Testissä painepesurit

Transkriptio

1 VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2015 Unelmien koti nousee kaava-alueen ulkopuolelle Työ on turvallista, kun käytössä on oikeanlaiset työkalut Asiakasvisiitti Onnelan puutarhalla Testissä painepesurit

2 nette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy lokakuussa Numero: 2/2015 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko Vaasa Puhelinvaihde: Vikailmoitukset: (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: Internet: ISSN: Päätoimittaja: Kia Lettelin nette@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomaranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: UPC Print Asiakaspalvelu avoinna klo asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. Kysymyksiä asiakkailtamme SISÄLLYS Tämän otsikon alla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi. Kansikuva: Mikko Lehtimäki 3 Pääkirjoitus Unelmien koti nousee kaava-alueen ulkopuolelle Lyhyesti 19 Ristikko Meillä töissä: Meidän Åke jää eläkkeelle Asiakasvisiitti: Onnelan puutarha Työ on turvallista, kun käytössä on oikeanlaiset työkalut Testissä painepesurit Olen toista vuotta ihmetellyt tyttäreni perheen kerrostaloasunnon suuria sähkölaskuja. Sain selville, että vastaavan asunnon ja perheen (kaksi aikuista ja kaksi lasta) sähkönkulutus pitäisi olla keskimäärin alle 50 euroa/kk, mutta heidän laskunsa on noin kaksinkertainen. Minne sähkö karkaa? Jos asunnon kylpyhuoneessa on sähköinen lattialämmitys, voi se nostaa sähkönkulutusta yllättävän paljon. Sähköistä lattialämmitystä käytetään energiatehokkaasti, kun lattia tuntuu kevyesti lämpöiseltä. Jos kylpyhuoneessa on lämpöpatteri, kannattaa huoneen lämpötila säätää sen avulla. Lattialämmitteisen kylpyhuoneen ovi tulisi myös sulkea. Myös ilmavaihto on syytä tarkistaa, sillä ilmanvaihdon kautta voi poistua noin kolmannes rakennuksen lämmittämiseen käytetystä energiasta. Koneellinen poistoilmanvaihto on yleisin ilmanvaihtotapa kerrostaloissa. Voi olla että kyseisen kerrostalon laitteisto tulisi huoltaa, eli puhdistaa kanavat ja venttiilit, sekä tarkistaa perussäädöt. Jos kerrostalossa on sähkövastuksella varustettu huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, on sen tuloilman lämmitysasetukset hyvä tarkistaa. Kotia kannattaa lämmittää pääasiallisella lämmitysjärjestelmällä ja pitää tuloilman lämmitys käyttöohjeiden mukaisena. Jos kulutuksen syy ei selviä, kannattaa perheen rekisteröityä onlinepalvelumme käyttäjäksi ja kirjautua sen jälkeen palveluun, josta näkee kodin tuntikohtaisen sähkön kulutuksen. Palvelussa pystyy seuraamaan, miten kodin sähkölaitteiden käyttö vaikuttaa tuntikulutukseen. Miksi en saanut häiriötiedotetta matkapuhelimeeni, vaikka meidän asuinalueella oli sähkökatko? Sähkökatkoista tulisi automaattisesti lähteä tekstiviesti Vaasan Sähköverkon asiakkaiden matkapuhelimiin, jotka on rekisteröity. Jos olet saanut häiriötiedotteitamme aikaisemmin, voi syy puuttuneeseen viestiin olla jokin seuraavista: Sähkökatko kesti alle viisi minuuttia. Silloin ei lähetetä häiriötiedotetta. Syy sähkökatkoon oli vika pienjänniteverkossa tai 110 kv alueverkossa. Silloin ei lähetetä häiriötiedotetta. Sähkökatko tapahtui yöllä. Jos haluat häiriötiedotteita myös yöaikaan, tulisi sinun hyväksyä tämä online-palvelumme kautta: Voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme, jos asuinalueellasi sattunut sähkökatko ei sovi yllämainittuihin vaihtoehtoihin. Selvitämme miksi häiriötiedote ei tullut perille.

3 PÄÄKIRJOITUS Sähköauton uusi tuleminen Wikipedian mukaan auton kehityksen historiassa sähköautot olivat aluksi vahvoilla. Sähköautot olivat hiljaisia, helppokäyttöisiä ja siistejä, ja ne kulkivat tasaisesti ilman pakokaasuja. Niiden markkinointia kohdistettiin erityisesti naisille. Sähkö itse oli osasyyllinen sähköauton kehittämisen lopettamisessa, koska sähköisen starttimoottorin keksiminen poisti yhden tavallisen moottorin suurimmista ongelmista eli vaarallisen veivikäynnistyksen. Käytännössä sähköauto jäi jalkoihin autojen sarjatuotannon alettua 1920-luvulle tultaessa. Mummo Ankka tosin edelleen ajelee tuon aikaisella Detroit Electricin sähköautolla. Sähköauto on viime vuosina tehnyt uutta tuloaan. Yleistyminen on käytännössä ollut hitaampaa kuin takavuosina ennustettiin. Akkuteknologian kehitys ei toistaiseksi ole mahdollistanut sähköautoille ylivoimaisia ominaisuuksia. Toinen kehityksen hidaste on ollut autojen latausratkaisujen hidas liikkeellelähtö. Nopea lataus ja pitkä toimintasäde toisivat kilpailuetua Sähköauto on kohdannut perinteisten polttotai dieselmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vahvuudet. Tavallinen auto pitäisi voittaa perillepääsyn luotettavuudessa, eikä matka saisi katketa satunnaisen reitin muutoksen taikka kylmän sään seurauksena. Sähköauto saisi melkoisen kilpailuedun, jos auton ajomatka yhdellä latauksella olisi pitempi kuin perinteinen auto etenee yhdellä tankkauksella. Toinen käytännön haaste on akun lataus. Latauksen pitäisi tapahtua nopeammin kuin normaaliauton polttoainetankkauksen. Lataustapahtuma saisi mielellään olla myös tankkausta miellyttävämpi toteuttaa, mikä ei pitäisi olla vaikeata järjestää. Ellei näitä tavoitteita saavuteta, kuljettaja kokee sähköauton perinteistä ratkaisua huonompana. Suomen olosuhteissa auton sisätilojen tärkein ominaisuus on lämpötila. Paitsi, että sähköauton sisätilojen on talvella pysyttävä lämpimänä, toimintasäde ei saa oleellisesti lyhentyä pakkasten seurauksena. Sähköauto voisi sopia monelle perheelle kakkosautoksi, mutta toistaiseksi tätä kehitystä hidastaa sähköauton suhteellisen korkea hankintahinta. Mikäli käyttökustannukset ovat edulliset, voi käyttäjä toisaalta olla valmis sietämään tiettyjä haittapuolia. Yksi lupaavimpia kehityssuuntia ovat hybridiautot, jotka ovat ratkaisseet perille pääsemisen ongelman sillä, että akun tyhjentyessä autossa on myös joko poltto- tai dieselmoottori. Hollannissa on tosin päädytty rajoittamaan hybridiautojen veroetuja, koska on havaittu autojen omistajien käytännössä suosivan ajamista normaaleja polttoaineita käyttäen. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on nähty, että sähköauton akkujen lataaminen tapahtuisi yöaikaan, mikä tasaisi sähkön kulutuksen yö- ja päiväaikaisen kulutuksen vaihtelua. Tämä helpottaisi säätöongelmaa, mitä Suomessa on perinteisesti pyritty edesauttamaan varaavalla sähkölämmityksellä ja lämpimän käyttöveden yöaikaisella lämmityksellä. Yksi työmatkaliikenteen kehitysskenaario Älykkäiden sähköajoneuvojen lisääntyminen Suomessa olisi erinomainen kehityssuunta. Suomessa joukkoliikenteeseen panostaminen ei koskaan tule olemaan yhtä kannattavaa kuin tiheään asutuissa maissa. Suomen ei ehkä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kannattaisikaan panostaa joukkoliikenteeseen, vaan keskittyä tekemään Suomesta älykkäiden sähköajoneuvojen paratiisi. Logistiikka voisi olla yksi elinkeinoelämän kilpailuedun lähde, eikä pienimuotoinen tavaraliikenne tarvitsisi lainkaan kuljettajia. Vaasan Sähkö on mukana Liikennevirta Oy:ssä edistämässä latausinfrastruktuurin rakentamista Suomeen ja latauspisteiden saamista yhteiskäyttöön Virtapisteen asiakkaille. Tavoitteena on kytkeä eri omistajien latauspisteet käyttäjän kannalta yhtenäiseksi latausverkoksi. Jos ajelet kesäaikaan sähköautolla länsirannikolla, niin Vaasassa on juuri otettu käyttöön kaksi sähköauton pikalatauspistettä. Mukavaa kesää kaikille Hannu Linna toimitusjohtaja "Sähköauto voisi sopia monelle perheelle kakkosautoksi." nette 2/2015 3

4 Vaasan Sähköverkko tuo sähkön hankalaankin paikkaan Unelmien koti nousee kaava-alueen ulkopuolelle Nicklas Örn on haaveillut jo kauan oman kodin rakentamisesta sukunsa omistamalle tontille Mustasaareen. Mutta miten saadaan sähkö tontille, joka sijaitsee kaukana muusta asutuksesta? Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Nicklas Örn ja Outi Sipponen rakentavat omakotitalonsa tontille, joka sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Luonnonkaunis tontti on nuorten mielestä paras maailmassa. Noin neliön tontilla on tilaa elää ja asua. Nuoret käynnistivät rakennusprojektinsa viime syksynä kysymällä Vaasan Sähkö -konsernin asiakaspalvelusta, miten tontille saadaan sähkö ja kuinka paljon se tulisi maksamaan. Olimme katsoneet netistä sähköliittymien hintoja ja arvelimme, että saisimme sähköliittymän noin eurolla, Outi Sipponen kertoo. Vaasan Sähköverkon suunnittelijat laskivat, että sähköliittymän ja uuden jakelumuuntamon rakentaminen tulisivat maksamaan runsaat euroa, josta asiakkaan osuus olisi noin euroa. Hinta yllätti nuoret, mutta ei kaatanut rakennushaaveita, koska he olivat varautuneet budjetissaan yllätyksiin. Nicklas Örn arvelee, että kipuraja olisi kulkenut eurossa. Jos hinta olisi noussut yli sen, he olisivat todennäköisesti etsineet uutta vaihtoehtoa. Mutta ei näin hienoa tonttia ole joka paikassa. Olen sitä mieltä, että kun kerran rakentaa talon, se pitää rakentaa sellaiseen paikkaan, missä haluaa elää. Sähköliittymän hinta kirpaisee, mutta ilman sähköäkään ei voi olla, Nicklas Örn sanoo. Mikä sähköliittymässä oikein maksaa? Miksi mustasaarelaispariskunnan sähköliittymä sitten maksaa paljon enemmän kuin Vaasan Sähkö -konsernin internet-sivuilla olevan hinnaston liittymät? Hinnaston mukaan sähköliittymän saa edullisimmillaan eurolla. Vaasan Sähköverkon maastosuunnittelun tiiminvetäjä Toni Ahola selittää, että sähköliittymän hintaan vaikuttavat sähköliittymän koko sekä etäisyys lähimmästä 20 kilovoltin jakelumuuntamosta. Hinnasto on jaettu erilaisiin vyöhykkeisiin, ja se koskee vain niitä tontteja, jotka sijaitsevat linnuntietä mitattuna alle 600 metrin päässä muuntamosta. Halvin liittymä on saatavilla asemakaavaalueella, eli vyöhykkeellä 1. Vyöhyke 2 on asemakaava-alueen ulkopuolella, ja muuntamo sijaitsee linnuntietä mitattuna alle 400 metrin päässä tontilta. Vyöhykkeellä 3 muuntamolle on matkaa metriä. Yli 600 metrin päässä muuntamolta sijaitseville tonteille vedettävien sähköliittymien hinnat lasketaan tapauskohtaisesti. Mökkialueille, joissa on jo olemassa vapaa-ajan asutusta, voidaan laskea aluekohtainen liittymismaksu, joka perustuu liittymien määrään ja verkon rakennuskustannuksiin. Tapauskohtaisesti laskettavan sähköliittymän hinta perustuu todellisiin rakennuskustannuksiin, Toni Ahola kertoo. 4 nette 2/2015

5 Outi Sipponen, Nicklas Örn ja Hilma Örn pääsevät muuttamaan uuteen kotiin ensi keväänä. Verkosto kehittyy ja sähkön laatu paranee Ahola tarkentaa, etteivät muut asiakkaat joudu maksamaan asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentavien sähköliittymistä aiheutuvia kuluja. Unelmiensa kotia rakentaviltakaan ei peritä täyttä, todellisten rakentamiskustannusten mukaista hintaa, vaan Vaasan Sähköverkko tulee hinnassa vastaan. Me näemme tällaiset rakennusprojektit osana Vaasan Sähköverkon sähköverkoston kehittämistä. Parannamme samalla muidenkin asiakkaiden sähkön laatua, Toni Ahola sanoo. 800 metriä kaapelia ojaan Alun perin oli ajateltu, että sähkö vedetään Outi Sipposen ja Nicklas Örnin tontille ilmateitse. Mutta kun maastosuunnittelija Mikael Hautanen kävi tontilla, hän huomasi, että maakaapeli on järkevämpi ja jopa helpommin toteutettavissa oleva vaihtoehto. Maakaapeli saadaan vietyä tontille helposti pellon vieressä kulkevaa ojaa pitkin. Kaapelia tarvitaan noin 800 metriä, Hautanen kertoo. Avojohtoa olisi mennyt sata metriä vähemmän, mutta sähkölinjan tieltä olisi jouduttu kaatamaan metsää. Siitä eivät maanomistajat yleensä kovin paljon tykkää, Ahola huomauttaa. Koska maakaapelin rakentaminen tontille on tässä tapauksessa pellon ja ojan ansiosta helppoa, rakentamiskustannukset eivät nouse kovin paljon ilmajohtoa kalliimmiksi. Asiakkaalta peritään hinta joka tapauksessa halvemman kustannuslaskelman mukaan, Toni Ahola huomauttaa. Tontille rakennetaan uusi muuntamo Outi Sipponen ja Nicklas Örn luulivat, että sähköliittymä olisi tullut edullisemmaksi, koska tontin naapurustossa on kolme taloa. Tosin vain yhtä niistä käytetään tällä hetkellä, ja sitäkin vain loma-asuntona. Huvilalle on vedetty sähkö, ja nuoret olettivat, että heidän talonsa voitaisiin liittää samaan muuntamoon. Toni Aholan mukaan olemassa oleva sähkölinja ja muuntamo eivät kuitenkaan riitä kattamaan molempien talojen tarpeita. Sähkön laatu ei täyttäisi enää tämän päivän vaatimuksia. Siksi nuorten tontille rakennetaan uusi muuntamo ja vanha sähkölinja tullaan purkamaan aikanaan pois. Vaikka naapuriin tuleva sähkö ei riitäkään nuorille, he hyötyvät silti olemassa olevasta sähkölinjasta. Ilman sitä rakentajien sähköliittymä olisi Toni Aholan mukaan tullut vielä kalliimmaksi. Vanhasta sähkölinjasta voidaan myös ottaa tontille rakennusaikaista sähköä, kunnes uusi sähköliittymä saadaan valmiiksi. Myös huvilanomistajan sähkön laatu paranee, Mikael Hautanen sanoo. Sähköliittymän rakentaminen vie aikaa Outi Sipponen ja Nicklas Örn allekirjoittivat sähköliittymissopimuksen Vaasan Sähköverkon kanssa joulukuussa. Maaliskuussa tontilla pidettiin aloituskokous. Asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentavien pitää varautua siihen, että sähkön saaminen tontille kestää vähintään kaksi kuukautta, usein kauemminkin, kuten tässä tapauksessa, Toni Ahola sanoo. Sähköliittymän rakentaminen ei käy kädenkäänteessä, koska selvitettäviä asioita on paljon. Mikael Hautanen, joka on hoitanut Sipposen ja Örnin sähköliittymäasiaa, on ensinnäkin hankkinut käsiinsä paljon karttoja, jotka kertovat, missä tontilla kulkee esimerkiksi vesijohto tai teleyhtiön kaapeli. Kartat tarvitaan, jotta urakoitsija voi kaivaa tontilla huoletta hänelle osoitetusta paikasta, Hautanen sanoo. Hautanen ottaa tontilla usein myös valokuvia, jotka kertovat urakoitsijalle karttoja paremmin, mistä kohtaa pitää kaivaa. Maastosuunnittelija hankkii rakentajan puolesta kaikilta naapureilta etukäteen kirjalliset luvat kaivutöiden aloittamiseen. Jos kirjallista lupaa ei saada, kaupungin tai kunnan nette 2/2015 5

6 rakennuslautakunnasta haetaan viimeisenä keinona pakkokeinolupaa. Maastosuunnittelija joutuu olemaan monesti salapoliisina, koska maanomistajina on usein kuolinpesiä, joiden osakkaat voivat asua ympäri maailmaa, Hautanen kertoo. Kaukaisimmat Hautasen jäljittämät kuolinpesän osakkaat ovat asuneet Australiassa. Maastosuunnittelija on yhteydessä myös muihin toimijoihin, kuten teleyhtiöön: kaivutyöt kannattaa yhdistää, jos tontille on tulossa muitakin kaapeleita. Muuntamolle tarvitaan lupa Sipposen ja Örnin sähköliittymän toimitusta on hidastanut muuntamon rakentaminen. Vaikka kyseessä ei ole mitoiltaan kovin suuri, vain noin puolitoista metriä leveä ja hiukan sitä korkeampi rakennus, sille on haettava kunnasta riippuen joko toimenpide- tai rakennuslupaa. Muuntamon paikkaa joudutaan usein miettimään pitkän aikaa, jotta saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sähköyhtiö haluaa saada muuntamon melko lähelle rakennusta, jotta jännitehäviöt pysyvät kohtuullisina. Asukkaat taas haluaisivat sijoittaa muuntamon tontin reuna-alueille. Ainakaan se ei saa pilata ikkunoista avautuvia näköaloja. Aikataulut venyvät myös siksi, että muuntamot eivät ole varastotavaraa, vaan niillä on vähintään kahdeksan viikon toimitusajat, Toni Ahola huomauttaa. Jos kaapelia kaivetaan valtion tien alle, mereen tai kaupungin puistoon, maastosuunnittelija pyytää lausunnot myös ELYkeskukselta. Rakentaja, ole ajoissa liikkeellä Tarkista sähköliittymän hinta Vaasan Sähkö -konsernista. Jos haluat esimerkiksi sähkön loma-asunnollesi saareen, kysy mökkinaapureiltasi, haluaisivatko hekin sähköliittymän. Hinta on sitä edullisempi, mitä useampi liittyy sähköverkkoon. Vaasan Sähköverkon verkosto- ja maastosuunnittelijat laskevat, paljonko sähköliittymäsi tulee maksamaan, jos liittymään ei voida soveltaa Vaasan Sähkö -konsernin normaaleja liittymishintoja. Suunnittelijat suunnittelevat myös, miten sähköt kannattaa vetää tontillesi. He hankkivat kaikki työssä tarvittavat luvat ja muut asiakirjat puolestasi. Sähköliittymän rakentaminen vie aikaa. Varaudu asemakaava-alueella vähintään yhden ja kaava-alueen ulkopuolella vähintään kahden kuukauden toimitusaikaan. Uuteen kotiin ensi vuonna Outi Sipponen ja Nicklas Örn suunnittelevat muuttavansa uuteen kotiin Hilma-vauvan ja perheen kahden kissan, Åken ja Tikrun, kanssa ensi vuoden maaliskuussa. Aikataulu voi venyä, jos tarve vaatii. Rakennamme kaiken itse, joten katsotaan nyt, miten työ etenee, Nicklas Örn sanoo neliön tontille nousee yksikerroksinen, 153-neliöinen koti sekä autotalli. Maastosuunnittelija Mikael Hautanen merkitsee merkkikepeillä maastoon sähkökaapelin reitin. Kepit kertovat kaivu-urakoitsijalle, mistä saa kaivaa. 6 nette 2/2015

7 MEILLÄ TÖISSÄ Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen ja Åke Blundinin kotialbumi Meidän Åke jää eläkkeelle 50 vuotta töissä ja vain kerran sairauslomalla Tähän pääsee nykyään enää harva: Kun Åke Blundin jää lomien jälkeen syksyllä eläkkeelle, hänellä on takanaan 50 vuotta työtä. Kaikki vuodet ovat vieläpä vierineet saman työnantajan, Vaasan Sähkön, palveluksessa. Maailma oli aika lailla erilainen vuonna 1965, kun Åke Blundin pääsi töihin Vaasan Sähkölle. Vaikka Åkella oli ikää vasta 16 vuotta, hän oli jo ammattimies. Tuohon aikaan ammattiin valmistuttiin nopeammin kuin nyt. Åke meni kansalaiskoulun jälkeen ammattiopistoon, jota siihen aikaan sanottiin ammattikouluksi, ja oli kahden vuoden kuluttua timpuri. Vaasan Sähkö oli haluttu ja arvostettu työpaikka. Kun pääsi turvallisen ja vakaan työnantajan palvelukseen, omaa elämää saattoi ruveta rauhassa rakentamaan, Åke kertoo. Vaasan Sähkö oli kaupungin sähkölaitos. Kun Åke tuli taloon, työntekijöitä oli 330, ja Klemettilään rakennettiin uusia tiloja. Vaasan Sähköllä oli oma noin 14 hengen rakennusporukka, johon Åke liittyi. Olin tekemässä Klemettilän kiinteistön perustuksia ja rakentamassa väestönsuojaa, Åke muistelee. Kivihiilituhkaa kärräämässä Työ ei ollut pelkkää rakentamista. Aina välillä Åken apua tarvittiin kaukolämpöhommissa. Kylmä talvi 1967 on jäänyt erityisesti Åken mieleen. Voimalaitoksessa Palosaaren sillan kupeessa tehtiin lämpöä kaikilla kattiloilla. 30 asteen pakkanen jäädytti liukuhihnan, jonka piti kuljettaa kivihiilituhka ulos. Åke lapioi tuhkaa kottikärryihin ja kuljetti kuormat hissillä ylös ja ulos. Työ oli raskasta ja likaista. Silloin ajattelin, että onko tämä ollenkaan mun juttuni, Åke myöntää, mutta se oli ainut kerta. Muuten Åke ei ole kertaakaan miettinyt toisen työnantajan leipiin hakeutumista. Tykkään työstäni, koska tämä on vaihtelevaa, ja saa tehdä sekä sisä- että ulkotöitä. Voi sanoa, että sellaista pientä pintaremonttia, Åke kehuu. Suomen paras talonmies Åke on vuodesta 1976 lähtien ollut myös kuorma-autojen ja kauhakuormaajan varakuljettaja. Pääosa työurasta on kulunut kuitenkin talonmiehen töissä. Åke on pitänyt huolta Klemettilän ja Kirkkopuistikko 4:n kiinteistöistä. Ennen eläkkeelle jäämistään hän ehtii hoitaa hetken myös Vaasan Sähkön uusia toimitiloja Palosaaren sillan kupeessa. Aina kun joku homma vaatii hoitamista, lamppu on palanut tai jotakin on mennyt rikki, Åke tulee apuun. Åke on saanut antaumuksella hoidetusta työstään myös julkista tunnustusta, sillä Radio Nova valitsi vuonna 2010 hänet Suomen parhaaksi talonmieheksi. Ovipumppu iski nenään Åke on harrastanut aina kovasti liikuntaa. Ehkä onkin hyvän kunnon ansiota, ettei Åke ole 50 vuoden aikana joutunut olemaan töistä pois sairauden takia. Kerran olin viikon sairauslomalla. Olin korjaamassa ovipumppua, kun se iski minua nenään. Nenä murtui ja se piti kipsata, Åke kertoo ja muistelee työtapaturman sattuneen joskus 1980-luvulla. Eläkepäiviin tulee sisältymään ainakin remonttihommia. Åkella on omakotitalon lisäksi huvila ja vielä isänisän kotitalo, joissa kaikissa riittää aina jotakin puuhasteltavaa. Touhua päiviin tuovat myös lapsenlapset, joita kolmen lapsen isällä on tähän mennessä kahdeksan. Ihan hyvillä mielin jään eläkkeelle, koska minulla on kaikenlaisia omia juttuja odottamassa. Hyviä työkavereita tulee kyllä ikävä, ja haluankin kiittää kaikkia menneistä vuosista. Uskon, että Vaasan Sähköllä menee hyvin seuraavatkin 50 vuotta, koska hommat ovat osaavan henkilökunnan käsissä. Näyttää hyvältä, Åke sanoo. Åke Blundin aloitti työt Vaasan Sähkön voimalaitoksella 1965 samalla tontilla, minne kierros päättyy 50 vuotta myöhemmin. Ei 50 vuotta sitten osannut kuvitellakaan, että tähän sillan viereen rakennettaisiin tällainen talo, Åke Blundin hymyilee. nette 2/2015 7

8 Puutarhureita neljännessä polvessa Onnelan Puutarha Vihdin Ojakkalassa on kasvattanut kukkia asiakkaidensa iloksi yli 70 vuotta. Yritystä hoitavat Nuoringon veljekset, puutarhurit jo neljännessä polvessa. 8 nette 2/2015

9 ASIAKASVISIITTI Soile Havantola on toinen Onnelan Puutarhan ulkopuolisista työntekijöistä. Onnelan Puutarhassa kasvatetaan ruukkukasveja noin neliömetrin alalla, yhteensä kymmenessä kasvihuoneessa. Asiakkaamme ovat pääkaupunkiseudulla, Ari Nuorinko kertoo. Teksti Anne Kytölä Kuvat Katja Lösönen Onnelan Puutarhan perusti Enäjärven rannalle mies, joka toi Amerikasta tavaraa Suomeen. Hän ryhtyi kasvattamaan vihanneksia myyntiin, kun maahantuonti kävi hankalaksi sodan aikana. Onnelan Puutarhan nykyisten omistajien, Ari ja Hans Nuoringon, isänisä tuli välirauhan aikaan töihin puutarhalle ja mielistyi paikkaan niin, että muutaman vuoden kuluttua tehtiin kaupat ja puutarha siirtyi Nuoringon suvun omistukseen. Isoisällä oli rahaa, koska hän sai korvauksia rajan taakse Viipuriin jääneestä omasta puutarhastaan, Ari Nuorinko kertoo. Suvussa on paljon puutarhureita Ari Nuorinko on puutarhuri jo neljännessä polvessa, koska myös isoisän isällä oli aikoinaan puutarha Hyvinkäällä. Ari Nuoringon isästä tuli puutarhuri, samoin hänen kaikista kolmesta pojastaan. Vanhin poika on jäänyt eläkkeelle, ja eläkkeelle jäämistä harkitsee myös Ari Nuorinko. Olisin voinut jäädä eläkkeelle jo viime syksynä, mutta katsotaan nyt milloin jään. Minulla on kymmenen vuotta nuorempi vaimo, niin en tiedä maltanko jäädä, kun hän jatkaa kuitenkin vielä töissä, Ari Nuorinko mietiskelee. Ari Nuoringon vaimokin on töissä Onnelan Puutarhassa. Nuoringon suvussa on puutarhureita jo viidennessä sukupolvessa, koska Ari Nuoringon poika Mikko Nuorinko on töissä Onnelan Puutarhassa ja Hans Nuoringon poika Matias Nuorinko opiskelee parhaillaan puutarhuriksi Lepaalla. -Minä opiskelin ensin nuoriso-ohjaajaksi, mutta ei se sitten oikein tuntunut omalta alalta. Kasvihuoneet houkuttelivat enemmän, Ari Nuorinko kertoo. Kevät on kiireisintä aikaa Onnelan Puutarha erikoistui kukkien ja koristekasvien kasvattamiseen 1960-luvulla. Kotipuutarhureita varten kasvatetaan tomaatintaimia, kurkkuja, chilipaprikoita ja muita hyötykasveja. Myös puut, pensaat ja hedelmäpuut kuuluvat valikoimiin. Kevät on puutarhan kiireisintä aikaa. Se on vuoden sesongeista erilainen, koska suurin osa tuotteista myydään silloin suoraan kuluttajille. Muun ajan vuodesta Onnelan Puutarhan asiakkaita ovat pääasiassa kukkien jälleenmyyjät. Keväällä 70 prosenttia liikevaihdosta tulee vähittäismyynnistä, Ari Nuorinko kertoo. nette 2/2015 9

10 Onnelan Puutarha tunnetaan erityisesti pelargoneistaan: Niitä kasvatetaan vuoden mittaan noin kappaletta. Lajikkeita on yli 40. Ylemmässä kuvassa ruusubegonioita. Sähköä kuluu eniten lokakuusta jouluun, kun kukkia kasvatetaan keinovalon alla. Onnelan Puutarhalla on kasvihuoneidensa yhteydessä oma puutarhamyymälä, jonne tullaan tekemään ostoksia laajalta alueelta pääkaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta. Kesäkukkia myydään myymälässä äitienpäivän tienoilta heinäkuun puoliväliin saakka. Ennen kiersimme myymässä tuotteitamme myös toreilla, mutta olemme luopuneet siitä aika paljon. Käymme enää ainoastaan Hakaniemen torilla, Ari Nuorinko kertoo. Juuri sinne Hans Nuorinko on lähtenyt haastattelupäivän aamuna. Valaistus kasvattaa sähkölaskua Onnelan Puutarha on ollut pitkään Vaasan Sähkön asiakas. Ari Nuorinko kertoo, että sähkö ostetaan sieltä, mistä se saadaan edullisimmin. Sähkönmyyjiltä pyydetään aina tarjoukset, joita verrataan tarkasti. Onnelan Puutarhassa kuluu sähköä vuodessa noin kwh. Suurin osa sähköstä menee valaistukseen. Korkeapainenatriumlamput palavat kasvihuoneissa heinäkuun alusta maaliskuun puoliväliin asti. Sähkönkulutus on kovimmillaan lokakuun alusta jouluun saakka, Ari Nuorinko kertoo. Eniten valoa tarvitsevat joulutähdet, joiden kasvatus pistokkaista alkaa jo heinäkuussa. Valo hellii myös muun muassa ruusubegonioita ja tulppaaneita. Sähkölaskua on yritetty pienentää ledivalaistuksella, mutta kokeilun jälkeen palattiin korkeapainenatriumlamppuihin. Ari Nuoringon kokemuksen mukaan kukat eivät viihdy led-valojen alla, vaikka vihannesviljelyyn ledvalaistus sopii. Haimme tulppaaneille pituuskasvua punaisella valolla, mutta ei se oikein toiminut. Joulutähtiin voisimme vielä kokeilla led-valoja, Ari Nuorinko sanoo. Puutarhassa on kaikkiaan kymmenen kasvihuonetta, joista viidessä on korkeapainenatriumlamput. Kasvihuoneita lämmitetään pelleteillä. Pellettilämmitykseen siirtyminen muutama vuosi sitten vähensi sähkönkulutusta, koska raskasöljyn pumppukeskus vei virtaa aika paljon, Ari Nuorinko kertoo. Kasvihuoneissa tarvitaan sähköä myös kastelujärjestelmään, jossa vesijohtovettä kierrätetään automaattisesti suljetussa järjestelmässä. Ulkona kasteluun käytetään lisäksi Enäjärven vettä. Kukkia ostetaan lamassakin Taloudellisesti tiukat ajat eivät ole Ari Nuoringon mukaan vieneet asiakkaita puutarhamyymälästä. Kukat ovat niin halpoja, että niitä ostetaan lamankin aikana. Sama juttu oli 1990-luvulla, Ari Nuorinko muistelee. Mutta sen Nuorinko on pannut merkille, että omakotitaloja ei enää rakenneta samaan tahtiin kuin ennen. Ja kun ei rakenneta taloja, ei rakenneta pihojakaan. Perheillä ei myöskään välttämättä jää talon rakentamisen jälkeen enää rahaa koristekasvien ostamiseen. 10 nette 2/2015

11 Ari Nuorinko ja Soile Havantola antavat vinkin kotipuutarhureille: pienikukkaiset orvokit ovat helppohoitoisempia kuin suurikukkaiset, koska niistä ei tarvitse nyppiä kukkia pois. Orvokintaimet tulevat Onnelan Puutarhaan pieninä pistokkaina Hollannista. Taimia vahvistetaan nyppimällä niiden kaikki kukat pois muutamaan kertaan. Viikko sitten nämä kukat olivat vielä ihan kaljuja, Soile Havantola kertoo. Kevään tulo merkitsee puutarhamyymälässä silti aina oli lama tai ei ostoryntäystä. Ari Nuorinko kertoo Onnelan Puutarhan myyvän keväisin noin ruukkukasvia, tainta ja amppelia. Ihmisten sormet oikein syyhyävät keväällä; ne on pakko päästä upottamaan multaan, Ari Nuorinko naurahtaa. Orvokkeja, pelargonioita ja amppeleita Soile Havantola siirtää daaliette-kukkia pöydältä toiselle. Menossa on harvennus eli ruukut asetellaan uudelle pöydälle väljemmin. Näin kukat saavat enemmän tilaa ympärilleen. Havantola kertoo, että daaliette on daalian näköinen kukka, mutta sen kukat ovat isommat kuin daaliassa. Kasvatamme kaikista kesäkukistamme reilun kokoisia, jotta ne ovat valmiita, kun asiakkaat tulevat ostamaan niitä. Kukkien pitää olla näyttäviä heti eikä vasta heinäkuun puolivälissä, Ari Nuorinko selittää. Soile Havantola on toinen Onnelan Puutarhan ulkopuolisista työntekijöistä. Nuorinkojen puutarhasukuun kuuluvien lisäksi puutarhalla työskentelee myös kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Puutarhalle tullaan myös kieliharjoitteluun. Meillä on ollut ihmisiä esimerkiksi Hondurasista, Guatemalasta ja Venäjältä oppimassa suomen kieltä, Nuorinko sanoo. Soile Havantola on ollut Onnelan Puutarhassa seitsemän vuotta. Olen viihtynyt, kun en ole poiskaan lähtenyt, Soile Havantola nauraa. Eniten Havantola pitää kukka-asetelmien teosta ja asiakaspalvelusta. Kukka-asetelmien teossa saa käyttää taiteellista puoltaan toisin kuin tässä harvennuksessa, jossa otetaan käyttöön pedanttinen puoli, jos sellainen löytyy, Havantola sanoo. Hyötykasvien kysyntä on kasvanut viime vuosina, Ari Nuorinko kertoo. Innokkaana ruoanlaittajana hän kasvattaa itsekin kotonaan maustekasveja ja yrttejä. nette 2/

12 Työ on turvallista, kun käytössä on oikeanlaiset työkalut Sähköverkosta ei aina katkaista jännitettä, kun tehdään kunnossapitotöitä. Sähkö virtaa asiakkaille koko ajan, kun kaksi erikoiskoulutuksen saanutta sähköasentajaa tekee yhdessä töitä. Työssä tarvitaan erikoistyökaluja, rauhallista mieltä ja aika paljon myös voimaa. Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm esittelevät jännitetyössä tarvittavia erikoistyökaluja. Jännitetyösauvat ovat eristettyjä. 12 nette 2/2015

13 Teksti Anne Kytölä Kuvat Ann-Sofi Berg Metsurit kaatavat Österhankmossa Mustasaaressa liian lähellä sähkölinjaa kasvavia puita. Koska on vaara, että joku puista osuu sähkölinjoihin, sähkölinja on saatava jännitteettömäksi. Vaasan Sähköverkko on tilannut Österhankmon työt Raveralta. Raveran asentajat Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm ovat saaneet työnjohtaja Roy Rönnsiltä ohjeet, miten metsureiden työpäivä tehdään turvalliseksi. Roy Rönns on myös itse paikalla valvomassa työnkulkua. Kyse on niin sanotusta jännitetyöstä, jota koskevat tarkat säädökset. Jännitetyön vaaroja ovat valokaari ja sähköisku. Siksi työssä tarvitaan suojaimia ja erikoistyökaluja. Jännitetyö on aivan turvallista työtä, kun se tehdään oikein. Työ on suunniteltava tarkasti etukäteen, siitä on oltava kirjalliset ohjeet, ja työtä tekee aina vähintään kaksi erikoiskoulutuksen saanutta sähköasentajaa, Roy Rönns kertoo. Raveran noin 50 sähköasentajasta suunnilleen puolet on suorittanut jännitetyön vaatiman koulutuksen. Jännitetyöt eivät ole Rönnsin, Södermanin ja Rönnholmin mukaan mitenkään harvinaisia. Välillä teen näitä töitä joka viikko, mutta joskus voi mennä jokunen kuukausi ilman yhtään jännitetyötä, Kaj Söderman kertoo. Sähkö virtaa Österhankmon kylän asukkaille koko ajan, kun Kaj Söderman ja Kenneth Rönnholm tekevät jännitetyötä. Nosturiautolla yläilmoihin Kenneth Rönnholm ohjaa kauko-ohjaimella nosturiautoa, jonka korissa miehet nousevat ylös risteyskohtaan, jossa haaralinja erkanee 20 kv:n runkolinjasta. Kun haaralinja saadaan jännitteettömäksi, metsurit voivat ryhtyä puunkaatoon. Jännitetyön ansiosta kuitenkin muille kyläläisille saadaan koko ajan sähköä. Kaj Söderman pitää käsissään erikoistyökalua, eristettyä sauvaa, jolla hän ryhtyy irrottamaan haaralinjan sähköjohtoja runkolinjasta. Sauva toimii kuin iso ruuvimeisseli: Söderman ruuvaa johdon liittimet auki. Rönnholm pitää kiinni johdosta, jotta se ei osu minnekään. Johdossa on kaiken aikaa jännite. Johdot irrotetaan ja maadoitetaan Keskijänniteverkon avojohdosta irrotetaan kolme johtoa yksi kerrallaan. Roy Rönns tarkkailee työtä alhaalta. Miehet joutuvat vaihtamaan johtojen irrottamisjärjestyksen, kun Rönns huomaa, että löysille silmukoille jätettävät johdot olisivat liian lähekkäin toisiaan. Jos ne osuisivat toisiinsa, seurauksena olisi oikosulku ja valokaari. Rönns kertoo, ettei niin ole kuitenkaan koskaan tapahtunut. Ilmassa kuuluu narskuntaa, kun Söderman irrottaa viimeisen johdon. Sähkö siellä kipinöi, Rönns selittää. Sitten on vuorossa maadoitustyövaihe. Maadoituksella suojataan töihin ryhtyvät metsurit. Maadoitus tehdään kiinnittämällä sähköjohtoihin kupariliina. Kun työ on valmis, Rönns tarttuu puhelimeensa ja soittaa metsureille, jotka odottavat työlupaa. Heti kun Rönns sulkee puhelimen, merenlahden yli kantautuu moottorisahan jyrähdys. Aurinkoisen päivän helppo työkohde Nosturikorista alas kiipeävät asentajat kertovat, että tämänkertainen työ oli aika helppo. Avojohdoissa oli valmiiksi jännitetyöliittimet, joten ne voitiin ruuvata auki eristyssauvalla. Seuraavaksi miehet ovat menossa jännitetyöhön paikkaan, jossa johdot ovat vanhempia. Niissä ei ole liittimiä, joten miehet käyttävät saksilla varustettua eristyssauvaa. Johdot leikataan ja niihin kiinnitetään jännitetyöliittimet. Tämänkertaista työtä helpottivat myös nosturiauto ja se, että Roy Rönns oli käynyt etukäteen paikalla katsomassa, millaisia työkaluja työssä tarvitaan. Jännitetyötä voidaan tehdä pylvästyönäkin, mutta eristyssauvan kannatteleminen on sitä raskaampaa, mitä pitempi välimatka on, Kaj sanoo. Ohut sauva ei tunnu kovin painavalta, kun sitä nostaa maasta vaakatasossa. Mutta kun sauvan nostaa pystyyn työskentelyasentoon ymmärtää, että jännitetyössä tarvitaan myös fyysistä voimaa. Turvallisen työn edellytyksenä on, että työparina toimivat asentajat voivat luottaa toisiinsa ja että työnjako on selvä. Rauhallisesta mielestä on myös etua tässä työssä, Rönns lisää. nette 2/

14 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Testissä painepesurit Kevään Nette-testissä pestiin autoja ja polkupyöriä kotikäyttöön tarkoitetuilla painepesureilla. Testaajina oli kolme Pohjanmaan pelastuslaitoksen palomiestä. Testiryhmän mielestä Clen tuntui painepesureista kestävimmältä ja laadukkaimmalta. Tikasautoa pesee Kim Widjeskog 14 nette 2/2015

15 NETTE TESTAA Pitkä ja joustava letku tekee Clenistä testivoittajan, sekä Tomas Padan, Kim Widjeskogin ja Anders Mecklinin suosikin. Palomies-sairaankuljettajat Anders Mecklin, Tomas Pada ja Kim Widjeskog testasivat kotonaan noin viikon ajan kaikkia testiin valittuja painepesureita. Vertailtavina olivat Kärcher K4 Premium, Nilfisk E Xtra ja Clen G 145 Plus. Testaajien mukaan kaikki laitteet toimivat siten kuin valmistajat ovat tarkoittaneet eli niillä pesee kotioloissa sujuvasti esimerkiksi autot, polkupyörät ja matot. Vertailu oli vaikeaa, koska erot ovat pieniä. Laitteet ovat teknisesti aika samankaltaisia, Anders Mecklin sanoo. Materiaalit toivat voiton Clenille Mutta kun painepesureilla pesi monta päivää peräkkäin, pieniä eroja alkoi löytyä. Testiryhmä oli testin päättyessä yksimielinen voittajasta: Clen on näistä painepesureista laadukkaimman tuntuinen, miehet sanovat. Laadun ja kestävyyden vaikutelma syntyy muun muassa materiaaleista. Pesukahvan teräsputkessa on messinkiset kierreliittimet ja suutinputki on terästä. Clenin vesijohto on testin paras: teräsvahvistettu kumipaineletku on notkea ja joustava ja sitä paitsi myös pisin: 12 metriä. Sillä ylettyy pesemään ympäriinsä pitkänkin auton. Clenin letku oli ehdottomasti paras käyttää, Tomas Pada sanoo. Testaajat pitivät myös pesukahvaa sopivan pituisena, ja pesukahvan lukitus oli testin laitteista paras. Lukitus estää esimerkiksi lasta käynnistämästä vesisuihkua vahingossa. Testaajat pitivät myös Clenin muotoilua tyylikkäänä. Letkukelasta löytyi heikkouksia Clenin letkukelan veivi ja lukko saivat testaajilta moitteita. Veivi on hutera ja pieni, ja lukko on huono, Kim Widjeskog sanoo. Clenin heikkouksiin testaajat lukevat myös sen, ettei painepesurissa ole ollenkaan paineensäätöä. Vain vesisuihkun muotoa voi muuttaa. Clenin turbosuutin ei ollut testaajien mielestä yhtä hyvä kuin muissa painepesureissa. Ehkä se johtuu paineletkun pituudesta, he arvelivat. Clenissä oli pienimmät renkaat, joten sen siirtäminen soralla on hankalaa. Toisaalta pitkän letkun ansiosta painepesuria ei tarvitse kovin paljon siirrelläkään, Anders Mecklin toteaa. Kärcher oli testin kevyin painepesuri Kärcher on testin kevyin. Se painaa ilman varusteita noin 11 kiloa ja varusteiden kanssa 14 kiloa, kun kilpakumppanit ovat noin 19-kiloisia. Keveys on sekä hyvä että huono asia. Kärcher kaatui tosi helposti, koska se on niin kevyt. Mutta kevyttä laitetta on tietysti helppo siirrellä, Kim Widjeskog sanoo. Anders Mecklin lisää, että painepesurista piti aina pitää toisella kädellä kiinni, kun nette 2/

16 Kärcher on testin kevyin painepesuri, 14 kiloa varusteineen. Se siirtyy kevyesti paikasta toiseen. Tomas Pada näyttää mallia. vesiletkua veti ulos laitteesta. Jos ei pitänyt, painepesuri kellahti kumoon. Kärcherin käyttöönottaminen kesti kauemmin kuin kilpakumppaneiden, koska laitteessa oli enemmän koottavia osia. Muut painepesurit sai ottaa suurin piirtein suoraan myyntipakkauksesta käyttöön. Käyttöohje oli kyllä hyvä, mutta irto-osien takia asennus kesti 20 minuuttia, Tomas Pada kertoo. Kärcherin suurimpana heikkoutena testaajat pitivät sitä, että paineletkun pituus on vain 6 metriä. Kärcher levittää pesuaineen parhaiten Hyvää Kärcherissä oli esimerkiksi se, että vedenpainetta voi säätää helposti pesukahvan suutinta kääntämällä. Myös pesuaineen levitys sujui Kärcherillä parhaiten. Pesuaine jää parhaiten pestävään pintaan Kärcherillä. Muissa pesureissa vettä tulee niin paljon pesuaineen mukana, että se huuhtoutuu heti pois, miehet kertovat. Testaajat ovat sitä mieltä, että kaikki testin painepesurit tuhlaavat pesuainetta. He neuvovat käyttämään pesuaineen ruiskuttamiseen erillistä painepulloa, jolloin pesuaineen määrää voi säätää paremmin itse. Testaajien mielestä Kärcher on hyvä valinta sellaiselle, joka tarvitsee paljon erilaisia lisäosia. Kärcherissä oli käyttöohjeen lisäksi erittäin hyvä kuvallinen lisävarusteluettelo, jollaista muilla ei ollut, Kim Widjeskog sanoo. Nilfisk tuli hyväksi kakkoseksi Palomiesten mielestä Nilfisk oli painepesuritestin hyvä kakkonen. 9 metrin pituinen paineletku alkaa olla jo hyvän pituinen. Nilfiskin letku kelautuu testaajien mukaan kaikkein parhaiten takaisin kelalle. Se on alumiinisen letkuohjurin ansiota. Nilfiskissä on isot pyörät, ja sitä on helppo liikuttaa paikasta toiseen. Plussaa testaajat antavat myös siitä, että Nilfiskin kuljetuskahva on teleskooppinen eli sen korkeutta voi säätää. Nilfisk on testin pesureista matalin, kun kahvan painaa alas. Painepesuri mahtuu hyvin pystyasennossa esimerkiksi auton takakonttiin, Tomas Pada sanoo. Testaajien mielestä Nilfiskin turbosuutin on testin tehokkain. Nilfisk oli käyttövalmis kolmessa minuutissa Laite oli helppo koota. Se oli käyttövalmis kolmessa minuutissa, Anders Mecklin kertoo. Kim Widjeskog ei pitänyt Nilfiskin pesukahvasta, koska se ei tuntunut tarpeeksi tukevalta ja turbosuuttimen vaihtaminen pesukahvan päähän oli hankalaa. Pesukahva ei pysy paikallaan, vaan pyörii, kun suutinta vaihtaa, Kim Widjeskog sanoo. Pesuvesi järvestä tai tynnyristä Testaajat pitävät hyvänä sitä, että kaikki testin painepesurit toimivat myös ilman vesijohtoverkostosta otettavaa vettä. Pesuveden voi ottaa erillisestä vesiastiasta tai vaikka järvestä. Painepesuriin on tosin liitettävä silloin erillinen suodatin veden puhdistamiseksi. Tämä on hyvä ominaisuus. Esimerkiksi veneen saa pestyä muutamalla sangollisella vettä, kunhan painepesurille vaan saa sähköä, Anders Mecklin kehuu. Kaikki painepesurit saavat kiitosta myös siitä, että niissä on telineet varusteille. 16 nette 2/2015

17 Kaikissa testin painepesureissa on hyvät paikat varusteille. Painepesurin säilyttäminen on helppoa eikä varusteita tarvitse kaivella hyllyistä tai laatikoista, vaan pesemään pääsee heti. Pitkä ja joustava letku tekee Clenistä testivoittajan ja Tomas Padan, Kim Widjeskogin ja Anders Mecklinin suosikin. Tuotenimi ja malli Nilfisk E Xtra Kärcher K4 Premium Clen G 145 Plus Hinta 379 (Netrauta) 299 (Kärcherin verkkokaupassa) 299 (Agrimarket) Paineletkun pituus 9 m 6 m 12 m Maksimipaine 140 bar 130 bar 140 bar Vesimäärä 500 l/h, maksimissaan 7 l/min. 420 l/h, maksimissaan 7 l/min. 450 l/h, maksimissaan 6,7 l/min. Paino 19 kg 14 kg 19 kg Mitat 35 x 40 x 90 cm 29 x 33 x 88 cm 35 x 35 x 85 cm Liitäntäteho W W W Äänenvoimakkuus 72 db 75 db 84 db Vakiovarusteet Pesusuutin, turbosuutin, pesuainepullo Suihkuputki, rotojet-suutin, joka suihkuttaa pyörivää, pistemäistä vesisuihkua, tulovesiletkun pikaliitin ¾, suodatin, pullo pesuainetta. Pesusuutin, turbosuutin, tulovesiletkun pikaliitin ¾ ja suodatin. nette 2/

18 LYHYESTI Tuulivoiman osuus kasvaa Tuulivoiman osuus Vaasan Sähkön hankinnasta kasvaa ja vuonna 2016 se on noin 7,5 prosenttia. Tuotantoa tänä kesänä kasvattaa Vaasan Vähäänkyröön valmistunut Torkkolan tuulivoimapuisto, joka on Pohjanmaan ensimmäinen suuri tuulivoimapuisto. Torkkolan puisto koostuu 16 tuulivoimalasta. Se tuottaa sähköä vuodessa noin sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Puiston on rakentanut EPV Tuulivoima Oy ja noin puolet puiston tuottamasta energiasta tulee Vaasan Sähkölle. Ilmajoen Santavuoreen rakennetaan toinen 16 tuulivoimalan tuulivoimapuisto, jonka arvioitu valmistumisaika on syksyllä Rakennuttaja on EPV Energia Oy. Päästötön sähköntuotanto on voimakkaasti lisääntynyt EPV Energian tuotannossa ja sitä kautta myös Vaasan Sähkön hankinnassa, sillä suurin osa Vaasan Sähkön hankkimasta sähköstä tulee EPV Energialta. Vaasan Sähkön omistusosuus Ilmajoen tuulivoimapuistosta on 20 prosenttia. 130 km maakaapelia korvaa sähköpylvästä Vaasan Sähköverkko Oy poistaa noin sähköpylvästä jakelualueeltaan tämän vuoden aikana. Sähköpylväiden tilalle asennetaan noin 130 km maakaapelia. Kaapelointi parantaa verkon varmuutta eri sääolosuhteissa. Maakaapelointia tehdään jatkuvasti. Tänä kesänä siihen panostetaan erityisesti, kertoo Vaasan Sähköverkon suunnittelupäällikkö Karl-Gustav Kolam. Tämän vuoden kolme suurinta työmaata käynnistyvät kaikki kesän aikana. Yksi työmaa on Vaasan Ristinummen ja Mustasaaressa sijaitsevan Lintuvuoren teollisuusalueen välillä. Siellä poistetaan 170 sähköpylvästä, joissa on 20 kv johdot, ja tilalle asennetaan 7,8 km maakaapelia. Toinen iso työmaa on Mustasaaren Koivulahdessa. Siellä 4,2 km maakaapelia korvaa 64 kappaletta 20 kv sähköpylvästä. Kolmas iso työmaa on Maalahden keskustan ja Maalahden teollisuusalueen välillä. Siellä yhteensä 121 kappaleen 20 kv sähköpylvään tilalle vaihdetaan 10,1 km maakaapelia. Asennamme myös lisää kauko-ohjattavia katkaisijoita ja erottimia. Sähkökatkon sattuessa löydämme siten vikakohdan nopeammin, Kolam sanoo. Kun sähköjohdossa on jokin vika, katkaisija laukeaa, mikä johtaa sähkökatkoon rajatulla alueella. Vaasan Sähköverkko pystyy palauttamaan sähköt alueelle vaiheittain niin, että vikakohta voidaan paikantaa lähimpään katkaisijaan. Se nopeuttaa vianselvitystä, kun vika-alue on pieni. Sähkö kulkee kauko-ohjattavan katkaisijan kautta ennen kuin se jatkaa matkaa johtoa pitkin. Jos sähköjohtoon tulee jokin vika, katkaisija laukeaa, jotta sähkökatko koskisi vain rajattua aluetta. Markku Mäntymaa in memoriam Vaasan Sähkö Oy:n hallituksen jäsen kansanedustaja Markku Mape Mäntymaa menehtyi vaikean sairauden murtamana lauantaina Markku oli yhtiön hallintoneuvoston jäsen ja yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 2001 alkaen. Muistamme Markkua lämmöllä yhtiön hyväksi tehdystä työstä. Hänellä oli kyky tuoda inhimillinen näkökulma päätöksentekoon. Uusi toimitalo oli luetuin juttu Saimme vastausta tämän vuoden ensimmäisessä Nette-lehdessä olleeseen lukijakyselyyn. Kiitos kaikille vastanneille! Palautteenne on meille tärkeää, sillä palautteen avulla pystymme kehittämään asiakaslehteämme. Lukijakyselyn mukaan artikkeli Vaasan Sähkön uudesta toimitalosta nousi viime lehden suosituimmaksi jutuksi. Tulevissa lehdissä haluaisitte lukea lisää energiasäästövinkkejä. Myös Nette-lehden tekemille testeille on tilausta ja toivoitte erityisesti testejä, joissa käytetään eri kodinkoneita. Kaikkien vastanneiden kesken arvottu ipad on luovutettu Anne Majanevalle Vaasaan. 18 nette 2/2015

19 RISTIKKO Maaliskuun Nette lehden ristikkovastauksia tuli yhteensä 473 kpl. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus mennessä osoitteeseen: Nette-ristikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, Vaasa tai sähköpostin liitteenä: Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kaksi varavirtalähdettä, 5200 mah Nette 1/2015 ristikon voittajat ovat Jaana Saari, Vaasa ja Esa Päkkilä, Haukipudas Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/

20