Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomikodin Sanomat. Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013"

Transkriptio

1 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 3 / 2013 Kuva: Elsa Isaksson

2 Kuva: Elsa Isaksson Koti Suomalaisille Vanhuksille -Yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Sikka-Liisa Ekman Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Varajäsenet: Marja-Leena Sundström Raija Tyni-Lenné Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh Finskt Äldrecentrum Suomikoti Ramviksvägen ENSKEDE Puh / keskus Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: Internet: Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 200 kr yhteisöltä 600 kr 2

3 Yhdessä eteenpäin Tänä vuonna olemme todella saaneet nauttia kauniista ja lämpöisestä kesästä. Itse olen kiertänyt autolla Suomea monta viikkoa, on uitu, saunottu ja grillattu. Myös meillä Suomikodissa on ulkoiltu ahkeraan ja järjestetty grillijuhlia sekä auringonpaisteessa että joskus jopa pienessä sateessa. Niistä voit lukea enemmän toisaalta tästä lehdestä ja niistä on myös meidän kevään aikana uusitulla kotisivullamme. Nyt kesä alkaa kuitenkin olla jo lopuillaan ja on taas aika alkaa suunnitella toimintaa eteenpäin, syksyn ja talven varalle. Yksi syksyn tärkeitä asioita johtokunnan työssä on tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion tekeminen. Tulot ja menot pitää saada tasan. Toiminnan jatkuva kehittäminen on tietysti erittäin tärkeää jatkossakin. Talousarvionhan pitää olla valmiina jo ennen vuoden loppua. Lopullinen päätöshän siitä tehdään sitten tulevassa vuosikokouksessa yhdessä teidän jäsenien kanssa. Palkkaneuvottelut ovat toinen tulevan syksyn kysymyksistä, ja myös ne vaikuttavat tietysti talousarvioon. Lähihoitajien palkkasopimus menee umpeen lokakuun lopussa ja uudesta sopimuksesta neuvotellaan keskustasolla. Sen jälkeen kun keskusjärjestöt ovat päässeet sopimukseen, aloitetaan neuvottelut myös Suomikodissa. Myös sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan kanssa aloitetaan neuvottelut syksyn kuluessa. Palkkakeskustelut vaikuttavat tietysti myös Suomikodin esimiesten työmäärään syksyn aikana. Haasteita siis riittää tällekin syksylle. Jatketaan ja kehitetään lisää hyvää yhteistyötä asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan kanssa. Marja-Liisa Puheenjohtaja HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Vuokko Aspfors Toivonen, Taloudesta vastaaava 3

4 Syyskuinen tervehdys jäsenille! tutustua Suomikotiin valitakseen äidille tai isälle paikan joko välittömästi tai joskus myöhemmin. Kunnan avuntarpeen määrittelijähän päättää paikkojen ostamisesta ja tekee tilauksen Suomikotiin, jos hoitotarve todetaan. Numerollisesti on seitsemän kuukautta purkissa. Paikat ovat aina täynnä ja tulot ovat sen takia talousarvion mukaiset. Henkilökuntakulut ovat suuremmat kuin talousarvion luvut, mutta talousarviossa vuosikustannukset jaetaan 12 kuukaudelle ja kesälomakuukaudet ovat todellisuudessa muita kuukausia kalliimpia. Mutta palkkakustannukset tasaantuvat toivon mukaan syyskuukausina. Kesällä tarvitaan paljon kesäsijaisia, jotta vakituiset työntekijät voivat olla lomalla ja kerätä voimia syksyn koitoksiin. Terveisin Vuokko Aspfors Toivonen taloudesta vastaava Ihana, aurinkoinen kesä on takanapäin, mutta mukavat muistot ovat kuitenkin jäljellä. Vierailu Suomeen kuuluu kesään. Olin viikon Hämeenlinnassa sukulaisteni luona. Erityisesti muistan kahvihetket Hämeenlinnan torilla ja lauantaiaamiaisen samassa paikassa. Tutut ja tuttujen tutut kokoontuivat tapaamaan torille aamiaiselle ja sitten pohdittiin viikonlopun ohjelmaa. Paistettaisiinko muurikkalettuja vai mentäisiinkö linnan jazzjuhliin, jossa teemana oli Aki Sirkesalon musiikki? Voin todeta näin jälkikäteen, että kaikkea ennätettiin tehdä ja Polka-mansikoita ostettiin ja popsittiin suihin ilman, että edes huuhdottiin. Kesä on jatkunut täällä Ruotsissa, vaikka lomakausi on ohitse. Suomikodissa on käynyt paljon vierailijoita; esimerkiksi ikääntyneiden vanhempien lapsia, jotka haluavat Sairaanhoitaja Johanna saa pelargoniat loistamaan punaisen eri sävyissä. Kuva: Elsa Isaksson 4

5 Suomikodin Sanomat 3 / 2013 Puutarhan laatikoissa rehottaa vahapavut, retiisit, korianteri, basilika, timjami ja oregano. Puutarhaa hoitaa erityinen asukkaista koottu ryhmä toimintaterapeutti Lindan johdolla. Kuvat: Elsa Isaksson 5

6 Asukkaamme Tyyra juttelemassa Riitan kanssa Suomikodin parvekkeella. Riitta Härkönen on yksi tukihenkilöistä. Hän käy viiihdyttämässä asukaitamme viikottain. Tässä ihaillaan pitkää kullankeltaista auringonkukkaa, joka sai alkunsa linnuille tarkoitetusta siemenestä. 6

7 Henkilökunta ratkaiseva hoidon laadulle Vanhustenhuollosta ja -hoivasta raportoidaan ja keskustellaan mediassa ahkerasti. Tavallisesti syynä on henkilökunnan puute, joka johtaa erilaisiin ongelmiin. Tarvittaisiin lisää käsiä, jotta vanhukset saisivat tarvitsemansa hoidon ja hoivan. Sosiaalihallituksen tehtävänä on valvoa vanhustenhoitoa. Siksi se on laatinut uudet säännöt, jotka ovat sitovia hoitokodeille. Hoidon ja hoivan tarpeen eikä miehityksen tulee olla hoidon lähtökohtana. Siksi kuntien tulee ottaa selville, kuinka paljon hoivaa kukin asukas tarvitsee, ja sen perusteella hankkia tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhuksilla on oikeus saada hoiva omien tarpeittensa mukaan voidakseen elää niin turvallista, aktiivia ja mielekästä elämää kuin mahdollista. Jokaisella on oikeus saada apua, kun hän sitä tarvitsee. Ei saa olla niin, että kukaan ei kuule, jos esimerkiksi huutaa apua. Henkilökuntaa täytyy olla tarpeeksi myös yöllä, kun monet vanhukset ovat rauhattomia eivätkä voi nukkua. Nämä uudet määräykset tarpeellisesta miehityksestä tulevat voimaan tammikuun 2014 alusta. Suomikodissa on työntekijöitä keskitasoa enemmän. Kuitenkin myös meillä on parantamisen varaa. Joinakin aikoina päivästä on paikalla monta henkeä, kun taas tietyissä tilanteissa puuttuu työntekijöitä. Lähtökohtana on, että kaikilla työntekijöillä on kokopäivätyö, jotta jokainen pystyisi elättämään itsensä omalla työllään. Kahdeksan tunnin työpäivä tekee kuitenkin vaikeaksi sijoittaa henkilökuntaa niin, että työntekijöitä on tarpeeksi aina silloin kun heitä tarvitaan. Työvuoroista käydään jatkuvaa keskustelua, jotta löydettäisiin kaikille sopiva ratkaisu. Myös Suomikodissa on ollut liian vähän henkilökuntaa yöllä. Aikaisemmin kolme henkilöä vastasi hoidosta yöllä. Heidän tukenaan on yöpatrulli. Se on palvelu, joka takaa, että sairaanhoitaja tulee tarvittaessa paikalle hyvin nopeasti. Viime vuonna kuitenkin katsottiin, ettei kolme työntekijää riitä, ja siksi johtokunta palkkasi tilapäisesti neljännen lähihoitajan yöksi. Virka vakinaistettiin tämän vuoden talousarviossa, joten meillä on nyt Sosiaalihallituksen edellyttämä määrä työntekijöitä myös yöllä. Henkilökunnan määrä on hoidon laadulle ratkaiseva tekijä. Samalla se on myös suuri kustannus. Noin 70 prosenttia Suomikodin menoista johtuu henkilökuntakuluista. Siksi on tärkeätä, että löydämme tehokkaan järjestelmän työvuoroille. Johtokunnan tavoitteena on myös parantaa työympäristöä niin, että sairauspoissaolot saataisiin niin pieniksi kuin mahdollista. Tällä hetkellä kulut vastaavat kahden lähihoitajan palkkaa. Sosiaalihallituksen valvontatehtävä siirtyi 1. kesäkuuta 2013 virastolle, jonka nimi on Inspektionen för vård och omsorg (IVO). Suomenkielinen nimitys on Hoidon ja hoivan tarkastuslaitos. Liisa Sihvo Murstam 7

8 Sisukas Raili viihtyy Suomikodissa mutta toivoo enemmän jutteluseuraa ja ulkoiluttajia - Kolmen stroken jälkeen oli opeteltava uudelleen kirjoittamaan, kertoo Raili Saharla, lokakuun alussa 84 vuotta täyttävä Suomikodin asukas. - Minulla oli silloin god man uskottu mies mutta halusin hoitaa itse omat asiani. Minusta tuntui, että god man ei tiennyt minun asioistani paljonkaan, sanoo Raili ja tutkii kiinnostuneena saamaansa Metro-lehteä, jossa kerrotaan miten uskotulla miehellä Ruotsissa voi olla useita kymmeniä asiakkaita, joiden asioita hänen on ehdittävä hoitaa. - Nyt minulla on parempi kuin god man, Raili kertoo. Hän hoitaa asioitani ja maksaa laskuja, ellen voi tehdä sitä itse, ja menemme joskus yhdessä Skärholmeniin ostoksille. Monta vuotta hän on auttanut minua, mutta ei hän kerkiä kaikkialle. Railin suuri toivomus onkin, että hän saisi sellaisen ystävän, vahvan miehen tai naisen, jonka kanssa voisi jutella, käydä ulkona ja ostoksilla. Kuljetuspalvelun taksilla hän pääsee itse vaikkapa Skärholmeniin, mutta siellä liikkuessaan hän tarvitsee apua. Kolmannen stroken jälkeen Raili on istunut pyörätuolissa. Suomikodin käytävillä liikkuminen ei tuota hänelle vaikeuksia, mutta ulos hän ei voi lähteä yksin. - Täällä on hirveän kivoja hoitajia, mutta asukkaat ovat sairaita eikä kaikista ole juttukaveriksi, Raili sanoo. - Toiset eivät kuule eivätkä kuulolaitteet aina ole maailman parhaita vehkeitä. Stroken saatuaan Raili asui ensin Rostorpin kodissa Rönningessä. - Se oli oikein mukava paikka, helluntailaisten hoitama, mutta siellä ei puhuttu suomea, hän kertoo. Kerran vuodessa soitin ja kysyin joko pääsen Suomikotiin. Raililla on nyt suuri, tilava huone Suomikodin alakerrassa. Hänellä on oma parvekekin, jonka hän jakaa viereisen huoneiston asukkaan kanssa. - Pääsen kyllä parvekkeelle, mutta en pääse sieltä pois, Raili toteaa. Isosta ikkunasta hän voi seurata vuodenaikojen vaihtelua luonnossa. Ikkunasta näkyy pieni metsikkö, jossa liikkuu kauriita ja jäniksiä. - Muutin tähän huoneeseen toukokuussa Raili kertoo. - Kyllähän Suomikodissa aika kuluu. Eilen kävi Mikkokin (Niskanen) tanssittamassa meitä. - Taisi mennä kahvitunti ohi, Raili muistaa ja lähdemme välillä kahville oleskelu- ja ruokailuhuoneeseen. Vielä löytyy kuppi ja pullanviipale Railillekin. Meneillään on tietokilpailu ja Raili tietää, että sveitsiläiskaarti on Vatikaanivaltion virallinen armeija. Jätkänsakin toinen nimi eli ristinolla jää hoitajan vastattavaksi. Eikä kukaan ole kuullut että traktoria sanotaan jontikaksi. Raili on kotoisin Jyväskylästä, Keski-Suomesta. Hän oli toiseksi vanhin nelilapsisessa perheessä. Isän kuoltua Railin ollessa vasta 9- vuotias hän joutui hoitamaan nuorempia sisaruksiaan, sillä äiti ja Eevaliisa-sisko kävivät töissä. - Silloin päätin, etten ikinä hanki lapsia, Raili sanoo. - Jouduin niin koville pienten sisarusten kanssa. Sodan aikana oli puutetta kaikesta. Meillä ei ollut sukulaisten joukossa yhtään maajussia. Kaksi kertaa meillä oli kasvattina lammas, joka teurastettiin syksyllä kun villat ensin oli leikattu talteen. Lampaanliha oli ainoa liha minkä saimme, sillä kortilla ei saanut mitään. 12-vuotiaana hoidin viiden hengen huushollia. Muistan kun 13-vuotiaana toin vastaankiskovan lampaan kotiin. Se huutaa mäkätti ja olisi halunnut päästä lehmien kanssa laitumelle. Minä vein sen vintille, ja pikkusiskon, joka ei silloin paljon kävellytkään, panin istumaan lampaan viereen. Siitä molemmat rauhoittuivat. Sianporsasta ei saanut, vaikka kansanhuollosta annettiin lupa ostaa. Kanejakin meillä oli sodan aikana, mutta ne olivat hankalia. Kerran kävi niin, ettei ollut mitään ruokaa sunnuntai-iltana. Minä olin saanut yhdeltä mukavalta romanipojalta ravintolakuponkeja ja kysyin äidiltä, emmekö voisi mennä ravintolaan syömään. Ensimmäi- 8

9 sessä ravintolassa oli vain ryynimakkaraa mutta toisessa oli muutakin ruokaa. Olihan meillä myös kasvimaa, josta saimme tomaatteja ja vihanneksia. Oli nautinto hakea kesäkeiton ainekset omasta kasvimaasta, huuhtoa ne järven rannassa ja valmistaa keitto. - Ruotsiin tulin ensimmäisen kerran vuonna 1951, Raili kertoo. Tulin Boråsiin Algotsin tekstiilitehtaalle, mutta siellä en viihtynyt. Se oli kuin keskitysleiri! Olympiakesän 1952 olin Suomessa. Muistan, että silloin satoi aika lailla ja perunat piti viedä liiteriin kuivumaan ennen kuin ne voi laittaa kellariin. Äidillä oli silloin rakennushommat kesken. - Toisen kerran tulin Ruotsiin vuoden 1952 syksyllä, Raili Saharla kertoo. -Tukholmassa oli kova asuntopula, mutta sain hyvän asunnon Långholmenia vastapäätä. Asunnossa oli isot ikkunat ja kylpyhuone ja se oli lämmin. Olisin mielelläni asunut siinä, mutta tyttökaveri rupesi riitelemään ja piti hakea asunto muualta. Seuraava asunto oli eräänlainen kolhoosi Medborgarplatsenilla. Huoneessa oli sänky kummallakin seinällä, kirjoituspöytä ja vaatekaappi, ei muuta kalustoa. Sitten tapasin mieheni ja muutimme yhteen asumaan. Olimme jo yli 30 vuoden ikäisiä mutta asuntoa ei saanut. Lopulta saimme asua erään huvilan yläkerrassa ja siellä oli olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Meillä oli kiva vuokraemäntä, mutta hän kuoli kahden vuoden päästä. Jäimme asumaan sinne vielä pariksi vuodeksi sen jälkeenkin. Västertorpista saimme sitten asunnon, ensin purkutalosta. Se oli huonossa kunnossa, mutta mieheni oli kätevä käsistään ja hän maalasi ja kunnosti sen. Vuokra oli 202 kruunua kuukaudessa. Kolhoosissa se oli 70 ja huvilan yläkerrassa 300 kr/kk, Raili muistelee. - Vuonna 1991 mieheni kuoli ja sen jälkeen en ole miehen päälle kattonutkaan! Hän oli tehnyt kaiken ja hänen kuoltuaan istuin lattialla ja itkin. En osannut itse mitään käytännön töitä. Tukholmassa Raili työskenteli aluksi Söderissä vaatetusliikkeessä, jossa valmistettiin hienoja kävelypukuja ja muita vaatteita.- Palkka oli niin huono, että piti välillä käydä tiskaamassa, Raili kertoo. -Yritin kovasti päästä LM Ericssonille töihin ja kun sain sieltä paikan jäin sinne. Aluksi olin tehtaan puolella, sitten konttorissa. Mutta silloin kaikki alkoikin loppua. Ehdin olla LM:n töissä Gröndalissa, Örnsbergissä, Liljeholmenilla ja päätehtaalla Telefonplanilla. - Ruotsia opin lukemalla lehtiä ja kirjoja, Raili sanoo. - Englantia en ymmärtänyt puhelimessa ollenkaan, kun Irlannista soitettiin, sain huutaa toisia apuun pyytämään, että asiakas lähettäisi faksin, koska kirjoitettua tekstiä minun oli helpompi ymmärtää. Railin koulunkäynti jäi kansakouluun. - Sekin oli vähän sitä sun tätä, Raili kertoo. - Sodan aikana opettajatkin olivat rintamalla. Meillä oli koulua pari kuukautta syyslukukaudella ja pari kuukautta keväällä. Vanhin siskoni oli niin lahjakas, että opettajat halusivat hänen jatkavan keskikoulussa, mutta se ei ollut mahdollista. Nyt hän asuu Kanadassa ja puhuu englantia aivan sujuvasti. Hänellä on kaksi lasta ja lapsenlapsia. Tytär oli pankkialalla mutta kuoli äkillisesti. - Ruotsissa minulla ei ole ketään lähiomaisia, Raili sanoo. - Tai on yksi serkku, Svea Linnea, johon minulla ei ole yhteyttä. Jyväskylässä asuvaa sisartani en voi käydä tapaamassa, koska hän asuu kolmannessa kerroksessa ilman hissiä. Olenkin sanonut, että hänen pitäisi muuttaa alakertaan. Heillä on myös kesämökki, mutta sinnekään ei pääse pyörätuolilla. Kun aikaisempina vuosina kävin mökillä ehdotin, että he alkaisivat viljellä mustikkapensaita. Viime vuonna he saivat niistä 70 kilon sadon! Ennen naimisiinmenoa Raili oli mukana Tukholman Suomalaisessa Seurassa. - Seuralla oli paljon toimintaa ja kävimme reissuilla Kööpenhaminassa ja Oslossa. Miehen kuoltua ystäväni Iines raahasi minut taas seuraan. Viime vuosiin saakka olen käynyt Alvikissa seuran Ikinuorten tilaisuuksissa ja lausunut siellä runoja. Kerran lausuin täälläkin itsenäisyysjuhlassa, vaikka täällä on huonokuuloisia ihmisiä. Alvikissa kävisin, mutta siellä hissi on niin epävarma, ettei tiedä toimiiko se vai ei. Luen paljon, aina kun jaksan, Raili kertoo. Suomikodissa on säännölliset ruoka-ajat. Aika on vierähtänyt haastattelussa ja nyt Raili haluaa taas ohjata pyörätuolinsa ruokasaliin. - Sähkömiestäkin tarvitsisin, Raili muistaa lopuksi. - Ja olisi tosiaan kiva saada lisää ulkoiluttajia ja juttuseuraa. Liisa Anjum 9

10 Syksy tekee tuloaan Näin se vierähti tämäkin kesä. Juuri olimme järjestelemässä henkilökunnan kesälomia ja nyt alkavat kaikki jo olla takaisin lomiltaan. Jokainen on varmaan saanut nauttia ainakin muutamista aurinkoisista päivistä. Kesätyöntekijät ovat tänäkin kesänä tehneet todella korkealaatuista työtä. Kiitos heille. Suomikodin puutarha on ollut ahkerassa käytössä, vaikka kesän ensimmäinen grillijuhla vietettiinkin juhlasalissa, vain meidän emäntämme Kirsi seisoi sateessa ja grillasi makkaraa. Seuraavat grillaukset osuivat jo aurinkoiselle päivälle. Puutarharyhmän ansiosta puutarha on kukoistanut tänä kesänä. Viikoittaiset mölkkykilpailut ovat herättäneet monen kilpailuvaistot? Näin syksyn kynnyksellä Suomikodin toiminta vilkastuu. Kalenteri täyttyy nopeasti koulutustilaisuuksista, hoito- ja työpaikkakokouksista ja asukkaiden aktiviteeteistä. Syyskuun puolivälistä alkaen asukkaiden lounas ja päivällinen tulevat Suomikotiin kylmänä ja henkilökunta lämmittää ruuan, keittää perunat ja tekee salaatin. Olemme jo saaneet kokea, miten ruuantuoksu käytävissä herättää monen ruokahalut. emäntämme Kirsi meidän grillaa makkaraa sateesta huolimatta. Onhan hän suomalainen! Yksi viisihenkinen tiimi henkilökunnasta osallistuu syksyn aikana hoito- ja hoiva-alan laadunkehitysohjelmaan, jonka tarkoituksena on luoda jatkuviin parannuksiin tähtäävä ilmapiiri koko Suomikotiin.Seuraavassa lehdessä tästä enemmän. Hyvää syksyn alkua! Virpi 10

11 Demens on dementia Ruotsin väestö ikääntyy ja niin myös me ruotsinsuomalaiset. Iän karttuessa saattaa tulla erilaisia tauteja ja vaivoja. Niitä tutkitaan ja niistä kirjoitetaan ja puhutaan entistä enemmän. Silloin tällöin kuulee ruotsinsuomalaisen kertovan, että jollakulla sukulaisella tai ystävällä on demenssi. Vierassanasta muodostetaan suomenkielinen vastine usein juuri lisäämällä sanan loppuun i, esimerkiksi rasismi, skanneri. Mitään väärinkäsitystä demenssi tuskin aiheuttaa, mutta kun ruotsinsuomalaiset usein valittavat kielensä jääneen kehittymättä tai muuttuneen muuksi kuin Suomessa käytettävä suomi, heidän kannattaisi kiinnittää huomiota kaikkiin vierassanoihin samoin kuin Ruotsin yhteiskuntaa kuvaaviin sanoihin. Demens on suomeksi dementia ja dementiapotilas dementikko. Mistä tavallinen ruotsinsuomalainen sitten löytää tällaiset vastineet? Yksi hyvä apuväline on pari vuotta sitten ilmestynyt Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto. Se on uudistettu ja laajennettu painos lähes kaksikymmentä vuotta sitten ilmestyneestä sanastosta, jonka laati Ruotsinsuomalainen kielilautakunta. Sanaston hakusanat ovat peräisin monelta sosiaalitoimeen kuuluvalta alalta, minkä vuoksi siitä on hyötyä myös kaikille meille tavallisille ruotsinsuomalaisille, siis monille muillekin kuin sosiaalityöntekijöille. Välillä ruotsinsuomalaisilta tuntuu unohtuneen myös, että Försäkringskassan on suomeksi Vakuutuskassa ei siis sairaskassa. Kun suomen kielen hallintoaluetta on laajennettu huomattavasti kahden viime vuoden aikana, aika moni ruotsinsuomalainen saa jo käyttää suomea ollessaan yhteydessä kotikuntaansa. Sama koskee viittä valtion virastoa, joista yksi on Vakuutuskassa, ja tämä oikeus on voimassa koko maassa. Me käytämme tietenkin tätä oikeutta ja yritämme myös käyttää kaikista ilmiöistä suomenkielisiä nimityksiä. Paula Ehrnebo Språkrådets svensk-finska socialordlista. Kielineuvoston ruotsalais-suomalainen sosiaalialan sanasto. Språkrådets skrifter s. Salme Sinimaa, Suomikodin ahkerin kutoja. Salme on tehnyt satoja Muumeja ja nukkeja ja lahjoittanut niitä. Se pitää virkeänä, sanoo Salme. 11

12 Maailma muuttuu Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kirjoitti jo 1800-luvulla maailman muuttumisesta mm. näytelmässä Nummisuutarit. Niin muuttuu maailma, Eskoseni on monelle suomalaiselle tuttu sanonta. Seitsemässä veljeksessä Jukolan uppiniskaiset veljekset pakenivat lukkarin koulusta Impivaaraan. Siellä erämaan rauhassa he viihtyivät saadessaan metsästellä. Mutta vähitellen hekin joutuivat palaamaan kylään sivistyksen piiriin, perustivat perheet ja sopeutuivat yhteiskuntaan. Juhani Aho kuvasi Rautatie-kirjassaan maaseudulla 1800-luvulla asuvien Matin ja Liisan ihmettelyä, kun he saivat tutustua rautatiehen ja pääsivät sen kyytiin. Ennen kouluikää asuin pienessä maalaiskylässä, jossa ei ollut sähköä. Kuuntelimme radiolähetyksiä ensin kidekoneella käyttäen kuulokkeita. Isämme osti sitten patteriradion, jolla kuuntelimme uutisia, musiikkia, kuunnelmia ja aseveli-iltoja. Muuttaessani Ouluun pääsin monipuolisen tiedotuksen ja kulttuurin piiriin. Radiokonsertit, elokuvat ja teatteri viihdyttivät minua. Ensimmäisen kerran sain seurata mustavalkoisia tv-ohjelmia asuessani Lontoossa 50-luvun alussa. Oman pienen mustavalkoisen kojeen ostimme perustaessamme perheen Myöhemmin hankimme väritelevision ja muutama vuosi sitten vaihdoimme sen litteäksi taulutelevisioksi. Moni muistanee ajan, jolloin puhelu Suomeen oli tilattava keskuksen kautta. Varsinkin suurten pyhien aikana joutui odottelemaan tuntikaupalla ennen kuin sai kontaktin sukulaisiin ja ystäviin. Vähitellen saimme lankapuhelimen välityksellä nopean yhteyden kaikkialle. Ja sitten kännykät. Mikä ilo ja riemu. Nyt kännykän, matkapuhelimen käyttö on hyvin yleistä. Se näkyy kaikkialla. Älypuhelimissa on lisäksi useita tietokoneen ominaisuuksia. On mahdollista lukea verkkouutisia ja sosiaalista mediaa. Työelämässä ollessani 90-luvun alkupuolella sain opetella tietokonetekniikkaa. Työskentelin sädehoitoklinikalla, jossa tietyt käsittelyt siirrettiin tietokoneen avulla automaattisesti tapahtuviksi. Silloiset koneet olivat vielä suuria ja hitaita. Ensimmäisen oman tietokoneen sain pojaltani yli 15 vuotta sitten. Sen olen romuttanut aikoja sitten ja siirtynyt käyttämään kannettavaa konetta. Kuljetan sitä mukanani tänne Gotlantiin. Molemmille lapsilleni tietokonetyö on jokapäiväistä. Pelonsekaisella ihailulla seuraan lastenlasteni taitoja. Nuorinkin alkoi jo alle kolmivuotiaana itsevarmasti painella koneen näppäimiä. Vanhin, nyt yli yhdeksänvuotias, osaa jo opastaa minua mutkikkaissa tehtävissä. Olen alkanut tottua sähköpostin käyttöön. Seuraan internetin välityksellä uutisia ja täydennän tietojani linkedin verkoston avulla. Katselen filmejä ja kuvia DVDlevyiltä. Seuraan myös järkyttävää vihakirjoittelua, joka voi johtaa tuomittaviin tekoihin. Amerikkalaisten ja brittien miehittämättömät laitteet vakoilevat ja valvovat puhelin- ja tietoliikennettä. Ja kehitys jatkuu... Gotlanti elokuussa 2013 Alli Urberg 12

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Numero 2 /2015. Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa

Suomikodin Sanomat. Numero 2 /2015. Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa Numero 2 /2015 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava toimittaja: Liisa Sihvo Murstam Näyttelijä Minna Kivelä esiintyi Suomikodissa Suomikoti-yhdistyksen johtokunta Varsinaiset jäsenet:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Suomikodin Sanomat. Numero 1 /2016. Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg.

Suomikodin Sanomat. Numero 1 /2016. Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg. Numero 1 /2016 Suomikodin Sanomat Julkaisija: Suomikoti-yhdistys Vastaava julkaisija: Liisa Sihvo Murstam Kahvila Nostalgian avajaiset Kuvassa Riitta Rastas, Taina Andreev ja Manta Gripenberg. Suomikoti-yhdistyksen

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Perustiedot selvityksestä

Perustiedot selvityksestä Perustiedot selvityksestä Selvitys on STM:n rahoittama ja Helsingin kaupungin Klaari-toiminnan koordinoima. Vastaukset kerätty verkkokyselynä koulupäivän aikana Helsingin ja Vantaan 10-18-vuotiailta koululaisilta

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta

On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas. vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä. niinkuin minulle nyt, että löytää arkistosta Etelä-Suomen Kerhopiiriliiton vuosikokouksessa Helsingissä 1970 Hyvät kutsuvieraat Arvoisat Kokousedustajat On tarpeen, että tässä piiriliitossakin taas vaihdetaan puheenjohtajaa, sillä muuten voi käydä

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Eksamen 20.11.2013. FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv.

Eksamen 20.11.2013. FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister. http://eksamensarkiv. Eksamen 20.11.2013 FSP5014/PSP5009/FSP5017 Finsk nivå II / I+II Elevar og privatistar / Elever og privatister Nynorsk/Bokmål Mitä on köyhyys? Oppgåve 1 Mihin sinä käytät rahaa? Kirjoita 3 5 lausetta suomeksi.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM,

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM, Yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja Rovaniemellä Yrittäjä + 1 kokopäivänen työntekijä + 1-2 osa-aikaista työntekijää Pääkohderyhmä ikäihmiset, 90 % alv-vapaita asiakkaita 50-60 säännöllistä asiakasta

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta

Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta RUOTSINSUOMALAISTA KIELENHUOLTOA Paula Ehrnebo Ruotsinsuomalainen kielenhuolto 40 vuotta Ruotsinsuomalaisen kielenhuollon perustamisesta on 40 vuotta. Olen yrittänyt miettiä, millaista ruotsinsuomi olisi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Odense, syksy 2006. Valmistelut

Odense, syksy 2006. Valmistelut Odense, syksy 2006 Valmistelut Kun valmistumiseni rupesi häämöttämään, tajusin että viimeinen mahdollisuus asua ulkomailla läheni samalla. Perheellisellä miehellä kun ei ole juuri mahdollisuuksia työskennellä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot