ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE JULKINEN ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE JULKINEN ICT"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Pilvipalvelut Suomessa Keveyden ohella kustannussäästöjä Aki Siponen: Tietoturva kehittyy vauhdilla Hyvästit jonoille Puhelinpalvelu on yrityksen käyntikortti No. 2 / Syyskuu 10 5 RATKAISUA JULKINEN ICT KEVYT JA INNOVATIIVINEN ICT Potilastietojärjestelmän remontti Kokonaisvaltainen järjestelmä auttaa sekä lääkäreitä että potilaita Valtion IT-johtaja Yrjö Benson: Yhteentoimivuuslaki on merkittävä julkisen hallinnon tietojärjestelmien säätelyssä HEIKOTKIN SIGNAALIT KUVA: SEPPO SARKKINEN KUULLAAN Mikael Jungner: Sosiaalinen media on vahvimmillaan avoimessa vuorovaikutuksessa

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA Valtiovarainministeriö on valmistellut julkisen hallinnon tietohallintoa säätelevän yhteentoimivuuslain. Laki on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2010 ja saattaa voimaan vuoden 2011 alusta. Laki ei siis vielä ole voimassa ja sen sisältökin voi vielä muuttua. Yhteentoimivuuslaki Yhteentoimivuuslain koko nimi on Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Nimi kuvaa hyvin sen tarkoitusta ja sisältöä. Laki koskee valtiota, kuntia, Kansaneläkelaitosta ja muita julkista valtaa käyttäviä yhteisöjä. Repaleinen laki 1 yhtenäiseksi Julkisen hallinnon tietojärjestelmät ovat osittain integroituja ja hyvin yhteensopivia, kuten esimerkiksi verotusprosessissa ja meritilannekuvassa, mutta monilta osin hyvin repaleisia, kuten esimerkiksi potilastietojen käsittelyssä ja henkilöperustietojen moninkertaisissa rekistereissä. Yhteentoimivuuslailla vaikutetaan ennen kaikkea repaleisiin järjestelmiin ja päällekkäisiin rekistereihin. Laki on varsin merkittävä, koska se säätelee ensimmäistä kertaa koko julkisen hallinnon tietojärjestelmiä. Lain oleellinen sisältö on viidessä kohdassa, jotka ovat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset, yhteiset palvelut, kansalliset tietovarannot ja arviointitoiminto. Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet ovat toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, järjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tulee lakiehdotuksen mukaan ottaa käyttöön koko julkisessa hallinnossa ja sen mukaiset kuvaukset on laadittava kolmen vuoden kuluessa asiaa koskevan asetuksen voimaantulosta. Yrjö Benson Valtion IT-johtaja, FM. KUVA:OMA ARKISTO Laki on varsin merkittävä, koska se säätelee ensimmäistä kertaa koko julkisen hallinnon tietojärjestelmiä. Yhteentoimivuuslailla vaikutetaan repaleisiin järjestelmiin ja päällekkäisiin rekistereihin. Yhteispeli paranee 2 Kokonaisarkkitehtuurin käyttö rakentaa kaksi siltaa: Se kytkee toiminta-arkkitehtuurin avulla varsinaisen substanssitoiminnan kehittämisen yhteen ICT:n kehittämiseen kanssa ja se parantaa järjestelmien yhteentoimivuutta etenkin poikkihallinnollisesti. Jokainen ministeriö tekee omalle toimialalleen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset kokonaisarkkitehtuuriin perustuen. Järjestelmät on saatettava näiden kuvausten ja määritysten mukaisiksi kuuden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Yhteiset palvelut koskevat perustietotekniikan osalta valtiohallintoa. Sähköisen asioinnin osalta yhteiset palvelut koskevat koko julkista hallintoa. Laissa luetellaan seitsemän kansallista tietovarantoa, joiden käyttöön julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä, vaikka ehdotonta käyttöpakkoa ei olekaan. Tällä tavoitellaan saman tiedon päällekkäisen rekisteröinnin, säilytyksen ja päivityksen vä-hentämistä. Samaa tavoitetta ajaa myös kolme työryhmää, jotka linjaavat julkisen tiedon saatavuuden ja hinnoittelun periaatteet. Työryhmät saavat työnsä valmiiksi vuoden 2011 aikana. 3 Luotettavaa arviointia Arviointitoiminto koskee valtiohallintoa. Sen piiriin tulevat valtiohallinnon hankkeet, joiden kokonaiskustannus on yli 5 miljoonaa euroa. Arvioinnissa katselmoidaan muun muassa strategian mukaisuus, kokonaisarkkitehtuurien mukaisuus, kustannus/ hyötylaskelma ja onnistumisen edellytykset. Yhteentoimivuuslakiin kriittisesti suhtautuneet ovat olleet huolissaan siitä, että mitä jos lain voimalla pakollisiksi tehdyt järjestelmät ja tietovarannot ovatkin huonolaatuisia tai kalliita. Tämän takia kaikki tämän lain ja sen asetuksen määrittelemät järjestelmät ovat palvelusopimuksilla hallittuja. Lisäksi suurimmat ja tärkeimmät yhteiset järjestelmät auditoidaan 1 2 vuoden välein ulkopuolisen auditoijan toimesta sen toteamiseksi, että yhteisten järjestelmien laatu ja toiminnallisuus ovat korkeatasoisia ja hinta kilpailukykyinen. SUOSITTELEMME SIVU 4 Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Yrityksissä pilvipalvelut eivät ole vielä yleistyneet julkishallinnossa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia. Sosiaalinen media s. 6 1.Mikael Jungnerin mukaan läpimurto edellyttää yhteistyötä viranomaisilta. Case terveysasema s Uuden CC-ratkaisun idea on vähentää puhelimessa jonottamista. Autamme lukijoitamme onnistumaan! SYYSKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Hanna Tiitus Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Kimmo Kröger Puhelin: Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. INSPIRAATIO FAKTAA UUDET RATKAISUT Yhteentoimivuuslaki on edistämässä nykypäivän tiedonkulun integraatiota. Tulevaisuuden tavoite on tehdä tietojen siirrosta ja jakamisesta helppoa sekä turvallista.

3 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 3 Miten palvella omia asiakkaita paremmin? Vähemmän resursseja, enemmän palveluja? Rakennemuutos? Palvelujen keskittäminen? Palveluita pitäisi tuottaa entistä tehokkaammin, mutta saatko itse IT:n palveluna? Anna IT:n kehittäminen ja pyörittäminen luotettavan kumppanin hoidettavaksi. Säästät rahaa ja voit tuottaa itse parempia palveluja pienemmillä resursseilla. Vahvalla osaamisella suomalaisista julkishallinnon organisaatioista, teollisuudesta ja energia-alalta voimme auttaa sinua tehostamaan toimintaasi ja palvelemaan omia asiakkaitasi paremmin. Toimitamme kaikki IT-ratkaisut ja ulkoistetut IT-palvelut aina organisaation ydinsovelluksista käyttäjätukeen. Haasta meidät, niin autamme sinua saamaan enemmän aikaan vähemmällä! Luotettavasti. Laadukkaasti. Joustavasti. Ja sertifioidusti. Siemens IT Solutions and Services Oy Siemens IT Solutions and Services on globaali IT-palvelutalo. Meitä on maailmanlaajuisesti ja Suomessa 350. Aloitimme IT:n parissa Suomessa jo vuonna 1855, jolloin rakensimme maan ensimmäisen lennätinlinjan. Toimitamme IT-palveluja ja -ratkaisuja julkisen sektorin, teollisuuden ja energia-alan tarpeisiin. Puh

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU AJASSA 1 Visioi tulevaisuutesi taivaalle PILVIPALVELUT KÄYTTÖÖN Kysymys: Miksi julkishallinnon tulisi panostaa tulevaisuudessa pilvipalveluihin? Vastaus: Kun palvelut hoidetaan isoina kokonaisuuksina, säästyy sähköä, rahaa ja aikaa. Yrityksissä pilvipalvelut eivät ole vielä yleistyneet julkishallinnossa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia. Ne ovat kuitenkin tulossa myös julkiselle puolelle, uskoo Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n (TIEKE) toiminnanjohtaja Eppie Eloranta. Pilvipalveuiden hankinnasta puuttuu toistaiseksi myös selkeä sopimuskäytäntö. Säädöksiä kaivataan etenkin siihen, miten huolehtia kansalaisten tietojen turvassa säilymisestä niin, että tiedot ovat kuintenkin helposti ja nopeasti käytettävissä. Sopimuksissa pitää määritellä myös selkeät roolit, vastuut ja sanktiot etenkin monikäyttäjäympäristöjen tilanteissa, joissa palveluja toimittavia yrityksiä ostetaan ja myydään. Omalla lailla riskitekijöitä aiheutuu siitä, ettei useinkaan tiedetä, missä tieto kulkee ja mihin se sijoittuu. Hämäräksi jää, missä maassa palvelimet ovat ja minkä maiden kautta tieto kulkee. Jos esimerkiksi yhteydet jostain syystä katkeavat, tiedot pitää saada nopeasti siirrettyä takaisin Suomen palvelimelle. Silloin ei voida ajatellakaan, että julkisella puolella sinne laitettaisiin kriittisimpiä tietoja, vaan ne halutaan yleensä pitää omien rajojen sisäpuolella, Eloranta toteaa. Elorannan mielestä osa pilvipalveluista voisi sijaita Suomessa ja toimia valtakunnan alueella. Osaamista hän tietää meiltä löytyvän. Onhan meillä totuttu käyttämään huoletta muun muassa Facebookia ja Googlea, jotka nekin ovat pilvessä. Vaikka puhunkin uhista, tulemme julkisella puolellakin käyttämään paljon pilvipalveluita, se on suuntaus. Kokonaisuus on huomioitava silloin, kun sopimuksia tehdään. Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE). KUVA: MATTI MATIKAINEN Palvelut joka lähtöön Pilvipalveluja sopivat Elorannan mukaan ongelmitta esimerkiksi koulutukseen ja oppimiseen, koska ohjelmaan ei tarvitse laittaa oppilaiden henkilötietoja. Siellä voisi olla tehtäviä, luentoja ja valmiita opetuspaketteja ja materiaaleja opettajille eri kielillä. Hyviä mahdollisuuksia löytyy myös terveydenhuollon puolella ja logistiikassa, joissa pilvipalveluita voi käyttää ilman minkäänlaista turvallisuusriskiä. Samalla vapautuu kipeästi kaivattuja käsipareja työhön, jota ei voi tehdä millään laitteilla. Varsinkin isoilla suomalaisilla toimittajilla on valmiudet toimittaa pilvipalveluja, mutta mahdolisuuksista ei tiedetä tarpeeksi. Palvelut pitäisi tehdä yhdessä julkisen sektorin kanssa ja ottaa huomioon heidän erityistarpeensa. Jos jollain on jotain epäilyksiä palveluista, niin yhdessä epäilyksetkin häviäisivät, Eloranta toteaa. Kätevästi keskitettyä Kuinka julkinen sektori sitten hyötyisi pilvipalveluista? Pilvipalveluista maksetaan vain palveluista, kuten esimerkiksi laskutusohjelmasta, käytetyn ajan mukaan. Jos ajatellaan ekologista näkökulmaa, säästyy hirvittävät määrät sähköä, kun kaikilla ei ole omia pieniä palvelimia, vaan palvelut hoidetaan isompina kokonaisuuksina. On myös paljon edullisempaa hoitaa kaikki huolto- ja päivitystoimenpiteet keskitetysti. Nyt kun tulee joku pienikin asia, kuten teknisiä ongelmia palvelimella tai ohjelmiston muutos, tarvitaan useita osaavia ihmisiä ratkomaan sitä, Eloranta sanoo. JOUNI SUOLANEN Onko tulevaisuutesi pilvessä? Meiltä saat keinot vapauttaa voimavarasi toiminnan kehittämiseen.

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU 2 SÄÄSTÄ RAHAA Suomessa turvallinen infra pilvipalveluille ILMOITUSLIITE 5 FAKTAA KEVEITÄ RATKAISUJA Tulevaisuudessa lapsesi oppimateriaalia tai etäopiskelumahdollisuuksia voidaan sijoittaa pilviin. KUVA: SHUTTERSTOCK Puolustusministeriön tietohallintojohtaja Aki Siponen katsoo, että Suomi tarjoaa turvallisen infran pilvipalveluille. Viranomaiskäyttöön parhaillaan rakennettava, entistä turvallisempi infra, nopeuttaa kehitystä entisestään. Siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian ohella niin fyysiset kuin henkilöturvallisuuteenkin liittyvät asiat. TAUSTAA Aki Siponen Puolustusministeriön tietohallintojohtaja. KUVA: TIETOTEKNIIKAN LIITTO Perinteisessä turva-ajattelussa suojataan yksittäisiä palveluita oman aidan sisäpuolella. Siksi pilvipalvelujen käyttöön ottaminen nähdään ongelmalliseksi. Itse odotan, että pilvipalvelut kehittyvät ja että palvelujen tuottajat tuovat aktiivisesti esille turvallisuusaspektia. Kyse on tietyllä tavalla tietoturva-ajattelun paradigman muutoksesta. Uuden paradigman mukaiset pilvipalvelut suojataan kokonaisuudessaan. Silloin palveluntuottajien pitää pystyä kertomaan ja markkinoimaan palvelut juuri suojaamisen kannalta, Siponen sanoo. Edullista turvallisuutta Puolustushallinnolla eikä valtionhallinnossakaan ole käytössä pilvipalveluita laajassa mittakaavassa. Puolustusministeriössä käydään kuitenkin keskustelua työryhmäohjelmiston käyttöönotosta. Valtionhallinnon organisaatiot, työntekijät ja erityisesti turvallisuusviranomaiset ovat konservatiivisia ja varovaisia kokeilemaan uusia asioita. Enemmän mietitään mahdollisia ongelmia uusien teknologioiden ja palveluiden käytössä kuin niistä saatavia hyötyjä. Pilvipalvelujen käyttö vaatii organisaatioiden ja verkostojen välistä luottamusta. Tietoturvan suurimpana riskinä Siponen pitää kuitenkin osaamattomuutta palvelujen käyttämisessä. Pilvipalvelut ovat Siposen mukaan nykyisiä tietojärjestelmiä kustannustehokkaampia, joustavampia ja nopeampia ottaa käyttöön, kasvattaa tai vähentää kapasiteettia muutostilanteissa ja käyttötarpeiden muuttuessa. Palvelut ovat myös helposti skaalautuvia. Alan palvelujen tarjonta ja tietoturvallisuus paranee koko ajan. Siponen toivoo näkevänsä tulevaisuudessa alan toimittajilta yhä enemmän palveludifferointia niin, että ne tarjoavat valtionhallinnolle sen vaatimukset täyttäviä palveluja. Samalla on ymmärrettävää, että turvallisuus jos ja kun sitä halutaan - maksaa enemmän. JOUNI SUOLANEN Pilvipalveluilla toimivia ratkaisuja. KUVA: SHUTTERSTOCK Neljä faktaa pilvipalveluista Pilvipalveluilla tarkoitetaan tietotekniikan käyt- 1 töä organisaation tai yksilön ulkopuolisilla resursseilla, jotka saavutetaan Internetin eli pilven kautta. Pilvipalvelut tunnetaan myös pilvilaskentana. Pilvipalvelut yleistyvät 2 vauhdilla ja kuluttajille suunnatuista palveluista yleisimpiä ovat esimerkiksi Googlen eri palvelut, musiikin suoratoistosovellus Spotify tai Facebook. Yrityksille tyypillisiä palveluita ovat sähköpostien lisäksi esimerkiksi tiedostopalvelut, intraja extranet-palvelut ja asiakkuudenhallinnan sekä myyntitoiminnan ohjausjärjestelmät. 3 Pilvipalveluiden käyttäjä maksaa palveluista käyttömäärän mukaan ja näin organisaatio välttää kalliit investoinnit ICT-hankinnoissa ja saavuttaa huomattavia säästöjä. 4 Pilvipalvelut mielletään yleisesti myös energiatehokkaana vaihtoehtona. Kun palvelut keskitetään suuriin datakeskuksiin ja palvelunkäyttäjät maksavat vain käytöstä, voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä sekä taloudellisesti että energian käytön osalta. Pääset irti IT-investoinneista ja riskeistä. Sujuvasti ja turvallisesti. Julkishallinnon erityispiirteet tuntevan toimittajan avulla. Knowledge. Passion. Results.

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU AJASSA 3 SEURAA AIKAASI JUNGNERIN TEESIT Sosiaalisessa mediassa oleminen ja oppiminen ei tapahdu itsestään vaan ajan kanssa, päättäväisesti kokeillen ja harjoitellen. 1 2 Arkikielellä saat aikaan vuorovaikutusta Kysymys: Miten viestijä saa sosiaalisesta mediasta kaiken irti? Vastaus: Tärkeintä on saada aikaan tasavertainen vuorovaikutus ja ottaa kuulijat mukaan keskusteluun. TAUSTAA Kun kunnan ja valtion viranomaiset toimivat sosiaalisessa mediassa, kielen pitää olla selkeää ja asian aitoa ja kiinnostavaa. Monissa kunnissa sosiaalisen median hyödyntäminen on vielä pahasti hakusessa, toteaa SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Sosiaalisen media kokeiluissa on ennakkoluulottomastikin lähdetty avaamaan kuntatekemistä sosiaalisissa palveluissa. Ne eivät ole kuitenkaan vedonneet suuriin kansanjoukkoihin. Mikael Jungnerin mukaan haastavinta on saada ihmiset osallistumaan. Kunnat menevät sosiaaliseen mediaan hyvin epätahtisesti ja erilailla, jolloin ihmisille ei synny yleiskuvaa siitä, miten kunnat siellä toimivat. Nyt kuntien tekeminen sosiaalisessa mediassa lähtee kuntabyrokratiasta eikä asiakastarpeesta. Kun asiakasnäkökulma puuttuu, kansalaisten on vaikea hahmottaa, mitä kautta he saavat sieltä heitä kiinnostavaa tietoa. Sosiaalisessa mediassa olisi Jungnerin mukaan tärkeää suunnata omia kokonaisuuksiaan esimerkiksi lapsille, koululaisille, perheille tai eläkeläisille. Nyt kunta lähestyy kansalaisia erikseen sektoreittain kuten terveydenhuollossa, kiinteistö-, rakennus-, ja kaavoitustoimessa. Ota ihmiset aidosti mukaan Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa tulisi Jungnerin mielestä pyrkiä tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Hallinnon kieltä tulisi saada lähemmäs arkikieltä. Nyt ihmiset eivät ymmärrä monia asioita tai kokevat ne niin vaikeiksi, että eivät edes viitsi yrittää ymmärtää. FAKTAA SOSIAALISESTA MEDIASTA Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkoviestintävälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama 3 Sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat olla jatkuvasti mutkattomasti yhteydessä keskenään. Mikael Jungner SDP:n puoluesihteeri Päälleliimatun tuntua pitää saada pois. Vaikka asioista puhutaan, sosiaalisen median prosessilla ei ole käytännön merkitystä tai valtaa. Kunnalliseen tekemiseen sosiaalisessa mediassa pitää saada motivaattori, jotta ihmiset pystyisivät oikeasti vaikuttamaan asioihin. Nyt siitä puuttuu aito halu ottaa ihmiset mukaan, Jungner toteaa. henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on hyvin matala, osallistumisesta ei yleensä saa rahaalkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Yksilöt verkostoituvat sosiaalisessa mediassa ja muodostavat myös yhteisöjä. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollistavat uudet kulttuuriset käytännöt muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Yhteisöistä voidaan käyttää sanoja kuten sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. SOSIAALINEN MEDIA 1. Sosiaalinen media antaa tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa. 2.Kunnat tulevat jatkossa panostamaan enemmän sosiaaliseen mediaan. 3. Fyysinen sijainti ja kokoontuminen siirtyy enenevässä määrin verkkoon. KUVAT: SHUTTERSTOCK.COM Heikotkin signaalit kuullaan Sosiaalinen media toimii parhaimmillaan avoimesti koko yhteiskuntaan ja kansalaisiin päin. Lisäksi se toimii myös tehokkaasti ryhmien sisäisessä viestinnässä, kuten esimerkiksi kunnanvaltuutettujen, lautakuntien, virkamiesten tai puolueiden yhteydenpidossa. Näissä sisäisissä keskusteluissa se on sitä tehokkaampi, mitä jokapäiväisempi ja arkisempi se on ihmisille. Esimerkiksi Demareilla on sosiaalisessa mediassa asia- ja ryhmäkohtaisia keskustelupiirejä kuten puoluekokousihmisillä, toimintapiirien johdolla ja eri asiapiireillä omansa. Jungner itse on aktiivinen sosiaalisessa mediassa yksityisesti ja puolueen sisällä, mutta ei kunnallisissa asioissa. Jos ihmiset ovat sinut sosiaalisen median käytön kanssa, he voivat olla jatkuvasti mutkattomasti yhteydessä keskenään, heittää ja jalostaa ajatuksia ja kommentoida toisiaan. Kaikki perinteisesti kokouksissa fyysisesti samassa paikassa tapahtuva voidaan haluttaessa siirtää verkkoon, jolloin se toimii huomattavasti kätevämmin, Jungner katsoo. Sosiaalisen median voima on ennen kaikkea siinä, että se tuo esiin ja keskusteluun niin sanotut heikot signaalit. Nämä asiat eivät ole usein niin tärkeitä, että niistä lähdettäisiin erikseen kirjelmöimään mutkikkaitten viestintäreittien kautta. Niissä on kuitenkin potentiaalia synnyttää jotain mielenkiintoista, jos ne saadaan kevyemmän viestinnän kautta keskusteluun. JOUNI SUOLANEN Keskustelut sosiaalisessa mediassa ovat huomattavasti tehokkaampia ja tulokset parempia sellaisissa yhteisöissä, joita käytetään päivittäin kuten Facebook, Windows Live tai erilaiset chattipalvelut. Kannattaa tukeutua olemassa oleviin sosiaalisen median yhteisöihin, koska silloin se tulee osaksi arkea ja käyttö on luovempaa. Nykypäivänä sähköposti alkaa olla vanhanaikainen. Monilla nuorilla ei ole sähköpostiosoitetta lainkaan, vaan he käyttävät erilaisia chattipalveluja, joissa he ovat reaaliaikaisesti yhteydessä toinen toisiinsa. Lainsäädäntö tulee jäljessä. Vasta nyt lainsäädäntöön on tulossa ohjeistusta sähköpostiviestintään liittyen, vaikka sähköpostit ovatkin vähitellen korvattavissa sosiaalisen median tarjoamilla viestintämuodoilla. Sosiaaliseen median on motivoitava osallistujaa ja tarjottava hänelle mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Sosiaalisessa median läpimurto edellyttää yhteistyötä myös viranomaisilta. Ihmisille on tarjottava joko uutta tai arvokasta tietoa tai näkemystä, vaikutusmahdollisuuksia tai jotain muuta hyötyä, esimerkiksi käytännön mahdollisuuksia varata lääkärin vastaanottoaikoja. Kunnanvaltuustojen kokoukset pitäisi käsikirjoittaa ihan uudella tavalla, jos halutaan, että niitä seurataan laajasti verkon kautta. Ihmiset eivät lähde mukaan ylhäältä käskettyihin, byrokraattisiin demokratianäytelmiin. Harkitse viranomaisena, lähdetkö itse tai organisaatiosi kanssa mukaan sosiaaliseen mediaan aina sinne ei kannata lähteä. Jos sinne mennään, kannattaa lähteä kunnolla ja avoimin mielin. Mikäli julkinen hallinto haluaa pärjätä aidosti sosiaalisessa mediassa, asenteen, toimintatavan ja kielen pitää muuttua.

7 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 7 FAKTAA KÄYTÄNNÖN TIETOYHTEISTYÖ PARANTAA KUNTALAISEN PALVELUTARJONTAA Kuntatoimijoiden yhteistyön voimin on perustettu syyskuussa kaksi valtakunnallista palvelukeskusta. Tietohallinnon palveluita tuottaa KPK ICT Oy ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottaa KPK THH Oy. Mukana hankkeessa on ollut laaja joukko kuntia, kuntayhtymiä sekä Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö. Tavoitteena on karsia byrokratiaa ja kustannuksia sekä toisaalta lisätä osaamista. Perustajaosakkaat ovat lähteneet rohkeasti ja konkreettisesti edistämään tietoyhteistyötä, joka parantaa niin julkisen talouden tuottavuutta kuin kansalaisten palveluntarjontaa, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä toteaa. Palvelukeskusmalli on tuottanut mittavia säästöjä yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Kuntasektori voi tässäkin saavuttaa säästöjä yhdistämällä erilaiset järjestelmät. Verkostomaisten palvelukeskusten toiminta perustuu kuntakentän osaamiseen ja ratkaisujen monistamiseen yhteistyön sekä sidosryhmien tuella. Palvelukeskusten perustamisen jälkeen on huomattu, että palvelutaso on yleisesti noussut sekä työntekijöiden työmotivaatio on parempi. Etu kansalaisille näkyy tämän lisäksi siinä, että palvelukeskusten toimintaa mahdollistaa entistä laajemman ja kuntarajat ylittävän palveluasioinnin. KPK-palvelukeskukset hakevat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa Kehittämisareenat on tietysti avattu myös LinkedInissä ja Facebookissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuisi Kuntien palvelukeskusten perustamiseen liittyvään keskusteluun ja kommentointiin. Näiden linkkien kautta voit osallistua keskusteluun: KPK Kuntien palvelujen ja ICTratkaisujen kehittämisareena palvelukeskus Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi puhelinvaihdepalveluihin kannattaa panostaa? Vastaus: Kun asiakkaan ensikontakti sujuu jouhevasti, vaikuttaa se myönteisesti koko palvelutapahtumaan ja yritysimagoon. RATKAISU 4 LUOVAT VAIHTOEHDOT Hyvästit jonoille säästä rahaa ja resursseja ESIMERKKI JYVÄSKYLÄ Aamupäivät ovat terveysasemilla tunnetusti hektistä aikaa, kun asiakkaat ottavat suurissa määrin yhteyttä ajanvaraukseen. Alkupäivän puhelinruuhkat ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat tuttuja myös Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. - Aamut ovat aina kiireisiä, kun yhteydenottoja tulee paljon. Terveysasemille ei kuitenkaan voida rekrytoida työntekijöitä pelkästään aamupäivän ajaksi ruuhkia helpottamaan, joten kysyntää täytyi saada jotenkin jaettua, kertoo avosairaanhoidon palveluyksikön johtaja, ylilääkäri Mauri Paajanen, ja jatkaa: - Hoitotakuun mukaisesti potilaiden on saatava välittömästi puhelimella yhteys terveydenhuollon palveluihin. Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut alkoi ratkoa kapasiteettiongelmaa yhdessä tieto- ja viestintätekniikan liikelaitos MediKesin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi uusi Contact Center -ratkaisu, joka pilotoitiin Jyväskylässä Kyllön terveysasemalla viime syksynä. - Toteutettu muutos on tuttu monilta muilta aloilta. Vakuutus- ja pankkialalla tällaisia CC-ratkaisuja käytetään paljon. Loppuratkaisua piti kuitenkin hioa paljon, jotta se istuu terveydenhuollon maailmaan, jossa tietosuoja on kriittinen tekijä, kertoo MediKesin teknologia-asiantuntija Veli-Pekka Leppänen. Vaihtamalla paranee Pähkinänkuoressa uuden CC-ratkaisun idea on vähentää puhelimessa jonottamista. Kun asiakas soittaa terveyssasemalle ja linjoilla on ruuhkaa, tarjoaa järjestelmä mahdollisuuden jättää soittopyynnön sen sijaan, että vuoroa pitäisi odottaa linjoilla. - Soittopyynnön jättävä henkilö säilyttää jonotuspaikkansa, eli takaisinsoitto tulee kuta kuinkin samaan aikaan kuin jonottavaan puheluun olisi vastattu. Muutoksen ansiosta jonottavien henkilöiden määrä putoaa, mikä säästää asiakkaan hermojen lisäksi myös puhelinjärjestelmäresursseja, Leppänen kertoo. - Potilaat ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti tähän palveluun. Myös henkilökunnalle muutos on hyvä asia, koska ruuhkat vähenevät ja puhelut alkavat myönteisesti, kun potilas ei ole Kaikkien terveysasemien vastaajaporukkaa voidaan hyödyntää ja odotusajat lyhenevät entisestään. Mauri Paajanen, YLilääkäri ehtinyt turhautua puhelimessa odottamiseen, Paajanen toteaa. Kyllön terveysaseman pilotti synnytti niin paljon positiivista palautetta, että uudistus päätettiin toteuttaa myös muiden Jyväskylän terveysasemien ajanvarauksissa. Kesäkuussa uudistus laajennettiin koskemaan lisäksi omahoitajille tulevia soittoja. - Syyskuusta lähtien ruuhkapuhelut ohjautuvat myös toisille terveysasemille, jolloin kaikkien terveysasemien vastaajaporukkaa voidaan hyödyntää ja odotusajat lyhenevät entisestään, Paajanen kertoo. Tällä hetkellä kaikista Jyväskylän terveysasemille tulevista puhelinsoitoista prosenttia hoituu takaisinsoitolla. - Päivän ensitunteina takaisinsoittoaste on lähes 50 prosenttia. Takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin vartin sisään, harvoin siinä menee pidempään, Leppänen kertoo. Toimivasta ratkaisusta hyötyy moni CC-ratkaisun tuomat säästöt ovat välillisiä mutta tuntuvia. - Jos potilas tulee terveysasemalle vain sen takia, että puhelimessa on ruuhkaa, kuluttaa se luonnollisesti resursseja. Hoidontarpeen arvioinnin voi hyvin tehdä puhelimessa, jolloin tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Siinä säästyy potilaan aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse matkustaa paikalle turhaan, Paajanen kertoo. Kehitysprojektin ensimmäinen vaihe on viety onnellisesti loppuun mutta työsarkaa riittää vielä. - Tulevaisuudessa siintää monikanavainen potilaspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnistuu soittamisen ja luukulla käymisen lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja chatin avulla. Monikanavaisuuden edut ovat merkittävät, kun esimerkiksi kuulovammapotilas saa yhteyden ajanvaraukseen aivan kuten mikä tahansa muukin asiakasryhmä, Leppänen visioi, ja jatkaa: - Vaikka alussa vielä ollaan niin näiden hyvien käyttäjäkokemusten myötä ollaan intoa täynnä. - Puhelinpalvelut ovat käyntikortti muihin palveluihin. Kun kokemus ensimmäisestä kontaktista on hyvä, heijastuu se muunkin kanssakäymisen sujuvuuteen, Paajanen kokoaa. PÄIVI SURAKKA Tehokkuutta asiakaspalveluun ja henkilöiden tavoitettavuuteen Aastra Solidus ecare Contact Center -asiakapalveluohjelmiston avulla MediKes on parantanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaiden palvelua. Aastra on erikoistunut organisaatioiden IP- ja mobiilipohjaisiin viestintäjärjestelmiin sekä yhteyskeskus- ja asiakaspalveluohjelmistoihin. Asiakkaitamme ovat monet suuret suomalaiset kunnallis- ja valtionhallinnon sekä terveydenhuollon organisaatiot, esim. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan terveydenhuoltopiirit, Joensuun, Jyväskylän ja Turun kaupungit, useat seurakunnat sekä lukemattomat muut organisaatiot ja yritykset kautta maan. Aastran vahva asema perustuu osaltaan moniin viime vuosina tehtyihin yritysliiketoiminnan siirtoihin, joiden yhteydessä mm. Ericssonin, Ascomin, EADS:n ja DeTeWen yritysviestintäliiketoiminta on siirtynyt Aastralle. Aastra panostaa vuosittain yli 10 % tuotekehitykseen, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota avoimia Unified Communications -ratkaisuja kaikille toimialoille. Aastran ratkaisuja: Unified Communications asiakaspalveluratkaisut mobiilivaihde VoIP ICT-toteutuksia seuraavilla toimialoilla: terveydenhuolto kunnat ja kaupungit seurakunnat julkishallinto yritykset kaikilla toimialoilla koosta riippumatta Aastra Finland Oy Tekniikantie 14, Innopoli 2, Espoo

9 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 9 4 YHDISTETTY VIESTINTÄ 1 Yhdistetty viestintä on puheen ja muiden kommunikaatiokanavien järkevää ja kustannustehokasta 1 tehostamista. Yhdistetty viestintä tunnetaan yleisesti myös terminä Unified Communicatons. 2 Unified communications on tehostettua kommunikaatiota. Useissa organisaatioissa talous on tiukalla, ja matkustusbudjetteja on karsittu kovalla kädellä. Tänä päivänä moni asia tehdään sähköisesti, mikä ennen vaati yhteen kokoontumisen. 3 Mobiilivaihteella pystytään tavoittamaan organisaation työntekijät keskitetysti matkapuhelimella. Palvelun avulla tärkeimmät kiinteiden puhelinjärjestelmien ominaisuudet voidaan siirtää langattomaan ympäristöön. JONOT LYHENEVÄT Jyväskylässä jonoista päästiin eroon uudella puhelinpalveluratkaisulla. KUVA: HILKKA MIETTINEN 4 Voip on lyhenne sanoista Voice Over Internet Protocol. Termillä tarkoitetaan tekniikkaa, jonka avulla ääntä siirretään reaaliaikaisesti internetin tai muun IP-protokollan käyttävän verkon välityksellä. Kuluttajille suunnattuja internetpuheluja on ollut tarjolla useita vuosia erilaisten ilmaisohjelmien avulla. INSPIRAATIO VINKKI Tulevaisuudessa siintää monikanavainen potilaspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnistuu soittamisen ja luukulla käymisen lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja chatin avulla. Mauri Paajanen, ylilääkäri, Jyväskylä KUVA: HILKKA MIETTINEN, KUVASSA KONTULAN-SILTA, JYVÄSKYLÄ

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi kannattaa hankkia sairaanhoitopiirin kaikki terveyskeskukset ja sairaalat kattava potilastietojärjestelmä? Vastaus: Hoitohenkilökunta näkee potilaan suostumuksen mukaisesti hänen potilastiedot. Tämä tehostaa hoitomahdollisuuksia. Uusi potilastietojärjestelmä iso apu kaikille NÄIN ONNISTUIMME POHJOIS-KARJALA Potilastietojärjestelmä auttaa lääkäreitä ja potilaita Pohjois-Karjalassa keskitettiin pari vuotta sitten kaikki terveydenhuollon atk-asiat kuntien ja kuntayhtymien yhdessä omistamaan Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskukseen. Potilastietojärjestelmän käyttöönotto alkoi noin vuosi sitten terveyskeskuksista. Sama tietojärjestelmä on toiminnassa alueen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, koti- ja vanhustenhuollossa sekä erityishuollossa. Sillä hoidetaan alueen yli 300 toimintayksikön asiakastietojen dokumentointi ja potilaiden hoitoon ja potilashallintoon liittyvät toiminnat. Tuomo Kava Keuhkosairauksien ylilääkäri KUVA: Tommi Alakärppä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on ensimmäinen Suomessa, jossa on käytössä koko alueen terveydenhuollon kattava, kokonaisvaltainen potilastietojärjestelmä sen kokonaan valmistuttua. Kuntayhtymä käsittää 17 kuntaa ja kuntayhtymää. Potilastietojärjestelmän käyttäjiä alueella on yhteensä noin Merkittävä askel eteenpäin Aikaisempi sähköiseen ja paperiseen tiedonhallintaan ja useaan eri tietojärjestelmään tukeutuva kokonaisuus oli keskussairaalassa käytössä kymmenisen vuotta. Järjestelmä oli tullut tiensä päähän ja olisi vaatinut mittavaa kehittämistä erityisesti sähköisellä puolella. Esimerkiksi sihteerit kirjoittivat yhä käsin kymmenien eri lääkkeiden lääkelistat lääkärien sanelusta ja potilaalle annettava lääkekortti piti kirjoittaa kynällä. - Muutos oli suuri, kun samalla uuden järjestelmän sisäänajon kanssa siirryimme kertarysäyksellä myös paperittomuuteen ja pelkästään sähköiseen mediaan vuoden 2010 alussa. Kauhuskenaario järjestelmän kaatumisesta ei ole toteutunut. Vain lyhyitä käyttökatkoksia on ollut, ja niistä on ilmoitettu etukäteen, keuhkosairauksien ylilääkäri Tuomo Kava Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä toteaa. Haasteiden kautta voittoon Järjestelmään on käyttöönoton myötä tehty uusia toiminnallisuuksia helpottamaan käytännön työtä. Toimintoja laajennettiin mm. leikkaussalitoimintoihin, ensiapuun sekä psykiatrian toimintoihin. - Täydellistä järjestelmää ei varmaan koskaan saada valmiina vaan sitä pitää rakentaa ja nähdä vaivaa, jotta sen saa mieleisekseen. Haasteena on ollut ongelmakohtien löytäminen ja niiden parantaminen aikataulussa, Kava sanoo. Kaikkiin toiveisiin ei ole vielä pystytty vastaamaan, joten ohjelman kehittäminen erikoissairaanhoidon tarpeisiin jatkuu edelleen. Täyden hyödyn saamiseksi ohjelmasta tietyt komennot ja toiminnot pitää oppia. Henkilöstön koulutus oli mittava työ ja se toteutettiin keskussairaalassa syksyllä Ohjelman ollessa nyt käytössä uudelle työntekijälle annetaan parin-kolmen tunnin koulutus perusvalmiuksien saamiseksi. Ohjelman sujuvan käytön oppii vain sitä käyttämällä. Omaksumisessa on ollut eroja. Myönteinen asenne on edistänyt oppimista. Esimerkiksi nuoret lääkärit ovat tottuneet tietokoneisiin. RATKAISU 5 JAA TIEDOT TEHOKKAASTI Nopeaa ja tehokasta hoitoa Kava näkee uudessa järjestelmässä paljon hyviä puolia kuten yhteyden terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Sen ansiosta keskussairaalan lääkäri pääsee potilaan luvalla nappia painamalla katsomaan suoraan omasta järjestelmästään laadittua sairauskertomusta sekä muita potilaasta kirjattuja tietoja ja terveyskeskuksen lääkäri keskussairaalassa tehtyjä kirjauksia. Yhteinen ohjelma auttaa lääkäreitä ja hoitajia, jotka vaihtavat tehtäviä terveyskeskusten ja sairaalan välillä. Sähköisestä kuumekurvasta lääkäri voi tarkastella yhdellä vilkaisulla monia potilaan tietoja. Ohjelmassa näkymää kutsutaan päiväseurannaksi. Siitä voidaan hoitotyön kirjausten ohella katsoa potilaan laboratoriotuloksia, lääkitystä ja keskeisimpiä elintoimintoja koskevia merkintöjä kuten verenpainetta, sykettä, lämpöä ja happisaturaatiota. Lääkäri voi luoda nopeasti yleiskuvan potilaan toipumisesta tai sitä uhkaavista tekijöistä. Älykäs ohjelma sisältää varoituksia potilaalle epäsopivista lääkkeistä ja siitä löytyy automaattisia käytännön työtä helpottavia linkkejä vaikkapa käypähoito-suosituksiin ja yleislääketieteen käsikirjaan. - Kun ammattilainen hyötyy ohjelmasta, se koituu viime kädessä potilaan hyödyksi, Kava korostaa. Muutos on kuitenkin jatkuvaa ja ensi vuonna käyttöön otetaan eresepti. Sähköisen terveyskansion avulla potilas pääsee internetin kautta seuraamaan mm. omia kertomustietojaan, tutkimustuloksia, ajanvarauksia sekä rokotuksia, jotka on kirjattu alueen potilastietojärjestelmään. Ammattilaisen ja potilaan yhteistyöllä voidaan näin koko alueella hoitaa tietojen vaihtoa ja kehittää potilaan omahoitoa uudella tavalla sähköisesti. JOUNI SUOLANEN ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDENHUOLTO SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT Mediconsult Oy on suomalainen tietotekniikan alan ohjelmisto- ja palveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia tietojärjestelmäratkaisuja terveydenhuoltoon. Täysimittaiset tietojärjestelmä- ja palveluratkaisut tuottavat kustannustehokkaita ja helposti saatavilla olevia palveluita sekä yksityiseen että julkiseen terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon tietojärjestelmä MEDIATRI-potilastietojärjestelmä on laajassa käytössä yksityisen ja julkisen sektorin terveys- ja sosiaalihuollon organisaatioissa. Mediatri on kiinteä toiminnallinen kokonaisuus, joka kattaa kaikki toiminnot perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhusten- ja erityishuollossa sekä yksityisessä lääkärikeskus- ja vastaanottotyössä ja työterveyshuollossa. Samassa järjestelmässä voidaan hoitaa kaikki potilasta koskevat toimenpiteet Internetajanvarauspalvelusta potilaskirjauksiin sekä laskutukseen ja potilashallintoon. Sähköinen asiointi MEDINET palvelu on sähköinen asiointipalvelu, joka mahdollistaa kansalaisen terveystietojen hallinnan Internetin välityksellä. Palvelun avulla kansalainen voi itse ylläpitää terveystietojaan ja se toimii kiinteässä yhteydessä Mediatri-potilastietojärjestelmään. Yhdessä Mediatri-järjestelmän kanssa Medinet tuottaa potilaalle terveys- ja sairaustietojen perustan terveystaltioon, jolloin potilaalla on sähköisesti käytössään esim. diagnoosit, tutkimukset, rokotukset ja voimassa oleva lääkitys. Tietojen tarkastelun lisäksi terveyskansio mahdollistaa potilaan omahoidon ja ammattilaisen kanssa yhdessä sovitun tautiseurannan ylläpidon kotona tehtävine mittauksineen. Mediatri-Medinet palvelu mahdollistaa täysin uudenlaiset terveydenhuollon palvelut. Sähköisen palvelun kautta kansalainen voi hoitaa asioinnin ja yhteydenpidon verkon kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Ammattilainen saa puolestaan kattavamman kuvan potilaan tilasta, perustuen potilaan raportoimiin tuloksiin. Henry Fordin katu 5M Helsinki Puh (9)

11 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Certia Oy on syksyllä 2008 perustettu yliopistojen palvelukeskus, joka ensimmäiseksi tehtäväkseen sai uuden taloushallinnon tietojärjestelmän hankkimisen kahdeksalle yliopistolle ja itselleen. Aikaa hankkeelle oli vuosi ja hanke toteutettiin niin aikataulussa kuin budjetissakin pysyen yhdessä Siemens IT Solutions and Servicen kanssa. Muu Suomi puhaltaa yhteen hiileen kahdeksalle yliopistolle yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Voiko julkisen sektorin laaja tietojärjestelmähanke onnistua vuodessa ja pysyä vielä aikataulussa ja budjetissa? Kyllä voi. Tämän todistivat 8 pääkaupunkiseudun ulkopuolista yliopistoa vuoden 2009 aikana. Määrittelytyön ohessa päivitettiin taloushallinnon prosessit ja luotiin työnjako yliopistojen sekä uuden palveluntuottajan välille. Jatkossa Certia Oy vastaa paitsi talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista myös järjestelmän, prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Tahtotilalla onnistumiseen Miten tässä onnistuttiin? Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asiantuntijuuden jakamista ja toimivaa projektihallintaa. Suurimpana ajurina hankkeelle toimi yliopistojen oikeudellisen aseman muutos lähtien, joka heijastui yliopistojen taloushallintoon ja edellytti järjestelmämuutoksia. Edellytyksenä aikataulussa pysymiselle oli se, että hankintamenettelyksi valittiin julkisella sektorilla melko vähän käytetty nopeutettu neuvottelumenettely. Tämä osoittautui oikeaksi valinnaksi paitsi ajankäytön suhteen myös siksi, että neuvottelujen kautta osapuolet tiesivät mihin ollaan lähdössä ja mitä mahdollisia haasteita on tulossa. Kun hankinta oli selvä, oli aikaa hankkeen toteuttamiselle tasan vuosi. Usean itsenäisen organisaation asiantuntijan osallistuminen yhteisiin määrittelytyöpajoihin pelotti alkuun jonkin verran varmasti kaikkia osapuolia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi. Asiantuntijat jakoivat omaa osaamistaan koko hankkeelle ja kokivat oman asiantuntemuksensa vahvistuvan prosessin edetessä. Toimittajan suuntaan asetettiin jo neuvotteluvaiheessa tiukka vaatimus pysyä standardiratkaisussa ja tuoda oma asiantuntemus aikaisemmista hankkeista esiin. Lisäksi määrittelytyössä piti ottaa huomioon järjestelmän skaalautuvuus eli se, että järjestelmän käyttäjäksi voidaan tulevaisuudessa ottaa muita yliopistoja, ammattikorkeakouluja tai muita organisaatioita, jotka haluavat saavuttaa kustannushyötyjä yhteisestä järjestelmästä, yhteisten perustietojen hyödyntämisestä sekä jaetuista käyttöpalvelukustannuksista. Pysyttiinkö standardiratkaisussa? Ei pysytty. Järjestelmään tehtiin yksi perusteltu räätälöinti eli ns. palkkamyllytys, joka mahdollistaa sen, että palkkakulut voidaan työajankohdentamisen kautta kohdistaa suoraan projekteille. Räätälöinti mahdollistaa myös sen, että voidaan luopua manuaalisesta NÄKÖKULMA Onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asiantuntijuuden jakamista ja toimivaa projektihallintaa. Ulla Kauppi Toimitusjohtaja, Certia Oy. KUVA: Foto Airaksinen Oy prosessista ja raportoida ulkopuolisille rahoittajille suoraan järjestelmästä. Riskinotto kannatti Kannattaako kokeilla jotain täysin uutta? Kyllä, usean organisaation yhteinen tietojärjestelmä asettaa aina haasteita käyttäjähallinnalle ja sen mahdollisimman yksinkertaisesti toteuttamiseksi lähdettiin ennakkoluulottomasti ottamaan käyttöön nimenomaan heterogeeniseen ympäristöön suunniteltua teknistä ratkaisua. Yhdessä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytössä olevan Hakatunnustautumisen kautta tämä tekee järjestelmäratkaisusta käyttäjäystävällisen. Hankkeen aikana tehtiin myös ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat järjestelmään liittyvien palveluratkaisujen kehittämisen. Onnistuttiinko? Kyllä. Onnistunut järjestelmähanke ja samassa yhteydessä toteutettu palvelukeskusratkaisu korkeakoulusektorille on kaikkine ulottuvuuksineen herättänyt niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta. Onnistumisesta kertoo myös se, että parasta aikaa Certiassa sekä yliopistoissa ja Siemens IT Solutions and Services:illä valmistaudutaan HR-hankkeen ensimmäisen vaiheen testaukseen ja käyttöönottoon ! ILMOITUSLIITE 11 5 TOIMIVA JÄRJESTELMÄ Neuvotteluilla yhteisymmärrykseen 1 Neuvottelumenettely hankintamenettelynä ymmärrys hankinnan kohteesta kasvaa jokaisen neuvottelun myötä ja aloitusvaiheessa osapuolilla on hyvä ymmärrys mihin ollaan lähdössä. Aikataulut kuntoon 2 Selkeä perälauta aikataululle aikataulusta kiinnipitäminen tuo ryhdin hankkeen johtamiseen ja auttaa pysymään budjetissa. Nopeita päätöksiä 3 Joustava ja nopea päätöksenteko jo tehtyjä päätöksiä on pystyttävä purkamaan ja tekemään uudestaan. Päätöksenteko ei voi kestää viikkoja. Lopullisesta päätöksenteosta vastaa yksi nimetty taho, ei ohjausryhmä. Hyvä yhteispeli 4 Yhteinen tahtotila ja halu jakaa osaamista kaikkien osapuolten kesken useamman tahon projekteissa joudutaan tekemään kompromisseja ja testaamaan paitsi omaa osaamista myös toimittajan osaamista. Projektihallinta ja vastuulliset projektipäälliköt ovat avainasemassa. Innovaatiot käyttöön 5 Uusimman teknologian hyödyntäminen ja uusien toimintatapojen ennakkoluuloton testaaminen - ei luoda ratkaisuja ns. vanhaan maailmaan vaan katsotaan analyyttisesti eteenpäin. INSPIRAATIO VINKKI MUUTOS VAATII ROHKEUTTA Usean itsenäisen organisaation asiantuntijan osallistuminen yhteisiin määrittelytyöpajoihin pelotti alkuun jonkin verran varmasti kaikkia osapuolia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi. Ulla Kauppi, Certia Oy

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Kuulisimme ne mielellämme! Anna palautetta ja autat meitä tekemään sinulle entistäkin parempaa luettavaa. Mikä miellytti tai motivoi? Mikä ei ajanut asiaansa? Vastaamalla kyselyymme autat meitä auttamaan sinua! Palautetta antamalla osallistut arvontaan, jossa voit voittaa DeLonghin BC0420 yhdistelmäkeittimen nautinnollisiin kahvihetkiin. VOITA DELONGHIN YHDISTELMÄ- KEITIN PUH

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori

Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen. Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori Tiedon Omahoito integroituna Hyvikseen Henna Granqvist 14.10.2014 Tietohallintokoordinaattori Taustaa Tuotekehitetty yhdessä toimittajan kanssa Uusina ominaisuuksina Omahoito 1.2:ssa Integraatio Hyvikseen

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI

10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI Toiminnanohjaus Taloushallinto HR ja palkanlaskenta CRM asiakkuudenhallinta Konsultointi ja lakipalvelut Hankinta ja perintä 10 SYYTÄ VALITA VISMA JÄRJESTELMÄTOIMITTAJAKSI VISMA SOFTWARE OY Paraskaan ohjelmisto

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Automaattinen Vastauspalvelu - oikea ratkaisu asiakaspuhelujen hallintaan

Automaattinen Vastauspalvelu - oikea ratkaisu asiakaspuhelujen hallintaan Automaattinen Vastauspalvelu - oikea ratkaisu asiakaspuhelujen hallintaan 15.4.2015 Sisällysluettelo Asiakaspuhelut haaste Asiakaspuhelut ratkaisu Mikä on Automaattinen Vastauspalvelu? Automaattinen Vastauspalvelu

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo

Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä. Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset kumppanina uusia palveluratkaisuja kehitettäessä Espoo 1.10.2013 tj Jyrki Niinistö Evondos Oy, Salo Yritykset ovat erilaisia Yritys tarvitsee maksavia asiakkaita heti tai keskipitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus

Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Digitalisaatio ja tuottavuuden uusi ulottuvuus Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Sulava Ray Byman Käyttöönotto Käyttö ray.byman@sulava.com Puhelin: 040 5920960 www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Kansallinen terveysarkisto (KanTa) Kansallinen terveysarkisto (KanTa) 28.1.2013 STM, esote Potilastietojärjestelmien kehitys 2 28.1.2013 Text HL7 RIS Potilaskertomus HIS Text HL7 Potilaskertomus HIS Varausten hallinta Text HL7 Pictures

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä

Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä Yrityksesi kumppani kaikissa yhteyksissä ICT-palveluyhtiö VSP Perustettu 1896, itsenäinen operaattori ISO 9001 -laatusertifioitu palveluntarjoaja 200 alan ammattilaista viidellä paikkakunnalla Liikevaihto

Lisätiedot

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä.

Tietohallinto. Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen. Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Tietohallinto Johanna Koivistoinen Tekstiviestipalvelut ja Itseilmoittautuminen Arki sujuu helpommin, kun apu löytyy läheltä. Historiaa.. Tietohallinto 2012 Tekstiviestipalveluita terveydenhuollossa Ajanvarauksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla 2015 Atte Niittylä Liiketoimintajohtaja Megaklinikka Oy Megaklinikka Oy Kotimainen innovatiivinen yritys, perustettu 2010 18 hoitohuoneen moderni klinikka Helsingissä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Elisan palveluilla lisää aikaa hoitotyölle

Elisan palveluilla lisää aikaa hoitotyölle Elisan palvelut esillä osastolla nro 40. Tervetuloa! Keskity terveydenhuoltoon älä teknologian hoitoon Elisan palveluilla lisää aikaa hoitotyölle Kalevi Westerlund Myyntijohtaja, julkishallinto Yritysasiakkaat,

Lisätiedot

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Miljardiluokan tuottavuusloikka reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Reaaliaikainen talous uusi paradigma Keskeiset piirteet: Internal 1. Automatisoidaan kaupallisia ja hallinnollisia tietovirtoja maksimaalisesti

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014

EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä

Navitas. ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen. Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonvälitykseen Aluetietojärjestelmän ytimessä Terveydenhuollon ATK-päivät 2003 Elisa Solutions Oy Navitas Aluetietojärjestelmän ytimessä Navitas

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista

Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop tekee sähköisestä viestinnästä tehokasta, mitattavaa ja yksinkertaista Bishop on sähköinen viestintäratkaisu, jolla parannat viestintääsi ja voit seurata jokaisen yksittäisen kampanjan ja viestin

Lisätiedot

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon ProOffice -kasvukonsepti Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon Sisällysluettelo ProOffice-kasvukonseptilla menestyt 3 Pysy mukana tilitoimistoalan muutoksessa 4 ProOffice-kasvukonsepti 5 Markkinoinnin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna Löydä nautittavat ratkaisut Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna 18.11.2010 Kuka puhuu? Elinar Oy Ltd Sisällönhallinta- ja kollaboraatioratkaisut Monipuolinen osaaminen:

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla

Muokkaa perustyylejä naps. Muokkaa tekstin perustyylejä napsauttamalla Muokkaa perustyylejä naps. Yhteisiä ratkaisuja Muokkaa perustyylejä naps. TUOTAMME informaatioteknologian ja lääketieteellisen tekniikan palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. TARJOAMME keskeisten

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot