Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013"

Transkriptio

1 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013 Kuva: Elsa Isaksson

2 Kuva: Elsa Isaksson Koti Suomalaisille Vanhuksille -Yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Sikka-Liisa Ekman Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Varajäsenet: Marja-Leena Sundström Raija Tyni-Lenné Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh Finskt Äldrecentrum Suomikoti Ramviksvägen ENSKEDE Puh / keskus Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: Internet: Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 200 kr yhteisöltä 600 kr 2

3 Yhdessä eteenpäin Tänä vuonna olemme todella saaneet nauttia kauniista ja lämpöisestä kesästä. Itse olen kiertänyt autolla Suomea monta viikkoa, on uitu, saunottu ja grillattu. Myös meillä Suomikodissa on ulkoiltu ahkeraan ja järjestetty grillijuhlia sekä auringonpaisteessa että joskus jopa pienessä sateessa. Niistä voit lukea enemmän toisaalta tästä lehdestä ja niistä on myös meidän kevään aikana uusitulla kotisivullamme. Nyt kesä alkaa kuitenkin olla jo lopuillaan ja on taas aika alkaa suunnitella toimintaa eteenpäin, syksyn ja talven varalle. Yksi syksyn tärkeitä asioita johtokunnan työssä on tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion tekeminen. Tulot ja menot pitää saada tasan. Toiminnan jatkuva kehittäminen on tietysti erittäin tärkeää jatkossakin. Talousarvionhan pitää olla valmiina jo ennen vuoden loppua. Lopullinen päätöshän siitä tehdään sitten tulevassa vuosikokouksessa yhdessä teidän jäsenien kanssa. Palkkaneuvottelut ovat toinen tulevan syksyn kysymyksistä, ja myös ne vaikuttavat tietysti talousarvioon. Lähihoitajien palkkasopimus menee umpeen lokakuun lopussa ja uudesta sopimuksesta neuvotellaan keskustasolla. Sen jälkeen kun keskusjärjestöt ovat päässeet sopimukseen, aloitetaan neuvottelut myös Suomikodissa. Myös sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan kanssa aloitetaan neuvottelut syksyn kuluessa. Palkkakeskustelut vaikuttavat tietysti myös Suomikodin esimiesten työmäärään syksyn aikana. Haasteita siis riittää tällekin syksylle. Jatketaan ja kehitetään lisää hyvää yhteistyötä asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa. Marja-Liisa Puheenjohtaja HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Vuokko Aspfors Toivonen, Taloudesta vastaaava 3

4 Syyskuinen tervehdys jäsenille! tutustua Suomikotiin valitakseen äidille tai isälle paikan joko välittömästi tai joskus myöhemmin. Kunnan avuntarpeen määrittelijähän päättää paikkojen ostamisesta ja tekee tilauksen Suomikotiin, jos hoitotarve todetaan. Numerollisesti on seitsemän kuukautta purkissa. Paikat ovat aina täynnä ja tulot ovat sen takia talousarvion mukaiset. Henkilökuntakulut ovat suuremmat kuin talousarvion luvut, mutta talousarviossa vuosikustannukset jaetaan 12 kuukaudelle ja kesälomakuukaudet ovat todellisuudessa muita kuukausia kalliimpia. Mutta palkkakustannukset tasaantuvat toivon mukaan syyskuukausina. Kesällä tarvitaan paljon kesäsijaisia, jotta vakituiset työntekijät voivat olla lomalla ja kerätä voimia syksyn koitoksiin. Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen taloudesta vastaava Ihana, aurinkoinen kesä on takanapäin, mutta mukavat muistot ovat kuitenkin jäljellä. Vierailu Suomeen kuuluu kesään. Olin viikon Hämeenlinnassa sukulaisteni luona. Erityisesti muistan kahvihetket Hämeenlinnan torilla ja lauantaiaamiaisen samassa paikassa. Tutut ja tuttujen tutut kokoontuivat tapaamaan torille aamiaiselle ja sitten pohdittiin viikonlopun ohjelmaa. Paistettaisiinko muurikkalettuja vai mentäisiinkö linnan jazzjuhliin, jossa teemana oli Aki Sirkesalon musiikki? Voin todeta näin jälkikäteen, että kaikkea ennätettiin tehdä ja Polka-mansikoita ostettiin ja popsittiin suihin ilman, että edes huuhdottiin. Kesä on jatkunut täällä Ruotsissa, vaikka lomakausi on ohitse. Suomikodissa on käynyt paljon vierailijoita; esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien lapsia, jotka haluavat Sairaanhoitaja Johanna saa pelargoniat loistamaan punaisen eri sävyissä. Kuva: Elsa Isaksson 4

5 Suomikodin Sanomat 3 / 2013 Puutarhan laatikoissa rehottaa vahapavut, retiisit, korianteri, basilika, timjami ja oregano. Puutarhaa hoitaa erityinen asukkaista koottu ryhmä toimintaterapeutti Lindan johdolla. Kuvat: Elsa Isaksson 5

6 Asukkaamme Tyyra juttelemassa Riitan kanssa Suomikodin parvekkeella. Riitta Härkönen on yksi tukihenkilöistä. Hän käy viiihdyttämässä asukaitamme viikottain. Tässä ihaillaan pitkää kullankeltaista auringonkukkaa, joka sai alkunsa linnuille tarkoitetusta siemenestä. 6

7 Henkilökunta ratkaiseva hoidon laadulle Vanhustenhuollosta ja -hoivasta raportoidaan ja keskustellaan mediassa ahkerasti. Tavallisesti syynä on henkilökunnan puute, joka johtaa erilaisiin ongelmiin. Tarvittaisiin lisää käsiä, jotta vanhukset saisivat tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Sosiaalihallituksen tehtävänä on valvoa vanhustenhoitoa. Siksi se on laatinut uudet säännöt, jotka ovat sitovia hoitokodeille. Hoidon ja hoivan tarpeen eikä miehityksen tulee olla hoidon lähtökohtana. Siksi kuntien tulee ottaa selville, kuinka paljon hoivaa kukin asukas tarvitsee, ja sen perusteella hankkia tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhuksilla on oikeus saada hoiva omien tarpeittensa mukaan voidakseen elää niin turvallista, aktiivia ja mielekästä elämää kuin mahdollista. Jokaisella on oikeus saada apua, kun hän sitä tarvitsee. Ei saa olla niin, että kukaan ei kuule, jos esimerkiksi huutaa apua. Henkilökuntaa täytyy olla tarpeeksi myös yöllä, kun monet vanhukset ovat rauhattomia eivätkä voi nukkua. Nämä uudet määräykset tarpeellisesta miehityksestä tulevat voimaan tammikuun 2014 alusta. Suomikodissa on työntekijöitä keskitasoa enemmän. Kuitenkin myös meillä on parantamisen varaa. Joinakin aikoina päivästä on paikalla monta henkeä, kun taas tietyissä tilanteissa puuttuu työntekijöitä. Lähtökohtana on, että kaikilla työntekijöillä on kokopäivätyö, jotta jokainen pystyisi elättämään itsensä omalla työllään. Kahdeksan tunnin työpäivä tekee kuitenkin vaikeaksi sijoittaa henkilökuntaa niin, että työntekijöitä on tarpeeksi aina silloin kun heitä tarvitaan. Työvuoroista käydään jatkuvaa keskustelua, jotta löydettäisiin kaikille sopiva ratkaisu. Myös Suomikodissa on ollut liian vähän henkilökuntaa yöllä. Aikaisemmin kolme henkilöä vastasi hoidosta yöllä. Heidän tukenaan on yöpatrulli. Se on palvelu, joka takaa, että sairaanhoitaja tulee tarvittaessa paikalle hyvin nopeasti. Viime vuonna kuitenkin katsottiin, ettei kolme työntekijää riitä, ja siksi johtokunta palkkasi tilapäisesti neljännen lähihoitajan yöksi. Virka vakinaistettiin tämän vuoden talousarviossa, joten meillä on nyt Sosiaalihallituksen edellyttämä määrä työntekijöitä myös yöllä. Henkilökunnan määrä on hoidon laadulle ratkaiseva tekijä. Samalla se on myös suuri kustannus. Noin 70 prosenttia Suomikodin menoista johtuu henkilökuntakuluista. Siksi on tärkeätä, että löydämme tehokkaan järjestelmän työvuoroille. Johtokunnan tavoitteena on myös parantaa työympäristöä niin, että sairauspoissaolot saataisiin niin pieniksi kuin mahdollista. Tällä hetkellä kulut vastaavat kahden lähihoitajan palkkaa. Sosiaalihallituksen valvontatehtävä siirtyi 1. kesäkuuta 2013 virastolle, jonka nimi on Inspektionen för vård och omsorg (IVO). Suomenkielinen nimitys on Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos. Liisa Sihvo Murstam 7

8 Sisukas Raili viihtyy Suomikodissa mutta toivoo enemmän jutteluseuraa ja ulkoiluttajia - Kolmen stroken jälkeen oli opeteltava uudelleen kirjoittamaan, kertoo Raili Saharla, lokakuun alussa 84 vuotta täyttävä Suomikodin asukas. - Minulla oli silloin god man uskottu mies mutta halusin hoitaa itse omat asiani. Minusta tuntui, että god man ei tiennyt minun asioistani paljonkaan, sanoo Raili ja tutkii kiinnostuneena saamaansa Metro-lehteä, jossa kerrotaan miten uskotulla miehellä Ruotsissa voi olla useita kymmeniä asiakkaita, joiden asioita hänen on ehdittävä hoitaa. - Nyt minulla on parempi kuin god man, Raili kertoo. Hän hoitaa asioitani ja maksaa laskuja, ellen voi tehdä sitä itse, ja menemme joskus yhdessä Skärholmeniin ostoksille. Monta vuotta hän on auttanut minua, mutta ei hän kerkiä kaikkialle. Railin suuri toivomus onkin, että hän saisi sellaisen ystävän, vahvan miehen tai naisen, jonka kanssa voisi jutella, käydä ulkona ja ostoksilla. Kuljetuspalvelun taksilla hän pääsee itse vaikkapa Skärholmeniin, mutta siellä liikkuessaan hän tarvitsee apua. Kolmannen stroken jälkeen Raili on istunut pyörätuolissa. Suomikodin käytävillä liikkuminen ei tuota hänelle vaikeuksia, mutta ulos hän ei voi lähteä yksin. - Täällä on hirveän kivoja hoitajia, mutta asukkaat ovat sairaita eikä kaikista ole juttukaveriksi, Raili sanoo. - Toiset eivät kuule eivätkä kuulolaitteet aina ole maailman parhaita vehkeitä. Stroken saatuaan Raili asui ensin Rostorpin kodissa Rönningessä. - Se oli oikein mukava paikka, helluntailaisten hoitama, mutta siellä ei puhuttu suomea, hän kertoo. Kerran vuodessa soitin ja kysyin joko pääsen Suomikotiin. Raililla on nyt suuri, tilava huone Suomikodin alakerrassa. Hänellä on oma parvekekin, jonka hän jakaa viereisen huoneiston asukkaan kanssa. - Pääsen kyllä parvekkeelle, mutta en pääse sieltä pois, Raili toteaa. Isosta ikkunasta hän voi seurata vuodenaikojen vaihtelua luonnossa. Ikkunasta näkyy pieni metsikkö, jossa liikkuu kauriita ja jäniksiä. - Muutin tähän huoneeseen toukokuussa Raili kertoo. - Kyllähän Suomikodissa aika kuluu. Eilen kävi Mikkokin (Niskanen) tanssittamassa meitä. - Taisi mennä kahvitunti ohi, Raili muistaa ja lähdemme välillä kahville oleskelu- ja ruokailuhuoneeseen. Vielä löytyy kuppi ja pullanviipale Railillekin. Meneillään on tietokilpailu ja Raili tietää, että sveitsiläiskaarti on Vatikaanivaltion virallinen armeija. Jätkänsakin toinen nimi eli ristinolla jää hoitajan vastattavaksi. Eikä kukaan ole kuullut että traktoria sanotaan jontikaksi. Raili on kotoisin Jyväskylästä, Keski-Suomesta. Hän oli toiseksi vanhin nelilapsisessa perheessä. Isän kuoltua Railin ollessa vasta 9- vuotias hän joutui hoitamaan nuorempia sisaruksiaan, sillä äiti ja Eevaliisa-sisko kävivät töissä. - Silloin päätin, etten ikinä hanki lapsia, Raili sanoo. - Jouduin niin koville pienten sisarusten kanssa. Sodan aikana oli puutetta kaikesta. Meillä ei ollut sukulaisten joukossa yhtään maajussia. Kaksi kertaa meillä oli kasvattina lammas, joka teurastettiin syksyllä kun villat ensin oli leikattu talteen. Lampaanliha oli ainoa liha minkä saimme, sillä kortilla ei saanut mitään. 12-vuotiaana hoidin viiden hengen huushollia. Muistan kun 13-vuotiaana toin vastaankiskovan lampaan kotiin. Se huutaa mäkätti ja olisi halunnut päästä lehmien kanssa laitumelle. Minä vein sen vintille, ja pikkusiskon, joka ei silloin paljon kävellytkään, panin istumaan lampaan viereen. Siitä molemmat rauhoittuivat. Sianporsasta ei saanut, vaikka kansanhuollosta annettiin lupa ostaa. Kanejakin meillä oli sodan aikana, mutta ne olivat hankalia. Kerran kävi niin, ettei ollut mitään ruokaa sunnuntai-iltana. Minä olin saanut yhdeltä mukavalta romanipojalta ravintolakuponkeja ja kysyin äidiltä, emmekö voisi mennä ravintolaan syömään. Ensimmäi- 8

9 sessä ravintolassa oli vain ryynimakkaraa mutta toisessa oli muutakin ruokaa. Olihan meillä myös kasvimaa, josta saimme tomaatteja ja vihanneksia. Oli nautinto hakea kesäkeiton ainekset omasta kasvimaasta, huuhtoa ne järven rannassa ja valmistaa keitto. - Ruotsiin tulin ensimmäisen kerran vuonna 1951, Raili kertoo. Tulin Boråsiin Algotsin tekstiilitehtaalle, mutta siellä en viihtynyt. Se oli kuin keskitysleiri! Olympiakesän 1952 olin Suomessa. Muistan, että silloin satoi aika lailla ja perunat piti viedä liiteriin kuivumaan ennen kuin ne voi laittaa kellariin. Äidillä oli silloin rakennushommat kesken. - Toisen kerran tulin Ruotsiin vuoden 1952 syksyllä, Raili Saharla kertoo. -Tukholmassa oli kova asuntopula, mutta sain hyvän asunnon Långholmenia vastapäätä. Asunnossa oli isot ikkunat ja kylpyhuone ja se oli lämmin. Olisin mielelläni asunut siinä, mutta tyttökaveri rupesi riitelemään ja piti hakea asunto muualta. Seuraava asunto oli eräänlainen kolhoosi Medborgarplatsenilla. Huoneessa oli sänky kummallakin seinällä, kirjoituspöytä ja vaatekaappi, ei muuta kalustoa. Sitten tapasin mieheni ja muutimme yhteen asumaan. Olimme jo yli 30 vuoden ikäisiä mutta asuntoa ei saanut. Lopulta saimme asua erään huvilan yläkerrassa ja siellä oli olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Meillä oli kiva vuokraemäntä, mutta hän kuoli kahden vuoden päästä. Jäimme asumaan sinne vielä pariksi vuodeksi sen jälkeenkin. Västertorpista saimme sitten asunnon, ensin purkutalosta. Se oli huonossa kunnossa, mutta mieheni oli kätevä käsistään ja hän maalasi ja kunnosti sen. Vuokra oli 202 kruunua kuukaudessa. Kolhoosissa se oli 70 ja huvilan yläkerrassa 300 kr/kk, Raili muistelee. - Vuonna 1991 mieheni kuoli ja sen jälkeen en ole miehen päälle kattonutkaan! Hän oli tehnyt kaiken ja hänen kuoltuaan istuin lattialla ja itkin. En osannut itse mitään käytännön töitä. Tukholmassa Raili työskenteli aluksi Söderissä vaatetusliikkeessä, jossa valmistettiin hienoja kävelypukuja ja muita vaatteita.- Palkka oli niin huono, että piti välillä käydä tiskaamassa, Raili kertoo. -Yritin kovasti päästä LM Ericssonille töihin ja kun sain sieltä paikan jäin sinne. Aluksi olin tehtaan puolella, sitten konttorissa. Mutta silloin kaikki alkoikin loppua. Ehdin olla LM:n töissä Gröndalissa, Örnsbergissä, Liljeholmenilla ja päätehtaalla Telefonplanilla. - Ruotsia opin lukemalla lehtiä ja kirjoja, Raili sanoo. - Englantia en ymmärtänyt puhelimessa ollenkaan, kun Irlannista soitettiin, sain huutaa toisia apuun pyytämään, että asiakas lähettäisi faksin, koska kirjoitettua tekstiä minun oli helpompi ymmärtää. Railin koulunkäynti jäi kansakouluun. - Sekin oli vähän sitä sun tätä, Raili kertoo. - Sodan aikana opettajatkin olivat rintamalla. Meillä oli koulua pari kuukautta syyslukukaudella ja pari kuukautta keväällä. Vanhin siskoni oli niin lahjakas, että opettajat halusivat hänen jatkavan keskikoulussa, mutta se ei ollut mahdollista. Nyt hän asuu Kanadassa ja puhuu englantia aivan sujuvasti. Hänellä on kaksi lasta ja lapsenlapsia. Tytär oli pankkialalla mutta kuoli äkillisesti. - Ruotsissa minulla ei ole ketään lähiomaisia, Raili sanoo. - Tai on yksi serkku, Svea Linnea, johon minulla ei ole yhteyttä. Jyväskylässä asuvaa sisartani en voi käydä tapaamassa, koska hän asuu kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. Olenkin sanonut, että hänen pitäisi muuttaa alakertaan. Heillä on myös kesämökki, mutta sinnekään ei pääse pyörätuolilla. Kun aikaisempina vuosina kävin mökillä ehdotin, että he alkaisivat viljellä mustikkapensaita. Viime vuonna he saivat niistä 70 kilon sadon! Ennen naimisiinmenoa Raili oli mukana Tukholman Suomalaisessa Seurassa. - Seuralla oli paljon toimintaa ja kävimme reissuilla Kööpenhaminassa ja Oslossa. Miehen kuoltua ystäväni Iines raahasi minut taas seuraan. Viime vuosiin saakka olen käynyt Alvikissa seuran Ikinuorten tilaisuuksissa ja lausunut siellä runoja. Kerran lausuin täälläkin itsenäisyysjuhlassa, vaikka täällä on huonokuuloisia ihmisiä. Alvikissa kävisin, mutta siellä hissi on niin epävarma, ettei tiedä toimiiko se vai ei. Luen paljon, aina kun jaksan, Raili kertoo. Suomikodissa on säännölliset ruoka-ajat. Aika on vierähtänyt haastattelussa ja nyt Raili haluaa taas ohjata pyörätuolinsa ruokasaliin. - Sähkömiestäkin tarvitsisin, Raili muistaa lopuksi. - Ja olisi tosiaan kiva saada lisää ulkoiluttajia ja juttuseuraa. Liisa Anjum 9

10 Syksy tekee tuloaan Näin se vierähti tämäkin kesä. Juuri olimme järjestelemässä henkilökunnan kesälomia ja nyt alkavat kaikki jo olla takaisin lomiltaan. Jokainen on varmaan saanut nauttia ainakin muutamista aurinkoisista päivistä. Kesätyöntekijät ovat tänäkin kesänä tehneet todella korkealaatuista työtä. Kiitos heille. Suomikodin puutarha on ollut ahkerassa käytössä, vaikka kesän ensimmäinen grillijuhla vietettiinkin juhlasalissa, vain meidän emäntämme Kirsi seisoi sateessa ja grillasi makkaraa. Seuraavat grillaukset osuivat jo aurinkoiselle päivälle. Puutarharyhmän ansiosta puutarha on kukoistanut tänä kesänä. Viikoittaiset mölkkykilpailut ovat herättäneet monen kilpailuvaistot? Näin syksyn kynnyksellä Suomikodin toiminta vilkastuu. Kalenteri täyttyy nopeasti koulutustilaisuuksista, hoito- ja työpaikkakokouksista ja asukkaiden aktiviteeteistä. Syyskuun puolivälistä alkaen asukkaiden lounas ja päivällinen tulevat Suomikotiin kylmänä ja henkilökunta lämmittää ruuan, keittää perunat ja tekee salaatin. Olemme jo saaneet kokea, miten ruuantuoksu käytävissä herättää monen ruokahalut. emäntämme Kirsi meidän grillaa makkaraa sateesta huolimatta. Onhan hän suomalainen! Yksi viisihenkinen tiimi henkilökunnasta osallistuu syksyn aikana hoito- ja hoiva-alan laadunkehitysohjelmaan, jonka tarkoituksena on luoda jatkuviin parannuksiin tähtäävä ilmapiiri koko Suomikotiin.Seuraavassa lehdessä tästä enemmän. Hyvää syksyn alkua! Virpi 10

11 Demens on dementia Ruotsin väestö ikääntyy ja niin myös me ruotsinsuomalaiset. Iän karttuessa saattaa tulla erilaisia tauteja ja vaivoja. Niitä tutkitaan ja niistä kirjoitetaan ja puhutaan entistä enemmän. Silloin tällöin kuulee ruotsinsuomalaisen kertovan, että jollakulla sukulaisella tai ystävällä on demenssi. Vierassanasta muodostetaan suomenkielinen vastine usein juuri lisäämällä sanan loppuun i, esimerkiksi rasismi, skanneri. Mitään väärinkäsitystä demenssi tuskin aiheuttaa, mutta kun ruotsinsuomalaiset usein valittavat kielensä jääneen kehittymättä tai muuttuneen muuksi kuin Suomessa käytettävä suomi, heidän kannattaisi kiinnittää huomiota kaikkiin vierassanoihin samoin kuin Ruotsin yhteiskuntaa kuvaaviin sanoihin. Demens on suomeksi dementia ja dementiapotilas dementikko. Mistä tavallinen ruotsinsuomalainen sitten löytää tällaiset vastineet? Yksi hyvä apuväline on pari vuotta sitten ilmestynyt Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto. Se on uudistettu ja laajennettu painos lähes kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyneestä sanastosta, jonka laati Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Sanaston hakusanat ovat peräisin monelta sosiaalitoimeen kuuluvalta alalta, minkä vuoksi siitä on hyötyä myös kaikille meille tavallisille ruotsinsuomalaisille, siis monille muillekin kuin sosiaalityöntekijöille. Välillä ruotsinsuomalaisilta tuntuu unohtuneen myös, että Försäkringskassan on suomeksi Vakuutuskassa ei siis sairaskassa. Kun suomen kielen hallintoaluetta on laajennettu huomattavasti kahden viime vuoden aikana, aika moni ruotsinsuomalainen saa jo käyttää suomea ollessaan yhteydessä kotikuntaansa. Sama koskee viittä valtion virastoa, joista yksi on Vakuutuskassa, ja tämä oikeus on voimassa koko maassa. Me käytämme tietenkin tätä oikeutta ja yritämme myös käyttää kaikista ilmiöistä suomenkielisiä nimityksiä. Paula Ehrnebo Språkrådets svensk-finska socialordlista. Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto. Språkrådets skrifter s. Salme Sinimaa, Suomikodin ahkerin kutoja. Salme on tehnyt satoja Muumeja ja nukkeja ja lahjoittanut niitä. Se pitää virkeänä, sanoo Salme. 11

12 Maailma muuttuu Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kirjoitti jo 1800-luvulla maailman muuttumisesta mm. näytelmässä Nummisuutarit. Niin muuttuu maailma, Eskoseni on monelle suomalaiselle tuttu sanonta. Seitsemässä veljeksessä Jukolan uppiniskaiset veljekset pakenivat lukkarin koulusta Impivaaraan. Siellä erämaan rauhassa he viihtyivät saadessaan metsästellä. Mutta vähitellen hekin joutuivat palaamaan kylään sivistyksen piiriin, perustivat perheet ja sopeutuivat yhteiskuntaan. Juhani Aho kuvasi Rautatie-kirjassaan maaseudulla 1800-luvulla asuvien Matin ja Liisan ihmettelyä, kun he saivat tutustua rautatiehen ja pääsivät sen kyytiin. Ennen kouluikää asuin pienessä maalaiskylässä, jossa ei ollut sähköä. Kuuntelimme radiolähetyksiä ensin kidekoneella käyttäen kuulokkeita. Isämme osti sitten patteriradion, jolla kuuntelimme uutisia, musiikkia, kuunnelmia ja aseveli-iltoja. Muuttaessani Ouluun pääsin monipuolisen tiedotuksen ja kulttuurin piiriin. Radiokonsertit, elokuvat ja teatteri viihdyttivät minua. Ensimmäisen kerran sain seurata mustavalkoisia tv-ohjelmia asuessani Lontoossa 50-luvun alussa. Oman pienen mustavalkoisen kojeen ostimme perustaessamme perheen Myöhemmin hankimme väritelevision ja muutama vuosi sitten vaihdoimme sen litteäksi taulutelevisioksi. Moni muistanee ajan, jolloin puhelu Suomeen oli tilattava keskuksen kautta. Varsinkin suurten pyhien aikana joutui odottelemaan tuntikaupalla ennen kuin sai kontaktin sukulaisiin ja ystäviin. Vähitellen saimme lankapuhelimen välityksellä nopean yhteyden kaikkialle. Ja sitten kännykät. Mikä ilo ja riemu. Nyt kännykän, matkapuhelimen käyttö on hyvin yleistä. Se näkyy kaikkialla. Älypuhelimissa on lisäksi useita tietokoneen ominaisuuksia. On mahdollista lukea verkkouutisia ja sosiaalista mediaa. Työelämässä ollessani 90-luvun alkupuolella sain opetella tietokonetekniikkaa. Työskentelin sädehoitoklinikalla, jossa tietyt käsittelyt siirrettiin tietokoneen avulla automaattisesti tapahtuviksi. Silloiset koneet olivat vielä suuria ja hitaita. Ensimmäisen oman tietokoneen sain pojaltani yli 15 vuotta sitten. Sen olen romuttanut aikoja sitten ja siirtynyt käyttämään kannettavaa konetta. Kuljetan sitä mukanani tänne Gotlantiin. Molemmille lapsilleni tietokonetyö on jokapäiväistä. Pelonsekaisella ihailulla seuraan lastenlasteni taitoja. Nuorinkin alkoi jo alle kolmivuotiaana itsevarmasti painella koneen näppäimiä. Vanhin, nyt yli yhdeksänvuotias, osaa jo opastaa minua mutkikkaissa tehtävissä. Olen alkanut tottua sähköpostin käyttöön. Seuraan internetin välityksellä uutisia ja täydennän tietojani linkedin verkoston avulla. Katselen filmejä ja kuvia DVDlevyiltä. Seuraan myös järkyttävää vihakirjoittelua, joka voi johtaa tuomittaviin tekoihin. Amerikkalaisten ja brittien miehittämättömät laitteet vakoilevat ja valvovat puhelin- ja tietoliikennettä. Ja kehitys jatkuu... Gotlanti elokuussa 2013 Alli Urberg 12

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Numero 2 /2015. Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa

Suomikodin Sanomat. Numero 2 /2015. Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa Numero 2 /2015 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava toimittaja: Liisa Sihvo Murstam Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 2 / 2013

Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 2 / 2013 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 2 / 2013 Yhdessä eteenpäin Tulihan se kesä ja lämpö tänäkin vuonna, vaikka mielestäni

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Numero 1 /2016. Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg.

Suomikodin Sanomat. Numero 1 /2016. Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg. Numero 1 /2016 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg. Suomikoti-yhdistyksen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Numero 1/ 2014. Taas on tulppaneita tulvillaan, iloinen Suomikoti

Suomikodin Sanomat. Numero 1/ 2014. Taas on tulppaneita tulvillaan, iloinen Suomikoti Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1/ 2014 Taas on tulppaneita tulvillaan, iloinen Suomikoti Suomikoti 20 vuotta Ensi

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Hyvää Pääsiäistä! Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1 / 2013

Suomikodin Sanomat. Hyvää Pääsiäistä! Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1 / 2013 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1 / 2013 Hyvää Pääsiäistä! Tervehdys jäsenille! Suomikodin Sanomat sisältää paljon

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan MD 107 Finland KOTEJA HAITILLE Suomen Lionien projekti 2011-13 Yhteistyötä parhaimmillaan Suomen Lions-liitto ry Apua Haitille ry Youth with a Mission New Vision Ministeries MD 107 Finland Miksi rakennutimme

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Hoito- ja huolenpitoasuminen

Hoito- ja huolenpitoasuminen omvårdnad gävle FINSKA/SUOMALAINEN Vård- och omsorgsboende Hoito- ja huolenpitoasuminen Kuka voi saada hoito- ja huolenpitoasumisen? Hoito- ja huolenpitoasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun tarve valvonnasta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta RUOTSINSUOMALAISTA KIELENHUOLTOA Paula Ehrnebo Ruotsinsuomalainen kielenhuolto 40 vuotta Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta on 40 vuotta. Olen yrittänyt miettiä, millaista ruotsinsuomi olisi

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot