Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista

Transkriptio

1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen integroiminen hoitotyön johtamisen rakenteisiin ja käytäntöihin kehittämällä tiedolla johtamista Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella Loppuraportti 4

2 1(9) Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Mari Hakkala Ensiluonnos Mari Hakkala Tekstin täydennys Minna Pohjola Tekstin täydennys Mervi Siekkinen Tekstin täydennys Minna Pohjola Ulkoasu ja julkaisu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN KUVAUS Tausta ja tarkoitus Tavoitteet Tehtävän kuvaus Tietojen kokoaminen PÄTEVÄ -työvälineeseen Tietojen kokoaminen Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen ORGANISAATIO TULOKSET ARVIOINTI POHDINTA... 7 Liitteet Liite 1 Lähteet

3 2(9) 1 Johdanto Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella -hankkeen tarkoituksena on ollut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä. Tavoitteeseen on pyritty tietojohtamisen keinoin, hyödyntämällä näyttöön perustuvia toimintatapoja, väestön terveystietoja ja poikkisektorista, alueellista verkostotyötä. Hanke perustuu terveyden edistämisen integroimiseen hoitotyöhön ja kansallisen Kaste ohjelmaan siltä osin kuin edellytetään johtamisen, työnjaon ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Hankkeen odotetaan vaikuttavan väestön terveydentilan paranemisen ja palvelujen tehostuneen saatavuuden sekä väestön terveyserojen kaventumisen suuntaisesti. Hoitotyön vaikuttavuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen kehittämällä hoitotyön johtamisrakenteita ja -käytäntöjä uudistuvissa SOTE -toimintaympäristöissä on kulkenut punaisena lankana koko hankkeen ajan. Tiedolla johtaminen on määritelty tiedon käyttämiseksi strategian jalkauttamisessa ja toiminnan ohjauksessa sekä päätöksenteossa (Virta 2011). Toiminnan tässä hoitotyön ohjauksessa kysymykseen tulee myös tiedon hallinta: tietotarpeiden määrittely, edelleen sen perusteella päätös siitä, mitä tietoa kerätään, saadun informaation prosessointi ja analysointi, eli mitä tämä merkitsee. Seuraava vaihe tiedon hallinnassa on tiedon jakaminen: kenelle täytyy antaa mitäkin tietoa, kuka voi tarvita sitä, ja sen jälkeen tiedon hyödyntämisen seuranta ja palaute. Tämä merkitsisi hoitotyöhön integroidun terveydenedistämistiedon käyttämistä potilaan/asiakkaan hyväksi esimerkiksi potilasohjauksen, neuvonnan tai puheeksiottamisen keinoin. VeTeTH osahankkeessa kehitettiin terveyden edistämistiedon kokoamista ja jakamista johtamisen tueksi. Hoitotyön osaksi jää omien tietotarpeiden selvittäminen, analysointi, jakaminen, hyödyntäminen ja palaute uusien tietotarpeiden selvittämiseksi ja prosessin jatkamiseksi (Kollanus 2011). 2 Tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus Hoitotyön johtaminen on henkilöstöjohtamista, asioiden johtamista sekä voimavarojen käytön strategista suuntaamista. Julkisen sektorin hoitotyön johtajan tärkeä työkalu on budjettikirja, jonka kautta johtamiselle syntyy kehykset. Eri tutkimuksissa tulee esille hoitotyön johtajien laaja osaaminen terveydenhuollon substanssissa ja kliinisessä työssä. Henkilöstöhallinto koetaan myös vahvaksi alueeksi, kun taas kehittämistarpeina mainitaan usein terveyspolitiikan muotoutumisen tehtäväalue ja terveyspolitiikan toteuttaminen käytännön tasolla sekä taloushallinnon osaaminen. (Leppänen 2010). Sinkkosen ja Taskisen (2003a, 2003b) mukaan hoitotyön johtajien tärkeimmät osaamisalueet ovat väestön terveystarpeiden tunnistaminen ja kyky kehittää hoitotyötä näiden tunnistettujen tarpeiden ja terveyspoliittisten linjausten mukaisesti. Väestön terveys- ja hyvinvointitarpeiden tunnistamiseksi tarvitaan sekä määrällistä että laadullista tietoa. Rekisteri- ja tilastotietoa mm. palvelujen ja sosiaaliturvan käytöstä sekä kustannuksista on runsaasti saatavilla eri tietolähteistä, mutta tieto on kovin hajallaan. Stakesin SotkaNet indikaattoripankki on ollut hyvä kuntakohtaisen tiedon lähde, joskin samalla on tullut esille useita sen tietosisällön kehittämistarpeita. ( Hirvonen ym.2002.)

4 3(9) Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella -osahanke teki sähköpostitse johtaville sosiaali- ja terveysjohtajille Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa alkukartoituksen, jossa selvitettiin: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen strategioiden ja toimintaohjelmien tunnettuutta Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamista ja resursseja Terveyden ja hyvinvoinnin terveyden edistämisen koulutustarpeita Tulevaisuuden haasteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suhteen 2010-luvulla. Kartoituksen vastausten mukaan eniten sosiaali- ja terveysministeriön tuottamista terveyden edistämisen ohjausasiakirjoista käytettiin Terveyden edistämisen toimintasuunnitelmaa ja toiseksi eniten Hyvinvointistrategiaa. Hyvinvointikertomusta tai hyvinvointitilinpitoa ei kunnissa juuri tunnettu. Melkein puolet vastaajista mainitsi, että käytössä on myös jokin muu kuin edellä mainittu asiakirja väestön terveydentilan seurantaan ja/tai terveyden edistämisen toiminnan kehittämiseen. Tällöin terveyden edistäminen sisältyi henkilöstöstrategiaan, työhyvinvointiohjelmaan tai vastaavaan. Monien vastauksista kävi ilmi, ettei terveyden edistämistä ohjaavaa asiakirjaa ole laadittu, tai ei tiedetty onko tällaista asiakirjaa käytössä. Varsinaisia terveyden edistämisohjelmia vastaajien organisaatioissa edustivat päihdeohjelmat, diabeteksen ehkäisy, painonhallinta, tupakointi-, mielenterveys-, seksuaaliterveys-, osteoporoosin ehkäisyohjelmat. Ikäryhmittäisiä ohjelmia oli myös, painopisteenä useimmin lapset ja nuoret sekä ikäihmiset. Nämä vastaukset heijastelevat kansanterveyslaissa eriteltyä ehkäisevän terveydenhuollon käytäntöjä. 2.2 Tavoitteet Alueen väestön hyvinvointitietojen ja terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kokoaminen ja välittäminen yhteisten toimintatapojen vahvistamiseksi. 2.3 Tehtävän kuvaus Alkukartoituksen tulosten ja sitä tukevien muiden kartoitusten perusteella päätettiin kerätä tietoja niin eri -tasoisista terveyden edistämistä ohjaavista ohjelmista ja julistuksista kuin Varsinais-Suomen ja Satakunnan väestön terveydestäkin. Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella -hanke toteutui tiedolla johtamisen osalta PÄTEVÄ -työvälineen ja Terveystarjotin -koulutuskokonaisuuden sisällön kehittämisellä. Tehtävässä kootut tiedot tallennettiin päätöksenteon työvälineeseen, PÄTEVÄän ja esitettiin Terveystarjotin koulutuskokonaisuudessa. Lisäksi haluttiin viestittää näiden työvälineiden tarjoamista mahdollisuuksista tiedolla johtamisen näkökulmasta konferenssiesitysten ja posterien välityksellä koko hankkeen ajan. Sekä PÄTEVÄ työvälinettä että Terveystarjotin -koulutuskokonaisuutta tehtiin tunnetuksi kaikkien hankkeen osapuolten omissa organisaatiossa sekä VeTeTH -hankkeen aloittamissa alueellisissa verkostoissa. Tehtävässä tehtiin yhteistyötä Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.

5 4(9) Tietojen kokoaminen PÄTEVÄ -työvälineeseen PÄTEVÄän tietojen keruu tapahtui pääosin vuoden 2010 aikana ja osin keväällä PÄTEVÄ saatiin liitettyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitoreitteihin, jolloin se on kaikkien saatavilla. PÄTEVÄ -työväline talletettiin sähköisesti Hoitoreittien mallin mukaisesti siten, niihin koottu tieto muodostuivat seuraavista tasoista: Kansainvälinen taso, jolle osoitettiin mm. Maailman terveysjärjestön terveydenedistämiskonferenssien julkilausumat, Terveys-EU -portaali, Euroopan Unionin portaali sekä linkki Health Promoting Hospitals -verkostoon sekä IUHPEen (International Union for Health Promotion and Education) sekä EuroHealthNet uutiskirjeeseen. Kansallinen taso, joka sisältää linkit mm. lainsäädäntöön, kansallista toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin ja ohjelmiin, tilastoihin, Terve Kunta -verkostoon, järjestöihin, ministeriöön ja THL:een, Käypähoito -suosituksiin, kansallisiin terveyspäiviin ja Finohtaan ( terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö). Tärkeä linkki tällä tasolla on myös tilastotieto, jonka kautta pääsee alueelliseen ja paikalliseen väestön terveydentilatietoon. Alue- ja kuntatason tiedot esittelevät Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat, maakuntaliitot, aluehallintokeskuksen sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit. Näiden linkkien kautta avautuvat paikalliset ohjelmat, käytännöt ja strategiat, joita voi verrata keskenään. Tältä tasolta voi tarkastella varsinaissuomalaisen väestön ja Satakunnan väestön terveys- ja hyvinvointitietoja ja Kaste mittareiden tietoja (Taulukko 1). Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiotaso avaa päätöksenteon työvälineen, kellon, jonka avulla terveydenedistämistyö on mahdollista suunnitella osana talous- ja toimintasuunnitelmaa. Työntekijä/asiantuntijataso avautuu terveyden edistämisen teoriat ja mallit, antaa puheeksiottamisen ja varhaisen tunnistamisen menetelmät ja potilasohjauksessa käytettävät työvälineet. Alimmalla tasolla esitellään työryhmä, jonka jäsenten puoleen voi kääntyä ehdotuksin ja kysymyksin sisällöstä Tietojen kokoaminen Terveystarjotin koulutuskokonaisuuteen Terveystarjotin -koulutuskokonaisuuteen tietojen kokoaminen varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten terveydestä tehtiin keväällä ja kesällä 2010 ja päivitettiin ennen kevään 2011 koulutuksia sen mukaan kuin päivitettyä tietoa oli saatavissa. Terveystarjotin koulutuksen tarkoituksena oli henkilöstön terveyden edistämisen osaamisen vahvistaminen antamalla tietoja väestön terveydentilasta, puheeksiottamisen menetelmistä ja toimintakäytännöistä. Koulutuksessa väestön terveystilaa esitettiin erilaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden avulla (Taulukko 1).

6 5(9) Taulukko 1. Väestön terveys- ja hyvinvointitietojen kokoaminen, tiedon lähteet ja välittäminen Kohde Lähde Esitysmuoto PÄTEVÄän tiedot varsinaissuo malaisten SOTKANET: KASTE-ohjelman tavoiteindikaattorit (SI) (17 kpl) PPT diat etsittiin varsinaissuomalaisten tiedot =460 terveydestä WHO:n julistukset ja terveyden edistämisen maailmankon ferenssit Milestones in Health Promotion: Statements from Global Conferences.WHO 2009 (konferenssit Ottawasta Bangkokiin). Nairobi 2009 tiedot sivulta EU:n portaali EU: Euroopan terveydenedistämisportaali Terveystarjoti n: diat varsinaissuo malaisten terveydestä Tilastokeskus: väestötilastot ja tietoja terveyden taustatekijöistä. Sivuilta on linkit myös: Eurostatin avaintaulukoihin, kansainvälisen tiedon taulukoihin ja kansainvälisiin vertailukuvioihin THL Tilastot, rekisterit ja väestötutkimukset: Maakuntien kuvasarjat Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa stamisen_yksikko/ tutkimus/elintapaseurannat/aikuisvaeston_terveyskayttaytymine n/avtk_maakunnat/ Kela, tietoa kansantaudeista alueittain ja sairastavuusindeksit: Vakka-Suomen hyvinvointitilinpäätös: A4%C3%A4t%C3%B6s% pdf Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,tietohyötyhanke &id=19&itemid=29 THL: THL: kouluterveyskysely, tietoa nuorten terveydestä kaupungeittain: SOTKANET Terve Suomi Terveyden edistämisen keskus Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Duodecim: Duodecim Käypä hoito -suositukset: Sosiaaliportti Kelasto: inen Tekstisivut Linkki PPTesitykset

7 6(9) 3 Organisaatio Sekä PÄTEVÄ -työvälinettä että Terveystarjotin -koulutuskokonaisuutta olivat suunnittelemassa työryhmä: Piia Astila-Ketonen SATSHP, Tuula Cornu ja Mari Hakkala Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Ritva Kosklin, projektipäällikkö Minna Pohjola ja Mervi Siekkinen VSSHP sekä Marita Päivärinne Salon kaupunki. Tehtävän vastuuhenkilö suunnittelija Mari Hakkala kokosi tiedot ja esitteli hankkeessa kehitettyjä tiedolla johtamisen työvälineitä eri konferensseissa ja kokouksissa. 4 Tulokset Hankkeen tuloksena tuotettiin varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten väestön terveystietoja ja terveyden edistämisen toimintaa ohjaavia kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia sekä PÄTEVÄ portaaliin, että koulutusaineistona Terveystarjotin - koulutuskokonaisuuteen. 5 Arviointi Kokonaisuudessaan VeTeTH -hankkeen tavoitteet saavutettiin suunnitelmien mukaan. Tavoitteiden voi jopa katsoa ylittyneen PÄTEVÄ -työvälineen osalta: päätöksenteon työväline laajeni kokonaisvaltaiseksi terveyden edistämisen suunnittelu- ja johtamistiedon portaaliksi. VeTeTH hankkeen tieto-osuus on painottunut siihen, mistä tietoa niin terveyden edistämispolitiikasta ja -strategioista, varsinaissuomalaisten terveydestä, terveydenedistämisen menetelmistä ja alueellisista sekä paikallisista toimijoista löytyy helposti ja luotettavasti. PÄTEVÄ -työvälinettä ja Terveystarjotin -koulutuskokonaisuutta pystytään käyttämään kaikissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon yksiköissä terveyden edistämisen integroimiseen yksiköiden päivittäiseen johtamiseen, strategisten painopisteiden asettamiseen ja osaamisen tukemiseen. VeTeTH -tiedolla johtamisen osuuden yhteys Kaste -ohjelmaan on ennalta ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen osalta vahvin. Väestön terveyttä esittävät tiedot, tiedot toimijoista ja asianmukaisista menetelmistä alueellisesti ja paikallisesti. Suunnitteluun ja strategioihin vaikuttavat kansainväliset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset terveyden edistämisen ohjelmat ja terveyspolitiikkaa suuntaavat julistukset varmistavat osaavan ja taitavan terveyden edistämistyön samalla kun uudistavat hoitotyön johtamista terveydenhuoltolain hengessä. PÄTEVÄ -välineeseen koottu tieto tekee tiedolla johtamisen konkreettiseksi ja ongelmattomaksi. Terveystarjotin -koulutuksissa ja PÄTEVÄssä on erinomaista terveyden edistämisen koulutusta palvelevaa aineistoa. Tehtävässä varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten terveys ja hyvinvointitiedot koottiin ppt -muodossa, jotta esim. hoitotyön johtajat voivat käyttää tietovarantoa perustellessaan väestön terveystarpeita palvelujen suunnittelujen lähtökohtana ja järjestäessään terveyden ja hyvinvoinnin koulutusta. (Siirsin tän sieltä toteutuksesta tähän). Tieto-osuudessa Turun sosiaali- ja terveystoimen suunnittelijan 50 %:nen työpanos vuoden 2010 keväästä edusti Turun kaupungin osallistumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaan VeTeTH -hankkeeseen. Resursointi oli riittävä ja asianmukainen.

8 7(9) 6 Pohdinta Terveyden edistämisen integroiminen hoitotyöhön, hoitotyön johtaminen tiedolla ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaamisen vahvistaminen hoitotyön johtamisessa ja käytännössä olivat VeTeTH -hankkeen tavoitteita, joita lähdettiin toteuttamaan mm. kartoittamalla hoitotyön johtajien tietoja ja toimintaa, kehittämällä työväline päätöksenteon tueksi, kokoamalla ja välittämällä alueen väestön hyvinvointitietoja ja terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä, integroimalla varhaisen tukemisen/puheeksiottamisen näkökulma alueellisiin hoitoreitteihin ja kehittämällä koulutusta. Hankkeen kuluessa väestön hyvinvointitietojen kokoaminen ja välittäminen sekä varhaisen tukemisen näkökulma otettiin osaksi päätöksenteon tukivälinettä PÄTEVÄä. Alkukartoitus vaikutti siihen, mitä tietoja kerättiin ja luettiin mukaan PÄTEVÄn monipuolisiin ja kattaviin aineistoihin. Kun tavoite oli tiedolla johtaminen, haluttiin mukaan ottaa myös kansallisen ja kansainvälisen terveydenedistämistä koskevan tiedon tasot. PÄTEVÄ työväline edesauttaa kokonaiskuvan muodostamisen ja ymmärtämisen terveyden edistämisen tiedoista hoitotyön suunnittelussa ja operatiivisessa toteuttamisessa. PÄTEVÄ kokoaa hajallaan olevat terveyden edistämiseen liittyvät tiedot yhteen portaaliin, jonka soisi tulevan laajaan käyttöön. Kuntien välinen vertailutieto mahdollistuu, kun tiedot on koottuna yhteen portaaliin. Terveystarjotin koulutuskokonaisuuden osio varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten väestön terveys -ja hyvinvointi antaa kokonaiskuvan väestöjen tarpeista. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden voimavarat tulisi suunnata näiden tarpeiden mukaisesti. Suureksi haasteeksi jää edelleen julkisten organisaatioiden päätöksenteon kulttuuri, joka on pikemminkin talous- tai voimavaraperusteinen kuin tietoperusteinen. Hiljaista tietoa ei ole saatettu näkyvään muotoon, vaan se kulkee hoitotyön traditioina ja ammatillisina käytäntöinä. Raportointivälineet eivät aina myöskään tue terveydenedistämistiedon välittämistä ja jakamista. Kaiken kaikkiaan, kun puhutaan muutoksesta ja johtamisesta, menetelmien pitäisi olla sellaisia, että ne voidaan ottaa käyttöön olemassa olevissa rakenteissa ovat ymmärrettäviä sekä johtajien että johdettavien näkökulmasta, ovat mahdollisia toteuttaa organisaation/osaston/yksikön työssä, ja ovat hyödyllisiä strategisten tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Terveystarjotin -koulutuskokonaisuus ja PÄTEVÄ -työväline täyttävät hyvin nämä kriteerit.

9 8(9) Liite 1 Lähdeluettelo Hirvonen Eila, Koponen Päivikki, Hakulinen Tuovi: Yksilö, perhe ja yhteisö muutoksessa: Näkökohtia terveyteen. Teoksessa: Pietilä Anna-Maija, Hakulinen Tuovi, Hirvonen Eila, Koponen Päivikki, Salminen Eeva-Maija, Sirola Kirsi: Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. WS Bookwell OY, Juva Sivut Kollanus, Timo Näkökulmia Turun kaupungin sopimusohjausjärjestelmän kehittämiseen. Turun kaupungin tiedolla johtamisen ja tiedon hallinnan seminaari Leppänen Anri Johtamisosaaminen julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa lähijohdon kuvaamana. Leppänen Anri. Pro gradu-tutkielma. Terveyshallintotiede. Itä- Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Sinkkonen, S. & Taskinen, H. 2003a. Johtamisosaamisen vaatimukset hoitotyössä. Ylihoitajalehti 31 (7), Virta, Jussi It-strategia ja tietojohtaminen. Turun kaupungin tiedolla johtamisen ja tiedon hallinnan seminaari