Sisällysluettelo 1. VUORORYHMIS VEKKULI OPPIMISKÄSITYKSEMME FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ...

Transkriptio

1 TAIVALKOSKEN KUNTA

2 Sisällysluettelo 1. VUORORYHMIS VEKKULI OPPIMISKÄSITYKSEMME FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINNALLISET PAINOTUKSET KASVATUSKUMPPANUUS JA OMAHOITAJUUS TYÖN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI LIITE 1. VEKKULIN PÄIVÄN KULKU... 12

3 1. Vuororyhmis Vekkuli Vekkuli on 12-paikkainen vuororyhmäperhepäivähoitokoti, joka sijaitsee Urheilutiellä. Rakennus on ollut aikaisemmin vanhusten palveluasuntolana ja lasten ryhmäperhepäiväkotina se on toiminut tammikuusta 2011 lähtien. Paikka sijaitsee lähellä koulua, kirjastoa ja urheilukenttää. Lisäksi Tynnyrimutkan leikkikenttä on lähistöllä. Ryhmiksen lapset ovat iältään 1-6-vuotiaita. Hoitoa järjestetään ympärivuorokautisesti ja viikonloppuisin lasten vanhempien työvuorojen mukaan. Myös esikoululaisten aikaista aamu- ja myöhäistä iltahoitoa järjestetään Vekkulissa. Työntekijöinä toimivat lastenhoitaja / vastaava työntekijä Ulla Väisänen ja perhepäivähoitajat Vuokko Loukusa, Eija Rääpysjärvi, Raili Taivalkoski, Anna Luukkonen ja Saara Hiltunen. Lounas ja päivällinen tilataan Vekkuliin keskuskeittiöltä. Ruokalista on nähtävillä Taivalkosken kunnan internetsivuilla. Yhteystiedot: Urheilutie 2 D, Taivalkoski Puh

4 2. Arvopohja ja toiminta-ajatus Toteutamme työssämme varhaiskasvatuksen yhteisiä arvoja ja toiminta-ajatuksia. Näitä ovat lapsilähtöisyys, turvallisuus ja ammatillisuus. Työn tukijalkana ja punaisena lankana ovat yhteiset arvot. Olemme kartoittaneet varhaiskasvatuksen arvopohjaa henkilökunnalle ja vanhemmille järjestetyillä kyselyillä. Lisäksi vanhempainilloissa ja hoitajien yhteisissä palavereissa on pohdittu arvoja ja sitä miten hoitopaikassa saadaan ne todennettua. Työn perustana on ammatillisuuteen liittyviä arvoja kuten rehellisyys ja johdonmukaisuus, suvaitsevaisuus, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen sekä arvostaminen. Kaiken toiminnan ja yhteistyön perustana tulee olla avoimuus. Kyselyihin vastanneista lähes kaikki arvostavat eniten turvallisuutta, joka luodaan selkeillä ja johdonmukaisilla, rakastavilla rajoilla. Vanhempien mielestä tärkeimmät asiat toiminnassa ovat leikki ja liikunta. 3. Oppimiskäsityksemme Lapsi on oppija, vuorovaikutuksen aktiivinen osapuoli ja vaikuttaa myös itse kasvatus- ja oppimistilanteisiin. Hänellä on omia kiinnostuksen kohteitaan ja kokemuksiaan, jotka luovat pohjan oppimiselle. Lapsen luontainen uteliaisuus, vireys ja leikkimielisyys edistävät oppimista Vekkulin oppimisympäristössä, jossa hän saa olla aktiivinen, sosiaalinen ja tutkiva osallistuja. Aikuinen on yhdessä lapsen kanssa tekemässä erilaisia asioita. Aikuisen vastuulla on huolehtia virikkeellisestä ympäristöstä sekä johdonmukaisesta ja havainnoivasta ohjauksesta. Kasvatustoiminnassamme pyrimme löytämään lapsen omat voimavarat ja kyvyt. Lapsen omien vahvuuksien tukeminen antaa perustan haasteiden voittamiseen. Lapselle annetaan vapautta yrittää ja tutkia, erehtyä ja korjata erehdyksiä. Myönteisen minäkuvan kehittymiseksi lapsen tulee saada kokemuksia valintojen teosta, onnistumisesta ja kyvystä hallita ympäristöään. Kokemuksia minäkuvan rakentamiseen lapsi saa omaehtoisten toimintojen lisäksi toimiessaan yhdessä toisten lasten kanssa sekä yhteisissä ryhmätilanteissa. 4. Fyysinen oppimisympäristö Vekkulin tilat ovat kodikkaat. Käytössä on iso tupakeittiö, kaksi leikkihuonetta, yksi makuuhuone pienimmille lapsille ja iso askarteluhuone / makuuhuone. Lisäksi on toimisto, naulakkohuone lasten vaatteille, sauna ja kylpyhuone. Pitkä käytävä innostaa pallo- ja juoksuleikkeihin ja lapset saavat turvallisesti purkaa energiaansa myös sisällä. Vekkulissa on iso, metsäinen aidattu piha. Siellä on kiipeilyteline, leikkimökki, keinut, hiekkalaatikko ja pieni liukumäki. Lisäksi käytämme läheisen yläkoulun salia liikuntatuntien pitämiseen. 3

5 5. Psyykkinen oppimisympäristö Psyykkinen oppimisympäristö käsittää kasvatusilmapiirin, vuorovaikutustavat sekä toimintamallit ja -menetelmät. Pyrimme luomaan turvallisen, vapautuneen ja mukavan ilmapiirin, jotta pystyisimme tukemaan ja auttamaan lasten tunne-elämän kehitystä. Sosiaalinen ilmapiiri liittyy läheisesti psyykkiseen näkökulmaan. Sosiaaliseen oppimisympäristöön kuuluvat lasten ja aikuisten vuorovaikutussuhteet. Vanhempien ja henkilöstön välinen suhde sekä vanhempainkeskustelut vaikuttavat sosiaaliseen ympäristöön. Päivähoidon yhteiset tapahtumat kuten retket, teatterit ja kirkkokäynnit luovat yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä antavat elämyksiä ja kokemuksia. Emotionaalinen tarkastelunäkökulma liittyy psyykkiseen ympäristöön. Se käsittää tunne-elämän rakentamisen ja tukemisen sekä siihen kuuluvat tunneälytaidot. Pettymys- ja häviämistilanteissa harjoitellaan turvallisesti aikuisen tuella negatiivisten tunteiden hallintaa. Esteettisestä näkökulmasta huomioidaan ympäristön selkeys, taiteet ja kauneuden havainnoiminen. Yhdessä lasten kanssa huolehdimme siitä, että luomme viihtyisän ja harmonisen oppimisympäristön. 4

6 6. Toiminnalliset painotukset Päivittäin toistuvat perushoitotilanteet kuten pukemiset, riisumiset, ruokailut, lepohetki sekä siisteydestä huolehtiminen luovat pohjaa lapsen oppimiselle. Ne järjestetään mahdollisimman rauhallisiksi tilanteiksi, joissa lapsi saa opetella omatoimisuutta omien taitojensa mukaisesti. Kielivalmiudet ovat oppimisvalmiuksien perusta. Kuuntelemalla ja omalla esimerkillämme me tuemme lapsen kielellistä oppimista. Meillä on paljon kirjoja esillä, jotta lapset voivat niitä halutessaan tutkia tai pyytää lukemaan. Satujen, runojen ja lorujen lisäksi me myös riimittelemme. Päivälevolle mentäessä luemme unisatuja. Yhteisillä tuokioilla lapset voivat kertoa vuorotellen kuulumisiaan sekä oppivat kertomaan ja kuuntelemaan. Kielelliset taidot kehittyvät lapsilla vuorovaikutuksessa myös toisten lasten kanssa toimiessa ja leikkiessä. Naperoviikko on vuosittain Taivalkoskella vietettävä lasten kulttuuriviikko, jolloin lapsille tarjotaan teatteriesityksiä ja erilaisia lastenkirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. Kirjaston kanssa teemme yhteistyötä mm. satutuokioiden muodossa. Leikki on tärkeä osa lapsen kehitystä ja sille pyrimme varaamaan mahdollisimman paljon aikaa. Ympäristö luodaan sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaiset leikit. Tarvittaessa aikuinen tukee, rohkaisee ja ohjaa leikkejä. Leikki kehittää lapsen luovuutta ja mielikuvitusta ja se vaikuttaa myös sekä kielellisten, sosiaalisten, tiedollisten että motoristen taitojen oppimiseen. Leikin avulla lapsi rakentaa maailmankuvaansa ja jäsentää suhdettaan ympäristöönsä sekä muihin ihmisiin. Vekkulissa lapsella on mahdollisuus leikkiä pienissä ryhmissä tai halutessaan omassa rauhassa. Lelujen kerääminen on yleensä selvä lopetus leikille. Esimerkiksi rakenteluleikki voidaan jättää siivoamatta, jos lapsi haluaa jatkaa sitä myöhemmin. Lasten liikuntaan kiinnitämme paitsi suunnittelussa myös käytännössä huomioita. Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta, lisäksi se edistää oppimista. Liikkuessa lapsen liikunta- ja tukielimistö (luusto, lihakset, jänteet, nivelet), hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä hermosto saavat luonnollista ja monipuolista kuormitusta. Normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi riittävä päivittäinen kuormitus on välttämätöntä. Lapsi tarvitsee päivittäin vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Pyrimme järjestämään ohjattuja liikuntatuokioita viikoittain. Olohuoneessa on mahdollista järjestää pienimuotoisia jumppatuokioita (satu-, musiikki-, välinejumppa) ja käytävällä pelata sählyä pienellä porukalla. Kerran viikossa pidämme jumppatunnin yläkoulun salissa. Pihalla on mahdollista juosta, pallotella, keinua, hyppiä tai leikkiä liikunnallisia yhteisleikkejä. Kävelyretkiä teemme lähes viikoittain lähiympäristössä. Kesällä on voimme käyttää lähellä sijaitsevaa urheilukenttää. 5

7 Taiteellinen ilmaisu sisältää muun muassa musiikkia, kuvallista ilmaisua, teatteria, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta. Kasvattajien tulee antaa lapselle aikaa, rauhaa, tilaa ja mahdollisuuksia erilaisiin taiteellisiin kokemuksiin. Rohkaisemme lasta luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön omalla esimerkillämme. Lapset voivat maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella ja keksiä satuja tai runoja. Roolivaatteet ja käsinuket mahdollistavat näyttelemisen ja esiintymisen. Vekkulissa on aina paperia, värikyniä, liimaa, askartelukartonkia ja muovailuvahoja, rakennuspalikoita sekä erilaisia pelejä, jotka ovat vapaasti lasten saatavilla. Musiikin maailmaan matkataan tutustumalla erilaisiin soittimiin ja musiikkilajeihin. Pienimuotoisia lauluhetkiä pidämme lähes päivittäin. Lapset voivat tehdä musiikkia itse tamburiineilla, marakasseilla ja kellopeleillä. Jo syntymästä saakka lapselle on luontaista tutkiva ihmettely. Vekkulissa käytössä oleva pienryhmätoiminnan muoto, projektityöskentely kannustaa lapsia ja työntekijöitä tutkimisen maailmaan. Tutkimalla lapsi oppii uusia asioita yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kautta. Kasvattajan tehtävä on luoda tutkimiselle innostava ja kannustava ilmapiiri. Monipuoliset materiaalit ja välineet innostavat oppimaan. Piha ja lähiluonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä. Meillä on oivat mahdollisuudet tehdä retkiä lähiympäristöön ja tutkia luonnon monimuotoisuutta. 6

8 Muita keskeisiä varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita eli orientaatioita ovat: Matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio. Sisältöalueita ei ole tarkoitus opiskella, vaan ne liitetään lapsen arkipäivän tilanteisiin. Lapset havainnoivat eri asioita ja muodostavat niistä omia käsityksiään. Matemaattinen orientaatio on laskemista, vertaamista ja päättelemistä leikinomaisesti arkielämän eri tilanteissa. Harjoittelemme matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia esimerkiksi erilaisten leikkien, pelien, laulujen ja liikunnan avulla. Joka aamu katsomme kalenterista monesko päivä, mikä kuukausi ja mikä vuosi on. Luonnontieteellinen orientaatio on luonnonilmiöiden, eläinten ja kasvien tarkkailua eri vuodenaikoina lapsen lähiympäristössä. Kalenteria seuratessamme nimeämme vuodenaikoja ja tarkkailemme vuodenajalle tyypillisiä sääilmiöitä ja luonnon vallitsevaa tilaa. Keskustelemme aiheeseen liittyvistä asioista. Tutkimme kirjoista kasveja ja eläimiä sekä keräämme luonnosta materiaalia tutkittaviksi. Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakentuu kuva menneisyydestä ja nykyisyydestä. Historiasta voimme saada tietoa esimerkiksi vierailemalla kotiseutumuseossa, yli satavuotiaassa Jalavan kaupassa ja vanhusten luona. Lapset voivat tuoda kotoa tai isovanhemmilta tutkailtaviksi vanhoja esineitä, joista keskustelemme ja mietimme, millaista elämä oli ennen vanhaan. Esteettisen orientaation kohteista syntyy lapselle esimerkiksi kauneuden, harmonian ja tyylin tuntemuksia. Kiinnittämällä huomiota esimerkiksi tekstiileihin, viherkasveihin sekä lasten töiden esille asetteluun, voimme luoda viihtyisyyttä ja edesauttaa esteettisten elämysten muodostumista lapsille. Lisäksi luonnonilmiöiden ihastelu on tärkeää. Eettisessä orientaatiossa tarkastellaan mm. oikea ja väärän, hyvän ja pahan sekä totuuden ja valheen kysymyksiä. Näitä asioita mietimme lähes päivittäin. On tärkeää, että lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi asioita pohdittaessa ja ratkottaessa. Erilaiset pelot, syyllisyyden ja ahdistuksen tunteet kuuluvat myös lasten elämään, joten lapsen kehitystaso huomioidaan aina miettiessämme oikeanlaista lähestymistapaa. Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa tuomme lapsen arkeen tietoa, kokemuksia ja tunnelmia kirkkovuoden tärkeimmistä juhlapyhistä. Annamme lapselle aikaa ihmetellä, hiljentyä ja kysellä. Kunnioitamme perheen uskonnollista tai katsomuksellista näkemystä. Seurakunnasta vierailee kuukausittain työntekijä pitämässä aamutuokion lapsille. Käymme joka vuosi lasten kanssa elonkorjuukirkossa syksyllä, joulukirkossa ja kevätkirkossa toukokuussa. 7

9 Meille on tärkeää, että lapsella on hyvä olla Vekkulissa. Kasvattajien yhteiset pelisäännöt ja kasvatustavoitteet ovat asioita, joista keskustelemme. Näin luomme lämpimän, välittävän ja turvallisen ilmapiirin. Kiinnitämme huomiota siihen, miten saamme aikaan yksilöllisyyteen perustuvan, tasaarvoisen ja rauhallisen ympäristön. 8

10 7. Kasvatuskumppanuus ja omahoitajuus Kasvatuskumppanuus on hoitohenkilöstön ja vanhempien välistä kunnioittavaa vuorovaikutusta. Se edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista sekä vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja -vastuun tunnistamista ja hyväksymistä. Luomme kasvatuskumppanuuden pohjan heti tutustumisvaiheessa. Perheillä on mahdollisuus tutustua hoitopaikkaan ja henkilökuntaan ennen hoitosuhteen alkua. Jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja. Jos vanhemmat haluavat, lapsen omahoitaja ja lastenhoitaja käyvät tutustumassa perheeseen heidän kotonaan. Ensimmäisessä tapaamisessa keskustelemme lapsen tavoista ja tottumuksista sekä teemme hoitosopimuksen. Tarvittaessa omahoitajan työajat ja lapsen hoitoajat sovitetaan yhteen vähintään kahden viikon ajaksi. Omahoitajuus pohjautuu lapsen ja hoitajan kiintymyssuhteeseen. Tällä halutaan helpottaa sitä ahdistusta, mitä ero päivähoidon ajaksi läheisestä aikuisesta ja useat uudet ihmissuhteet saattavat aiheuttaa lapsessa. Omahoitajuus jatkuu koko lapsen hoitosuhteen ajan. Tutustuttuaan lapseen paremmin, omahoitaja käy vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun ja he laativat yhdessä lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman (lapsen vasu). Vanhempien asiantuntijuuden lisäksi teemme lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä havaintoja, jotka tuomme vanhempien tietoon. Päivittäiset kuulumisten vaihdot hoitoon tullessa ja kotiin lähtiessä ovat arkista kasvatuskumppanuutta. Tarvittaessa käytämme myös viestivihkoa. Toivomme vanhempien pystyvän keskustelemaan kanssamme avoimesti ja luottamuksellisesti. Vanhempainillan järjestämme toimintakauden alettua syksyllä. Tärkeäksi yhteistyömuodoksi koemme erilaiset retket ja juhlat, kuten joulujuhlat sekä isän- ja äitienpäiväkahvittelut. Näiden tapahtumien yhteydessä vanhemmillakin on mahdollisuus tutustua toisiinsa. Otamme mielellämme vastaan kehittämisideoita ja palautetta toiminnastamme. 9

11 8. Pienryhmätoiminta Vekkulissa Suunnittelu Suunnittelun merkitys korostuu vuororyhmiksen arjen sujumisessa. Lasten omat kiinnostuksen kohteet toimivat suunnannäyttäjänä toiminnan suunnittelulle. Lapsen havainnointi ja vasu tukevat suunnittelua. Se, mitä lapsiryhmässä kulloinkin touhutaan ja mistä hoitopäivä muodostuu, riippuu useasta tekijästä. Kalenteri ja vuodenkulku ovat luontevia määrittelijöitä toiminnan sisällön suunnittelulle. Toiminnan suunnittelussa varaamme aikaa lasten kiinnostuksista nouseville projekteille. Myös paikalliset olosuhteet ja erikoispiirteet (mm. Koillismaan upea luonto) suuntaavat toimintaa. Jokapäiväistä toimintaa rauhoittaa siirtymätilanteiden suunniteltu etukäteen, esimerkiksi ulosmenon porrastaminen. Viikkosuunnitelma muotoutuu, kun kaikkien hoitolasten hoitopäivät ja -ajat ovat tiedossa. Suunnitelma on vanhempien nähtävillä eteisen ilmoitustaululla. Pienryhmätoiminta ja projektityöskentely Taivalkoski on ollut mukana Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa ( ), jossa päivähoidon tavoitteena on pienryhmätoiminnan ja omahoitajuuden kehittäminen. Vekkuli toimii kehittämisyksikkönä, jossa pienryhmätoimintaa lähestytään Reggio Emilia pedagogiikan ja projektityöskentelyn pohjalta. Pienryhmätoiminta mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja tutustumisen lapseen. Lapsilla ja aikuisilla on mahdollisuus työskennellä kiireettömästi pienessä ryhmässä. Lapset jaetaan pienryhmiin aamu- ja välipalan jälkeen. Pienryhmät eivät ole pysyviä vuorohoidon luonteen vuoksi. Olemme ottaneet työmuodoksi projektit, joiden ideat nousevat joko lapsilta tai aikuisilta lapsihavaintojen pohjalta. Projekteissa syvennytään johonkin aiheeseen pidemmän aikaa tutkimisen ja tekemisen avulla (aiheeseen liittyvät leikit, laulut, askartelut ja kirjat, yms.). Esimerkiksi keväällä 2013 on ollut koiraprojekti. Aihetta käsitellään niin kauan kuin se lapsia kiinnostaa. Projektien pitkäkestoisuus tuo vuorohoitoon jatkuvuutta ja lapsi voi aina hoitoon tullessaan palata tutun projektin ja tekemisen pariin. Projektityöskentelyyn kuuluu olennaisena havainnointi dokumentointi. Vekkulissa työntekijät kirjoittavat muistiin lasten ajatuksia sekä valokuvaavat puuhastelua ja tuotoksia, joita voidaan laittaa myös lasten omiin kasvun kansioihin. Lapsi saa kokea olevansa tärkeä ja, että hänen sanomisensa ja tekemisensä ovat merkityksellisiä ja tallentamisen arvoisia. Oulun yliopiston opettaja Satu Karjalainen on ollut pienryhmätoiminnan ja projektityöskentelyn kehittämisen tukena keväästä 2012 lähtien. 10

12 9. Työn kehittäminen ja arviointi Taivalkosken päivähoidossa on aloitettu johdonmukainen koulutuksen suunnittelu ja seuranta. Vuonna 2010 keskityimme kasvatuskumppanuuteen. Aiemmat koulutukset ovat liittyneet muun muassa vuorovaikutustaitoihin, liikuntaan ja työyhteisön kehittämiseen. Vekkulin työntekijät ovat perehtyneet pienryhmätoimintaan ja projektityöskentelyyn keväästä 2012 lähtien. Yksilökoulutusten anti jaetaan kaikille kuukausipalaverien yhteydessä. Henkilöstökyselyjä tehdään säännöllisesti, minkä pohjalta voimme päivittää kasvatustyön tavoitteita ja keinoja. Joka kuukauden viimeisellä viikolla kokoonnumme päivähoidonohjaajan johdolla yhteiseen palaveriin kuulemaan mietteitä kuluneesta kuukaudesta. Kerran vuodessa päivähoidonohjaaja kutsuu työntekijän kehityskeskusteluun, jolloin on mahdollisuus keskustella rauhassa ja luottamuksella työhön liittyvistä asioista. Lisäksi on mahdollista saada työnohjausta. Lapsen hyvä arki 2 hankkeen Taivalkosken päivähoidon kehittäjäryhmä on muokannut Vekkulin vasun yhteistyössä Vekkulin työntekijöiden kanssa. Kehittämistyö alkoi keväällä 2012 kestäen keväälle Kehittäjäryhmään kuuluivat Hanna Suutari, Ulla Väisänen, Hanna Uusitalo, Sirkka Uusitalo, Katja Seiteri ja Saara Autio. Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä voisi täyttää paikkansa ja löytää itsensä Maria Jotuni 11

13 LIITE 1. Vekkulin päivän kulku Vekkulin päivän kulku: Klo 5 7 Vekkuli avataan lasten hoitoaikojen mukaan. Rauhallista puuhailua, kuten askartelua, pelejä ja kirjojen lukemista 8 Aamupala 8.30 Toimintatuokio (leikkiä, liikuntaa, musiikkia, kädentaitoja) 9 Ulkoilu (säänmukainen varustus, myös sadesäällä pyrimme ulkoilemaan) 11 Ruokailu Päivälepo (unimusiikkia / satuja) Rauhallista puuhastelua 14 Välipala Leikkiä, aamun askareiden jatkamista 15 Ulkoilu (säätilanteen mukaan) 17 Ruokailu Toimintaa, askartelua, leikkiä, pelien pelaamista 20 Iltapala 21 Nukkumaanmeno Vekkuli menee kiinni sen mukaan, miten lasten hoitoajat on ilmoitettu. Lasten päivälepo ei välttämättä tarkoita nukkumista. Kaikki lapset kuitenkin rauhoittuvat noin puoleksi tunniksi kuuntelemaan satua tai musiikkia. Pyrimme olemaan lasten kanssa mahdollisimman paljon ulkona, mutta sää voi vaikuttaa ulkoiluaikatauluun. 12