ELÄMYKSEN TAITAJAT. kulttuuriopas pienten lasten vanhemmille. Johanna Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMYKSEN TAITAJAT. kulttuuriopas pienten lasten vanhemmille. Johanna Mäkelä"

Transkriptio

1 ELÄMYKSEN TAITAJAT kulttuuriopas pienten lasten vanhemmille Johanna Mäkelä 1

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 4. ESIPUHE 6. KULTTUURIKOHDEVIERAILUT 7. LASTEN KANSSA TAIDENÄYTTELYSSÄ Taiteen katsomisessa ei ole sääntöjä! Sanna Karimäki-Nuutinen 9. TEATTERISTA JA ITSENSÄ ILMAISUSTA. Laura Kivimäki 12. LAPSEN KANSSA KIRJASTOSSA Marja-Leena Mäkelä 13. VAUVAPERHEET MUSEOSSA Susanna Tyrväinen 15. SOSIOKULTTUURINEN NÄKÖKULMA: TAIDE KUULUU KAIKILLE! 18. KUVATAIDE OSANA ARKEA 21. VÄRIKÄS VERSTAS 23. Sensitiivinen työskentely 25. Värikkään Verstaan rakentaminen 27. Värikkään Verstaan peruselementit 29. Kymmenen kertaa Värikkäässä Verstaassa 36. LOPUKSI 37. MATERIAALILISTA 39. LÄHDELUETTELO 3

4 ESIPUHE Pienten lasten vanhemmat voivat kokea hankalaksi osallistumisen erilaisiin tapahtumiin ja kulttuurikohdevierailuihin. Lastentapahtumat eivät useinkaan ole suunnattu vauvaperheille ja ajatus piipahduksesta museossa tai taidenäyttelyssä voi tuntua vieraalta. Kädessäsi olevassa oppaassa annetaan käytännön vinkkejä siitä, miten retki kirjastoon, museoon, taidenäyttelyyn tai teatteriin sujuu helposti lasten kanssa. Tarkoitus on kannustaa rohkeasti liikkumaan oman kotiseudun kulttuurikohteissa. Julkaisu antaa myös näkökulmia taidekasvatukseen sekä käytännönläheisiä vinkkejä siitä, miten harrastaa kulttuuria kotona. Oppaan loppuun on koottu ideapankki Värikkään Verstaan toteuttamisesta kotona. Värikäs Verstas on lapsen ja vanhemman yhteinen matka mielikuvitusmaailmaan taiteen keinoin. Sen innoittajana ja esikuvana on Porin lastenkulttuurikeskuksessa kehitetty värikylpymetodi. Elämyksen taitajat -kulttuuriopas on: avoimen varhaiskasvatuksen työkalu. Toisinaan asenne kotivanhemmuuteen tuntuu olevan, että kotona tulee vähän hömpäksi ja hajamieliseksi eli poissaolevaksi ihmiseksi. Mielestäni lasten kotona hoitaminen ei kuitenkaan tarkoita sosiaalista tyhjiötä muussa elämässä. Viriketoiminnan puutteen ei tarvitse olla syy päivähoitoon hakeutumiselle. Päivähoidon ja kotona nököttämisen väliin mahtuu kokonainen kirjo vaihtoehtoista arkea. vuorovaikutuksen tukija. Lasten tapa tarkkailla maailmaa poikkeaa paljon aikuisten kiireisestä elämänmenosta. Lapsi tutkii ympäristöään erilaisella kokemuspohjalla. Hänen havaintonsa voivat pysähdyttää myös aikuisen uudenlaisen ajattelun äärelle. Kun aikuinen näkee ovessa lukon, on se lapsen silmin muuttunut ankan nokaksi ja ruuvit silmiksi. Vauvojen kanssa kommunikointi on sanatonta ja etenkin tällainen viestintä vaatii pysähtymistä. Vauvan katse peilaa hänen erilaisia tuntemuksia. Vauva hakee vahvistusta vanhemman katseesta. Arki voi olla mielekkäänpää ja täynnä hämmästyttäviä hetkiä, kun antaa aikaa hetken pysähdykseen kuulee sen, mitä lapsi viestii. kantaaottava. Meillä kaikilla on valinnanvapaus siitä, kuinka aikansa käyttää. Luulen, että nekin, jotka ovat olleet aikansa superihmisiä, kuulevat mieluummin lasten hauskoista huomautuksista ja arkipuuhista. Tuskin kukaan on välttynyt kertomuksilta omien vanhempiemme ikäluokkien monitaitureista, jotka hoitivat lapset, pitivät kodin siistinä ja vielä tekivät osaaikatyötä iltaisin lasten ollessa nukkumassa samalla, kun leipä paistui uunissa. Tietyistä perusasioista on tietenkin pidettävä huolta, mutta kenenkään ei tarvitse tehdä enempää kuin mihin on resursseja. innostaja. Kulttuurin eri osa-alueet ovat oiva työväline matkalla lapsen maailmaan. Yhteinen maalaus-, askartelu-, lukuhetki tai mikä tahansa molemmille mieluinen toiminto antaa syyn pysähtyä. Lapsi harvoin innostuu juttelemaan tenttaamalla, mutta taide on hieno sosiokulttuurinen väline päästä sisälle lapsen ajatusmaailmaan. Mikä estäisi jokaista kotona olevaa vanhempaa merkitsemästä kalenteriinsa kulttuuripäivän? Ei välttämättä tarvitse lähteä kodin ulkopuolelle esim. värikylpyyn tai muskariin vaan välillä voisi rauhoittua ja taiteilla kotona. Jos harrastepäivä olisi kalenteriin valmiiksi merkittynä, niin ehkä järjestäisi myös päivänsä siten, että pyykkivuori on viikattuna jo edellisenä iltana. Kulttuuripäivänä voisi toisinaan vierailla jossakin paikallisessa kohteessa. Tutustuminen näyttelyyn perheen pienimpien kanssa voi olla mielenkiintoista. Sellaisina hetkinä ei tarvitse miettiä, kuinka hyvin itse tuntee esimerkiksi maalaushistoriaa tai oman maakuntansa menneisyyttä. Kun antaa itselleen luvan tutkia asioita lapsen silmin saavat värit, muodot, äänet ja esineet aikaan villin mielikuvitusleikin. Ja kukapa olisi parempi abstraktin taiteen asiantuntija kuin perheen vauva. Kontrastien, muotojen, valojen ja varjojen tutkiminen saa aivan uudenlaisen näkökulman, kun koettaa eläytyä pienen maailmaan. Kukaan ei osaa sitä eläytymistä yhtä hyvin kuin vauvan oma läheinen. Kulttuuripäivän toimintoja valitessa kannattaa ottaa huomioon 4

5 myös omat mieltymykset. Lapset kyllä innostuvat, jos vanhemmat ovat aidosti menossa mukana. Jos ei halua lähteä kotia kauemmas, auttaa opas myös luomaan omia taidepajoja kotoa löytyvin materiaalein. Elämyksen taitajat -kulttuuriopas pienten lasten vanhemmille on kirjoitettu Vauvaperhe väreilee EU -rahoitteisen kehittämishankkeen kirjallisena tuotoksena. Opas jää elämään projektin päätyttyä pyrkien yhtenäisiin tavoitteisiin hankkeen kanssa. Sen tarkoitus on innostaa lapsiperheitä kulttuurin pariin, mutta toimia samalla myös avoimen varhaiskasvatuksen itsepalvelevana työkaluna. Oppaan tekemisessä ovat auttaneet Sanna Karimäki-Nuutinen, Laura Kivimäki, Marja- Leena Mäkelä ja Susanna Tyrväinen. He rohkaisevat kirjoituksillaan tarttumaan edustamiensa kulttuurikohteiden ovenkahvaan. Omissa teksteissäni nojaudun kokemukseeni Vauvaperhe väreilee -projektin hankevetäjänä ja värikylpyohjaajana. Rivien välistä kantaaottavuutena kuulunee myös sosiokulttuuriseen työhön suuntautunut kulttuurituottajan ammattini. Tukeudun hyviksi havaitsemiini julkaisuihin ja oppaasta löytyykin lähdeluettelo. Kulttuurioppaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole olla liian teoreettinen. Värikylpyohjaajana olen toiminut koko persoonallani ja henkilökohtainen kirjoitusote näkyy myös tässä hankkeen viimeisessä työssä. Opas on kuvitettu värikylvyistä ja lapsiperheiden kulttuurikohdevierailuista otetuilla tilannekuvilla. Kiitokset oppaan valmistumisesta kuuluu aktiivisille Vauvaperhe väreilee -hankkeen ohjausryhmän jäsenille Miia Lenkkerille, Heli Luukolle, Raija Marttalalle, Marianne Mäki-Joupille, Aila Taivalmäelle ja Susanna Tyrväiselle. Kokouksissa käytyjen mielenkiintoisten keskustelujen myötä opas on saanut lopullisen muotonsa. Seinäjoella Johanna Mäkelä kulttuurituottaja, taideohjaaja 5

6 KULTTUURIKOHDEVIERAILUT Vanhemmat saattavat tuntea epävarmuutta suunnitellessaan lasten kanssa vierailua johonkin kulttuurikohteeseen. Mielessä on kauhukuvia juoksevista ja kirjoja hyllyistä vetävistä lapsista eikä vauva nyt ainakaan mitään ymmärräkään. Itsekin olen miettinyt, että kuinka paljon lapsia täytyy kirjastossa hyssytellä ja kuinka kauan taidehallissa on sopivaa viettää aikaa. Oppaan tarkoitus on kannustaa taiteilemaan, mutta myös rohkeasti liikkumaan erilaisissa kulttuurikohteissa lasten kanssa. Vierailu taidenäyttelyssä ei tarkoita lisäsulkia kulttuurihattuun vaan hauskaa päiväretkeä lasten kanssa elämysten pariin. Ainakin värikylvyissä käyneet perheet ovat jo todenneet, että vanhemmuus ei ole aina johdonmukaisesti toimimista. Kun maaleina käytetään elintarvikkeita, kumotaan jo yksi selkärankaan istutettu teesi: Ruualla ei leikitä. Värikylvyssä kuitenkin ruualla leikitään. Runollisesti sanottuna marjat käytetään sielun ravintoon. Myös kyläpaikassa on eri säännöt kuin kotona. Vaikka lapsi saa kotona juosta ympäriinsä nakuna, yhtäkkiä se kielletään vierailulla tuttavaperheen luona. Se varmasti tuntuu lapsesta hämmentävältä, mutta näin me pienestä pitäen totumme, että tietyissä paikoissa käyttäydytään tietyllä tavalla. Se mikä on sopivaa jossain muualla, ei enää toimikaan toisessa paikassa. Kulttuurin parissa pyrähtäminen ei välttämättä ole aina totutun johdonmukainen kokemus vaan näissä paikoissa vallitsee omat sääntönsä. Jotta vierailuista saisi enemmän irti ja tietäisi, miten käyttäytyä kussakin kohteessa olen pyytänyt artikkelit kirjaston, museon, taidehallin ja teatterin konkareilta. Seuraavat tekstit hahmottavat meille, mistä on kysymys. Kotipaikkakunnan kulttuurikohteet on tarkoitettu myös oman kaupungin asukkaille -lapset mukaan lukien. Museoita ei tarvitse harrastaa vain pikaisella Euroopan kaupunkilomalla. 6

7 Lasten kanssa taidenäyttelyssä Taiteen katsomisessa ei ole sääntöjä! Sanna Karimäki-Nuutinen Lapset+nykytaide = kiinnostava yhtälö täynnä mahdollisuuksia. Taidenäyttelyihin ovat kaikki tervetulleita. Seinäjoella vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä voi käydä katsomassa ympäri vuoden Seinäjoen taidehallilla ja Varikkogalleriassa. Myös kansalaisopistolla, kirjastoissa ja muissa tiloissa on ajoittain näyttelyitä. Taidenäyttelyvierailua lasten kanssa suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon yksi sääntö: Taideteoksiin ei saa koskea. Joskus yleisöä pyydetään osallistumaan ja jättämään käden jälkensä teokseen, mutta näistä kerrotaan näyttelyssä erikseen. Lisäksi näyttelyssä toivotaan rauhallista käyttäytymistä, mutta jos taapero saa näyttelyssä itkuraivarit sellaista elämä on. Näyttelykierrokseen voi käyttää niin paljon aikaa kuin haluaa, välillä istahtaen ja miettien, tai nopeasti kiertäen. Taiteen katsomisessa ole mitään sääntöjä, eikä taidetta voi tulkita väärin. Taiteen tehtävä on kuvata maailman ilmiöitä, ja sitä kautta tuottaa oivalluksia ja elämyksiä katsojalleen. Niin lapselle kuin aikuiselle, jokaiselle omanlaisiaan. Joskus taiteen sisällöt ovat rajuja, hämmentäviä, pelottaviakin. Vanhemmat päättävät haluavatko jättää lapsiltaan jotakin näyttämättä näistä voi kysyä henkilökunnalta. Joka tapauksessa taiteen katsomisesta voi ammentaa monenlaisia pohdintoja, kokemuksia ja oivalluksia pienille ja isommille! 7

8 Tervetuloa koko perheen voimin Seinäjoen taidehalliin! Seinäjoen taidehalli on vuodesta 1980 toiminut nykytaiteen näyttelytila, joka sijaitsee Upassa n. puolen kilometrin päässä Aalto-keskuksesta. Taidehallissa on esillä vaihtuvia yksityis-, ryhmä- ja taiteilijajärjestöjen näyttelyitä ympäri vuoden. Tiloissa on myös Seinäjoen Taiteilijaseuran pysyvä kokoelmanäyttely. Lisäksi palveluihin kuuluu taidelainaamo, josta asiakkaat saavat edullista kuukausivuokraa (5-60 /kk) vastaan taidetta omaan kotiinsa. Taidehallilla on ajoittain myös kohdennettua toimintaa lapsille ja perheille. Seuraa nettisivuja ja ilmoittelua! Seinäjoen taidehalli Upankatu 3, Seinäjoki p , Avoinna ti-to 11-17, pe-su Liput 3/2, alle 18v ilmaiseksi Keskiviikkoisin vapaa pääsy! 8

9 Teatterista ja itsensä ilmaisusta Laura Kivimäki Keväällä 2010 alkoi Kulttuuriyhdistys Kurpitsan alaisuudessa pyöriä lasten ja vanhempien yhteinen teatterikerho. Kerho toimi vähän kuten muskarit, mutta teatteripainotteisesti. Muskariverkostohan maassamme on laaja ja juuri vanhempi-lapsi-ryhmiä on varmaan joka kaupungissa useidenkin eri tahojen alaisuudessa. Itsekin kuljin kahden lapsen kanssa tällaisessa äiti-mukelot porukassa ja mietin miltei joka kerta, että miksi aikuisilla se oman suun avaaminen on niin tosi vaikeaa. Pienelle vauvalle kyllä lorutellaan ja höpötellään, mutta esim. kun tuli oma vuoro laulaa oma läsnäolonsa, oli se suurelle osalle yhtä tuskaa. Samoin kaikki vapaata tanssia -osiot ja omat liikkeet aiheuttivat päänsärkyjä. Ja muissakin tilaisuuksissa olin huomannut saman. Jos lapsen ja vanhemman piti yhdessä luoda jotain oli yleistä, että homma laitettiin yksinomaan lapsen tehtäväksi. Miksi? Halusin perustaa kerhon, jossa lapset ja aikuiset ovat tasavertaisia ryhmän jäseniä. Kerhon, jossa myös vanhemmat saavat tuulettaa omaa luovuttaan ja ilmaisun janoa vaikka sitten väkisin. Niinpä päätin kokeilla. Muutaman alkukangertelukerran jälkeen alkoi kerhossa vakiintua seuraavanlainen kaava: Alussa pieni kuulumisten vaihto, sitten yhteisiä loruttelu- ja laululeikkejä jotka tehtiin ensin lattiatasossa ja sitten kasvatettiin niin, että päästiin vähän liikkellekin. Loppuaika käytettiin lasten rakastamiin esiintuloihin, eli pieniin esityksiin joissa suurin juttu taisi olla se, että sai tulla sivuverhoista esiin ja takaisin. Näitä esityksiä lapset ja vanhemmat tekivät yhdessä yleensä esitys oli joku laulu pienellä koreografialla. Ja loppuun hurjat aplodit ja kumarrukset. Lapset (tässä ryhmässä) rakastavat esiintymistä. He rakastavat pukea päällensä jotain erikoista ja tulla näyttämölle, tehdä siellä jotain ja kumartaa ja ottaa vastaan aplodit. Vielä mahtavampaa on, jos oma äiti tai isä on jutussa vahvasti mukana, joko esiintymässä tai katsomassa. Lapset myös rakastavat, kun minä aikuinen ja ryhmän ohjaaja esilaulan jotain laululeikkiä, muutan ehkä jossain kohdassa ääntäni, eläydyn vahvasti ja teen jotain kertakaikkisen ei-aikuismaista. Lapselle on myös tärkeää, kun lapset omat ideat otetaan leikkiin mukaan eikä niitä tyrmätä. ( Minkälainen laiva nyt matkustaisi? - Vihreä?, Okei, mites vihreä laiva liikkuu, ai näin.. ) Eli vaikka lapsen ehdotus aikuisten mielestä saattaisi tuntua täysin väärältä, niin minusta on reilua ottaa idea kuin 9

10 idea vastaan ja olla sitten vaikka se vihreä laiva, vaikka kysymys olikin lähinnä tarkoittanut laivan kokoa/muotoa. Näin pystyy helposti samalla rohkaisemaan lasta luovaan ajatteluun ja opettamaan, että omia ideoita voi ja saa tuoda esille ujostelematta. Ei luovuudessa ole oikeaa tai väärää tapaa. Tärkein asia lasta luovuuteen kannustettaessa on (kuten niin kovin monissa muissakin asioissa) oma esimerkki. Jos äiti tai isä ensimmäisenä aina tyrmää ajatuksen esiintymisestä ( Voi kauhee, mää en ainakaan eikä me kyllä olla ekoja! ), niin kyllä lapsi pikkuhiljaa oppii ymmärtämään, että se itseasiassa onkin ihan tosi kauheaa ja noloa hommaa. Onneksi on ollut ilo havaita, että aikuiset ihmiset (tässä ryhmässä) vielä kuitenkin ovat kykeneväisiä tällaiseen leikkiin. On ollut ihanaa seurata, kun lapset ohjeistavat vanhempiaan ( ne liikkuis näin ) ja vanhemmat lähtevät juttuun mukaan täysillä. Kasvattaa itsetuntoa, väittäisin. Se, mikä on itse lopullinen esitys, on täysin sivuseikka. Usein käy niin, että lapset seisovat ja vanhemmat ovat mitä ihmeellisimmissä asennoissa ja laulavat minkä osaavat! Tätä kirjoittaessa on edessä vielä mahdollinen esityksen kasaaminen. Minulla on haave tehdä esitys, jossa lapset ja aikuiset näyttelevät yhdessä ilman ala-/yläikärajaa. Saan jo nyt kylmiä väreitä kun ajattelen, kuinka hieno kokemus tällainen esiintyminen olisi lapselle. Että suunnitellaan ja harjoitellaan, tehdään jotkut pienet roolivaatteet ja sitten jotkut tulevat katsomaan ja lavalla ollaan turvallisesti äidin tai isän kainalossa. Kun jo hyvin pienenä saa mahdollisimman positiivisia kokemuksia esiintymisestä ja itsensä ilmaisemisesta, kantaa se varmasti hedelmää pitkän aikaa. Mitä sitten kotioloissa? Yksi hauska ja helppo teatterin muoto on tietysti nukketeatteri. Nukkeja voi helposti tehdä itse ja yhdessä lasten kanssa. Itse käsistäni en todellakaan niin kätevänä olen väsännyt poikieni kanssa villasukkakäsinukkeja. Huomasin, että meillä oli ihan mahdoton määrä parillisia ja parittomia pieniä villasukkia, enemmän tai vähemmän pieniä jalkoja kiertäneitä. Yhtenä sadepäivänä niihin sitten ommeltiin nappeja silmiksi ja erilaisia hiushapsuja ja näin syntyi mm. kaverukset Ylli ja Pylli. Sitten nojatuoli nurinpäin ja siinä olikin hieno näyttämö. Lapset laittoivat vuoron perään sukkia käteensä väärinpäin ja oikeinpäin ja vielä puhetaidoiltaankin vajaa taapero kävi jotain höpisemässä. Täydennystä nukkekaarti sai pahvisista muumihahmoista, jotka liimattiin pahvintikun päähän. Toimii. Nukketeatterin hahmoiksi käy toki myös ihan tavalliset nallet, nuket ja vaikka pikkuautotkin mitä lelulaatikosta kulloinkin käteen sattuu. Esitysten sisältö ei meillä kovin suurreellista ole ollut, mutta olen esim. mukaillut tarinoita joistain tutuista satukirjoista. Niistä pääsee hyvin vauhtiin ja loput voi keksiä itse. Vielä muutama sana teatterin katsomisesta. Minusta on vaikeaa määrittää sopivaa aloitusikää teatterissa käynnille. Lapset kun ovat tässäkin asiassa niin kovin erilaisia. Esitysten valmistajat antavat yleensä suositusikärajoja, mutta ideaali tilannehan olisi, jos pystyisi ensin itse käydä katsomassa esi- 10

11 lapsen huomio kiinnityy näihin herkkuihin esityksen sijaan. Hyvää tapakasvatusta on toki se, että väliajalla käydään ostamassa jotain pientä herkkua ja syödään se sitten siihen tarkoitetussa tilassa. Mutta kun esitys jatkuu, niin napostelut pois. Jos lapsi ei jaksa katsoa esitystä ilman jatkuvaa syöpöttelyä, on hän väärässä paikassa. Yleensäkään minusta ei kannata ottaa painetta siitä, että milloin lapsen voi viedä teatteriin. Juuri silloin on oikea aika, kun siltä tuntuu. Vilkkaalle taaperolle pimeässä teatterissa istuminen voi olla yhtä tuskaa vähän varttuneenpana taas aivan erilainen kokemus. Ja jotkut lapset taas lumoutuvat äänistä ja värikkäistä hahmoista jo hyvin pieninäkin. Ensimmäinen etappi teatterin katsomiseen voisi olla vaikka kirjaston satutunnit. Ne ovat sopivan mittaisia, eikä niihin liity liian haasteellista katseltavaa (vain ihminen, joka lukee kirjaa). Se voi kuitenkin antaa pientä osviittaa siitä, kuinka lapsi jaksaa seurata ja istua paikoillaan. tyksen ja sitten miettiä, että sopiiko se omalle lapselle. Moni lapsi saa ensimmäisen sätkyn jo siinä vaiheessa, kun valot sammuvat. Lapsi voi kokea tällaisen yhtäkkisen pimeyden hyvinkin pelottavana, varsinkin jos siitä ei ole etukäteen puhuttu (ja vaikka olisikin puhuttu). Myös jotkut kovat äänet ja ylipäänsä vähänkin liian kovaa tuleva musiikki saattaa hirvittää herkkää lasta. Kesäteatteriesitykset ovat mielestäni hyvä harjoittelupaikka teatterin katsomiselle. Juuri esim. edellä mainitun pimeyden vuoksi -. kesäteatterissa valot eivät mene pois. Usein kesäteattereiden katsomoista on myös helpompi poistua esim. vessaan tai parkkipaikalle ja kotiin. Se, mikä minua häiritsee kesäteatteriesityksissä, on jatkuva napostelu ja mässäily. Eihän teatteri ole mikään ruokapaikka! Ja väistämättä jos vieressä istuva lapsi avaa jumalattoman sipsipussin, niin vaikka olisi kuinka mielenkiintoinen esitys, niin kylläpä se Pitää muistaa, että lapsi ei kärsi eikä varmasti koe aikuisena jääneensä mistään paitsi, jos hän ei ole alle kolmevuotiaana jo tottunut teatterissa kävijä. Mutta kannattaa silti rohkeasti kokeilla. Voi käydä niinkin, että se jokapuolelle säntäilevä pikku riiviö istuu nakuttaakin yhtäkkiä paikoillaan koko esityksen ajan eikä malttaisi millään lähteä pois. Ja toki voi käydä niinkin, että se pikku riiviö säntäilee teatterissakin sinne tänne ja saa hirveän raivarin jo viiden minuutin jälkeen. Sitten voi tyynesti ottaa muksun kainaloon ja lähteä pois hetkeksi tai kokonaan ja kokeilla uudestaan vaikka puolen vuoden kuluttua. Kukin tuntee oman lapsensa ja jos tilanne tuntuu siltä, että hyssyttelyt ei auta, ei ehkä ole mielekästä pilata muiden teatterikokemusta pitämällä kiukkuilevaa ja kärsimätöntä lasta väkipakolla katsomossa. Aiheuttaa vaan turhaa rauhattomuutta muissa pikkuisissa. Parasta ilmaisukasvatusta ovat kuitenkin kotona yhdessä isän tai äidin kanssa leikityt roolileikit, loruttelut ja satuhetket. Turvallisessa ympäristössä tutun ja kannustavan vanhemman kanssa on maailman ihaninta ilmaista itseään. 11

12 Lapsen kanssa kirjastossa Marja-Leena Mäkelä Voiko äiti mennä vauvan ja kaksivuotiaan kanssa kirjastoon? Entä kun vauva alkaa itkeä nälkäänsä ja isoveljellä on pissahätä? Voiko isä viedä äidin kaupassa ollessa kolmivuotiaat kaksospojat kirjastoon? Saavatko energiset kaverit juosta kirjastossa ilosta hihkuen? Entä jos eskari haluaa äidin lukevan ääneen Tuula Kallioniemen kirjaa Karoliina ja noidutut tossut, mutta pikkuveli tahtookin pelata tietokonepeliä? Mitä tehdä, jos lapsen kanssa tulee riita lainattavista kirjoista: lapsi haluaa Puppe-kirjan, mutta isä tai äiti ei millään jaksaisi lukea enää Puppea mummolassa, joka on luettu jo vähän vajaa sata kertaa? Kaikkiin kysymyksiin kirjastossa vastataan kyllä. Äiti voi ensin pissattaa isoveljen ja sitten imettää vauvan. Energiset kolmivuotiaat saavat yhden kerran juosta kirjaston käytävän päästä päähän, eivätkö saakin, mutta vain kerran, sillä kirjaston lattia on liukas ja siellä on muitakin ihmisiä, ihmisiä, jotka haluavat hiljaa ja rauhassa tutkia kirjoja ja valita lainattavansa. Isä voi rauhoittaa kolmivuotiaansa lukemalla jotain jännittävää kirjaa, vaikkapa Martin Auerin Timppa tahtoo linnun. Äiti voi aivan hyvin tilata pelikoneen pikkuveljelle ja sitten lukea ääneen Karoliinaa eskari-ikäiselleen. Lapsen kanssa syntyneessä erimielisyydessä kirjastolainen varmaan valitsee lapsen puolen: kirja on luettava ääneen ihan niin monta kertaa kuin lapsi haluaa. Sillä lapsi tietää, vaikka ei osaakaan sanallisesti ilmaista itseään, että sadulla ja kirjalla, jonka hän yhä uudelleen haluaa kuulla, on viesti ja merkitys hänen sisäiselle minälleen, sen kasvulle ja kehittymiselle. Kirjasto on kulttuurin kehto: sieltä löytyvät kehtoikäisen henkisen kasvun ravinteet ja tukikehikko. Loruista on hyvä aloittaa jo puolivuotiaan kanssa. Lorujen ja laulujen rytmi viehättää lasta, houkuttaa mukaan sanaleikkeihin kasvun myötä, ja sitten onkin aika astua lapsen arjesta kertovien kirjojen pariin. Niissä on lapsen kokemuksia tukevia ja sanastoa rikastuttavia arkisia juttuja. Kirjoista löytyy ratkaisu pulmaan kuin pulmaan. Jos lapselle on tullut kutsu kitarisaleikkaukseen, kannattaa lukea sairaalakäyntiä kuvaavia kirjoja, ja niin ei edessä oleva outo ja ehkä pelottava tilanne pelotakaan enää. Sitten lapselle pitää avata satujen maailma. Mielikuvitus, luovuus, itsetuntemus, myötäelämisen kyky ja tunne siitä, ettei ole kokemustensa kanssa yksin, vahvistuvat vanhoja satuja lukemalla. Tai vielä parempi jos aikuinen kertoo niitä, ei vain lue ääneen. Satujen avulla siirrämme ikiaikaista kulttuuriperintöä ja ihmiskypsymisen tietoa lapsillemme. Satujen avulla pienokaisemme kasvavat sankareiksi ja hyvän puolelle voittamaan pahan. Tervetuloa lapsen kanssa kirjastoon. 12

13 Vauvaperheet museossa Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa on paljon kiintoisaa katsottavaa ja koettavaa. Kivinavetassa, jossa aikoinaan lehmät ammuivat ja siat röhkivät, on esillä Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja Seinäjoen kaupungin vaiheista kertova perusnäyttely. Navetan vaihtuvissa näyttelyissä voi tutustua erilaisiin teemoihin, jotka liittyvät vaikkapa kansan- ja tapaperinteeseen, juniin ja rautatiehen, urheilun, yhdistystoiminnan tai muun vapaa-ajanvieton historiaan yms. Ulkomuseoalueella - Liinamaan ja paapantuvassa, Liinamaan pihapiirin ulkorakennuksissa ja muissa vanhoissa asuinrakennuksissa - voi astua menneiden aikojen maaseudun elämään. Savutupien nokisten seinien ja vähäisen sisustuksen keskellä voi aistia kytökansan ankaran ja vaatimattoman elämän. Liinamaan tuvan suuret ikkunat, runsaampi sisustus ja kauniit tekstiilit kertovat jo ajan kuluneen ja elämäntapojen muuttuneen. Tupa on sisustettu kiireettömän sunnuntain viettoa varten. Tila on siivottu, matot on levitetty lattialla ja liinat pöydille. On kuin talon asukkaat olisivat juuri lähteneet käväisemään ulkona. Tunnelma jatkuu Östermyran kartanon asuinrakennuksissa, punatulkuissa. Niissä asui aikoinaan ruukin seppiä ja muita työntekijöitä. Ne ovat nähneet monenlaisia toimintoja, tapahtumia ja ihmiskohtaloita. Nykyisin toiseen vaaleanpunaiseen ulkorakennukseen on sisustettu pehtorin asunto ja käsityöläisten työhuoneita. Toisessa punatulkussa voi vierailla vanhassa maalaisapteekissa, jossa melkein saattaa nähdä apteekkarin työskentelemässä koeputkien ja tislauslaitteiden parissa. Museo on tarkoitettu kaikenikäisille kävijöille. Museossa voivat vierailla niin koululaiset, nuoret ja aikuiset kuin perheet vauvoineen, taaperoineen ja leikki-ikäisineen. Näyttelyiden tarkoituksena on kertoa eri aikojen, niin menneiden kuin nykyistenkin ihmisten elämästä, työnteosta, vapaa-ajasta, ajatuksista ja arvoista sekä yleisistä elämän edellytyksistä. Näyttelyillä halutaan herättää ajatuksia ja avartaa näkökulmia. Mutta museovierailu voi toimia myös tunnelmien ja tuntemusten herättäjänä ja virkistäytymisen lähteenä. Jokainen kävijä saa tutustua museoon omista lähtökohdistaan käsin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole. Mutta mitä museossa voi tehdä? Miten siellä pitää olla ja käyttäytyä? Museossa voi tutustua näyttelyihin, oleskella ja kuljeskella, jutustella, naureskella ja nautiskella sekä antaa mielikuvituksen lentää. Museovierailun päätteeksi on mukava istahtaa hetkeksi ja nauttia välipalasta. Kivinavetan näyttelyihin voi tutustua omatoimisesti. Siellä kulkevat mukana myös lastenrattaat ja -vaunut. Muissa museokohteissa vaunut kannattaa jättää ulko-oven viereen odottamaan. Kohteisiin pääsekin vain oppaan johdolla. Lapsi- ja lapsiperheryhmille voidaan muokata omia, lasten ehdoilla toimivia kierroksia. Toisinaan museossa järjestetään näyttelyihin liittyviä työpajoja, joissa lapset ja vanhemmat pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan. Näin museon tar- 13

14 joama tieto siirtyy eteenpäin ikään kuin vahingossa leikin ja toiminnan kautta. Museoon mahtuu elämää ja elämän ääniä, mutta muita kävijöitä pitää kunnioittaa ja antaa heille rauha. Museoesineisiin ei myöskään saa koskea, jotta esineet eivät likaantuisi tai vahingoittuisi ja jotta niiden säilyminen voitaisiin taata niin pitkään kuin mahdollista. Esineillä on suurta arvoa sekä nykypäivän ihmisille että tuleville sukupolville. Ne kertovat, millaisten esineiden keskellä ihmiset ovat eläneet, millaisia välineitä on tarvittu ja miten ihmisten arki, työ ja muu elämä on järjestetty. Moni tunnistaa museosta omien isovanhempiensa ja lapsuuden aikaisia tavaroita, nykyisin käytössä olevia esineitä tai nykyisten esineiden esikuvia, mutta museossa voivat avautua myös uudet, tuntemattomat esinemaailmat. Museoista on moneksi. Tervetuloa museoon! 14

15 SOSIOKULTTUURINEN NÄKÖKULMA: TAIDE KUULUU KAIKILLE! Pinnalta katsoen taiteentekeminen voi olla hauskaa puuhailua, piristys arkeen tai esteettinen elämys. Kun verhoa raottaa enemmän voi yllättyä siitä moninaisuudesta, mitä tämä hauska puuhastelu pitää sisällään. Yhtäkkiä tekeminen on huomattavasti syvällisempää kuin pelkkä ajatus siitä, että saadaanko kehyksiin kaunis tuotos. YK:n Lasten oikeuksien sopimuksessa sanotaan, että taide on yksi lapsen perusoikeuksista. Taiteen avulla lapsi voi tehdä aikamatkan menneisyyteen, haaveilla tulevaisuudesta tai hypätä kokonaan mielikuvituksen maailmaan. Lapsen kokemus ja tunteet tulevat taidetta tehdessä yhdeksi paketiksi. Se, että oppii pienestä pitäen käyttämään taiteenkieltä auttaa myöhemmin monissa elämän tunnepitoisissa tapahtumissa. Kaikkeen ilmaisuun ei tarvita sanoja, eikä kaikelle koetulle aina edes löydy sopivaa sanamuotoa. Terapiassa taidetta on jo käytetty kauan, mutta yhtä hyvin elämän tavallisia suruja ja iloja voi käsitellä taiteen avulla. Taide voi toimia tunteiden työkaluna. Vuorovaikutuksessa tunteiden ilmaisu tulee todeksi ja lapsi saa kokemuksen siitä, että hänen kaikenlaiset tunteensa ovat oikein ja sallittuja. Aikuinen voi pukea tunteet sanoiksi. Taide vahvistaa itsetuntoa monella tavalla. Suorittaminen ei kuulu pienten lasten kulttuurielämyksiin! Olen käytännön kautta todennut, että italialaisen Reggio Emilian päiväkotimallin sekä steinerpedagogiikan ajatusmaailmat sopivat erityisen hyvin varhaiseen taidekasvatukseen. Ne korostavat lapsen kuuntelua, havainnoinnin tärkeyttä ja sitä, että taide kaikkineen on voimakas ilmaisun muoto ja sen sulkeminen pois lapsen elämästä sulkee myös ison osan kommunikointia. Näiden suuntauksien mukaan lapsia ei pitäisi lokeroida eikä muutenkaan yksipuolisesti harjoittaa johonkin tiettyyn lajiin. Siitäkin huolimatta, että huomaisi lapsessaan erityislahjakkuutta. Sillä että yrittää sivistää lastaan irrallisella kirjatiedolla ilman kokemusperäistä maailmaa tai treenauttaa johonkin taiteen tai liikunnan muotoon yksipuolisesti, sulkee samalla lapseltaan monta muuta mahdollisuutta. Puhumattakaan siitä toisesta ääripäästä, että antaa lapsensa ymmärtää, ettei hän ole taiteellinen, musikaalinen, urheilullinen jne. 15

16 Reggio Emilian voimakkaasti kantaaottavaan tapaan kuvataan lasten lokerointia piirtämistaidon perusteella: Aikuiset ovat pistäneet lisäksi lapsen piirtämisen kuvaannollisesti häkkiin, lokeroimalla hänen työskentelynsä toistaan seuraaviin kehitysvaiheisiin. He ovat jakaneet lapset konemaisesti täysin lahjattomiin ja sellaisiin, joilla on myötäsyntyinen kyky piirtää. Lokeroidessaan lasten taidot tällä tavalla aikuiset ovat tietämättään riistäneet heiltä yhden tärkeän kommunikoinnin välineen sekä pistäneet lapset omiin lokeroihin. (Liimola, Voutilainen 1993,48) Reggio Emilian isänä pidettävän Malaguzzin sanoma muutenkin liittyy siihen, että lapsella on lähtökohtaisesti sata kieltä, mutta yhteiskunta ryövää häneltä yhdeksänkymmentä yhdeksän. Lapselle sanotaan, että sataa ei ole, johon lapsi toteaa, että sata on, kuitenkin se on. On lohdullista, että lapsi osaa itse korjata ikäviä kokemuksia niin taidekasvatukseen liittyen kuin mihin tahansa muuhunkin koettuun asiaan. Mutta toisaalta vanhemman jatkuva lannistaminen, ettei lapsi osaa piirtää tai laulaa voi vaikuttaa läpi koko elämän. Vanhempien kannattaa tiedostaa myös, että korostamalla pelkästään lapsen erikoislahjakkuuksia ne on otettu liian varhain yksinomaisen huomion kohteeksi, häneltä on riistetty mahdollisuus kasvaa laaja-alaisesti kaikilla muilla ilmaisun kielillä. Mikään ilmaisun kieli ei voi elää yksin ja siksi Malaguzzin mielestä lasta olisi pitänyt kannustaa itse tutkimaan kaikilla aisteillaan uusia asioita, sekä käyttämään sataa kommunikoinnin kieltään luodessaan suhteitaan ulkopuoliseen maailmaan. (Liimola, Voutilainen 1993,48) Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa lapsen paras saattaa unohtua. Alle 3-vuotiaiden taidekasvatuksessa on suuntauksia, joissa lapsen yksipuolinen treenaus uhkaa nousta ensisijaiseksi tavoitteeksi. Lapsen tulee kuitenkin mielestämme saada monipuolisia virikkeitä. Taiteenalan valinta voi tapahtua myöhemmin lapsen omien toiveiden mukaisesti. (Karppinen, Puurula& Ruokonen 2000,7) 16

17 Mielestäni näitä asioita on hyvä pysähtyä pohtimaan jo sen takia, että liian usein kuulee vertailua lasten taidoista. Kaikilla lapsilla on oikeus olla juuri sellaisia kuin ovat. Emme tarvitse mittareita luku-, lasku-, urheilu-. tai piirustustaidoista. Koulu kyllä tekee sen siinä vaiheessa, kun arviointi koetaan tarpeelliseksi. Eivät vanhemmat välttämättä tietoisesti korosta lastensa hyviä puolia muille vanhemmille, mutta olen työssäni huomannut, että etenkin pienten esikoislasten vanhemmat ovat herkkiä vertailulle. Täytyisi muistaa, että elämä erilaisissa yhteisöissä on aina myös toisen huomioonottamista. Vanhemmuus ei ole suorittamista ja lapsuutta täytyisi muistaa suojella kaikilta osin myös suorittamisen pakolta. Tietenkin eräs vanhemmuuden suola on oman lapsen erinomaisuuden ihastelu. Onneksi meillä on läheisiä, joille voi ylistää oman aarteen laulu- ja runoilulahjoja. He ymmärtävät suhtautua asiaan juuri oikean mahtipontisella riemulla. Suorituskeskeiset vanhemmat saattavat vaatia itseltään täydellisyyttä. Täydelliselle vanhemmuudelle löytääkin yllättävän paljon ulkoisia tunnusmerkkejä ja kasan oppaita sekä tv-sarjoja siitä, kuinka tulisi olla. Vanhemmaksi tulo on suuri mullistus, mutta täytyykö silti unohtaa koko entinen persoona ja alkaa yhtäkkiä käyttäytyä siten kuin ne kaikki näkymättömät vanhemmuuden vaatimukset käskevät? Oppiiko lapsi ihmisenä olemista tällaisen alati viisaan yli- ihmisen jälkikasvuna? Thomas Gordon valaisee aihetta lisää teoksessaan Toimiva perhe. Gordon tiivistää ajatuksen: Vanhemmat ovat persoonia, eivät jumalia.. Oman inhimillisyytensä unohtaminen on ensimmäinen paha virhe, jonka voi tehdä vanhemmuutensa alussa. Tehokas vanhempi antaa itselleen luvan olla oma itsensä - oikea persoona. Lapset osaavat arvostaa aitoutta ja inhimillisyyttä vanhemmissaan. (2004, 34) Suorittaminen ei kuulu pienten lasten kulttuurielämyksiin! 17

18 KUVATAIDE OSANA ARKEA Yhdessätekeminen on kuuntelua, havainnointia ja vuorovaikutusta Päivittäisessä yhdessäolossa lapsen kanssa me annamme lapsellemme kaikkein kallisarvoisinta mitä meillä on: aikaamme. Yhdessä oltaessa kohtaaminen on olennaista. Sillä kun lasta kuuntelee tarkasti, voi puheiden takaa kuulla, millainen lapsen maailma on ja missä maailmassa lapsi oikeastaan elää. (Taskinen 2004,10.) Kuvalliset työskentelyhetket ja kuvien katsominen auttavat lasta hahmottamaan omaa elinympäristöään, mutta ne auttavat häntä myös kommunikoimaan, olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Kuvantekeminen on luonteeltaan sosiaalista; kuvalla on voimaa ainoastaan silloin, kun se on olemassa yhteisössä, joka voi jakaa kyseisen kuvan ja reagoida sen merkityksiin (Rusanen ja Torkki 2000, 43.) Jokainen vanhempi on varmasti huomannut, miten lapset näkevät maailmassa paljon sellaista, mihin itse ei kiinnitä huomiota. Taiteentekemisessä vanhempi sanallistaa lapselle ja luo mahdollisuuden oivalluksiin. Myös lapsi voi pysähdyttää aikuisen sellaisten asioiden äärelle, joita ei tavallisesti huomaa tai ei enää pidä erityisenä. Kaiken avaimena pidän vanhemman ja lapsen aitoa vuorovaikutusta kuulemista, havainnointia ja vastavuoroisuutta. Lapsen tekemä taide tulee todeksi vuorovaikutuksen avulla. Havainnoimisen taito täytyisi aikuisen ensin opetella itse ja sitten houkutella lapset samaan seikkailuun. Opastamalla 18

19 lapset havainnoimisen maailmaan, aikuinen luo heille äärettömät mahdollisuudet uusien ilmiöiden tutkimiseen. (Liimola, Voutilainen 1993,40) Aikuisten täytyy myös kuunnella lasta aktiivisesti. Usein aikuiset ylenkatsovat lapsen kanssa keskustelua niin, että ovat vain kuuntelevinaan ja vastaavinaan lapsen kysymyksiin. Ajatukset ovat jossain muualla. Lapsi saattaa näyttää kuuta, mutta aikuinen näkee sormen. Silti naamioituminen päteväksi asiantuntijaksi lapsen silmissä on hyvin yleistä. Rohkeimmankin lapsen itsenäisen kokeilemisen halut häviävät, kun hän vertaa itseään viisauden jalustalle asettautuneeseen aikuiseen.( Liimola, Voutilainen 1993, 35.) Havainnoimaan ja kuuntelemaan oppii parhaiten olemalla kokonaisvaltaisesti läsnä. Siihen tarvitaan aikaa, rauhaa ja kiinnostusta. Motivaattorina oikealle läsnäolemiselle voi toimia ajatus siitä, että vain siten oppii syvällisesti tuntemaan lapsensa. Kun vanhempi on aidosti mukana, tulee myös lapsi nähdyksi. Lapsi tarvitsee vanhemman katsetta. Hänellä on oikeus olla näkyvä. Meidän itsetuntomme kehittyy kahden pääravintoaineen voimalla: Kun vähintään yksi elämällemme merkityksellisistä ihmisistä näkee meidät ja hyväksyy meidät sellaisina kuin olemme, ja kun itse koemme, että olemme merkityksellisiä muille ihmisille sellaisina kuin olemme. Kun nämä kaksi perusainesta yhdistyvät aidoksi persoonalliseksi ilmaukseksi, meillä on parhaat edellytykset antoisaan elämään, joko yksin tai yhdessä toisten kanssa. (Juul 1995, 95.) Värikylvyissä suurin osa lapsista on vielä sen ikäisiä, että he eivät osaa sanoin ilmaista itseään. Se että ei käytetä sanoja, ei tarkoita sitä, että vuorovaikutus olisi jotenkin vähempiarvoista. Tilanne on oikeastaan juuri päinvastoin. Lapsen ollessa pieni täytyy vanhemman virittäytyä erityisesti hänen maailmaansa. Luonto on tässäkin kohtaa viisas ja lapsemme ovat avuttomia pitkän aikaa. Vauvat eivät ruoki itseään tai käy potalla vaan vanhemman täytyy tietää ilman sanoja mistä on milloinkin kysymys. Jotta vauvan tarpeisiin osaisi 19

20 vastata, täytyy vauvan kanssa viettää aikaa kellon ympäri ja kuunnella. Kun vanhempi oppii aktiivisesti kuuntelemaan lastaan ja vastaamaan hänen tarpeisiinsa, auttaa se myös tutustumaan lapseen. Tärkeää ei olekaan se, kuinka pitkään imettää tai minkälaisia vaippoja käyttää. Tärkeää on oppia tunnistamaan, mitä juuri tämä ainutlaatuinen lapsi tarvitsee. Silloin oppii vastaamaan hänen tarpeisiinsa ja saa samalla myös avaimen hyvään vuorovaikutussuhteeseen lapsen kanssa. Jos miettii osallistumista johonkin ryhmätoimintaan, on oman lapsen kuunteleminen tärkeää. Vauvan oma läheinen parhaiten tietää, millä tavalla osallistua harrastuksiin. Toiset vauvat haluavat tarkkailla kaikkea toimintaa sylistä käsin ja se on tietenkin sallittua. Vauvojen ryhmätoiminnot eivät yleensä ole vain viriketoimintaa pienille vaan myös vanhemmat saavat ryhmistä paljon itselleen ja voimavaroja arkeen. Sen takia suosittelen rohkeasti mihin tahansa ryhmässä tapahtuvaan toimintaan mukaan lähtemistä -lapsen temperamentista riippumatta, mutta sitä kunnioittaen. Värit näkyvät, kuuluvat, tuntuvat, tuoksuvat ja maistuvat. Virittäytyminen lapsen maailmaan on värikylvyissä hyvin konkreettista. Työpajassa yksi tai kaksi väriä tuodaan monin tavoin hyvin lähelle. Värit näkyvät, kuuluvat, tuntuvat, tuoksuvat ja maistuvat. Värikylpyjen toistuessa alkaa myös itse havainnoida värikästä maailmaa uusin silmin. Huomasin tämän muutoksen alettuani värikylpyryhmien ohjaajaksi. Syksy näytti keltaisemmalta kuin koskaan ennen. Kokonaisvaltainen taide-elämys on lapsen ja vanhemman yhteinen kokemus. Se voi olla elämys, jolle ei löydy sanoja, mutta sen sijaan kaikin aistein koettuja tuntemuksia. Kuinka arvokas tällainen kokemus voikaan olla vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen kannalta! Vauva on saanut uusia elämyksiä maailmasta ja eläytyvä vanhempi tietää, millaisen retken vauva on tehnyt: Millaiset äänet säikähdyttävät tai ovat kiinnostavia? Mikä maalausaine tuntuu mielenkiintoiselta? Mikä ärsyttää? Maistuuko joku hyvältä, karvaalta tai pahalta? Mikä näyttää hassulta? Tylsistyttääkö toinen materiaali? Näin pienin asioin pystyy samaistumaan vauvan maailmaan. Luova rauha Taidekasvatuksen kulmakivi on luova rauha. Temperamentiltaan erilaiset lapset tarvitsevat työskentelyynsä, asioiden tutkimiseen ja oivaltamiseen eri määrän aikaa ja tilaa. Kun vanhemmat kokoavat maalaustyöpajan kotiin, on jo lähtökohtaisesti nähty sen verran vaivaa, että on ilo pysähtyä lapsensa kanssa luomisen äärelle. Arkisessa ympäristössä toteutettu värityöpaja voi olla joskus parempi vaihtoehto kuin varta vasten harrastamaan lähteminen. Luova rauha ja hiljaiset hetket toteutuvat paremmin, kun ei ole mitään sosiaalista painetta. 20

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot