Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjois-Savo. 17.04.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy COPYRIGHT CAPFUL"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjois-Savo Kimmo Kivinen, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 23% (24 / 105 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 59 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN JA UUSIEN YRITTÄMISEN MUOTOJEN KEHITTÄMINEN (yht. 20) Yrittäjyyden vahvistaminen (9) Huippuyrittäjyyden ja yrittäjävalmiuksien kehittäminen Yhteistyö ja huipputiimit Yrittäjien osaamisen arvostaminen Tutkimus ja kehittämispuolen vahvistaminen: tiedonsiirtoa ja käytäntöä, minimitekijöiden tunnistamista Toimialojen yhteistyö (esimerkiksi matkailuyritysten sesonkityövoima muille aloille) Joustavat yrittämisen muodot (5) Työn tekemisen uudet muodot Sosiaalinen yrittäjyys Yhteisöllinen yrittäjyys Yritystuet Uudet yrittäjyysmahdollisuudet ja joustavuus Villinä korttina sijaisyrittäjyys Palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen (2) Vahvojen elinkeinojen tarpeisiin vastaaminen (6) Business Planning Uudet yritysmallit Luomu: yrtit ja muut Asiakkaan ja kuluttajan huomiointi Yrittäjyyteen kannustaminen Uusia yrittäjätyyppejä (nuoria ulkopuolelta) Tukijärjestelmät riskinottoa tukemaan Asumisen ja yrittämisen yhdistäminen 2. YHTEISTYÖ JA YHTEISET INVESTOINNIT (yht.17) Yhteistyö ja yhteiset investoinnit (14) Mm. maito ja liha Oman näköiset investoinnit Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankintaverkosto (yht.5) Villi Kortti: Palveluyrittäjien yhteiset pilvipalvelut (3) Kirjanpito, laskutus, arkisto Yhteistyömalli lähin palveluntuottaja palvelee Yhteiset ohjelmistot ym.

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. ELINTARVIKEKETJUN KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN JA BRÄNDÄYS (yht.17) Vahvistettava kehittämis- ja tutkimustoimintaa (15) Linkitystä toimintojen välillä on tehostettava Bioenergian hyödyntäminen Maisemalliset arvot 4. PALVELUTUOTANNON KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISELLÄ TUOTTEISTAMISELLA JA YHTEISTYÖLLÄ (yht. 17) Asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja yhteistyö (17) Yritysverkostojen luominen Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Pohjois-Savon ruokabrändi (2) Vastuullisesti ja puhtaasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote Taloudellisesti kannattavasti! Villinä korttina yrteistä tehdyt eläinlääkintätuotteet Palvelutuotannon kehittäminen Asuminen Logistiikka Nuoret Palvelut

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN: osaamiskeskittymät ja järjestelmät (yht.14) Osaamiskeskittymät (7) Yritys-koulutus-TK Työvoimaosaamisen kehittäminen Yrittäjyys Aluetalous Lokaali-Globaali Osaamisen lisääminen ja ylläpito (yht.4): Koulutuksen kehittäminen Osaamisen siirto, uudistuminen TK-toiminnan tehostaminen (innovointi) Oy-perusteinen toiminta Henkilökohtainen koulutusohjelma (yht.1) Yrityksen osaamistarpeet Koulutustuki Asumisratkaisut Kielikoulutus Etämahdollisuuksien huomiointi Usean oppilaitoksen tarjonnasta Kokonaisvaltaisuus Mallia Limousine Koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittäminen (2) Tukee vahvuusalueiden kehittymistä Yrittäjyys Globaalit verkostot

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAA- JA METSÄTALOUDEN KEHITTÄMINEN JA RESURSSIEN INNOVATIIVINEN HYÖDYNTÄMINEN (yht. 13) Metsän bioenergian jalostusasteen nosto (5) Liikenne Sähkö Tisleet Puukaasu Yrittäjyys Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen (5) Kaivannaisteollisuus Luomutuotannon lisääminen Ravinteiden käytön tehostaminen Kierrätysmaatalous Resurssitehokkuus: bioenergia ja uusiutuvat energiamuodot Tutkimuksen, uuden viljelytekniikan ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä (2) Metsäsuunnittelun uudelleen ajattelu (1) Metsävaratiedon, metsän omistajan ja kysynnän kohtaaminen Ajan tasalla, saatavilla, markkinaehtoisesti 7. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht.8) Hyvät tietoliikenneyhteydet (8) Uudenlaista yritystoimintaa Sisältöjen ja palvelujen kehittäminen ja hyödyntäminen Tiestön kunto 8. MAASEUTUASUMISEN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN JA ASUMISEN UUDET MUODOT (yht.6) Maaseutuosakkuudet (5) Maatila, tilan työt, tuottaminen ja viljely Kalastus, muut harrasteet Yhteisöllisyys, ekologisuus Y-sukupolvelle, suurille ikäluokille Hyvinvointi, elämyksellisyys Kansanväliset markkinat Maaseudun asumisen edellytysten parantaminen (1) Maaseudun ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen Maankäytön esteiden poisto Tietoliikenneyhteydet ja etätyö Palveluinnovaatiot ja asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys, taajamien elinvoimaisuus, turvallisuus

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN (yht.5) Matkailu (3) Luonnonympäristössä tehtävä matkailu Ikea, Ikano alueen hyödyntäminen Paikallisen ruoan hyödyntäminen Onnellisen elämän lähde Villinä korttina Savolaiset luksus lomat Oy (3) Räätälöidyt luontopalvelukokonaisuudet Lomaosakkeet (2) Marjan poiminta-osake Metsästys-, kalastus-, mökötysretriitit 10. VESIRESURSSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.5) Bisnestä vedestä vedellä Maailman vesipulaan vastaaminen Teknologia 11. KUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLISUUDET (yht.4) Lähidemokratian kehittäminen Kylille rahaa, valtaa ja sopivat tehtävät Kyläkaavojen asukaslähtöisyys paikallisten tarpeiden mukaan Palveluiden syntyminen Riskeinä keskittyminen ja demokratiavaje

13 13 Keskeisiä kehittämisteemoja (6/6) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 12. VESISTÖJEN JA LUONNONYMPÄRISTÖN SUOJELU (yht.2) Vesien suojelu Lannan käsittelyn uusi teknologia Vesien kunnostus Pohjavesivarannot ja suojelu Puhtaan veden saannin turvaaminen Luonnonympäristö viihtyisänä asuinympäristönä Asumisen edistäminen Taajamien läheinen syvä maaseutu Viihtyisä asuinympäristö Matkailu 13. UUSI YHTEISÖLLISYYS Uusien toteuttamiskanavien hyödyntäminen Uutta verta kylille positiivinen sysäys Pienten yhdistysten yhdistäminen Riskit: Ikärakenne, Liikaa samojen harteilla 14. IKÄRAKENTEEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET Palveluelinkeinojen kysyntä Senioripalvelut ja kylät Riskit: Turvallisuus, viihtyvyys, kirkonkylien väestökato

14 14 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden vahvistaminen ja uusien yrittämisen muotojen kehittäminen Yhteistyö ja yhteiset investoinnit Palvelutuotannon kehittäminen asiakaslähtöisellä tuotteistamisella Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Toimialat Bioenergia Matkailu Läpäisevät osaamisalueet Perusmaatalous Erikoismaatalous Metsätalous Elintarvikejalostus Muu yritystoiminta

15 15 OSA 3 Pohjois-Savon maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

17 17 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

18 18 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

19 19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI E N N U S T E T T A V U U S Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Ympäristö ja ilmastonmuutos Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseutumatkailun kysyntä Kolmannen sektorin rooli Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuuttajat maaseudulla Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Kuntarakenteen muutokset Suomen vientimarkkinoiden kehitys EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseudun elinkeinorakenne Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Tieverkko ja muu Metsien käyttö liikenneinfrastruktuuri Energian hinta Bio- ja lähienergian tuotanto Muutokset elintarvikeketjussa Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Tietoliikenneyhteydet Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

20 20 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus

21 21 OSA 4 Pohjois-Savon maaseudun voimavarat ja rajoitteet

22 22 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous sekä valtakunnallisesti merkittävä maitotalous ja marjanviljely elintarvikeketju (meijeritoiminta, marjojen jalostus) Bioenergiaosaaminen ja bioraaka-aineen saatavuus Puhdas luonnonympäristö ja laajat vesistöt asuin- ja matkailuympäristönä, edullinen asuminen Savolaiset asukkaat ja yhteisöllisyys Maatalouden ja elintarvikeketjun osaaminen, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta Monipuolinen ja uudistuva elinkeinorakenne ja taajamien vahva teollisuus Maakunnan hyvä saavutettavuus keskellä Suomea Rakenteilla hyvät tietoliikenneyhteydet Osaavan työvoiman toistaiseksi hyvä saatavuus Osaavien työntekijöiden vähäisyys ja uskon puute yrittäjyyden kehittämiseen Liikenneyhteyksien heikentyminen ja tiestön huono kunto Väestön ikääntyminen Nuorisokato ja väestön väheneminen Kehittämistoimien hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja siirtyminen kauemmaksi Maatalouden ongelmat: Peltojen heikko saatavuus ja ontuvat sukupolvenvaihdokset Kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne Pitkät välimatkat Työllistymisen ja työvoiman saatavuuden vaikeudet Negatiiviset asenteet Elinkeinorakenteen yksipuolisuus R A J O I T T E E T

23 23 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

24 24 Learning Café Pohjois-Savo 7 pöytää ja teemaa Pöydän kattaja Pöytä 1 Pöytä 2 Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit jne.) Mika Repo Juha Minkkinen Pöytä 3 Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus Miika Kajanus Pöytä 4 Pöytä 5 Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot Jaana Tuhkalainen Teemu Juntunen Pöytä 6 Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi Tarja Pöyhönen Pöytä 7 Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri Pekka Leskinen

25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Perusmaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (maito, liha) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Tuotannon ja kysynnän tasapaino: kysyntä ei ole laskemassa, tilamäärä laskee Tuotanto mm. Keski-Euroopassa ja Venäjällä? MAHDOLLISUUDET Kiintiöjärjestelmä 2015? Tilatasolla mahdollisuus kehittää tuotantoa Tukee jalostavaa teollisuutta ja sen kilpailukykyä ja samalla teollisuuden kysyntä säilyy RISKIT Tuotantoon kohdistuu epävarmuustekijöitä Onko tuotanto kannattavaa? Tuotannon riskinhallinta? Tautiriskit, työvoiman riittävyys? Ympäristö? Pellon riittävyys Investoinnit vähissä Saadaanko kaiken kokoisia investointeja jotka perustuvat tilan omiin lähtökohtiin? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Laaja-alaisen yhteistyön lisääminen, myös yhteisinvestoinnit Investointien ja kehittämisen kokonaisvaltainen tukeminen Yrittäjyyteen kannustaminen, osaamisen tukeminen Kärkitilojen ympärille kehittyvä laaja alihankkijaverkosto

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Erikoismaatalouden tuotanto- ja kysyntäympäristön muutokset (marjat, yrtit, puutarhakasvit jne.) MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia, Kasvinjalostus Pohjoisessa mahdollisuudet paranevat, Etelä- ja Keski-Euroopassa heikkenevät (keväthallat, kuivuus) Geenimuuntelun mahdollisuudet Uudet viljelytekniikat (kasvatustunnelit) ja lajikkeet Erikoiskasvien terveysvaikutukset Kysyntä on suurempi kuin tarjonta Kotimaisuusasteen kasvattaminen (50-60% kotimaisuusaste) MAHDOLLISUUDET Vesi, valoisat ja pitkät kesäpäivät Kuljetuskustannukset tuonnin kallistuminen Työvoima (ulkomaiset työntekijät) Uudet kestävämmät marjalajikkeet (vientimahdollisuus) Villikasvit ja niiden tuotteistaminen, uudet yrttilajikkeet Brändin rakentaminen ja markkinointi Viljelyä on jo jonkin verran olemassa, rukiin viljely ja sen kasvinjalostus, speltti, maissi, stevia (kun lupa tuottaa EU:ssa) ja vihanneskasvistuotanto: sipuli, porkkana, kaali, luomu Peltokasvien viljelyssä voidaan tehdä nopeita muutoksia Tuottajaorganisaation perustamiset Vähän tauteja ja tuholaisia RISKIT Taudit ja tuholaiset ilmastonmuutoksen myötä Kuljetuskustannukset Työvoima Luomuehdot ja siihen liittyvä byrokratia Huono kannattavuus, tuottajahinta Ikääntyminen tuottajien parissa Kehitystyön pysähtymisen uhka STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Vastuullisesti, puhtaasti ja taloudellisesti kannattavasti Pohjois-Savolaisessa ympäristössä tuotettu maukas erikoistuote BRÄNDI! Tutkimuksen, uuden viljelyteknologian ja verkostojen hyödyntäminen erikoiskasviviljelyssä VILLI KORTTI; eläinlääkintä yrteistä tehdyillä tuotteilla; lehmät, hevoset, koirat

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos voi edistää metsien kasvamista Perinteisistä käyttömuodoista siirrytään uusiin käyttömuotoihin Sellua tarvitaan, paperin kysyntä vähenee Haasteet saatavuudessa Puunjalostus, omistus siirtyy ulkomaille uhka Energiakäyttö: Tarve: kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti/tasaisesti? Metsien riittävyys bioenergialähteeksi? Metsäsuunnittelun oltava ajan tasalla, saatavilla ja markkinaehtoisesti käytettävissä Suomessa metsäenergiantuotanto on kestävällä pohjalla kilpailuetu Työntekijöiden saatavuuden muutokset: koulutus, infra, kilpailukykyiset palkat Metsäomistajuuden rakenne Puun muut käyttötavat Moninaiskäyttö puurakentaminen lisääntyy puutuoteteollisuus sitoo energiaa Kiinteistövero miten käy metsien käytölle? Voi selkeyttää pelisääntöjä, jos huomioidaan alusta lähtien

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Metsävarojen käyttö: metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. Edellinen dia MAHDOLLISUUDET Alan yrittäjyyden lisääntyminen rakennemuutoksen myötä Puurakentaminen lisääntyy, puutuoteteollisuus sitoo energiaa Puu, joka ei mene mekaaniseen jalostukseen energiatuotantoon Yhteistoiminta, osaamiskeskittymät Pienpuunkäyttö, teknologiakehitys Kasvumahdollisuudet: puuta käytetään vähemmän kuin kasvaa Koulutuksen ja t&k-tiedon yhteys RISKIT Työvoiman saatavuus Asenteet: halutaanko metsiä hyödyntää? Turvetuotantoon suhtautuminen Yritysten kannattavuus Ison teollisuuden lähteminen Ilmastoriskit, hyönteistuhot, myrskytuhot Miten saadaan hyötyä jäämään aluetalouteen? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamiskeskittymät Asenneympäristö, metsävaroja pitää käyttää Metsäsuunnittelun edistäminen, metsävaratiedon, metsänomistajan ja kysynnän kohtaaminen Aluetaloudellisuus: hyödystä jäätävä suuri osa alueelle! (Kilpailukykyiset palkat, alueelliset verkostot) Metsäbioenergian jalostusasteen nostaminen

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Ympäristönhoito: maatalous ja vesiensuojelu, luonnon hyödyntäminen, ympäristöteknologia MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Ilmastonmuutos EU:n maatalouspolitiikkaan ympäristöpainotus Hiilitase Väestönkehitys Puhtaan veden puute vesien suojelun merkitys kasvaa sekä pohja- että pintavesien osalta MAHDOLLISUUDET Kaivannaisteollisuus, kestävällä tavalla Vesiensuojelu ja vesien kunnostus Säästäminen, materiaalivirrat, sivuvirrat, niiden yhdistäminen Kuluttajanäkökulma huomioon maataloustuotannon ympäristöpäästöissä. Vahvuudet matkailuun luonnonarvoista + vedet, järvet, perinnemaisemat, rapsutuspuistot Ympäristöteknologian kehittäminen: lietteen määrä, veden poistaminen lietteestä ja ravinteet takaisin peltoon. Luomutuotannon, luonnonvarojen ja luontomatkailun potentiaali palvelut ja tuotteistaminen RISKIT EU:n prosenttipohjaiset säädökset Direktiivit, säädökset prosenttipohjaisia, miten käy mallioppilaalle? Putkitukset, harmaa vesi? Lannan käsittely, lietteen levityssäädökset Moottorikelkkareitit? Matkailupotentiaali, mutta ympäristövaikutukset? Lakipykälät ja biologia ei kohtaa (esim. nitraattidirektiivi) Ympäristösäädökset tehty Etelä-Suomen mukaan Eläin- ja kasvitaudit Maatalouden puhtaan veden tarve ja vesihuolto STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Lannan käsittelyssä uuden teknologian hyödyntäminen, lannan tuotteistaminen, bioenergia, biokaasutus, suljetun kierron konsepti Ympäristönhoitoon tulee satsata. Järvet juotavaksi! Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vesiensuojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Luonnonympäristössä tapahtuva matkailu Pohjavesivarannot ja suojelu Villi kortti: bisnestä vedestä/vedellä

30 30 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseutuyrittäjyys: työvoiman saatavuus, yrittäjyysilmapiiri ja toimintaympäristö, yrittämisen uudet muodot MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa (Viro) Nuorten työelämään kiinnittyminen työelämään korostuu Peruskäsitteiden murentaminen. Yrittäjyys tulevaisuudessa? Ei välttämättä suuria muutoksia koulutuselämässä MAHDOLLISUUDET Luotettavan mentorijärjestelmän rakentaminen (yrityskummitoiminta) Pientenkin opiskelijamäärien kouluttaminen tarpeisiin (resurssit?) Joustavia ja räätälöityjä koulutusratkaisuja Työperäiset maahanmuuttajat uutta työvoimaa Elinkeinotoiminta monipuolistuu tulomuuttajien ansiosta Pehmeämpien arvojen korostuminen, Kulttuuriyrittäjyys kehittyy Monialayrittäjyys, voi tehdä useampia asioita samalla alueella Maaseutuasumisen mahdollisuus markkinointikeinona (kyläkaavat) Palvelusetelien uudet muodot, esim. kotiapusetelit, Palveluiden yksityistäminen ja yhteisöllisten yritysmuotojen korostuminen, kolmas sektori palveluiden tuottajana Mahdolliset verotuksen muutokset (3-sektori verotuksellisesti raskas) Perustoimeentuloturva maaseudulla niukasti eläville perheille Maailman viljantuotannon ratkaiseminen paikallisesti Pohjois-Savon tuotannossa RISKIT Maaseudulla ei vetovoimaa nuorten keskuudessa Asennemuutosta kaivataan Talkootyötä ei olla valmiita tekemään Kotouttamisen epäonnistuminen: maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa toteutetaan vain 8-16v. 30% riski, että kouluttamaton ja työtön ulkomaalainen nuori syrjäytyy. On alueita, joilla ei saada enää ulkomaista työvoimaa Vastaanottajien on myös sopeuduttava, ei vain maahanmuuttajien Innovatiivisuuden (uusien ideoiden) vähäisyys Riittämätön panostus kehittämiseen + pirstaleisuus Puuttuu yhteinen näkemys maaseudun kehittämisen tarpeesta Vuorovaikutuksen puute kunnan ja eri toimijoiden välillä STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Osaamisen turvaaminen Osaavan työvoiman varmistaminen ja ylläpito Koulutuksen kehittäminen (aikuiskoulutus) Osaamisen siirto, uudistaminen, mentorointi, asenteet Työperustainen maahanmuutto Markkinointitoimenpiteet ja T&K toiminta Yritystukien yksinkertaistaminen Joustavat uudet yrittämisen muodot Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys, Kolmas sektori, yhteisöyrittäjyys Yritystukien joustavuus Nuorten uusien yritysmuotojen-/tukien etsiminen Sijaisyrittäjyys (Villi kortti)

31 31 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa (vapaa-ajan merkitys kasvaa) Väestön epätasa-arvoistuminen Väestön ikääntyminen vs. julkisen sektorin säästöt Ympäristön merkityksen kasvu, ilmastonmuutos Bioenergian merkityksen kasvu, energian tuotannon tarve kasvaa Paikallisen kulttuurin vahvistuminen Luomun ja lähiruoan kulutus kasvaa Venäjä Kaupunkikeskeinen suunnittelu, keskittämispolitiikka Viestintäteknologian kehitys Työn tekemisen muuttuvat muodot (esim. pätkätyö) Kansainvälistyminen

32 32 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Palveluyrittäjyys: matkailu, hyvinvointipalvelut, urakointi MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Kts. edellinen dia MAHDOLLISUUDET Julkisten palveluiden tarve Palvelujen lisääntyvä tarve on mahdollisuus maaseudulle: Terveys ja hyvinvointi, hoivakodit, matkailu, kulttuuri, paikallisuus, lähiruoka Hoivamaatalous, green care Luontomatkailun kaupallistaminen Palvelusetelien käyttö antaa pienille yrityksille mahdollisuuksia Mobiiliyrittäjyys (hyvinvointipalveluja, esim. suuhygienia, kampaamo) Venäläisten viisumivapaus Pilvihotellit yrittäjien apuna yhteistyöverkostot Maaseuturyitysten ja matkailun yhteistyö: Koneiden hyödyntäminen + työvoima / sesonkiluonteisuus RISKIT Kilpailun kiristyminen (monikansalliset yritykset vs. paikalliset yritykset) Synnyttääkö pirstaleinen työn tekemisen malli toimeentuloa? Kehittyykö liiketoimintaa? Julkisen sektorin hankintapolitiikka Resurssien suuntaaminen: Mihin panostetaan? Teoreettiset strategiat ohjaavat liikaa? Strategiat liian kaukana yrittäjistä? STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Luontomatkailun asiakaslähtöinen tuotteistaminen Eri alojen yhteistyö (majoitus, elämykset, kuljetukset) Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen Verkostojen luominen Palveluyrittäjyyden uudet mahdollisuudet (esim. softan luominen mahdollista toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta) Yrittäjävalmiuksien kehittäminen, koulutus, asennekasvatus

33 33 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kylien elinvoima: asukkaat, yhteisöllisyys, maaseudun infrastruktuuri RISKIT MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Väestön ikääntyminen, väestökato Kuntarakenteen / palvelurakenteen muutos Energian hinnan vaikutus liikkumiseen Tietoverkot Yhteisöllisyys: miten käy, kun yksilöllisyys korostuu? Yhteisöllisyydestä tullut nyt harrastus, ennen se oli elämää. Miten vastuunkantajien väsyminen estetään, miten joukkoa laajennetaan, tuetaan? Globaali muutos luonnonvarojen hyödyntämisessä veden puute, elintarvikekriisi, energian saannin muutokset MAHDOLLISUUDET Lisää työmahdollisuuksia, seniorikylät: hiljaisen tiedon keskittymä Kyläyhdistysten aktivoituminen Yhteisöllisyyden hyödyntäminen (asukkaiden oma aktiivisuus) palvelujen turvaamisessa ulkoinen uhka toimii aktivaattorina Uusia viestintäkanavia ja verkkopalveluita käyttöön Maallemuuttajat (perheitä ulkopuolelta) tuovat uutta verta Lähidemokratia aidosti käyttöön. Elintarvikekriisi muualla mahdollistaa kylillä tuotannon lisäämisen, osaamisen käyttöönoton uusien markkinoinnin avautumisen Väestön ikääntyminen ja väestökato Viihtyvyyden väheneminen Turvattomuuden lisääntyminen Väen väheneminen johtaa teiden kunnon edelleen huononemiseen, Keskittyminen. Riskinä saasteiden laskeutuminen Palveluiden loitontuminen STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Väestökato ja ikärakenteen muutos. kts. keskustelua edellä (maallemuuttajat, senioripalveluista töitä ja yrittäjyyttä ) Uusyhteisöllisyys Uudenlaiset muodot (netin kautta) Kylät itse tuottamaan palveluita Villi kortti; Kylien rajattomat mahdollisuudet Ei kuntarajoja Palvelujen tarjonta yrittäjyyteen perustuvaa, käyttäjät maksaa niistä, monipuolisia palveluja

34 34 Johtopäätöksiä keskeisistä muutostekijöistä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET JOHTOPÄÄTÖKSET PÖYTÄ 1 Vahvan perusmaatalouden kehittäminen ja tukeminen Erittäin vahva perusmaatalous kysyntä- ja asiakaslähtöisyys, lähi- ja luomuruoka ja logistiikka Metsätaloudessa ja bioenergia-alalla paljon tulevaisuuden mahdollisuuksia Mahdollisuuksia Ravinteiden käytön tehostaminen (mm. energian hinta, ympäristönäkökohdat), hyvä ravinteiden käyttö tukee myös esim. asumista ja matkailua Teknologinen kehittyminen maataloudessa tuotannon tehokkuuden kehittyminen Kiviosaaminen ja -varat, soravarat Mekaaninen puutuoteteollisuus Tuulienergia Yhteistyö elinkeinojen välillä, suvaitsevuus, ilmapiiri, kannustavuus tasapaino toimijoiden kesken, esim. elinkeino/työllistämisvaikutus-luonto, ympäristönäkökohdat hyväksytään kompromissit, ei lukkiuduta omiin bunkkereihin vaan kehitetään yhdessä. Toimialojen väliset vahvat kytkökset, esimerkiksi maatalous-matkailu (esim. työvoima, raaka-aineet) Mökit ja rantarakentaminen (nyt n mökkiä), puolet kaavoitetuista tonteista rakentamattomia Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tärkeitä Huoltovarmuus sekä energiassa että ravinteissa Tutkimus: lähellä, paikallinen hyödyntäminen, osaamisen ja koulutuksen kehittäminen yrityslähtöisesti, osaamiskeskittymät vahvuutena Voimavarat Rannat, metsät, maatalous Tietotaito maitotaloudessa Luonnonolosuhteet Elintarvike- ja energiaomavaraisuus Rajoitteet Kilpailun olemattomuus vähittäiskaupassa (vaikutus tuottajiin) Raaka-ainetta (puu) on, mutta sen saaminen hyötykäyttöön haaste (asenneongelma) Haasteena työvoiman saatavuus (sekä metsä- että maatalous) ja tiestön kunto

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine

Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu Paula Laine Tulevaisuuden trendejä: näkökulmana muuttuva maaseutu 27.5.2010 Paula Laine Agenda Sitran Maamerkit ohjelma (Maaseudun merkitykset) - Maamerkit ohjelman näkökulmat ja toiminnan painopisteet - Keinovalikoima

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot