Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut."

Transkriptio

1 9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen AVH-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. AVH-sairastaneet saavat tarvitsemansa kuntoutuksen iästä ja kotipaikasta riippumatta. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ei riitä pelkkä erinomainen akuuttihoito. Akuuttihoitoa tulee seurata tehokas jatkokuntoutus, mikä on kiinteä osa saumatonta hoitoketjua. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia kaikille sitä tarvitseville. 40 % sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista ja moniammatillista kuntoutusta, jota annetaan kuntoutusyksiköissä ja -osastoilla paikan kuntoutusosaston arvioidaan huolehtivan n asukkaan AVH-kuntoutustarpeesta. Eniten kuntoutuksesta hyötyvät iäkkäät ja vaikeasti halvaantuneet potilaat. Osa sairastuneista hyötyy avokuntoutuspalveluista, joiden turvaamiseksi tarvitaan riittävästi erityistyöntekijöitä kuten fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja sekä neuropsykologeja. Käypähoitosuositus käytäntöön. 2. Vammaispalvelut toteutuvat oikeudenmukaisesti ja mahdollistavat osaltaan toimivan arjen. AVH-sairastaneille jää pysyviä arkielämää ja osallistumista haittaavia jälkioireita. Vammaispalvelulain perustella järjestettävät palvelut ja tukitoimet olisivat usein em. esteiden poistajia tai lieventäjiä. Kirjavat soveltamiskäytännöt subjektiiviseen oikeuteen perustuvien palveluiden osalta sekä budjettisidonnaisuus harkinnanvaraisten palveluiden osalta nousevat usein esteiksi vammaispalveluiden toteutumiselle. Myös ikärasismiin sorrutaan, kun lakia sovelletaan iäkkäisiin. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

2 9/2012 AVH-sairastaneet kohtaavat usein ymmärtämättömyyttä, kun kaikki vammat tai oireet tai niistä johtava haitta ei näy päällepäin tai kuulu puheessa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille merkittävimmät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat kuljetuspalvelu, asunnonmuutostyöt ja henkilökohtainen apu. Palvelusuunnitelmia laaditaan turhan vähän vallitsevaan tarpeeseen nähden. Henkilökohtainen apu: lain soveltaminen käytäntöön sujuvaksi. Kuljetuspalvelut tulee järjestää toimiviksi (kuntarajat) ja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 3. Työhön paluuta tuetaan tarvittaessa on tarjottava mahdollisuus mielekkääseen päivätoimintaan. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. AVH:n sairastanut työikäinen saattaa joko palata työelämään liian nopeasti tai saada eläkepäätöksen liian kevyin kriteerein. Usein tarvitaan neuropsykologista arviota siitä, miten ja milloin työhön paluu on mahdollista vai onko eläkeratkaisu kuitenkin se paras vaihtoehto. Tähän työhön tarvitaan toimintamalli, jota työstetään yhdessä AVHkuntoutuksen ammattilaisten ja työelämän osaajien kanssa Aivoliiton hallinnoimassa hankkeessa. Vaikeavammaisten päivätoimintaa tulee olla riittävästi tarjolla ja sen tulee olla sisällöltään mielekästä ja erilaiset tarpeet huomioivaa. 4. Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn panostetaan. Hoidettavat riskitekijät pitää tuntea: kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähentää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Tunnetko Yksi elämä -hankkeen? Mitä voisimme tehdä yhdessä? Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

3 9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen SLI-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. Kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan mahdollisimman varhain. Neuvolan henkilökunnan pitää tunnistaa kielellinen erityisvaikeus kiinnostusta ja koulutusta tarvitaan. Kun vanhemmat tai neuvolan/päivähoidon henkilökunta epäilevät kielellisiä ongelmia, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2 2,5 vuoden ikäisenä. Varhainen tuki: neuvoja ja ohjeita vanhemmille kodin arkeen. Käypähoitosuositus ohjenuoraksi. Riittävästi resursseja. 2. Perheille järjestetään tarvittava ammattitaitoinen tuki ja palvelut ajoissa. Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus sekä kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa. Tukitoimet tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Ohjauksen antaminen ja perusterveydenhuollossa käynnistetty puheterapia ovat tärkeitä. Ne eivät edellytä, että SLI-diagnoosi on jo varma. Jos tukitoimet käynnistetään vasta, kun SLI on diagnosoitu, on menetetty ennusteen kannalta tärkeää varhaista kuntoutumisaikaa. Pienet päiväkoti- ja opetusryhmät ovat suositeltavia. Melu on haitallista lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Koulussa oleellista on vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kielelliset ongelmat huomioiva opetus. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

4 9/2012 Opetusmuotoa valittaessa on huomioitava kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen kouluikään mennessä sekä odotettavissa oleva kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen. Oppimisvaikeudet ja kielelliset vaikeudet on huomioitava myös toisen asteen koulutuksessa. Jos on ilmeistä, että lapsi ei selviydy peruskoulun oppimäärästä yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen, jolloin opetus alkaa vuosi tavanomaista varhaisemmin. Koulussa oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 3. Nuorten opiskelumahdollisuuksista ja työllistymisestä huolehditaan. Koululaisten ja opiskelijoiden oppioikeuden toteutuminen edellyttää oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia. Koulunkäynnin ja opiskelun sujumisen edellytyksenä on, että tarvittavat palvelut ja tukitoimet ovat käytettävissä. Usein koululaiset ja opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen liittyvien alue- ja kuntakohtaisten erojen vuoksi. Tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen on turvattava - tukitoimet on toteutettava yksilöllisen tarpeen mukaan. Lukioverkon harventuminen voi tarkoittaa, että vammaiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan lisää esim. henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluita - lukion on jatkossakin etäisyyksistä huolimatta oltava todellinen vaihtoehto myös vammaisille nuorille. Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien työelämään tutustumisjaksojen tavoitteena on mm. tukea koulutus- ja ammatinvalintaa. Perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa työharjoittelujen merkitys osaamisen laajentajina ja työelämäkokemuksen antajina on tärkeä. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

5 Terveet aiheet kuntavaaleihin Valtuustoon tarvitaan ihmisiä, joille kuntalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat pitkän aikavälin arvovalintoja. Siellä ei ole tarvetta lyhytnäköisille päättäjille, joiden säästämisinto ohittaa kuntalaisten oikeuden lakisääteisiin palveluihin. Terveydenhuoltolaki voimaan myös käytännössä Kuntalainen voi valita, kuka häntä hoitaa. Terveydenhuoltolaki turvaa valinnanvapauden niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Niukkuuden vallitessa lakisääteisten palveluiden tulee olla etusijalla. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollon palveluita on oltava niiden tarvetta vastaava määrä. Nyt lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Kesken oleva kuntauudistus ei voi olla syy lain noudattamatta jättämiseen. Kuntoutus osaksi hoitoketjua Erityishuomiota kunnissa tarvitsee toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus, joka nyt on erittäin kirjavaa, vaikka laki antaa selkeät puitteet ja velvoitteet sen toteuttamiseen. On kuntia, joissa velvollisuudet hoidetaan vasta epäkohtien tai selvien virheiden julkistamisen jälkeen. Toimintakyvyn palauttaminen merkitsee ihmiselle itselleen paljon. Sillä saavutetaan myös juuri niitä säästöjä, joihin hallinto aina vetoaa palveluita riisuessaan. Kunnat voivat itse valita, mitä ne tekevät. Tämä korostuu kuntoutuksessa, jonka toteuttamiseksi on useita eri vaihtoehtoja. Järjestöistä löytyy paljon asiantuntemusta ja palveluita, mitä kunnissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Jokainen kuntoutuspäivä vähentää sairauden uusiutumisriskiä, kohentaa elämänlaatua ja omatoimisuutta ja antaa usein mahdollisuuden palata työelämään. Tästä hyötyy lyhytnäköinenkin talouspolitiikka. Terveydenhuoltolaki turvaa sairastuneen oikeuden saada henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuntoutus on saumaton osa hoitoa. Monimutkainen rahoitus kaipaa selkeyttä Terveydenhuollon monikanavainen rahoitusmalli ruokkii kustannusten vyöryttämistä maksajalta toiselle. Onneksi sitä on hallitusohjelman mukaisesti ryhdytty uudistamaan. Vaikka kuntien talous on niukan valtion avun kurimuksessa, kunnan on silti järjestettävä mm. lääkinnällinen kuntoutus lain määräämissä aikarajoissa - olkoonpa kuntoutuksen maksaja sitten Kela, vakuutuslaitos tai kunta itse. Terveyspäätöksiä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaikkeen kunnan toimintaan. Yhtä hyvin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan kuntalaisten hyvinvointiin. Terveyttä edistävän päätöksenteon hyödyt näkyvät viiveellä vuosien kuluttua ja niiden yhteyttä kuntalaisten terveyteen ja elämänlaadun paranemiseen on usein vaikea osoittaa. Kunnallinen terveyspolitiikka ei siis rajoitu pelkästään sairastuneiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Teksti on laadittu osana Yksi elämä -hankekokonaisuutta yhteistyössä Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton asiantuntijoiden kanssa.

6 Infokirje Kantti kestää -tapahtumista Hyvä huominen rakennetaan yhteistyössä (KENEN) KANTTI KESTÄÄ Tietävätkö kuntavaaliehdokkaat, millaista on olla neurologisesti sairastunut tai vammautunut ihminen tämän päivän Suomessa? Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) kertoo siitä heille. NV:n kantti kestää kutsua ehdokkaita yhteisten asioiden ja boccia -pelin ääreen. Kestääkö kuntavaaliehdokkaiden kantti ottaa NV-haasteet vastaan? Neurologiset vammaisjärjestöt voivat tarjota kunnille, päättäjille ja muille sidosryhmille elintärkeää tietotaitoa ja osaamista. Elämäntarinoiden lisäksi meillä on tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta arjen tarpeista, palvelujen toimivuudesta sekä hyviksi havaituista käytännöistä. Boccia tapahtumia järjestetään Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Etelä-Karjalan NV-verkostolla on Amazing race -tapahtuma Lappeenrannassa. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa on vähintään kaksi NV-järjestöä. Tapahtumissa kisataan myös pisteistä ja luonnollisesti parhaat pelaajat palkitaan. Myös yhdistykset voivat saada palkintoja. Pistetilannetta seurataan sivuilla ja Facebookissa facebook.com/nvfanit Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden elämää koskettaa jokin neurologinen sairaus tai vamma. Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) edustaa 14 valtakunnallista etujärjestöä: ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Muistiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MGyhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys. Tapahtumia järjestäville yhdistyksille Kiitos, kun otitte Kantti kestää -tapahtuman järjestämishaasteen vastaan ja mahdollistatte kuntavaaliehdokkaiden ja yhdistystoimijoiden kohtaamisen boccia-kisan merkeissä. Tapahtumasta voi tehdä juuri omannäköisensä. Pääasia on, että vaaliehdokkaat ja järjestöjen ihmiset kohtaavat ja tulevat tutuiksi. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa tulee olla vähintään kaksi NV-järjestöä. Toki näkyminen on sitä vaikuttavampaa mitä enemmän osallistuvia järjestöjä on.

7 Vetäjäjärjestö ottaa yhteyttä alueensa NVjärjestöihin ja tarjoaa heille yhteistyötä tai osallistumisesta kiinnostunut järjestö voi ilmoittautua suoraan vetäjälle. Tapahtumien vetäjien yhteystiedot Joensuu: Liisa Karvinen, puh , Jyväskylä: Anja Sukanen puh , Lahti: Eero Keto, puh , Oulu: Tanja Vihriälä-Määttä, puh tai , Rauma: Heli Granholm, puh , Seinäjoki: Tiina Kortesmäki, puh , Tampere: Turku: Marita Untovuori, puh , Lappeenranta: Amazing race -tapahtuma, järjestäjä Etelä-Karjalan NV-verkosto. Vaalipäivät: Ennakkoäänestys on ja varsinainen vaalipäivä Kaikkien vaaliehdokkaiden nimet ovat tiedossa Liitteenä on tikapuuohje siitä, mitä tapahtumien järjestämisessä tulee huomioida. Infopaketit tulossa Infopaketeissa on ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseksi. Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 37. Sen sisältö on seuraava: Boccia-ohjeet Miten otat yhteyttä tiedotusvälineisiin Tapahtuman logo ja sen käyttöohjeet Pisteytyskisan salaisuudet Vinkkejä siitä, mistä löytää ehdokastietoja (kunnallisjärjestöjen sivut, puolueitten valtakunnalliset sivut, nettiosoitteita) Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 39. Sen sisältö on seuraava: Kantti kestää -julisteita Kutsukirjemalli (miten kutsutaan ehdokkaat) Tarvittaessa kerrataan aiemmin annettua tietoa Tietoa palkinnoista Jälkihoito Tapahtumista saadut kokemukset kerätään kyselylomakkeella Kokemukset jakoon/tiedoksi NVjärjestöille Tiedotusta myös medialle ja yhteistyötahoille Kahdella paikkakunnalla mukana on toimittaja tekemässä juttuja tapahtumista NV-lehtiin Lisätietoa vaalivaikuttamistyöryhmältä: Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam, puh , Toiminnanjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, puh , Viestintäpäällikkö Minna Heikkilä, puh , Tiedotuspäällikkö Kaija Lindström, puh ,

8 NV-yhdistysten kunnallisvaalitempaus 2012 Vinkkejä, miten pääsette liikkeelle 1. Kokoonkutsuja: ota yhteyttä vähintään yhteen, mielellään useampaan paikkakuntanne neurologiseen yhdistykseen. 2. Sopikaa yhdessä tapahtumanne aika, paikka ja keskinäinen työnjako. Työnjakoehdotus: kokoonkutsuja ohjelmavastaava tiloista vastaava välinevastaava tiedotuksesta ja kutsuista vastaava 3. Ottakaa yhteyttä kuntanne virkailijoihin (esim. sosiaali ja terveys-, liikunta-, vapaaaika-, kulttuuri- jne.) tapahtumiin liittyvissä asioissa, esimerkiksi tilan ja välineiden pyytämiseksi, heidän edustajiensa kutsumiseksi mukaan jne. 4. Sopikaa Kantti kestää -kunnallisvaalitempauksenne järjestämisen vaatimista toimenpiteistä, kulujen kustantamisesta, kutsujen lähettämisestä, ehdokkaiden nimilistojen saamisesta jne. Huom! NV lähettää tapahtumiin julisteita ja tiedotusaineistoa maksutta. 5. Ehdokaslistat vahvistetaan , jolloin ne ovat käytettävissänne täydellisinä. 6. Sopikaa tilaisuuden ohjelman vastuista (tervetulopuhe, ehdokkaiden emäntänä tai isäntänä toimiminen, pelinjohtaja, kahvinkeittäjä, pöydänkattaja, siivous jne.) 7. Varmistakaa myös, että omien yhdistystenne väki saapuu paikalle runsain joukoin. Median edustajiakin on hyvä houkutella mukaan. 8. Lähettäkää ehdokkaille kutsut tulla tilaisuuteenne tapaamaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Mallikutsu on tulossa infopaketissa viikolla 39. Kutsussa voi olla myös lyhyt esittely tilaisuuden järjestävistä yhdistyksistä. Muistakaa mainita kutsujat ja kannustaa ehdokkaita osallistumaan Oikein onnistuvaa kunnallisvaalitempausta! NV-järjestöjen kuntavaalityöryhmän puolesta Sirkku Lindstam

9

10 Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkkokauppa, numerosta (ma ke) tai sähköpostitse Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p

11 Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH. Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Ischemic Attack). Sairastuvuus Vuosittain noin suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon (ICH) ja lukinkalvon alaisen verenvuodon (SAV). Noin henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin henkilöä. Yhteensä vuosittain noin suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. Kuolleisuus Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy miestä ja naista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt 20 vuoden kulues sa alle puoleen. Eniten on laskenut aivoinfarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, joka on nykyään noin 19 % ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Esiintyvyys Sairastuneita arvioidaan olleen Suomessa vuoden 2009 alussa Ennuste AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. 17 % aivoinfarktipotilaista sairastuu vuoden kuluessa uudestaan ja 25 % kuolee vuoden kuluessa. Osa sairastuneista (10 20 %) dementoituu, toistuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät dementian riskiä. Kolmanneksella sairastaneista esiintyy afasiaa, häiriötä kielellisissä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan olevan noin Vaikka ennuste on parantunut, AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kustannukset AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset ovat noin euroa, josta akuuttihoidon osuus on noin kolmannes. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin euroa, eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 1,1 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa kuluu hoitopäivää ja perusterveydenhuollossa lisäksi hoitopäivää vuosittain. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja varhaisvaiheen kuntoutus tehostu. AVH aiheuttaa noin 7 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Hoidettavat riskitekijät Hoidettavat riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Ennaltaehkäisy Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähen tää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Akuuttihoito Aivoinfarktin ainoa tehokas lääkehoito on liuotushoito 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. Mitä no peammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset. Akuutti AVH tunnistetaan jo ensihoidossa, kunhan on soitettu yleiseen hätänumeroon 112, jolloin myös hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, joissa ei ole päivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteellistä (telestroke) apua eli Meilahden sairaalan akuuttihoitoon perehtyneen neurologin apua. Tämä järjestelmä ei vielä kata koko Suomea. Liuotushoito ei sovi kaikille potilaille, mutta hoito AVH-yksikössä sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden toipumisennustetta. Hyvällä akuuttihoidolla ja kuntoutuksella saavutetut tulokset säilyvät vuosia. Kuntoutus Sairastuneista noin 45 %:n arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa ja sitä seuraavina kuukausina. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan ainakin , mikä sisältää myös ylläpitävän kuntoutuksen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuminen riippuu AVH:n tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista (halvausoireet, kielellisten ja muiden henkisten toimintojen ja pidätyskyvyn häiriöt), potilaan iästä ja liitännäissairauksista, sairas tumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Työhön paluu Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs, siis useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku p /2012

12 Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Kohonnut verenpaine vaurioittaa sekä aivoja että sydäntä. Verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Perinnöllinen alttius ja elämäntavat vaikuttavat kohonneen verenpaineen kehittymiseen. Seuraavilla elämäntapamuutoksilla voit laskea verenpainettasi: Suolan käytön vähentäminen. Pehmeiden rasvojen lisääminen ja kovien rasvojen vähentäminen. Hedelmien, kasvisten ja kuitujen lisääminen ruokavalioon. Säännöllinen liikunta. Ylipainon vähentäminen. Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen. Tupakoinnin lopettaminen. Lääkehoito on tarpeen, jos elämäntapamuutoksista huolimatta verenpaine on edelleen koholla. Kohonneen verenpaineen hoitoon on saatavilla uusia tehokkaita lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Tärkeää on ottaa verenpainelääke säännöllisesti, sillä vain otettu lääke auttaa. Verenpaineen tietää vain mittaamalla Kohonnut verenpaine ei välttämättä aiheuta oireita edes silloin, kun se on huomattavasti koholla. Jokaisen on siis tiedettävä verenpaineensa. Verenpaine voi myös muuttua vuosien saatossa. On tärkeää käyttää luotettavaa mittaria ja opetella oikea mittaustekniikka. Tiedätkö verenpaineesi? Verenpaineen ihanteellinen taso on alle 120/80 mmhg. Tyydyttävä eli korkea normaali paine on /85 89 mmhg. Kohonnut verenpaine on 140/90 mmhg tai korkeampi. Mittaa oikein Istu rennosti ja nojaa tuolin selkänojaan. Pidä käsi ja käsivarsi, josta mittaat rentona ja tuettuna pöydälle niin, että olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa pöytään nähden. Kiedo verenpainemittarin mansetti tiiviisti olkavarren ympäri, 2 3 cm kyynärtaipeen yläpuolelle. Älä jätä vaatetta mansetin alle. Istu rauhallisesti mansetti olkavarteen kiedottuna noin 5 minuuttia. Älä puhu äläkä liiku mittauksen aikana. Toista mittaus 1 2 minuutin välein. Merkitse molemmat mittaustulokset sekä näiden kahden mittauksen systolisen (ylä) ja diastolisen (ala) paineen keskiarvot korttiin. Lähde: Sydän-lehti 2/ /2012 Liittymällä Aivoliiton kannatusjäseneksi tai paikallisen jäsenyhdistyksen jäseneksi olet mukana tukemassa aivoterveyttä. Lue lisää: Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Aivoliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tom Anthoni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Jaksokirja - oppimistavoi2eet Kuntoutus Jaksokirja - oppimistavoi2eet Tuntee perusterveydenhuollon tehtävät neurologisten sairauksien kuntoutuksessa On selvillä neurologisten sairauksien ennusteesta ja vaikutuksista potilaan työ-,

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Paikalliset voimat yhteen Lasten ja nuorten kuntoutuksessa Keuruun-Multian alueella Taru Soini Keuruun Multian th ky Taustaa Vuonna 2003 KeuLa työryhm ryhmä tuotettiin vuokaaviolla toimintamalli, miten

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax

ArtsEgual Musiikkitalo Tuija Brax ArtsEgual 4.10. 2016 Musiikkitalo Tuija Brax MIKÄ YKSI ELÄMÄ Ainutlaatuinen yhteistyö: Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto valtimoterveyden puolesta Valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä

Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Yhteistyö julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja VKK:n välillä Selkäydinvammaisten kuntoutusohjausta Tyksissä 30-vuotta Juha-Matti Pesonen kuntoutussuunnittelija 17.5.2016 SISÄLTÖ 1. VKK:n esittely

Lisätiedot