Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjois-Savo. 17.04.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 23% (24 / 105 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN JA UUSIEN YRITTÄMISEN MUOTOJEN KEHITTÄMINEN (yht. 20) Yrittäjyyden vahvistaminen (9) Huippuyrittäjyyden ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen Yhteistyö ja huipputiimit Yrittäjien osaamisen arvostaminen Tutkimus ja kehittämispuolen vahvistaminen: tiedonsiirtoa ja käytäntöä, minimitekijöiden tunnistamista Toimialojen yhteistyö (esimerkiksi matkailuyritysten sesonkityövoima muille aloille) Joustavat yrittämisen muodot (5) Työn tekemisen uudet muodot Sosiaalinen yrittäjyys Yhteisöllinen yrittäjyys Yritystuet Uudet yrittäjyysmahdollisuudet ja joustavuus Villinä korttina sijaisyrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen (2) Vahvojen elinkeinojen tarpeisiin vastaaminen (6) Business Planning Uudet yritysmallit Luomu: yrtit ja muut Asiakkaan ja kuluttajan huomiointi Yrittäjyyteen kannustaminen Uusia yrittäjätyyppejä (nuoria ulkopuolelta) Tukijärjestelmät riskinottoa tukemaan Asumisen ja yrittämisen yhdistäminen 2. YHTEISTYÖ JA YHTEISET INVESTOINNIT (yht.17) Yhteistyö ja yhteiset investoinnit (14) Mm. maito ja liha Oman näköiset investoinnit Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankintaverkosto (yht.5) Villi Kortti: Palveluyrittäjien yhteiset pilvipalvelut (3) Kirjanpito, laskutus, arkisto Yhteistyömalli lähin palveluntuottaja palvelee Yhteiset ohjelmistot ym.

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. ELINTARVIKEKETJUN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN JA BRÄNDÄYS (yht.17) Vahvistettava kehittämis- ja tutkimustoimintaa (15) Linkitystä toimintojen välillä on tehostettava Bioenergian hyödyntäminen Maisemalliset arvot 4. PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISELLÄ TUOTTEISTAMISELLA JA YHTEISTYÖLLÄ (yht. 17) Asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja yhteistyö (17) Yritysverkostojen luominen Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Pohjois-Savon ruokabrändi (2) Vastuullisesti ja puhtaasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote Taloudellisesti kannattavasti! Villinä korttina yrteistä tehdyt eläinlääkintätuotteet Palvelutuotannon kehittäminen Asuminen Logistiikka Nuoret Palvelut

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: osaamiskeskittymät ja järjestelmät (yht.14) Osaamiskeskittymät (7) Yritys-koulutus-TK Työvoimaosaamisen kehittäminen Yrittäjyys Aluetalous Lokaali-Globaali Osaamisen lisääminen ja ylläpito (yht.4): Koulutuksen kehittäminen Osaamisen siirto, uudistuminen TK-toiminnan tehostaminen (innovointi) Oy-perusteinen toiminta Henkilökohtainen koulutusohjelma (yht.1) Yrityksen osaamistarpeet Koulutustuki Asumisratkaisut Kielikoulutus Etämahdollisuuksien huomiointi Usean oppilaitoksen tarjonnasta Kokonaisvaltaisuus Mallia Limousine Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen (2) Tukee vahvuusalueiden kehittymistä Yrittäjyys Globaalit verkostot

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAA- JA METSÄTALOUDEN KEHITTÄMINEN JA RESURSSIEN INNOVATIIVINEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 13) Metsän bioenergian jalostusasteen nosto (5) Liikenne Sähkö Tisleet Puukaasu Yrittäjyys Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (5) Kaivannaisteollisuus Luomutuotannon lisääminen Ravinteiden käytön tehostaminen Kierrätysmaatalous Resurssitehokkuus: bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot Tutkimuksen, uuden viljelytekniikan ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä (2) Metsäsuunnittelun uudelleen ajattelu (1) Metsävaratiedon, metsän omistajan ja kysynnän kohtaaminen Ajan tasalla, saatavilla, markkinaehtoisesti 7. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht.8) Hyvät tietoliikenneyhteydet (8) Uudenlaista yritystoimintaa Sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Tiestön kunto 8. MAASEUTUASUMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN JA ASUMISEN UUDET MUODOT (yht.6) Maaseutuosakkuudet (5) Maatila, tilan työt, tuottaminen ja viljely Kalastus, muut harrasteet Yhteisöllisyys, ekologisuus Y-sukupolvelle, suurille ikäluokille Hyvinvointi, elämyksellisyys Kansanväliset markkinat Maaseudun asumisen edellytysten parantaminen (1) Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen Maankäytön esteiden poisto Tietoliikenneyhteydet ja etätyö Palveluinnovaatiot ja asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys, taajamien elinvoimaisuus, turvallisuus

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht.5) Matkailu (3) Luonnonympäristössä tehtävä matkailu Ikea, Ikano alueen hyödyntäminen Paikallisen ruoan hyödyntäminen Onnellisen elämän lähde Villinä korttina Savolaiset luksus lomat Oy (3) Räätälöidyt luontopalvelukokonaisuudet Lomaosakkeet (2) Marjan poiminta-osake Metsästys-, kalastus-, mökötysretriitit 10. VESIRESURSSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.5) Bisnestä vedestä vedellä Maailman vesipulaan vastaaminen Teknologia 11. KUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLISUUDET (yht.4) Lähidemokratian kehittäminen Kylille rahaa, valtaa ja sopivat tehtävät Kyläkaavojen asukaslähtöisyys paikallisten tarpeiden mukaan Palveluiden syntyminen Riskeinä keskittyminen ja demokratiavaje

13 13 Keskeisiä kehittämisteemoja (6/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 12. VESISTÖJEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN SUOJELU (yht.2) Vesien suojelu Lannan käsittelyn uusi teknologia Vesien kunnostus Pohjavesivarannot ja suojelu Puhtaan veden saannin turvaaminen Luonnonympäristö viihtyisänä asuinympäristönä Asumisen edistäminen Taajamien läheinen syvä maaseutu Viihtyisä asuinympäristö Matkailu 13. UUSI YHTEISÖLLISYYS Uusien toteuttamiskanavien hyödyntäminen Uutta verta kylille positiivinen sysäys Pienten yhdistysten yhdistäminen Riskit: Ikärakenne, Liikaa samojen harteilla 14. IKÄRAKENTEEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET Palveluelinkeinojen kysyntä Senioripalvelut ja kylät Riskit: Turvallisuus, viihtyvyys, kirkonkylien väestökato

14 14 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden vahvistaminen ja uusien yrittämisen muotojen kehittäminen Yhteistyö ja yhteiset investoinnit Palvelutuotannon kehittäminen asiakaslähtöisellä tuotteistamisella Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Toimialat Bioenergia Matkailu Läpäisevät osaamisalueet Perusmaatalous Erikoismaatalous Metsätalous Elintarvikejalostus Muu yritystoiminta

15 15 OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

17 17 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

18 18 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

19 19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun kysyntä Kolmannen sektorin rooli Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseudun elinkeinorakenne Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Tieverkko ja muu Metsien käyttö liikenneinfrastruktuuri Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

20 20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus

21 21 OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet

22 22 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous sekä valtakunnallisesti merkittävä maitotalous ja marjanviljely elintarvikeketju (meijeritoiminta, marjojen jalostus) Bioenergiaosaaminen ja bioraaka-aineen saatavuus Puhdas luonnonympäristö ja laajat vesistöt asuin- ja matkailuympäristönä, edullinen asuminen Savolaiset asukkaat ja yhteisöllisyys Maatalouden ja elintarvikeketjun osaaminen, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta Monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne ja taajamien vahva teollisuus Maakunnan hyvä saavutettavuus keskellä Suomea Rakenteilla hyvät tietoliikenneyhteydet Osaavan työvoiman toistaiseksi hyvä saatavuus Osaavien työntekijöiden vähäisyys ja uskon puute yrittäjyyden kehittämiseen Liikenneyhteyksien heikentyminen ja tiestön huono kunto Väestön ikääntyminen Nuorisokato ja väestön väheneminen Kehittämistoimien hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Maatalouden ongelmat: Peltojen heikko saatavuus ja ontuvat sukupolvenvaihdokset Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne Pitkät välimatkat Työllistymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeudet Negatiiviset asenteet Elinkeinorakenteen yksipuolisuus R A J O I T T E E T

23 23 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

24 24 Learning Café Pohjois-Savo 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit jne.) Mika Repo Juha Minkkinen Pöytä 3 Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus Miika Kajanus Pöytä 4 Pöytä 5 Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot Jaana Tuhkalainen Teemu Juntunen Pöytä 6 Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi Tarja Pöyhönen Pöytä 7 Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri Pekka Leskinen

25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tuotannon ja kysynnän tasapaino: kysyntä ei ole laskemassa, tilamäärä laskee Tuotanto mm. Keski-Euroopassa ja Venäjällä? MAHDOLLISUUDET Kiintiöjärjestelmä 2015? Tilatasolla mahdollisuus kehittää tuotantoa Tukee jalostavaa teollisuutta ja sen kilpailukykyä ja samalla teollisuuden kysyntä säilyy RISKIT Tuotantoon kohdistuu epävarmuustekijöitä Onko tuotanto kannattavaa? Tuotannon riskinhallinta? Tautiriskit, työvoiman riittävyys? Ympäristö? Pellon riittävyys Investoinnit vähissä Saadaanko kaiken kokoisia investointeja jotka perustuvat tilan omiin lähtökohtiin? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen, myös yhteisinvestoinnit Investointien ja kehittämisen kokonaisvaltainen tukeminen Yrittäjyyteen kannustaminen, osaamisen tukeminen Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankkijaverkosto

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit, puutarhakasvit jne.) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia, Kasvinjalostus Pohjoisessa mahdollisuudet paranevat, Etelä- ja Keski-Euroopassa heikkenevät (keväthallat, kuivuus) Geenimuuntelun mahdollisuudet Uudet viljelytekniikat (kasvatustunnelit) ja lajikkeet Erikoiskasvien terveysvaikutukset Kysyntä on suurempi kuin tarjonta Kotimaisuusasteen kasvattaminen (50-60% kotimaisuusaste) MAHDOLLISUUDET Vesi, valoisat ja pitkät kesäpäivät Kuljetuskustannukset tuonnin kallistuminen Työvoima (ulkomaiset työntekijät) Uudet kestävämmät marjalajikkeet (vientimahdollisuus) Villikasvit ja niiden tuotteistaminen, uudet yrttilajikkeet Brändin rakentaminen ja markkinointi Viljelyä on jo jonkin verran olemassa, rukiin viljely ja sen kasvinjalostus, speltti, maissi, stevia (kun lupa tuottaa EU:ssa) ja vihanneskasvistuotanto: sipuli, porkkana, kaali, luomu Peltokasvien viljelyssä voidaan tehdä nopeita muutoksia Tuottajaorganisaation perustamiset Vähän tauteja ja tuholaisia RISKIT Taudit ja tuholaiset ilmastonmuutoksen myötä Kuljetuskustannukset Työvoima Luomuehdot ja siihen liittyvä byrokratia Huono kannattavuus, tuottajahinta Ikääntyminen tuottajien parissa Kehitystyön pysähtymisen uhka STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Vastuullisesti, puhtaasti ja taloudellisesti kannattavasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote BRÄNDI! Tutkimuksen, uuden viljelyteknologian ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä VILLI KORTTI; eläinlääkintä yrteistä tehdyillä tuotteilla; lehmät, hevoset, koirat

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos voi edistää metsien kasvamista Perinteisistä käyttömuodoista siirrytään uusiin käyttömuotoihin Sellua tarvitaan, paperin kysyntä vähenee Haasteet saatavuudessa Puunjalostus, omistus siirtyy ulkomaille uhka Energiakäyttö: Tarve: kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti/tasaisesti? Metsien riittävyys bioenergialähteeksi? Metsäsuunnittelun oltava ajan tasalla, saatavilla ja markkinaehtoisesti käytettävissä Suomessa metsäenergiantuotanto on kestävällä pohjalla kilpailuetu Työntekijöiden saatavuuden muutokset: koulutus, infra, kilpailukykyiset palkat Metsäomistajuuden rakenne Puun muut käyttötavat Moninaiskäyttö puurakentaminen lisääntyy puutuoteteollisuus sitoo energiaa Kiinteistövero miten käy metsien käytölle? Voi selkeyttää pelisääntöjä, jos huomioidaan alusta lähtien

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. Edellinen dia MAHDOLLISUUDET Alan yrittäjyyden lisääntyminen rakennemuutoksen myötä Puurakentaminen lisääntyy, puutuoteteollisuus sitoo energiaa Puu, joka ei mene mekaaniseen jalostukseen energiatuotantoon Yhteistoiminta, osaamiskeskittymät Pienpuunkäyttö, teknologiakehitys Kasvumahdollisuudet: puuta käytetään vähemmän kuin kasvaa Koulutuksen ja t&k-tiedon yhteys RISKIT Työvoiman saatavuus Asenteet: halutaanko metsiä hyödyntää? Turvetuotantoon suhtautuminen Yritysten kannattavuus Ison teollisuuden lähteminen Ilmastoriskit, hyönteistuhot, myrskytuhot Miten saadaan hyötyä jäämään aluetalouteen? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamiskeskittymät Asenneympäristö, metsävaroja pitää käyttää Metsäsuunnittelun edistäminen, metsävaratiedon, metsänomistajan ja kysynnän kohtaaminen Aluetaloudellisuus: hyödystä jäätävä suuri osa alueelle! (Kilpailukykyiset palkat, alueelliset verkostot) Metsäbioenergian jalostusasteen nostaminen

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos EU:n maatalouspolitiikkaan ympäristöpainotus Hiilitase Väestönkehitys Puhtaan veden puute vesien suojelun merkitys kasvaa sekä pohja- että pintavesien osalta MAHDOLLISUUDET Kaivannaisteollisuus, kestävällä tavalla Vesiensuojelu ja vesien kunnostus Säästäminen, materiaalivirrat, sivuvirrat, niiden yhdistäminen Kuluttajanäkökulma huomioon maataloustuotannon ympäristöpäästöissä. Vahvuudet matkailuun luonnonarvoista + vedet, järvet, perinnemaisemat, rapsutuspuistot Ympäristöteknologian kehittäminen: lietteen määrä, veden poistaminen lietteestä ja ravinteet takaisin peltoon. Luomutuotannon, luonnonvarojen ja luontomatkailun potentiaali palvelut ja tuotteistaminen RISKIT EU:n prosenttipohjaiset säädökset Direktiivit, säädökset prosenttipohjaisia, miten käy mallioppilaalle? Putkitukset, harmaa vesi? Lannan käsittely, lietteen levityssäädökset Moottorikelkkareitit? Matkailupotentiaali, mutta ympäristövaikutukset? Lakipykälät ja biologia ei kohtaa (esim. nitraattidirektiivi) Ympäristösäädökset tehty Etelä-Suomen mukaan Eläin- ja kasvitaudit Maatalouden puhtaan veden tarve ja vesihuolto STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lannan käsittelyssä uuden teknologian hyödyntäminen, lannan tuotteistaminen, bioenergia, biokaasutus, suljetun kierron konsepti Ympäristönhoitoon tulee satsata. Järvet juotavaksi! Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vesiensuojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Luonnonympäristössä tapahtuva matkailu Pohjavesivarannot ja suojelu Villi kortti: bisnestä vedestä/vedellä

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa (Viro) Nuorten työelämään kiinnittyminen työelämään korostuu Peruskäsitteiden murentaminen. Yrittäjyys tulevaisuudessa? Ei välttämättä suuria muutoksia koulutuselämässä MAHDOLLISUUDET Luotettavan mentorijärjestelmän rakentaminen (yrityskummitoiminta) Pientenkin opiskelijamäärien kouluttaminen tarpeisiin (resurssit?) Joustavia ja räätälöityjä koulutusratkaisuja Työperäiset maahanmuuttajat uutta työvoimaa Elinkeinotoiminta monipuolistuu tulomuuttajien ansiosta Pehmeämpien arvojen korostuminen, Kulttuuriyrittäjyys kehittyy Monialayrittäjyys, voi tehdä useampia asioita samalla alueella Maaseutuasumisen mahdollisuus markkinointikeinona (kyläkaavat) Palvelusetelien uudet muodot, esim. kotiapusetelit, Palveluiden yksityistäminen ja yhteisöllisten yritysmuotojen korostuminen, kolmas sektori palveluiden tuottajana Mahdolliset verotuksen muutokset (3-sektori verotuksellisesti raskas) Perustoimeentuloturva maaseudulla niukasti eläville perheille Maailman viljantuotannon ratkaiseminen paikallisesti Pohjois-Savon tuotannossa RISKIT Maaseudulla ei vetovoimaa nuorten keskuudessa Asennemuutosta kaivataan Talkootyötä ei olla valmiita tekemään Kotouttamisen epäonnistuminen: maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa toteutetaan vain 8-16v. 30% riski, että kouluttamaton ja työtön ulkomaalainen nuori syrjäytyy. On alueita, joilla ei saada enää ulkomaista työvoimaa Vastaanottajien on myös sopeuduttava, ei vain maahanmuuttajien Innovatiivisuuden (uusien ideoiden) vähäisyys Riittämätön panostus kehittämiseen + pirstaleisuus Puuttuu yhteinen näkemys maaseudun kehittämisen tarpeesta Vuorovaikutuksen puute kunnan ja eri toimijoiden välillä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamisen turvaaminen Osaavan työvoiman varmistaminen ja ylläpito Koulutuksen kehittäminen (aikuiskoulutus) Osaamisen siirto, uudistaminen, mentorointi, asenteet Työperustainen maahanmuutto Markkinointitoimenpiteet ja T&K toiminta Yritystukien yksinkertaistaminen Joustavat uudet yrittämisen muodot Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, Kolmas sektori, yhteisöyrittäjyys Yritystukien joustavuus Nuorten uusien yritysmuotojen-/tukien etsiminen Sijaisyrittäjyys (Villi kortti)

31 31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa (vapaa-ajan merkitys kasvaa) Väestön epätasa-arvoistuminen Väestön ikääntyminen vs. julkisen sektorin säästöt Ympäristön merkityksen kasvu, ilmastonmuutos Bioenergian merkityksen kasvu, energian tuotannon tarve kasvaa Paikallisen kulttuurin vahvistuminen Luomun ja lähiruoan kulutus kasvaa Venäjä Kaupunkikeskeinen suunnittelu, keskittämispolitiikka Viestintäteknologian kehitys Työn tekemisen muuttuvat muodot (esim. pätkätyö) Kansainvälistyminen

32 32 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Julkisten palveluiden tarve Palvelujen lisääntyvä tarve on mahdollisuus maaseudulle: Terveys ja hyvinvointi, hoivakodit, matkailu, kulttuuri, paikallisuus, lähiruoka Hoivamaatalous, green care Luontomatkailun kaupallistaminen Palvelusetelien käyttö antaa pienille yrityksille mahdollisuuksia Mobiiliyrittäjyys (hyvinvointipalveluja, esim. suuhygienia, kampaamo) Venäläisten viisumivapaus Pilvihotellit yrittäjien apuna yhteistyöverkostot Maaseuturyitysten ja matkailun yhteistyö: Koneiden hyödyntäminen + työvoima / sesonkiluonteisuus RISKIT Kilpailun kiristyminen (monikansalliset yritykset vs. paikalliset yritykset) Synnyttääkö pirstaleinen työn tekemisen malli toimeentuloa? Kehittyykö liiketoimintaa? Julkisen sektorin hankintapolitiikka Resurssien suuntaaminen: Mihin panostetaan? Teoreettiset strategiat ohjaavat liikaa? Strategiat liian kaukana yrittäjistä? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Luontomatkailun asiakaslähtöinen tuotteistaminen Eri alojen yhteistyö (majoitus, elämykset, kuljetukset) Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Verkostojen luominen Palveluyrittäjyyden uudet mahdollisuudet (esim. softan luominen mahdollista toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta) Yrittäjävalmiuksien kehittäminen, koulutus, asennekasvatus

33 33 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestön ikääntyminen, väestökato Kuntarakenteen / palvelurakenteen muutos Energian hinnan vaikutus liikkumiseen Tietoverkot Yhteisöllisyys: miten käy, kun yksilöllisyys korostuu? Yhteisöllisyydestä tullut nyt harrastus, ennen se oli elämää. Miten vastuunkantajien väsyminen estetään, miten joukkoa laajennetaan, tuetaan? Globaali muutos luonnonvarojen hyödyntämisessä veden puute, elintarvikekriisi, energian saannin muutokset MAHDOLLISUUDET Lisää työmahdollisuuksia, seniorikylät: hiljaisen tiedon keskittymä Kyläyhdistysten aktivoituminen Yhteisöllisyyden hyödyntäminen (asukkaiden oma aktiivisuus) palvelujen turvaamisessa ulkoinen uhka toimii aktivaattorina Uusia viestintäkanavia ja verkkopalveluita käyttöön Maallemuuttajat (perheitä ulkopuolelta) tuovat uutta verta Lähidemokratia aidosti käyttöön. Elintarvikekriisi muualla mahdollistaa kylillä tuotannon lisäämisen, osaamisen käyttöönoton uusien markkinoinnin avautumisen Väestön ikääntyminen ja väestökato Viihtyvyyden väheneminen Turvattomuuden lisääntyminen Väen väheneminen johtaa teiden kunnon edelleen huononemiseen, Keskittyminen. Riskinä saasteiden laskeutuminen Palveluiden loitontuminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Väestökato ja ikärakenteen muutos. kts. keskustelua edellä (maallemuuttajat, senioripalveluista töitä ja yrittäjyyttä ) Uusyhteisöllisyys Uudenlaiset muodot (netin kautta) Kylät itse tuottamaan palveluita Villi kortti; Kylien rajattomat mahdollisuudet Ei kuntarajoja Palvelujen tarjonta yrittäjyyteen perustuvaa, käyttäjät maksaa niistä, monipuolisia palveluja

34 34 Johtopäätöksiä keskeisistä muutostekijöistä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET JOHTOPÄÄTÖKSET PÖYTÄ 1 Vahvan perusmaatalouden kehittäminen ja tukeminen Erittäin vahva perusmaatalous kysyntä- ja asiakaslähtöisyys, lähi- ja luomuruoka ja logistiikka Metsätaloudessa ja bioenergia-alalla paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia Mahdollisuuksia Ravinteiden käytön tehostaminen (mm. energian hinta, ympäristönäkökohdat), hyvä ravinteiden käyttö tukee myös esim. asumista ja matkailua Teknologinen kehittyminen maataloudessa tuotannon tehokkuuden kehittyminen Kiviosaaminen ja -varat, soravarat Mekaaninen puutuoteteollisuus Tuulienergia Yhteistyö elinkeinojen välillä, suvaitsevuus, ilmapiiri, kannustavuus tasapaino toimijoiden kesken, esim. elinkeino/työllistämisvaikutus-luonto, ympäristönäkökohdat hyväksytään kompromissit, ei lukkiuduta omiin bunkkereihin vaan kehitetään yhdessä. Toimialojen väliset vahvat kytkökset, esimerkiksi maatalous-matkailu (esim. työvoima, raaka-aineet) Mökit ja rantarakentaminen (nyt n mökkiä), puolet kaavoitetuista tonteista rakentamattomia Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Huoltovarmuus sekä energiassa että ravinteissa Tutkimus: lähellä, paikallinen hyödyntäminen, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen yrityslähtöisesti, osaamiskeskittymät vahvuutena Voimavarat Rannat, metsät, maatalous Tietotaito maitotaloudessa Luonnonolosuhteet Elintarvike- ja energiaomavaraisuus Rajoitteet Kilpailun olemattomuus vähittäiskaupassa (vaikutus tuottajiin) Raaka-ainetta (puu) on, mutta sen saaminen hyötykäyttöön haaste (asenneongelma) Haasteena työvoiman saatavuus (sekä metsä- että maatalous) ja tiestön kunto

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan

Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuusverstaiden antia - ryhmätyöstä käytännön toimintaan Maaseudun tulevaisuus kohtaamispaikkana maaseutu -seminaari 29.-30.9.2010 Seinäjoella ja Ilmajoella Katariina Heikkilä Turun yliopisto,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot