Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL
|
|
- Iivari Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy
2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
3 3 OSA 1 Johdanto
4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 23% (24 / 105 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.
5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti
6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu
7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset
8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN JA UUSIEN YRITTÄMISEN MUOTOJEN KEHITTÄMINEN (yht. 20) Yrittäjyyden vahvistaminen (9) Huippuyrittäjyyden ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen Yhteistyö ja huipputiimit Yrittäjien osaamisen arvostaminen Tutkimus ja kehittämispuolen vahvistaminen: tiedonsiirtoa ja käytäntöä, minimitekijöiden tunnistamista Toimialojen yhteistyö (esimerkiksi matkailuyritysten sesonkityövoima muille aloille) Joustavat yrittämisen muodot (5) Työn tekemisen uudet muodot Sosiaalinen yrittäjyys Yhteisöllinen yrittäjyys Yritystuet Uudet yrittäjyysmahdollisuudet ja joustavuus Villinä korttina sijaisyrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen (2) Vahvojen elinkeinojen tarpeisiin vastaaminen (6) Business Planning Uudet yritysmallit Luomu: yrtit ja muut Asiakkaan ja kuluttajan huomiointi Yrittäjyyteen kannustaminen Uusia yrittäjätyyppejä (nuoria ulkopuolelta) Tukijärjestelmät riskinottoa tukemaan Asumisen ja yrittämisen yhdistäminen 2. YHTEISTYÖ JA YHTEISET INVESTOINNIT (yht.17) Yhteistyö ja yhteiset investoinnit (14) Mm. maito ja liha Oman näköiset investoinnit Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankintaverkosto (yht.5) Villi Kortti: Palveluyrittäjien yhteiset pilvipalvelut (3) Kirjanpito, laskutus, arkisto Yhteistyömalli lähin palveluntuottaja palvelee Yhteiset ohjelmistot ym.
9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. ELINTARVIKEKETJUN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN JA BRÄNDÄYS (yht.17) Vahvistettava kehittämis- ja tutkimustoimintaa (15) Linkitystä toimintojen välillä on tehostettava Bioenergian hyödyntäminen Maisemalliset arvot 4. PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISELLÄ TUOTTEISTAMISELLA JA YHTEISTYÖLLÄ (yht. 17) Asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja yhteistyö (17) Yritysverkostojen luominen Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Pohjois-Savon ruokabrändi (2) Vastuullisesti ja puhtaasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote Taloudellisesti kannattavasti! Villinä korttina yrteistä tehdyt eläinlääkintätuotteet Palvelutuotannon kehittäminen Asuminen Logistiikka Nuoret Palvelut
10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: osaamiskeskittymät ja järjestelmät (yht.14) Osaamiskeskittymät (7) Yritys-koulutus-TK Työvoimaosaamisen kehittäminen Yrittäjyys Aluetalous Lokaali-Globaali Osaamisen lisääminen ja ylläpito (yht.4): Koulutuksen kehittäminen Osaamisen siirto, uudistuminen TK-toiminnan tehostaminen (innovointi) Oy-perusteinen toiminta Henkilökohtainen koulutusohjelma (yht.1) Yrityksen osaamistarpeet Koulutustuki Asumisratkaisut Kielikoulutus Etämahdollisuuksien huomiointi Usean oppilaitoksen tarjonnasta Kokonaisvaltaisuus Mallia Limousine Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen (2) Tukee vahvuusalueiden kehittymistä Yrittäjyys Globaalit verkostot
11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAA- JA METSÄTALOUDEN KEHITTÄMINEN JA RESURSSIEN INNOVATIIVINEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 13) Metsän bioenergian jalostusasteen nosto (5) Liikenne Sähkö Tisleet Puukaasu Yrittäjyys Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (5) Kaivannaisteollisuus Luomutuotannon lisääminen Ravinteiden käytön tehostaminen Kierrätysmaatalous Resurssitehokkuus: bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot Tutkimuksen, uuden viljelytekniikan ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä (2) Metsäsuunnittelun uudelleen ajattelu (1) Metsävaratiedon, metsän omistajan ja kysynnän kohtaaminen Ajan tasalla, saatavilla, markkinaehtoisesti 7. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht.8) Hyvät tietoliikenneyhteydet (8) Uudenlaista yritystoimintaa Sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Tiestön kunto 8. MAASEUTUASUMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN JA ASUMISEN UUDET MUODOT (yht.6) Maaseutuosakkuudet (5) Maatila, tilan työt, tuottaminen ja viljely Kalastus, muut harrasteet Yhteisöllisyys, ekologisuus Y-sukupolvelle, suurille ikäluokille Hyvinvointi, elämyksellisyys Kansanväliset markkinat Maaseudun asumisen edellytysten parantaminen (1) Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen Maankäytön esteiden poisto Tietoliikenneyhteydet ja etätyö Palveluinnovaatiot ja asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys, taajamien elinvoimaisuus, turvallisuus
12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht.5) Matkailu (3) Luonnonympäristössä tehtävä matkailu Ikea, Ikano alueen hyödyntäminen Paikallisen ruoan hyödyntäminen Onnellisen elämän lähde Villinä korttina Savolaiset luksus lomat Oy (3) Räätälöidyt luontopalvelukokonaisuudet Lomaosakkeet (2) Marjan poiminta-osake Metsästys-, kalastus-, mökötysretriitit 10. VESIRESURSSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.5) Bisnestä vedestä vedellä Maailman vesipulaan vastaaminen Teknologia 11. KUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLISUUDET (yht.4) Lähidemokratian kehittäminen Kylille rahaa, valtaa ja sopivat tehtävät Kyläkaavojen asukaslähtöisyys paikallisten tarpeiden mukaan Palveluiden syntyminen Riskeinä keskittyminen ja demokratiavaje
13 13 Keskeisiä kehittämisteemoja (6/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 12. VESISTÖJEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN SUOJELU (yht.2) Vesien suojelu Lannan käsittelyn uusi teknologia Vesien kunnostus Pohjavesivarannot ja suojelu Puhtaan veden saannin turvaaminen Luonnonympäristö viihtyisänä asuinympäristönä Asumisen edistäminen Taajamien läheinen syvä maaseutu Viihtyisä asuinympäristö Matkailu 13. UUSI YHTEISÖLLISYYS Uusien toteuttamiskanavien hyödyntäminen Uutta verta kylille positiivinen sysäys Pienten yhdistysten yhdistäminen Riskit: Ikärakenne, Liikaa samojen harteilla 14. IKÄRAKENTEEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET Palveluelinkeinojen kysyntä Senioripalvelut ja kylät Riskit: Turvallisuus, viihtyvyys, kirkonkylien väestökato
14 14 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden vahvistaminen ja uusien yrittämisen muotojen kehittäminen Yhteistyö ja yhteiset investoinnit Palvelutuotannon kehittäminen asiakaslähtöisellä tuotteistamisella Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Toimialat Bioenergia Matkailu Läpäisevät osaamisalueet Perusmaatalous Erikoismaatalous Metsätalous Elintarvikejalostus Muu yritystoiminta
15 15 OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät
16 16 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät
17 17 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille
18 18 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)
19 19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun kysyntä Kolmannen sektorin rooli Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseudun elinkeinorakenne Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Tieverkko ja muu Metsien käyttö liikenneinfrastruktuuri Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10
20 20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus
21 21 OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet
22 22 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous sekä valtakunnallisesti merkittävä maitotalous ja marjanviljely elintarvikeketju (meijeritoiminta, marjojen jalostus) Bioenergiaosaaminen ja bioraaka-aineen saatavuus Puhdas luonnonympäristö ja laajat vesistöt asuin- ja matkailuympäristönä, edullinen asuminen Savolaiset asukkaat ja yhteisöllisyys Maatalouden ja elintarvikeketjun osaaminen, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta Monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne ja taajamien vahva teollisuus Maakunnan hyvä saavutettavuus keskellä Suomea Rakenteilla hyvät tietoliikenneyhteydet Osaavan työvoiman toistaiseksi hyvä saatavuus Osaavien työntekijöiden vähäisyys ja uskon puute yrittäjyyden kehittämiseen Liikenneyhteyksien heikentyminen ja tiestön huono kunto Väestön ikääntyminen Nuorisokato ja väestön väheneminen Kehittämistoimien hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Maatalouden ongelmat: Peltojen heikko saatavuus ja ontuvat sukupolvenvaihdokset Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne Pitkät välimatkat Työllistymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeudet Negatiiviset asenteet Elinkeinorakenteen yksipuolisuus R A J O I T T E E T
23 23 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja
24 24 Learning Café Pohjois-Savo 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit jne.) Mika Repo Juha Minkkinen Pöytä 3 Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus Miika Kajanus Pöytä 4 Pöytä 5 Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot Jaana Tuhkalainen Teemu Juntunen Pöytä 6 Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi Tarja Pöyhönen Pöytä 7 Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri Pekka Leskinen
25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tuotannon ja kysynnän tasapaino: kysyntä ei ole laskemassa, tilamäärä laskee Tuotanto mm. Keski-Euroopassa ja Venäjällä? MAHDOLLISUUDET Kiintiöjärjestelmä 2015? Tilatasolla mahdollisuus kehittää tuotantoa Tukee jalostavaa teollisuutta ja sen kilpailukykyä ja samalla teollisuuden kysyntä säilyy RISKIT Tuotantoon kohdistuu epävarmuustekijöitä Onko tuotanto kannattavaa? Tuotannon riskinhallinta? Tautiriskit, työvoiman riittävyys? Ympäristö? Pellon riittävyys Investoinnit vähissä Saadaanko kaiken kokoisia investointeja jotka perustuvat tilan omiin lähtökohtiin? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen, myös yhteisinvestoinnit Investointien ja kehittämisen kokonaisvaltainen tukeminen Yrittäjyyteen kannustaminen, osaamisen tukeminen Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankkijaverkosto
26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit, puutarhakasvit jne.) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia, Kasvinjalostus Pohjoisessa mahdollisuudet paranevat, Etelä- ja Keski-Euroopassa heikkenevät (keväthallat, kuivuus) Geenimuuntelun mahdollisuudet Uudet viljelytekniikat (kasvatustunnelit) ja lajikkeet Erikoiskasvien terveysvaikutukset Kysyntä on suurempi kuin tarjonta Kotimaisuusasteen kasvattaminen (50-60% kotimaisuusaste) MAHDOLLISUUDET Vesi, valoisat ja pitkät kesäpäivät Kuljetuskustannukset tuonnin kallistuminen Työvoima (ulkomaiset työntekijät) Uudet kestävämmät marjalajikkeet (vientimahdollisuus) Villikasvit ja niiden tuotteistaminen, uudet yrttilajikkeet Brändin rakentaminen ja markkinointi Viljelyä on jo jonkin verran olemassa, rukiin viljely ja sen kasvinjalostus, speltti, maissi, stevia (kun lupa tuottaa EU:ssa) ja vihanneskasvistuotanto: sipuli, porkkana, kaali, luomu Peltokasvien viljelyssä voidaan tehdä nopeita muutoksia Tuottajaorganisaation perustamiset Vähän tauteja ja tuholaisia RISKIT Taudit ja tuholaiset ilmastonmuutoksen myötä Kuljetuskustannukset Työvoima Luomuehdot ja siihen liittyvä byrokratia Huono kannattavuus, tuottajahinta Ikääntyminen tuottajien parissa Kehitystyön pysähtymisen uhka STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Vastuullisesti, puhtaasti ja taloudellisesti kannattavasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote BRÄNDI! Tutkimuksen, uuden viljelyteknologian ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä VILLI KORTTI; eläinlääkintä yrteistä tehdyillä tuotteilla; lehmät, hevoset, koirat
27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos voi edistää metsien kasvamista Perinteisistä käyttömuodoista siirrytään uusiin käyttömuotoihin Sellua tarvitaan, paperin kysyntä vähenee Haasteet saatavuudessa Puunjalostus, omistus siirtyy ulkomaille uhka Energiakäyttö: Tarve: kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti/tasaisesti? Metsien riittävyys bioenergialähteeksi? Metsäsuunnittelun oltava ajan tasalla, saatavilla ja markkinaehtoisesti käytettävissä Suomessa metsäenergiantuotanto on kestävällä pohjalla kilpailuetu Työntekijöiden saatavuuden muutokset: koulutus, infra, kilpailukykyiset palkat Metsäomistajuuden rakenne Puun muut käyttötavat Moninaiskäyttö puurakentaminen lisääntyy puutuoteteollisuus sitoo energiaa Kiinteistövero miten käy metsien käytölle? Voi selkeyttää pelisääntöjä, jos huomioidaan alusta lähtien
28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. Edellinen dia MAHDOLLISUUDET Alan yrittäjyyden lisääntyminen rakennemuutoksen myötä Puurakentaminen lisääntyy, puutuoteteollisuus sitoo energiaa Puu, joka ei mene mekaaniseen jalostukseen energiatuotantoon Yhteistoiminta, osaamiskeskittymät Pienpuunkäyttö, teknologiakehitys Kasvumahdollisuudet: puuta käytetään vähemmän kuin kasvaa Koulutuksen ja t&k-tiedon yhteys RISKIT Työvoiman saatavuus Asenteet: halutaanko metsiä hyödyntää? Turvetuotantoon suhtautuminen Yritysten kannattavuus Ison teollisuuden lähteminen Ilmastoriskit, hyönteistuhot, myrskytuhot Miten saadaan hyötyä jäämään aluetalouteen? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamiskeskittymät Asenneympäristö, metsävaroja pitää käyttää Metsäsuunnittelun edistäminen, metsävaratiedon, metsänomistajan ja kysynnän kohtaaminen Aluetaloudellisuus: hyödystä jäätävä suuri osa alueelle! (Kilpailukykyiset palkat, alueelliset verkostot) Metsäbioenergian jalostusasteen nostaminen
29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos EU:n maatalouspolitiikkaan ympäristöpainotus Hiilitase Väestönkehitys Puhtaan veden puute vesien suojelun merkitys kasvaa sekä pohja- että pintavesien osalta MAHDOLLISUUDET Kaivannaisteollisuus, kestävällä tavalla Vesiensuojelu ja vesien kunnostus Säästäminen, materiaalivirrat, sivuvirrat, niiden yhdistäminen Kuluttajanäkökulma huomioon maataloustuotannon ympäristöpäästöissä. Vahvuudet matkailuun luonnonarvoista + vedet, järvet, perinnemaisemat, rapsutuspuistot Ympäristöteknologian kehittäminen: lietteen määrä, veden poistaminen lietteestä ja ravinteet takaisin peltoon. Luomutuotannon, luonnonvarojen ja luontomatkailun potentiaali palvelut ja tuotteistaminen RISKIT EU:n prosenttipohjaiset säädökset Direktiivit, säädökset prosenttipohjaisia, miten käy mallioppilaalle? Putkitukset, harmaa vesi? Lannan käsittely, lietteen levityssäädökset Moottorikelkkareitit? Matkailupotentiaali, mutta ympäristövaikutukset? Lakipykälät ja biologia ei kohtaa (esim. nitraattidirektiivi) Ympäristösäädökset tehty Etelä-Suomen mukaan Eläin- ja kasvitaudit Maatalouden puhtaan veden tarve ja vesihuolto STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lannan käsittelyssä uuden teknologian hyödyntäminen, lannan tuotteistaminen, bioenergia, biokaasutus, suljetun kierron konsepti Ympäristönhoitoon tulee satsata. Järvet juotavaksi! Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vesiensuojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Luonnonympäristössä tapahtuva matkailu Pohjavesivarannot ja suojelu Villi kortti: bisnestä vedestä/vedellä
30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa (Viro) Nuorten työelämään kiinnittyminen työelämään korostuu Peruskäsitteiden murentaminen. Yrittäjyys tulevaisuudessa? Ei välttämättä suuria muutoksia koulutuselämässä MAHDOLLISUUDET Luotettavan mentorijärjestelmän rakentaminen (yrityskummitoiminta) Pientenkin opiskelijamäärien kouluttaminen tarpeisiin (resurssit?) Joustavia ja räätälöityjä koulutusratkaisuja Työperäiset maahanmuuttajat uutta työvoimaa Elinkeinotoiminta monipuolistuu tulomuuttajien ansiosta Pehmeämpien arvojen korostuminen, Kulttuuriyrittäjyys kehittyy Monialayrittäjyys, voi tehdä useampia asioita samalla alueella Maaseutuasumisen mahdollisuus markkinointikeinona (kyläkaavat) Palvelusetelien uudet muodot, esim. kotiapusetelit, Palveluiden yksityistäminen ja yhteisöllisten yritysmuotojen korostuminen, kolmas sektori palveluiden tuottajana Mahdolliset verotuksen muutokset (3-sektori verotuksellisesti raskas) Perustoimeentuloturva maaseudulla niukasti eläville perheille Maailman viljantuotannon ratkaiseminen paikallisesti Pohjois-Savon tuotannossa RISKIT Maaseudulla ei vetovoimaa nuorten keskuudessa Asennemuutosta kaivataan Talkootyötä ei olla valmiita tekemään Kotouttamisen epäonnistuminen: maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa toteutetaan vain 8-16v. 30% riski, että kouluttamaton ja työtön ulkomaalainen nuori syrjäytyy. On alueita, joilla ei saada enää ulkomaista työvoimaa Vastaanottajien on myös sopeuduttava, ei vain maahanmuuttajien Innovatiivisuuden (uusien ideoiden) vähäisyys Riittämätön panostus kehittämiseen + pirstaleisuus Puuttuu yhteinen näkemys maaseudun kehittämisen tarpeesta Vuorovaikutuksen puute kunnan ja eri toimijoiden välillä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamisen turvaaminen Osaavan työvoiman varmistaminen ja ylläpito Koulutuksen kehittäminen (aikuiskoulutus) Osaamisen siirto, uudistaminen, mentorointi, asenteet Työperustainen maahanmuutto Markkinointitoimenpiteet ja T&K toiminta Yritystukien yksinkertaistaminen Joustavat uudet yrittämisen muodot Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, Kolmas sektori, yhteisöyrittäjyys Yritystukien joustavuus Nuorten uusien yritysmuotojen-/tukien etsiminen Sijaisyrittäjyys (Villi kortti)
31 31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa (vapaa-ajan merkitys kasvaa) Väestön epätasa-arvoistuminen Väestön ikääntyminen vs. julkisen sektorin säästöt Ympäristön merkityksen kasvu, ilmastonmuutos Bioenergian merkityksen kasvu, energian tuotannon tarve kasvaa Paikallisen kulttuurin vahvistuminen Luomun ja lähiruoan kulutus kasvaa Venäjä Kaupunkikeskeinen suunnittelu, keskittämispolitiikka Viestintäteknologian kehitys Työn tekemisen muuttuvat muodot (esim. pätkätyö) Kansainvälistyminen
32 32 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Julkisten palveluiden tarve Palvelujen lisääntyvä tarve on mahdollisuus maaseudulle: Terveys ja hyvinvointi, hoivakodit, matkailu, kulttuuri, paikallisuus, lähiruoka Hoivamaatalous, green care Luontomatkailun kaupallistaminen Palvelusetelien käyttö antaa pienille yrityksille mahdollisuuksia Mobiiliyrittäjyys (hyvinvointipalveluja, esim. suuhygienia, kampaamo) Venäläisten viisumivapaus Pilvihotellit yrittäjien apuna yhteistyöverkostot Maaseuturyitysten ja matkailun yhteistyö: Koneiden hyödyntäminen + työvoima / sesonkiluonteisuus RISKIT Kilpailun kiristyminen (monikansalliset yritykset vs. paikalliset yritykset) Synnyttääkö pirstaleinen työn tekemisen malli toimeentuloa? Kehittyykö liiketoimintaa? Julkisen sektorin hankintapolitiikka Resurssien suuntaaminen: Mihin panostetaan? Teoreettiset strategiat ohjaavat liikaa? Strategiat liian kaukana yrittäjistä? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Luontomatkailun asiakaslähtöinen tuotteistaminen Eri alojen yhteistyö (majoitus, elämykset, kuljetukset) Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Verkostojen luominen Palveluyrittäjyyden uudet mahdollisuudet (esim. softan luominen mahdollista toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta) Yrittäjävalmiuksien kehittäminen, koulutus, asennekasvatus
33 33 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestön ikääntyminen, väestökato Kuntarakenteen / palvelurakenteen muutos Energian hinnan vaikutus liikkumiseen Tietoverkot Yhteisöllisyys: miten käy, kun yksilöllisyys korostuu? Yhteisöllisyydestä tullut nyt harrastus, ennen se oli elämää. Miten vastuunkantajien väsyminen estetään, miten joukkoa laajennetaan, tuetaan? Globaali muutos luonnonvarojen hyödyntämisessä veden puute, elintarvikekriisi, energian saannin muutokset MAHDOLLISUUDET Lisää työmahdollisuuksia, seniorikylät: hiljaisen tiedon keskittymä Kyläyhdistysten aktivoituminen Yhteisöllisyyden hyödyntäminen (asukkaiden oma aktiivisuus) palvelujen turvaamisessa ulkoinen uhka toimii aktivaattorina Uusia viestintäkanavia ja verkkopalveluita käyttöön Maallemuuttajat (perheitä ulkopuolelta) tuovat uutta verta Lähidemokratia aidosti käyttöön. Elintarvikekriisi muualla mahdollistaa kylillä tuotannon lisäämisen, osaamisen käyttöönoton uusien markkinoinnin avautumisen Väestön ikääntyminen ja väestökato Viihtyvyyden väheneminen Turvattomuuden lisääntyminen Väen väheneminen johtaa teiden kunnon edelleen huononemiseen, Keskittyminen. Riskinä saasteiden laskeutuminen Palveluiden loitontuminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Väestökato ja ikärakenteen muutos. kts. keskustelua edellä (maallemuuttajat, senioripalveluista töitä ja yrittäjyyttä ) Uusyhteisöllisyys Uudenlaiset muodot (netin kautta) Kylät itse tuottamaan palveluita Villi kortti; Kylien rajattomat mahdollisuudet Ei kuntarajoja Palvelujen tarjonta yrittäjyyteen perustuvaa, käyttäjät maksaa niistä, monipuolisia palveluja
34 34 Johtopäätöksiä keskeisistä muutostekijöistä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET JOHTOPÄÄTÖKSET PÖYTÄ 1 Vahvan perusmaatalouden kehittäminen ja tukeminen Erittäin vahva perusmaatalous kysyntä- ja asiakaslähtöisyys, lähi- ja luomuruoka ja logistiikka Metsätaloudessa ja bioenergia-alalla paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia Mahdollisuuksia Ravinteiden käytön tehostaminen (mm. energian hinta, ympäristönäkökohdat), hyvä ravinteiden käyttö tukee myös esim. asumista ja matkailua Teknologinen kehittyminen maataloudessa tuotannon tehokkuuden kehittyminen Kiviosaaminen ja -varat, soravarat Mekaaninen puutuoteteollisuus Tuulienergia Yhteistyö elinkeinojen välillä, suvaitsevuus, ilmapiiri, kannustavuus tasapaino toimijoiden kesken, esim. elinkeino/työllistämisvaikutus-luonto, ympäristönäkökohdat hyväksytään kompromissit, ei lukkiuduta omiin bunkkereihin vaan kehitetään yhdessä. Toimialojen väliset vahvat kytkökset, esimerkiksi maatalous-matkailu (esim. työvoima, raaka-aineet) Mökit ja rantarakentaminen (nyt n mökkiä), puolet kaavoitetuista tonteista rakentamattomia Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Huoltovarmuus sekä energiassa että ravinteissa Tutkimus: lähellä, paikallinen hyödyntäminen, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen yrityslähtöisesti, osaamiskeskittymät vahvuutena Voimavarat Rannat, metsät, maatalous Tietotaito maitotaloudessa Luonnonolosuhteet Elintarvike- ja energiaomavaraisuus Rajoitteet Kilpailun olemattomuus vähittäiskaupassa (vaikutus tuottajiin) Raaka-ainetta (puu) on, mutta sen saaminen hyötykäyttöön haaste (asenneongelma) Haasteena työvoiman saatavuus (sekä metsä- että maatalous) ja tiestön kunto
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotAlueellisen suunnitelman muutostarpeet
Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotMAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ
Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme
Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotKumppanuus ja maaseutu 2014-2020
Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotAjakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö
Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotPk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki
Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotSuomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotTilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotUusi ohjelmakausi
Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian
LisätiedotMAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
LisätiedotKuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
LisätiedotKunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013
1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotTransforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy
Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3
LisätiedotTulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine
Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotMaaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi
Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
Lisätiedot