ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE JULKINEN ICT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE JULKINEN ICT"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Pilvipalvelut Suomessa Keveyden ohella kustannussäästöjä Aki Siponen: Tietoturva kehittyy vauhdilla Hyvästit jonoille Puhelinpalvelu on yrityksen käyntikortti No. 2 / Syyskuu 10 5 RATKAISUA JULKINEN ICT KEVYT JA INNOVATIIVINEN ICT Potilastietojärjestelmän remontti Kokonaisvaltainen järjestelmä auttaa sekä lääkäreitä että potilaita Valtion IT-johtaja Yrjö Benson: Yhteentoimivuuslaki on merkittävä julkisen hallinnon tietojärjestelmien säätelyssä HEIKOTKIN SIGNAALIT KUVA: SEPPO SARKKINEN KUULLAAN Mikael Jungner: Sosiaalinen media on vahvimmillaan avoimessa vuorovaikutuksessa

2 2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA Valtiovarainministeriö on valmistellut julkisen hallinnon tietohallintoa säätelevän yhteentoimivuuslain. Laki on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2010 ja saattaa voimaan vuoden 2011 alusta. Laki ei siis vielä ole voimassa ja sen sisältökin voi vielä muuttua. Yhteentoimivuuslaki Yhteentoimivuuslain koko nimi on Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta. Nimi kuvaa hyvin sen tarkoitusta ja sisältöä. Laki koskee valtiota, kuntia, Kansaneläkelaitosta ja muita julkista valtaa käyttäviä yhteisöjä. Repaleinen laki 1 yhtenäiseksi Julkisen hallinnon tietojärjestelmät ovat osittain integroituja ja hyvin yhteensopivia, kuten esimerkiksi verotusprosessissa ja meritilannekuvassa, mutta monilta osin hyvin repaleisia, kuten esimerkiksi potilastietojen käsittelyssä ja henkilöperustietojen moninkertaisissa rekistereissä. Yhteentoimivuuslailla vaikutetaan ennen kaikkea repaleisiin järjestelmiin ja päällekkäisiin rekistereihin. Laki on varsin merkittävä, koska se säätelee ensimmäistä kertaa koko julkisen hallinnon tietojärjestelmiä. Lain oleellinen sisältö on viidessä kohdassa, jotka ovat kokonaisarkkitehtuuri, yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset, yhteiset palvelut, kansalliset tietovarannot ja arviointitoiminto. Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet ovat toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, järjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tulee lakiehdotuksen mukaan ottaa käyttöön koko julkisessa hallinnossa ja sen mukaiset kuvaukset on laadittava kolmen vuoden kuluessa asiaa koskevan asetuksen voimaantulosta. Yrjö Benson Valtion IT-johtaja, FM. KUVA:OMA ARKISTO Laki on varsin merkittävä, koska se säätelee ensimmäistä kertaa koko julkisen hallinnon tietojärjestelmiä. Yhteentoimivuuslailla vaikutetaan repaleisiin järjestelmiin ja päällekkäisiin rekistereihin. Yhteispeli paranee 2 Kokonaisarkkitehtuurin käyttö rakentaa kaksi siltaa: Se kytkee toiminta-arkkitehtuurin avulla varsinaisen substanssitoiminnan kehittämisen yhteen ICT:n kehittämiseen kanssa ja se parantaa järjestelmien yhteentoimivuutta etenkin poikkihallinnollisesti. Jokainen ministeriö tekee omalle toimialalleen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset kokonaisarkkitehtuuriin perustuen. Järjestelmät on saatettava näiden kuvausten ja määritysten mukaisiksi kuuden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Yhteiset palvelut koskevat perustietotekniikan osalta valtiohallintoa. Sähköisen asioinnin osalta yhteiset palvelut koskevat koko julkista hallintoa. Laissa luetellaan seitsemän kansallista tietovarantoa, joiden käyttöön julkisen hallinnon viranomaisen on pyrittävä, vaikka ehdotonta käyttöpakkoa ei olekaan. Tällä tavoitellaan saman tiedon päällekkäisen rekisteröinnin, säilytyksen ja päivityksen vä-hentämistä. Samaa tavoitetta ajaa myös kolme työryhmää, jotka linjaavat julkisen tiedon saatavuuden ja hinnoittelun periaatteet. Työryhmät saavat työnsä valmiiksi vuoden 2011 aikana. 3 Luotettavaa arviointia Arviointitoiminto koskee valtiohallintoa. Sen piiriin tulevat valtiohallinnon hankkeet, joiden kokonaiskustannus on yli 5 miljoonaa euroa. Arvioinnissa katselmoidaan muun muassa strategian mukaisuus, kokonaisarkkitehtuurien mukaisuus, kustannus/ hyötylaskelma ja onnistumisen edellytykset. Yhteentoimivuuslakiin kriittisesti suhtautuneet ovat olleet huolissaan siitä, että mitä jos lain voimalla pakollisiksi tehdyt järjestelmät ja tietovarannot ovatkin huonolaatuisia tai kalliita. Tämän takia kaikki tämän lain ja sen asetuksen määrittelemät järjestelmät ovat palvelusopimuksilla hallittuja. Lisäksi suurimmat ja tärkeimmät yhteiset järjestelmät auditoidaan 1 2 vuoden välein ulkopuolisen auditoijan toimesta sen toteamiseksi, että yhteisten järjestelmien laatu ja toiminnallisuus ovat korkeatasoisia ja hinta kilpailukykyinen. SUOSITTELEMME SIVU 4 Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. Yrityksissä pilvipalvelut eivät ole vielä yleistyneet julkishallinnossa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia. Sosiaalinen media s. 6 1.Mikael Jungnerin mukaan läpimurto edellyttää yhteistyötä viranomaisilta. Case terveysasema s Uuden CC-ratkaisun idea on vähentää puhelimessa jonottamista. Autamme lukijoitamme onnistumaan! SYYSKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Hanna Tiitus Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Kimmo Kröger Puhelin: Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. INSPIRAATIO FAKTAA UUDET RATKAISUT Yhteentoimivuuslaki on edistämässä nykypäivän tiedonkulun integraatiota. Tulevaisuuden tavoite on tehdä tietojen siirrosta ja jakamisesta helppoa sekä turvallista.

3 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 3 Miten palvella omia asiakkaita paremmin? Vähemmän resursseja, enemmän palveluja? Rakennemuutos? Palvelujen keskittäminen? Palveluita pitäisi tuottaa entistä tehokkaammin, mutta saatko itse IT:n palveluna? Anna IT:n kehittäminen ja pyörittäminen luotettavan kumppanin hoidettavaksi. Säästät rahaa ja voit tuottaa itse parempia palveluja pienemmillä resursseilla. Vahvalla osaamisella suomalaisista julkishallinnon organisaatioista, teollisuudesta ja energia-alalta voimme auttaa sinua tehostamaan toimintaasi ja palvelemaan omia asiakkaitasi paremmin. Toimitamme kaikki IT-ratkaisut ja ulkoistetut IT-palvelut aina organisaation ydinsovelluksista käyttäjätukeen. Haasta meidät, niin autamme sinua saamaan enemmän aikaan vähemmällä! Luotettavasti. Laadukkaasti. Joustavasti. Ja sertifioidusti. Siemens IT Solutions and Services Oy Siemens IT Solutions and Services on globaali IT-palvelutalo. Meitä on maailmanlaajuisesti ja Suomessa 350. Aloitimme IT:n parissa Suomessa jo vuonna 1855, jolloin rakensimme maan ensimmäisen lennätinlinjan. Toimitamme IT-palveluja ja -ratkaisuja julkisen sektorin, teollisuuden ja energia-alan tarpeisiin. Puh

4 4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU AJASSA 1 Visioi tulevaisuutesi taivaalle PILVIPALVELUT KÄYTTÖÖN Kysymys: Miksi julkishallinnon tulisi panostaa tulevaisuudessa pilvipalveluihin? Vastaus: Kun palvelut hoidetaan isoina kokonaisuuksina, säästyy sähköä, rahaa ja aikaa. Yrityksissä pilvipalvelut eivät ole vielä yleistyneet julkishallinnossa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia. Ne ovat kuitenkin tulossa myös julkiselle puolelle, uskoo Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n (TIEKE) toiminnanjohtaja Eppie Eloranta. Pilvipalveuiden hankinnasta puuttuu toistaiseksi myös selkeä sopimuskäytäntö. Säädöksiä kaivataan etenkin siihen, miten huolehtia kansalaisten tietojen turvassa säilymisestä niin, että tiedot ovat kuintenkin helposti ja nopeasti käytettävissä. Sopimuksissa pitää määritellä myös selkeät roolit, vastuut ja sanktiot etenkin monikäyttäjäympäristöjen tilanteissa, joissa palveluja toimittavia yrityksiä ostetaan ja myydään. Omalla lailla riskitekijöitä aiheutuu siitä, ettei useinkaan tiedetä, missä tieto kulkee ja mihin se sijoittuu. Hämäräksi jää, missä maassa palvelimet ovat ja minkä maiden kautta tieto kulkee. Jos esimerkiksi yhteydet jostain syystä katkeavat, tiedot pitää saada nopeasti siirrettyä takaisin Suomen palvelimelle. Silloin ei voida ajatellakaan, että julkisella puolella sinne laitettaisiin kriittisimpiä tietoja, vaan ne halutaan yleensä pitää omien rajojen sisäpuolella, Eloranta toteaa. Elorannan mielestä osa pilvipalveluista voisi sijaita Suomessa ja toimia valtakunnan alueella. Osaamista hän tietää meiltä löytyvän. Onhan meillä totuttu käyttämään huoletta muun muassa Facebookia ja Googlea, jotka nekin ovat pilvessä. Vaikka puhunkin uhista, tulemme julkisella puolellakin käyttämään paljon pilvipalveluita, se on suuntaus. Kokonaisuus on huomioitava silloin, kun sopimuksia tehdään. Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry (TIEKE). KUVA: MATTI MATIKAINEN Palvelut joka lähtöön Pilvipalveluja sopivat Elorannan mukaan ongelmitta esimerkiksi koulutukseen ja oppimiseen, koska ohjelmaan ei tarvitse laittaa oppilaiden henkilötietoja. Siellä voisi olla tehtäviä, luentoja ja valmiita opetuspaketteja ja materiaaleja opettajille eri kielillä. Hyviä mahdollisuuksia löytyy myös terveydenhuollon puolella ja logistiikassa, joissa pilvipalveluita voi käyttää ilman minkäänlaista turvallisuusriskiä. Samalla vapautuu kipeästi kaivattuja käsipareja työhön, jota ei voi tehdä millään laitteilla. Varsinkin isoilla suomalaisilla toimittajilla on valmiudet toimittaa pilvipalveluja, mutta mahdolisuuksista ei tiedetä tarpeeksi. Palvelut pitäisi tehdä yhdessä julkisen sektorin kanssa ja ottaa huomioon heidän erityistarpeensa. Jos jollain on jotain epäilyksiä palveluista, niin yhdessä epäilyksetkin häviäisivät, Eloranta toteaa. Kätevästi keskitettyä Kuinka julkinen sektori sitten hyötyisi pilvipalveluista? Pilvipalveluista maksetaan vain palveluista, kuten esimerkiksi laskutusohjelmasta, käytetyn ajan mukaan. Jos ajatellaan ekologista näkökulmaa, säästyy hirvittävät määrät sähköä, kun kaikilla ei ole omia pieniä palvelimia, vaan palvelut hoidetaan isompina kokonaisuuksina. On myös paljon edullisempaa hoitaa kaikki huolto- ja päivitystoimenpiteet keskitetysti. Nyt kun tulee joku pienikin asia, kuten teknisiä ongelmia palvelimella tai ohjelmiston muutos, tarvitaan useita osaavia ihmisiä ratkomaan sitä, Eloranta sanoo. JOUNI SUOLANEN Onko tulevaisuutesi pilvessä? Meiltä saat keinot vapauttaa voimavarasi toiminnan kehittämiseen.

5 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU 2 SÄÄSTÄ RAHAA Suomessa turvallinen infra pilvipalveluille ILMOITUSLIITE 5 FAKTAA KEVEITÄ RATKAISUJA Tulevaisuudessa lapsesi oppimateriaalia tai etäopiskelumahdollisuuksia voidaan sijoittaa pilviin. KUVA: SHUTTERSTOCK Puolustusministeriön tietohallintojohtaja Aki Siponen katsoo, että Suomi tarjoaa turvallisen infran pilvipalveluille. Viranomaiskäyttöön parhaillaan rakennettava, entistä turvallisempi infra, nopeuttaa kehitystä entisestään. Siinä pyritään ottamaan huomioon teknologian ohella niin fyysiset kuin henkilöturvallisuuteenkin liittyvät asiat. TAUSTAA Aki Siponen Puolustusministeriön tietohallintojohtaja. KUVA: TIETOTEKNIIKAN LIITTO Perinteisessä turva-ajattelussa suojataan yksittäisiä palveluita oman aidan sisäpuolella. Siksi pilvipalvelujen käyttöön ottaminen nähdään ongelmalliseksi. Itse odotan, että pilvipalvelut kehittyvät ja että palvelujen tuottajat tuovat aktiivisesti esille turvallisuusaspektia. Kyse on tietyllä tavalla tietoturva-ajattelun paradigman muutoksesta. Uuden paradigman mukaiset pilvipalvelut suojataan kokonaisuudessaan. Silloin palveluntuottajien pitää pystyä kertomaan ja markkinoimaan palvelut juuri suojaamisen kannalta, Siponen sanoo. Edullista turvallisuutta Puolustushallinnolla eikä valtionhallinnossakaan ole käytössä pilvipalveluita laajassa mittakaavassa. Puolustusministeriössä käydään kuitenkin keskustelua työryhmäohjelmiston käyttöönotosta. Valtionhallinnon organisaatiot, työntekijät ja erityisesti turvallisuusviranomaiset ovat konservatiivisia ja varovaisia kokeilemaan uusia asioita. Enemmän mietitään mahdollisia ongelmia uusien teknologioiden ja palveluiden käytössä kuin niistä saatavia hyötyjä. Pilvipalvelujen käyttö vaatii organisaatioiden ja verkostojen välistä luottamusta. Tietoturvan suurimpana riskinä Siponen pitää kuitenkin osaamattomuutta palvelujen käyttämisessä. Pilvipalvelut ovat Siposen mukaan nykyisiä tietojärjestelmiä kustannustehokkaampia, joustavampia ja nopeampia ottaa käyttöön, kasvattaa tai vähentää kapasiteettia muutostilanteissa ja käyttötarpeiden muuttuessa. Palvelut ovat myös helposti skaalautuvia. Alan palvelujen tarjonta ja tietoturvallisuus paranee koko ajan. Siponen toivoo näkevänsä tulevaisuudessa alan toimittajilta yhä enemmän palveludifferointia niin, että ne tarjoavat valtionhallinnolle sen vaatimukset täyttäviä palveluja. Samalla on ymmärrettävää, että turvallisuus jos ja kun sitä halutaan - maksaa enemmän. JOUNI SUOLANEN Pilvipalveluilla toimivia ratkaisuja. KUVA: SHUTTERSTOCK Neljä faktaa pilvipalveluista Pilvipalveluilla tarkoitetaan tietotekniikan käyt- 1 töä organisaation tai yksilön ulkopuolisilla resursseilla, jotka saavutetaan Internetin eli pilven kautta. Pilvipalvelut tunnetaan myös pilvilaskentana. Pilvipalvelut yleistyvät 2 vauhdilla ja kuluttajille suunnatuista palveluista yleisimpiä ovat esimerkiksi Googlen eri palvelut, musiikin suoratoistosovellus Spotify tai Facebook. Yrityksille tyypillisiä palveluita ovat sähköpostien lisäksi esimerkiksi tiedostopalvelut, intraja extranet-palvelut ja asiakkuudenhallinnan sekä myyntitoiminnan ohjausjärjestelmät. 3 Pilvipalveluiden käyttäjä maksaa palveluista käyttömäärän mukaan ja näin organisaatio välttää kalliit investoinnit ICT-hankinnoissa ja saavuttaa huomattavia säästöjä. 4 Pilvipalvelut mielletään yleisesti myös energiatehokkaana vaihtoehtona. Kun palvelut keskitetään suuriin datakeskuksiin ja palvelunkäyttäjät maksavat vain käytöstä, voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä sekä taloudellisesti että energian käytön osalta. Pääset irti IT-investoinneista ja riskeistä. Sujuvasti ja turvallisesti. Julkishallinnon erityispiirteet tuntevan toimittajan avulla. Knowledge. Passion. Results.

6 6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RATKAISU AJASSA 3 SEURAA AIKAASI JUNGNERIN TEESIT Sosiaalisessa mediassa oleminen ja oppiminen ei tapahdu itsestään vaan ajan kanssa, päättäväisesti kokeillen ja harjoitellen. 1 2 Arkikielellä saat aikaan vuorovaikutusta Kysymys: Miten viestijä saa sosiaalisesta mediasta kaiken irti? Vastaus: Tärkeintä on saada aikaan tasavertainen vuorovaikutus ja ottaa kuulijat mukaan keskusteluun. TAUSTAA Kun kunnan ja valtion viranomaiset toimivat sosiaalisessa mediassa, kielen pitää olla selkeää ja asian aitoa ja kiinnostavaa. Monissa kunnissa sosiaalisen median hyödyntäminen on vielä pahasti hakusessa, toteaa SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Sosiaalisen media kokeiluissa on ennakkoluulottomastikin lähdetty avaamaan kuntatekemistä sosiaalisissa palveluissa. Ne eivät ole kuitenkaan vedonneet suuriin kansanjoukkoihin. Mikael Jungnerin mukaan haastavinta on saada ihmiset osallistumaan. Kunnat menevät sosiaaliseen mediaan hyvin epätahtisesti ja erilailla, jolloin ihmisille ei synny yleiskuvaa siitä, miten kunnat siellä toimivat. Nyt kuntien tekeminen sosiaalisessa mediassa lähtee kuntabyrokratiasta eikä asiakastarpeesta. Kun asiakasnäkökulma puuttuu, kansalaisten on vaikea hahmottaa, mitä kautta he saavat sieltä heitä kiinnostavaa tietoa. Sosiaalisessa mediassa olisi Jungnerin mukaan tärkeää suunnata omia kokonaisuuksiaan esimerkiksi lapsille, koululaisille, perheille tai eläkeläisille. Nyt kunta lähestyy kansalaisia erikseen sektoreittain kuten terveydenhuollossa, kiinteistö-, rakennus-, ja kaavoitustoimessa. Ota ihmiset aidosti mukaan Sosiaalisen median vuorovaikutuksessa tulisi Jungnerin mielestä pyrkiä tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Hallinnon kieltä tulisi saada lähemmäs arkikieltä. Nyt ihmiset eivät ymmärrä monia asioita tai kokevat ne niin vaikeiksi, että eivät edes viitsi yrittää ymmärtää. FAKTAA SOSIAALISESTA MEDIASTA Sosiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkoviestintävälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama 3 Sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat olla jatkuvasti mutkattomasti yhteydessä keskenään. Mikael Jungner SDP:n puoluesihteeri Päälleliimatun tuntua pitää saada pois. Vaikka asioista puhutaan, sosiaalisen median prosessilla ei ole käytännön merkitystä tai valtaa. Kunnalliseen tekemiseen sosiaalisessa mediassa pitää saada motivaattori, jotta ihmiset pystyisivät oikeasti vaikuttamaan asioihin. Nyt siitä puuttuu aito halu ottaa ihmiset mukaan, Jungner toteaa. henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on hyvin matala, osallistumisesta ei yleensä saa rahaalkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Yksilöt verkostoituvat sosiaalisessa mediassa ja muodostavat myös yhteisöjä. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollistavat uudet kulttuuriset käytännöt muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Yhteisöistä voidaan käyttää sanoja kuten sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. SOSIAALINEN MEDIA 1. Sosiaalinen media antaa tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa. 2.Kunnat tulevat jatkossa panostamaan enemmän sosiaaliseen mediaan. 3. Fyysinen sijainti ja kokoontuminen siirtyy enenevässä määrin verkkoon. KUVAT: SHUTTERSTOCK.COM Heikotkin signaalit kuullaan Sosiaalinen media toimii parhaimmillaan avoimesti koko yhteiskuntaan ja kansalaisiin päin. Lisäksi se toimii myös tehokkaasti ryhmien sisäisessä viestinnässä, kuten esimerkiksi kunnanvaltuutettujen, lautakuntien, virkamiesten tai puolueiden yhteydenpidossa. Näissä sisäisissä keskusteluissa se on sitä tehokkaampi, mitä jokapäiväisempi ja arkisempi se on ihmisille. Esimerkiksi Demareilla on sosiaalisessa mediassa asia- ja ryhmäkohtaisia keskustelupiirejä kuten puoluekokousihmisillä, toimintapiirien johdolla ja eri asiapiireillä omansa. Jungner itse on aktiivinen sosiaalisessa mediassa yksityisesti ja puolueen sisällä, mutta ei kunnallisissa asioissa. Jos ihmiset ovat sinut sosiaalisen median käytön kanssa, he voivat olla jatkuvasti mutkattomasti yhteydessä keskenään, heittää ja jalostaa ajatuksia ja kommentoida toisiaan. Kaikki perinteisesti kokouksissa fyysisesti samassa paikassa tapahtuva voidaan haluttaessa siirtää verkkoon, jolloin se toimii huomattavasti kätevämmin, Jungner katsoo. Sosiaalisen median voima on ennen kaikkea siinä, että se tuo esiin ja keskusteluun niin sanotut heikot signaalit. Nämä asiat eivät ole usein niin tärkeitä, että niistä lähdettäisiin erikseen kirjelmöimään mutkikkaitten viestintäreittien kautta. Niissä on kuitenkin potentiaalia synnyttää jotain mielenkiintoista, jos ne saadaan kevyemmän viestinnän kautta keskusteluun. JOUNI SUOLANEN Keskustelut sosiaalisessa mediassa ovat huomattavasti tehokkaampia ja tulokset parempia sellaisissa yhteisöissä, joita käytetään päivittäin kuten Facebook, Windows Live tai erilaiset chattipalvelut. Kannattaa tukeutua olemassa oleviin sosiaalisen median yhteisöihin, koska silloin se tulee osaksi arkea ja käyttö on luovempaa. Nykypäivänä sähköposti alkaa olla vanhanaikainen. Monilla nuorilla ei ole sähköpostiosoitetta lainkaan, vaan he käyttävät erilaisia chattipalveluja, joissa he ovat reaaliaikaisesti yhteydessä toinen toisiinsa. Lainsäädäntö tulee jäljessä. Vasta nyt lainsäädäntöön on tulossa ohjeistusta sähköpostiviestintään liittyen, vaikka sähköpostit ovatkin vähitellen korvattavissa sosiaalisen median tarjoamilla viestintämuodoilla. Sosiaaliseen median on motivoitava osallistujaa ja tarjottava hänelle mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Sosiaalisessa median läpimurto edellyttää yhteistyötä myös viranomaisilta. Ihmisille on tarjottava joko uutta tai arvokasta tietoa tai näkemystä, vaikutusmahdollisuuksia tai jotain muuta hyötyä, esimerkiksi käytännön mahdollisuuksia varata lääkärin vastaanottoaikoja. Kunnanvaltuustojen kokoukset pitäisi käsikirjoittaa ihan uudella tavalla, jos halutaan, että niitä seurataan laajasti verkon kautta. Ihmiset eivät lähde mukaan ylhäältä käskettyihin, byrokraattisiin demokratianäytelmiin. Harkitse viranomaisena, lähdetkö itse tai organisaatiosi kanssa mukaan sosiaaliseen mediaan aina sinne ei kannata lähteä. Jos sinne mennään, kannattaa lähteä kunnolla ja avoimin mielin. Mikäli julkinen hallinto haluaa pärjätä aidosti sosiaalisessa mediassa, asenteen, toimintatavan ja kielen pitää muuttua.

7 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 7 FAKTAA KÄYTÄNNÖN TIETOYHTEISTYÖ PARANTAA KUNTALAISEN PALVELUTARJONTAA Kuntatoimijoiden yhteistyön voimin on perustettu syyskuussa kaksi valtakunnallista palvelukeskusta. Tietohallinnon palveluita tuottaa KPK ICT Oy ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottaa KPK THH Oy. Mukana hankkeessa on ollut laaja joukko kuntia, kuntayhtymiä sekä Kuntaliitto ja valtiovarainministeriö. Tavoitteena on karsia byrokratiaa ja kustannuksia sekä toisaalta lisätä osaamista. Perustajaosakkaat ovat lähteneet rohkeasti ja konkreettisesti edistämään tietoyhteistyötä, joka parantaa niin julkisen talouden tuottavuutta kuin kansalaisten palveluntarjontaa, Sitran Kuntaohjelman johtaja Antti Kivelä toteaa. Palvelukeskusmalli on tuottanut mittavia säästöjä yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Kuntasektori voi tässäkin saavuttaa säästöjä yhdistämällä erilaiset järjestelmät. Verkostomaisten palvelukeskusten toiminta perustuu kuntakentän osaamiseen ja ratkaisujen monistamiseen yhteistyön sekä sidosryhmien tuella. Palvelukeskusten perustamisen jälkeen on huomattu, että palvelutaso on yleisesti noussut sekä työntekijöiden työmotivaatio on parempi. Etu kansalaisille näkyy tämän lisäksi siinä, että palvelukeskusten toimintaa mahdollistaa entistä laajemman ja kuntarajat ylittävän palveluasioinnin. KPK-palvelukeskukset hakevat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa Kehittämisareenat on tietysti avattu myös LinkedInissä ja Facebookissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuisi Kuntien palvelukeskusten perustamiseen liittyvään keskusteluun ja kommentointiin. Näiden linkkien kautta voit osallistua keskusteluun: KPK Kuntien palvelujen ja ICTratkaisujen kehittämisareena palvelukeskus Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

8 8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi puhelinvaihdepalveluihin kannattaa panostaa? Vastaus: Kun asiakkaan ensikontakti sujuu jouhevasti, vaikuttaa se myönteisesti koko palvelutapahtumaan ja yritysimagoon. RATKAISU 4 LUOVAT VAIHTOEHDOT Hyvästit jonoille säästä rahaa ja resursseja ESIMERKKI JYVÄSKYLÄ Aamupäivät ovat terveysasemilla tunnetusti hektistä aikaa, kun asiakkaat ottavat suurissa määrin yhteyttä ajanvaraukseen. Alkupäivän puhelinruuhkat ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat tuttuja myös Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. - Aamut ovat aina kiireisiä, kun yhteydenottoja tulee paljon. Terveysasemille ei kuitenkaan voida rekrytoida työntekijöitä pelkästään aamupäivän ajaksi ruuhkia helpottamaan, joten kysyntää täytyi saada jotenkin jaettua, kertoo avosairaanhoidon palveluyksikön johtaja, ylilääkäri Mauri Paajanen, ja jatkaa: - Hoitotakuun mukaisesti potilaiden on saatava välittömästi puhelimella yhteys terveydenhuollon palveluihin. Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalvelut alkoi ratkoa kapasiteettiongelmaa yhdessä tieto- ja viestintätekniikan liikelaitos MediKesin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi uusi Contact Center -ratkaisu, joka pilotoitiin Jyväskylässä Kyllön terveysasemalla viime syksynä. - Toteutettu muutos on tuttu monilta muilta aloilta. Vakuutus- ja pankkialalla tällaisia CC-ratkaisuja käytetään paljon. Loppuratkaisua piti kuitenkin hioa paljon, jotta se istuu terveydenhuollon maailmaan, jossa tietosuoja on kriittinen tekijä, kertoo MediKesin teknologia-asiantuntija Veli-Pekka Leppänen. Vaihtamalla paranee Pähkinänkuoressa uuden CC-ratkaisun idea on vähentää puhelimessa jonottamista. Kun asiakas soittaa terveyssasemalle ja linjoilla on ruuhkaa, tarjoaa järjestelmä mahdollisuuden jättää soittopyynnön sen sijaan, että vuoroa pitäisi odottaa linjoilla. - Soittopyynnön jättävä henkilö säilyttää jonotuspaikkansa, eli takaisinsoitto tulee kuta kuinkin samaan aikaan kuin jonottavaan puheluun olisi vastattu. Muutoksen ansiosta jonottavien henkilöiden määrä putoaa, mikä säästää asiakkaan hermojen lisäksi myös puhelinjärjestelmäresursseja, Leppänen kertoo. - Potilaat ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti tähän palveluun. Myös henkilökunnalle muutos on hyvä asia, koska ruuhkat vähenevät ja puhelut alkavat myönteisesti, kun potilas ei ole Kaikkien terveysasemien vastaajaporukkaa voidaan hyödyntää ja odotusajat lyhenevät entisestään. Mauri Paajanen, YLilääkäri ehtinyt turhautua puhelimessa odottamiseen, Paajanen toteaa. Kyllön terveysaseman pilotti synnytti niin paljon positiivista palautetta, että uudistus päätettiin toteuttaa myös muiden Jyväskylän terveysasemien ajanvarauksissa. Kesäkuussa uudistus laajennettiin koskemaan lisäksi omahoitajille tulevia soittoja. - Syyskuusta lähtien ruuhkapuhelut ohjautuvat myös toisille terveysasemille, jolloin kaikkien terveysasemien vastaajaporukkaa voidaan hyödyntää ja odotusajat lyhenevät entisestään, Paajanen kertoo. Tällä hetkellä kaikista Jyväskylän terveysasemille tulevista puhelinsoitoista prosenttia hoituu takaisinsoitolla. - Päivän ensitunteina takaisinsoittoaste on lähes 50 prosenttia. Takaisinsoitto tapahtuu keskimäärin vartin sisään, harvoin siinä menee pidempään, Leppänen kertoo. Toimivasta ratkaisusta hyötyy moni CC-ratkaisun tuomat säästöt ovat välillisiä mutta tuntuvia. - Jos potilas tulee terveysasemalle vain sen takia, että puhelimessa on ruuhkaa, kuluttaa se luonnollisesti resursseja. Hoidontarpeen arvioinnin voi hyvin tehdä puhelimessa, jolloin tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Siinä säästyy potilaan aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse matkustaa paikalle turhaan, Paajanen kertoo. Kehitysprojektin ensimmäinen vaihe on viety onnellisesti loppuun mutta työsarkaa riittää vielä. - Tulevaisuudessa siintää monikanavainen potilaspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnistuu soittamisen ja luukulla käymisen lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja chatin avulla. Monikanavaisuuden edut ovat merkittävät, kun esimerkiksi kuulovammapotilas saa yhteyden ajanvaraukseen aivan kuten mikä tahansa muukin asiakasryhmä, Leppänen visioi, ja jatkaa: - Vaikka alussa vielä ollaan niin näiden hyvien käyttäjäkokemusten myötä ollaan intoa täynnä. - Puhelinpalvelut ovat käyntikortti muihin palveluihin. Kun kokemus ensimmäisestä kontaktista on hyvä, heijastuu se muunkin kanssakäymisen sujuvuuteen, Paajanen kokoaa. PÄIVI SURAKKA Tehokkuutta asiakaspalveluun ja henkilöiden tavoitettavuuteen Aastra Solidus ecare Contact Center -asiakapalveluohjelmiston avulla MediKes on parantanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaiden palvelua. Aastra on erikoistunut organisaatioiden IP- ja mobiilipohjaisiin viestintäjärjestelmiin sekä yhteyskeskus- ja asiakaspalveluohjelmistoihin. Asiakkaitamme ovat monet suuret suomalaiset kunnallis- ja valtionhallinnon sekä terveydenhuollon organisaatiot, esim. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan terveydenhuoltopiirit, Joensuun, Jyväskylän ja Turun kaupungit, useat seurakunnat sekä lukemattomat muut organisaatiot ja yritykset kautta maan. Aastran vahva asema perustuu osaltaan moniin viime vuosina tehtyihin yritysliiketoiminnan siirtoihin, joiden yhteydessä mm. Ericssonin, Ascomin, EADS:n ja DeTeWen yritysviestintäliiketoiminta on siirtynyt Aastralle. Aastra panostaa vuosittain yli 10 % tuotekehitykseen, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota avoimia Unified Communications -ratkaisuja kaikille toimialoille. Aastran ratkaisuja: Unified Communications asiakaspalveluratkaisut mobiilivaihde VoIP ICT-toteutuksia seuraavilla toimialoilla: terveydenhuolto kunnat ja kaupungit seurakunnat julkishallinto yritykset kaikilla toimialoilla koosta riippumatta Aastra Finland Oy Tekniikantie 14, Innopoli 2, Espoo

9 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 9 4 YHDISTETTY VIESTINTÄ 1 Yhdistetty viestintä on puheen ja muiden kommunikaatiokanavien järkevää ja kustannustehokasta 1 tehostamista. Yhdistetty viestintä tunnetaan yleisesti myös terminä Unified Communicatons. 2 Unified communications on tehostettua kommunikaatiota. Useissa organisaatioissa talous on tiukalla, ja matkustusbudjetteja on karsittu kovalla kädellä. Tänä päivänä moni asia tehdään sähköisesti, mikä ennen vaati yhteen kokoontumisen. 3 Mobiilivaihteella pystytään tavoittamaan organisaation työntekijät keskitetysti matkapuhelimella. Palvelun avulla tärkeimmät kiinteiden puhelinjärjestelmien ominaisuudet voidaan siirtää langattomaan ympäristöön. JONOT LYHENEVÄT Jyväskylässä jonoista päästiin eroon uudella puhelinpalveluratkaisulla. KUVA: HILKKA MIETTINEN 4 Voip on lyhenne sanoista Voice Over Internet Protocol. Termillä tarkoitetaan tekniikkaa, jonka avulla ääntä siirretään reaaliaikaisesti internetin tai muun IP-protokollan käyttävän verkon välityksellä. Kuluttajille suunnattuja internetpuheluja on ollut tarjolla useita vuosia erilaisten ilmaisohjelmien avulla. INSPIRAATIO VINKKI Tulevaisuudessa siintää monikanavainen potilaspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnistuu soittamisen ja luukulla käymisen lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja chatin avulla. Mauri Paajanen, ylilääkäri, Jyväskylä KUVA: HILKKA MIETTINEN, KUVASSA KONTULAN-SILTA, JYVÄSKYLÄ

10 10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi kannattaa hankkia sairaanhoitopiirin kaikki terveyskeskukset ja sairaalat kattava potilastietojärjestelmä? Vastaus: Hoitohenkilökunta näkee potilaan suostumuksen mukaisesti hänen potilastiedot. Tämä tehostaa hoitomahdollisuuksia. Uusi potilastietojärjestelmä iso apu kaikille NÄIN ONNISTUIMME POHJOIS-KARJALA Potilastietojärjestelmä auttaa lääkäreitä ja potilaita Pohjois-Karjalassa keskitettiin pari vuotta sitten kaikki terveydenhuollon atk-asiat kuntien ja kuntayhtymien yhdessä omistamaan Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskukseen. Potilastietojärjestelmän käyttöönotto alkoi noin vuosi sitten terveyskeskuksista. Sama tietojärjestelmä on toiminnassa alueen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, koti- ja vanhustenhuollossa sekä erityishuollossa. Sillä hoidetaan alueen yli 300 toimintayksikön asiakastietojen dokumentointi ja potilaiden hoitoon ja potilashallintoon liittyvät toiminnat. Tuomo Kava Keuhkosairauksien ylilääkäri KUVA: Tommi Alakärppä Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri on ensimmäinen Suomessa, jossa on käytössä koko alueen terveydenhuollon kattava, kokonaisvaltainen potilastietojärjestelmä sen kokonaan valmistuttua. Kuntayhtymä käsittää 17 kuntaa ja kuntayhtymää. Potilastietojärjestelmän käyttäjiä alueella on yhteensä noin Merkittävä askel eteenpäin Aikaisempi sähköiseen ja paperiseen tiedonhallintaan ja useaan eri tietojärjestelmään tukeutuva kokonaisuus oli keskussairaalassa käytössä kymmenisen vuotta. Järjestelmä oli tullut tiensä päähän ja olisi vaatinut mittavaa kehittämistä erityisesti sähköisellä puolella. Esimerkiksi sihteerit kirjoittivat yhä käsin kymmenien eri lääkkeiden lääkelistat lääkärien sanelusta ja potilaalle annettava lääkekortti piti kirjoittaa kynällä. - Muutos oli suuri, kun samalla uuden järjestelmän sisäänajon kanssa siirryimme kertarysäyksellä myös paperittomuuteen ja pelkästään sähköiseen mediaan vuoden 2010 alussa. Kauhuskenaario järjestelmän kaatumisesta ei ole toteutunut. Vain lyhyitä käyttökatkoksia on ollut, ja niistä on ilmoitettu etukäteen, keuhkosairauksien ylilääkäri Tuomo Kava Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä toteaa. Haasteiden kautta voittoon Järjestelmään on käyttöönoton myötä tehty uusia toiminnallisuuksia helpottamaan käytännön työtä. Toimintoja laajennettiin mm. leikkaussalitoimintoihin, ensiapuun sekä psykiatrian toimintoihin. - Täydellistä järjestelmää ei varmaan koskaan saada valmiina vaan sitä pitää rakentaa ja nähdä vaivaa, jotta sen saa mieleisekseen. Haasteena on ollut ongelmakohtien löytäminen ja niiden parantaminen aikataulussa, Kava sanoo. Kaikkiin toiveisiin ei ole vielä pystytty vastaamaan, joten ohjelman kehittäminen erikoissairaanhoidon tarpeisiin jatkuu edelleen. Täyden hyödyn saamiseksi ohjelmasta tietyt komennot ja toiminnot pitää oppia. Henkilöstön koulutus oli mittava työ ja se toteutettiin keskussairaalassa syksyllä Ohjelman ollessa nyt käytössä uudelle työntekijälle annetaan parin-kolmen tunnin koulutus perusvalmiuksien saamiseksi. Ohjelman sujuvan käytön oppii vain sitä käyttämällä. Omaksumisessa on ollut eroja. Myönteinen asenne on edistänyt oppimista. Esimerkiksi nuoret lääkärit ovat tottuneet tietokoneisiin. RATKAISU 5 JAA TIEDOT TEHOKKAASTI Nopeaa ja tehokasta hoitoa Kava näkee uudessa järjestelmässä paljon hyviä puolia kuten yhteyden terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Sen ansiosta keskussairaalan lääkäri pääsee potilaan luvalla nappia painamalla katsomaan suoraan omasta järjestelmästään laadittua sairauskertomusta sekä muita potilaasta kirjattuja tietoja ja terveyskeskuksen lääkäri keskussairaalassa tehtyjä kirjauksia. Yhteinen ohjelma auttaa lääkäreitä ja hoitajia, jotka vaihtavat tehtäviä terveyskeskusten ja sairaalan välillä. Sähköisestä kuumekurvasta lääkäri voi tarkastella yhdellä vilkaisulla monia potilaan tietoja. Ohjelmassa näkymää kutsutaan päiväseurannaksi. Siitä voidaan hoitotyön kirjausten ohella katsoa potilaan laboratoriotuloksia, lääkitystä ja keskeisimpiä elintoimintoja koskevia merkintöjä kuten verenpainetta, sykettä, lämpöä ja happisaturaatiota. Lääkäri voi luoda nopeasti yleiskuvan potilaan toipumisesta tai sitä uhkaavista tekijöistä. Älykäs ohjelma sisältää varoituksia potilaalle epäsopivista lääkkeistä ja siitä löytyy automaattisia käytännön työtä helpottavia linkkejä vaikkapa käypähoito-suosituksiin ja yleislääketieteen käsikirjaan. - Kun ammattilainen hyötyy ohjelmasta, se koituu viime kädessä potilaan hyödyksi, Kava korostaa. Muutos on kuitenkin jatkuvaa ja ensi vuonna käyttöön otetaan eresepti. Sähköisen terveyskansion avulla potilas pääsee internetin kautta seuraamaan mm. omia kertomustietojaan, tutkimustuloksia, ajanvarauksia sekä rokotuksia, jotka on kirjattu alueen potilastietojärjestelmään. Ammattilaisen ja potilaan yhteistyöllä voidaan näin koko alueella hoitaa tietojen vaihtoa ja kehittää potilaan omahoitoa uudella tavalla sähköisesti. JOUNI SUOLANEN ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDENHUOLTO SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT Mediconsult Oy on suomalainen tietotekniikan alan ohjelmisto- ja palveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia tietojärjestelmäratkaisuja terveydenhuoltoon. Täysimittaiset tietojärjestelmä- ja palveluratkaisut tuottavat kustannustehokkaita ja helposti saatavilla olevia palveluita sekä yksityiseen että julkiseen terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon tietojärjestelmä MEDIATRI-potilastietojärjestelmä on laajassa käytössä yksityisen ja julkisen sektorin terveys- ja sosiaalihuollon organisaatioissa. Mediatri on kiinteä toiminnallinen kokonaisuus, joka kattaa kaikki toiminnot perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhusten- ja erityishuollossa sekä yksityisessä lääkärikeskus- ja vastaanottotyössä ja työterveyshuollossa. Samassa järjestelmässä voidaan hoitaa kaikki potilasta koskevat toimenpiteet Internetajanvarauspalvelusta potilaskirjauksiin sekä laskutukseen ja potilashallintoon. Sähköinen asiointi MEDINET palvelu on sähköinen asiointipalvelu, joka mahdollistaa kansalaisen terveystietojen hallinnan Internetin välityksellä. Palvelun avulla kansalainen voi itse ylläpitää terveystietojaan ja se toimii kiinteässä yhteydessä Mediatri-potilastietojärjestelmään. Yhdessä Mediatri-järjestelmän kanssa Medinet tuottaa potilaalle terveys- ja sairaustietojen perustan terveystaltioon, jolloin potilaalla on sähköisesti käytössään esim. diagnoosit, tutkimukset, rokotukset ja voimassa oleva lääkitys. Tietojen tarkastelun lisäksi terveyskansio mahdollistaa potilaan omahoidon ja ammattilaisen kanssa yhdessä sovitun tautiseurannan ylläpidon kotona tehtävine mittauksineen. Mediatri-Medinet palvelu mahdollistaa täysin uudenlaiset terveydenhuollon palvelut. Sähköisen palvelun kautta kansalainen voi hoitaa asioinnin ja yhteydenpidon verkon kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Ammattilainen saa puolestaan kattavamman kuvan potilaan tilasta, perustuen potilaan raportoimiin tuloksiin. Henry Fordin katu 5M Helsinki Puh (9)

11 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Certia Oy on syksyllä 2008 perustettu yliopistojen palvelukeskus, joka ensimmäiseksi tehtäväkseen sai uuden taloushallinnon tietojärjestelmän hankkimisen kahdeksalle yliopistolle ja itselleen. Aikaa hankkeelle oli vuosi ja hanke toteutettiin niin aikataulussa kuin budjetissakin pysyen yhdessä Siemens IT Solutions and Servicen kanssa. Muu Suomi puhaltaa yhteen hiileen kahdeksalle yliopistolle yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Voiko julkisen sektorin laaja tietojärjestelmähanke onnistua vuodessa ja pysyä vielä aikataulussa ja budjetissa? Kyllä voi. Tämän todistivat 8 pääkaupunkiseudun ulkopuolista yliopistoa vuoden 2009 aikana. Määrittelytyön ohessa päivitettiin taloushallinnon prosessit ja luotiin työnjako yliopistojen sekä uuden palveluntuottajan välille. Jatkossa Certia Oy vastaa paitsi talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista myös järjestelmän, prosessien ja toimintatapojen kehittämisestä. Tahtotilalla onnistumiseen Miten tässä onnistuttiin? Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asiantuntijuuden jakamista ja toimivaa projektihallintaa. Suurimpana ajurina hankkeelle toimi yliopistojen oikeudellisen aseman muutos lähtien, joka heijastui yliopistojen taloushallintoon ja edellytti järjestelmämuutoksia. Edellytyksenä aikataulussa pysymiselle oli se, että hankintamenettelyksi valittiin julkisella sektorilla melko vähän käytetty nopeutettu neuvottelumenettely. Tämä osoittautui oikeaksi valinnaksi paitsi ajankäytön suhteen myös siksi, että neuvottelujen kautta osapuolet tiesivät mihin ollaan lähdössä ja mitä mahdollisia haasteita on tulossa. Kun hankinta oli selvä, oli aikaa hankkeen toteuttamiselle tasan vuosi. Usean itsenäisen organisaation asiantuntijan osallistuminen yhteisiin määrittelytyöpajoihin pelotti alkuun jonkin verran varmasti kaikkia osapuolia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi. Asiantuntijat jakoivat omaa osaamistaan koko hankkeelle ja kokivat oman asiantuntemuksensa vahvistuvan prosessin edetessä. Toimittajan suuntaan asetettiin jo neuvotteluvaiheessa tiukka vaatimus pysyä standardiratkaisussa ja tuoda oma asiantuntemus aikaisemmista hankkeista esiin. Lisäksi määrittelytyössä piti ottaa huomioon järjestelmän skaalautuvuus eli se, että järjestelmän käyttäjäksi voidaan tulevaisuudessa ottaa muita yliopistoja, ammattikorkeakouluja tai muita organisaatioita, jotka haluavat saavuttaa kustannushyötyjä yhteisestä järjestelmästä, yhteisten perustietojen hyödyntämisestä sekä jaetuista käyttöpalvelukustannuksista. Pysyttiinkö standardiratkaisussa? Ei pysytty. Järjestelmään tehtiin yksi perusteltu räätälöinti eli ns. palkkamyllytys, joka mahdollistaa sen, että palkkakulut voidaan työajankohdentamisen kautta kohdistaa suoraan projekteille. Räätälöinti mahdollistaa myös sen, että voidaan luopua manuaalisesta NÄKÖKULMA Onnistumisen tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asiantuntijuuden jakamista ja toimivaa projektihallintaa. Ulla Kauppi Toimitusjohtaja, Certia Oy. KUVA: Foto Airaksinen Oy prosessista ja raportoida ulkopuolisille rahoittajille suoraan järjestelmästä. Riskinotto kannatti Kannattaako kokeilla jotain täysin uutta? Kyllä, usean organisaation yhteinen tietojärjestelmä asettaa aina haasteita käyttäjähallinnalle ja sen mahdollisimman yksinkertaisesti toteuttamiseksi lähdettiin ennakkoluulottomasti ottamaan käyttöön nimenomaan heterogeeniseen ympäristöön suunniteltua teknistä ratkaisua. Yhdessä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa käytössä olevan Hakatunnustautumisen kautta tämä tekee järjestelmäratkaisusta käyttäjäystävällisen. Hankkeen aikana tehtiin myös ratkaisuja, jotka tulevaisuudessa mahdollistavat järjestelmään liittyvien palveluratkaisujen kehittämisen. Onnistuttiinko? Kyllä. Onnistunut järjestelmähanke ja samassa yhteydessä toteutettu palvelukeskusratkaisu korkeakoulusektorille on kaikkine ulottuvuuksineen herättänyt niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta. Onnistumisesta kertoo myös se, että parasta aikaa Certiassa sekä yliopistoissa ja Siemens IT Solutions and Services:illä valmistaudutaan HR-hankkeen ensimmäisen vaiheen testaukseen ja käyttöönottoon ! ILMOITUSLIITE 11 5 TOIMIVA JÄRJESTELMÄ Neuvotteluilla yhteisymmärrykseen 1 Neuvottelumenettely hankintamenettelynä ymmärrys hankinnan kohteesta kasvaa jokaisen neuvottelun myötä ja aloitusvaiheessa osapuolilla on hyvä ymmärrys mihin ollaan lähdössä. Aikataulut kuntoon 2 Selkeä perälauta aikataululle aikataulusta kiinnipitäminen tuo ryhdin hankkeen johtamiseen ja auttaa pysymään budjetissa. Nopeita päätöksiä 3 Joustava ja nopea päätöksenteko jo tehtyjä päätöksiä on pystyttävä purkamaan ja tekemään uudestaan. Päätöksenteko ei voi kestää viikkoja. Lopullisesta päätöksenteosta vastaa yksi nimetty taho, ei ohjausryhmä. Hyvä yhteispeli 4 Yhteinen tahtotila ja halu jakaa osaamista kaikkien osapuolten kesken useamman tahon projekteissa joudutaan tekemään kompromisseja ja testaamaan paitsi omaa osaamista myös toimittajan osaamista. Projektihallinta ja vastuulliset projektipäälliköt ovat avainasemassa. Innovaatiot käyttöön 5 Uusimman teknologian hyödyntäminen ja uusien toimintatapojen ennakkoluuloton testaaminen - ei luoda ratkaisuja ns. vanhaan maailmaan vaan katsotaan analyyttisesti eteenpäin. INSPIRAATIO VINKKI MUUTOS VAATII ROHKEUTTA Usean itsenäisen organisaation asiantuntijan osallistuminen yhteisiin määrittelytyöpajoihin pelotti alkuun jonkin verran varmasti kaikkia osapuolia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi. Ulla Kauppi, Certia Oy

12 12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Kuulisimme ne mielellämme! Anna palautetta ja autat meitä tekemään sinulle entistäkin parempaa luettavaa. Mikä miellytti tai motivoi? Mikä ei ajanut asiaansa? Vastaamalla kyselyymme autat meitä auttamaan sinua! Palautetta antamalla osallistut arvontaan, jossa voit voittaa DeLonghin BC0420 yhdistelmäkeittimen nautinnollisiin kahvihetkiin. VOITA DELONGHIN YHDISTELMÄ- KEITIN PUH

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja

Digitalisoidaan julkiset palvelut. Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja Digitalisoidaan julkiset palvelut Anne Kauhanen-Simanainen Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet -työpaja 31.5.2016 2 3 Toimenpide 1: Luodaan ja otetaan käyttöön kaikkia julkisia palveluita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli Terveydenhuollon ATK-päivät Avauspuheenvuoro Tampere 25.5.2010 Timo Valli Terveyspalvelujen toimialalla on väliä Kuulumisia ja asiakokonaisuuksia Kirjaamisesta tietovarastoon Tietotekniikkakeskuksen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö

Hankeseminaari Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Hankeseminaari 2016 2.3.2016 Leena Ollonqvist Tietohallintopäällikkö Suunnitelmat vuodelle 2016 Satakunnan alueen näkökulmasta Itseilmoittautuminen Pilotointi: Lasten- ja naistentalossa Seuraava käyttöönotto

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat

Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020 YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT. Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus

VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT. Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Esityksen sisältö Herätys Ratkaisu Lopuksi Lisätietoja 2 Herätys

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot