Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen"

Transkriptio

1 Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Pummila Tiina & Seppänen Sari Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 HUOMATUSSIVU Liite 5. Tupakkatietoa esite puuttuu PDF-julkaisusta

3 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pummila, Tiina & Seppänen, Sari Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Pieksämäki s. 7 liitettä Työyhteisöstä saadun toiveen mukaisesti tutkimusaiheeksi tuli tupakoimattomuuden edistäminen Ähtärin Yhteiskoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa sen hetkistä tilannetta ja löytää tupakoimattomuutta edistäviä keinoja. Yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisille sekä opettajille tehtiin erilliset kyselylomakkeet. Opettajille jaettiin kyselyt ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Koulu järjesti oppilaiden kyselyn Koululaisista vastasi 78 ja opettajista 16. Tutkimus oli suurelta osin kvantitatiivinen, joten se pystyttiin syöttämään helposti SPSS-ohjelmaan. Opettajien kyselyssä oli mukana myös kvalitatiivisia kysymyksiä, jotka järjestettiin pääluokkiin ja syötettiin SPSS-ohjelmaan ja siten ne saatiin tilastollisesti luettavaan muotoon. Tupakoivia koululaisia oli 13, joista tyttöjä oli kahdeksan. Tupakoinnin lopettaneita oli kuusi. Nuuskaaminen oli harvinaista, kaksi poikaa ilmoitti nuuskaavansa joskus. Tärkeimpinä syinä tupakoimattomuuteen olivat terveyssyyt, riippuvuuden pelko sekä tupakan paha haju. Merkittävimmät syyt tupakoinnin aloittamiseen olivat kokeilunhalu ja se, että tupakoinnin koettiin kuuluvan nuoruuteen. Vanhempien tupakointi vaikutti koululaisiin. Kun molemmat vanhemmat tupakoivat, oli tupakoivien koululaisten määrä kaksinkertainen tupakoimattomiin verrattuna. Sisarusten tupakoidessa lisääntyivät koululaisten tupakkakokeilujen määrät. Kavereiden tupakoinnilla oli tupakointia lisäävä vaikutus. Tupakointi ei vaikuttanut kaveripiirin muodostumiseen. Koulun suhtautumista tupakointiin pidettiin kielteisenä ja tupakointirajoituksia valvottiin tarkasti, kuitenkin opettajien mielestä oppilaiden oli helppo käydä välituntisin tupakalla. Tupakoimattomat kaipasivat enemmän keskustelua tupakan vaaroista kuin tupakoivat koululaiset. Lisää tietoa toivottiin terveyshaitoista ja nuuskasta. Eniten ja tehokkainta terveyskasvatusta koululaiset kokivat saavansa vanhemmiltaan. Myös opettajat katsoivat tupakoimattomuuden edistämisen kuuluvan ensisijaisesti vanhemmille, sekä toivoivat aktiivisempaa yhteistyötä kodin ja koulun välille. Puolet opettajista uskoi antamansa terveyskasvatuksen tehokkuuteen. Tupakoimattomuuden edistämistä vaikeuttaviksi tekijöiksi koettiin yleiset asenteet sekä kaveripiirin voimakas vaikutus. Monet maistavat tupakkaa hyvin nuorina, joten tupakoimattomuutta edistävää terveyskasvatusta pitäisi aikaistaa. Koululaisia pitäisi tukea heidän tupakoimattomuudessaan, jotta he pystyisivät kieltäytymään kavereiden tupakoinnista huolimatta. Terveyskasvatuksen tehokkuuden parantamiseksi voisi opettajia lisäkouluttaa. Myöskin vanhemmille tulisi kertoa tupakonnin yleisyydestä ja vaaroista. Asiasanat: tupakointi, tupakoimattomuus, koululaiset, terveyskasvatus Säilytyspaikka: DIAK Pieksämäen yksikön kirjasto

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pummila, Tiina & Seppänen, Sari Advancing Nonsmoking of the Young Pieksämäki Pages, 7 Appendixes The aim of the research was to survey schoolchildren s smoking situation and to find the most effective ways of supporting nonsmoking. Different questionnaires were made for the seventh-grade s and for the teachers. The teachers had one week time to answer to the questionnaire and the school organized one lesson on 31 st of May 2001 for students to answer to their questionnaire. To the investigation participated 78 students and 16 teachers. The investigation was mostly quantitative, but there were qualitative questions in the teachers questionnaire as well. Qualitative answers were classified in main groups. After classification all the answers were possible put in the SPSSprogram. There were 13 smoking students including eight girls. Six students told that they had given up smoking. Snuffing was rare. The most important reasons for nonsmoking were health effects, the fear of addiction and bad smell of cigarettes. Desire to experiment and the image that smoking belongs to youth were the most notable reasons for starting to smoke. Parents smoking had significant effect on the students smoking. When both parents were smoking, smoking students amount was twice as high as nonsmokers. The influence of siblings on students experimenting cigarettes was notable. Friends had a powerful effect on decision of smoking, but not for forming a friendships. School had taken an negative attitude towards smoking at school time and smoking restrictions were supervised accurately. How ever, the teachers thought it was easy for students to smoke at school time. Nonsmokers wanted more conversation of smoking than smokers. Issues from which students had hoped for more information were the health effects and snuff. Students received the most effective health education from their parents. Teachers also thought that advancing nonsmoking belongs primarily to the parents. They wished for more cooperation between home and school. Half of the teachers believed on the effect of their health education. The biggest difficulties on advancing nonsmoking were the common attitudes and strong influence of friends. Advancing nonsmoking education should be earlier because many taste cigarettes at a very young age. Students should be supported students on their nonsmoking so that they can refuse even if their friends are smoking. In order to make health education better further education could be arranged for the teachers. The parents should also be informed of the generality and the dangers of smoking. Keywords: smoking, nonsmoking, students, health education Deposited: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit s library.

5 1 JOHDANTO Nuorten tupakointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä tupakka on portti huumeisiin. Nuoret, jotka osaavat polttaa tupakkaa, käyttävät kannabista ja kovia huumeita kertaa herkemmin kuin tupakoimattomat. Jos nuoren saa selviytymään 18 vuoteen asti tupakoimattomana, niin hän tuskin ryhtyy käyttämään huumeita. Amerikassa tehdyt tutkimukset näyttävät kiistatta, että mitä aikaisemmin tupakointi aloitetaan, sitä suurempi riski on. Eräs helsinkiläinen nuori narkomaani on todennut huumeiden kokeilusta keskusteltaessa: Vain niillä, jotka eivät polta röökiä, on kynnys korkealla.. (Eriksson 2001, 3.) Verrattuna 70-luvun alkuun nuorten tupakointi oli Suomessa 80-luvulla vähäisempää sekä poikien että tyttöjen kaikissa ikäryhmissä. Tupakointi oli vuonna 1987 suurin piirtein yhtä yleistä kuin juuri ennen tupakkalain voimaanastumisajankohtaa vuonna Tupakointi väheni nuorten keskuudessa 70-luvulla, mutta alkoi lisääntyä 80-luvun puolivälissä. 90-luvun alussa tupakointi oli jälleen vähentynyt. (Rahkonen 1994, 39.) Nuorten terveystapatutkimus (Rimpelä, Rimpelä, Vikat, Ahlström, Huhtala & Lintonen 1997.) kertoo nuorten tupakoinnin ja päihteiden käytön kehityksestä vuosina Käyttö on terveyden kannalta mennyt pääasiassa haitalliseen suuntaan, esimerkiksi tupakointia kokeilemattomien osuudet pienenivät vuotiailla tytöillä vuoden 1989 jälkeen, mutta pysyivät muilla likimain samalla tasolla. Tutkimuksen mukaan nuuskakokeilut ovat lisääntyneet tasaisesti vuodesta 1991 lähtien vuotiailla. Nykyisin kuitenkin nuuskaavien osuudet lisääntyvät lähinnä vain pojissa; tytöissä ei juuri nuuskaajia ole. Tulevissa ammateissamme, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana, joudumme varmasti kosketuksiin tupakoinnin ja sen seurauksien kanssa. Suomessa joka vuosi tupakoinnin aloittaa ihmistä ja tupakkaan kuolee noin 5000 ihmistä (Nieminen 1999, 18). Koko maailmassa tupakka tappaa vuosittain nelisen miljoonaa ihmistä ja vuosittaismäärän ennustetaan nousevan noin 10 miljoonaan kuolemaan vuoteen 2030 mennessä. Puolet näistä kuolemista koskettaa vuotiaita. Tupakoivat menettävät keskimäärin vuotta elämästään. (World Health Organization 1999, 65.)

6 Mielestämme hoitohenkilökunnalla on avainasema tupakoinnin vähentämisessä. Usein terveyskasvattajat ja hoitohenkilökunta olettavat, että tupakan terveysvaarat tunnetaan, eikä niistä tarvitse puhua. Todellisuudessa suuri osa terveydenhoidon ammattilaisistakaan ei tiedä tarpeeksi tupakan todellisista haitoista, tai merkityksestä yksittäisen asiakkaan hoidossa (Nieminen 1999, 32). Moniko esimerkiksi tietää, että tupakoivat sairastuvat jopa viisikymmentä prosenttia todennäköisemmin kuin tupakoimattomat (Maailmanpankki 2000, 24.), tai moniko tiedostaa, että ilman tupakan pitkää historiaa sitä pidettäisiin nykyaikana laittomana, vahvaa riippuvuutta aiheuttavana huumeena (Liite 1). Meidän on pyrittävä ennaltaehkäisemään sairastumisia riittävän aikaisessa vaiheessa, siksi tutkimuskohteeksi valikoituivat nuoret ja nuorille annettava terveyskasvatus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata mitä syitä tupakoimattomuuden taustalta löytyy sekä opettajien ja koululaisten mielipiteitä sekä toiveita terveyskasvatuksesta. Tutkimus toteutettiin Ähtärin Yhteiskoulussa.

7 2 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA 2.1 Entisen Vaasan läänin alueen nuorten terveyskäyttäytyminen Kouluterveyskyselyn tarkoituksena on tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Tutkimuksella saadaan varsin hyvin kattavat tiedot yläasteiden, lukioiden sekä ammatillisten oppilaitosten oppilaista. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Tutkimuksessa käsitellään tuloksia tupakoinnista, alkoholinkäytöstä ja huumekokeiluista sekä näihin liittyvistä asenteista ja terveysopetuksesta. (Rimpelä, Kekki, Luopa, Stubbe & Jokela 2000, 7.) Tässä yhteydessä keskitytään ainoastaan tutkimuksen tupakointiosioon. Kouluterveyskyselyn mukaan vanhempien tupakoiminen oli tärkein yksittäinen lasten tupakointia määrittävä tekijä entisen Vaasan läänin alueella. Kun molemmat vanhemmat tupakoivat, lapset ajautuivat suuremmalla todennäköisyydellä nikotiiniriippuvuuteen kuin tupakoimattomien vanhempien lapset. Tupakointi alkoi kuitenkin useimmiten kodin ulkopuolella vanhempien tietämättä. Yli neljännes vähintään kerran viikossa tupakoivista yläasteen oppilaista arvioi, etteivät vanhemmat tiedä heidän tupakoinnistaan, ähtäriläisistä sitä mieltä oli reilu kolmannes. Tutkimuksessa 44% yläasteen oppilaista ilmoitti olevansa tupakoimattomia. Oppilaista 26% tupakoi kerran viikossa tai useammin. Silmiinpistävä tieto oli se, että yläasteelaisista 17% oli jo lakossa tai lopettanut tupakoinnin. Oppilaat hyväksyivät satunnaisen tupakoinnin, mutta suurin osa ei hyväksynyt runsasta säännöllistä tupakointia. (Rimpelä ym. 2000, 12-13, 20.) Yläasteelaisista 86% piti tupakointia täysin kiellettynä koulussaan, Ähtärin yläasteella tätä mieltä oli jopa 92% oppilaista. Oppilaiden mielestä tupakointirajoituksia valvottiin melko tarkasti, myöskin opettajat ja muu koulun henkilökunta noudatti rajoituksia. Oppilailta kysyttiin, kuinka usein he tupakoivat koulun alueella, koulun läheisyydessä tai koulumatkalla. Tarkastelu rajattiin niihin, jotka tupakoivat vähintään kerran viikossa. Yläasteelaisista noin 28% ilmoitti tupakoivansa koulualueella satunnaisesti ja 47% tupakoi päivittäin. Vastaava osuus Ähtärissä oli 20%, joka oli alhaisin koko entisen Vaasan läänin alueella. Yläasteella oppilaat tupakoivat koulun läheisyydessä yleisemmin kuin koulualueella tai koulumatkalla. (Rimpelä ym. 2000, 13, 22.)

8 Nuuskan käyttö oli selvästi yleisempää pojilla kuin tytöillä. Pojista 20% ja tytöistä kahdeksan prosenttia oli kokeillut nuuskaa 2-50 kertaa. Päivittäin nuuskaa käytti noin kuusi prosenttia pojista, 12% nuuskasi silloin tällöin. Tytöillä edes silloin tällöin nuuskaaminen oli harvinaista.(rimpelä ym. 2000, 21, 22.) Oppilaista 75% kertoi, ettei ole ollut ollenkaan tai korkeintaan yhdellä tunnilla suunniteltua keskustelua tai muuta opetusta tupakoinnista kuluneen lukuvuoden aikana. Suurin osa oppilaista olikin sitä mieltä, että tupakoinnin haitoista ei puhuta liikaa. Tupakan ostoa pidettiin oppilaiden keskuudessa erittäin tai melko helppona. Kuluneen kuukauden aikana alle 18-vuotiaat oppilaat olivat ostaneet tupakkaa yleensä kioskeista tai kavereilta. (Rimpelä ym. 2000, 9, 21, 23.) 2.2 Suomalaisten nuorten terveyskäyttäytyminen Vuonna 2001 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan kaikista Suomen kahdeksas luokkalaisista puolet ja yhdeksäs luokkalaisista noin 40% ei tupakoi nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivia oli 14% vastanneista peruskoululaisista. Lakossa tai lopettaneita oli viidesosa näiltä luokka-asteilta (N= ). Heistä noin kolmasosa ei ollut vielä edes maistanut tupakkaa. Vähintään kerran viikossa tupakoivista 40% ilmoitti molempien vanhemmistaan tietävän tupakoinnistaan. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.) Koulualueella päivittäin tupakoi 40% vähintään kerran viikossa tupakoivista. Peruskoululaisista 80% ilmoitti koulunsa tupakointirajoituksia valvottavan melko tai erittäin tarkasti. Heistä 89% piti tupakointia kokonaan kiellettynä koulussaan, 11% osittain tai kokonaan sallittuna. Vastanneista peruskoululaisista 39% ei muistanut tupakoinnista keskustellun menneen lukukauden aikana. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, ettei tupakoinnin haitoista puhuta liikaa. Heistä 74% piti tupakoinnin ostamista melko tai erittäin helppona. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.)

9 Suurin osa peruskoululaisista nuorista ei ollut kokeillut nuuskaa (75%). Päivittäin nuuskasi vain kaksi prosenttia vastaajista ja he kaikki olivat poikia, joten poikien nuuskan käyttö oli edelleen yleisempää kuin tyttöjen. (http://www.stakes.fi/kouluterveys/2001.) vuotiaiden lasten tupakointi Piia Järvinen on tehnyt vuonna 1998 tutkielman vuotiaiden lasten tupakoinnista sosiaalikasvattajan tutkintoa varten. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää tupakoinnin yleisyys ja oppilaiden tietämys tupakan vaaroista ja vanhempien tupakoinnin vaikutus. Kyselyyn vastasi 171 neljäs - kuudesluokkalaista lasta Tampereelta ja Keuruulta. Vastanneista ei kukaan tupakoinut säännöllisesti, kaksi lasta poltti viikoittain. Tupakkaa maistaneita oli 23% tytöistä ja pojista 77%. Yleensä tupakkaa oli maistettu ensimmäisen kerran 9-11 vuoden iässä. (Järvinen 1998, ) Erityisesti äidin tupakointi näytti liittyvän lasten varhaisiin tupakkakokeiluihin. Tupakoivien äitien lapset olivat maistaneet tupakkaa melkein kaksi kertaa useammin kuin tupakoimattomien äitien lapset. Isien tupakoinnilla ei ollut yhtä selvää vaikutusta. Sisarusten välillä yhteys tupakkakokeiluihin oli vielä suurempi kuin vanhempien. Tämän perusteella lasten lähiympäristöllä oli merkitystä tupakoinnin varhaiseen kokeilemiseen. Vastoin yleistä käsitystä, tutkimuksen mukaan pienemmän kaupungin lapset olivat maistaneet useammin tupakkaa kuin isommassa kaupungissa. (Järvinen 1998, 13, ) Valistusta lapset olivat saaneet vanhemmiltaan ja opettajilta. Myös televisio oli mainittu hyvin useasti tiedonlähteenä. Lasten tietämys tupakasta oli kiitettävällä tasolla ja he viittasivat tupakoinnin aiheuttamiin terveydellisiin haittoihin kysyttäessä syytä tupakoimattomuuteen. (Järvinen 1998, 14, 18.)

10 3 VARHAISNUORUUS Nuoruudessa sekä fyysinen että psyykkinen kehitys on nopeaa. On tärkeää, että nuoruusiässä luodaan uusia, aikaisempaa kypsempiä suhteita molempia sukupuolta edustaviin ikätovereihin, omaksutaan maskuliininen ja feminiininen rooli, opitaan hyväksymään ja hallitsemaan oma keho sekä irtaudutaan vanhemmista ja muista aikuisista. (Karekivi 1999, 23.) Ominaista nuoruuden ajalle on se, ettei nuori enää tiedä millainen pitäisi olla ja mihin vastata. Lapsuuden ajan säännöt eivät enää toimi sellaisenaan. Nuoren identiteettiprosessissa erityisen tärkeää on tuoda itseään esille eri tavoin, toteuttaa itseään ja saada siitä myös palaute. Palautteen saaminen esimerkiksi opettajilta ja omilta vanhemmilta on tärkeää. (Karekivi 1999, ) Nuorelle minän ja oman ruumiin tärkeys liittyy läheisesti kysymykseen terveydestä. Ruumiista halutaan pitää huolta, sen halutaan olevan hyvännäköinen ja terve. Mutta tämänkin jokainen tekee yksilöllisesti. Voidaan valita kasvisruokavalio, hölkkääminen, tanssit tai kuntosalit. Joku keskittyy oman yksilöllisen tyylin luomiseen ja joillakin oman ruumiin tarkkailu saattaa kääntyä anoreksian ja bulimian kaltaisiksi itsekontrollin patologioiksi. Osaa nuorista terveys ei oikeastaan kiinnosta. Vaikeus päättää, miten pitää elää elääkseen terveellisesti, voi johtaa myös välinpitämättömyyteen, sillä näistäkin asioista on monenlaisia tulkintoja. (Jokinen 1997, 42.) Nuoret muodostavat jengejä, heille on tärkeää kuulua kodin ulkopuoliseen ryhmään. He peilaavat itseään muiden nuorten ja esikuviensa kautta. He pyrkivät käyttäytymään samalla tavalla. Voisi kuvitella, että usein ensimmäinen tupakkakokeilu tapahtuukin tällaisessa ryhmässä, harvalle nuorelle tulee mieleen yksinään lähteä kokeilemaan tupakkaa. Olisikin hyvä, jos saisi koko ryhmän mieltämään tupakoimattomuus tavoiteltavaksi asiaksi. Vaikka nuoret tiedostavat tupakoimattomuuden hyödyt, silti he haluavat kokeilla tupakkaa ja aloittaa tupakoinnin. Nuoret haluavat antaa itsenäisen ja auktoriteeteista, kuten vanhemmista ja opettajista, piittaamattoman kuvan, tupakointi toimii yhtenä sen ilmenemismuotona.

11 3.1 Nuoret ja tupakka Nuoret arvostavat terveyttä, mutta se ei useinkaan vaikuta heidän käyttäytymiseensä. Osa nuorista voi kokea terveyden jopa tylsänä ja ikävänä asiana, koska se vähentää nautintoja. Nuoret eivät välttämättä ajattele tekemisiensä, kuten tupakoinnin, haittoja, sillä ne eivät kuulu juuri tähän hetkeen, vaikutukset tulevat vuosikymmenien päästä. Tietävätkö koululaiset, että esimerkiksi amerikkalaisen tutkimuksen mukaan alle 15- vuotiaana aloitettu tupakointi vahingoittaa keuhkoja pysyvästi ja nostaa keuhkosyövän vaaran pysyvästi tupakoimattomien tasoa korkeammalle (Rautalahti 1999, 20)? Kuusisen (1993, 129, 133.) mukaan tupakoinnin aloittamisen syiksi katsotaan tavallisesti sosiaaliset tekijät ja tottumukset. Riippuvuuden kehittyminen ylläpitää tupakoinnin jatkumista. Tupakoinnin aloittamismotivaatioksi on esitetty myös psykososiaalisten kehitystehtävien helpottamista, tupakoinnille altistavia persoonallisuuspiirteitä, tupakoinnin osuutta tunteiden säätelyssä, myönteisiä tupakka-asenteita tai tupakoivien mallien läsnäoloa. Tupakka voi olla myös tärkeä mielihyvän lähde. Tupakointi lisää nautintoaineen käyttöön tottuneen suorituskykyä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden (2001, 3-4.) mukaan usko tupakan laihduttavaan vaikutukseen saattaa vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen. Hän kuitenkin toteaa, että vaikutukset painoon tulevat vasta vuosien kuluttua ja painoerot ovat vain noin 2-3 kiloa tupakoimattomiin verrattuna. Rikkaissa maissa, kuten Suomessa, jopa 80% tupakoivista aloittaa murrosiässä. Pieni- ja keskituloisissa maissa tupakointi aloitetaan yleisimmin hieman yli 20-vuotiaana, vaikkakin aloittamisikä on laskemassa näissäkin maissa. (Maailmanpankki 2000, 2.) Professori Taru Kinnunen määrittelee tupakoinnin kriittiseksi aloitusajaksi ikävuodet 10-16, sillä silloin tapahtuu suurin osa kokeiluista ja nuori tekee tupakointipäätöksensä. Kinnunen katsoo nuorten terveyskäyttäytymiseen olevan neljä tekijää: vanhemmat, kaverit, kouluympäristö ja yksilölliset piirteet. Näiden tekijöiden kautta hän on tarkastellut Finn Twin 12-tutkimusta. Se on jatkuva pitkäaikaistutkimus kaksosten terveydestä ja käytöksestä. (Koivisto 1999, 22.) Kinnunen tuo ilmi vanhempien merkityksen lasten tupakointiin. Nuoret, joiden vanhemmat tunsivat lastensa aikataulut, kiinnostuksen kohteet ja ystäväpiirin, olivat useammin tupakoimattomia. Kotona viihtyminen edistää tupakoimattomuutta. Kinnusen

12 mukaan nuorten suhde kouluun, menestys, läsnäolo, suhteet opettajiin ja koulun ominaisuudet, kuten luokkahenki ja koulun tarjoamat harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä tupakoinnin aloittamisessa. Tupakoinnin aloittamista ennustavia yksilöllisiä piirteitä edustavat professori Kinnulan mukaan esimerkiksi depressio, alhainen itsetunto, impulsiivisuus, myönteinen asenne tupakointia kohtaan sekä eri tavoin ilmenevät riskikäyttäytymiset. (Koivisto 1999, ) 3.2 Nuoret ja nuuska Nikotiiniriippuvuuden tyydyttäminen nuuskaamalla on yleistynyt poikien keskuudessa nopeasti vuoden 1993 jälkeen. Nousu on erityisesti ajoittunut 1990-luvun loppupuolelle. Nuuskan myynti on kuitenkin ollut kiellettyä maaliskuusta vuotiaista pojista nuuskasi vuonna % ja 18-vuotiaista 11%. Nuuskaaminen on nykyään hälyttävän yleistä. Jopa osa 12-vuotiaista käyttää nuuskaa. Nuuskaaminen johtaa nikotiiniriippuvuuteen, pysyvään tupakointiin tai nuuskan käyttöön. Nuuskaa suosivat erityisesti aktiivisesti urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret. (Koivisto 1999, ) Lähes päivittäin seuraliikuntaan osallistuvista pojista yhdeksän prosenttia käyttää nuuskaa, kun muilla osuus on yksi prosentti. Seuratoiminnalla on kuitenkin tupakoimattomuutta edistävä vaikutus, sillä yli kolme kertaa viikossa seuraliikuntaa harrastavilla savukkeiden polttaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin seuraliikuntaan osallistumattomilla. (Rimpelä 2000, ) Nuuskaa Suomeen tulee Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajalaivaliikenteestä, sekä Virosta. Nuuskan maahantuonti on rajoitettua, mutta omaan käyttöön tuonti ei ole kiellettyä. Laivoilta tuotua nuuskaa voi melko helposti ostaa kioskeista ja tupakkakaupoista ympäri maata. Ammattimaiset välittäjät toimittavat nuuskaa laittomaan myyntiin. Tuotevalvontakeskus on pyrkinyt rajoittamaan nuuskan tuontia, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Toistaiseksi ei ole sovittu omaan käyttöön tuotavan nuuskan määrää. (Kunnari & Ojala 2000, 15.)

13 3.3 Terveyskasvatus Pirjo Terho (2000, 399, ) määrittelee terveyskasvatuksen seuraavasti: Terveyskasvatuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään lisäämään ihmisten mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja ja parantaa itsensä ja ympäristönsä terveyttä. Terveyskasvatuksella tarkoitetaan myös sitä toimintaa, jolla pyritään sairauksien ehkäisyyn, ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Terveyskasvatuksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata nuorille mahdollisimman terve ja riskitön kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Koulujen terveyskasvatus ei ole vain hyödyllisten tietojen jakamista, vaan se on prosessi, jossa koulu ja kouluterveydenhuolto yhdessä oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa pyrkivät kehittämään tietoja ja taitoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietoa tarvitaan, ja terveyskasvatuksen tulee olla tietoon perustuvaa ja päämäärähakuista. Tiedot vaikuttavat asenteisiin, mielikuviin ja uskomuksiin. Ellei tietoa ole, nuoret saattavat muodostaa käsityksensä puutteellisten mielikuvien perusteella. Jokainen kouluyhteisön jäsen voi osallistua terveyskasvatuksen opettamiseen omalla tavallaan. Vaikuttajatahoja on yhtä monta kuin vaikutuksiakin. Perinteisesti terveyskasvatusta on annettu kansalaistaidon ja liikunnan tunneilla. Nykyään tupakka-asioista puhutaan liikunnan, kotitalouden, oppilaanohjauksen ja biologian tunneilla. Lisäksi terveyskasvatusta eri muodoissa antavat kouluterveydenhuolto, oppilashuoltoryhmä, nuorisoja raittiustoimi, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta sekä seurakunta. Vuosien 1989 ja 1998 välillä tupakka- ja päihdeopetuksessa ei ole tapahtunut suuremmin muutoksia. Tupakka-asiaa käsitellään pakollisena vain luokilla, 9. -luokalla se on valinnaisena aineena. (Karekivi 1999, ) 3.4 Terveystieto oppiaineena Koululakeja uudistettaessa vuonna 1998 terveystieto ei ollut mukana hallituksen esityksessä, jossa keskeiset oppiaineet luetellaan. Monet tahot, esimerkiksi Terveydenhoitajaliitto, esittivät terveystietoa omaksi oppiaineeksi. (Urjanheimo 2000, 26.) Hallitus on tehnyt esityksen, että perusopetuksessa kaikille oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi lisättäisiin terveystieto. Kansalaistaito poistettaisiin keskeisten oppiaineiden luettelosta. Opetuksen tavoitteena olisi opettaa terveystietoja ja -taitoja, terveyttä edistäviä asenteita, lisätä valmiuksia pohtia terveyteen ja sairauksiin liittyviä arvoja, sekä edistää terve-

14 yskulttuuriin liittyvää arviointikykyä. Terveystietoa opetettaisiin peruskouluissa noin 260 oppituntia, luokilla terveystietoa opetettaisiin kolme vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on, että opetus voitaisiin aloittaa lukuvuodesta opetuksen järjestäjän päättämältä vuosiluokalta ja laajennettaisiin vuosittain yksi luokka-aste kerrallaan. Tätä esitystä ei ole vielä hyväksytty ja vahvistettu. (Opetusministeriö 2000, 34.) Filosofian tohtori ja liikunnan lehtori Pertti Helinin mielestä peruskoulun terveystiedon opetuksella tulee olemaan huomattava vaikutus lasten ja nuorten terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen. Helinin mukaan tämän edellytyksenä on se, että opettajien pätevyyteen, koulutukseen ja aineen arvostukseen kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Hän pitää terveystiedon onnistumisen suurimpana uhkana opettajien pätemättömyyttä. Huomiota tulisi kiinnittää opettajien täydennyskoulutuksen ja aineenopettajien peruskoulutuksen kehittämiseen. Helin liittäisi terveysliikunnan sisällöltään terveystiedon alueeseen. Sen pyrkimyksenä on liikuntaan oppiminen eikä kilpailutoiminta. Liikuntapoliittista ohjelmaa tulisi kehittää niin, että heikoimmastakin liikkujasta tulisi tärkeä. Helin muistuttaa, että mitä huonommat liikunnalliset lähtökohdat, sitä tärkeämpi lapsi on liikkujana. (Koivisto 2000a, ) Tutkimusprofessori Matti Rimpelälläkin on sanottavansa terveystiedon opetuksesta. Hänen mielestään useissa puheenvuoroissa terveystieto pelkistyy tapakasvatuksen perusteluiksi ja esillä ovat enemmän hyvän elämän arvot ja asenteet kuin vankka tieto ja ymmärrys terveyden perusteista. Tuntikehyksistä ja pätevyyksistä puhuttaessa unohdetaan helposti terveystieto ja lapsen terveys. (Koivisto 2000b, 7.)

15 4 TUPAKKASÄÄDÖKSET Taloustieteen perusteiden mukaan tuotteen hinnan noustessa kysyntä laskee. Aiemmin uskottiin tupakoivien olevan niin riippuvaisia, että he ostaisivat tupakkaa mihin hintaan tahansa. Esimerkiksi Kanadassa, Iso-Britanniassa ja monissa muissa maissa tupakkaveron nostaminen vähensi huomattavasti kulutusta. Tutkimukset paljastavat, että hinnan nostaminen tukee tupakoinnin lopettamista, estää aloittamista ja vähentää tupakoinnin uudelleen aloittavien määrää. (Maailmanpankki 2000, 38.) Jos tupakka tulisi nyt markkinoille, ei yhdenkään länsimaan lainsäädäntö hyväksyisi sitä lailliseen myyntiin sen haitallisuuden vuoksi. Lailla on tärkeä merkitys tupakan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja käyttöä säätelevänä tekijänä. (Nieminen 1999, 29.) 4.1 Vuoden 1977 säädökset Joitakin yleisiä tiloja, kouluja, teattereita ja muita valikoituja erityistapauksia koskevia kieltoja lukuun ottamatta tupakoinnin rajoittaminen ennen vuoden 1976 lakia, joka astui voimaan vuonna 1977, rakentui lähinnä valistuksen ja mainontaa koskevien vapaaehtoisten sopimusten varaan. Vuoden 1977 tupakkalaki: 1999, 45.) * Kaikkien tupakkatuotteiden mainonta kuluttajille kielletään. * Varoitukset tupakkapakkauksiin tulevat pakollisiksi. * Vahingollisille aineille asetetaan ylärajat. * Tupakointi kielletään kouluissa, julkisissa liikennevälineissä ja julkisissa tiloissa lukuunottamatta tupakointiin varattuja tiloja. * Tupakan myynti kielletään alle 16-vuotiaille (esitys asiasta tehtiin jo vuonna -61.). * Tupakkaveron tuotosta täytyy 0,5% osoittaa tupakoinnin vastaiseen tutkimukseen ja kasvatukseen (tämä prosenttimäärä laski myöhemmin 0,4 prosenttiin ja on nykyisin 0,45%.). (Hakkarainen 2000, 46. Nieminen

16 4.2 Vuoden 1995 säädökset Merkittävä muutos Suomen tupakkalainsäädäntöön tehtiin vuonna Uudistus merkitsi tupakkapolitiikan huomattavaa kiristämistä. Vuoden 1995 tupakkalaki: * Tupakointi kielletään kaikilla työpaikoilla, paitsi yhden henkilön käyttämissä omissa työhuoneissa tai erityisissä tupakointiin varatuissa tiloissa. * Tupakkatuotteiden myynti kielletään alle 18-vuotiaille. * Myyntikielto koskee myös savuttomia tupakkatuotteita. * Nuuskan myynti kielletään koko Suomessa. * Kaikenlainen tupakan menekinedistäminen kielletään. * Tupakointi kielletään myös koulujen piha-alueilla. (Hakkarainen 2000, 66. Nieminen 1999, 46.) Vuoden 1994 uudistusten jälkeen ryhdyttiin melkein heti suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä. Ravintolatupakoinnin rajoittamista ja tupakansavun syöpävaarallisuusluokitusta koskevissa asioissa pyrittiin etenemään nopeasti uusiin säännöksiin. Vaikka todisteet olivat riittävät tupakansavun karsinogeenisyydestä, ei siitä saatu aikaiseksi hallituksen esitystä, vastustus oli liian voimakasta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tiukensi hallituksen esitystä ja lisäsi siihen mm. karsinogeenisyysluokituksen. Vuoden 2000 tupakkalaki: * Yli 100 neliömetrin suuruisessa ravintolassa 30% tilasta tulee varata tupakoimattomille ja vuodesta 2001 lähtien 50% tilasta. Pinta-alaltaan neliömetrin suuruisia ravintoloita määräys koskee vuodesta Alle 50 neliömetrin suuruisia paikkoja säädös ei koske lainkaan. * Tupakointi kielletään ravintoloiden baaritiskeillä ja pelitiloissa, ellei työntekijöitä voida muutoin suojella tupakansavulta, ilmastointi on ensisijainen vaihtoehto. * Tupakansavu liitettiin syöpävaarallisten aineiden luetteloon. (Hakkarainen 2000, )

17 Tämä lakiuudistus koskee yläasteikäisiä nuoriakin, sillä laki käsittää ravintoloiden lisäksi esimerkiksi kahvilat ja huoltoasemat, joissa myös heillä on lupa oleskella. 4.3 Tupakkakulttuurin muutoksia Suomessa on 20 vuodessa toteutettu paljon tupakkaa koskevia terveyskampanjoita sekä terveyskasvatuskeskuksen että lukuisten vapaaehtoisjärjestöjen toimesta. Lakisääteisellä terveyskasvatuksella on todettu olevan merkitystä tupakan kulutuksen laskuun Suomessa. (Nieminen 1999, 45.) Tupakoinnin kulttuurisen aseman muutos on kiistaton. Se näkyy sekä lainsäädännössä että keskusteluissa. Tupakoinnista on tullut vaivautuneisuutta aiheuttava ja selittelyjä vaativa asia, paitsi ehkä nuorten keskuudessa. Tupakoinnin uusia rajoituksia on perusteltu tupakoimattomien oikeudella puhtaaseen, savuttomaan ilmaan. Kun tupakointi tehdään kieltojen avulla ei-toivotuksi, ei-hyväksytyksi ja miltei kaikkialla kielletyksi, se rajaa tupakoijat vähemmistöksi. Tämä voimistaa heidän yhteenkuuluvuuttaan ja saa heidät suhtautumaan uhmakkaasti sekä kieltojen laatijoihin että tupakoimattomiin. (Hakkarainen 2000, 173, 176, Nieminen 1999, 54.) Kritiikkiä Suomen tupakkapolitiikkaa kohtaan ilmeni VTM:n toiminnanjohtajan, Mervi Haran (2001, 32-33) kirjoittamassa artikkelissa: Haettavana: Kiinnostus nuorten tupakoinnin ehkäisyyn. Hänen mielestään nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisy ja vähentäminen on jätetty tietoisesti sivuun kuluneiden 20 vuoden aikana. Pääpaino on ollut aikuisten tupakoinnin vähentämisessä, koska nuorten tupakoinnin seuraukset näkyvät vasta parinkymmenen vuoden päästä. Tästä näkökulmasta katsoen nuorten tupakointi ei koskaan nousekaan tärkeäksi terveyden edistämisessä. Hara kuitenkin uskoo asioiden muuttuvan, sillä eduskunta on pari vuotta sitten antanut lausuman, jossa se edellytti että hallitus ottaa lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistämisen tupakoinnin vähentämispolitiikkansa painopistealueeksi ja tekee kansanterveyskertomuksessa selkoa eduskunnalle käytetyistä keinoista ja tuloksellisuudesta.

18 5 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksella haluttiin saada selville, mitä Ähtärin yhteiskoulussa tehtiin nuorten tupakoimattomuuden edistämiseksi. Kartoitettiin myös, mitä oppilaat sekä opettajat toivoivat tehtävän tupakoimattomuuden edistämiseksi ja mitkä olisivat heidän mielestään tehokkaimmat keinot vaikuttaa siihen. Pyrittiin selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat tupakoinnin aloittamiseen. Tutkimusongelmat ovat: 1. Mitkä ovat nuorten tupakoimattomuuteen vaikuttavat asiat? 2. Mitä oppilaat odottavat koulun tekevän tupakoimattomuuden edistämiseksi? 3. Mitkä ovat opettajien mielestä koulun keinot tupakoimattomuuden edistämiseksi?

19 6 TUTKIMUKSEN KULKU 6.1 Opinnäytetyön suunnittelu Tutkimusaihetta mietittäessä otettiin yhteyttä Ähtärin yhteiskoulun terveydenhoitajaan. Terveydenhoitaja toivoi tutkittavan tupakoimattomuutta. Häntä kiinnosti, mitä syitä tupakoimattomuuden taustalta löytyy. Hän toivoi uutta tietoa tupakoimattomuutta edistävistä asioista. Aluksi mietittiin pitäisikö tutkimukseen ottaa mukaan kaikki yhteiskoulun oppilaat tai pitäisikö tutkimuksessa verrata lähiseudun kuten Ähtärin, Soinin, Alavuden tai Lehtimäen yhteiskoulujen 7-luokkalaisten tuloksia. Tutkimus olisi kuitenkin tullut siten huomattavan laajaksi. Tutkimus rajattiin Ähtärin yhteiskoulun 7-luokkalaisiin, mutta mukaan päätettiin ottaa myös opettajien näkökulma, jotta tutkimuksesta tulisi kattavampi. Opettajathan toimivat terveyskasvatuksen antajina. Tutkimus koostui kahdesta osasta, 7-luokkalaisten (Liite 2) sekä opettajien (Liite 3) kyselyistä. 7-luokkalaiset määräytyivät tutkimuskohteeksi, koska ajateltiin heissä vielä näkyvän oman kotikylän ja ala-asteen vaikutuksen. Uskomme, että tämän ikäisiin pystyy vaikuttamaan enemmän kuin 8-9 -luokkalaisiin. Toisaalta ei olisi voitukaan tutkia muita luokka-asteita juuri tehdyn kouluterveyskyselyn vuoksi. Uuden kyselylomakkeen täyttö olisi voinut turhauttaa heitä. Tutkimussuunnitelman valmistuttua anoimme virallista tutkimuslupaa (Liite 4) Ähtärin yhteiskoulun rehtorilta. Lupa-anomus hyväksyttiin opettajien kokouksessa. 6.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimus on kartoittava ja selittävä kvantitatiivinen tutkimus. Kyselylomakkeeseen päädyttiin tutkittavien suuren määrän vuoksi. Siten tutkija ei vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin, toisin kuin haastattelussa. Kaikki vastaavat samaan kysymykseen ja vastauksista saadaan vertailukelpoisia. Kyselylomakkeen muita hyviä puolia

20 Raine Vallin (2001b, 30.) mukaan on se, että pystytään kysymään monia kysymyksiä, varsinkin kun laadittiin valmiit vastausvaihtoehdot. Aineiston kerääminen ei aiheuta suuria kustannuksia ja ajansäästö on huomattava haastatteluihin verrattuna. On määritelty, että on tärkeää säilyttää vastaajan mielenkiinto kyselylomakkeen alusta loppuun saakka. Liian pitkään lomakkeeseen ei jakseta keskittyä ja vastaukset kärsivät. Kokonaisuutena vastaaminen ei saa viedä kohtuuttomasti aikaa. Vastaaminen täytyy pyrkiä tekemään vastaajalle mukavaksi. Näin maksimoidaan vastausten määrä ja totuudenmukaisuus. (Valli, 2001b, ) Koululaisten kyselylomake oli kvantitatiivinen (määrällinen), mutta opettajien lomakkeessa on myös kvalitatiivisia (laadullisia) kysymyksiä. Peruslähtökohta kvantitatiiviselle mittaamiselle on se, että kyseistä mitattavaa kohdetta pystytään mittaamaan siten, että tuloksella on numeerinen sisältö (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma, 1994, 36). Kvalitatiivisen tutkimuksen päämääränä on hahmottaa merkityksiä, joita tutkittavat itse omalle toiminnalleen antavat, ja joiden avulla he elämäänsä ja ympäristöään jäsentävät (Leskinen, 1995, 13). Tässä tutkimuksessa tämä näkyi esimerkiksi kysymyksissä, joissa tiedusteltiin opettajien mielipiteitä ja käsityksiä nuorten tupakoinnista ja terveyskasvatuksesta. Koululaisten kysymyksistä pyrittiin tekemään mahdollisimman helppoja, muisteltiin millaista oli olla siinä iässä ja yritettiin suhteuttaa kysymysmuodot siihen ikäkauteen. Oppilaille laadittiin vain yksi avoin kysymys, jossa tiedusteltiin tupakan maistamisikää. Ajateltiin, ettei koululaisten mielenkiinto ja jaksavuus riittäisi avoimiin kysymyksiin vastaamiseen ja monivalintatehtäviin olisi helpompi vastata. Valmiit vastausvaihtoehdot auttaa vastaajaa muistamisen sijasta tunnistamaan osuvimman vaihtoehdon. Käytettiin myös strukturoitujen kysymysten ja avointen kysymysten välimuotoa, joissa valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi esitettiin avoin kysymys. Tällaisen vastausvaihtoehdon kautta uskotaan saatavan uusia näkökulmia (Hirsjärvi, Remes & Sajavaaara 2000, 186). Ajallisesti heidän olisi ollut mahdotonta vastata moneen avoimeen kysymykseen ja meidän olisi ollut lähes mahdotonta käsitellä monta avointa kysymystä. Käytettiin myös asteikkoihin perustuvaa kysymystyyppiä, jossa esitettiin väittämiä ja vastaaja valitsi niistä sen, miten voimakkaasti hän on samaa mieltä tai eri mieltä kuin esitetty väittämä.

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä SELVITYS Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015 Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot. Ammattikoululaisten seksuaali- ja lisääntymisterveysasenteet

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005

Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005 Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON TÄRKEÄ OSA URHEILUNJÄRJESTÖJEN NUORISOTYÖTÄ

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON TÄRKEÄ OSA URHEILUNJÄRJESTÖJEN NUORISOTYÖTÄ LEHDISTÖTIEDOTE JULKAISUVAPAA 24.4.2006 TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON TÄRKEÄ OSA URHEILUNJÄRJESTÖJEN NUORISOTYÖTÄ Taustaksi Liikuntajärjestöt tekevät laajaa nuorisotyötä. Koska ne näin kokevat tekevänsä palveluksia

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot