Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle
|
|
- Aimo Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avustustoiminnan raportteja 6 Martti Sirpa - Rostila Ilmari - Suikkanen Asko Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle Päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita 2003
2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 6 Martti, Sirpa & Rostila, Ilmari & Suikkanen, Asko PÄIVÄ KERRALLAAN IHMISENÄ IHMISELLE PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINNAN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA KEHITTÄMISTARPEITA Helsinki 2003
3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN
4 TIIVISTELMÄ Raporttiin on koottu tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Sen tarkoituksena on palvella ideakirjana alan toimijoille sekä yhtenä päätöksenteon apuvälineenä rahoittajalle. Arvioitavina kohteina on kuusi sellaista Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa päivä- ja työtoimintaa toteuttavaa hanketta, joiden toimintaa rahoittaja pitää verrattain mallikelpoisena. Hyvien käytäntöjen ja kehittämistarpeiden arviointi pohjautuu realistiseen arviointiin. Arviointi on toteutettu monitahoarviointina, jossa aineistona on käytetty asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyötahojen haastatteluja, kirjallisia dokumentteja ja työntekijöiden itsearviointeja. Arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Päivä- ja työtoiminnan keskeisimmät vahvuudet ovat arjen- ja käytännönläheisyys. Toiminta tyydyttää asiakkaiden perustarpeita ja tarjoaa sosiaalista tukea. Päivä- ja työtoiminta sekä siihen liittyvä virkistystoiminta laajentaa asiakkaiden elämäpiiriä ja ehkäisee asiakkaiden eristäytymistä yksinäisyyteen. Hyvä päivä- ja työtoiminta on lähtökohdiltaan ja toteutukseltaan voimavara- ja ratkaisukeskeistä. Se tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaiden arjesta selviytymistä sekä edistää itsenäistä asumista tarjoamalla helposti ja jatkuvasti saatavissa olevaa ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua. Päivä- ja työtoiminnoissa asiakkaat voivat harjaannuttaa sosiaalisia taitojaan, saavat sosiaalista tukea, mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia sekä monipuolista tukea erilaisissa arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Päiväkeskukset lisäävät näin asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Toiminnan mielekkyys ja siihen liittyvät onnistumisen kokemukset syntyvät ohjatussa toiminnassa ja positiivisen palautteen kautta. Monipuolisia ja ohjattuja toimintoja pystyvät tarjoamaan parhaiten verraten suuret järjestöt. Hyvä päivä- ja työtoiminta ei ole leimaavaa eikä avoimen kontrolloivaa ja siinä vältetään tietoisesti viranomaisvaikutelmaa. Toiminta on myös asiakasta valtauttavaa (empowerment). Asiakkaat otetaan mukaan heidän omia asioitaan sekä päivä- ja työtoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Asiakaan kohtaamisen tavalla, työntekijöillä sekä asiakkaiden luottamuksen saavuttamisella on suuri merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Työntekijä, jolla on läheinen kosketus asiakkaan kokemusmaailmaan, saavuttaa usein parhaiten asiakkaan luottamuksen. Hyvässä työntekijässä yhdistyy lähimmäinen, kasvattaja ja ammattilainen. Toiminnan avulla on pystytty edistämään ainakin jossain määrin lähes kaikkien asiakkaiden elämänhallintaa ja tarjoamaan mielekästä tekemistä. Vaikutukset näkyvät laajemmin mm. laitoshoidon tarpeen ja päihteiden käytön vähentymisenä. Toiminnan avulla on pystytty avaamaan joillekin asiakkaille myös erilaisia jatkopolkuja ja työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyötahojen mukaan päivä- ja työtoiminta tukee ja täydentää virallista palvelujärjestelmää varsin hyvin sekä tuo lisäresursseja viranomaistyöhön. Useat yhteistyötahot kokevat että yhteistyö on auttanut ymmärtämään paremmin asiakkaiden elämää kokonaisuutena, lisännyt tietoa muiden tahojen toiminnasta ja selkiyttänyt yhteistyötahojen keskinäistä työnjakoa. Yhteistyö on karsinut päällekkäistä toimintaa ja tehostanut resurssien käyttöä. Useat yhteistyötahot toivat esiin päivä- ja työtoiminnan tärkeyden ja lisääntyvän tarpeen syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden asiakkaiden tukemisessa. Päivä- ja työtoiminnan tarvetta ovat lisänneet mm.
5 asiakkaiden moniongelmaisuus, ongelmien syventyminen, pitkittyvä työttömyys/työmarkkinoilta syrjäytyminen sekä avohoitopainotteisuus. Yleisesti ottaen päivä- ja työtoimintaa voidaan pitää varsin onnistuneena ja hyvän käytännön mukaisena toimintana. Toimintaa tulisi kuitenkin pyrkiä kehittämään enemmän ohjaukselliseksi ja asiakkaille tarjottavia toimintamahdollisuuksia tulisi monipuolistaa. Kehittämistä kaipaavat myös toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnasta tiedottaminen. Joissakin projekteissa myös asiakkaan kohtaamiseen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työntekijät kokevat päivä- ja työtoiminnan keskeisiksi haasteiksi asiakkaiden moniongel-maisuuden lisääntymisen, ongelmien syventymisen, asiakkaiden aktivoimisen, erilaisten jatkopolkujen luomisen, toimintaympäristöön liittyvät ja vaikuttavuutta hidastavat tekijät, toiminnan jatkuvuuteen liittyvän epävarmuuden sekä työntekijöiden vähyyden ja jaksamisen. Hakusanat: päiväkeskus, työtoiminta, päihdetyö, mielenterveystyö, nuorisotyö, Raha-automaattiyhdistys, kolmas sektori, realistinen arviointi, monitahoarviointi.
6 SISÄLLYS: ESIPUHE/JOHDANTO 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Realistinen monitahoarviointi näkökulmana Arvioinnin toteutus Aineisto 15 3 PROJEKTIEN TOIMINNANKUVAUKSET JA TOIMINNAN ARVIOINTIA 19 I PÄIHDETYÖ 20 TAMPEREEN A-KILTA ry/yhdyskuntatyö 22 VENTUSKARTANO ry/asuntokoti HERMANNI/PÄIVÄKESKUS 52 II MIELENTERVEYSTYÖ 80 MIELENTERVEYSYHDISTYS TAIMI ry/ruusan KAHVILA 81 ROVALAN SETLEMENTTI ry/ JOKKATUPA 108 III NUORISOTYÖ 131 IISALMEN NUORISON TUKI ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala 138 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA Oy/ ASKEL ASKELEELTA PROJEKTI ARVIOINNIN TULOKSET Realistinen monitahoarviointi käytännön työkaluna Toimijoiden näkökulma Vahvuuksia ja kehittämiskohteita itsearviointien näkökulmasta Otolliset olosuhteet päivä- ja työtoiminnan arviointi LOPUKSI: MATKAEVÄITÄ JA ROHKAISUA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE 224 LÄHTEET 235 LIITTEET: Liite 1: Avustuspäätösten valmistelusta ja avustusten jaosta 241 Liite 2: Arvioinnin suorittajien ja rahoittajan edustajan yhteystiedot 243 Liite 3: Arvioitujen projektien yhteystiedot 244 Liite 4: Kartoituskysymykset 247 Liite 5: Työntekijöille esitetyt kysymykset 249 Liite 6: Yhteistyökumppaneille esitetyt kysymykset 250 Liite 7: Asiakkaille esitetyt kysymykset 252 Liite 8: Itsearviointilomakkeet (SWOT ja itsearviointilomake) 255 Liite 9: Toiminnan itsearvioinnin tulokset 266 Liite 10: Järjestöjen kommentteja ja tarkennuksia 276
7 ESIPUHE/JOHDANTO Käsillä oleva raportti on suunnattu lähinnä päivä- ja työtoimintaa toteuttavien järjestöjen ja Raha-automaattiyhdistyksen käyttöön. Toivomme, että käytännön toimijoille raportista on hyötyä toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja ideoinnissa. Olemme pyrkineet siihen, että raportti voisi toimia myös yhtenä työkaluna rahoittajalle avustushakemusten käsittelyssä. Laajemmalle lukijakunnalle raportti tarjoaa ikkunan päivä- ja työtoiminnan arjen hahmottamiseen. Olemme pyrkineet kirjoittamaan raportin elämän- ja käytännönläheisesti. Asiat sanotaan usein suorien sitaattien kautta niin kuin haastateltavat itse asiat ovat ilmaisseet. Paremmin emme kykenisi asioita itse sanoiksi pukemaan. Lähdimme mukaan tähän arviointiin koska meille tarjoutui tilaisuus olla mukana ainutlaatuisessa pilottihankkeessa. Tällainen arviointi on ymmärtääksemme Raha-automaattiyhdistyksellekin uudenlaisen toimintakulttuurin avaus. Jo hankkeen alussa koimme tällaisen uusien alueiden arviointiin liittyvän, ja meille suodun, vapauden hyvin myönteisenä. Eikä myönteisyys ole matkan varrella missään vaiheessa vähentynyt pikemminkin päinvastoin. Tämä käytännönläheinen hanke on ollut myös meille, lähinnä teoriatiedon parissa työskenteleville, raikas ja avartava kokemus ja sellaisena hyvinkin harvinaista herkkua. Olemme oppineet paljon saadessamme läheisen kosketuksen ihmisten arkeen ja projektien käytännön toteutukseen. Yksi tärkeimmistä opeista on ollut arjen keskeisyyden ja tärkeyden entistä selkeämpi ymmärtäminen projektityössä. Ihastuimme tässä hankkeessa siihen, että saimme tilaisuuden arvioida päivä- ja työtoimintaa yksittäisistä projekteista käsin edeten kohti yleisiä palveluja ja niiden järjestämistä. Päivä- ja työtoimintaa, sekä sen toimivuutta, lähdettiin tarkastelemaan projektikohtaisesti käytännön toimijoiden näkökulmasta sekä arjesta ja sen käytännöistä käsin. Tätä kautta pyrittiin löytämään päivä- ja työtoiminnan toimivia ja hyviä käytäntöjä. Liikkeelle ei lähdetty perinteisen vaikuttavuuden arvioinnista, vaan vaikuttavuuden kannalta tärkeiden hyvien käytäntöjen arvioinnista. Hankkeen ensisijaisena lähtökohtana on ollut ymmärtää päivä- ja työtoiminnan käytäntöjä ja vasta sitten sen teoriaa. On lähdetty kysymään ja ymmärtämään miksi ja miten päivä- ja työtoiminta toimii, kenen kohdalla se toimii ja missä olosuhteissa se toimii tai ei toimi. Tämä on realistisen arvioinnin lähtökohta ja hyvien käytäntöjen etsimisen tarkoitus. Teorian ja käytännön suhde arvioinnissa on erityinen. Joskus ajatellaan, että teoria kertoo muun muassa sen, miksi ihmiset syrjäytyvät ja millä tavalla tämä syrjäytyminen voidaan ehkäistä tai millä tavalla siihen pitää puuttua. Jos teoria käsitetään edellä kuvatulla tavalla, ei arviointia tarvita: meillä on ilmiö, jonka syyt ovat selvillä - ja meillä on myös keinot ilmiön seurausten poistamiseksi. Ihmisten elämä sosiaalisessa todellisuudessa ei kuitenkaan ole läheskään aina jos koskaan - yhtä säännönmukaista kuin teoriassa. Inhimillinen elämä ja sosiaalinen todellisuus on hyvin monimutkainen
8 kokonaisuus. Sosiaalinen todellisuus ja siinä elävä, tunteva ja ajatteleva ihminen ei toimi suoraviivaisesti ikään kuin paikasta A paikkaan B sivuilleen vilkuilematta kulkien. Koska ihmisten elämässä on paljon väliin tulevia muuttujia, tekijöitä jotka vaikuttavat eri tavoin eri ihmisten toimintaan, tarvitaan lähtökohdiltaan hyvin avointa arviointia. Kyse on ensisijaisesti ymmärtämisestä ja vasta sitten selittämisestä. Kyse on painotuksesta ei teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Esittelemme tässä hiukan raportin rakennetta opastukseksi lukijalle. Ensimmäisessä luvussa Raha-automaattiyhdistyksestä, kerromme tämän varsin merkittävän rahoittajan syntyhistoriasta, tehtävistä, toiminnan taustasta, toimintaympäristöstä sekä sen toiminnasta rahoittajana. Valotamme lukijalle myös miksi Raha-automaattiyhdistys, ja monet muutkin tahot, ovat kiinnostuneet arvioinnista ja pitävät sitä tärkeänä. Toisessa luvussa Hyvien käytäntöjen arviointi: lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus, esittelemme lukijalle ensin käsillä olevan arvioinnin näkökulman: realistisen monitahoarvioinnin. Tämän jälkeen kerromme hyvien käytäntöjen arvioinnista sekä siitä, kuinka tämä arviointihanke käynnistyi. Käytännön päivä- ja työtoiminnan toteutukseen päästään luvussa kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, jossa esittelemme hiukan arviointiprosessia eli sitä myllyä, jossa projektien asiakkaat, työntekijät, yhteistyötahot, Raha-automaattiyhdistyksen edustajat ja me olemme olleet yhdessä mukana. Arviointitulosten lukijalle on tärkeää se, että hän tietää millaiseen aineistoon arviointi perustuu, kuinka aineistoa on kerätty ja mitkä tahot ovat olleet mukana arvioinnissa. Aineiston esittelemme tämän luvun viimeisessä jaksossa. Luku kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, on ehkä useimmille lukijoille raportin mielenkiintoisin osuus. Tässä luvussa on toivoaksemme vahva elämän maku. Lukija pääsee kentälle katsomaan kuinka päivä- ja työtoimintaa toteutetaan eri projekteissa. Tutustutamme lukijan kahteen päihdetyön, kahteen mielenterveystyön sekä kahteen nuorisotyön projektiin. Kunkin toiminnankuvauksen loppupuolella esittelemme monitahoarvioinnin tuloksia ja pyrimme näin nostamaan esiin kunkin projektin kohdalla niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämistarpeitakin. Tuloksia lukiessa on hyvä muistaa, että arviointi ja siitä saadut tulokset ovat aina sidoksissa aikaan ja paikkaan. Kukin projekti elää arvioinnin aikana jotain tiettyä vaihetta ja tilanne saattaa puolen vuoden jälkeen olla erilainen. Lisäksi tulokset riippuvat siitä, mitä tahoja on haastateltu ja mistä näkökulmasta arviointi on tehty. Tässä arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Luvussa neljä Arvioinnin tulokset palautetaan aluksi mieliin realistisen arvioinnin lähtökohdat, jonka jälkeen pohditaan sen mahdollisuuksia käytännön työkaluna. Tämän jälkeen peilaamme asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkemysten kautta päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Katsomme mikä toimii" ja mikä taas ei. Luvun päättää arvioinnin yhteenveto, jossa havaintoja ja suosituksia käsitellään tapauskuvauksia yleisemmällä tasolla suhteuttaen niitä myös päivä- ja työtoiminnan yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön.
9 Viimeisessä luvussa Lopuksi: Matkaeväitä ja rohkaisua käytännön toimijoille haluamme rohkaista käytännön toimijoita päivä- ja työtoiminnan toteutuksessa. Matkaeväiksi tarjoamme muun muassa joitakin projektinvetäjien ja työntekijöiden tärkeimmiksi kokemia oppeja projektin toteutuksesta. Ennen päivä- ja työtoiminnan pariin siirtymistä tahdomme kiittää sydämellisesti kaikkia haastattelemiamme asiakkaita, todellisia arjen sankareita, jotka antoivat osan itsestään ja kokemuksistaan päivä- ja työtoiminnan kehittämisen edistämiseksi. Lisäksi he antoivat meille arvioitsijoille, ja antavat raportin lukijoille, repullisen koskettavia elämänkokemuksia, jotka eivät jättäne ketään kylmäksi. Raporttia kirjoittaessamme harmittelimme sitä, että voimme välittää vain kalpean kuvan arkiseen elämään liittyvästä ilosta ja tuskasta. Emme varmaankaan pysty kirjoitetun tekstin kautta välittämään asiakkaiden osoittamaa kiitollisuutta päivä- ja työtoiminnan rahoittajalle ja mahdollistajalle, Raha-automaattiyhdistykselle, yhtä syvästi kuin se haastatteluissa tuli esiin. Selvää on kuitenkin se, että osallistuminen päivä- ja työtoimintaan, on sytyttänyt monen ihmisen ajatuksissa jo kerran sammuneeksi luullun toivon kipinän, tarjonnut uuden mahdollisuuden ja antanut voimia jatkaa eteenpäin. Projektien kanssa tehty yhteistyö on ollut hedelmällistä. Työntekijät ovat antaneet arviointiin oman merkittävän työpanoksensa ja jaksaneet nurkumatta vastata meidän pyyntöihimme. He ovat myös antaneet muiden alalla toimivien käyttöön kokemuksen kautta hankkimansa hyödyllisen tiedon. Kiitämme projekteja, sekä myös niiden yhteistyötahoja, arvioinnin eteen tehdystä työstä. Tahdomme kiittää lämpimästi myös Raha-automaattiyhdistyksen puolelta arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminutta ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuota sekä toimistopäällikkö Olli Paikkalaa, jotka ovat kannustaneet meitä työssämme. Lopuksi tahdomme vielä kiittää professori Aila Järvikoskea arvokkaista kommenteista. Rovaniemellä tammikuussa 2003 Sirpa Martti Ilmari Rostila Asko Suikkanen
10 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 Ensimmäiset pajatsotyyppiset raha-automaatit, joita yksityiset liikemiehet tuottivat Saksasta, ilmestyivät Suomeen jo 1920 luvulla. Melko pian alettiin arvostella sitä, että yksityisyrittäjät käyttävät ihmisten pelaamistarvetta vain omaksi hyödykseen. Valtiovalta puuttui tilanteeseen vuonna 1933 antamalla asetuksen, jonka mukaan vain hyväntekeväisyysjärjestöillä on yksinoikeus raha-automaatteihin. Järjestöjen keskinäinen kilpailu johti kuitenkin pian siihen, että vuonna 1937 annettiin uusi asetus, jonka perusteella pelitoiminnan harjoittaminen annettiin perustettavan yhdistyksen yksinoikeudeksi. Peleistä kertyvillä tuotoilla yhdistyksen tuli hankkia varoja kansanterveyden edistämiseen. Näin syntyi Raha-automaattiyhdistys (RAY), jonka perustivat kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä valtiovallan edustajien kanssa. RAY aloitti toimintansa huhtikuun alussa vuonna 1938, jolloin aloitettiin myös omien automaattien valmistus. Julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi RAY muuttui vuonna 1962 annetulla asetuksella. RAY:n tehtävänä on kerätä rahapelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen. Tätä työtä se on tehnyt jo 64 vuotta. Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. RAY:n toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. RAY:llä on nykyisin yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. Lisäksi liiketoimintaan kuuluu edelleen automaattien valmistus omaan käyttöön. Pelitoimintaa valvoo sisäasiainministeriö ja avustustoimintaa sosiaali- ja terveysministeriö. RAY:n toimintaa säädellään seuraavissa laeissa ja asetuksissa: Arpajaislaki (N:o 1047/2001, Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (N:o 1169/2001, Laki raha-automaattiavustuksista (N:o 1056/2001) ja Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määrärahoista (N:o 1170/2001). Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. Toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. ( Raha-automaattiyhdistykseen kuuluu 97 sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista jäsenjärjestöä, joiden edustajat kokoontuvat kerran vuodessa yhdistyksen
11 3 kokoukseen, joka on ylin päättävä elin. Raha-automaattiyhdistyksen hallitus koostuu valtioneuvoston määräämistä ja RAY:n jäsenjärjestöjen valitsemista henkilöistä. Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksen muutaman vuoden välein hyväksymiä keskipitkän aikavälin avustuslinjauksia täsmentävät yhdistyksen hallituksen vuosittain hyväksymät avustusvalmistelua koskevat periaatteet, joissa tarkastellaan monivuotisia avustuslinjauksia yhteiskunnallisen kehityksen ja tarpeiden sekä jaettavissa olevien varojen kehikossa. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Tämä päämäärä kytkee avustustoiminnan osaksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspoliittista toimintajärjestelmää. Päämääräänsä nähden avustustoiminta on välillistä, koska kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää toimintaa toteuttavat avustettavat yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt. Avustustoiminnan tavoitteena on tämän yleisen päämäärän puitteissa painottaa erityisesti sellaisia toimintoja ja hankkeita, jotka tukevat ja edistävät heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten omaa aktiivisuutta, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Raha-automaattiyhdistyksen tilikauden voitto jaetaan (liite 1) vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille 1. Avustustoiminnan painoalueina korostetaan entistä voimakkaammin avun ja tuen turvaamista niille väestöryhmille ja perheille, joiden osalle taloudelliset ja sosiaaliset sekä yleisestä turvattomuudesta johtuvat ongelmat kasaantuvat. Tällaisia väestöryhmiä ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset, köyhät ja ylivelkaantuneet, vammaiset ja vaikeasti pitkäaikaissairaat sekä pitkäaikaistyöttömät. Kohderyhmään kuuluvat myös paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät ihmiset. (Myllymäki & Tetri 2001, ; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) RAY:n liikevaihto oli vuonna ,3 miljoonaa. Tulos oli 383,1 miljoonaa, josta jaettiin vuonna ,3 miljoonaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Vuonna 2002 avustuksia myönnettiin 1115 järjestölle yhteensä 279,5 miljoonaa. Vuonna 2002 jako-osuudet avustuslajeittain olivat: investointiavustukset 82,5 miljoonaa, kohdennetut toiminta-avustukset 82,0 miljoonaa, projektiavustukset 70,7 miljoonaa ja yleisavustukset 44,3 miljoonaa. 1 RAY:n avustustoiminnan piirissä olevien ja RAY:stä avustusta hakevien kannattaa tutustua seuraaviin julkaisuihin: 1) Raha-automaattiyhdistyksen Projektihallinnan opas, jota on jaettu Raha-automaattiyhdistyksen avustusten piirissä oleville järjestöille. Oppaan voi myös tilata RAY:n avustusosastolta. 2) Myllymäki, Arvo & Tetri, Eija 2001: Raha-automaattiyhdistys kansalaispalvelujen rahoittajana teokseen, joka löytyy myös osoitteesta:
12 4 Vuonna 2002 avustuksen piiriin hyväksyttyjä hankkeita, projekteja ja toimintoja oli yhteensä Avustettujen toimintojen pääluokat olivat jako-osuuksien suuruuden mukaisessa järjestyksessä: kansalaisjärjestötoiminta 84,9 miljoonaa, kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 69,8 miljoonaa, palvelu- ja tuettu asuminen 64,4 miljoonaa, kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 22,9 miljoonaa, päiväke s- kus- ja työtoiminta 19,4 miljoonaa sekä kriisipalvelut 18,1 miljoonaa. Lisäksi sotainvalidien sairaskotien käyttömenoihin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettiin 97,8 miljoonaa. Vuoden 2002 päiväkeskus- ja työtoimintoihin kohdennettiin 19,4 miljoonaa. Näitä toimintoja toteuttivat 252 järjestöä runsaassa kolmessasadassa kohteessa. Päivä- ja työtoimintoihin suunnattavilla avustuksilla tuetaan tyypillisesti toimintoja, joiden tarkoitus on lisätä sosiaalista ja toiminnallista aktiivisuutta sekä päivittäisen elämisen taitoja ( Sosiaali- ja terveysministeriön ja raha-automaattiyhdistyksen välisessä avustustoimintaa koskevassa tulossopimuksessa vuodelle 2001 todetaan päiväkeskus- ja työtoiminnan osalta seuraavasti: Päiväkeskus- ja työtoiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntoisten avopalvelujen verkostoa ja suuren työttömyyden myötä niiden merkitys on korostunut. Avustuksia kohdennetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimintakeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toimintakeskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaikkoihin. Päivä- ja työtoimintojen niveltymistä asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä muihin paikkakunnan palveluihin tehostetaan riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) Päivä- ja työtoiminnan arviointi sisältyy Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) vuoden 2002 arviointisuunnitelmaan. Arviointisuunnitelmien tekeminen liittyy siihen, että Raha-automaattiyhdistyksessä on ryhdytty panostamaan entistä enemmän avustettavien toimintojen arviointiin ja seurantaan. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin kun yksi toimihenkilö, käsillä olevan arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo, nimettiin päätoimisesti huolehtimaan arvioinnin suunnittelusta ja seurannasta ( Avustusinfo 3/01). Järjestö- ja toimintakentän laajuuden vuoksi resursointia tultaneen lisäämään entisestäänkin joko ostopalveluna tai lisäämällä arviointotoimintojen resursointia oman organisaation sisällä. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan arviointi on tärkeää, sillä avustustoimintaa koskevaa ajantasaista arviointitietoa tarvitsevat monet tahot: RAY, kun se valmistelee avustuksia koskevaa jakoehdotusta (priorisoi jakoehdotukseen sisältyviä hankkeita ja järjestöjä) RAY avustustoiminnan kehittämiseen
13 5 RAY:n hallitus päättäessään avustustoimintaa koskevista linjauksista ja jakoehotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö tulossopimuksen seurantaan sekä ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseen Ministeriön virkamies esitelläkseen virkavastuulla Raha-automaattiyhdistyksen valmisteleman jakoehdotuksen avustusten jaosta päättävälle valtioneuvostolle Järjestöt toiminnan kehittämiseen Yhteiskunta tiedostaakseen mikä merkitys avustusjärjestelmällä on yhteiskunnan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta tarkasteltuna, kohdistuvatko avustukset oikeisiin kohteisiin ja onko RAY:n avustustoiminta linjassa sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten kanssa Tehokkailla arvioinneilla voidaan katsoa olevan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Arviointien lisääminen johtanee siihen, että järjestöt pyrkivät tuloksellisempaan toimintaan, kun ne tietävät, että keskeinen rahoittaja arvioi niiden toimintaa. (Myllymäki & Tetri 2001, ) Tärkeintä on kuitenkin se, että järjestöissä arvioinnista tulee oleellinen osa niiden suunnittelu- ja kehittämistoimintaa, mikä koituu lopulta asiakkaiden eduksi. 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Käsillä oleva arviointihanke sai alkunsa kun ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Rahaautomaattiyhdistyksestä lähetti tarjouspyynnön tammikuun alussa 2002 Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksen johtaja Asko Suikkaselle. Tarjouspyyntöön vastattiin ja RAY hyväksyi tarjouksen. Raha-automaattiyhdistyksen ja Lapin yliopiston edustajat allekirjoittivat sopimuksen helmikuun alussa. Sinervuo lähetti arvioitaville järjestöille tiedotteen arvioinnin suorittamisesta. Käsillä oleva arviointi toteutettiin Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksessa. Päävastuun arvioinnin toteutuksesta ovat kantaneet sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta ja hyvinvointipalvelujen professori Ilmari Rostila 2 Tampereen yliopistosta. Tutkijana ja yhdyshenkilönä on toiminut tutkija Sirpa Martti Lapin yliopistosta ja tutkimusapulaisen tehtäviä on hoitanut osan aikaa yht.yo Pasi Satokangas. Arviointityön ohjaajana ja valvojana rahoittajan (RAY) puolelta on toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Raha-automaattiyhdistyksen valvontatoimistosta. (Liite 2.) 2 Ilmari Rostila kävi esittelemässä käsillä olevaa arviointia Sevillassa pidetyssä kansainvälisessä, European Evaluation Societyn (EES) järjestämässä, konferenssissa.
14 6 2.1 Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Arvioinnin tilaaja, Raha-automaattiyhdistys, asetti arvioinnin tehtäväksi kerätä tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. RAY halusi erityisesti, että arvioinnissa painotetaan asiakas- ja kehittämisnäkökulmaa. Arvioinnin tavoitteena on selvittää arvioinnin kohteena olevien järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja onnistumisen taustoja sekä vaikuttavuutta. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä arvioinnissa muutoksia asiakkaan (hyvinvoinnin) olosuhteissa. Suunnitteluvaiheessa tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin projektikohtaisten hyvien ja toimivien, sekä toisaalta huonojen ja toimimattomien, käytäntöjen kuvaaminen ja vaikuttavien tekijöiden tulkinta. Toiminnan onnistumisen taustoja, kehittämisalueita ja vaikuttavuutta lähdettiin selvittämään projektikohtaisesti tapausanalyysien pohjalta. Arviointi päätätettiin toteuttaa monitahoarviointina ja näkökulmaksi valittiin realistinen arviointi (Pawson & Tilley 1997; Kaarlejärvi 2000; Rostila 1999, 2001; Suikkanen 2001). Tarkastelun kohteeksi päätettiin ottaa päivä- ja työtoiminnan toimeenpano sekä tavoitteet ja toimintamallit. Arvioinnissa pyrittiin erityisesti löytämään päivä- ja työtoiminnan hyviä/huonoja käytäntöjä tarkastelemalla kahta mielenterveystyössä, päihdetyössä ja nuorisotyössä toimivan järjestön toimintamalleja vaikuttavuuden näkökulmasta. Käsillä olevaan arviointiin Raha-automaattiyhdistys valitsi kuusi rahoittamaansa päiväja työtoimintaa toteuttavaa järjestöä eri puolilta Suomea (liite 3). Järjestöjen valintakriteerinä oli, että näiden järjestöjen toimintaa voidaan pitää verrattain mallikelpoisena. Arvioinnin kohteena olevat, järjestöissä toteutettavat, projektit ovat: Tampereen A-kilta ry/yhdyskuntatyö: Hippostupa, Härmälätupa, Muonatupa (Tampere) Ventuskartano ry/asuntokoti Hermanni/päiväkeskus (Kokkola) Tampereen Mielenterveysyhdistys TAIMI ry/ruusan kahvila (Tampere) Rovalan Setlementti ry/jokkatupa (Rovaniemi) Iisalmen Nuorison Tuki ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala (Iisalmi) Kaks Kättä työpaja Oy/Askel askeleelta -projekti (Seinäjoki) Tässä yhteydessä on erikseen korostettava sitä, että tarkoituksena ei ole ollut arvioida toimintaa ns. tilivelvollisuusmielessä. Arviointi on tapahtunut erillään avustusten käytön valvonnasta (Myllymäki & Tetri 2001, 203). Arvioinnin tarkoituksena ei ole myöskään tuomita tähän arviointiin valittujen järjestöjen ja projektien
15 7 toimintaa, vaan tuottaa yleistä tietoa päivä- ja työtoiminnan toteutuksesta sekä hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Raha-automaattiyhdistyksessä ollaan kiinnostuneita arvioinnin kohteeksi valittujen järjestöjen toiminnasta nimenomaan siksi, että niiden verrattain mallikelpoisen toiminnan arvioinnista voidaan saada laajasti levitettävissä ja muiden järjestöjen/projektien hyödynnettävissä olevaa tietoa. Arvioinnin kohteena olevat projektit toimivat ikään kuin näytteinä hyvistä käytännöistä ja toiminnan kehittämistarpeista muille päivä- ja työtoiminnan saralla työskenteleville uusille ja vanhoille toimijoille. Käsillä olevaan arviointiin, kuten arviointiin yleensäkin, liittyy vahvasti kehittämisen idea. Tämän arvioinnin yhtenä tehtävänä on osoittaa järjestöjen toiminnan kehittämisalueita ja esittää joitakin suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Kehittämisen lisäksi tarkoituksena on välittää tietoa myös siitä, missä järjestöt kokevat epäonnistuneensa ja mitä virheitä (esim. erilaiset kokeilut, painopistealueet, erilaisille asiakasryhmille suunnattujen toimintojen yhdistäminen) niissä on tehty toimintahistorian aikana. Koettujen epäonnistumisten ja virheiden esiin nostamisen ideana on, että kaikkien projektien ei tarvitse tehdä samoja virheitä kerta toisensa jälkeen, vaan toistenkin tekemistä virheistä voidaan oppia. Hyvien ja huonojen käytäntöjen etsiminen liittyy tätä kautta toiminnan vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden edistämiseen. On tavallista määritellä hyvä käytäntö suhteessa innovatiivisuuteen (Bühler 2001) tai generatiivisuuteen (Arnkil 2001). Hyvän käytännön innovatiivinen ulottuvuus on läsnä myös käsillä olevassa tarkastelussamme siten, että kaikki tarkastelemamme toimintayksiköt ovat tuoneet paikalliseen palvelutarjontaan uusia elementtejä. Arviointiraportin on tarkoitus toimia työkaluna uusille toimijoille siten, että se helpottaisi niiden onnistumista tällä tehtäväalueella. Raportti palvelee eräänlaisena viitteellisenä tarkistuslistana ja/tai ideakirjana järjestöille. Arvioinnin tuottaman tiedon pyrkimyksenä on hyödyttää alalla toimivia järjestöjä toiminnan suunnittelussa, tehostamisessa, itsearvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa, laadunhallinnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi arvioinnista saatua tietoa on mahdollista käyttää yhtenä viitteellisenä työkaluna päätöksenteossa. Hyvien/huonojen käytäntöjen selvittämisen tavoitteet lyhyesti ovat: tuottaa järjestöille hyödynnettävissä olevaa tietoa järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja vahvuuksista, sekä huonoista käytännöistä ja kehittämisalueista selvittää järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan vaikuttavuutta antaa suosituksia toiminnan kehittämiseksi toimia yhtenä päätöksenteon viitteellisenä työkaluna RAY:lle
16 2.2 Realistinen monitahoarviointi näkökulmana 8 Voidakseen arvioida jonkin kohteen arvoa, hyvyyttä tai onnistuneisuutta, pitää ensin tietää mikä tuo arvioitava kohde oikeastaan on. Tähänastisessa arviointitutkimuksessa on muodostettu yleiskuvaa työllistymistä tukevien ja syrjäytymisen vastaisten hankkeiden ja hyvien käytäntöjen kokonaisuudesta yhtäältä ohjelmatasolla ja toisaalta teemanäkökulmasta. Myös yksittäisiä projekteja on arvioitu runsaasti. Tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan suhteellisen intensiivisesti kuutta erityyppistä päivä- ja työtoiminnan projektia ja toimintakokonaisuutta, yhdistäen perusteellinen tapauskuvaus ja vertailumahdollisuus. Tarkoituksena on perehtyä kunkin projektin erityispiirteisiin, samalla kun kuvataan yleisemmin niiden yhteiskunnallista merkitystä, vaikuttavuutta ja toteutuksen onnistuneisuutta. Käytämme arvioinnissa realistisen monitahoarvioinnin lähestymistapaa, jossa yhdistämme realistisen arvioinnin ja monitahoarvioinnin periaatteita. Monitahoarvioinnin 3 lähtökohtana on ajatus, että toiminnalla, kuten päivä- ja työtoiminnalla, on erilaisia merkityksiä eri osapuolille. Tämä liittyy osapuolten erilaisiin arvoihin ja etuihin, mutta myös siihen että he oikeasti näkevät toiminnasta eri puolia. Osapuolia voivat olla asiakkaat, toiminnan vetäjät ja eri yhteistyökumppanit. He tarkastelevat toimintaa, hankkeen tai palvelukäytännön, toimivuutta eri näkökulmista. Toiminnan onnistuminen voi merkitä asiakkaalle eri asioita kuin toiminnan vetäjälle. Monitahoarvioinnissa pyritään muodostamaan toiminnasta kokonaiskuvaa eri näkökulmia yhdistellen. Toiminnan onnistuneisuuden arviointi tehdään tältä pohjalta. Monitahoarviointi ottaa siten vakavasti ja tosissaan lähtökohdakseen arvioitavan kohteen merkityksen ihmettelyn. Tässä suhteessa se eroaa ns. positivistisesta vaikuttavuustutkimuksesta, jossa kokeellisen asetelman avulla selvitetään arvioitavan kohteen - vaikkapa uuden työllistämismallin - vaikuttavuutta. Koeasetelma edellyttää, että meillä on etukäteen tarkka käsitys siitä mikä arvioitava kohde on, mitkä ovat ne vaikuttavuuden kannalta keskeiset tekijät ja tulosmuuttujat jotka voidaan helposti mitata. (ks. Vartiainen 2001). Monitahoarvioinnissa ei hyväksytä tätä lähtökohtaa, vaan kiistetään itsestään selvä, yksi totuus arvioitavasta kohteesta. Rahoittajan, asiakkaan ja projektin vetäjän näkökulmista päivä- ja työtoiminta merkitsee eri asioita. Osapuolten roolin korostamisen ja laadullisen lähestymistavan kautta ajatellaan päästävän arvioitavasta kohteesta monipuolisempaan käsitykseen kuin kvantitatiivisessa, muutoksen mittaukseen perustuvassa tarkastelussa. 3 Monitahoarviointi on saanut vaikutteita ns. konstruktionistisesta neljännen sukupolven arvioinnista (Guba & Lincoln 1989), jossa pyritään selvittämään eri osapuolten toimintaa koskevia näkökulmia ja versioita ja synnytetään niitä koskevaa vuoropuhelua. Monitahoarviointi, jota on Suomessa kehittänyt mm. Pirkko Vartiainen (1993, 1994) ja ns. responsiivinen arviointitutkimus (Rauhala 1999a ja 1999b) perustuvat edunsaajien näkökulmien korostamiseen ja laadulliseen tietoon. Niissä selvitetään toiminnan prosesseja ja osapuolten näkökulmia.
17 9 Monitahoarvioinnin heikkoutena on kuitenkin vähäinen yleistettävyys: toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta saadaan kovin subjektiivista tietoa. Tälle kvalitatiiviselle arviointitavalle on: ominaista subjektivismi, tutkija pyrkii läheisempään kosketukseen arvioivan ilmiön kanssa. ( ) Arvioinnin johtopäätökset perustuvat ilmiöiden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja niiden erojen tarkasteluun, joten arviointiprosessissa saadusta informaatiosta ei voida vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. (Vartiainen 2001.) Realistinen arviointitutkimus korostaa - erilliset näkökulmat ylittävien - vaikutusyhteyksien selvittämistä arviointitutkimuksen tehtävänä. Siksi se sitoutuu arvioitavan käytännön, sen toimintaympäristön ja niiden välisten (vuoro)vaikutussuhteiden teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen (Pawson & Tilley 1997). Projektin menestymistä arvioidaan analysoimalla projektitoiminnan ja (projektin) tavoitteiden saavuttamisen syy-seuraus suhdetta, ajatellen että on olemassa mekanismeja, jotka aiheuttavat tavoiteltuja muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vähitellen tuntemaan ja ymmärtämään kyseisiä mekanismeja. Mekanismien tunteminen on ilmiöiden käsittämistä ja ymmärtämistä, oletuksia siitä mikä toiminnassamme aiheuttaa tavoiteltuja muutoksia, eli projektin tuloksia. Tutkimuksen tehtävänä on selventää ja koetella mekanismien toimivuutta koskevia oletuksia. (Pawson & Tilley 1997; Kuusela 2001, 89) etsien vastausta kysymyksiin mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Tämä merkitsee yleistämistä ymmärtämisidean suunnassa. Realistisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota: Mekanismeihin kohteena. Mitä ovat sellaiset voimat (mekanismit), jotka aiheuttavat tai vähentävät sosiaalisia ongelmia ja joihin voitaisiin vaikuttaa. Mekanismeihin keinoina. Millä keinoilla (mekanismit) voidaan vaikuttaa? Toimintaympäristöön (konteksteihin). Mikä on olosuhteiden merkitys ongelmien syntymisessä ja niitä vastustavan toiminnan onnistumisessa? Tuloksiin. Mitkä ovat toiminnan tulokset, toivotut muutokset? Oppimiseen. Miten arvioitsija oppii vaikutusyhteyksistä päätöksentekijöiltä, toiminnan vetäjiltä ja osallisilta? Realistisessa arvioinnissa tärkeitä kysymyksiä ovat: Miksi toivottu muutos tapahtuu, mikä meidän käytännöissämme ja toimintatavoissamme saa aikaan haluttuja muutoksia eli suotuisaa kehitystä (tuloksia) ja missä olosuhteissa? Realistisessa arvioinnissa on myös paikallaan - samaan tapaan kuin monitahoarvioinnissa - esittää ihmettelevä kysymys mikähän tämä arvioitava kohde oikeastaan on. Arvioinnin kohde ymmärretään nimittäin realismissa avoimeksi järjestelmäksi, jolla on oma rakenteensa ja jossa on yhtä aikaa eri toimijoita kuten asiakkaat, työntekijät, taustajärjestö, rahoittaja, yhteistyökumppanit ja kunnan päätöksentekijät. Hyvää sosiaalista käytäntöä ei voida näin ollen määritellä eikä löytää yksiselitteisesti jonkun tietyn tahon määrittämänä eikä yhdellä mittarilla. Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan monitahoarviointia, jossa
18 10 joudutaan tekemään valintoja sen suhteet mitkä tahot otetaan mukaan arviointiin. Näin ollen hyvä käytäntö ( totuus ) määrittyy aina arvioinnissa mukana olevien tahojen näkökulmasta. Yhtä ainoaa, ja oikeaa, hyvää käytäntöä ei voida esittää, vaan hyvä käytäntö on se minkä arvioinnissa mukana olevat katsovat sen olevan. Totuus on pitkälle myös neuvottelun tulos. Ja vaikea filosofinen kysymys. Arvioitava käytäntö on eri näkökulmista täydentyvä kokonaisuus, joka sijaitsee monitasoisessa, syvyyssuunnassa erittelyn kautta avautuvassa sosiaalisessa todellisuudessa. Siksi vaikutusyhteyksien selvittäminen on monimutkainen ja haastava tehtävä. Projektit toteutetaan muuttuvassa sosiaalisessa maailmassa, jolloin niiden toimivuus ja vaikuttavuus voi kumoutua tai lisääntyä muuttuvien ympäristöjen (kontekstien) ja mekanismien ennakoimattoman vaikutuksen takia. (Pawson & Tilley 1997, ; Kuusela 2001, ) Realismi auttaa paikantamaan projekteja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöönsä ja tältä pohjalta pohtimaan niiden merkitystä, toimivia mekanismeja, vaikutuksia ja toimintamallin kehittymistä ( mitä tapahtui ja miksi ). Realistisessa monitahoarvioinnissa selvitetään eri osapuolten näkökulmaa siihen mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Realistisen monitahoarvioinnin tarkoituksena on avata eri osapuolten näkökulmasta hankkeen tai palvelukäytännön toimivuutta. Realistinen arviointiote, auttaessaan lisäämään arviointitiedon yleistettävyyttä, täydentää monitahoarviointia. Realistisessa monitahoarvioin-nissa muodostetaan aineistolähtöisesti (induktiivisesti) kuvaa siitä, miksi toiminta onnistui: mitkä tekijät vaikuttivat asiakkaiden, ammattilaisten ja yhteistyötahojen näkökulmasta toiminnan onnistuneisuuteen. Voidaan myös sanoa, että näin rakennetaan uskottavia oletuksia arvioitavan toimintatavan toimivuudesta. Uskottavien oletusten rakentaminen on kuitenkin eri asia kuin oletusten varsinainen koettelu tai testaaminen, joka edellyttäisi oletusten lausumista ennen aineiston analysointia ja keruuta. Tämä toimintamalleja koskevien oletusten koettelu olisi realistisen arviointitutkimuksen näkökulmasta tärkeätä. Projektien piirissä ei kuitenkaan ole aivan selkeitä oletuksia. Käytännössä projektit usein mielletään pikemminkin yksittäisiksi projekteiksi kuin toimintamalleiksi. Voidaan puhua myös projektien teoriattomuudesta (vrt. Kinnunen 2000, Vartiainen 2001). Projektit ovat ehkä enemmänkin (pienimuotoisia) muutoskertomuksia kuin selvärajaisia interventioita. Juuri tämän vuoksi arvioinnissamme painottuu monitahoarvioinnin merkitys. Arvioinnin tarkastelussa painottuu enemmän järjestelmänäkökulma kuin yksilöllisten siirtymäpolkujen ja yksilötason vaikutusten selvittäminen. Projektien toimintaa palvelujen järjestämisessä eritellään yhteiskunnallisen tilanteen ja palveluorganisaatioiden ympäristössä. Päivä- ja työtoiminta merkitsee kuntouttavaa ja ohjaavaa siirtymätilaa työelämään ( siirtymätilojen järjestäminen, vrt. Arnkil ym. 2000). Lisäksi, kun yhteiskunnassa on käytännössä luovuttu täystyöllisyyden mallista, toimintamuodot saavat myös merkitystä elämän mielekkyyttä tarjoavina sosiaalisina
19 11 ympäristöinä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka projekti onnistuu palvelujärjestelmän kokonaisuudessa, yhteistyössä ja suhteissaan eri toimijatahojen kanssa, järjestämään päivä- ja työtoimintaa, siirtymätiloja työelämään ja elämän mielekkyyttä tarjoavia sosiaalisia ympäristöjä. Näin ollen projektien toimintaympäristöjä ja vaikuttavia mekanismeja ei selvitetä ensisijaisesti yksilöllisten siirtymis- ja sopeutumispolkujen kannalta. Tämän vuoksi ja koska muutoksien mittaaminen ei ollut mahdollista - osallistujien elämäntilannetta, taustaa, perhesuhteita, harrastuksia, vaikuttavia mekanismeja ja tuloksia ei kuvata ja tutkita kvantitatiivisesti. Toiminnan merkitystä ja projektien kokemista yksilön elämän mielekkyyden ylläpitämisen, hyvinvoinnin ja siirtymien kannalta tarkastellaan laadulliseen haastatteluun perustuvien esimerkkien avulla. Pyrimme kuvaamaan päivä- ja työtoiminnan toimivuutta, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita toimintatapoja ja palvelujen järjestämistä seuraavilla kolmella tarkastelutasolla: (1) projekti (organisaatio), työ- ja päivätoiminnan järjestäminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa (2) palvelujärjestelmä, lähiorganisaatiot ja projektit (3) yleinen yhteiskunnallinen tilanne, työ- ja päivätoiminta ja projektien käytännöt Tarkastelutasolla I painopisteenä on kuvata projektien keinoja ja sitä kuinka ne purevat suhteessa osallistujien ongelmatilanteisiin paikallisessa ympäristössä. Keskeistä tässä on selvittää miten projekti toimii asiakkaiden kannalta. Kuvaamme ensin järjestön toimintaa yleensä ja arvioitavan projektin toimintaa erityisesti (esim. A- killan toiminta ja yhdyskuntatyö osana A-killan toimintaa). Tähän kuuluu projektin toiminta, resursointi ja sisäisen työnjaon järjestäminen. Kuvamme myös mitä palveluja ja toimintoja asiakkaille tarjotaan (esim. neuvonta, ohjaus, kotipalvelu, keskusteluryhmät, vapaa-ajantoiminta, harrastustoiminta, työtoiminta). Toiseksi erittelemme projektin toimintaideaa ja toimintamallia eli tavoitteita, keinoja ja aiottuja vaikutuksia: millä keinoin haluttuja vaikutuksia pyritään aikaansaamaan. Kolmanneksi selvitämme projektin keinojen/mekanismien toimivuutta. Tähän kuuluvia kysymyksiä ovat: millaisia muutoksia (vaikutuksia) projektissa mukana olo on aiheuttanut asiakkaiden tilanteisiin, millä tavalla asiakkaan oma elämäntilanne on muuttunut ja kuinka paljon projektista riippumattomia vaikutuksia on tapahtunut; mitkä tekijät projektissa (toimintamallissa) näyttäisivät saavan aikaan haluttuja muutoksia (vaikuttavat mekanismit, asiakkaan kannalta toimivat jutut ) ja millä keinoin ja millaisissa tilanteissa vaikuttavat mekanismit saadaan käyntiin? Selvitämme myös, neljänneksi, toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?). Edellisten erittelyjen pohjalta arvioimme mikä projektissa (toimintamallissa) on toimivaa ja hyvää? Mikä ei toimi tai on huonoa?
20 12 Tarkastelutasolla II kuvataan ja analysoidaan kunkin projektin toiminnan suhdetta julkiseen palvelujärjestelmään ja muiden palveluntuottajien toimintaan. Taustaksi kuvaamme projektin kannalta merkittäviä sosiaalisia ongelmia, esimerkiksi päihdetyön osalta päihteiden käytön laajuutta ja päihdeongelmaa yleensä ja kyseisellä paikkakunnalla erityisesti, päihteiden käytön aiheuttamia yksilöllisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallis-taloudellisia seurauksia, valtakunnallista päihdepolitiikkaa ja paikallista päihdepolitiikkaa. Toiseksi selvitämme projektin taustaa, käynnistämistä ja toiminnan vakiintumista. Tähän liittyvät projektin syntyhistoria (esim. ongelman kärjistyminen paikkakunnalla; arvot ja eettiset periaatteet; projektin valmistelu, resurssit, toimintaympäristö, toteutus) ja projektin tarve ( sosiaalinen tilaus ja toiminnan perustelut). Keskeinen kysymys on miten projektin paikallinen yhteiskunnallinen ympäristö on vaikuttanut projektin syntymiseen, sen sisällön muotoutumiseen, toimintaedellytyksiin ja projektin onnistumiseen kokonaisuudessaan (projektin onnistumisen paikalliset edellytykset ja ehdot)? Kolmanneksi selvitämme projektin toteuttaman päivä- ja työtoiminnan suhdetta paikalliseen palvelujärjestelmään eli sitä millä tavalla projekti liittyy toiminnallisesti kunnan ja muiden järjestämiin palveluihin ja asiakkaiden problematiikkaan (asiakaskunta, asiakkaiden ongelmat, niiden taustat ja asiakkaiden tarpeet). Tähän liittyy projektin yhteistyöverkosto ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Pohdimme myös tällä tasolla toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?), sekä miten toimintaa, toimintamallia, sen tarpeellisuutta ja tulevaisuuden näköaloja voidaan tältä pohjalta arvioida. Tarkastelutasolla III käsittelemme päivä- ja työtoiminnan merkitystä, paikkaa ja tehtävää suhteessa yleiseen yhteiskunnallisen kehitykseen. Jäsennämme projekteja koskevia havaintojamme pohtien miten projektit vastaavat yhteiskunnalliseen tilaukseen, miten projekteja, niiden arvoja, toimintatapoja ja ympäristösuhdetta voidaan arvioida laajempaa yhteiskunnallista tilannetta vasten? Kysymme myös millaisia tavoitteita ja tehtäviä päivä- ja työtoiminnalle voidaan asettaa ja miten projektit ovat toteuttaneet näitä tehtäviä. Arviointi ei ole toimintojen toimeenpanon yksityiskohtaista arviointia, vaan realistisen arviointiasetelman mukaan toimintamekanismin ja toimintaympäristön aikaansaamien vaikutusten esittämistä, tulkitsemista ja niihin perustuvien hyvien käytäntöjen nimeämistä sekä kehittämisideointia. Hyvät/ huonot toimintakäytännöt voivat liittyä projektin suunnitteluun, yhteistyötahojen kanssa työskentelyyn, asiakkaan kohtaamiseen, asiakkaaksi tuloon tai asiakkuuden lopettamiseen, ohjaukseen tai mihin tahansa toimintaan. Hyviä/huonoja toimintamalleja etsitään kuitenkin asiakaslähtöisesti ja asiakkaan näkökulmasta etsimällä vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten: Millaisena asiakas näkee hyvän/huonon (projekti)työntekijän? Kuinka työntekijä kohtaa asiakkaan? Millaista tukea työntekijä asiakkaalle antaa?
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotRAY:N TYÖJÄRJESTYS 1
RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotRAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,
RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, 10.9.2013 MEIDÄN KAIKKIEN RAY KESTÄVÄ KASVU JA TEHOKAS TOIMINTA LAAJA YHTEISKUNTAVASTUU VIIHDYTTÄVIÄ JA TUOTTAVIA
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotAjankohtaista RAY:n avustustoiminnassa
Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2
LisätiedotYleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:
1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa
ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotOivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1
Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotMaailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia
Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa STEAn strategia Uusi strategia ohjaa STEAn toimintaa Strategia antaa suuntaviivat STEAn toiminnalle ja sille, minkälaisten tavoitteiden tulisi ohjata STEAn avustustoimintaa
LisätiedotHankkeen arviointisuunnitelma
1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotTaide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia
Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotAsiakashyötyjen arviointi
Asiakashyötyjen arviointi esimerkkinä lastensuojelun systeemisen toimintamallin arviointitutkimus 2017-2018 Elina Aaltio Tutkija Lapset, nuoret ja perheet THL Systeemisen mallin pilotointi 2017-2018 Pilotoidaan
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotRAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN
Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotRAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö
RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotMap-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotAvustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT
Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotTyöpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä
Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen
Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen
LisätiedotLapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen
Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät 7.-8.9.2017 STEA Hilppa Tervonen STEA STEA on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka hallinnoi Veikkaus Oy:n
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotJärjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotAvustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
LisätiedotRAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HPO/YPA/Markus Seppelin 25.1.2018 RAHAPELITOIMINNAN TUOTTOJEN JAKO VUONNA 2018 TERVEYDEN JA SOSIA- LAISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN 1. Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotJÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan
JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotPÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT
PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA
LisätiedotTomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
Lisätiedot