Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut."

Transkriptio

1 9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen AVH-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. AVH-sairastaneet saavat tarvitsemansa kuntoutuksen iästä ja kotipaikasta riippumatta. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle ei riitä pelkkä erinomainen akuuttihoito. Akuuttihoitoa tulee seurata tehokas jatkokuntoutus, mikä on kiinteä osa saumatonta hoitoketjua. Kuntoutussuunnitelma tulee laatia kaikille sitä tarvitseville. 40 % sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista ja moniammatillista kuntoutusta, jota annetaan kuntoutusyksiköissä ja -osastoilla paikan kuntoutusosaston arvioidaan huolehtivan n asukkaan AVH-kuntoutustarpeesta. Eniten kuntoutuksesta hyötyvät iäkkäät ja vaikeasti halvaantuneet potilaat. Osa sairastuneista hyötyy avokuntoutuspalveluista, joiden turvaamiseksi tarvitaan riittävästi erityistyöntekijöitä kuten fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja sekä neuropsykologeja. Käypähoitosuositus käytäntöön. 2. Vammaispalvelut toteutuvat oikeudenmukaisesti ja mahdollistavat osaltaan toimivan arjen. AVH-sairastaneille jää pysyviä arkielämää ja osallistumista haittaavia jälkioireita. Vammaispalvelulain perustella järjestettävät palvelut ja tukitoimet olisivat usein em. esteiden poistajia tai lieventäjiä. Kirjavat soveltamiskäytännöt subjektiiviseen oikeuteen perustuvien palveluiden osalta sekä budjettisidonnaisuus harkinnanvaraisten palveluiden osalta nousevat usein esteiksi vammaispalveluiden toteutumiselle. Myös ikärasismiin sorrutaan, kun lakia sovelletaan iäkkäisiin. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

2 9/2012 AVH-sairastaneet kohtaavat usein ymmärtämättömyyttä, kun kaikki vammat tai oireet tai niistä johtava haitta ei näy päällepäin tai kuulu puheessa. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneille merkittävimmät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat kuljetuspalvelu, asunnonmuutostyöt ja henkilökohtainen apu. Palvelusuunnitelmia laaditaan turhan vähän vallitsevaan tarpeeseen nähden. Henkilökohtainen apu: lain soveltaminen käytäntöön sujuvaksi. Kuljetuspalvelut tulee järjestää toimiviksi (kuntarajat) ja vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 3. Työhön paluuta tuetaan tarvittaessa on tarjottava mahdollisuus mielekkääseen päivätoimintaan. Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. AVH:n sairastanut työikäinen saattaa joko palata työelämään liian nopeasti tai saada eläkepäätöksen liian kevyin kriteerein. Usein tarvitaan neuropsykologista arviota siitä, miten ja milloin työhön paluu on mahdollista vai onko eläkeratkaisu kuitenkin se paras vaihtoehto. Tähän työhön tarvitaan toimintamalli, jota työstetään yhdessä AVHkuntoutuksen ammattilaisten ja työelämän osaajien kanssa Aivoliiton hallinnoimassa hankkeessa. Vaikeavammaisten päivätoimintaa tulee olla riittävästi tarjolla ja sen tulee olla sisällöltään mielekästä ja erilaiset tarpeet huomioivaa. 4. Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn panostetaan. Hoidettavat riskitekijät pitää tuntea: kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähentää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Tunnetko Yksi elämä -hankkeen? Mitä voisimme tehdä yhdessä? Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

3 9/2012 KUNNALLISVAALIT 2012 Aivoliitto ja sen jäsenyhdistykset painottavat, että kuntien tulee taata jatkossakin hyvät ja riittävät kuntalaisten tarvitsemat palvelut. Palvelut tulee toteuttaa kuntalaisten tarpeista käsin, tehokkaasti ja taloudellisesti hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen kaikki tarjolla olevat voimavarat. Aivoliitto ja sen SLI-jäsenyhdistykset pitävät välttämättömänä, että 1. Kielellinen erityisvaikeus tunnistetaan mahdollisimman varhain. Neuvolan henkilökunnan pitää tunnistaa kielellinen erityisvaikeus kiinnostusta ja koulutusta tarvitaan. Kun vanhemmat tai neuvolan/päivähoidon henkilökunta epäilevät kielellisiä ongelmia, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2 2,5 vuoden ikäisenä. Varhainen tuki: neuvoja ja ohjeita vanhemmille kodin arkeen. Käypähoitosuositus ohjenuoraksi. Riittävästi resursseja. 2. Perheille järjestetään tarvittava ammattitaitoinen tuki ja palvelut ajoissa. Tärkeimmät ennustetta parantavat tekijät ovat riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus sekä kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa. Tukitoimet tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Ohjauksen antaminen ja perusterveydenhuollossa käynnistetty puheterapia ovat tärkeitä. Ne eivät edellytä, että SLI-diagnoosi on jo varma. Jos tukitoimet käynnistetään vasta, kun SLI on diagnosoitu, on menetetty ennusteen kannalta tärkeää varhaista kuntoutumisaikaa. Pienet päiväkoti- ja opetusryhmät ovat suositeltavia. Melu on haitallista lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Koulussa oleellista on vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kielelliset ongelmat huomioiva opetus. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

4 9/2012 Opetusmuotoa valittaessa on huomioitava kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen kouluikään mennessä sekä odotettavissa oleva kielellisen ja muun toimintakyvyn kehittyminen. Oppimisvaikeudet ja kielelliset vaikeudet on huomioitava myös toisen asteen koulutuksessa. Jos on ilmeistä, että lapsi ei selviydy peruskoulun oppimäärästä yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen, jolloin opetus alkaa vuosi tavanomaista varhaisemmin. Koulussa oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 3. Nuorten opiskelumahdollisuuksista ja työllistymisestä huolehditaan. Koululaisten ja opiskelijoiden oppioikeuden toteutuminen edellyttää oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia. Koulunkäynnin ja opiskelun sujumisen edellytyksenä on, että tarvittavat palvelut ja tukitoimet ovat käytettävissä. Usein koululaiset ja opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen liittyvien alue- ja kuntakohtaisten erojen vuoksi. Tehostetun ja erityisen tuen toteutuminen on turvattava - tukitoimet on toteutettava yksilöllisen tarpeen mukaan. Lukioverkon harventuminen voi tarkoittaa, että vammaiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan lisää esim. henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluita - lukion on jatkossakin etäisyyksistä huolimatta oltava todellinen vaihtoehto myös vammaisille nuorille. Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden on vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien työelämään tutustumisjaksojen tavoitteena on mm. tukea koulutus- ja ammatinvalintaa. Perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa työharjoittelujen merkitys osaamisen laajentajina ja työelämäkokemuksen antajina on tärkeä. Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla. Aivoliitto ry / Suvilinnantie 2, TURKU puh / / Y-tunnus /

5 Terveet aiheet kuntavaaleihin Valtuustoon tarvitaan ihmisiä, joille kuntalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat pitkän aikavälin arvovalintoja. Siellä ei ole tarvetta lyhytnäköisille päättäjille, joiden säästämisinto ohittaa kuntalaisten oikeuden lakisääteisiin palveluihin. Terveydenhuoltolaki voimaan myös käytännössä Kuntalainen voi valita, kuka häntä hoitaa. Terveydenhuoltolaki turvaa valinnanvapauden niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Niukkuuden vallitessa lakisääteisten palveluiden tulee olla etusijalla. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollon palveluita on oltava niiden tarvetta vastaava määrä. Nyt lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Kesken oleva kuntauudistus ei voi olla syy lain noudattamatta jättämiseen. Kuntoutus osaksi hoitoketjua Erityishuomiota kunnissa tarvitsee toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus, joka nyt on erittäin kirjavaa, vaikka laki antaa selkeät puitteet ja velvoitteet sen toteuttamiseen. On kuntia, joissa velvollisuudet hoidetaan vasta epäkohtien tai selvien virheiden julkistamisen jälkeen. Toimintakyvyn palauttaminen merkitsee ihmiselle itselleen paljon. Sillä saavutetaan myös juuri niitä säästöjä, joihin hallinto aina vetoaa palveluita riisuessaan. Kunnat voivat itse valita, mitä ne tekevät. Tämä korostuu kuntoutuksessa, jonka toteuttamiseksi on useita eri vaihtoehtoja. Järjestöistä löytyy paljon asiantuntemusta ja palveluita, mitä kunnissa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Jokainen kuntoutuspäivä vähentää sairauden uusiutumisriskiä, kohentaa elämänlaatua ja omatoimisuutta ja antaa usein mahdollisuuden palata työelämään. Tästä hyötyy lyhytnäköinenkin talouspolitiikka. Terveydenhuoltolaki turvaa sairastuneen oikeuden saada henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Kuntoutus on saumaton osa hoitoa. Monimutkainen rahoitus kaipaa selkeyttä Terveydenhuollon monikanavainen rahoitusmalli ruokkii kustannusten vyöryttämistä maksajalta toiselle. Onneksi sitä on hallitusohjelman mukaisesti ryhdytty uudistamaan. Vaikka kuntien talous on niukan valtion avun kurimuksessa, kunnan on silti järjestettävä mm. lääkinnällinen kuntoutus lain määräämissä aikarajoissa - olkoonpa kuntoutuksen maksaja sitten Kela, vakuutuslaitos tai kunta itse. Terveyspäätöksiä tehdään kaikilla kunnan toimialoilla Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaikkeen kunnan toimintaan. Yhtä hyvin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan kuntalaisten hyvinvointiin. Terveyttä edistävän päätöksenteon hyödyt näkyvät viiveellä vuosien kuluttua ja niiden yhteyttä kuntalaisten terveyteen ja elämänlaadun paranemiseen on usein vaikea osoittaa. Kunnallinen terveyspolitiikka ei siis rajoitu pelkästään sairastuneiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Teksti on laadittu osana Yksi elämä -hankekokonaisuutta yhteistyössä Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton asiantuntijoiden kanssa.

6 Infokirje Kantti kestää -tapahtumista Hyvä huominen rakennetaan yhteistyössä (KENEN) KANTTI KESTÄÄ Tietävätkö kuntavaaliehdokkaat, millaista on olla neurologisesti sairastunut tai vammautunut ihminen tämän päivän Suomessa? Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) kertoo siitä heille. NV:n kantti kestää kutsua ehdokkaita yhteisten asioiden ja boccia -pelin ääreen. Kestääkö kuntavaaliehdokkaiden kantti ottaa NV-haasteet vastaan? Neurologiset vammaisjärjestöt voivat tarjota kunnille, päättäjille ja muille sidosryhmille elintärkeää tietotaitoa ja osaamista. Elämäntarinoiden lisäksi meillä on tutkittua tietoa ja käytännön kokemusta arjen tarpeista, palvelujen toimivuudesta sekä hyviksi havaituista käytännöistä. Boccia tapahtumia järjestetään Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Raumalla, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Etelä-Karjalan NV-verkostolla on Amazing race -tapahtuma Lappeenrannassa. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa on vähintään kaksi NV-järjestöä. Tapahtumissa kisataan myös pisteistä ja luonnollisesti parhaat pelaajat palkitaan. Myös yhdistykset voivat saada palkintoja. Pistetilannetta seurataan sivuilla ja Facebookissa facebook.com/nvfanit Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden elämää koskettaa jokin neurologinen sairaus tai vamma. Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) edustaa 14 valtakunnallista etujärjestöä: ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Muistiliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MGyhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys. Tapahtumia järjestäville yhdistyksille Kiitos, kun otitte Kantti kestää -tapahtuman järjestämishaasteen vastaan ja mahdollistatte kuntavaaliehdokkaiden ja yhdistystoimijoiden kohtaamisen boccia-kisan merkeissä. Tapahtumasta voi tehdä juuri omannäköisensä. Pääasia on, että vaaliehdokkaat ja järjestöjen ihmiset kohtaavat ja tulevat tutuiksi. Jokaista tapahtumaa toteuttamassa tulee olla vähintään kaksi NV-järjestöä. Toki näkyminen on sitä vaikuttavampaa mitä enemmän osallistuvia järjestöjä on.

7 Vetäjäjärjestö ottaa yhteyttä alueensa NVjärjestöihin ja tarjoaa heille yhteistyötä tai osallistumisesta kiinnostunut järjestö voi ilmoittautua suoraan vetäjälle. Tapahtumien vetäjien yhteystiedot Joensuu: Liisa Karvinen, puh , Jyväskylä: Anja Sukanen puh , Lahti: Eero Keto, puh , Oulu: Tanja Vihriälä-Määttä, puh tai , Rauma: Heli Granholm, puh , Seinäjoki: Tiina Kortesmäki, puh , Tampere: Turku: Marita Untovuori, puh , Lappeenranta: Amazing race -tapahtuma, järjestäjä Etelä-Karjalan NV-verkosto. Vaalipäivät: Ennakkoäänestys on ja varsinainen vaalipäivä Kaikkien vaaliehdokkaiden nimet ovat tiedossa Liitteenä on tikapuuohje siitä, mitä tapahtumien järjestämisessä tulee huomioida. Infopaketit tulossa Infopaketeissa on ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseksi. Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 37. Sen sisältö on seuraava: Boccia-ohjeet Miten otat yhteyttä tiedotusvälineisiin Tapahtuman logo ja sen käyttöohjeet Pisteytyskisan salaisuudet Vinkkejä siitä, mistä löytää ehdokastietoja (kunnallisjärjestöjen sivut, puolueitten valtakunnalliset sivut, nettiosoitteita) Materiaalipaketti toimitetaan viikolla 39. Sen sisältö on seuraava: Kantti kestää -julisteita Kutsukirjemalli (miten kutsutaan ehdokkaat) Tarvittaessa kerrataan aiemmin annettua tietoa Tietoa palkinnoista Jälkihoito Tapahtumista saadut kokemukset kerätään kyselylomakkeella Kokemukset jakoon/tiedoksi NVjärjestöille Tiedotusta myös medialle ja yhteistyötahoille Kahdella paikkakunnalla mukana on toimittaja tekemässä juttuja tapahtumista NV-lehtiin Lisätietoa vaalivaikuttamistyöryhmältä: Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam, puh , Toiminnanjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, puh , Viestintäpäällikkö Minna Heikkilä, puh , Tiedotuspäällikkö Kaija Lindström, puh ,

8 NV-yhdistysten kunnallisvaalitempaus 2012 Vinkkejä, miten pääsette liikkeelle 1. Kokoonkutsuja: ota yhteyttä vähintään yhteen, mielellään useampaan paikkakuntanne neurologiseen yhdistykseen. 2. Sopikaa yhdessä tapahtumanne aika, paikka ja keskinäinen työnjako. Työnjakoehdotus: kokoonkutsuja ohjelmavastaava tiloista vastaava välinevastaava tiedotuksesta ja kutsuista vastaava 3. Ottakaa yhteyttä kuntanne virkailijoihin (esim. sosiaali ja terveys-, liikunta-, vapaaaika-, kulttuuri- jne.) tapahtumiin liittyvissä asioissa, esimerkiksi tilan ja välineiden pyytämiseksi, heidän edustajiensa kutsumiseksi mukaan jne. 4. Sopikaa Kantti kestää -kunnallisvaalitempauksenne järjestämisen vaatimista toimenpiteistä, kulujen kustantamisesta, kutsujen lähettämisestä, ehdokkaiden nimilistojen saamisesta jne. Huom! NV lähettää tapahtumiin julisteita ja tiedotusaineistoa maksutta. 5. Ehdokaslistat vahvistetaan , jolloin ne ovat käytettävissänne täydellisinä. 6. Sopikaa tilaisuuden ohjelman vastuista (tervetulopuhe, ehdokkaiden emäntänä tai isäntänä toimiminen, pelinjohtaja, kahvinkeittäjä, pöydänkattaja, siivous jne.) 7. Varmistakaa myös, että omien yhdistystenne väki saapuu paikalle runsain joukoin. Median edustajiakin on hyvä houkutella mukaan. 8. Lähettäkää ehdokkaille kutsut tulla tilaisuuteenne tapaamaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Mallikutsu on tulossa infopaketissa viikolla 39. Kutsussa voi olla myös lyhyt esittely tilaisuuden järjestävistä yhdistyksistä. Muistakaa mainita kutsujat ja kannustaa ehdokkaita osallistumaan Oikein onnistuvaa kunnallisvaalitempausta! NV-järjestöjen kuntavaalityöryhmän puolesta Sirkku Lindstam

9

10 Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon. Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta > Verkkokauppa, numerosta (ma ke) tai sähköpostitse Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut. Suvilinnantie 2, Turku p

11 Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Aivoinfarkti, aivovaltimotukos. Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH. Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA (engl. Transient Ischemic Attack). Sairastuvuus Vuosittain noin suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktin, aivoverenvuodon (ICH) ja lukinkalvon alaisen verenvuodon (SAV). Noin henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin henkilöä. Yhteensä vuosittain noin suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan. Kuolleisuus Vuosittain aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista menehtyy miestä ja naista. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt 20 vuoden kulues sa alle puoleen. Eniten on laskenut aivoinfarktin akuuttivaiheen kuolleisuus, joka on nykyään noin 19 % ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Esiintyvyys Sairastuneita arvioidaan olleen Suomessa vuoden 2009 alussa Ennuste AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa. 17 % aivoinfarktipotilaista sairastuu vuoden kuluessa uudestaan ja 25 % kuolee vuoden kuluessa. Osa sairastuneista (10 20 %) dementoituu, toistuvat aivoverenkiertohäiriöt lisäävät dementian riskiä. Kolmanneksella sairastaneista esiintyy afasiaa, häiriötä kielellisissä kyvyissä. Afaattisia henkilöitä arvioidaan olevan noin Vaikka ennuste on parantunut, AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kustannukset AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Ensimmäisen vuoden hoitokustannukset ovat noin euroa, josta akuuttihoidon osuus on noin kolmannes. Elinikäiset hoitokustannukset ovat noin euroa, eli yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 1,1 miljardia euroa. Erikoissairaanhoidossa kuluu hoitopäivää ja perusterveydenhuollossa lisäksi hoitopäivää vuosittain. On laskettu, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan ainakin 100 uutta vuodeosastoa pelkästään AVH-potilaille, elleivät ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja varhaisvaiheen kuntoutus tehostu. AVH aiheuttaa noin 7 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Hoidettavat riskitekijät Hoidettavat riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, sydänsairaudet (eteisvärinä), diabetes, sairastettu TIA-kohtaus, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ylipaino sekä liikunnan puute. Ennaltaehkäisy Kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen, laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tehokasta ennaltaehkäisyä. Estohoitolääkkeillä voidaan tutkimusten mukaan vähen tää aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiä %. Silti vain kolmannes AVH:n sairastaneista saa kansallisten suositusten mukaista ennaltaehkäisevää lääkehoitoa. Akuuttihoito Aivoinfarktin ainoa tehokas lääkehoito on liuotushoito 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. Mitä no peammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat tulokset. Akuutti AVH tunnistetaan jo ensihoidossa, kunhan on soitettu yleiseen hätänumeroon 112, jolloin myös hoitoketju käynnistyy. Ne sairaalat, joissa ei ole päivystävää neurologia, käyttävät etälääketieteellistä (telestroke) apua eli Meilahden sairaalan akuuttihoitoon perehtyneen neurologin apua. Tämä järjestelmä ei vielä kata koko Suomea. Liuotushoito ei sovi kaikille potilaille, mutta hoito AVH-yksikössä sopii ja parantaa kaikkien AVH-potilaiden toipumisennustetta. Hyvällä akuuttihoidolla ja kuntoutuksella saavutetut tulokset säilyvät vuosia. Kuntoutus Sairastuneista noin 45 %:n arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa ja sitä seuraavina kuukausina. Kuntoutuksen tarpeessa olevia potilaita arvioidaan olevan ainakin , mikä sisältää myös ylläpitävän kuntoutuksen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Kuntoutuminen riippuu AVH:n tyypistä ja vaikeusasteesta, sen aiheuttamista puutosoireista (halvausoireet, kielellisten ja muiden henkisten toimintojen ja pidätyskyvyn häiriöt), potilaan iästä ja liitännäissairauksista, sairas tumista edeltäneestä toimintakyvystä, työikäisillä työn vaatimuksista, sosiaalisesta verkostosta ja potilaan omasta motivaatiosta. Työhön paluu Sairastuneista joka neljäs on työikäinen. Varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle heistä jää vuosittain noin 850 henkilöä eli lähes joka neljäs, siis useampi kuin sepelvaltimotaudin seurauksena. Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku p /2012

12 Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Kohonnut verenpaine vaurioittaa sekä aivoja että sydäntä. Verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. Perinnöllinen alttius ja elämäntavat vaikuttavat kohonneen verenpaineen kehittymiseen. Seuraavilla elämäntapamuutoksilla voit laskea verenpainettasi: Suolan käytön vähentäminen. Pehmeiden rasvojen lisääminen ja kovien rasvojen vähentäminen. Hedelmien, kasvisten ja kuitujen lisääminen ruokavalioon. Säännöllinen liikunta. Ylipainon vähentäminen. Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen. Tupakoinnin lopettaminen. Lääkehoito on tarpeen, jos elämäntapamuutoksista huolimatta verenpaine on edelleen koholla. Kohonneen verenpaineen hoitoon on saatavilla uusia tehokkaita lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Tärkeää on ottaa verenpainelääke säännöllisesti, sillä vain otettu lääke auttaa. Verenpaineen tietää vain mittaamalla Kohonnut verenpaine ei välttämättä aiheuta oireita edes silloin, kun se on huomattavasti koholla. Jokaisen on siis tiedettävä verenpaineensa. Verenpaine voi myös muuttua vuosien saatossa. On tärkeää käyttää luotettavaa mittaria ja opetella oikea mittaustekniikka. Tiedätkö verenpaineesi? Verenpaineen ihanteellinen taso on alle 120/80 mmhg. Tyydyttävä eli korkea normaali paine on /85 89 mmhg. Kohonnut verenpaine on 140/90 mmhg tai korkeampi. Mittaa oikein Istu rennosti ja nojaa tuolin selkänojaan. Pidä käsi ja käsivarsi, josta mittaat rentona ja tuettuna pöydälle niin, että olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa pöytään nähden. Kiedo verenpainemittarin mansetti tiiviisti olkavarren ympäri, 2 3 cm kyynärtaipeen yläpuolelle. Älä jätä vaatetta mansetin alle. Istu rauhallisesti mansetti olkavarteen kiedottuna noin 5 minuuttia. Älä puhu äläkä liiku mittauksen aikana. Toista mittaus 1 2 minuutin välein. Merkitse molemmat mittaustulokset sekä näiden kahden mittauksen systolisen (ylä) ja diastolisen (ala) paineen keskiarvot korttiin. Lähde: Sydän-lehti 2/ /2012 Liittymällä Aivoliiton kannatusjäseneksi tai paikallisen jäsenyhdistyksen jäseneksi olet mukana tukemassa aivoterveyttä. Lue lisää: Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, Turku Puh

Jannen äiti kertoo poikansa onnistuneesta toipumisesta s. 5-7

Jannen äiti kertoo poikansa onnistuneesta toipumisesta s. 5-7 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 1/2015 Jäsenlehti Jannen äiti kertoo poikansa onnistuneesta toipumisesta s. 5-7 Opit käyttämään kättä! Parannat tasapainoa, et kaadu! Voit käyttää osan kuntoutuskäynneistäsi,

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Jäsenlehti. Joo Joo-lehden painos! Nyt kädessäsi on ensimmäinen uudistettu. Arton tarina s 6-7. Matti kertoo yhdistyksen KALAKERHOSTA s 10-11

Jäsenlehti. Joo Joo-lehden painos! Nyt kädessäsi on ensimmäinen uudistettu. Arton tarina s 6-7. Matti kertoo yhdistyksen KALAKERHOSTA s 10-11 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 1/2014 Jäsenlehti Tuomas Kanten kuvaa Outi Kanten Nyt kädessäsi ensimmäinen uudistettu Joo Joo-lehden painos! Art tarina s 6-7 Matti kertoo yhdistyksen KALAKERHOSTA s 10-11 2

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2015. Jäsenlehti. S. 5-7 Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa,

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2015. Jäsenlehti. S. 5-7 Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa, PIRKANAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2015 Jäsenlehti S. 5-7 Paljon on väännetty poliitikkojen ja päättäjien kanssa, sanoo nykyinen kunniapuheenjohtaja atti Pelttari pit käyttämään kättä! Parannat tasapainoa, et

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2015. Jäsenlehti. Ilmoittautumislomake Sompalan leirille s. 13. Paapan satu lapsille ja lapsenmielisille s.

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2015. Jäsenlehti. Ilmoittautumislomake Sompalan leirille s. 13. Paapan satu lapsille ja lapsenmielisille s. PIRKANAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2015 Jäsenlehti Ilmoittautumislomake Sompalan leirille s. 13 Paapan satu lapsille ja lapsenmielisille s. 10-11 pit käyttämään kättä! Parannat tasapainoa, et kaadu! Voit käyttää

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Aivoliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tom Anthoni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jäsenlehti. Suvituulessa. Sompalassa ilmoittautumislomake s 11-12. Virkistysleiri. Suvipäivä. ilmoittautuminen s 5 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2014

Jäsenlehti. Suvituulessa. Sompalassa ilmoittautumislomake s 11-12. Virkistysleiri. Suvipäivä. ilmoittautuminen s 5 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2014 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 2/2014 Jäsenlehti Virkistysleiri Sompalassa ilmoittautumislomake s 11-12 Suvipäivä Suvituulessa ilmoittautuminen s 5 Valokuva Jouko Järvinen 2 Pirkanmaan AVH-yhdistys ry PIRKANMAAN

Lisätiedot

1988 s. Jäsenlehti. HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12. Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta

1988 s. Jäsenlehti. HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12. Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 3/2014 Jäsenlehti Pasi Asikainen Pirkanmaan AVH-yhdistyksen jäsen HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12 Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta 1988 s.

Lisätiedot

1988 s. Jäsenlehti. HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12. Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta

1988 s. Jäsenlehti. HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12. Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 3/2014 Jäsenlehti Pasi Asikainen Pirkanmaan AVH-yhdistyksen jäsen HALVEMMALLA VAMMAISEN ELÄMÄNPIIRIÄ LAAJEMMAKSI s. 12 Tammenlehväkeskuksessa kuntoutusta jo vuodesta 1988 s.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Jäsenlehti. Heinillä härkien kaukalon

Jäsenlehti. Heinillä härkien kaukalon PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY 4/2014 Jäsenlehti Heinillä härkien kaukal 2 Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere Puhelin 0400 608 284 Puhelinpäivystys ma-pe kello 10.00 14.30. atr iskitekijät

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta Turku 26.5.2014 Hanna-Mari Hanhiala sosiaaliturvasuunnittelija Lihastautiliitto ry PALVELUSUUNNITELMA JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ehkäise aivohalvaus!

Ehkäise aivohalvaus! Ehkäise aivohalvaus! Voit itse vaikuttaa sairastumisriskiisi AIVOHALVAUS Aivohalvaus on vakava ja pelottava sairaus, joka voi iskeä varoittamatta, kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja särkeä loppuelämän

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014

Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus. Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Aivoverenkiertohäiriöt ja kuntoutus Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen 27.11.2014 Miksi AVH-kuntoutus on tärkeää? Vuosittain sairastuu 15 000 Joka neljäs on työikäinen Suorat kustannukset + epäsuorat

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot