Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 6 Martti Sirpa - Rostila Ilmari - Suikkanen Asko Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle Päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 6 Martti, Sirpa & Rostila, Ilmari & Suikkanen, Asko PÄIVÄ KERRALLAAN IHMISENÄ IHMISELLE PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINNAN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA KEHITTÄMISTARPEITA Helsinki 2003

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 TIIVISTELMÄ Raporttiin on koottu tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Sen tarkoituksena on palvella ideakirjana alan toimijoille sekä yhtenä päätöksenteon apuvälineenä rahoittajalle. Arvioitavina kohteina on kuusi sellaista Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa päivä- ja työtoimintaa toteuttavaa hanketta, joiden toimintaa rahoittaja pitää verrattain mallikelpoisena. Hyvien käytäntöjen ja kehittämistarpeiden arviointi pohjautuu realistiseen arviointiin. Arviointi on toteutettu monitahoarviointina, jossa aineistona on käytetty asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyötahojen haastatteluja, kirjallisia dokumentteja ja työntekijöiden itsearviointeja. Arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Päivä- ja työtoiminnan keskeisimmät vahvuudet ovat arjen- ja käytännönläheisyys. Toiminta tyydyttää asiakkaiden perustarpeita ja tarjoaa sosiaalista tukea. Päivä- ja työtoiminta sekä siihen liittyvä virkistystoiminta laajentaa asiakkaiden elämäpiiriä ja ehkäisee asiakkaiden eristäytymistä yksinäisyyteen. Hyvä päivä- ja työtoiminta on lähtökohdiltaan ja toteutukseltaan voimavara- ja ratkaisukeskeistä. Se tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaiden arjesta selviytymistä sekä edistää itsenäistä asumista tarjoamalla helposti ja jatkuvasti saatavissa olevaa ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua. Päivä- ja työtoiminnoissa asiakkaat voivat harjaannuttaa sosiaalisia taitojaan, saavat sosiaalista tukea, mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia sekä monipuolista tukea erilaisissa arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Päiväkeskukset lisäävät näin asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Toiminnan mielekkyys ja siihen liittyvät onnistumisen kokemukset syntyvät ohjatussa toiminnassa ja positiivisen palautteen kautta. Monipuolisia ja ohjattuja toimintoja pystyvät tarjoamaan parhaiten verraten suuret järjestöt. Hyvä päivä- ja työtoiminta ei ole leimaavaa eikä avoimen kontrolloivaa ja siinä vältetään tietoisesti viranomaisvaikutelmaa. Toiminta on myös asiakasta valtauttavaa (empowerment). Asiakkaat otetaan mukaan heidän omia asioitaan sekä päivä- ja työtoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Asiakaan kohtaamisen tavalla, työntekijöillä sekä asiakkaiden luottamuksen saavuttamisella on suuri merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Työntekijä, jolla on läheinen kosketus asiakkaan kokemusmaailmaan, saavuttaa usein parhaiten asiakkaan luottamuksen. Hyvässä työntekijässä yhdistyy lähimmäinen, kasvattaja ja ammattilainen. Toiminnan avulla on pystytty edistämään ainakin jossain määrin lähes kaikkien asiakkaiden elämänhallintaa ja tarjoamaan mielekästä tekemistä. Vaikutukset näkyvät laajemmin mm. laitoshoidon tarpeen ja päihteiden käytön vähentymisenä. Toiminnan avulla on pystytty avaamaan joillekin asiakkaille myös erilaisia jatkopolkuja ja työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyötahojen mukaan päivä- ja työtoiminta tukee ja täydentää virallista palvelujärjestelmää varsin hyvin sekä tuo lisäresursseja viranomaistyöhön. Useat yhteistyötahot kokevat että yhteistyö on auttanut ymmärtämään paremmin asiakkaiden elämää kokonaisuutena, lisännyt tietoa muiden tahojen toiminnasta ja selkiyttänyt yhteistyötahojen keskinäistä työnjakoa. Yhteistyö on karsinut päällekkäistä toimintaa ja tehostanut resurssien käyttöä. Useat yhteistyötahot toivat esiin päivä- ja työtoiminnan tärkeyden ja lisääntyvän tarpeen syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden asiakkaiden tukemisessa. Päivä- ja työtoiminnan tarvetta ovat lisänneet mm.

5 asiakkaiden moniongelmaisuus, ongelmien syventyminen, pitkittyvä työttömyys/työmarkkinoilta syrjäytyminen sekä avohoitopainotteisuus. Yleisesti ottaen päivä- ja työtoimintaa voidaan pitää varsin onnistuneena ja hyvän käytännön mukaisena toimintana. Toimintaa tulisi kuitenkin pyrkiä kehittämään enemmän ohjaukselliseksi ja asiakkaille tarjottavia toimintamahdollisuuksia tulisi monipuolistaa. Kehittämistä kaipaavat myös toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnasta tiedottaminen. Joissakin projekteissa myös asiakkaan kohtaamiseen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työntekijät kokevat päivä- ja työtoiminnan keskeisiksi haasteiksi asiakkaiden moniongel-maisuuden lisääntymisen, ongelmien syventymisen, asiakkaiden aktivoimisen, erilaisten jatkopolkujen luomisen, toimintaympäristöön liittyvät ja vaikuttavuutta hidastavat tekijät, toiminnan jatkuvuuteen liittyvän epävarmuuden sekä työntekijöiden vähyyden ja jaksamisen. Hakusanat: päiväkeskus, työtoiminta, päihdetyö, mielenterveystyö, nuorisotyö, Raha-automaattiyhdistys, kolmas sektori, realistinen arviointi, monitahoarviointi.

6 SISÄLLYS: ESIPUHE/JOHDANTO 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Realistinen monitahoarviointi näkökulmana Arvioinnin toteutus Aineisto 15 3 PROJEKTIEN TOIMINNANKUVAUKSET JA TOIMINNAN ARVIOINTIA 19 I PÄIHDETYÖ 20 TAMPEREEN A-KILTA ry/yhdyskuntatyö 22 VENTUSKARTANO ry/asuntokoti HERMANNI/PÄIVÄKESKUS 52 II MIELENTERVEYSTYÖ 80 MIELENTERVEYSYHDISTYS TAIMI ry/ruusan KAHVILA 81 ROVALAN SETLEMENTTI ry/ JOKKATUPA 108 III NUORISOTYÖ 131 IISALMEN NUORISON TUKI ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala 138 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA Oy/ ASKEL ASKELEELTA PROJEKTI ARVIOINNIN TULOKSET Realistinen monitahoarviointi käytännön työkaluna Toimijoiden näkökulma Vahvuuksia ja kehittämiskohteita itsearviointien näkökulmasta Otolliset olosuhteet päivä- ja työtoiminnan arviointi LOPUKSI: MATKAEVÄITÄ JA ROHKAISUA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE 224 LÄHTEET 235 LIITTEET: Liite 1: Avustuspäätösten valmistelusta ja avustusten jaosta 241 Liite 2: Arvioinnin suorittajien ja rahoittajan edustajan yhteystiedot 243 Liite 3: Arvioitujen projektien yhteystiedot 244 Liite 4: Kartoituskysymykset 247 Liite 5: Työntekijöille esitetyt kysymykset 249 Liite 6: Yhteistyökumppaneille esitetyt kysymykset 250 Liite 7: Asiakkaille esitetyt kysymykset 252 Liite 8: Itsearviointilomakkeet (SWOT ja itsearviointilomake) 255 Liite 9: Toiminnan itsearvioinnin tulokset 266 Liite 10: Järjestöjen kommentteja ja tarkennuksia 276

7 ESIPUHE/JOHDANTO Käsillä oleva raportti on suunnattu lähinnä päivä- ja työtoimintaa toteuttavien järjestöjen ja Raha-automaattiyhdistyksen käyttöön. Toivomme, että käytännön toimijoille raportista on hyötyä toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja ideoinnissa. Olemme pyrkineet siihen, että raportti voisi toimia myös yhtenä työkaluna rahoittajalle avustushakemusten käsittelyssä. Laajemmalle lukijakunnalle raportti tarjoaa ikkunan päivä- ja työtoiminnan arjen hahmottamiseen. Olemme pyrkineet kirjoittamaan raportin elämän- ja käytännönläheisesti. Asiat sanotaan usein suorien sitaattien kautta niin kuin haastateltavat itse asiat ovat ilmaisseet. Paremmin emme kykenisi asioita itse sanoiksi pukemaan. Lähdimme mukaan tähän arviointiin koska meille tarjoutui tilaisuus olla mukana ainutlaatuisessa pilottihankkeessa. Tällainen arviointi on ymmärtääksemme Raha-automaattiyhdistyksellekin uudenlaisen toimintakulttuurin avaus. Jo hankkeen alussa koimme tällaisen uusien alueiden arviointiin liittyvän, ja meille suodun, vapauden hyvin myönteisenä. Eikä myönteisyys ole matkan varrella missään vaiheessa vähentynyt pikemminkin päinvastoin. Tämä käytännönläheinen hanke on ollut myös meille, lähinnä teoriatiedon parissa työskenteleville, raikas ja avartava kokemus ja sellaisena hyvinkin harvinaista herkkua. Olemme oppineet paljon saadessamme läheisen kosketuksen ihmisten arkeen ja projektien käytännön toteutukseen. Yksi tärkeimmistä opeista on ollut arjen keskeisyyden ja tärkeyden entistä selkeämpi ymmärtäminen projektityössä. Ihastuimme tässä hankkeessa siihen, että saimme tilaisuuden arvioida päivä- ja työtoimintaa yksittäisistä projekteista käsin edeten kohti yleisiä palveluja ja niiden järjestämistä. Päivä- ja työtoimintaa, sekä sen toimivuutta, lähdettiin tarkastelemaan projektikohtaisesti käytännön toimijoiden näkökulmasta sekä arjesta ja sen käytännöistä käsin. Tätä kautta pyrittiin löytämään päivä- ja työtoiminnan toimivia ja hyviä käytäntöjä. Liikkeelle ei lähdetty perinteisen vaikuttavuuden arvioinnista, vaan vaikuttavuuden kannalta tärkeiden hyvien käytäntöjen arvioinnista. Hankkeen ensisijaisena lähtökohtana on ollut ymmärtää päivä- ja työtoiminnan käytäntöjä ja vasta sitten sen teoriaa. On lähdetty kysymään ja ymmärtämään miksi ja miten päivä- ja työtoiminta toimii, kenen kohdalla se toimii ja missä olosuhteissa se toimii tai ei toimi. Tämä on realistisen arvioinnin lähtökohta ja hyvien käytäntöjen etsimisen tarkoitus. Teorian ja käytännön suhde arvioinnissa on erityinen. Joskus ajatellaan, että teoria kertoo muun muassa sen, miksi ihmiset syrjäytyvät ja millä tavalla tämä syrjäytyminen voidaan ehkäistä tai millä tavalla siihen pitää puuttua. Jos teoria käsitetään edellä kuvatulla tavalla, ei arviointia tarvita: meillä on ilmiö, jonka syyt ovat selvillä - ja meillä on myös keinot ilmiön seurausten poistamiseksi. Ihmisten elämä sosiaalisessa todellisuudessa ei kuitenkaan ole läheskään aina jos koskaan - yhtä säännönmukaista kuin teoriassa. Inhimillinen elämä ja sosiaalinen todellisuus on hyvin monimutkainen

8 kokonaisuus. Sosiaalinen todellisuus ja siinä elävä, tunteva ja ajatteleva ihminen ei toimi suoraviivaisesti ikään kuin paikasta A paikkaan B sivuilleen vilkuilematta kulkien. Koska ihmisten elämässä on paljon väliin tulevia muuttujia, tekijöitä jotka vaikuttavat eri tavoin eri ihmisten toimintaan, tarvitaan lähtökohdiltaan hyvin avointa arviointia. Kyse on ensisijaisesti ymmärtämisestä ja vasta sitten selittämisestä. Kyse on painotuksesta ei teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Esittelemme tässä hiukan raportin rakennetta opastukseksi lukijalle. Ensimmäisessä luvussa Raha-automaattiyhdistyksestä, kerromme tämän varsin merkittävän rahoittajan syntyhistoriasta, tehtävistä, toiminnan taustasta, toimintaympäristöstä sekä sen toiminnasta rahoittajana. Valotamme lukijalle myös miksi Raha-automaattiyhdistys, ja monet muutkin tahot, ovat kiinnostuneet arvioinnista ja pitävät sitä tärkeänä. Toisessa luvussa Hyvien käytäntöjen arviointi: lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus, esittelemme lukijalle ensin käsillä olevan arvioinnin näkökulman: realistisen monitahoarvioinnin. Tämän jälkeen kerromme hyvien käytäntöjen arvioinnista sekä siitä, kuinka tämä arviointihanke käynnistyi. Käytännön päivä- ja työtoiminnan toteutukseen päästään luvussa kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, jossa esittelemme hiukan arviointiprosessia eli sitä myllyä, jossa projektien asiakkaat, työntekijät, yhteistyötahot, Raha-automaattiyhdistyksen edustajat ja me olemme olleet yhdessä mukana. Arviointitulosten lukijalle on tärkeää se, että hän tietää millaiseen aineistoon arviointi perustuu, kuinka aineistoa on kerätty ja mitkä tahot ovat olleet mukana arvioinnissa. Aineiston esittelemme tämän luvun viimeisessä jaksossa. Luku kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, on ehkä useimmille lukijoille raportin mielenkiintoisin osuus. Tässä luvussa on toivoaksemme vahva elämän maku. Lukija pääsee kentälle katsomaan kuinka päivä- ja työtoimintaa toteutetaan eri projekteissa. Tutustutamme lukijan kahteen päihdetyön, kahteen mielenterveystyön sekä kahteen nuorisotyön projektiin. Kunkin toiminnankuvauksen loppupuolella esittelemme monitahoarvioinnin tuloksia ja pyrimme näin nostamaan esiin kunkin projektin kohdalla niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämistarpeitakin. Tuloksia lukiessa on hyvä muistaa, että arviointi ja siitä saadut tulokset ovat aina sidoksissa aikaan ja paikkaan. Kukin projekti elää arvioinnin aikana jotain tiettyä vaihetta ja tilanne saattaa puolen vuoden jälkeen olla erilainen. Lisäksi tulokset riippuvat siitä, mitä tahoja on haastateltu ja mistä näkökulmasta arviointi on tehty. Tässä arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Luvussa neljä Arvioinnin tulokset palautetaan aluksi mieliin realistisen arvioinnin lähtökohdat, jonka jälkeen pohditaan sen mahdollisuuksia käytännön työkaluna. Tämän jälkeen peilaamme asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkemysten kautta päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Katsomme mikä toimii" ja mikä taas ei. Luvun päättää arvioinnin yhteenveto, jossa havaintoja ja suosituksia käsitellään tapauskuvauksia yleisemmällä tasolla suhteuttaen niitä myös päivä- ja työtoiminnan yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön.

9 Viimeisessä luvussa Lopuksi: Matkaeväitä ja rohkaisua käytännön toimijoille haluamme rohkaista käytännön toimijoita päivä- ja työtoiminnan toteutuksessa. Matkaeväiksi tarjoamme muun muassa joitakin projektinvetäjien ja työntekijöiden tärkeimmiksi kokemia oppeja projektin toteutuksesta. Ennen päivä- ja työtoiminnan pariin siirtymistä tahdomme kiittää sydämellisesti kaikkia haastattelemiamme asiakkaita, todellisia arjen sankareita, jotka antoivat osan itsestään ja kokemuksistaan päivä- ja työtoiminnan kehittämisen edistämiseksi. Lisäksi he antoivat meille arvioitsijoille, ja antavat raportin lukijoille, repullisen koskettavia elämänkokemuksia, jotka eivät jättäne ketään kylmäksi. Raporttia kirjoittaessamme harmittelimme sitä, että voimme välittää vain kalpean kuvan arkiseen elämään liittyvästä ilosta ja tuskasta. Emme varmaankaan pysty kirjoitetun tekstin kautta välittämään asiakkaiden osoittamaa kiitollisuutta päivä- ja työtoiminnan rahoittajalle ja mahdollistajalle, Raha-automaattiyhdistykselle, yhtä syvästi kuin se haastatteluissa tuli esiin. Selvää on kuitenkin se, että osallistuminen päivä- ja työtoimintaan, on sytyttänyt monen ihmisen ajatuksissa jo kerran sammuneeksi luullun toivon kipinän, tarjonnut uuden mahdollisuuden ja antanut voimia jatkaa eteenpäin. Projektien kanssa tehty yhteistyö on ollut hedelmällistä. Työntekijät ovat antaneet arviointiin oman merkittävän työpanoksensa ja jaksaneet nurkumatta vastata meidän pyyntöihimme. He ovat myös antaneet muiden alalla toimivien käyttöön kokemuksen kautta hankkimansa hyödyllisen tiedon. Kiitämme projekteja, sekä myös niiden yhteistyötahoja, arvioinnin eteen tehdystä työstä. Tahdomme kiittää lämpimästi myös Raha-automaattiyhdistyksen puolelta arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminutta ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuota sekä toimistopäällikkö Olli Paikkalaa, jotka ovat kannustaneet meitä työssämme. Lopuksi tahdomme vielä kiittää professori Aila Järvikoskea arvokkaista kommenteista. Rovaniemellä tammikuussa 2003 Sirpa Martti Ilmari Rostila Asko Suikkanen

10 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 Ensimmäiset pajatsotyyppiset raha-automaatit, joita yksityiset liikemiehet tuottivat Saksasta, ilmestyivät Suomeen jo 1920 luvulla. Melko pian alettiin arvostella sitä, että yksityisyrittäjät käyttävät ihmisten pelaamistarvetta vain omaksi hyödykseen. Valtiovalta puuttui tilanteeseen vuonna 1933 antamalla asetuksen, jonka mukaan vain hyväntekeväisyysjärjestöillä on yksinoikeus raha-automaatteihin. Järjestöjen keskinäinen kilpailu johti kuitenkin pian siihen, että vuonna 1937 annettiin uusi asetus, jonka perusteella pelitoiminnan harjoittaminen annettiin perustettavan yhdistyksen yksinoikeudeksi. Peleistä kertyvillä tuotoilla yhdistyksen tuli hankkia varoja kansanterveyden edistämiseen. Näin syntyi Raha-automaattiyhdistys (RAY), jonka perustivat kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä valtiovallan edustajien kanssa. RAY aloitti toimintansa huhtikuun alussa vuonna 1938, jolloin aloitettiin myös omien automaattien valmistus. Julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi RAY muuttui vuonna 1962 annetulla asetuksella. RAY:n tehtävänä on kerätä rahapelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen. Tätä työtä se on tehnyt jo 64 vuotta. Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. RAY:n toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. RAY:llä on nykyisin yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. Lisäksi liiketoimintaan kuuluu edelleen automaattien valmistus omaan käyttöön. Pelitoimintaa valvoo sisäasiainministeriö ja avustustoimintaa sosiaali- ja terveysministeriö. RAY:n toimintaa säädellään seuraavissa laeissa ja asetuksissa: Arpajaislaki (N:o 1047/2001, Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (N:o 1169/2001, Laki raha-automaattiavustuksista (N:o 1056/2001) ja Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määrärahoista (N:o 1170/2001). Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. Toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. (www.ray.fi) Raha-automaattiyhdistykseen kuuluu 97 sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista jäsenjärjestöä, joiden edustajat kokoontuvat kerran vuodessa yhdistyksen

11 3 kokoukseen, joka on ylin päättävä elin. Raha-automaattiyhdistyksen hallitus koostuu valtioneuvoston määräämistä ja RAY:n jäsenjärjestöjen valitsemista henkilöistä. Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksen muutaman vuoden välein hyväksymiä keskipitkän aikavälin avustuslinjauksia täsmentävät yhdistyksen hallituksen vuosittain hyväksymät avustusvalmistelua koskevat periaatteet, joissa tarkastellaan monivuotisia avustuslinjauksia yhteiskunnallisen kehityksen ja tarpeiden sekä jaettavissa olevien varojen kehikossa. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Tämä päämäärä kytkee avustustoiminnan osaksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspoliittista toimintajärjestelmää. Päämääräänsä nähden avustustoiminta on välillistä, koska kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää toimintaa toteuttavat avustettavat yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt. Avustustoiminnan tavoitteena on tämän yleisen päämäärän puitteissa painottaa erityisesti sellaisia toimintoja ja hankkeita, jotka tukevat ja edistävät heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten omaa aktiivisuutta, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Raha-automaattiyhdistyksen tilikauden voitto jaetaan (liite 1) vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille 1. Avustustoiminnan painoalueina korostetaan entistä voimakkaammin avun ja tuen turvaamista niille väestöryhmille ja perheille, joiden osalle taloudelliset ja sosiaaliset sekä yleisestä turvattomuudesta johtuvat ongelmat kasaantuvat. Tällaisia väestöryhmiä ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset, köyhät ja ylivelkaantuneet, vammaiset ja vaikeasti pitkäaikaissairaat sekä pitkäaikaistyöttömät. Kohderyhmään kuuluvat myös paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät ihmiset. (Myllymäki & Tetri 2001, ; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) RAY:n liikevaihto oli vuonna ,3 miljoonaa. Tulos oli 383,1 miljoonaa, josta jaettiin vuonna ,3 miljoonaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Vuonna 2002 avustuksia myönnettiin 1115 järjestölle yhteensä 279,5 miljoonaa. Vuonna 2002 jako-osuudet avustuslajeittain olivat: investointiavustukset 82,5 miljoonaa, kohdennetut toiminta-avustukset 82,0 miljoonaa, projektiavustukset 70,7 miljoonaa ja yleisavustukset 44,3 miljoonaa. 1 RAY:n avustustoiminnan piirissä olevien ja RAY:stä avustusta hakevien kannattaa tutustua seuraaviin julkaisuihin: 1) Raha-automaattiyhdistyksen Projektihallinnan opas, jota on jaettu Raha-automaattiyhdistyksen avustusten piirissä oleville järjestöille. Oppaan voi myös tilata RAY:n avustusosastolta. 2) Myllymäki, Arvo & Tetri, Eija 2001: Raha-automaattiyhdistys kansalaispalvelujen rahoittajana teokseen, joka löytyy myös osoitteesta:

12 4 Vuonna 2002 avustuksen piiriin hyväksyttyjä hankkeita, projekteja ja toimintoja oli yhteensä Avustettujen toimintojen pääluokat olivat jako-osuuksien suuruuden mukaisessa järjestyksessä: kansalaisjärjestötoiminta 84,9 miljoonaa, kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 69,8 miljoonaa, palvelu- ja tuettu asuminen 64,4 miljoonaa, kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 22,9 miljoonaa, päiväke s- kus- ja työtoiminta 19,4 miljoonaa sekä kriisipalvelut 18,1 miljoonaa. Lisäksi sotainvalidien sairaskotien käyttömenoihin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettiin 97,8 miljoonaa. Vuoden 2002 päiväkeskus- ja työtoimintoihin kohdennettiin 19,4 miljoonaa. Näitä toimintoja toteuttivat 252 järjestöä runsaassa kolmessasadassa kohteessa. Päivä- ja työtoimintoihin suunnattavilla avustuksilla tuetaan tyypillisesti toimintoja, joiden tarkoitus on lisätä sosiaalista ja toiminnallista aktiivisuutta sekä päivittäisen elämisen taitoja (www.ray.fi). Sosiaali- ja terveysministeriön ja raha-automaattiyhdistyksen välisessä avustustoimintaa koskevassa tulossopimuksessa vuodelle 2001 todetaan päiväkeskus- ja työtoiminnan osalta seuraavasti: Päiväkeskus- ja työtoiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntoisten avopalvelujen verkostoa ja suuren työttömyyden myötä niiden merkitys on korostunut. Avustuksia kohdennetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimintakeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toimintakeskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaikkoihin. Päivä- ja työtoimintojen niveltymistä asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä muihin paikkakunnan palveluihin tehostetaan riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) Päivä- ja työtoiminnan arviointi sisältyy Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) vuoden 2002 arviointisuunnitelmaan. Arviointisuunnitelmien tekeminen liittyy siihen, että Raha-automaattiyhdistyksessä on ryhdytty panostamaan entistä enemmän avustettavien toimintojen arviointiin ja seurantaan. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin kun yksi toimihenkilö, käsillä olevan arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo, nimettiin päätoimisesti huolehtimaan arvioinnin suunnittelusta ja seurannasta (www.ray.fi Avustusinfo 3/01). Järjestö- ja toimintakentän laajuuden vuoksi resursointia tultaneen lisäämään entisestäänkin joko ostopalveluna tai lisäämällä arviointotoimintojen resursointia oman organisaation sisällä. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan arviointi on tärkeää, sillä avustustoimintaa koskevaa ajantasaista arviointitietoa tarvitsevat monet tahot: RAY, kun se valmistelee avustuksia koskevaa jakoehdotusta (priorisoi jakoehdotukseen sisältyviä hankkeita ja järjestöjä) RAY avustustoiminnan kehittämiseen

13 5 RAY:n hallitus päättäessään avustustoimintaa koskevista linjauksista ja jakoehotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö tulossopimuksen seurantaan sekä ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseen Ministeriön virkamies esitelläkseen virkavastuulla Raha-automaattiyhdistyksen valmisteleman jakoehdotuksen avustusten jaosta päättävälle valtioneuvostolle Järjestöt toiminnan kehittämiseen Yhteiskunta tiedostaakseen mikä merkitys avustusjärjestelmällä on yhteiskunnan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta tarkasteltuna, kohdistuvatko avustukset oikeisiin kohteisiin ja onko RAY:n avustustoiminta linjassa sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten kanssa Tehokkailla arvioinneilla voidaan katsoa olevan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Arviointien lisääminen johtanee siihen, että järjestöt pyrkivät tuloksellisempaan toimintaan, kun ne tietävät, että keskeinen rahoittaja arvioi niiden toimintaa. (Myllymäki & Tetri 2001, ) Tärkeintä on kuitenkin se, että järjestöissä arvioinnista tulee oleellinen osa niiden suunnittelu- ja kehittämistoimintaa, mikä koituu lopulta asiakkaiden eduksi. 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Käsillä oleva arviointihanke sai alkunsa kun ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Rahaautomaattiyhdistyksestä lähetti tarjouspyynnön tammikuun alussa 2002 Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksen johtaja Asko Suikkaselle. Tarjouspyyntöön vastattiin ja RAY hyväksyi tarjouksen. Raha-automaattiyhdistyksen ja Lapin yliopiston edustajat allekirjoittivat sopimuksen helmikuun alussa. Sinervuo lähetti arvioitaville järjestöille tiedotteen arvioinnin suorittamisesta. Käsillä oleva arviointi toteutettiin Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksessa. Päävastuun arvioinnin toteutuksesta ovat kantaneet sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta ja hyvinvointipalvelujen professori Ilmari Rostila 2 Tampereen yliopistosta. Tutkijana ja yhdyshenkilönä on toiminut tutkija Sirpa Martti Lapin yliopistosta ja tutkimusapulaisen tehtäviä on hoitanut osan aikaa yht.yo Pasi Satokangas. Arviointityön ohjaajana ja valvojana rahoittajan (RAY) puolelta on toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Raha-automaattiyhdistyksen valvontatoimistosta. (Liite 2.) 2 Ilmari Rostila kävi esittelemässä käsillä olevaa arviointia Sevillassa pidetyssä kansainvälisessä, European Evaluation Societyn (EES) järjestämässä, konferenssissa.

14 6 2.1 Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Arvioinnin tilaaja, Raha-automaattiyhdistys, asetti arvioinnin tehtäväksi kerätä tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. RAY halusi erityisesti, että arvioinnissa painotetaan asiakas- ja kehittämisnäkökulmaa. Arvioinnin tavoitteena on selvittää arvioinnin kohteena olevien järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja onnistumisen taustoja sekä vaikuttavuutta. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä arvioinnissa muutoksia asiakkaan (hyvinvoinnin) olosuhteissa. Suunnitteluvaiheessa tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin projektikohtaisten hyvien ja toimivien, sekä toisaalta huonojen ja toimimattomien, käytäntöjen kuvaaminen ja vaikuttavien tekijöiden tulkinta. Toiminnan onnistumisen taustoja, kehittämisalueita ja vaikuttavuutta lähdettiin selvittämään projektikohtaisesti tapausanalyysien pohjalta. Arviointi päätätettiin toteuttaa monitahoarviointina ja näkökulmaksi valittiin realistinen arviointi (Pawson & Tilley 1997; Kaarlejärvi 2000; Rostila 1999, 2001; Suikkanen 2001). Tarkastelun kohteeksi päätettiin ottaa päivä- ja työtoiminnan toimeenpano sekä tavoitteet ja toimintamallit. Arvioinnissa pyrittiin erityisesti löytämään päivä- ja työtoiminnan hyviä/huonoja käytäntöjä tarkastelemalla kahta mielenterveystyössä, päihdetyössä ja nuorisotyössä toimivan järjestön toimintamalleja vaikuttavuuden näkökulmasta. Käsillä olevaan arviointiin Raha-automaattiyhdistys valitsi kuusi rahoittamaansa päiväja työtoimintaa toteuttavaa järjestöä eri puolilta Suomea (liite 3). Järjestöjen valintakriteerinä oli, että näiden järjestöjen toimintaa voidaan pitää verrattain mallikelpoisena. Arvioinnin kohteena olevat, järjestöissä toteutettavat, projektit ovat: Tampereen A-kilta ry/yhdyskuntatyö: Hippostupa, Härmälätupa, Muonatupa (Tampere) Ventuskartano ry/asuntokoti Hermanni/päiväkeskus (Kokkola) Tampereen Mielenterveysyhdistys TAIMI ry/ruusan kahvila (Tampere) Rovalan Setlementti ry/jokkatupa (Rovaniemi) Iisalmen Nuorison Tuki ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala (Iisalmi) Kaks Kättä työpaja Oy/Askel askeleelta -projekti (Seinäjoki) Tässä yhteydessä on erikseen korostettava sitä, että tarkoituksena ei ole ollut arvioida toimintaa ns. tilivelvollisuusmielessä. Arviointi on tapahtunut erillään avustusten käytön valvonnasta (Myllymäki & Tetri 2001, 203). Arvioinnin tarkoituksena ei ole myöskään tuomita tähän arviointiin valittujen järjestöjen ja projektien

15 7 toimintaa, vaan tuottaa yleistä tietoa päivä- ja työtoiminnan toteutuksesta sekä hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Raha-automaattiyhdistyksessä ollaan kiinnostuneita arvioinnin kohteeksi valittujen järjestöjen toiminnasta nimenomaan siksi, että niiden verrattain mallikelpoisen toiminnan arvioinnista voidaan saada laajasti levitettävissä ja muiden järjestöjen/projektien hyödynnettävissä olevaa tietoa. Arvioinnin kohteena olevat projektit toimivat ikään kuin näytteinä hyvistä käytännöistä ja toiminnan kehittämistarpeista muille päivä- ja työtoiminnan saralla työskenteleville uusille ja vanhoille toimijoille. Käsillä olevaan arviointiin, kuten arviointiin yleensäkin, liittyy vahvasti kehittämisen idea. Tämän arvioinnin yhtenä tehtävänä on osoittaa järjestöjen toiminnan kehittämisalueita ja esittää joitakin suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Kehittämisen lisäksi tarkoituksena on välittää tietoa myös siitä, missä järjestöt kokevat epäonnistuneensa ja mitä virheitä (esim. erilaiset kokeilut, painopistealueet, erilaisille asiakasryhmille suunnattujen toimintojen yhdistäminen) niissä on tehty toimintahistorian aikana. Koettujen epäonnistumisten ja virheiden esiin nostamisen ideana on, että kaikkien projektien ei tarvitse tehdä samoja virheitä kerta toisensa jälkeen, vaan toistenkin tekemistä virheistä voidaan oppia. Hyvien ja huonojen käytäntöjen etsiminen liittyy tätä kautta toiminnan vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden edistämiseen. On tavallista määritellä hyvä käytäntö suhteessa innovatiivisuuteen (Bühler 2001) tai generatiivisuuteen (Arnkil 2001). Hyvän käytännön innovatiivinen ulottuvuus on läsnä myös käsillä olevassa tarkastelussamme siten, että kaikki tarkastelemamme toimintayksiköt ovat tuoneet paikalliseen palvelutarjontaan uusia elementtejä. Arviointiraportin on tarkoitus toimia työkaluna uusille toimijoille siten, että se helpottaisi niiden onnistumista tällä tehtäväalueella. Raportti palvelee eräänlaisena viitteellisenä tarkistuslistana ja/tai ideakirjana järjestöille. Arvioinnin tuottaman tiedon pyrkimyksenä on hyödyttää alalla toimivia järjestöjä toiminnan suunnittelussa, tehostamisessa, itsearvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa, laadunhallinnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi arvioinnista saatua tietoa on mahdollista käyttää yhtenä viitteellisenä työkaluna päätöksenteossa. Hyvien/huonojen käytäntöjen selvittämisen tavoitteet lyhyesti ovat: tuottaa järjestöille hyödynnettävissä olevaa tietoa järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja vahvuuksista, sekä huonoista käytännöistä ja kehittämisalueista selvittää järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan vaikuttavuutta antaa suosituksia toiminnan kehittämiseksi toimia yhtenä päätöksenteon viitteellisenä työkaluna RAY:lle

16 2.2 Realistinen monitahoarviointi näkökulmana 8 Voidakseen arvioida jonkin kohteen arvoa, hyvyyttä tai onnistuneisuutta, pitää ensin tietää mikä tuo arvioitava kohde oikeastaan on. Tähänastisessa arviointitutkimuksessa on muodostettu yleiskuvaa työllistymistä tukevien ja syrjäytymisen vastaisten hankkeiden ja hyvien käytäntöjen kokonaisuudesta yhtäältä ohjelmatasolla ja toisaalta teemanäkökulmasta. Myös yksittäisiä projekteja on arvioitu runsaasti. Tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan suhteellisen intensiivisesti kuutta erityyppistä päivä- ja työtoiminnan projektia ja toimintakokonaisuutta, yhdistäen perusteellinen tapauskuvaus ja vertailumahdollisuus. Tarkoituksena on perehtyä kunkin projektin erityispiirteisiin, samalla kun kuvataan yleisemmin niiden yhteiskunnallista merkitystä, vaikuttavuutta ja toteutuksen onnistuneisuutta. Käytämme arvioinnissa realistisen monitahoarvioinnin lähestymistapaa, jossa yhdistämme realistisen arvioinnin ja monitahoarvioinnin periaatteita. Monitahoarvioinnin 3 lähtökohtana on ajatus, että toiminnalla, kuten päivä- ja työtoiminnalla, on erilaisia merkityksiä eri osapuolille. Tämä liittyy osapuolten erilaisiin arvoihin ja etuihin, mutta myös siihen että he oikeasti näkevät toiminnasta eri puolia. Osapuolia voivat olla asiakkaat, toiminnan vetäjät ja eri yhteistyökumppanit. He tarkastelevat toimintaa, hankkeen tai palvelukäytännön, toimivuutta eri näkökulmista. Toiminnan onnistuminen voi merkitä asiakkaalle eri asioita kuin toiminnan vetäjälle. Monitahoarvioinnissa pyritään muodostamaan toiminnasta kokonaiskuvaa eri näkökulmia yhdistellen. Toiminnan onnistuneisuuden arviointi tehdään tältä pohjalta. Monitahoarviointi ottaa siten vakavasti ja tosissaan lähtökohdakseen arvioitavan kohteen merkityksen ihmettelyn. Tässä suhteessa se eroaa ns. positivistisesta vaikuttavuustutkimuksesta, jossa kokeellisen asetelman avulla selvitetään arvioitavan kohteen - vaikkapa uuden työllistämismallin - vaikuttavuutta. Koeasetelma edellyttää, että meillä on etukäteen tarkka käsitys siitä mikä arvioitava kohde on, mitkä ovat ne vaikuttavuuden kannalta keskeiset tekijät ja tulosmuuttujat jotka voidaan helposti mitata. (ks. Vartiainen 2001). Monitahoarvioinnissa ei hyväksytä tätä lähtökohtaa, vaan kiistetään itsestään selvä, yksi totuus arvioitavasta kohteesta. Rahoittajan, asiakkaan ja projektin vetäjän näkökulmista päivä- ja työtoiminta merkitsee eri asioita. Osapuolten roolin korostamisen ja laadullisen lähestymistavan kautta ajatellaan päästävän arvioitavasta kohteesta monipuolisempaan käsitykseen kuin kvantitatiivisessa, muutoksen mittaukseen perustuvassa tarkastelussa. 3 Monitahoarviointi on saanut vaikutteita ns. konstruktionistisesta neljännen sukupolven arvioinnista (Guba & Lincoln 1989), jossa pyritään selvittämään eri osapuolten toimintaa koskevia näkökulmia ja versioita ja synnytetään niitä koskevaa vuoropuhelua. Monitahoarviointi, jota on Suomessa kehittänyt mm. Pirkko Vartiainen (1993, 1994) ja ns. responsiivinen arviointitutkimus (Rauhala 1999a ja 1999b) perustuvat edunsaajien näkökulmien korostamiseen ja laadulliseen tietoon. Niissä selvitetään toiminnan prosesseja ja osapuolten näkökulmia.

17 9 Monitahoarvioinnin heikkoutena on kuitenkin vähäinen yleistettävyys: toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta saadaan kovin subjektiivista tietoa. Tälle kvalitatiiviselle arviointitavalle on: ominaista subjektivismi, tutkija pyrkii läheisempään kosketukseen arvioivan ilmiön kanssa. ( ) Arvioinnin johtopäätökset perustuvat ilmiöiden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja niiden erojen tarkasteluun, joten arviointiprosessissa saadusta informaatiosta ei voida vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. (Vartiainen 2001.) Realistinen arviointitutkimus korostaa - erilliset näkökulmat ylittävien - vaikutusyhteyksien selvittämistä arviointitutkimuksen tehtävänä. Siksi se sitoutuu arvioitavan käytännön, sen toimintaympäristön ja niiden välisten (vuoro)vaikutussuhteiden teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen (Pawson & Tilley 1997). Projektin menestymistä arvioidaan analysoimalla projektitoiminnan ja (projektin) tavoitteiden saavuttamisen syy-seuraus suhdetta, ajatellen että on olemassa mekanismeja, jotka aiheuttavat tavoiteltuja muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vähitellen tuntemaan ja ymmärtämään kyseisiä mekanismeja. Mekanismien tunteminen on ilmiöiden käsittämistä ja ymmärtämistä, oletuksia siitä mikä toiminnassamme aiheuttaa tavoiteltuja muutoksia, eli projektin tuloksia. Tutkimuksen tehtävänä on selventää ja koetella mekanismien toimivuutta koskevia oletuksia. (Pawson & Tilley 1997; Kuusela 2001, 89) etsien vastausta kysymyksiin mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Tämä merkitsee yleistämistä ymmärtämisidean suunnassa. Realistisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota: Mekanismeihin kohteena. Mitä ovat sellaiset voimat (mekanismit), jotka aiheuttavat tai vähentävät sosiaalisia ongelmia ja joihin voitaisiin vaikuttaa. Mekanismeihin keinoina. Millä keinoilla (mekanismit) voidaan vaikuttaa? Toimintaympäristöön (konteksteihin). Mikä on olosuhteiden merkitys ongelmien syntymisessä ja niitä vastustavan toiminnan onnistumisessa? Tuloksiin. Mitkä ovat toiminnan tulokset, toivotut muutokset? Oppimiseen. Miten arvioitsija oppii vaikutusyhteyksistä päätöksentekijöiltä, toiminnan vetäjiltä ja osallisilta? Realistisessa arvioinnissa tärkeitä kysymyksiä ovat: Miksi toivottu muutos tapahtuu, mikä meidän käytännöissämme ja toimintatavoissamme saa aikaan haluttuja muutoksia eli suotuisaa kehitystä (tuloksia) ja missä olosuhteissa? Realistisessa arvioinnissa on myös paikallaan - samaan tapaan kuin monitahoarvioinnissa - esittää ihmettelevä kysymys mikähän tämä arvioitava kohde oikeastaan on. Arvioinnin kohde ymmärretään nimittäin realismissa avoimeksi järjestelmäksi, jolla on oma rakenteensa ja jossa on yhtä aikaa eri toimijoita kuten asiakkaat, työntekijät, taustajärjestö, rahoittaja, yhteistyökumppanit ja kunnan päätöksentekijät. Hyvää sosiaalista käytäntöä ei voida näin ollen määritellä eikä löytää yksiselitteisesti jonkun tietyn tahon määrittämänä eikä yhdellä mittarilla. Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan monitahoarviointia, jossa

18 10 joudutaan tekemään valintoja sen suhteet mitkä tahot otetaan mukaan arviointiin. Näin ollen hyvä käytäntö ( totuus ) määrittyy aina arvioinnissa mukana olevien tahojen näkökulmasta. Yhtä ainoaa, ja oikeaa, hyvää käytäntöä ei voida esittää, vaan hyvä käytäntö on se minkä arvioinnissa mukana olevat katsovat sen olevan. Totuus on pitkälle myös neuvottelun tulos. Ja vaikea filosofinen kysymys. Arvioitava käytäntö on eri näkökulmista täydentyvä kokonaisuus, joka sijaitsee monitasoisessa, syvyyssuunnassa erittelyn kautta avautuvassa sosiaalisessa todellisuudessa. Siksi vaikutusyhteyksien selvittäminen on monimutkainen ja haastava tehtävä. Projektit toteutetaan muuttuvassa sosiaalisessa maailmassa, jolloin niiden toimivuus ja vaikuttavuus voi kumoutua tai lisääntyä muuttuvien ympäristöjen (kontekstien) ja mekanismien ennakoimattoman vaikutuksen takia. (Pawson & Tilley 1997, ; Kuusela 2001, ) Realismi auttaa paikantamaan projekteja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöönsä ja tältä pohjalta pohtimaan niiden merkitystä, toimivia mekanismeja, vaikutuksia ja toimintamallin kehittymistä ( mitä tapahtui ja miksi ). Realistisessa monitahoarvioinnissa selvitetään eri osapuolten näkökulmaa siihen mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Realistisen monitahoarvioinnin tarkoituksena on avata eri osapuolten näkökulmasta hankkeen tai palvelukäytännön toimivuutta. Realistinen arviointiote, auttaessaan lisäämään arviointitiedon yleistettävyyttä, täydentää monitahoarviointia. Realistisessa monitahoarvioin-nissa muodostetaan aineistolähtöisesti (induktiivisesti) kuvaa siitä, miksi toiminta onnistui: mitkä tekijät vaikuttivat asiakkaiden, ammattilaisten ja yhteistyötahojen näkökulmasta toiminnan onnistuneisuuteen. Voidaan myös sanoa, että näin rakennetaan uskottavia oletuksia arvioitavan toimintatavan toimivuudesta. Uskottavien oletusten rakentaminen on kuitenkin eri asia kuin oletusten varsinainen koettelu tai testaaminen, joka edellyttäisi oletusten lausumista ennen aineiston analysointia ja keruuta. Tämä toimintamalleja koskevien oletusten koettelu olisi realistisen arviointitutkimuksen näkökulmasta tärkeätä. Projektien piirissä ei kuitenkaan ole aivan selkeitä oletuksia. Käytännössä projektit usein mielletään pikemminkin yksittäisiksi projekteiksi kuin toimintamalleiksi. Voidaan puhua myös projektien teoriattomuudesta (vrt. Kinnunen 2000, Vartiainen 2001). Projektit ovat ehkä enemmänkin (pienimuotoisia) muutoskertomuksia kuin selvärajaisia interventioita. Juuri tämän vuoksi arvioinnissamme painottuu monitahoarvioinnin merkitys. Arvioinnin tarkastelussa painottuu enemmän järjestelmänäkökulma kuin yksilöllisten siirtymäpolkujen ja yksilötason vaikutusten selvittäminen. Projektien toimintaa palvelujen järjestämisessä eritellään yhteiskunnallisen tilanteen ja palveluorganisaatioiden ympäristössä. Päivä- ja työtoiminta merkitsee kuntouttavaa ja ohjaavaa siirtymätilaa työelämään ( siirtymätilojen järjestäminen, vrt. Arnkil ym. 2000). Lisäksi, kun yhteiskunnassa on käytännössä luovuttu täystyöllisyyden mallista, toimintamuodot saavat myös merkitystä elämän mielekkyyttä tarjoavina sosiaalisina

19 11 ympäristöinä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka projekti onnistuu palvelujärjestelmän kokonaisuudessa, yhteistyössä ja suhteissaan eri toimijatahojen kanssa, järjestämään päivä- ja työtoimintaa, siirtymätiloja työelämään ja elämän mielekkyyttä tarjoavia sosiaalisia ympäristöjä. Näin ollen projektien toimintaympäristöjä ja vaikuttavia mekanismeja ei selvitetä ensisijaisesti yksilöllisten siirtymis- ja sopeutumispolkujen kannalta. Tämän vuoksi ja koska muutoksien mittaaminen ei ollut mahdollista - osallistujien elämäntilannetta, taustaa, perhesuhteita, harrastuksia, vaikuttavia mekanismeja ja tuloksia ei kuvata ja tutkita kvantitatiivisesti. Toiminnan merkitystä ja projektien kokemista yksilön elämän mielekkyyden ylläpitämisen, hyvinvoinnin ja siirtymien kannalta tarkastellaan laadulliseen haastatteluun perustuvien esimerkkien avulla. Pyrimme kuvaamaan päivä- ja työtoiminnan toimivuutta, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita toimintatapoja ja palvelujen järjestämistä seuraavilla kolmella tarkastelutasolla: (1) projekti (organisaatio), työ- ja päivätoiminnan järjestäminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa (2) palvelujärjestelmä, lähiorganisaatiot ja projektit (3) yleinen yhteiskunnallinen tilanne, työ- ja päivätoiminta ja projektien käytännöt Tarkastelutasolla I painopisteenä on kuvata projektien keinoja ja sitä kuinka ne purevat suhteessa osallistujien ongelmatilanteisiin paikallisessa ympäristössä. Keskeistä tässä on selvittää miten projekti toimii asiakkaiden kannalta. Kuvaamme ensin järjestön toimintaa yleensä ja arvioitavan projektin toimintaa erityisesti (esim. A- killan toiminta ja yhdyskuntatyö osana A-killan toimintaa). Tähän kuuluu projektin toiminta, resursointi ja sisäisen työnjaon järjestäminen. Kuvamme myös mitä palveluja ja toimintoja asiakkaille tarjotaan (esim. neuvonta, ohjaus, kotipalvelu, keskusteluryhmät, vapaa-ajantoiminta, harrastustoiminta, työtoiminta). Toiseksi erittelemme projektin toimintaideaa ja toimintamallia eli tavoitteita, keinoja ja aiottuja vaikutuksia: millä keinoin haluttuja vaikutuksia pyritään aikaansaamaan. Kolmanneksi selvitämme projektin keinojen/mekanismien toimivuutta. Tähän kuuluvia kysymyksiä ovat: millaisia muutoksia (vaikutuksia) projektissa mukana olo on aiheuttanut asiakkaiden tilanteisiin, millä tavalla asiakkaan oma elämäntilanne on muuttunut ja kuinka paljon projektista riippumattomia vaikutuksia on tapahtunut; mitkä tekijät projektissa (toimintamallissa) näyttäisivät saavan aikaan haluttuja muutoksia (vaikuttavat mekanismit, asiakkaan kannalta toimivat jutut ) ja millä keinoin ja millaisissa tilanteissa vaikuttavat mekanismit saadaan käyntiin? Selvitämme myös, neljänneksi, toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?). Edellisten erittelyjen pohjalta arvioimme mikä projektissa (toimintamallissa) on toimivaa ja hyvää? Mikä ei toimi tai on huonoa?

20 12 Tarkastelutasolla II kuvataan ja analysoidaan kunkin projektin toiminnan suhdetta julkiseen palvelujärjestelmään ja muiden palveluntuottajien toimintaan. Taustaksi kuvaamme projektin kannalta merkittäviä sosiaalisia ongelmia, esimerkiksi päihdetyön osalta päihteiden käytön laajuutta ja päihdeongelmaa yleensä ja kyseisellä paikkakunnalla erityisesti, päihteiden käytön aiheuttamia yksilöllisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallis-taloudellisia seurauksia, valtakunnallista päihdepolitiikkaa ja paikallista päihdepolitiikkaa. Toiseksi selvitämme projektin taustaa, käynnistämistä ja toiminnan vakiintumista. Tähän liittyvät projektin syntyhistoria (esim. ongelman kärjistyminen paikkakunnalla; arvot ja eettiset periaatteet; projektin valmistelu, resurssit, toimintaympäristö, toteutus) ja projektin tarve ( sosiaalinen tilaus ja toiminnan perustelut). Keskeinen kysymys on miten projektin paikallinen yhteiskunnallinen ympäristö on vaikuttanut projektin syntymiseen, sen sisällön muotoutumiseen, toimintaedellytyksiin ja projektin onnistumiseen kokonaisuudessaan (projektin onnistumisen paikalliset edellytykset ja ehdot)? Kolmanneksi selvitämme projektin toteuttaman päivä- ja työtoiminnan suhdetta paikalliseen palvelujärjestelmään eli sitä millä tavalla projekti liittyy toiminnallisesti kunnan ja muiden järjestämiin palveluihin ja asiakkaiden problematiikkaan (asiakaskunta, asiakkaiden ongelmat, niiden taustat ja asiakkaiden tarpeet). Tähän liittyy projektin yhteistyöverkosto ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Pohdimme myös tällä tasolla toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?), sekä miten toimintaa, toimintamallia, sen tarpeellisuutta ja tulevaisuuden näköaloja voidaan tältä pohjalta arvioida. Tarkastelutasolla III käsittelemme päivä- ja työtoiminnan merkitystä, paikkaa ja tehtävää suhteessa yleiseen yhteiskunnallisen kehitykseen. Jäsennämme projekteja koskevia havaintojamme pohtien miten projektit vastaavat yhteiskunnalliseen tilaukseen, miten projekteja, niiden arvoja, toimintatapoja ja ympäristösuhdetta voidaan arvioida laajempaa yhteiskunnallista tilannetta vasten? Kysymme myös millaisia tavoitteita ja tehtäviä päivä- ja työtoiminnalle voidaan asettaa ja miten projektit ovat toteuttaneet näitä tehtäviä. Arviointi ei ole toimintojen toimeenpanon yksityiskohtaista arviointia, vaan realistisen arviointiasetelman mukaan toimintamekanismin ja toimintaympäristön aikaansaamien vaikutusten esittämistä, tulkitsemista ja niihin perustuvien hyvien käytäntöjen nimeämistä sekä kehittämisideointia. Hyvät/ huonot toimintakäytännöt voivat liittyä projektin suunnitteluun, yhteistyötahojen kanssa työskentelyyn, asiakkaan kohtaamiseen, asiakkaaksi tuloon tai asiakkuuden lopettamiseen, ohjaukseen tai mihin tahansa toimintaan. Hyviä/huonoja toimintamalleja etsitään kuitenkin asiakaslähtöisesti ja asiakkaan näkökulmasta etsimällä vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten: Millaisena asiakas näkee hyvän/huonon (projekti)työntekijän? Kuinka työntekijä kohtaa asiakkaan? Millaista tukea työntekijä asiakkaalle antaa?

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto 1 Lausunto 1 (7) kirjaamo@intermin.fi lainsaadantoyksikko_poliisiosasto@intermin.fi kirjaamo@stm.fi Viite: SMDno-2015-1557 ja STM 3351/2015 Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot