lisävuosia. Mitä enemmän liikkuu sitä suuremmat ovat kuitenkin liikunnan tuomat hyödyt. Liiku siis miten vaan kunhan liikut!
|
|
- Veikko Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PUHE TAMPEREEN KUNTOLIIKUNTA RY:N SYYSKOKOUS Kuntoliikunnan vaikutus ihmisen hyvinvointiin Hyvää iltaa kaikille, ja kiitos kutsusta syyskokoukseenne. Olen täällä mielelläni kertomassa liikunnan merkityksestä, sillä liikunta on oleellinen osa meidän jokaisen hyvinvointia ja se on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeää. Kerron teille liikunnan vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Viimeaikaisissa tutkimuksissa liikunta on nostettu muiden keskeisten elintapatekijöiden (kuten ravinto ja tupakointi) joukkoon. Olemme siis tärkeän aiheen äärellä. LIIKUNNAN HYÖDYT Liikunnan terveyshyödyt ovat lukemattomia. Se mm. ylläpitää ja kehittää fyysistä ja henkistä terveyttä sekä toimintakykyä ja vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. Lista sairauksista, joita liikunta ehkäisee tai hoitaa on pitkä. Liikkuvalla on mm. pienempi todennäköisyys sairastua masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen. Listaan kuuluvat myös korkea verenpaine, veritulppa, verenpaine-, sepelvaltimotaudit ja aivohalvaus sekä paksusuolisyöpä. Liikunta ehkäisee ja hoitaa samalla myös kolesterolia, verensokeriarvoja, alaselkäkipua, ahdistushäiriöitä sekä nivelrikkoa. Suuri motiivi monelle liikkumiseen on painon vähentäminen ja sen hallinta. Erityisesti ikäännyttäessä liikuntaa tarvitaan lihasvoiman, hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn, nivelten normaalin toiminnan ja luuston vahvuuden säilyttämiseksi. Liikunta auttaa iäkkäitä säilyttämään toimintakykynsä pidempään ja tukee siten itsenäisessä selviytymisessä. Nuorille taasen liikunta on tärkeää mm. luuston kehittymisen vuoksi ja liikuntaa suosivan elämäntavan oppimisen takia. On myös tutkittu, että liikkuvien nuorten kokema fyysinen pätevyys ja itsearvostus ovat korkeampia kuin liikuntaa harrastamattomien. Viime aikoina on myös puhuttu paljon työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta. Työntekijöiden liikunta-aktiivisuuden on todistettu olevan yhteydessä vähentyneisiin sairauspoissaoloihin ja terveydenhuoltokuluihin, lisääntyneeseen tehokkuuteen sekä pidempiin työuriin.
2 2 Voidaan siis nähdä, että liikunta lisää yleistä elämänlaatua psyykkisen hyvinvoinnin ja paremman terveyden myötä kaikille. Liikunnasta ei myöskään nähdä koituvan haittaa. Säännölliseen ja harrastajalleen sopivaan liikuntaan liittyy vain pieni tapaturmien, rasitusvaivojen ja verenkiertoelimistön vakavien toimintahäiriöiden vaara. Tämä vaara on joka tapauksessa huomattavasti hyötyjä pienempi. LIIKUNTA JA MIELIALA Haluan nostaa erityisesti esille liikunnan vaikutuksen mielialaan, sillä viime vuosina on päivitelty alati kasvaa masentuneiden ja ahdistuneiden määrää. Liikuntaa on tutkittu osana masennuksen hoitoa vuosikymmenien ajan. Osittain sen tutkimustulokset ovat epävarmoja mm. koska vaikutusta on vaikea mitata objektiivisesti. Monet kuitenkin puhuvat liikunnan puolesta. Esimerkiksi väestötutkimuksissa on todettu, että liikunnalla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, mikä ilmenee mielihyvän, virkistymisen ja rentoutumisen elämyksinä, psyykkisen kuormittuneisuuden vähenemisenä, stressin sietokyvyn kasvamisena ja yleisen elämänlaadun paranemisena. Sanotaankin, että säännöllinen liikunta ylläpitää tasapainoista mielialaa. Se saattaa vähentää tai lievittää masennus- ja ahdistuneisuusoirehdintaa ja siten säilyttää toimintakykyä. Väestötutkimusten mukaan liikunnan vähäisyys on yhteydessä masennusoireisiin ja kliiniseen masennustilaan. Lisäksi liikuntaharrastuksen puute tai vähäisyys ennustaa masennuksen puhkeamista myöhemmällä iällä. Huomattavaa on esimerkiksi se, että ohjattu liikuntaharjoittelu on tutkimuksissa lievittänyt työikäisten ja ikääntyneiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien potilaiden oireita jopa enemmän kuin lumehoito. Joissakin tutkimuksissa liikunnasta on ollut jopa saman verran apua kuin lääkehoidosta ja muista tavanomaisista hoitokeinoista! Eräässä tutkimuksessa depressiosta kärsivälle yhtä tehokkaaksi hoidoksi kuin masennuslääke osoittautui neljän kuukauden ajan säännöllinen liikunta, kolmekymmentä minuuttia, kolme kertaa viikossa. Liikunnan voimasta kertoo myös se, että liikuntaryhmässä olleet voivat seurannassa paremmin kuin masennuslääkettä käyttäneet. Tutkijat tulkitsivat, että liikkuminen ja sen tuoma aktiivinen roolin sairauden voittamisessa antoivat potilaalle myönteisemmän minäkuvan kuin passiivinen lääkkeiden käyttö. Osa tutkijoista onkin päätellyt, että depressiopotilailla jo tavanomaisten terveysliikuntasuositusten noudattaminen lievittää oireita. LIIKUNNAN VAIKUTUSMEKANISMI Miksi liikunnalla on niin suuri vaikutus hyvinvointiimme? Liikunta vaikuttaa fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan useiden mekanismien kautta.
3 3 Liikunnan hyvää oloa tuovia vaikutuksia selitetään mm. psykologiselta kannalta. Liikunta vie pois kielteisistä ajatuksista, uusien liikuntataitojen oppiminen ja hallinta lisääntyvät, saadaan sosiaalisia kontakteja (erityisesti ryhmäliikunnassa), liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti minäkuvaan, itsearvostukseen ja pystyvyyden tunteeseen. Yhtenä psykologisena etuna nähdään myös liikuntaan liittyvien odotusten ja tulkinnan muutokset liikkumisen lisääntyessä. Liikunnan fysiologisia mekanismeja kuvaillaan mm. aivojen endorfiinien ja monoamiinien (kuten dopamiini, serotoniini, noradrenaliini) pitoisuuksien suurenemisena sekä hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakselin hormonitoiminta (erityisesti kortisolin) erityksen vähenemisenä. Liikunnan vaikutusta voi tarkastella myös liikkumattomuuden kautta. Liikunnan puute aiheuttaa useita terveyshaittoja. Näitä selitetään muun muassa sillä, että perimämme kannalta liikunnan puute on puutostila. Nähdään, että geenistömme on sopeutunut aikojen saatossa fyysiseen aktiivisuuteen. Siksi kehomme tarvitsee liikuntaa voidakseen hyvin. LIIKU MITEN VAAN! Miten ja kuinka usein olisi hyvä liikkua? Siitä on useita eri tutkimuksia ja suositukset vaihtelevat hieman iän mukaan. Terveysliikunnan asiantuntijakeskus UKK-instituutin liikuntapiirakka suosittelee päivittäisen arkiliikunnan ohella parin kolmen tunnin viikoittaista hikiliikuntaa kestävyyden ja lihaskunnon ylläpitämiseksi. Lapsille ja nuorille suositellaan joidenkin tutkimusten mukaan liikuntaa tunti päivässä. Iäkkäiden toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämiseksi taasen suositellaan päivittäistä tuki- ja liikuntaelimistöä, hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja motorisia toimintoja harjoittavaa liikuntaa. Sen olisi hyvä olla rasittavuudeltaan kohtalaista harjoittajansa suorituskykyyn nähden. Mielialan kohentamiseen tarvitaan joidenkin tutkimusten mukaan vähintään kolmekymmentä minuuttia kolmesti viikossa sykettä nopeuttavaa ja hikeä nostattavaa liikuntaa. Tämäkin on kuitenkin yksilöllistä. Liikuntamuodolla sinänsä ei vaikuta olevan erityistä merkitystä mielialavaikutuksen kannalta. Oleellista on liikunnan palkitsevuus ja mielekkyys eli se, että löytää oman lajinsa ja liikuntamuotonsa. Olenkin sitä mieltä, että tärkeää ei ole tuijottaminen erilaisiin suosituksiin. Liikunta ei saa olla suorittamista vaan parhaimmillaan se on hyvin antoisa osa elämää. Tärkeintä on, että liikut ei se miten tai kuinka paljon, sillä kaikenlainen liikunta auttaa elämään pitempään. Viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että jo viidentoista minuutin reipas päivittäinen liikunta auttaa sairauksien välttämisessä ja antaa
4 4 lisävuosia. Mitä enemmän liikkuu sitä suuremmat ovat kuitenkin liikunnan tuomat hyödyt. Liiku siis miten vaan kunhan liikut! LIIKKUMATTOMUUS-ONGELMA Seuraavaksi puhun liikkumattomuus-ongelmasta. Harva mieltää liikkumattomuuden vaaraksi itselleen. Tuorein tutkimusnäyttö kuitenkin kertoo, että liikunnan puute tuo yhtä suuret terveysriskit kuin tupakointi! Tämä ajatus todella pysäyttää. Ihminen tarvitsee liikuntaa ja fyysistä rasitusta niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin ja pysyäkseen terveenä. Usealle vanhemman sukupolven edustajalle liikunta on ollut itsestään selvä osa elämää, eikä aiemmin oikeastaan ollutkaan muita vaihtoehtoja. Kouluun hiihdettiin ja käveltiin pitkiäkin matkoja, työ oli fyysisesti raskasta ja muutenkin liikkuminen tapahtui pitkälti omin lihasvoimin. Nykyään tilanne on täysin toinen kun liikkumattomuus on mahdollista ja helppo valinta. Käytämme yhä enemmän passivoivaa viihdetekniikka, hissi on paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin portaat ja istumme päivät pitkät työssämme. Voikin sanoa, että osa ihmisistä on yhä vieraantuneempia omasta kehostaan ja liikkumisesta. Tämä näkyy kansanterveydessämme. Liian moni suomalainen harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. On arvioita, joiden mukaan terveyden näkökulmasta liian vähän liikkuu lapsista ja nuorista noin 30 %, työikäisistä yli 60 % ja eläkeläisistä noin 50 %. Koko väestön tasolla siis vain noin joka kymmenes liikkuu riittävästi terveyden kannalta! Hyvä tieto on kuitenkin se, että ilmeisesti riittävän liikunnan määrä lisääntyy ikääntymisen myötä, vaikka se muuttuu kevyemmäksi ja rauhallisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään suomalaisesta haasteesta, sillä liikkumaton elämäntapa on noussut maailmanlaajuiseksi kansanterveysuhkaksi. Maailman laajuisesti liikunnan puutteen nähdään olevan syynä useimpiin kroonisiin tauteihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Tutkimusten mukaan se aiheuttaa 6 % sydän- ja verisuonitaudeista, 7% tyypin 2 diabeteksesta, 10% rintasyövistä ja 10% paksunsuolen syövistä. Vuonna 2008 maailmalla raportoiduista 57 miljoonasta kuolemasta vähäisen liikunnan katsottiin olevan syynä 9 % ennenaikaisista kuolemisista. Ei olekaan ihme, että Maailman terveysjärjestö totesi muutamia vuosia sitten liikunnan edistämisen olevan edullisin keino kansanterveyden edistämiseksi. Todettakoon vielä, että pelkästään diabeteksen osalta liikkumattomuuden hinta on Suomessa noin 700 miljoonaa euroa. Kuntaliiton emeritusprofessori Ilkka Vuori kirjoittaa osuvasti kiteyttäen:
5 5 1. liikunnan puute on eräs tärkeimmistä huonokuntoisuutta, ennenaikaista rappeutumista ja fyysisen ja henkisen energian ehtymistä aiheuttavista tekijöistä 2. liikunnan puute lisää vaaraa kuolla ennenaikaisesti ja sairastua yleisiin ja vakaviin kansansairauksiin 3. liikunnan puute myötävaikuttaa useimpien yleisten kroonisten tautien syntyyn ja pahentaa niistä aiheutuvia haittoja. Liikunnan puute lisää sairastumisvaaran noin kaksinkertaiseksi. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että 4. liikunta vähentää kaikkia liikunnan puutteen haittoja kaiken ikäisillä sekä miehillä että naisilla. Liikunnan aloittaminen missä iässä tahansa, myös ja erityisesti iäkkäänä, tuottaa terveydellisiä hyötyjä. Liikkuva väestö on terveempi ja toimintakykyisempi kuin liikkumaton väestö ja tämän tuloksena liikkuva kunta on terveempi ja energisempi kunta. LIIKUNTA JA PÄÄTTÄJÄT Edellä esitettyjen liikunnan hyötyjen ja liikkumattomuudesta johtuvien haittojen perusteella meidän päättäjien tulisi todella panostaa liikunnan edistämiseen. Liikunnan merkitys on onneksi noussutkin päätöksen tekijöiden ja asiantuntijoiden tietoisuuteen. Tästä esimerkkinä toimivat mm. liikuntalaki, mittavan terveysliikuntaohjelman toteuttaminen ja valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös terveysliikunnan edistämiseksi. Hallitusohjelmassa liikuntaa käsitellään myös eri kanteilta. Erityisesti tähän tilaisuuteen sopiva on hallitusohjelman lause, jonka mukaan edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalais-toimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Toivottavasti tämä toteutuu ja Tampereen Kuntoliikunnan kaltaiset seurat kykenevät toimimaan ja viemään liikunnan iloa eteenpäin. Liikunnan edistämiseen tulee saada mukaan kaikki niin liikuntatoimi, liikunta- ja muut järjestöt, opetustoimi, terveystoimi, yhdyskuntasuunnittelu, liikennetoimi, ministeriöt jne. Arjen liikuntaa tulee helpottaa esimerkiksi suosimalla kevyen liikenteen kehittämistä. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi aina tukea ja edistää liikkumisen ja liikuntaharrastuksen mahdollisuuksia. Kunnassa tehtävät perustellut investoinnit liikunnan edistämiseen eivät varmasti mene hukkaan vaan lisäävät kaikkinensa hyvinvointia ja sitä kautta hyödyttävät kunnan taloutta. Sosiaali- ja terveyssektorilla tulisi hyödyntää liikuntaa ennaltaehkäisyssä ja lääkkeenä kasvavia terveyskuluja vastaan. Esimerkiksi aiemmin esiintuomani liikunnan osoitettu hoitovaikutus verenpaineeseen on terveydenhuollollisesti kiinnostava. Verenpainetta hoidetaan lääkkeillä yli puolella
6 6 miljoonalla suomalaisella ja Kela korvaa valtaosalla lääkehoitoa. Kelan korvausten piirissä eivät kuitenkaan ole elintapahoidot kuten liikuntahoito. Hyvä kysymys onkin voisiko se olla sitä tulevaisuudessa? Edellä mainittujen toimien lisäksi tarvitsemme kuitenkin myös tietynlaista kulttuurin muutosta niin, että liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus nousevat houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi viettää aikaa. Kaikille tulee taata varallisuuteen, ikään ja asuinpaikkaan katsomatta mahdollisuus liikkua. Erityistä huomiota on kuitenkin hyvä laittaa lapsiin, sillä liikuntaa harrastava lapsi tai nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena. Minulle kerrottiin, että toimintaanne täällä ollaan laajentamassa ja valikoimaan on tulossa esimerkiksi BailaSalsa, FolkJam sekä lapsi vanhempi liikuntakerho. Tämä on hyvä esimerkki eri ikäryhmien huomioimisesta. LOPPU Tampereen Kuntoliikunnan tavoite on kerrassaan mainio: terveys, elämänmyönteisyys ja liikunnan ilo. Siihen täällä pyritään tarjoamalla monipuolista liikuntaa, yhdessäoloa ja elämyksiä - kuntoa voi kohentaa ohjatusti mukavassa porukassa. Olen edellä kertomassani tuonut monella tavalla esille miten tärkeää se on. Ja te arvon kuulijat voitte olla tyytyväisiä itseenne! Olette liikunnan suhteen tehneet hyviä valintoja ja päättäneet pitää sitä osana elämää. Se varmasti kantaa hedelmää. Jatkan mielelläni keskustelua kanssanne ja vastailen kysymyksiinne. Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa toivottaa kaikille liikunnan ilon täytteistä syksyä!
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
LisätiedotLiikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä
Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotNaiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa
Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotLataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa
Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotLiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa
LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotHenkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta
Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta Hommat sujuvat, esimiestyö on täyspäistä ja kunto riittää töiden tekemiseen!
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotUrheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä. KKI-päivät Eerika Laalo-Häikiö
Urheiluseura liikunnallisen elämäntavan edistäjänä KKI-päivät 22.3.2017 Eerika Laalo-Häikiö Uintiurheilu ja vesiliikunta lukuina HARRASTAJAMÄÄRÄT Yli 90 000 harrastajaa (jäsenet, lisenssiurheilijat, muut
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotSisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15
Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotUrheilun Pelisäännöt vanhempien illassa
Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran
LisätiedotOPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä
OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotViherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä
Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen MMT, dos. Erja Rappe 21.3.2018, Jyväskylä Al Tausta Yli ¾ eurooppalaisista asuu kaupunkialueilla Kaupungistuminen tuottaa terveysongelmia
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotIkäinnovaatio hanke
Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn
LisätiedotKuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!
Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma
Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLiikkumisesta hyvää oloa
Liikkumisesta hyvää oloa Sisältö Virittäytyminen Miten liikut nykyisin? Terveysliikunnan vaikutusaika Liikunta vaikuttaa nopeasti Huomioi liikkumisessa Huomioi olosuhteet Repullinen ajatuksia Säännöllisen
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotWiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.
Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden
LisätiedotIdeoita liikuntaneuvontaan
Ideoita liikuntaneuvontaan Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Diabetes ja liikunta Tyypin 1 diabetes Tyypin 2 diabetes Insuliini
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotLiikkumisohjelma. Minna Paajanen, projektipäällikkö
Liikkumisohjelma Minna Paajanen, projektipäällikkö Kaupunkistrategian kärkihanke. Liikkumisohjelma ei ole liikuntaohjelma. Palautetaan fyysinen aktiivisuus luonnolliseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
Lisätiedot