Vanhempien tupakointi vaikutti koululaisiin. Kun molemmat vanhemmat tupakoivat, oli tupakoivien koululaisten määrä kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. Sisarusten tupakoidessa lisääntyivät koululaisten tupakkakokeilujen määrät. Kavereiden tupakoinnilla oli tupakointia lisäävä vaikutus. Tupakointi ei vaikuttanut kaveripiirin muodostumiseen. Koulun suhtautumista tupakointiin pidettiin kielteisenä ja tupakointirajoituksia valvottiin tarkasti, kuitenkin opettajien mielestä oppilaiden oli helppo käydä välituntisin tupakalla. Tupakoimattomat kaipasivat enemmän keskustelua tupakan vaaroista kuin tupakoivat koululaiset. Lisää tietoa toivottiin terveyshaitoista ja nuuskasta. Eniten ja tehokkainta terveyskasvatusta koululaiset kokivat saavansa vanhemmiltaan. Myös opettajat katsoivat tupakoimattomuuden edistämisen kuuluvan ensisijaisesti vanhemmille, sekä toivoivat aktiivisempaa yhteistyötä kodin ja koulun välille. Puolet opettajista uskoi antamansa terveyskasvatuksen tehokkuuteen. Tupakoimattomuuden edistämistä vaikeuttaviksi tekijöiksi koettiin yleiset asenteet sekä kaveripiirin voimakas vaikutus. Monet maistavat tupakkaa hyvin nuorina, joten tupakoimattomuutta edistävää terveyskasvatusta pitäisi aikaistaa. Koululaisia pitäisi tukea heidän tupakoimattomuudessaan, jotta he pystyisivät kieltäytymään kavereiden tupakoinnista huolimatta. Terveyskasvatuksen tehokkuuden parantamiseksi voisi opettajia lisäkouluttaa. Myöskin vanhemmille tulisi kertoa tupakonnin yleisyydestä ja vaaroista. Asiasanat: tupakointi, tupakoimattomuus, koululaiset, terveyskasvatus Säilytyspaikka: DIAK Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pummila, Tiina & Seppänen, Sari Advancing Nonsmoking of the Young Pieksämäki Pages, 7 Appendixes The aim of the research was to survey schoolchildren s smoking situation and to find the most effective ways of supporting nonsmoking. Different questionnaires were made for the seventh-grade s and for the teachers. The teachers had one week time to answer to the questionnaire and the school organized one lesson on 31 st of May 2001 for students to answer to their questionnaire. To the investigation participated 78 students and 16 teachers. The investigation was mostly quantitative, but there were qualitative questions in the teachers questionnaire as well. Qualitative answers were classified in main groups. After classification all the answers were possible put in the SPSSprogram. There were 13 smoking students including eight girls. Six students told that they had given up smoking. Snuffing was rare. The most important reasons for nonsmoking were health effects, the fear of addiction and bad smell of cigarettes. Desire to experiment and the image that smoking belongs to youth were the most notable reasons for starting to smoke. Parents smoking had significant effect on the students smoking. When both parents were smoking, smoking students amount was twice as high as nonsmokers. The influence of siblings on students experimenting cigarettes was notable. Friends had a powerful effect on decision of smoking, but not for forming a friendships. School had taken an negative attitude towards smoking at school time and smoking restrictions were supervised accurately. How ever, the teachers thought it was easy for students to smoke at school time. Nonsmokers wanted more conversation of smoking than smokers. Issues from which students had hoped for more information were the health effects and snuff. Students received the most effective health education from their parents. Teachers also thought that advancing nonsmoking belongs primarily to the parents. They wished for more cooperation between home and school. Half of the teachers believed on the effect of their health education. The biggest difficulties on advancing nonsmoking were the common attitudes and strong influence of friends. Advancing nonsmoking education should be earlier because many taste cigarettes at a very young age. Students should be supported students on their nonsmoking so that they can refuse even if their friends are smoking. In order to make health education better further education could be arranged for the teachers. The parents should also be informed of the generality and the dangers of smoking. Keywords: smoking, nonsmoking, students, health education Deposited: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit s library.

5 1 JOHDANTO Nuorten tupakointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä tupakka on portti huumeisiin. Nuoret, jotka osaavat polttaa tupakkaa, käyttävät kannabista ja kovia huumeita kertaa herkemmin kuin tupakoimattomat. Jos nuoren saa selviytymään 18 vuoteen asti tupakoimattomana, niin hän tuskin ryhtyy käyttämään huumeita. Amerikassa tehdyt tutkimukset näyttävät kiistatta, että mitä aikaisemmin tupakointi aloitetaan, sitä suurempi riski on. Eräs helsinkiläinen nuori narkomaani on todennut huumeiden kokeilusta keskusteltaessa: Vain niillä, jotka eivät polta röökiä, on kynnys korkealla.. (Eriksson 2001, 3.) Verrattuna 70-luvun alkuun nuorten tupakointi oli Suomessa 80-luvulla vähäisempää sekä poikien että tyttöjen kaikissa ikäryhmissä. Tupakointi oli vuonna 1987 suurin piirtein yhtä yleistä kuin juuri ennen tupakkalain voimaanastumisajankohtaa vuonna Tupakointi väheni nuorten keskuudessa 70-luvulla, mutta alkoi lisääntyä 80-luvun puolivälissä. 90-luvun alussa tupakointi oli jälleen vähentynyt. (Rahkonen 1994, 39.) Nuorten terveystapatutkimus (Rimpelä, Rimpelä, Vikat, Ahlström, Huhtala & Lintonen 1997.) kertoo nuorten tupakoinnin ja päihteiden käytön kehityksestä vuosina Käyttö on terveyden kannalta mennyt pääasiassa haitalliseen suuntaan, esimerkiksi tupakointia kokeilemattomien osuudet pienenivät vuotiailla tytöillä vuoden 1989 jälkeen, mutta pysyivät muilla likimain samalla tasolla. Tutkimuksen mukaan nuuskakokeilut ovat lisääntyneet tasaisesti vuodesta 1991 lähtien vuotiailla. Nykyisin kuitenkin nuuskaavien osuudet lisääntyvät lähinnä vain pojissa; tytöissä ei juuri nuuskaajia ole. Tulevissa ammateissamme, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana, joudumme varmasti kosketuksiin tupakoinnin ja sen seurauksien kanssa. Suomessa joka vuosi tupakoinnin aloittaa ihmistä ja tupakkaan kuolee noin 5000 ihmistä (Nieminen 1999, 18). Koko maailmassa tupakka tappaa vuosittain nelisen miljoonaa ihmistä ja vuosittaismäärän ennustetaan nousevan noin 10 miljoonaan kuolemaan vuoteen 2030 mennessä. Puolet näistä kuolemista koskettaa vuotiaita. Tupakoivat menettävät keskimäärin vuotta elämästään. (World Health Organization 1999, 65.)

6 Mielestämme hoitohenkilökunnalla on avainasema tupakoinnin vähentämisessä. Usein terveyskasvattajat ja hoitohenkilökunta olettavat, että tupakan terveysvaarat tunnetaan, eikä niistä tarvitse puhua. Todellisuudessa suuri osa terveydenhoidon ammattilaisistakaan ei tiedä tarpeeksi tupakan todellisista haitoista, tai merkityksestä yksittäisen asiakkaan hoidossa (Nieminen 1999, 32). Moniko esimerkiksi tietää, että tupakoivat sairastuvat jopa viisikymmentä prosenttia todennäköisemmin kuin tupakoimattomat (Maailmanpankki 2000, 24.), tai moniko tiedostaa, että ilman tupakan pitkää historiaa sitä pidettäisiin nykyaikana laittomana, vahvaa riippuvuutta aiheuttavana huumeena (Liite 1). Meidän on pyrittävä ennaltaehkäisemään sairastumisia riittävän aikaisessa vaiheessa, siksi tutkimuskohteeksi valikoituivat nuoret ja nuorille annettava terveyskasvatus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata mitä syitä tupakoimattomuuden taustalta löytyy sekä opettajien ja koululaisten mielipiteitä sekä toiveita terveyskasvatuksesta. Tutkimus toteutettiin Ähtärin Yhteiskoulussa.

7 2 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 2.1 Entisen Vaasan läänin alueen nuorten terveyskäyttäytyminen Kouluterveyskyselyn tarkoituksena on tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Tutkimuksella saadaan varsin hyvin kattavat tiedot yläasteiden, lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten oppilaista. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Tutkimuksessa käsitellään tuloksia tupakoinnista, alkoholinkäytöstä ja huumekokeiluista sekä näihin liittyvistä asenteista ja terveysopetuksesta. (Rimpelä, Kekki, Luopa, Stubbe & Jokela 2000, 7.) Tässä yhteydessä keskitytään ainoastaan tutkimuksen tupakointiosioon. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien tupakoiminen oli tärkein yksittäinen lasten tupakointia määrittävä tekijä entisen Vaasan läänin alueella. Kun molemmat vanhemmat tupakoivat, lapset ajautuivat suuremmalla todennäköisyydellä nikotiiniriippuvuuteen kuin tupakoimattomien vanhempien lapset. Tupakointi alkoi kuitenkin useimmiten kodin ulkopuolella vanhempien tietämättä. Yli neljännes vähintään kerran viikossa tupakoivista yläasteen oppilaista arvioi, etteivät vanhemmat tiedä heidän tupakoinnistaan, ähtäriläisistä sitä mieltä oli reilu kolmannes. Tutkimuksessa 44% yläasteen oppilaista ilmoitti olevansa tupakoimattomia. Oppilaista 26% tupakoi kerran viikossa tai useammin. Silmiinpistävä tieto oli se, että yläasteelaisista 17% oli jo lakossa tai lopettanut tupakoinnin. Oppilaat hyväksyivät satunnaisen tupakoinnin, mutta suurin osa ei hyväksynyt runsasta säännöllistä tupakointia. (Rimpelä ym. 2000, 12-13, 20.) Yläasteelaisista 86% piti tupakointia täysin kiellettynä koulussaan, Ähtärin yläasteella tätä mieltä oli jopa 92% oppilaista. Oppilaiden mielestä tupakointirajoituksia valvottiin melko tarkasti, myöskin opettajat ja muu koulun henkilökunta noudatti rajoituksia. Oppilailta kysyttiin, kuinka usein he tupakoivat koulun alueella, koulun läheisyydessä tai koulumatkalla. Tarkastelu rajattiin niihin, jotka tupakoivat vähintään kerran viikossa. Yläasteelaisista noin 28% ilmoitti tupakoivansa koulualueella satunnaisesti ja 47% tupakoi päivittäin. Vastaava osuus Ähtärissä oli 20%, joka oli alhaisin koko entisen Vaasan läänin alueella. Yläasteella oppilaat tupakoivat koulun läheisyydessä yleisemmin kuin koulualueella tai koulumatkalla. (Rimpelä ym. 2000, 13, 22.)

8 Nuuskan käyttö oli selvästi yleisempää pojilla kuin tytöillä. Pojista 20% ja tytöistä kahdeksan prosenttia oli kokeillut nuuskaa 2-50 kertaa. Päivittäin nuuskaa käytti noin kuusi prosenttia pojista, 12% nuuskasi silloin tällöin. Tytöillä edes silloin tällöin nuuskaaminen oli harvinaista.(rimpelä ym. 2000, 21, 22.) Oppilaista 75% kertoi, ettei ole ollut ollenkaan tai korkeintaan yhdellä tunnilla suunniteltua keskustelua tai muuta opetusta tupakoinnista kuluneen lukuvuoden aikana. Suurin osa oppilaista olikin sitä mieltä, että tupakoinnin haitoista ei puhuta liikaa. Tupakan ostoa pidettiin oppilaiden keskuudessa erittäin tai melko helppona. Kuluneen kuukauden aikana alle 18-vuotiaat oppilaat olivat ostaneet tupakkaa yleensä kioskeista tai kavereilta. (Rimpelä ym. 2000, 9, 21, 23.) 2.2 Suomalaisten nuorten terveyskäyttäytyminen Vuonna 2001 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan kaikista Suomen kahdeksas luokkalaisista puolet ja yhdeksäs luokkalaisista noin 40% ei tupakoi nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivia oli 14% vastanneista peruskoululaisista. Lakossa tai lopettaneita oli viidesosa näiltä luokka-asteilta (N= ). Heistä noin kolmasosa ei ollut vielä edes maistanut tupakkaa. Vähintään kerran viikossa tupakoivista 40% ilmoitti molempien vanhemmistaan tietävän tupakoinnistaan. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.) Koulualueella päivittäin tupakoi 40% vähintään kerran viikossa tupakoivista. Peruskoululaisista 80% ilmoitti koulunsa tupakointirajoituksia valvottavan melko tai erittäin tarkasti. Heistä 89% piti tupakointia kokonaan kiellettynä koulussaan, 11% osittain tai kokonaan sallittuna. Vastanneista peruskoululaisista 39% ei muistanut tupakoinnista keskustellun menneen lukukauden aikana. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, ettei tupakoinnin haitoista puhuta liikaa. Heistä 74% piti tupakoinnin ostamista melko tai erittäin helppona. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.)

9 Suurin osa peruskoululaisista nuorista ei ollut kokeillut nuuskaa (75%). Päivittäin nuuskasi vain kaksi prosenttia vastaajista ja he kaikki olivat poikia, joten poikien nuuskan käyttö oli edelleen yleisempää kuin tyttöjen. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.) vuotiaiden lasten tupakointi Piia Järvinen on tehnyt vuonna 1998 tutkielman vuotiaiden lasten tupakoinnista sosiaalikasvattajan tutkintoa varten. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää tupakoinnin yleisyys ja oppilaiden tietämys tupakan vaaroista ja vanhempien tupakoinnin vaikutus. Kyselyyn vastasi 171 neljäs - kuudesluokkalaista lasta Tampereelta ja Keuruulta. Vastanneista ei kukaan tupakoinut säännöllisesti, kaksi lasta poltti viikoittain. Tupakkaa maistaneita oli 23% tytöistä ja pojista 77%. Yleensä tupakkaa oli maistettu ensimmäisen kerran 9-11 vuoden iässä. (Järvinen 1998, ) Erityisesti äidin tupakointi näytti liittyvän lasten varhaisiin tupakkakokeiluihin. Tupakoivien äitien lapset olivat maistaneet tupakkaa melkein kaksi kertaa useammin kuin tupakoimattomien äitien lapset. Isien tupakoinnilla ei ollut yhtä selvää vaikutusta. Sisarusten välillä yhteys tupakkakokeiluihin oli vielä suurempi kuin vanhempien. Tämän perusteella lasten lähiympäristöllä oli merkitystä tupakoinnin varhaiseen kokeilemiseen. Vastoin yleistä käsitystä, tutkimuksen mukaan pienemmän kaupungin lapset olivat maistaneet useammin tupakkaa kuin isommassa kaupungissa. (Järvinen 1998, 13, ) Valistusta lapset olivat saaneet vanhemmiltaan ja opettajilta. Myös televisio oli mainittu hyvin useasti tiedonlähteenä. Lasten tietämys tupakasta oli kiitettävällä tasolla ja he viittasivat tupakoinnin aiheuttamiin terveydellisiin haittoihin kysyttäessä syytä tupakoimattomuuteen. (Järvinen 1998, 14, 18.)

10 3 VARHAISNUORUUS Nuoruudessa sekä fyysinen että psyykkinen kehitys on nopeaa. On tärkeää, että nuoruusiässä luodaan uusia, aikaisempaa kypsempiä suhteita molempia sukupuolta edustaviin ikätovereihin, omaksutaan maskuliininen ja feminiininen rooli, opitaan hyväksymään ja hallitsemaan oma keho sekä irtaudutaan vanhemmista ja muista aikuisista. (Karekivi 1999, 23.) Ominaista nuoruuden ajalle on se, ettei nuori enää tiedä millainen pitäisi olla ja mihin vastata. Lapsuuden ajan säännöt eivät enää toimi sellaisenaan. Nuoren identiteettiprosessissa erityisen tärkeää on tuoda itseään esille eri tavoin, toteuttaa itseään ja saada siitä myös palaute. Palautteen saaminen esimerkiksi opettajilta ja omilta vanhemmilta on tärkeää. (Karekivi 1999, ) Nuorelle minän ja oman ruumiin tärkeys liittyy läheisesti kysymykseen terveydestä. Ruumiista halutaan pitää huolta, sen halutaan olevan hyvännäköinen ja terve. Mutta tämänkin jokainen tekee yksilöllisesti. Voidaan valita kasvisruokavalio, hölkkääminen, tanssit tai kuntosalit. Joku keskittyy oman yksilöllisen tyylin luomiseen ja joillakin oman ruumiin tarkkailu saattaa kääntyä anoreksian ja bulimian kaltaisiksi itsekontrollin patologioiksi. Osaa nuorista terveys ei oikeastaan kiinnosta. Vaikeus päättää, miten pitää elää elääkseen terveellisesti, voi johtaa myös välinpitämättömyyteen, sillä näistäkin asioista on monenlaisia tulkintoja. (Jokinen 1997, 42.) Nuoret muodostavat jengejä, heille on tärkeää kuulua kodin ulkopuoliseen ryhmään. He peilaavat itseään muiden nuorten ja esikuviensa kautta. He pyrkivät käyttäytymään samalla tavalla. Voisi kuvitella, että usein ensimmäinen tupakkakokeilu tapahtuukin tällaisessa ryhmässä, harvalle nuorelle tulee mieleen yksinään lähteä kokeilemaan tupakkaa. Olisikin hyvä, jos saisi koko ryhmän mieltämään tupakoimattomuus tavoiteltavaksi asiaksi. Vaikka nuoret tiedostavat tupakoimattomuuden hyödyt, silti he haluavat kokeilla tupakkaa ja aloittaa tupakoinnin. Nuoret haluavat antaa itsenäisen ja auktoriteeteista, kuten vanhemmista ja opettajista, piittaamattoman kuvan, tupakointi toimii yhtenä sen ilmenemismuotona.

11 3.1 Nuoret ja tupakka Nuoret arvostavat terveyttä, mutta se ei useinkaan vaikuta heidän käyttäytymiseensä. Osa nuorista voi kokea terveyden jopa tylsänä ja ikävänä asiana, koska se vähentää nautintoja. Nuoret eivät välttämättä ajattele tekemisiensä, kuten tupakoinnin, haittoja, sillä ne eivät kuulu juuri tähän hetkeen, vaikutukset tulevat vuosikymmenien päästä. Tietävätkö koululaiset, että esimerkiksi amerikkalaisen tutkimuksen mukaan alle 15- vuotiaana aloitettu tupakointi vahingoittaa keuhkoja pysyvästi ja nostaa keuhkosyövän vaaran pysyvästi tupakoimattomien tasoa korkeammalle (Rautalahti 1999, 20)? Kuusisen (1993, 129, 133.) mukaan tupakoinnin aloittamisen syiksi katsotaan tavallisesti sosiaaliset tekijät ja tottumukset. Riippuvuuden kehittyminen ylläpitää tupakoinnin jatkumista. Tupakoinnin aloittamismotivaatioksi on esitetty myös psykososiaalisten kehitystehtävien helpottamista, tupakoinnille altistavia persoonallisuuspiirteitä, tupakoinnin osuutta tunteiden säätelyssä, myönteisiä tupakka-asenteita tai tupakoivien mallien läsnäoloa. Tupakka voi olla myös tärkeä mielihyvän lähde. Tupakointi lisää nautintoaineen käyttöön tottuneen suorituskykyä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden (2001, 3-4.) mukaan usko tupakan laihduttavaan vaikutukseen saattaa vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen. Hän kuitenkin toteaa, että vaikutukset painoon tulevat vasta vuosien kuluttua ja painoerot ovat vain noin 2-3 kiloa tupakoimattomiin verrattuna. Rikkaissa maissa, kuten Suomessa, jopa 80% tupakoivista aloittaa murrosiässä. Pieni- ja keskituloisissa maissa tupakointi aloitetaan yleisimmin hieman yli 20-vuotiaana, vaikkakin aloittamisikä on laskemassa näissäkin maissa. (Maailmanpankki 2000, 2.) Professori Taru Kinnunen määrittelee tupakoinnin kriittiseksi aloitusajaksi ikävuodet 10-16, sillä silloin tapahtuu suurin osa kokeiluista ja nuori tekee tupakointipäätöksensä. Kinnunen katsoo nuorten terveyskäyttäytymiseen olevan neljä tekijää: vanhemmat, kaverit, kouluympäristö ja yksilölliset piirteet. Näiden tekijöiden kautta hän on tarkastellut Finn Twin 12-tutkimusta. Se on jatkuva pitkäaikaistutkimus kaksosten terveydestä ja käytöksestä. (Koivisto 1999, 22.) Kinnunen tuo ilmi vanhempien merkityksen lasten tupakointiin. Nuoret, joiden vanhemmat tunsivat lastensa aikataulut, kiinnostuksen kohteet ja ystäväpiirin, olivat useammin tupakoimattomia. Kotona viihtyminen edistää tupakoimattomuutta. Kinnusen

12 mukaan nuorten suhde kouluun, menestys, läsnäolo, suhteet opettajiin ja koulun ominaisuudet, kuten luokkahenki ja koulun tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä tupakoinnin aloittamisessa. Tupakoinnin aloittamista ennustavia yksilöllisiä piirteitä edustavat professori Kinnulan mukaan esimerkiksi depressio, alhainen itsetunto, impulsiivisuus, myönteinen asenne tupakointia kohtaan sekä eri tavoin ilmenevät riskikäyttäytymiset. (Koivisto 1999, ) 3.2 Nuoret ja nuuska Nikotiiniriippuvuuden tyydyttäminen nuuskaamalla on yleistynyt poikien keskuudessa nopeasti vuoden 1993 jälkeen. Nousu on erityisesti ajoittunut 1990-luvun loppupuolelle. Nuuskan myynti on kuitenkin ollut kiellettyä maaliskuusta vuotiaista pojista nuuskasi vuonna % ja 18-vuotiaista 11%. Nuuskaaminen on nykyään hälyttävän yleistä. Jopa osa 12-vuotiaista käyttää nuuskaa. Nuuskaaminen johtaa nikotiiniriippuvuuteen, pysyvään tupakointiin tai nuuskan käyttöön. Nuuskaa suosivat erityisesti aktiivisesti urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret. (Koivisto 1999, ) Lähes päivittäin seuraliikuntaan osallistuvista pojista yhdeksän prosenttia käyttää nuuskaa, kun muilla osuus on yksi prosentti. Seuratoiminnalla on kuitenkin tupakoimattomuutta edistävä vaikutus, sillä yli kolme kertaa viikossa seuraliikuntaa harrastavilla savukkeiden polttaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin seuraliikuntaan osallistumattomilla. (Rimpelä 2000, ) Nuuskaa Suomeen tulee Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajalaivaliikenteestä, sekä Virosta. Nuuskan maahantuonti on rajoitettua, mutta omaan käyttöön tuonti ei ole kiellettyä. Laivoilta tuotua nuuskaa voi melko helposti ostaa kioskeista ja tupakkakaupoista ympäri maata. Ammattimaiset välittäjät toimittavat nuuskaa laittomaan myyntiin. Tuotevalvontakeskus on pyrkinyt rajoittamaan nuuskan tuontia, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Toistaiseksi ei ole sovittu omaan käyttöön tuotavan nuuskan määrää. (Kunnari & Ojala 2000, 15.)

13 3.3 Terveyskasvatus Pirjo Terho (2000, 399, ) määrittelee terveyskasvatuksen seuraavasti: Terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja ja parantaa itsensä ja ympäristönsä terveyttä. Terveyskasvatuksella tarkoitetaan myös sitä toimintaa, jolla pyritään sairauksien ehkäisyyn, ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveyskasvatuksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata nuorille mahdollisimman terve ja riskitön kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Koulujen terveyskasvatus ei ole vain hyödyllisten tietojen jakamista, vaan se on prosessi, jossa koulu ja kouluterveydenhuolto yhdessä oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa pyrkivät kehittämään tietoja ja taitoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietoa tarvitaan, ja terveyskasvatuksen tulee olla tietoon perustuvaa ja päämäärähakuista. Tiedot vaikuttavat asenteisiin, mielikuviin ja uskomuksiin. Ellei tietoa ole, nuoret saattavat muodostaa käsityksensä puutteellisten mielikuvien perusteella. Jokainen kouluyhteisön jäsen voi osallistua terveyskasvatuksen opettamiseen omalla tavallaan. Vaikuttajatahoja on yhtä monta kuin vaikutuksiakin. Perinteisesti terveyskasvatusta on annettu kansalaistaidon ja liikunnan tunneilla. Nykyään tupakka-asioista puhutaan liikunnan, kotitalouden, oppilaanohjauksen ja biologian tunneilla. Lisäksi terveyskasvatusta eri muodoissa antavat kouluterveydenhuolto, oppilashuoltoryhmä, nuorisoja raittiustoimi, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta sekä seurakunta. Vuosien 1989 ja 1998 välillä tupakka- ja päihdeopetuksessa ei ole tapahtunut suuremmin muutoksia. Tupakka-asiaa käsitellään pakollisena vain luokilla, 9. -luokalla se on valinnaisena aineena. (Karekivi 1999, ) 3.4 Terveystieto oppiaineena Koululakeja uudistettaessa vuonna 1998 terveystieto ei ollut mukana hallituksen esityksessä, jossa keskeiset oppiaineet luetellaan. Monet tahot, esimerkiksi Terveydenhoitajaliitto, esittivät terveystietoa omaksi oppiaineeksi. (Urjanheimo 2000, 26.) Hallitus on tehnyt esityksen, että perusopetuksessa kaikille oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi lisättäisiin terveystieto. Kansalaistaito poistettaisiin keskeisten oppiaineiden luettelosta. Opetuksen tavoitteena olisi opettaa terveystietoja ja -taitoja, terveyttä edistäviä asenteita, lisätä valmiuksia pohtia terveyteen ja sairauksiin liittyviä arvoja, sekä edistää terve-

14 yskulttuuriin liittyvää arviointikykyä. Terveystietoa opetettaisiin peruskouluissa noin 260 oppituntia, luokilla terveystietoa opetettaisiin kolme vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on, että opetus voitaisiin aloittaa lukuvuodesta opetuksen järjestäjän päättämältä vuosiluokalta ja laajennettaisiin vuosittain yksi luokka-aste kerrallaan. Tätä esitystä ei ole vielä hyväksytty ja vahvistettu. (Opetusministeriö 2000, 34.) Filosofian tohtori ja liikunnan lehtori Pertti Helinin mielestä peruskoulun terveystiedon opetuksella tulee olemaan huomattava vaikutus lasten ja nuorten terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen. Helinin mukaan tämän edellytyksenä on se, että opettajien pätevyyteen, koulutukseen ja aineen arvostukseen kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Hän pitää terveystiedon onnistumisen suurimpana uhkana opettajien pätemättömyyttä. Huomiota tulisi kiinnittää opettajien täydennyskoulutuksen ja aineenopettajien peruskoulutuksen kehittämiseen. Helin liittäisi terveysliikunnan sisällöltään terveystiedon alueeseen. Sen pyrkimyksenä on liikuntaan oppiminen eikä kilpailutoiminta. Liikuntapoliittista ohjelmaa tulisi kehittää niin, että heikoimmastakin liikkujasta tulisi tärkeä. Helin muistuttaa, että mitä huonommat liikunnalliset lähtökohdat, sitä tärkeämpi lapsi on liikkujana. (Koivisto 2000a, ) Tutkimusprofessori Matti Rimpelälläkin on sanottavansa terveystiedon opetuksesta. Hänen mielestään useissa puheenvuoroissa terveystieto pelkistyy tapakasvatuksen perusteluiksi ja esillä ovat enemmän hyvän elämän arvot ja asenteet kuin vankka tieto ja ymmärrys terveyden perusteista. Tuntikehyksistä ja pätevyyksistä puhuttaessa unohdetaan helposti terveystieto ja lapsen terveys. (Koivisto 2000b, 7.)

15 4 TUPAKKASÄÄDÖKSET Taloustieteen perusteiden mukaan tuotteen hinnan noustessa kysyntä laskee. Aiemmin uskottiin tupakoivien olevan niin riippuvaisia, että he ostaisivat tupakkaa mihin hintaan tahansa. Esimerkiksi Kanadassa, Iso-Britanniassa ja monissa muissa maissa tupakkaveron nostaminen vähensi huomattavasti kulutusta. Tutkimukset paljastavat, että hinnan nostaminen tukee tupakoinnin lopettamista, estää aloittamista ja vähentää tupakoinnin uudelleen aloittavien määrää. (Maailmanpankki 2000, 38.) Jos tupakka tulisi nyt markkinoille, ei yhdenkään länsimaan lainsäädäntö hyväksyisi sitä lailliseen myyntiin sen haitallisuuden vuoksi. Lailla on tärkeä merkitys tupakan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja käyttöä säätelevänä tekijänä. (Nieminen 1999, 29.) 4.1 Vuoden 1977 säädökset Joitakin yleisiä tiloja, kouluja, teattereita ja muita valikoituja erityistapauksia koskevia kieltoja lukuun ottamatta tupakoinnin rajoittaminen ennen vuoden 1976 lakia, joka astui voimaan vuonna 1977, rakentui lähinnä valistuksen ja mainontaa koskevien vapaaehtoisten sopimusten varaan. Vuoden 1977 tupakkalaki: 1999, 45.) * Kaikkien tupakkatuotteiden mainonta kuluttajille kielletään. * Varoitukset tupakkapakkauksiin tulevat pakollisiksi. * Vahingollisille aineille asetetaan ylärajat. * Tupakointi kielletään kouluissa, julkisissa liikennevälineissä ja julkisissa tiloissa lukuunottamatta tupakointiin varattuja tiloja. * Tupakan myynti kielletään alle 16-vuotiaille (esitys asiasta tehtiin jo vuonna -61.). * Tupakkaveron tuotosta täytyy 0,5% osoittaa tupakoinnin vastaiseen tutkimukseen ja kasvatukseen (tämä prosenttimäärä laski myöhemmin 0,4 prosenttiin ja on nykyisin 0,45%.). (Hakkarainen 2000, 46. Nieminen

16 4.2 Vuoden 1995 säädökset Merkittävä muutos Suomen tupakkalainsäädäntöön tehtiin vuonna Uudistus merkitsi tupakkapolitiikan huomattavaa kiristämistä. Vuoden 1995 tupakkalaki: * Tupakointi kielletään kaikilla työpaikoilla, paitsi yhden henkilön käyttämissä omissa työhuoneissa tai erityisissä tupakointiin varatuissa tiloissa. * Tupakkatuotteiden myynti kielletään alle 18-vuotiaille. * Myyntikielto koskee myös savuttomia tupakkatuotteita. * Nuuskan myynti kielletään koko Suomessa. * Kaikenlainen tupakan menekinedistäminen kielletään. * Tupakointi kielletään myös koulujen piha-alueilla. (Hakkarainen 2000, 66. Nieminen 1999, 46.) Vuoden 1994 uudistusten jälkeen ryhdyttiin melkein heti suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Ravintolatupakoinnin rajoittamista ja tupakansavun syöpävaarallisuusluokitusta koskevissa asioissa pyrittiin etenemään nopeasti uusiin säännöksiin. Vaikka todisteet olivat riittävät tupakansavun karsinogeenisyydestä, ei siitä saatu aikaiseksi hallituksen esitystä, vastustus oli liian voimakasta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tiukensi hallituksen esitystä ja lisäsi siihen mm. karsinogeenisyysluokituksen. Vuoden 2000 tupakkalaki: * Yli 100 neliömetrin suuruisessa ravintolassa 30% tilasta tulee varata tupakoimattomille ja vuodesta 2001 lähtien 50% tilasta. Pinta-alaltaan neliömetrin suuruisia ravintoloita määräys koskee vuodesta Alle 50 neliömetrin suuruisia paikkoja säädös ei koske lainkaan. * Tupakointi kielletään ravintoloiden baaritiskeillä ja pelitiloissa, ellei työntekijöitä voida muutoin suojella tupakansavulta, ilmastointi on ensisijainen vaihtoehto. * Tupakansavu liitettiin syöpävaarallisten aineiden luetteloon. (Hakkarainen 2000, )

17 Tämä lakiuudistus koskee yläasteikäisiä nuoriakin, sillä laki käsittää ravintoloiden lisäksi esimerkiksi kahvilat ja huoltoasemat, joissa myös heillä on lupa oleskella. 4.3 Tupakkakulttuurin muutoksia Suomessa on 20 vuodessa toteutettu paljon tupakkaa koskevia terveyskampanjoita sekä terveyskasvatuskeskuksen että lukuisten vapaaehtoisjärjestöjen toimesta. Lakisääteisellä terveyskasvatuksella on todettu olevan merkitystä tupakan kulutuksen laskuun Suomessa. (Nieminen 1999, 45.) Tupakoinnin kulttuurisen aseman muutos on kiistaton. Se näkyy sekä lainsäädännössä että keskusteluissa. Tupakoinnista on tullut vaivautuneisuutta aiheuttava ja selittelyjä vaativa asia, paitsi ehkä nuorten keskuudessa. Tupakoinnin uusia rajoituksia on perusteltu tupakoimattomien oikeudella puhtaaseen, savuttomaan ilmaan. Kun tupakointi tehdään kieltojen avulla ei-toivotuksi, ei-hyväksytyksi ja miltei kaikkialla kielletyksi, se rajaa tupakoijat vähemmistöksi. Tämä voimistaa heidän yhteenkuuluvuuttaan ja saa heidät suhtautumaan uhmakkaasti sekä kieltojen laatijoihin että tupakoimattomiin. (Hakkarainen 2000, 173, 176, Nieminen 1999, 54.) Kritiikkiä Suomen tupakkapolitiikkaa kohtaan ilmeni VTM:n toiminnanjohtajan, Mervi Haran (2001, 32-33) kirjoittamassa artikkelissa: Haettavana: Kiinnostus nuorten tupakoinnin ehkäisyyn. Hänen mielestään nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja vähentäminen on jätetty tietoisesti sivuun kuluneiden 20 vuoden aikana. Pääpaino on ollut aikuisten tupakoinnin vähentämisessä, koska nuorten tupakoinnin seuraukset näkyvät vasta parinkymmenen vuoden päästä. Tästä näkökulmasta katsoen nuorten tupakointi ei koskaan nousekaan tärkeäksi terveyden edistämisessä. Hara kuitenkin uskoo asioiden muuttuvan, sillä eduskunta on pari vuotta sitten antanut lausuman, jossa se edellytti että hallitus ottaa lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisen tupakoinnin vähentämispolitiikkansa painopistealueeksi ja tekee kansanterveyskertomuksessa selkoa eduskunnalle käytetyistä keinoista ja tuloksellisuudesta.

18 5 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksella haluttiin saada selville, mitä Ähtärin yhteiskoulussa tehtiin nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi. Kartoitettiin myös, mitä oppilaat sekä opettajat toivoivat tehtävän tupakoimattomuuden edistämiseksi ja mitkä olisivat heidän mielestään tehokkaimmat keinot vaikuttaa siihen. Pyrittiin selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat tupakoinnin aloittamiseen. Tutkimusongelmat ovat: 1. Mitkä ovat nuorten tupakoimattomuuteen vaikuttavat asiat? 2. Mitä oppilaat odottavat koulun tekevän tupakoimattomuuden edistämiseksi? 3. Mitkä ovat opettajien mielestä koulun keinot tupakoimattomuuden edistämiseksi?

19 6 TUTKIMUKSEN KULKU 6.1 Opinnäytetyön suunnittelu Tutkimusaihetta mietittäessä otettiin yhteyttä Ähtärin yhteiskoulun terveydenhoitajaan. Terveydenhoitaja toivoi tutkittavan tupakoimattomuutta. Häntä kiinnosti, mitä syitä tupakoimattomuuden taustalta löytyy. Hän toivoi uutta tietoa tupakoimattomuutta edistävistä asioista. Aluksi mietittiin pitäisikö tutkimukseen ottaa mukaan kaikki yhteiskoulun oppilaat tai pitäisikö tutkimuksessa verrata lähiseudun kuten Ähtärin, Soinin, Alavuden tai Lehtimäen yhteiskoulujen 7-luokkalaisten tuloksia. Tutkimus olisi kuitenkin tullut siten huomattavan laajaksi. Tutkimus rajattiin Ähtärin yhteiskoulun 7-luokkalaisiin, mutta mukaan päätettiin ottaa myös opettajien näkökulma, jotta tutkimuksesta tulisi kattavampi. Opettajathan toimivat terveyskasvatuksen antajina. Tutkimus koostui kahdesta osasta, 7-luokkalaisten (Liite 2) sekä opettajien (Liite 3) kyselyistä. 7-luokkalaiset määräytyivät tutkimuskohteeksi, koska ajateltiin heissä vielä näkyvän oman kotikylän ja ala-asteen vaikutuksen. Uskomme, että tämän ikäisiin pystyy vaikuttamaan enemmän kuin 8-9 -luokkalaisiin. Toisaalta ei olisi voitukaan tutkia muita luokka-asteita juuri tehdyn kouluterveyskyselyn vuoksi. Uuden kyselylomakkeen täyttö olisi voinut turhauttaa heitä. Tutkimussuunnitelman valmistuttua anoimme virallista tutkimuslupaa (Liite 4) Ähtärin yhteiskoulun rehtorilta. Lupa-anomus hyväksyttiin opettajien kokouksessa. 6.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus on kartoittava ja selittävä kvantitatiivinen tutkimus. Kyselylomakkeeseen päädyttiin tutkittavien suuren määrän vuoksi. Siten tutkija ei vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin, toisin kuin haastattelussa. Kaikki vastaavat samaan kysymykseen ja vastauksista saadaan vertailukelpoisia. Kyselylomakkeen muita hyviä puolia

20 Raine Vallin (2001b, 30.) mukaan on se, että pystytään kysymään monia kysymyksiä, varsinkin kun laadittiin valmiit vastausvaihtoehdot. Aineiston kerääminen ei aiheuta suuria kustannuksia ja ajansäästö on huomattava haastatteluihin verrattuna. On määritelty, että on tärkeää säilyttää vastaajan mielenkiinto kyselylomakkeen alusta loppuun saakka. Liian pitkään lomakkeeseen ei jakseta keskittyä ja vastaukset kärsivät. Kokonaisuutena vastaaminen ei saa viedä kohtuuttomasti aikaa. Vastaaminen täytyy pyrkiä tekemään vastaajalle mukavaksi. Näin maksimoidaan vastausten määrä ja totuudenmukaisuus. (Valli, 2001b, ) Koululaisten kyselylomake oli kvantitatiivinen (määrällinen), mutta opettajien lomakkeessa on myös kvalitatiivisia (laadullisia) kysymyksiä. Peruslähtökohta kvantitatiiviselle mittaamiselle on se, että kyseistä mitattavaa kohdetta pystytään mittaamaan siten, että tuloksella on numeerinen sisältö (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma, 1994, 36). Kvalitatiivisen tutkimuksen päämääränä on hahmottaa merkityksiä, joita tutkittavat itse omalle toiminnalleen antavat, ja joiden avulla he elämäänsä ja ympäristöään jäsentävät (Leskinen, 1995, 13). Tässä tutkimuksessa tämä näkyi esimerkiksi kysymyksissä, joissa tiedusteltiin opettajien mielipiteitä ja käsityksiä nuorten tupakoinnista ja terveyskasvatuksesta. Koululaisten kysymyksistä pyrittiin tekemään mahdollisimman helppoja, muisteltiin millaista oli olla siinä iässä ja yritettiin suhteuttaa kysymysmuodot siihen ikäkauteen. Oppilaille laadittiin vain yksi avoin kysymys, jossa tiedusteltiin tupakan maistamisikää. Ajateltiin, ettei koululaisten mielenkiinto ja jaksavuus riittäisi avoimiin kysymyksiin vastaamiseen ja monivalintatehtäviin olisi helpompi vastata. Valmiit vastausvaihtoehdot auttaa vastaajaa muistamisen sijasta tunnistamaan osuvimman vaihtoehdon. Käytettiin myös strukturoitujen kysymysten ja avointen kysymysten välimuotoa, joissa valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi esitettiin avoin kysymys. Tällaisen vastausvaihtoehdon kautta uskotaan saatavan uusia näkökulmia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaaara 2000, 186). Ajallisesti heidän olisi ollut mahdotonta vastata moneen avoimeen kysymykseen ja meidän olisi ollut lähes mahdotonta käsitellä monta avointa kysymystä. Käytettiin myös asteikkoihin perustuvaa kysymystyyppiä, jossa esitettiin väittämiä ja vastaaja valitsi niistä sen, miten voimakkaasti hän on samaa mieltä tai eri mieltä kuin esitetty väittämä.

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT sekä KÄYTTÄYTYMIS- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT kyselyn tulokset Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Piia Seppälä,

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä SELVITYS Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015 Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot. Ammattikoululaisten seksuaali- ja lisääntymisterveysasenteet

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Luonnos 29.3.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten

Luonnos 29.3.2016. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten varoitusmerkinnöistä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään tupakkalain

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot