KARHUNKIERROS 04/2003. Hei, me leivotaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARHUNKIERROS 04/2003. Hei, me leivotaan!"

Transkriptio

1

2 Naapurirakkautta 3 Osakunnassa tapahtuu 5 Eurooppa yhdetyy, yhdentyvätkö yliopistot? 6 Meine Häuser - minun taloni 8 Jos osakunta olisi kone 10 Osakunnat museoon 12 Konstruktivismi vs. behaviorismi 13 Kumma juttu: Kutoskongi 14 Kuolemattomat 15 Karhuliitto 16 Kaarina Huhtinen HYY:n hallituksen johtoon 17 Taunusmies tarinoi 18 Röökihuone 19 EVELIINA NERA PÄÄKIRJOITUS Hei, me leivotaan! KARHUNKIERROS 04/2003 Satakuntalainen Osakunta Lapinrinne 1 A Helsinki LEVIKKI 300kpl PAINOPAIKKA Yliopistopaino PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Nera TOIMITUS Samuli Leivonniemi Riikka Lammi Tuuli Seppälä Ilkka Hannula Johanna Hannula Venla Hovila Sampo Syrjänen Mausteinen pipartaikina ja rusinasilmäiset nisupullat kuuluvat elävästi lapsuuteni jouluihin. Äiti hääräsi keittiössä ja kiersi kaupoissa, isä väänsi jouluvaloja ja kärräsi kuusta toiselta puolelta kaupunkia. Me lapset olimme välillä tiellä ja välillä avuksi. Juhlaa valmisteltiin pitkälle toista viikkoa. Jostain syystä silloin kaikilla oli siihen vielä aikaa. Pölyt saivat lähteä nurkista. Ovenkahvatkin kiillotettiin. Keittiössä tuoksui kaneli, inkivääri ja kardemumma. Kaikki tehtiin itse lanttulaatikoista kalaruokiin. Parhaimmistoon kuuluivat itsetehdyt marmeladit ja isosiskon herkkusinappi. Sittemmin joulusta on tullut muutaman päivän pikavisiitti vanhempien luona ja sana leipominenkin on saanut uusia ulottuvuuksia. *** Osakunnassa leipominen on perinne. Se ei tuoksu kardemummalta vaan pikemmin kirvelee limakalvoja - siinä on vahva itsekkyyden katku: oma resepti väännetään läpi, vaikka leivottaisiin tunteja, jollei joku keksi parempaakaan. Joskus tuota katkua herkentää kevyehkö ripaus hullua luovuutta. Harmi vaan, että vain joskus. Osakunnassa leivotaan usein ja antaumuksella, mutta liian usein myös turhaan. Ja nyt en puhu kulinaarikerhosta tai oki-ruuista, vaan päivittäisestä leipomisesta siitä pakkopullasta, jota joudumme jatkuvasti vaivaamaan, mutta harvemmin saamme syödä. *** Osakunta on täynnä ihanan aktiivisia ja idearikkaita ihmisiä. Ideoiden kattona on vain taivas, ja jos kaikki keksitty olisi varaa toteuttaa, elelesimme täällä Lapinrinteellä kuin jumalhahmot konsanaan: Viisi olisi peliparatiisi, montussa toimisi hieromalaitos ja toimistossa olisi oma painokone. Päädyissä ja kongeilla kiertäisi vauhtiraitapoliisi, pyykkituvassa olisi valvontakamerat ja astiat pesisi joka kerroksen komea tai kaunis, hyväkroppainen brasiliainen au pair. Nyt joudumme vaivaamaan taikinaa budjetin turvin ja miettimään, mikä tärkeintä ja hyödyllistä, joten au pairinkin lentoliput on parempi jättää ostamatta. *** Mutta mitä jäisi käteen, jos tuota taikinaa ei vaivattaisi, jos leivontaa ei olisi? Toteutuneista ideoista ei ehkä koskaan kehittyisi niitä parhaita, röökihuoneessa kuten kutoskongillakaan ei olisi puheenaiheita ja niin taloudenhoitajan kuin hallituksenkin virat olisivat tarpeettomia. Itse asiassa tuskin edes tuossa tapauksessa osaisimme leipoa. Tekeleet olisivat pohjaan palaneita kiisseleitä, ylikostutettuja Sachertorttuja ja puhkivaivattuja pullataikinoita. Kukaan ei söisi niitä ilman irvistystä, eivätkä reseptit kelpaisi edes kinder-perunoita ja tillilihaa vääntäville peruskoulun keittäjille saati kohupub Kannaksen sedille. *** Jos käyt lenkillä harva se päivä, katselet viikottain Simpsoneita tai viihdyt osakuntahuoneistossa säännöllisesti, voit olla aika varma, että tykkäät tekemisestäsi. Kun seuraa alituista leivontaa osakunnan toimikunnissa, kerhoissa, hallituksessa ja tupakkahuoneessa, on pakko todeta, ettemme sitä ilman kai pysty elämään. Ennen kuin idea kypsyy osakunnan sulatusuunissa, on sillä pitkä tuskainen tie. Ehkä olemme osakunnan jyrkisukuloita; heitämme asioista vain läppää ilman minkäänlaista faktapohjaa. Tai sitten väännämme osakunnalle eri toimissamme jokapäiväistä leipää kuin alastomat kokit. Yksi asia on kuitenkin varmaa: ilman leivontaa ei pääse piiraan ääreen. 2

3 NAAPURI rakkautta TUULI SEPPÄLÄ Radissonin tuulikaapissa sietää lämmitellä Kun minulta kysytään, missä asun, olen usein käyttänyt termiä keskustan Radisson SASin takapihalla. Näin on niin maantieteellisesti kuin symbolisemmallakin tasolla. Mutta tunnemmeko naapuriamme, vai olemmeko niin helsinkiläisiä, ettemme tiedä mitä seinän toisella puolella tapahtuu? Yksi yö maksaa enemmän kuin kuukauden vuokra junavaunussa Vaikka naapuri-radissonkin on jo hiukan ehtinyt ikääntymään, on se nuori verrattuna isoveljeensä Mannerheimintiellä. Se ei ole päässyt vielä arvokkaan vanhenemisen makuun tai rappioromantiikan edustajaksi. Sen korkeat lasiseinät nousevat ylväinä kohti Helsingin sumuista taivasta ja ikkunoista aukeaa huikea näkymä kohti Kampin työmaata. Vartiointi on juuri niin tarkkaa kuin laatuhotellilta odottaakin. Minunlaiseni rähjäisen opiskelijan ei tarvitse kuin astua väliaulaan, kun valpas respasetä singahtaa paikalle kyselemään tekemisiäni. Kyettyäni antamaan pätevän selityksen, saan jäädä, mutta minua vilkuillaan tuon tuostakin. 3 Laatua ei saa ilman rahaa. Isku on kuitenkin kova, kun tajuan, että yksi yö Radissonin katon alla maksaa enemmän kuin koko kuukauden vuokra junanvaunumallisessa huoneessa Satakuntatalolla. Reportterinmielenkiintoni herää. Mikä täällä maksaa? On tehtävä syvemmälle rakennuksen uumeniin ulottuvia tutkimuksia. Ei sellaista muovijäljitelmää kuin halvoissa hotelleissa Näköalahissi vie minut ylempiin kerroksiin. Punainen matto peittää käytäviä. Matkan varrella on kengänkiillottaja ja jääpalakone. Kaikki on siistiä ja juuri niin ylellistä kuin hotelleissa nyt yleensäkin. Steriiliä muttei kovinkaan kotoista. Hotellihuone on pramea. Yksin vessan pinta-ala lähenee koko oman huoneeni pinta-alaa, ellei ole suurempikin. Lavuaaritaso on oikeaa marmoria, ei sellaista muovijäljitelmää kuin halvoissa hotelleissa saatikka marmorimuovitettua. Käyn erikseen kokeilemassa sen kylmää pintaa. Telineessä on tarjolla myös kylpyvaahtoja ja pesuaineita. Kylpylakkikin, jos haluaa suojata hiuksensa. Telineen vieressä on >>>

4 Respasedät vilkuilevat edelleen minua pahvinen infokyltti, jossa luvataan tuoda tarvitsevalle myös parranajovälineet tai hammasharja ja tahna. Kaikki on puhelinsoiton päässä. Myös itse huone on edukseen. Suuri puinen kaappisysteemi kätkee sisälleen kaiken tarvittavan. Luukusta löytyy jääkulho ja toisesta samanlaisesta vedenkeitin. Esillä hyllytasolla on kaksi mukia ja monia tee- ja pikakahvilaatuja. Kaappien ovissa on hopeiset laatat keromassa kaapin sisältöä, jottei tarvitse suotta aukoa ovia. Jääkaapissa on juomia ja naposteltavaa. Minimaalisen kokoinen Finlandia-vodka maksaa yhtä paljon kuin suuri samanlainen Alkossa.. Kaapin sisältö on kuitenkin laajin, mitä olen hotelleissa tullut nähneeksi. Tumman puuhyllyn päällä on TV; suuri, hyväkuvainen TV teksti-tv ja internetominaisuuksilla varustettuna. Pöydällä on kirjoitusvälineistöä ja Radisson-paperia. Tuolissa on kaiverrettu selkänoja. Nojatuoli on miellyttävä istua ja sängyt ovat mukavan korkeat ja pehmeät. Niiden päädyissä on lasin takana pienoisveistokset. Kaikki on ajateltu viimeisen päälle loppuun asti. Vai onko? Voisiko elämä olla tästäkin täydellisempää? Kyllä. Aamiaisen voi tilata vuoteeseen lisäpalveluna huokeaan 17 euron hintaan. itse kulutan sen verran rahaa ruokaan suunnilleen viiden päivän aikana, mutta totta kyllä ruokaa ei tuoda luokseni vaan itse se on hankittava. Voisiko elämä olla tästäkin täydellisempää? En siis tuomitse aamiaista sinällään kalliiksi, mutta jos asiakas tahtoo jotain perusannoksen lisäksi, niin silloin kassakone alkaa laulaa. Esimerkiksi keitetyn kananmunan yksikköhinta nousee 4 euroon. Sillä hinnalla saa kaupasta kaksi tiuta munia. Vaikka neljän euron munan hinnassa huomioisikin sähkökustannukset sekä keittämiseen kuluvan veden, niin summa on kohtuuton. Lähden Satakuntatalolle. Respasedät vilkuilevat edelleen minua. Sataa. Satakunnan lippu liehuu komeasti valaistuna tummaa yötaivasta vasten. Käytävässä ihmiset tervehtivät. Palaan takaisin kotiin Radisson SASin takapihalle. 4

5 osakunnassa tapahtuu tällä palstalla tiedotussihteeri Johanna Hannula kertoo osakunnan viimeisimmät kuulumiset KARHUNKIERROS 04/03 Kiitettävää osakuntaharrastusta Marraskuun varsinainen kokous myönsi vuoden 2003 harrastusmerkit. Merkin saivat filosofian ylioppilas Ilkka Hannula, teologian ylioppilas Hanna-Leena Kevätsalo, tekniikan ylioppilas Jari Mäntylä, filosofian ylioppilas Katriina Ranne, farmasian ylioppilas Hanna Sonne ja teologian ylioppilas Johanna Tuori. Harrastusmerkki voidaan myöntää jäsenelle, joka on osoittanut kiitettävää harrastusta osakunnan toimintaan. Satolainen unionin hallituksen johtoon Torstaina 4.joulukuuta HYY:n osakuntalaisen unionin syyskokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi filosofian ylioppilaan Ilkka Hannulan. Osakuntalainen unioni on perustettu osakuntien vaalijärjestöksi. Vaalittomana vuonna 2004 unionin hallitus keskittyy yhteisosakuntalaisten tapahtumien järjestämiseen sekä osakuntatietoisuuden kasvattamaiseen ylioppilaskunnassa. Unionin kotisivut: Ruotsalaiset miettivät osakuntapakkoa Osakuntapakko puhuttaa Ruotsissa jälleen kerran. Osakuntapakko on poistunut kertaalleen ainakin 1980-luvulla, jonka jälkeen se palasi pian uudelleen voimaan. Mitään esityksiä aiheesta ei ole vielä tehty. Suomessa osakuntien pakkojäsenyys poistui 1930-luvulla. Valmistuneita Mari Salo (os. Lahnaviik) valmistuu joulukuussa 2003 kasvatustieteen maisteriksi. Mari on tutkinut gradussaan ympäristö- ja luonnontiedon oppikirjoja ja työkirjatehtäviä alkuopetuksessa. Osakunnassa hän on toiminut muun muassa juhlamestarina ja Karhunkierroksen toimittajana. Mikko Salo on valmistunut lokakuussa 2003 oikeustieteen kandidaatiksi. Mikko kirjoitti gradunsa valtiosääntöoikeudesta aiheenaan Tasavallan presidentin ja pääministerin toimivaltasuhteet ulkopolitiikan johtamisessa. Pääpaino oli vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain mukaisen tilanteen tarkastelussa. Mikko on toiminut osakunnassa lukuisissa eri viroissa, hallituksen puheenjohtajana vuonna Mikko Salo on Mari Salon aviomies ja he ovat keskenään myös naimisissa. BRÄNDIT hukassa? Ylioppilaslehti (17/2003) uutisoi osakuntien imagon olevan retuperällä. Pelkät perinteet eivät riitä ja rekrytointityökään ei ole aivan kohdallaan. Maakunnassa tuntuu olevan vallalla ajattelutapa, että suljetaan Satakunnan rajat. Parantuneet koulutusmahdollisuudet ovat saaneet monet ajattelemaan, että kaikki nuoret jäävät kotiseudulle. Osa rehtoreista ei esimerkiksi kutsu osakuntaa pitämään abi-infoa. Ehkä joku keksii seuraavaksi ruveta uhkailemaan muuta Suomea sähköjen katkaisemisella, jos maakunnan ei anneta olla rauhassa. Osakunnassa Viisi tyhjenee. Hallitus on vuoden aikana pohtinut monta kertaa, onko osakunnassa liikaa tapahtumia. Ei kai jäsenistö kärsi osakuntaähkystä? Yksi osakunnan vanhimmista kerhoista, naisten kerho, kituuttaa brändi hukassa. Kun naiset ovat enemmistönä lähes joka alalla, onko oma kerho enää tarpeellinen, varsinkaan kun ruoanlaitto ja virkkaus eivät enää kuulu automaattisesti naisena olemiseen? Yhdessä voidaan korkeintaan pohtia, miksi naiset ovat enemmistönäkin ongelma ja vievät alat mukanaan palkkakuoppaan. Nykyajan ylioppilas ei enää voi kulkea kesäisin ylioppilaslakki päässä pitkin pellon piennarta. On myös vaikea kuvitella, että osakuntalaisten voimannäytteenä maakuntaan nousisi sairaala tai kansanopisto. Mahdotonta se ei silti ole. Hallituksen tuleva puheenjohtaja Juho Vuorio linjasi ensi vuoden tavoitteeksi Viisin aktivoimisen. Osakunnan 350-vuotisjuhlat lähestyvät ja paljon työtä on jo tehty juhlamestari Hanna-Leena Kevätsalon johdolla. Maakunnan vaikuttajia on käynyt Satakuntatalolla keskustelemassa muun muassa koulutuksesta. Keskustelut kootaan kirjaksi Ilkka Hannulan vetämässä julkaisuhankkeessa. Maakuntakin on muistanut osaa Satakunnasta poismuuttaneita nuoria kirjeellä. Perinteet eivät ole mikään säiliö, joka avataan kerran vuodessa, pyyhitään pölyt ja pakataan uudelleen. Sinänsä perinteillä ei ole juuri arvoa: vanha ei ole arvokasta vanhuutensa vuoksi vaan siksi, että sillä on merkitystä. Ainejärjestöjen ja osakuntien ei tulisi olla kilpasilla, vaan pyrkiä yhteistyöhön. Naisten kerho voi tehdä tilaa MaKelle, maskuliinikerholle, jos sillä ei ole enää mitään annettavaa. Osakuntalaitoksen 360-vuotiseen historiaan mahtuu monenlaista osakuntatarinaa, aktiivista tai vähemmän aktiivista, perinteikästä tai uusia muotoja hakevaa. Sillä on merkitystä. 5

6 Eurooppa yhdentyy, yhdentyvätkö yliopistot? JOHANNA HANNULA Vuonna 1999 eurooppalaiset opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistuksen, jonka tavoitteena on yhtenäinen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Yliopistot siirtyvät kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään elokuussa Tällöin kandidaatintutkinnosta tulee perustutkinto, jonka jälkeen on mahdollista suunnata opintonsa uudelleen esimerkiksi pääainetta vaihtamalla. Opiskelijan on myös mahdollista suorittaa maisterintutkintonsa loppuun jossakin toisessa eurooppalaisessa yliopistossa. Suomalainen vaihto-opiskelija sopeutuu hyvin eurooppalaiseen yliopistoon, vaikkakin käytännön eroja löytyy suomalaiseen yliopistomaailmaan tottuneesta. Esimerkiksi suulliset kuulustelut ovat tavallisia eri puolilla Eurooppaa, ja opiskelijat kokevat ne myös tarkoituksenmukaisiksi. Ero tuntuu suurelta Suomeen verrattuna, sillä HYY:n edustajistovaaleissa yhtenä vaaliteemana oli nimetön tenttiminen. Kurssin läpäisemiseen vaaditaan usein sekä suullinen että kirjallinen kuulustelu. Ulla Mäkilä opiskeli matematiikka Italiassa, Perugian yliopistossa (Università degli studi di Perugia), lukuvuonna Suulliset kuulustelut olivat avoimia tilaisuuksia, mutta vaihto-opiskelijoiden kohdalla periaatteesta joustettiin. Suullinen kuulustelu ovat tavallinen Italian lisäksi ainakin Saksassa, Itävallassa, Espanjassa ja Norjassa. Silti kotiyliopistoissaan suullisiin tentteihin tottuneet ihmettelivät, kuinka sen voi suorittaa matikassa, Ulla kertoo. Valinnanvaraa muissa eurooppalaisissa yliopistoissa ei välttämättä ole. Italiassa sivuainemahdollisuuksia ei juuri ole ja muukin valinnaisuus on rajattu minimiin. Lähes koko tutkinto on jaksotettu valmiiksi, ja lukuvuosi suoritetaan syventäviin opintoihin asti valmiin lukujärjestyksen pohjalta. Akateeminen vapaus on vähäistä myös ranskalaisilla ylioppilailla. Opiskelu muistuttaa työelämää, sillä yliopistolle mennään aamulla kahdeksaksi ja päivä päättyy vasta iltapäivällä. Tosin opiskelijat saavat valmistuttuaan nauttia 35 tunnin työviikosta eli kissanpäivät alkavat, INSA de Lyonis- 6

7 sa Ranskassa tietotekniikkaa opiskeleva Ilari Lähteenmäki nauraa. Suomalaisessa järjestelmässä lähinnä teknillistä korkeakoulua vastaavassa oppilaitoksessa vuosikurssi on jaettu kiinteisiin kuuden hengen ryhmiin, jotka tekevät yhdessä projekteja kaikilla kursseilla. Pienempiä töitä tehdään pareittain. Tentteihin saa usein ottaa muistiinpanot ja joskus alan kirjallisuuttakin. Vaihto-opiskelijoiden annetaan käyttää sanakirjaa tenteissä. Ranskalaiset suhtautuvat projekteihin kunnianhimoisesti ja koko ryhmä esittelee tuloksensa puku päällä. Ilari kertoo telekommunikaatio-osastolla opiskelevasta suomalaisnaisesta, jonka ryhmän piti pitää näennäisen yrityksen esittely ranskaksi. Koska hän ei ole lukenut paljoakaan ranskaa, voi vain kuvitella kuinka kauhuissaan hän on ollut. Ranskalaiset kollegatkin jännittivät tapahtumaa aivan yhtä paljon, sillä työtä tehdään todella uutterasti ja pitkiä päiviä. Hengissä hän siitä selvisi eikä kielitaidon puutteita laskettu haitaksi arvostelussa. Itävallassa kurssit jaetaan luento- ja harjoituskursseihin. Harjoituskursseilla palautetut vastaukset täytyy käydä selittämässä assistentilla. Muutoin itävaltalainen yliopistomaailma ei tuota suomalaiselle opiskelijalle suuria kulttuurishokkeja, Wienin teknillisessä yliopistossa opiskeleva Samuli Leivonniemi kertoo. Akateemista varttia ei Wienissä tunneta ja luennon jälkeen opiskelijat osoittavat suosiotaan professoreille naputtamalla rystysillään pöydänkantta. Joustavuuskin on Wienissä omaa luokkaansa: Opiskelijat voivat lukea kursseja kaikista alueen korkeakouluista ilman kovin suurta byrokratiaa. Opinto-oikeuden saa, kun käy tietyssä toimistossa ilmoittamassa aikeistaan, Samuli kehuu paikallisia JOO-opintoja. Lunttaaminen luo yhteishenkeä Luulitko, että lunttaamisen kulta-ajat olivat ala-asteella, kun kurkkasit viereisessä pulpetissa istuvan paperia ja sait väärän vastauksen? Vai uskotko urbaania legendaa ylioppilaskirjoituksista, joista abi pääsi läpi kirjoittamalla englannin keskeiset sanat suklaan käärepaperiin? Yliopisto ja lunttaaminen saattavat silti tuntua kaukaisilta. Toisin on Italiassa, jossa lunttaaminen tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Lähes kaikilla oli joku keino tarkistaa vastaukset, joko oli kirja sylissä, lunttilappu taskuissa tai sitten kysyttiin kaverilta, Ulla Mäkilä kuvaa kulttuurishokkiaan. Yleisen tavan mukaan lunttauksesta huomautettiin kaksi kertaa ja tenttipaperi otettiin pois vasta kolmannella kerralla. Ulla kuuli Italiassa huhuja siitä, että koko tutkinto olisi suoritettu lunttaamalla. Paikalliset teekkarit olivat myös kuuleman mukaan keksineet porata luentosalin seinään reiän, josta tenttijä sujautti paperin ulkopuolella kirjojen kanssa odottaville kavereille. Mun negatiivinen asenne lunttaamista kohtaan oli niille täysin käsittämätöntä. Ainoa positiivinen lunttaamiseen liittyvä asia oli se niiden yhteishenki, kaveria on autettava! Tuo lämminhenkisyys välittyi myös muissa tilanteissa. Myös luentomuistiinpanoja luovutettiin avokätisesti niille, jotka eivät luennoille olleet päässeet, Ulla kertoo. 7

8 Itävallan kirjeenvaihtaja SAMULI LEIVONNIEMI Meine Häuser Minun Taloni KARHUNKIERROS/WIEN Lokakuun ensimmäinen Olen selvittänyt tieni lentokentältä kaupungin keskustaan, eksynyt kerran ja juossut itseni hikeen täpötäyteen tungetun rinkan ja muiden kantamusteni kanssa. 8 Lapussa luki, että avain pitäisi noutaa ennen kahtatoista. 20 minuuttia ennen määräaikaa minulle kerrotaan, ettei fukseilla ole asiaa asuntolaan ennen ilta kuutta. Omaisuudelleni ei löydy säilytyspaikkaa kuudeksi tunniksi, joten heilautan rinkan uudelleen selkääni ja istahdan hetkeksi uuden kotitaloni betonijalustalle. Syyskuun ensimmäinen Silloin olin oikeasti fuksi. Saavuin tuntemattomaan Helsinkiin laivalla Tukholmasta ja olin Satakuntatalolla kaksi tuntia etuajassa. Vartioin omaisuuttani A-rapun ulkoportailla. Paitsi että ensikohtaamiseni uuden ja vanhan kotitaloni kanssa muistuttavat toisiaan, on Kirschlägerheimilla ja Satakuntatalolla monta muutakin yhteistä nimittäjää. Molemmista asuntoloista opiskelijat häädetään kesäkuukausien ajaksi hotellivieraiden tieltä. Helsingin ja Wienin kokoeroon suhteuttaen molemmat sijaitsevat keskustassa. Yhä edelleen kävelen lähimmälle metroasemalle ulko-ovelta kahdessa minuutissa. Aivan täysin identtisiä kotitaloni ja niiden ympäristöt eivät toki ole. Lapinrinteelle tuskin koskaan tullaan perustamaan yhtä monta kuulolaitteisiin erikoistunutta myymälää kuin Schelleingassella jo on. Kirschlägerheimin suunnitellut arkkitehti on tehnyt työnsä hieman Einari Teräsvirtaa suoraviivaisemmin. Mikä mielenkiintoisinta, yhden

9 Mahtuu, ei mahdu, mahtuu, ei mahdu... SatO - Kirschlägerheim what the fuck hengen huone on Kirschlägerheimissa vain harvoille suotu etuoikeus. Asun neljännessä kerroksessa hieman junanvaunua muistuttavassa luukussa. Huonetoverini on bulgarialainen päätoiminen taloustieteiden opiskelija, joka huudattaa päätoimisesti rallipeliä tietokoneellaan tai puhuu taukoamatta bulgariaa johonkin neljästä puhelimestaan. Kahden kuukauden aikana olen huomannut, että parikymmentä neliömetriä on turhan vähän jaettavaksi kahdelle. Yhteisasumisesta aiheutuvia traumoja kompensoivat asuntolan hyvät puolet: Vuokra ei huimaa päätä, vessa ja Schelleingasse 36 - Samulin osoite, jos haluaa kirjoittaa kylpyhuone kuuluvat huonekompleksiin ja yhteinen keittiö on yhtä suuri kuin kaikki Satakuntatalon keittiöt yhteensä. Tosin neljästä keittolevystä siellä toimii vain yksi, ja vaikka siivooja putsaa keittiön joka aamu, illalla paikka on taas sietämätön läävä. Joka torstai täti käy myös huoneessa imuroimassa kokolattiamaton, tyhjentämässä roskakorit ja pesemässä kylpyhuoneen. Silloin tällöin voi hytistä sosialisoitua alakerran koti baariin, jossa olo tuntuu välillä hyvinkin kotoisalta. Katosta roikkuu peilipallo ja siihen tähtäävää spottivaloa siivilöi tuttu pyörivä värikalvo. SatO-bileisiin verrattuna olutta saa kotibaarista kuitenkin samalla rahalla enemmän, ja ihmiset puhuvat täällä saksaa jo alkuillasta. 9

10 Jos osakunta olisi KONE Karhunkierros testasi, millä eväin uudet virkailijat aloittavat ensi vuonna hoitamaan virkaansa. Asiantuntemusta ja itseironiaa ei säästelty, kun virkailijat tunnollisesti vastailivat kiperiin kysymyksiin. Osakunta on ensi vuonna oikein hyvissä käsissä, onpahan omistautuminen osakunnalle saanut erään vastaajan pohtimaan alan vaihtoakin. Kuraattori, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Johannes Tiusanen, pitääkö maanviljelijä tarkastajista (lat. inspector)? Kun jotain ottaa vastaan, johonkin myös velvoittuu. On yhdentekevää, pitääkö tarkastajasta (lat. inspector) vai ei, hänen kanssaan on elettävä joka tapauksessa. Ja se, miten tämä yhteisolemassaolo luontuu, on viime kädessä henkilöistä kiinni. Toistaiseksi omat harvalukuiset kokemukseni ovat vain myönteisiä. Tiedotussihteeri, kasvatustieteen ylioppilas Jaakko Viitala, pitäisikö huonosti käyttäytyvän ylioppilaan vanhemmille lähettää lappu kotiin? Nykyään suositaan peruskoulussakin konstruktivismia, johon tällainen menettely tapa ei oikein istu. Sen sijaan suositaan ns. Koko kylä kasvattaa -hankkeita, eli siis huonosti käyttäytyvälle ylioppilaalle suosittelisin sakin hivutusta paremmin käyttäytyviltä ylioppilastovereilta. 10 Ulkoasiainsihteeri, lääketieteen ylioppilas Pekka Ylitalo, puhutaanko lääkäreiden kansainvälisissä konferensseissa latinaa? - Tietenkin! Sehän kalskahtaa hienolta ja latinankielisten termien taakse on helppo maastoutua hädän tullen. Tärkeintähän lääkäreiden kielessä on, että se kuulostaa pätevältä ja ettei potilas ymmärrä.

11 Hallituksen puheenjohtaja, tekniikan ylioppilas Juho Vuorio, jos osakunta olisi kone, millainen se olisi ja millä se kulkisi? Osakunta olisi sellainen kone, jonka perustukset olisivat tukevasti ja syvällä satakuntalaisessa maaperässä ja jonka osien suunnittelussa ei varmuuskertoimien suuruudessa olisi kitsasteltu. Samoin sen osatoimintojen määrä olisi huima. Koneen tuotokselle olisi ominaista koneen käyttäjien mukana vaihteleva laatu, ja siten tuotannonsuunnittelu voisi olla merkittävässä roolissa sen kehittämisessä. Kone käyttäisi energianaan omaa massaansa (E=mc^2) ja olisi siis jokasyksyisen massan lisäyksen ansiosta jonkinlainen ikiliikkuja. Koneen voiteluaineena käytettäisiin luonnollisesti Karhu-olutta. Hallituksen jäsenet, lääketieteen ylioppilaat Jouni Kuusisto, Kimmo Suojanen ja Maria Virtanen, kuinka monta lääkäriä tarvitaan hallitukseen? - Koko hallituksen pitäisi koostua pelkästään lääkäreistä. Muut eivät kuitenkaan tajua, mitä ne lääkärit oikein yrittävät selittää. Lisäksi muiden mokien peitteleminen sujuisi rutiinilla. Naisten urheiluohjaaja, hammaslääketieteen ylioppilas Aila Miettinen, onko liikunnalla vaikutusta hampaiden hyvinvointiin? - Liikunta ja muutkin terveelliset elämäntavat vaikuttavat hampaiden hyvinvointiin positiivisesti. Itseään säännöllisesti liikuttelevalla veri kiertää, ravintoaineet imeytyvät ja kuona-aineet poistuvat tehokkaasti. Hyväkuntoisena jaksaa myös paremmin pestä iltaisin hampaat, vaikka kuinka väsyttäisi. Kannattaa siis hölkkäillä, jumpata, nostaa punttia tai lätkiä mailalla silloin pysyvät legot suussa! Otso, tekniikan ylioppilas Timo Leikola, kummassa on enemmän rautaa, maksalaatikossa vai tietokoneessa? Jollekin voisi tulla mieleen kokeilla, kumpi tarttuu magneettiin paremmin, mutta sitäpä ei kannata yrittää ainakaan osakunnan tietokoneilla. Kenties tietokonelaitteiston vanhalla lempinimellä rauta on jotain todellisuuspohjaa? Tietokoneissa yli vuoden vanha rauta on jo lähes antiikkia sen ikäistä maksalaatikkoa ei uskalla ajatellakaan. Hivenainetta kaipaavalle voi suositella maksalaatikkoa (makuvarauksin) paremman imeytyvyyden ja harvinaisempien yhteensopivuusongelmien takia. Pääsihteeri, lääketieteen kandidaatti Maria Virtanen, saako lääkärin käsialasta selvää? - Riippuu lääkäristä. Mutta kyllä uskomus lääkärien surkeasta käsialasta taitaa monen lääkärin kohdalla paikkansa pitää. Itse olen kyllä poikkeus säännöstä. Käsialani soveltuisi varmaan paremmin sihteerin käsialaksi. Ehkä minusta tuleekin sellainen, ainakin osakuntaurani viittaisi tähän mennessä siihen... 11

12 OSAKUNNAT Museon osakuntahuone kulkee nimen Yhdistyneet osakunnat alla, koska tekijät halusivat huoneen tuntuvan kodilta kaikkien osakuntien jäsenille. Ja huoneesta tulikin aivan selvästi museon rennoin - siellä istuskellaan sohvalla ja selaillaan valokuvia tai tutustutaan pöydän ääressä osakuntien lehtiin tai kirjoihin. Avajaisissa monesta osakuntalaisesta tuntui vieraalta ettei jalkoja voinutkaan nostaa rennosti pöydän reunalle... Omaa persoonallisuuttaan heijastavat myös pyykkipojilla yhteen kiinnitetyt t-paidat sekä kotoisen sekava ilmoitustaulu, johon lisätään illalliskortteja, valokuvia ja muita arjen dokumentteja koko näyttelyn ajan. Parasta huoneessa lienee juuri sen aitous - monet esineet ovat yhä osakunnissa käyttöesineitä. On hauska huomata että osakuntia yhdistää sekava pönttöjen ja pyttyjen kokoelma, joka osakunnalla tuntuu olevan valikoima tinaa ja hopeaa. Rankan urakan tehnyt kiillotuspartio kaivoi mustuneiden pintojen alta esille mitä kauneimpia esineitä ja mitä ihmeellisimpiä perusteita pyttyjen hankinnalle. Kiertopalkintojen kulta-aikaa tuntuu olleen 1930-luku, muutenkin osakuntien kulta-aikana pidetty vuosikymmen. Yhteistä kaikille vesitiiviille astioille näyttää olevan niiden käyttö juoma-astioina, kaikista tuntui löytyvän pohjalta poispestävää. Osakuntahuone palkitsee kävijän, jolla on aikaa lukea pieniäkin tekstejä ja tutustua esineisiin tarkemmin. Pinnallisella vierailulla huone jättää kuvan vanhoista huonekaluista, pyttyjä ja ihmeellisiä teoksia täynnä olevista vitriineistä, t-paitojen peittämästä seinästä sekä vieraista merkeistä ja nauhoista. Taulu tuntemattomasta miehestä, tuttuakin tutumpi Muumi-hahmo sekä oleellinen TIINA METSO Vastikään 360 vuotta täyttänyt osakuntalaitos joutaa monen mielestä museoon - ja siellä se nyt onkin! Uuden yliopistonmuseon ensimmäinen vaihtuva näyttely on juhlavuoden kunniaksi kaikkien 15 osakunnan yhteinen näyttely entisyydestä ja nykyisyydestä. Osakunnat eivät ole vain historiaa, ne ovat myös nykypäivää ja ennenkaikkea tulevaisuutta. marmoritaulu samassa tilassa eivät sinällään paljon kerro. Esineiden tarinoita kannattaa kuunnella... Vitriineissä on myös uutta historiaa; tilaisuus nähdä oman osakunnan merkit ja nauhat rinnan muiden osakuntien vastaavien tunnusten kanssa. Hyvin esitellyt merkit saavat taustaa ja niitä on todella hauska vertailla keskenään. Tämä koskee myös kuraattorien ja inspehtorien käätyjä joita ei varmaan koskaan aikaisemmin ole nähty yhtä aikaa esillä - sama pätee osakuntien kunnia- ja ansiomerkkeihin sekä kirjavaan paitaseinään. Vertailevaa tutkimusta on hauskinta tehdä eri osakunnista olevalla porukalla, riemua riittää erilaisista design-helmistä tasaisesti kaikille. Osakuntien samankaltaisuus tuskin yllättää ketään; laulukirjojat, matrikkelit, sääntökirjat, miekat, historiikit puhuvat kaikki yhteisestä historiasta. Mutta jokainen osakunta toteuttaa yhteistä teemaa omalla tavallaan, omissa väreissään. Toiset perinteisemmin, toiset taas radikaalimmalla ja modernimmalla tavalla. Kaikista eroista huolimatta ovat osakunnat kuitenkin enemmän samankaltaisia kuin erilaisia. Yhden osakunnan hyvää ideaa sovelletaan pian muissakin osakunnissa. Tule ja tutustu osakuntanäyttelyyn yliopistonmuseossa (Arppeanum, Snellmaninkatu 3, 2. krs kassan vieressä) - varaa aikaa ja nauti ilmapiiristä. Näyttely on auki toukokuun puoliväliin asti, keväällä ohjelmassa on osakuntien historiasta kertova luentosarja Verbum habent nationes sekä osakuntien oma kirjatori. Seuraa siis spostilistaa ja osallistu osakuntien yhteisiin tapahtumiin! 12

13 Konstruktivismi vs. behaviorismi Hauki on kala, hauki on kala, hauki Täydennä puuttuva sana: Hauki on KARHUNKIERROS 04/03 Silloin, kun allekirjoittanut ja lukijatkin ovat olleet nuoria, kouluissa on kukkinut vahva behaviorismi, opetellaan tärkeät asiat ulkoa. Hyvän numeron sai, kun osasi toistaa vastauksen mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan. Oma ajattelu on turhaa, koska se on kuitenkin väärin. Nyt on asiat toisin. Opettajankoulutuslaitoksessa meistä, tulevista opettajista koulutetaan opetuksen ja oppimisen ammattilaisia. Koska maailma tulvii informaatiota, on sitä turha opiskella ulkoa. Riittää, että hallitsee kriittisen opiskeluasenteen voidakseen rakentaa informaatiosta selkeää kokonaisuutta. Tätä ns. konstruktivismi -mantraa meidät, tulevat opettajat, halutaan laulamaan. Minuun sävelmä onkin jo tarttunut. Muistan elävästi ala-asteelta, kuinka päntättiin mm. Pähkinäsaaren rauha 1323! Niin turhaa kuin se on: saman tiedon saa nykyään Googlelta alle puolessa minuutissa. Olisi paljon tärkeämpää tietää, mitä silloin tapahtui. Moniko lukijoista tietää? (En kerro, etsikää Googlella.) Yliopistossa, jossa ei kouluteta suoraan ammattiin, olisi erityisen tärkeää kriittisesti prosessoida opiskelemaansa informaatiota, jotta sitä voisi tulevaisuudessa soveltaa. Pelkkä ulkoaopettelu ei auta. Mutta miten yliopisto suhtautuu kriittiseen opiskeluasenteeseen? Luennoitsi puhuu luennoilla itseään kiinnostavista asioista. Hän valitsee tentittävän kirjallisuuden ja asiat joita tentissä kysyy. Usein tentissä tulee vastaan hyvin spesifi kysymys, johon vastaus löytyy kirjan sivulta X. Määrittele käsite A? Mitä eroa on A:lla ja B:llä? Miten A määrittelee B:n? Tentissä tieto ns. oksennetaan paperille ja tentisä poistutaan kevyin mielin, koska tietotaakka jäi paperiin (ns. WC-ilmiö). Paradoksaalista on, että behavioristisella luennointi- ja tenttimenetelmillä oletetaan syntyvän kriittisiä opiskelijoita ja opettajia, jotka rakentavat aktiivisesti maailmankuvaansa. Meillä opettajakoulutuksessa pyydetään lähes joka kurssin jälkeen palautetta ja on foorumeita, joissa voi kritisoida myös koko koulutusta. Itse olenkin sortunut laajaan palautteen antoon useaan otteeseen. Opiskelijatovereista on lähinnä huvittavaa, että joku vaivautuu kirjoittamaan jopa kymmeniä sivua palautetta, ihan muuten vain. Minua se lähinnä innostaa: mitä huonompi kurssi. sitä enemmän syntyy palautetta ja sitä enemmän kurssista jää mieleen; näin ei pidä tehdä! Tulevana kansankynttilänä koen velvollisuudekseni kehittää edes tulevien opiskelijoiden saamaa opetusta. Miten yliopisto sitten suhtautuu palautteeseen ja kriittiseen opiskeluasenteeseen: Usein olen saanut myös vastauksia palautteeseeni. Kiitos palautteesta. Ikävää, että koet asian näin. Voisimme tehdä myös toisin, mutta luultavasti emme tee. Helsingin yliopisto on 1600-luvulla perustettu, ja historiansa aikana se on muuttunut valitettavan vähän. Onhan hauki toki kala, mutta... Kynttilän valossa, tuleva opettaja Jaakko Viitala 13

14 KkummaA juttu Kutoskongi JAAKKO VIITALA Satakuntalossa kaikki tietävät Viisin. Osakuntatoimintaan vihkiytyneet tuntevat Aviisin eli toimiston. Niiden puolivälissä on Kutoskongi, jota ei tunne kukaan, mutta sen tietävät kaikki. Kutoskongi on alue, joka sijaitsee Viisin yläpuolella Intiaanien hautausmaan päällä. Kongin päivä alkaa aamulla viiden jälkeen, kun nuoruuden innolla opiskeleva kasvatustieteilijä herää aloittelemaan uutta päivää. Ennen kahdeksaa alkavat muutkin kongilaiset availla silmiään, virkistyen huippuunsa iltapäivään mennessä. Kun kasvatustieteilijä palaa Kutoskongille, hän pääsee suoraan kahvipöytään: osa juo vasta aamukahviaan... Illalla kongin ritarikunta kokoontuu pyöreänpöydän ääreen filosofian, matematiikan, tietojenkäsittelyn, kemian, kasvatustieteen, gastronomian tai askartelun merkeissä. Yleensä aktiviteetti on poikkitieteellistä spekulointia universumin, maailman, Euroopan, Amerikan, Suomen, Satakunnan, Helsingin, koulujärjestelmän ja osakunnan tilasta. Kasvatustieteilijä vilkaisee kelloaan ajatellen seuraavaa herätystä, kuitenkin valmiina uhraamaan yöntunteja yhteishengen nostatukseen. Joskus ilta saattaa venyä aamuun ja kasvatustieteilijä kohtaa aamutoimiensa lomassa elämäntapa-kongilaisen akrobaattisesta, fysiikanlakeja uhmaavasta tuolinkäytöstä. 14

15 kuolemattomat Tällä palstalla esitellään osakunnassa viime aikoina lentäneitä viisauksia Koonnut: Eveliina Nera Ite painan nappulaa ja eteen paukkuu ihanasti. Jani Laine Missäköhän vika? mulla ei taas toimi pää. Ei mitään muistikuvaa siitä että olisin nukkunut. Timo Leikola Kaksi ruumista päivässä pitää kandin virkeenä. lääketieteen kandidaatti Maria Virtanen Syöpöttely on lihavien puuhaa. Kaisa Nera Kato Mannerheim! Eveliina Nera nähdessään Hitlerin kuvan Riian miehitysmuseossa Kaikki naiset on aika ilkeitä. Aleksi Lankinen Mä olen siveellisyyden ilmentymä. Mikko Järvinen Ku ei tuu enää Seiska talolle, ei tie enää mitään tärkeitä juttuja. Mikko Mäkipää Rakastan sitä, joka on keksinyt lähdeviittaukset, ihan sama onko mies vai nainen, edestä vai takaa. Kuraattori Johannes Tiusanen Varajäsen valitaan, jos esimerkiksi AJK:n varsinainen jäsen kuolee Tapio Kytö visioi asukkaiden kokouksessa Vatsalihakset ihan kipeet ku on yskinyt niin paljon. Toisaalta hyvä välillä harrastaa jotain liikuntaakin. Kaisa Nera Kasvatan itselleni kyl ensi vuonna parran, niin saan enemmän ääniä. HYY:n edustajistovaaliehdokas 2003 Venla Hovila Spekulointi tai paremmin filosofointi on Kutoskongin ideologinen pohja: mikään asia ei ole pyhä ja kaiken voi kyseenalaistaa. Tärkeintä on, että diskurssi saavuttaa ja säilyttää tietyn kevytmielisyyden, mikä takaa uusien ideoiden syntymisen. Siten Kutoskongin keskinäinen naapurisopu (Lue: sisäänpäin kääntyneisyys!) säilyy ja lujittuu. Kutoskongin asukit eivät voi ylpeillä pitkillä virkailijameriiteillä, mutta se on eräs perusedellytys informaation avoimelle ja objektiiviselle reflektoinnille. Kutoskongilla päätetään monista tärkeistä asioista, mutta se ei ole mikä tahansa likaisen poliittinen saunaseura, sillä se ei oikeasti vaikuta asioihin. Kutoskongin ritarit voivat vain jälkikäteen todeta päättäjien tienneen, mitä tekevät tai ei. Mutta kutoskongilaiset tyytyvät hiljaa päätöksiin ja myhäilevät itsekseen, ja filosofoivat... Suuressa mystiikassaan Kutoskongi jatkaa eloaan, eikä mikään voi sitä estää. Huolimatta intiaanikulttuurin rappioituessa seisahtuneesta kongin kellosta Kutoskongi on dynaaminen ja pysyy ajanhermolla. Ei kaikki ole lahnaa, mikä haisee Tuomas Aivelo Kun pitää kirjastokirjaa sopivasti vuoden ja kolme viikkoo, voi sen kätevästi palauttaa ennen eräpäivää. Anders Thylin Tykkään nykertää pikkunysvää Mikko Järvisen vaalipuhe Haromäen isännäksi Emmä mitään Emmerdalea katso, siin on vaan köyhii ja paskoi. Venla Hovila En kyl itteäni panis. Eveliina Nera Mut oikeesti se menee niin että mun liittyminen keskusteluun saa vaan kaiken muun läpän näyttämään todella huonolta Ilkka Hannula Jollei naisii saa niin pakko nysvää jotain muuta Kaisa Nera neuvoo ircin poikia Ei mun pippelis kyl nytkään mitään karvoja kasva Mikko Järvinen Mitä 83-vuotiaat mummot tarvii netistä!?! Kaarina Huhtinen Tissit Jari Mäntylä Riiassa Onkohan Suomessakin baletissa sininen isomuna Mikko Mäkipää miettii mennäkö satolaisten kanssa balettiin vai ei 15

16 ILKKA HANNULA KARHULIITTO Osakunnan sidosryhmiä esittelevän neliosaisen juttusarjan päättää osakuntalaisille ehkä tuntemattomin yhteisö Karhuliitoksi kutsutaan Maila Talvion vuonna 1913 aloittamaa joulujuhlaperinnettä. Ajatuksena oli, että tapahtuma voisi yhdistää osakunnan entisiä jäseniä, sekä saattaa lapsia jo nuorina osakunnan yhteyteen. Vähitellen juhlasta kehittyi vuosittainen perinne, jonka ympärille on 90 vuoden aikana ehtinyt kertyä monenlaisia tarinoita. Itse tilaisuuden kulku noudattaa edelleen pääosin Tal vion ideoimaa kaavaa. Juhla alkaa lippukulkueella jossa, osakuntalaiset kantavat Suomen ja osakunnan lippuja. (Karhuliitto sai myös oman lippunsa jo vuonna 1924, mutta se on sittemmin kadonnut.) Satakunnan laulun myötä vuoroon pääsee enkelikulkue ja laulun Kautta tyynen vienon yön, päältä kirkkaan tähtivyön jälkeen, on juhla valmiina alkamaan enkelien asetuttua näyttämölle jouluevankeliumia varten. Vielä 50-luvulla kuului Karhuliittoon niin paljon lapsia, että enkeliksi päästäkseen piti jonottaa. Nykyisin jokaiselle taaperolle on luvassa paikka enkelinä. Myös tiernapoikien kokoamiseen pyritään edelleen - tosin vaihtelevalla menestyksellä. Karhuliiton joulujuhlassa on aina panostettu ohjel maan. Ennen vanhaan näytelmiä, tonttuleikkejä sekä muuta ohjelmaa harjoiteltiin perusteellisesti läpi koko syksyn ja monille teetettiin ompelijalla varta vasten roolipukuja. Useina vuosina näytelmillä oli myös lähes ammattilainen ohjaaja. Karhuliiton kulta-aikana mukana olleiden kertomusten perusteella juhla oli todella vaikuttava kokemus, johon koulujen joulujuhlia ei voinut edes verrata. Karhuliiton 90-vuotisen taipaleen aikana ei myöskään muutoksilta ole voitu välttyä. Ensimmäiset kerrat kokoonnuttiin Kansallisteatterin tiloissa, mutta Satakuntatalon rakennuttua siirtyi tapahtuman vietto sen juhlakerroksiin. Viime aikoina, osakunnan juhlatilojen ulosvuokrauksen myötä, on Karhuliitossakin jouduttu sopeutumaan myös kaupallisiin näkökulmiin. Esimerkiksi aikoinaan juhlasaliin oli osakunnan puolesta aina tuotuna valtava kattoon saakka ulottuva joulukuusi; mutta nykyään saliin tuodaan pienempi kuusi pelkästään joulujuhlaa varten. Myöskään ei juhlaa ole voitu viime aikoina järjestää aina perinteisenä tuomiosunnuntaina, sillä Sodexholla on saattanut olla tilalle muuta käyttöä. Karhuliiton joulujuhlan viettämisestä ei ole koskaan tehty virallista päätöstä, eikä sille ole kirjoitettu mitään ohjesääntöä. Juhlaa ollaan silti vietetty joka vuosi ja ajan myötä se on kehittänyt traditiot itselleen. Ensi vuoden puolella ilmestyvän Karhunkierroksen 350.vuotisnumero kertoo siihen, millaiselta juhla on näyttänyt aidon karhuliittolaisen silmin. 16

17 Kaarina Huhtisesta HYY:n hallituksen puheenjohtaja HYVÄ KARKKI! JOHANNA HANNULA Satolainen seuraa satolaista HYY:n hallituksen johdossa. Porista kotoisin oleva Kaarina Huhtinen, 24, nousee ensi vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi.edustajisto äänesti asiasta 4. joulukuuta Huhtinen seuraa tehtävässä toista satakuntalaista, Kokemäeltä kotoisin olevaa Lauri Korkeaojaa. Korkeaoja on aiemmin tänä vuonna valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n sosiaalipoliittiseksi sihteeriksi. Korkeaojan pesti on kolmivuotinen. Molemmat edustavat poliittisesti sitoutumattomia osakuntia. Kippis! Opetusministeriö haluaa rajata opiskeluaikoja, jotta nuoret saataisiin työelämään aiemmin. Ehdotus unohtaa täysin, että opiskelijoilla on hyvin erilaisia elämäntilanteita, hyvänä esimerkkinä perheelliset opiskelijat. Rajoittaminen ei ole ratkaisu, vaan opiskeluedellytysten kehittäminen Huhtinen perustelee näkemystään. Opintotuen tulisi mahdollistaa päätoiminen opiskelu ja opinto-ohjausta olisi kehitettävä. *** *** Ympäristönsuojelutiedettä opiskeleva Huhtinen pitää ylioppilaskuntapolitiikan tärkeimpänä tehtävänä edunvalvontaa. Huolimatta SYL:n olemassaolosta on HYY:llä edelleen tunnustettu asema yhteiskunnassa. Monet päättäjät ovat kiinnostuneita HYY:n mielipiteestä. Edunvalvonta on tärkeää myös yliopiston sisällä, eikä pidä unohtaa kaupunkivaikuttamistakaan, Huhtinen linjaa. Huhtisen mielestä voimakkaalle edunvalvonnalle on tarvetta varsinkin nyt, kun julkisuudessa on esitetty yliopisto-opintojen rajaamista koskevia ehdotuksia. *** Huhtisella on takanaan vankka kokemus opiskelijajärjestöissä ja politiikassa. Hän on toiminut aktiivisesti Satakuntalaisessa Osakunnassa ja istunut ylioppilaskunnan edustajistossa vuodesta Huhtinen palaa hallitukseen vuoden tauon jälkeen: hän toimi hallituksen varapuheenjohtajana sekä kaupunki- ja ympäristövastaavana vuonna Vuonna 1998 Porin Suomalaisesta Yhteislyseosta ylioppilaaksi kirjoittanut Huhtinen ei ole unohtanut kotimaakuntaansa Helsingissä: Vasta Helsinkiin muutettuani aloin ymmärtää mistä olen kotoisin ja mikä merkitys sillä on. 17

18 TAUNUSMIES TARINOI tällä palstalla tilittää vuoden 2004 isäntä Mikko Mäkipää Satakuntalainen Osakunta tarjoaa jäsenilleen suu ren määrän erilaisia palveluita. Samalla se tarjoaa jäsenilleen melko vapaan temmellyskentän, jolla voi tehdä mitä ikinä päähän juolahtaa. Valitettavasti vain pieni osa osakunnan jäsenistä todella käyttää osakunnan tarjoamia palveluita. Ensi vuonna näistä palveluista etenkin viisi tule ole maan lähellä sydäntäni. Minua hämmästyttää jatkuvasti kyseisen tilan vähäinen käyttö. Talolla asuu 70 osakunnan jäsentä ja talon ulkopuolella noin 100. Keskellä Helsinkiä on 100 neliöä yhteistä tilaa vapaassa käytössä osakuntalaisten vapaa-ajan viettoon. Paikalla voi mielestäni tehdä aivan kaikkea mitä opiskelija vapaa-aikanaan tekee. Puhella levottomia kavereiden kanssa, katsella televisiota tai elokuvia, dokailla, syödä, juoda, pelailla pelejä, lukea tai käyttää internettiä. Ja aina tarvittaessa saa saunan päälle tai voi mennä c6:een pitämään kuntopiiriä! Ja jos jotain osakuntalaistentarvitsemaa puuttuu se voidaan hankkia. Mutta eipä siellä paljon väkeä käy ja ne jotka käy vät ovat yleensä samat parikymmentä naamaa viikosta, ja vuodesta, toiseen. Pelottaako muita jäseniä satakunta-hihhulit, jotka jaksavat kohista tekemisistään vuodesta toiseen? Pitäisikö muutama vanha, ja uusi, juoppo lukita kuukaudeksi komeroon, että ilma vaihtuisi? Onko alle 20 neliön kämpässä mukavampi viettää vapaa-aikansa? Jaksatko käydä edes osakuntailloissa? Osakunnan aktiiveiksi luonnollisesti hakeutuu järjestötoiminnasta ja maakunnasta kiinnostuneita opiskelijoita, mutta sen ei pitäisi karkoittaa muita pois. Jokaisen jäsenen, sinunkin joka et jaksa lukea tätä juttua vaan dumppaat Karhunkierroksesi muiden ilmaisjakelulehtien seassa ongelmajäteastiaan, tulisi muistaa seuraavat asiat. Ensinnäkin osakunta tarjoaa kaikille jäsenilleen rahassa mitattavia etuja jäsenmaksunsa vastineeksi. Lehtitilaukset, kaapelikanavat, tilat, subventiot ja mahdollisuus anoa rahaa omiin älynväläyksiin ovat käytössäsi. Toiseksi osakunta ei ole ikinä tehnyt mitään. Jäsenet luomat toiminnan järjestämällä ja etenkin osallistumalla. Kolmanneksi jokainen päättää itse siitä mitä lopulta tekee, jos osakunnan tarjoamat palvelut eivät tarjoa mitään niin ei sille mahda mitään. Osakunta on tarjonnut minulle monipuolista, mielenkiintoista ja hauskaa tekemistä ja samalla olen tutustunut moniin mielenkiintoisiin ihmisiin. Lopuksi uusille civiksillemme, estraadi on teidän. Teh kää osakunnasta sellainen kuin haluatte ja ottakaa kaikki irti osakunnasta. 18

19 Tupakkahuone, röökstylä, kaasukammio. Tuo kiistelty rakkauden, vihan, taistelujen, ristiriitaisuuden ja tervan tila. Mikä on sen salaisuus? Miksi vuodesta toiseen bileet päättyvät tilaan, joka on taatusti talon likaisin paikka niin siisteydeltään kuin tarinoiltaankin? Tilan suosiota on vaikea ymmärtää. Muutama sähkökaappi, pöytä ja tuoleja. Tila tuntuu ohjaavan karulla ulkoasullaan ihmisiä mitä oudoimpiin tilanteisiin. Röökihuoneessa on moni kaunis tarina saanut alkunsa ja muutama myös karun lopun. Hämmentävää on, ettei röökihuone kuulu teknisesti osakunnan tiloihin, vaan on Säätiön hallinnoima tila. Eräs toiminnanjohtaja ohjasi huoneen hallinnon aikoinaan Satakuntalaisen Osakunnan Röökinimijöille (SORI). Käytännössä kukaan ei siis tiedä kenen, miksi ja milloin, mutta mitäpä merkitystä sillä nyt loppujen lopuksi on. Röökihuoneessa on vatvottu oman terveyden uhalla myös osakuntaa koskevia asioita. Monet osakuntalaiset ovat illan päätteeksi savusta seonneina lupautuneet ottamaan vaativia virkoja vastaan. Yleinen asioista leipominen ja perusteellinen lesiminen ovatkin aina olleet tärkeimpiä asioita röökihuoneessa. Kun ihmisillä ei ole kiire minnekään eivätkä huolet paina, on mieli on valmis luomana uusia asioita ja ideoita. Harva nykyaktiiveista tietää, että muun muassa eräskin homonaama-lauluna tunnettu sävelmä on saanut alkunsa eräänä hyvin savuisena päivänä. KARHUNKIERROS 04/03 Röökihuoneen lopettamisesta on luultavasti puhuttu sen alkuajoista lähtien, mutta tähän mennessä ei ole löytynyt vielä yhtään tahoa, joka olisi kyseiseen tempaukseen pystynyt. Sen sijaan lähestulkoon vuosittain luodaan toinen toistaan parempia ratkaisuja röökihuoneen ilmanvaihdon parantamiseksi. Muun osakuntahuoneiston toimivuuden kannalta huone on melko lailla tärkeä. Humaltunut suomalainen ketjupolttaja ei lähde yön pimeinä tunteina osakuntahuoneistosta viittä kerrosta alaspäin tupakalle, vaan tyydyttää himonsa lähimmässä wc:ssä, ellei parempaa vaihtoehtoa ole käytettävissä. H uoneen tunnelmaa ja sen legendaarista mainetta on erittäin vaikea kuvailla. Tuo pienen pieni hassu tila on nähnyt ihmiselämää todella paljon. Legendaarisuutta voi perustella esimerkiksi erään entisen isännän tarinalla. Joku oli tulossa katsomaan osakuntahuoneistoa. Tarkoituksena oli vuokrata tila joksikin illaksi. Isäntä esitteli ylpeänä kaikki huoneet, jotka olivat viimeisen päälle siistissä kunnossa. Kaikki tilat tyydyttivät, mutta isännän arvomaailma kärsi pahan kolauksen, kun vuokraaja vielä lopuksi kysyi Mutta missäs se röökihuone on?. PERTTI SAVUKAS 19

20

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle.

Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. VUKSI- SUSJ Savolaisen osakunnan vuksiopus. Apua osakuntaelämän alkutaipaleelle. Sisältö 2 Vuksimajurin tervehdys 4 Kuraattorin tervehdys 5 Jäsenedut 5 Osakuntaan liittyminen 6 Vuksitoimikunta esittäytyy

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Mikä on suosikkipaikkasi Jyväskylässä? Jyväskylä on fuksin uusi koti Ihminen on onnellisempi,

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:9 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 9 2 Kohde 2: linja 8 3 Kohde 3: linjat 8, 88, 99 4 Kohde 4: linja 13

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

2. Lipun käytöstä päättäminen Yhdistyksen lipun käyttämisestä julkisissa tilaisuuksissa määrää hallitus.

2. Lipun käytöstä päättäminen Yhdistyksen lipun käyttämisestä julkisissa tilaisuuksissa määrää hallitus. HELSINGIN KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:N LIPPU- JA MERKKIOHJESÄÄNTÖ I YHDISTYKSEN LIPPU 1. Lipun värit ja mitat Yhdistyksen lippu on pohjaväriltään vihreä, jossa on kullanvärinen yhdistyksen merkki.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ. I luku KURAATTORI

HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ. I luku KURAATTORI HELSINGIN YLIOPISTON ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJA- JA TOIMIKUNTAOHJESÄÄNTÖ I luku KURAATTORI 1 Kuraattorin tehtävänä on, sen lisäksi mitä osakunnan säännöissä ja muissa ohjesäännöissä on määrätty:

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan siihen. Opettaja tuo ensimmäiselle tunnille sanomalehden, aikakauslehden, kirjeen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Study in Stadi. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta

Study in Stadi. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta Study in Stadi Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta Helsinki Suomen kulttuurin ja tieteen, sekä hallinnon ja elinkeinoelämän keskus Helsingin yliopisto Suomen vanhin, suurin ja monitieteisin yliopisto

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Ammatti: Pelisuunnittelija

Ammatti: Pelisuunnittelija Ammatti: Pelisuunnittelija Ville Vuorela 2011 Quo Vadis? Ville Vuorela 37 vuotta (pelaajien keski-ikä) Paheksuttava ikiopiskelija Pelialalle 1996, kokopäiväisesti 2004 (Sumea) Nykyisin pelisuunnittelun

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot