Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle"

Transkriptio

1 Avustustoiminnan raportteja 6 Martti Sirpa - Rostila Ilmari - Suikkanen Asko Päivä kerrallaan ihmisenä ihmiselle Päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita 2003

2 RAY:n avustustoiminnan raportteja 6 Martti, Sirpa & Rostila, Ilmari & Suikkanen, Asko PÄIVÄ KERRALLAAN IHMISENÄ IHMISELLE PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINNAN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA KEHITTÄMISTARPEITA Helsinki 2003

3 Kansi: Tarja Brola Pekan Offset Oy Helsinki 2003 ISBN

4 TIIVISTELMÄ Raporttiin on koottu tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Sen tarkoituksena on palvella ideakirjana alan toimijoille sekä yhtenä päätöksenteon apuvälineenä rahoittajalle. Arvioitavina kohteina on kuusi sellaista Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa päivä- ja työtoimintaa toteuttavaa hanketta, joiden toimintaa rahoittaja pitää verrattain mallikelpoisena. Hyvien käytäntöjen ja kehittämistarpeiden arviointi pohjautuu realistiseen arviointiin. Arviointi on toteutettu monitahoarviointina, jossa aineistona on käytetty asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyötahojen haastatteluja, kirjallisia dokumentteja ja työntekijöiden itsearviointeja. Arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Päivä- ja työtoiminnan keskeisimmät vahvuudet ovat arjen- ja käytännönläheisyys. Toiminta tyydyttää asiakkaiden perustarpeita ja tarjoaa sosiaalista tukea. Päivä- ja työtoiminta sekä siihen liittyvä virkistystoiminta laajentaa asiakkaiden elämäpiiriä ja ehkäisee asiakkaiden eristäytymistä yksinäisyyteen. Hyvä päivä- ja työtoiminta on lähtökohdiltaan ja toteutukseltaan voimavara- ja ratkaisukeskeistä. Se tukee kokonaisvaltaisesti asiakkaiden arjesta selviytymistä sekä edistää itsenäistä asumista tarjoamalla helposti ja jatkuvasti saatavissa olevaa ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua. Päivä- ja työtoiminnoissa asiakkaat voivat harjaannuttaa sosiaalisia taitojaan, saavat sosiaalista tukea, mielekästä tekemistä, onnistumisen kokemuksia sekä monipuolista tukea erilaisissa arjen hallintaan liittyvissä asioissa. Päiväkeskukset lisäävät näin asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Toiminnan mielekkyys ja siihen liittyvät onnistumisen kokemukset syntyvät ohjatussa toiminnassa ja positiivisen palautteen kautta. Monipuolisia ja ohjattuja toimintoja pystyvät tarjoamaan parhaiten verraten suuret järjestöt. Hyvä päivä- ja työtoiminta ei ole leimaavaa eikä avoimen kontrolloivaa ja siinä vältetään tietoisesti viranomaisvaikutelmaa. Toiminta on myös asiakasta valtauttavaa (empowerment). Asiakkaat otetaan mukaan heidän omia asioitaan sekä päivä- ja työtoimintaa koskevaan päätöksentekoon. Asiakaan kohtaamisen tavalla, työntekijöillä sekä asiakkaiden luottamuksen saavuttamisella on suuri merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Työntekijä, jolla on läheinen kosketus asiakkaan kokemusmaailmaan, saavuttaa usein parhaiten asiakkaan luottamuksen. Hyvässä työntekijässä yhdistyy lähimmäinen, kasvattaja ja ammattilainen. Toiminnan avulla on pystytty edistämään ainakin jossain määrin lähes kaikkien asiakkaiden elämänhallintaa ja tarjoamaan mielekästä tekemistä. Vaikutukset näkyvät laajemmin mm. laitoshoidon tarpeen ja päihteiden käytön vähentymisenä. Toiminnan avulla on pystytty avaamaan joillekin asiakkaille myös erilaisia jatkopolkuja ja työllistymismahdollisuuksia. Yhteistyötahojen mukaan päivä- ja työtoiminta tukee ja täydentää virallista palvelujärjestelmää varsin hyvin sekä tuo lisäresursseja viranomaistyöhön. Useat yhteistyötahot kokevat että yhteistyö on auttanut ymmärtämään paremmin asiakkaiden elämää kokonaisuutena, lisännyt tietoa muiden tahojen toiminnasta ja selkiyttänyt yhteistyötahojen keskinäistä työnjakoa. Yhteistyö on karsinut päällekkäistä toimintaa ja tehostanut resurssien käyttöä. Useat yhteistyötahot toivat esiin päivä- ja työtoiminnan tärkeyden ja lisääntyvän tarpeen syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden asiakkaiden tukemisessa. Päivä- ja työtoiminnan tarvetta ovat lisänneet mm.

5 asiakkaiden moniongelmaisuus, ongelmien syventyminen, pitkittyvä työttömyys/työmarkkinoilta syrjäytyminen sekä avohoitopainotteisuus. Yleisesti ottaen päivä- ja työtoimintaa voidaan pitää varsin onnistuneena ja hyvän käytännön mukaisena toimintana. Toimintaa tulisi kuitenkin pyrkiä kehittämään enemmän ohjaukselliseksi ja asiakkaille tarjottavia toimintamahdollisuuksia tulisi monipuolistaa. Kehittämistä kaipaavat myös toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnasta tiedottaminen. Joissakin projekteissa myös asiakkaan kohtaamiseen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Työntekijät kokevat päivä- ja työtoiminnan keskeisiksi haasteiksi asiakkaiden moniongel-maisuuden lisääntymisen, ongelmien syventymisen, asiakkaiden aktivoimisen, erilaisten jatkopolkujen luomisen, toimintaympäristöön liittyvät ja vaikuttavuutta hidastavat tekijät, toiminnan jatkuvuuteen liittyvän epävarmuuden sekä työntekijöiden vähyyden ja jaksamisen. Hakusanat: päiväkeskus, työtoiminta, päihdetyö, mielenterveystyö, nuorisotyö, Raha-automaattiyhdistys, kolmas sektori, realistinen arviointi, monitahoarviointi.

6 SISÄLLYS: ESIPUHE/JOHDANTO 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Realistinen monitahoarviointi näkökulmana Arvioinnin toteutus Aineisto 15 3 PROJEKTIEN TOIMINNANKUVAUKSET JA TOIMINNAN ARVIOINTIA 19 I PÄIHDETYÖ 20 TAMPEREEN A-KILTA ry/yhdyskuntatyö 22 VENTUSKARTANO ry/asuntokoti HERMANNI/PÄIVÄKESKUS 52 II MIELENTERVEYSTYÖ 80 MIELENTERVEYSYHDISTYS TAIMI ry/ruusan KAHVILA 81 ROVALAN SETLEMENTTI ry/ JOKKATUPA 108 III NUORISOTYÖ 131 IISALMEN NUORISON TUKI ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala 138 KAKS KÄTTÄ TYÖPAJA Oy/ ASKEL ASKELEELTA PROJEKTI ARVIOINNIN TULOKSET Realistinen monitahoarviointi käytännön työkaluna Toimijoiden näkökulma Vahvuuksia ja kehittämiskohteita itsearviointien näkökulmasta Otolliset olosuhteet päivä- ja työtoiminnan arviointi LOPUKSI: MATKAEVÄITÄ JA ROHKAISUA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE 224 LÄHTEET 235 LIITTEET: Liite 1: Avustuspäätösten valmistelusta ja avustusten jaosta 241 Liite 2: Arvioinnin suorittajien ja rahoittajan edustajan yhteystiedot 243 Liite 3: Arvioitujen projektien yhteystiedot 244 Liite 4: Kartoituskysymykset 247 Liite 5: Työntekijöille esitetyt kysymykset 249 Liite 6: Yhteistyökumppaneille esitetyt kysymykset 250 Liite 7: Asiakkaille esitetyt kysymykset 252 Liite 8: Itsearviointilomakkeet (SWOT ja itsearviointilomake) 255 Liite 9: Toiminnan itsearvioinnin tulokset 266 Liite 10: Järjestöjen kommentteja ja tarkennuksia 276

7 ESIPUHE/JOHDANTO Käsillä oleva raportti on suunnattu lähinnä päivä- ja työtoimintaa toteuttavien järjestöjen ja Raha-automaattiyhdistyksen käyttöön. Toivomme, että käytännön toimijoille raportista on hyötyä toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja ideoinnissa. Olemme pyrkineet siihen, että raportti voisi toimia myös yhtenä työkaluna rahoittajalle avustushakemusten käsittelyssä. Laajemmalle lukijakunnalle raportti tarjoaa ikkunan päivä- ja työtoiminnan arjen hahmottamiseen. Olemme pyrkineet kirjoittamaan raportin elämän- ja käytännönläheisesti. Asiat sanotaan usein suorien sitaattien kautta niin kuin haastateltavat itse asiat ovat ilmaisseet. Paremmin emme kykenisi asioita itse sanoiksi pukemaan. Lähdimme mukaan tähän arviointiin koska meille tarjoutui tilaisuus olla mukana ainutlaatuisessa pilottihankkeessa. Tällainen arviointi on ymmärtääksemme Raha-automaattiyhdistyksellekin uudenlaisen toimintakulttuurin avaus. Jo hankkeen alussa koimme tällaisen uusien alueiden arviointiin liittyvän, ja meille suodun, vapauden hyvin myönteisenä. Eikä myönteisyys ole matkan varrella missään vaiheessa vähentynyt pikemminkin päinvastoin. Tämä käytännönläheinen hanke on ollut myös meille, lähinnä teoriatiedon parissa työskenteleville, raikas ja avartava kokemus ja sellaisena hyvinkin harvinaista herkkua. Olemme oppineet paljon saadessamme läheisen kosketuksen ihmisten arkeen ja projektien käytännön toteutukseen. Yksi tärkeimmistä opeista on ollut arjen keskeisyyden ja tärkeyden entistä selkeämpi ymmärtäminen projektityössä. Ihastuimme tässä hankkeessa siihen, että saimme tilaisuuden arvioida päivä- ja työtoimintaa yksittäisistä projekteista käsin edeten kohti yleisiä palveluja ja niiden järjestämistä. Päivä- ja työtoimintaa, sekä sen toimivuutta, lähdettiin tarkastelemaan projektikohtaisesti käytännön toimijoiden näkökulmasta sekä arjesta ja sen käytännöistä käsin. Tätä kautta pyrittiin löytämään päivä- ja työtoiminnan toimivia ja hyviä käytäntöjä. Liikkeelle ei lähdetty perinteisen vaikuttavuuden arvioinnista, vaan vaikuttavuuden kannalta tärkeiden hyvien käytäntöjen arvioinnista. Hankkeen ensisijaisena lähtökohtana on ollut ymmärtää päivä- ja työtoiminnan käytäntöjä ja vasta sitten sen teoriaa. On lähdetty kysymään ja ymmärtämään miksi ja miten päivä- ja työtoiminta toimii, kenen kohdalla se toimii ja missä olosuhteissa se toimii tai ei toimi. Tämä on realistisen arvioinnin lähtökohta ja hyvien käytäntöjen etsimisen tarkoitus. Teorian ja käytännön suhde arvioinnissa on erityinen. Joskus ajatellaan, että teoria kertoo muun muassa sen, miksi ihmiset syrjäytyvät ja millä tavalla tämä syrjäytyminen voidaan ehkäistä tai millä tavalla siihen pitää puuttua. Jos teoria käsitetään edellä kuvatulla tavalla, ei arviointia tarvita: meillä on ilmiö, jonka syyt ovat selvillä - ja meillä on myös keinot ilmiön seurausten poistamiseksi. Ihmisten elämä sosiaalisessa todellisuudessa ei kuitenkaan ole läheskään aina jos koskaan - yhtä säännönmukaista kuin teoriassa. Inhimillinen elämä ja sosiaalinen todellisuus on hyvin monimutkainen

8 kokonaisuus. Sosiaalinen todellisuus ja siinä elävä, tunteva ja ajatteleva ihminen ei toimi suoraviivaisesti ikään kuin paikasta A paikkaan B sivuilleen vilkuilematta kulkien. Koska ihmisten elämässä on paljon väliin tulevia muuttujia, tekijöitä jotka vaikuttavat eri tavoin eri ihmisten toimintaan, tarvitaan lähtökohdiltaan hyvin avointa arviointia. Kyse on ensisijaisesti ymmärtämisestä ja vasta sitten selittämisestä. Kyse on painotuksesta ei teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Esittelemme tässä hiukan raportin rakennetta opastukseksi lukijalle. Ensimmäisessä luvussa Raha-automaattiyhdistyksestä, kerromme tämän varsin merkittävän rahoittajan syntyhistoriasta, tehtävistä, toiminnan taustasta, toimintaympäristöstä sekä sen toiminnasta rahoittajana. Valotamme lukijalle myös miksi Raha-automaattiyhdistys, ja monet muutkin tahot, ovat kiinnostuneet arvioinnista ja pitävät sitä tärkeänä. Toisessa luvussa Hyvien käytäntöjen arviointi: lähtökohdat, tavoitteet ja toteutus, esittelemme lukijalle ensin käsillä olevan arvioinnin näkökulman: realistisen monitahoarvioinnin. Tämän jälkeen kerromme hyvien käytäntöjen arvioinnista sekä siitä, kuinka tämä arviointihanke käynnistyi. Käytännön päivä- ja työtoiminnan toteutukseen päästään luvussa kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, jossa esittelemme hiukan arviointiprosessia eli sitä myllyä, jossa projektien asiakkaat, työntekijät, yhteistyötahot, Raha-automaattiyhdistyksen edustajat ja me olemme olleet yhdessä mukana. Arviointitulosten lukijalle on tärkeää se, että hän tietää millaiseen aineistoon arviointi perustuu, kuinka aineistoa on kerätty ja mitkä tahot ovat olleet mukana arvioinnissa. Aineiston esittelemme tämän luvun viimeisessä jaksossa. Luku kolme Projektien toiminnankuvaukset ja toiminnan arviointia, on ehkä useimmille lukijoille raportin mielenkiintoisin osuus. Tässä luvussa on toivoaksemme vahva elämän maku. Lukija pääsee kentälle katsomaan kuinka päivä- ja työtoimintaa toteutetaan eri projekteissa. Tutustutamme lukijan kahteen päihdetyön, kahteen mielenterveystyön sekä kahteen nuorisotyön projektiin. Kunkin toiminnankuvauksen loppupuolella esittelemme monitahoarvioinnin tuloksia ja pyrimme näin nostamaan esiin kunkin projektin kohdalla niin hyviä käytäntöjä kuin kehittämistarpeitakin. Tuloksia lukiessa on hyvä muistaa, että arviointi ja siitä saadut tulokset ovat aina sidoksissa aikaan ja paikkaan. Kukin projekti elää arvioinnin aikana jotain tiettyä vaihetta ja tilanne saattaa puolen vuoden jälkeen olla erilainen. Lisäksi tulokset riippuvat siitä, mitä tahoja on haastateltu ja mistä näkökulmasta arviointi on tehty. Tässä arvioinnissa painottuu asiakasnäkökulma. Luvussa neljä Arvioinnin tulokset palautetaan aluksi mieliin realistisen arvioinnin lähtökohdat, jonka jälkeen pohditaan sen mahdollisuuksia käytännön työkaluna. Tämän jälkeen peilaamme asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden näkemysten kautta päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Katsomme mikä toimii" ja mikä taas ei. Luvun päättää arvioinnin yhteenveto, jossa havaintoja ja suosituksia käsitellään tapauskuvauksia yleisemmällä tasolla suhteuttaen niitä myös päivä- ja työtoiminnan yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön.

9 Viimeisessä luvussa Lopuksi: Matkaeväitä ja rohkaisua käytännön toimijoille haluamme rohkaista käytännön toimijoita päivä- ja työtoiminnan toteutuksessa. Matkaeväiksi tarjoamme muun muassa joitakin projektinvetäjien ja työntekijöiden tärkeimmiksi kokemia oppeja projektin toteutuksesta. Ennen päivä- ja työtoiminnan pariin siirtymistä tahdomme kiittää sydämellisesti kaikkia haastattelemiamme asiakkaita, todellisia arjen sankareita, jotka antoivat osan itsestään ja kokemuksistaan päivä- ja työtoiminnan kehittämisen edistämiseksi. Lisäksi he antoivat meille arvioitsijoille, ja antavat raportin lukijoille, repullisen koskettavia elämänkokemuksia, jotka eivät jättäne ketään kylmäksi. Raporttia kirjoittaessamme harmittelimme sitä, että voimme välittää vain kalpean kuvan arkiseen elämään liittyvästä ilosta ja tuskasta. Emme varmaankaan pysty kirjoitetun tekstin kautta välittämään asiakkaiden osoittamaa kiitollisuutta päivä- ja työtoiminnan rahoittajalle ja mahdollistajalle, Raha-automaattiyhdistykselle, yhtä syvästi kuin se haastatteluissa tuli esiin. Selvää on kuitenkin se, että osallistuminen päivä- ja työtoimintaan, on sytyttänyt monen ihmisen ajatuksissa jo kerran sammuneeksi luullun toivon kipinän, tarjonnut uuden mahdollisuuden ja antanut voimia jatkaa eteenpäin. Projektien kanssa tehty yhteistyö on ollut hedelmällistä. Työntekijät ovat antaneet arviointiin oman merkittävän työpanoksensa ja jaksaneet nurkumatta vastata meidän pyyntöihimme. He ovat myös antaneet muiden alalla toimivien käyttöön kokemuksen kautta hankkimansa hyödyllisen tiedon. Kiitämme projekteja, sekä myös niiden yhteistyötahoja, arvioinnin eteen tehdystä työstä. Tahdomme kiittää lämpimästi myös Raha-automaattiyhdistyksen puolelta arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminutta ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuota sekä toimistopäällikkö Olli Paikkalaa, jotka ovat kannustaneet meitä työssämme. Lopuksi tahdomme vielä kiittää professori Aila Järvikoskea arvokkaista kommenteista. Rovaniemellä tammikuussa 2003 Sirpa Martti Ilmari Rostila Asko Suikkanen

10 1 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSESTÄ 2 Ensimmäiset pajatsotyyppiset raha-automaatit, joita yksityiset liikemiehet tuottivat Saksasta, ilmestyivät Suomeen jo 1920 luvulla. Melko pian alettiin arvostella sitä, että yksityisyrittäjät käyttävät ihmisten pelaamistarvetta vain omaksi hyödykseen. Valtiovalta puuttui tilanteeseen vuonna 1933 antamalla asetuksen, jonka mukaan vain hyväntekeväisyysjärjestöillä on yksinoikeus raha-automaatteihin. Järjestöjen keskinäinen kilpailu johti kuitenkin pian siihen, että vuonna 1937 annettiin uusi asetus, jonka perusteella pelitoiminnan harjoittaminen annettiin perustettavan yhdistyksen yksinoikeudeksi. Peleistä kertyvillä tuotoilla yhdistyksen tuli hankkia varoja kansanterveyden edistämiseen. Näin syntyi Raha-automaattiyhdistys (RAY), jonka perustivat kahdeksan hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä valtiovallan edustajien kanssa. RAY aloitti toimintansa huhtikuun alussa vuonna 1938, jolloin aloitettiin myös omien automaattien valmistus. Julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi RAY muuttui vuonna 1962 annetulla asetuksella. RAY:n tehtävänä on kerätä rahapelitoiminnalla varoja vapaaehtoisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukemiseen. Tätä työtä se on tehnyt jo 64 vuotta. Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. RAY:n toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. RAY:llä on nykyisin yksinoikeus raha-automaatti- ja kasinopelitoimintaan sekä kasinon pitoon Suomessa. Lisäksi liiketoimintaan kuuluu edelleen automaattien valmistus omaan käyttöön. Pelitoimintaa valvoo sisäasiainministeriö ja avustustoimintaa sosiaali- ja terveysministeriö. RAY:n toimintaa säädellään seuraavissa laeissa ja asetuksissa: Arpajaislaki (N:o 1047/2001, Valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä (N:o 1169/2001, Laki raha-automaattiavustuksista (N:o 1056/2001) ja Valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määrärahoista (N:o 1170/2001). Toiminnassaan RAY nojaa neljään arvoon: luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen. Toiminnassa korostuu vastuullisuus, mikä näkyy muun muassa siinä että se pyrkii avustustoiminnassaan turvaamaan järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan sekä pelitoiminnassa ehkäisemään yksilöille pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. (www.ray.fi) Raha-automaattiyhdistykseen kuuluu 97 sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista jäsenjärjestöä, joiden edustajat kokoontuvat kerran vuodessa yhdistyksen

11 3 kokoukseen, joka on ylin päättävä elin. Raha-automaattiyhdistyksen hallitus koostuu valtioneuvoston määräämistä ja RAY:n jäsenjärjestöjen valitsemista henkilöistä. Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksen muutaman vuoden välein hyväksymiä keskipitkän aikavälin avustuslinjauksia täsmentävät yhdistyksen hallituksen vuosittain hyväksymät avustusvalmistelua koskevat periaatteet, joissa tarkastellaan monivuotisia avustuslinjauksia yhteiskunnallisen kehityksen ja tarpeiden sekä jaettavissa olevien varojen kehikossa. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Tämä päämäärä kytkee avustustoiminnan osaksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspoliittista toimintajärjestelmää. Päämääräänsä nähden avustustoiminta on välillistä, koska kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää toimintaa toteuttavat avustettavat yleishyödylliset yhteisöt ja säätiöt. Avustustoiminnan tavoitteena on tämän yleisen päämäärän puitteissa painottaa erityisesti sellaisia toimintoja ja hankkeita, jotka tukevat ja edistävät heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten omaa aktiivisuutta, itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Raha-automaattiyhdistyksen tilikauden voitto jaetaan (liite 1) vuosittain avustuksina yleishyödyllisille ja oikeuskelpoisille sosiaali- ja terveysalan järjestöille 1. Avustustoiminnan painoalueina korostetaan entistä voimakkaammin avun ja tuen turvaamista niille väestöryhmille ja perheille, joiden osalle taloudelliset ja sosiaaliset sekä yleisestä turvattomuudesta johtuvat ongelmat kasaantuvat. Tällaisia väestöryhmiä ovat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset, köyhät ja ylivelkaantuneet, vammaiset ja vaikeasti pitkäaikaissairaat sekä pitkäaikaistyöttömät. Kohderyhmään kuuluvat myös paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät ihmiset. (Myllymäki & Tetri 2001, ; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) RAY:n liikevaihto oli vuonna ,3 miljoonaa. Tulos oli 383,1 miljoonaa, josta jaettiin vuonna ,3 miljoonaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Vuonna 2002 avustuksia myönnettiin 1115 järjestölle yhteensä 279,5 miljoonaa. Vuonna 2002 jako-osuudet avustuslajeittain olivat: investointiavustukset 82,5 miljoonaa, kohdennetut toiminta-avustukset 82,0 miljoonaa, projektiavustukset 70,7 miljoonaa ja yleisavustukset 44,3 miljoonaa. 1 RAY:n avustustoiminnan piirissä olevien ja RAY:stä avustusta hakevien kannattaa tutustua seuraaviin julkaisuihin: 1) Raha-automaattiyhdistyksen Projektihallinnan opas, jota on jaettu Raha-automaattiyhdistyksen avustusten piirissä oleville järjestöille. Oppaan voi myös tilata RAY:n avustusosastolta. 2) Myllymäki, Arvo & Tetri, Eija 2001: Raha-automaattiyhdistys kansalaispalvelujen rahoittajana teokseen, joka löytyy myös osoitteesta:

12 4 Vuonna 2002 avustuksen piiriin hyväksyttyjä hankkeita, projekteja ja toimintoja oli yhteensä Avustettujen toimintojen pääluokat olivat jako-osuuksien suuruuden mukaisessa järjestyksessä: kansalaisjärjestötoiminta 84,9 miljoonaa, kuntoutus-, kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 69,8 miljoonaa, palvelu- ja tuettu asuminen 64,4 miljoonaa, kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 22,9 miljoonaa, päiväke s- kus- ja työtoiminta 19,4 miljoonaa sekä kriisipalvelut 18,1 miljoonaa. Lisäksi sotainvalidien sairaskotien käyttömenoihin ja rintamaveteraanien kuntoutukseen käytettiin 97,8 miljoonaa. Vuoden 2002 päiväkeskus- ja työtoimintoihin kohdennettiin 19,4 miljoonaa. Näitä toimintoja toteuttivat 252 järjestöä runsaassa kolmessasadassa kohteessa. Päivä- ja työtoimintoihin suunnattavilla avustuksilla tuetaan tyypillisesti toimintoja, joiden tarkoitus on lisätä sosiaalista ja toiminnallista aktiivisuutta sekä päivittäisen elämisen taitoja (www.ray.fi). Sosiaali- ja terveysministeriön ja raha-automaattiyhdistyksen välisessä avustustoimintaa koskevassa tulossopimuksessa vuodelle 2001 todetaan päiväkeskus- ja työtoiminnan osalta seuraavasti: Päiväkeskus- ja työtoiminnat ovat merkittävä osa vajaakuntoisten avopalvelujen verkostoa ja suuren työttömyyden myötä niiden merkitys on korostunut. Avustuksia kohdennetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimintakeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toimintakeskuksiin sekä vanhusten päivätoimintapaikkoihin. Päivä- ja työtoimintojen niveltymistä asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä muihin paikkakunnan palveluihin tehostetaan riittävän kattavan ja yhtenäisen palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuden aikaansaamiseksi. (Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tulossopimukset vuodelle 2001.) Päivä- ja työtoiminnan arviointi sisältyy Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) vuoden 2002 arviointisuunnitelmaan. Arviointisuunnitelmien tekeminen liittyy siihen, että Raha-automaattiyhdistyksessä on ryhdytty panostamaan entistä enemmän avustettavien toimintojen arviointiin ja seurantaan. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin kun yksi toimihenkilö, käsillä olevan arvioinnin ohjaajana ja valvojana toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo, nimettiin päätoimisesti huolehtimaan arvioinnin suunnittelusta ja seurannasta (www.ray.fi Avustusinfo 3/01). Järjestö- ja toimintakentän laajuuden vuoksi resursointia tultaneen lisäämään entisestäänkin joko ostopalveluna tai lisäämällä arviointotoimintojen resursointia oman organisaation sisällä. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan arviointi on tärkeää, sillä avustustoimintaa koskevaa ajantasaista arviointitietoa tarvitsevat monet tahot: RAY, kun se valmistelee avustuksia koskevaa jakoehdotusta (priorisoi jakoehdotukseen sisältyviä hankkeita ja järjestöjä) RAY avustustoiminnan kehittämiseen

13 5 RAY:n hallitus päättäessään avustustoimintaa koskevista linjauksista ja jakoehotuksista Sosiaali- ja terveysministeriö tulossopimuksen seurantaan sekä ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseen Ministeriön virkamies esitelläkseen virkavastuulla Raha-automaattiyhdistyksen valmisteleman jakoehdotuksen avustusten jaosta päättävälle valtioneuvostolle Järjestöt toiminnan kehittämiseen Yhteiskunta tiedostaakseen mikä merkitys avustusjärjestelmällä on yhteiskunnan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kannalta tarkasteltuna, kohdistuvatko avustukset oikeisiin kohteisiin ja onko RAY:n avustustoiminta linjassa sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten kanssa Tehokkailla arvioinneilla voidaan katsoa olevan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Arviointien lisääminen johtanee siihen, että järjestöt pyrkivät tuloksellisempaan toimintaan, kun ne tietävät, että keskeinen rahoittaja arvioi niiden toimintaa. (Myllymäki & Tetri 2001, ) Tärkeintä on kuitenkin se, että järjestöissä arvioinnista tulee oleellinen osa niiden suunnittelu- ja kehittämistoimintaa, mikä koituu lopulta asiakkaiden eduksi. 2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTI: LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TOTEUTUS Käsillä oleva arviointihanke sai alkunsa kun ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Rahaautomaattiyhdistyksestä lähetti tarjouspyynnön tammikuun alussa 2002 Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksen johtaja Asko Suikkaselle. Tarjouspyyntöön vastattiin ja RAY hyväksyi tarjouksen. Raha-automaattiyhdistyksen ja Lapin yliopiston edustajat allekirjoittivat sopimuksen helmikuun alussa. Sinervuo lähetti arvioitaville järjestöille tiedotteen arvioinnin suorittamisesta. Käsillä oleva arviointi toteutettiin Lapin yliopiston ennakointi- ja arviointikeskuksessa. Päävastuun arvioinnin toteutuksesta ovat kantaneet sosiologian professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta ja hyvinvointipalvelujen professori Ilmari Rostila 2 Tampereen yliopistosta. Tutkijana ja yhdyshenkilönä on toiminut tutkija Sirpa Martti Lapin yliopistosta ja tutkimusapulaisen tehtäviä on hoitanut osan aikaa yht.yo Pasi Satokangas. Arviointityön ohjaajana ja valvojana rahoittajan (RAY) puolelta on toiminut ylitarkastaja Veli-Pekka Sinervuo Raha-automaattiyhdistyksen valvontatoimistosta. (Liite 2.) 2 Ilmari Rostila kävi esittelemässä käsillä olevaa arviointia Sevillassa pidetyssä kansainvälisessä, European Evaluation Societyn (EES) järjestämässä, konferenssissa.

14 6 2.1 Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet Arvioinnin tilaaja, Raha-automaattiyhdistys, asetti arvioinnin tehtäväksi kerätä tietoa päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. RAY halusi erityisesti, että arvioinnissa painotetaan asiakas- ja kehittämisnäkökulmaa. Arvioinnin tavoitteena on selvittää arvioinnin kohteena olevien järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyviä käytäntöjä ja onnistumisen taustoja sekä vaikuttavuutta. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä arvioinnissa muutoksia asiakkaan (hyvinvoinnin) olosuhteissa. Suunnitteluvaiheessa tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin projektikohtaisten hyvien ja toimivien, sekä toisaalta huonojen ja toimimattomien, käytäntöjen kuvaaminen ja vaikuttavien tekijöiden tulkinta. Toiminnan onnistumisen taustoja, kehittämisalueita ja vaikuttavuutta lähdettiin selvittämään projektikohtaisesti tapausanalyysien pohjalta. Arviointi päätätettiin toteuttaa monitahoarviointina ja näkökulmaksi valittiin realistinen arviointi (Pawson & Tilley 1997; Kaarlejärvi 2000; Rostila 1999, 2001; Suikkanen 2001). Tarkastelun kohteeksi päätettiin ottaa päivä- ja työtoiminnan toimeenpano sekä tavoitteet ja toimintamallit. Arvioinnissa pyrittiin erityisesti löytämään päivä- ja työtoiminnan hyviä/huonoja käytäntöjä tarkastelemalla kahta mielenterveystyössä, päihdetyössä ja nuorisotyössä toimivan järjestön toimintamalleja vaikuttavuuden näkökulmasta. Käsillä olevaan arviointiin Raha-automaattiyhdistys valitsi kuusi rahoittamaansa päiväja työtoimintaa toteuttavaa järjestöä eri puolilta Suomea (liite 3). Järjestöjen valintakriteerinä oli, että näiden järjestöjen toimintaa voidaan pitää verrattain mallikelpoisena. Arvioinnin kohteena olevat, järjestöissä toteutettavat, projektit ovat: Tampereen A-kilta ry/yhdyskuntatyö: Hippostupa, Härmälätupa, Muonatupa (Tampere) Ventuskartano ry/asuntokoti Hermanni/päiväkeskus (Kokkola) Tampereen Mielenterveysyhdistys TAIMI ry/ruusan kahvila (Tampere) Rovalan Setlementti ry/jokkatupa (Rovaniemi) Iisalmen Nuorison Tuki ry/kehypaja, nuorisokahvila Monttu, Jarrenpihan asunnot, Nuorten tukikeskus Ihala (Iisalmi) Kaks Kättä työpaja Oy/Askel askeleelta -projekti (Seinäjoki) Tässä yhteydessä on erikseen korostettava sitä, että tarkoituksena ei ole ollut arvioida toimintaa ns. tilivelvollisuusmielessä. Arviointi on tapahtunut erillään avustusten käytön valvonnasta (Myllymäki & Tetri 2001, 203). Arvioinnin tarkoituksena ei ole myöskään tuomita tähän arviointiin valittujen järjestöjen ja projektien

15 7 toimintaa, vaan tuottaa yleistä tietoa päivä- ja työtoiminnan toteutuksesta sekä hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Raha-automaattiyhdistyksessä ollaan kiinnostuneita arvioinnin kohteeksi valittujen järjestöjen toiminnasta nimenomaan siksi, että niiden verrattain mallikelpoisen toiminnan arvioinnista voidaan saada laajasti levitettävissä ja muiden järjestöjen/projektien hyödynnettävissä olevaa tietoa. Arvioinnin kohteena olevat projektit toimivat ikään kuin näytteinä hyvistä käytännöistä ja toiminnan kehittämistarpeista muille päivä- ja työtoiminnan saralla työskenteleville uusille ja vanhoille toimijoille. Käsillä olevaan arviointiin, kuten arviointiin yleensäkin, liittyy vahvasti kehittämisen idea. Tämän arvioinnin yhtenä tehtävänä on osoittaa järjestöjen toiminnan kehittämisalueita ja esittää joitakin suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Kehittämisen lisäksi tarkoituksena on välittää tietoa myös siitä, missä järjestöt kokevat epäonnistuneensa ja mitä virheitä (esim. erilaiset kokeilut, painopistealueet, erilaisille asiakasryhmille suunnattujen toimintojen yhdistäminen) niissä on tehty toimintahistorian aikana. Koettujen epäonnistumisten ja virheiden esiin nostamisen ideana on, että kaikkien projektien ei tarvitse tehdä samoja virheitä kerta toisensa jälkeen, vaan toistenkin tekemistä virheistä voidaan oppia. Hyvien ja huonojen käytäntöjen etsiminen liittyy tätä kautta toiminnan vaikuttavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden edistämiseen. On tavallista määritellä hyvä käytäntö suhteessa innovatiivisuuteen (Bühler 2001) tai generatiivisuuteen (Arnkil 2001). Hyvän käytännön innovatiivinen ulottuvuus on läsnä myös käsillä olevassa tarkastelussamme siten, että kaikki tarkastelemamme toimintayksiköt ovat tuoneet paikalliseen palvelutarjontaan uusia elementtejä. Arviointiraportin on tarkoitus toimia työkaluna uusille toimijoille siten, että se helpottaisi niiden onnistumista tällä tehtäväalueella. Raportti palvelee eräänlaisena viitteellisenä tarkistuslistana ja/tai ideakirjana järjestöille. Arvioinnin tuottaman tiedon pyrkimyksenä on hyödyttää alalla toimivia järjestöjä toiminnan suunnittelussa, tehostamisessa, itsearvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa, laadunhallinnassa sekä toiminnan kehittämisessä. Lisäksi arvioinnista saatua tietoa on mahdollista käyttää yhtenä viitteellisenä työkaluna päätöksenteossa. Hyvien/huonojen käytäntöjen selvittämisen tavoitteet lyhyesti ovat: tuottaa järjestöille hyödynnettävissä olevaa tietoa järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan hyvistä käytännöistä ja vahvuuksista, sekä huonoista käytännöistä ja kehittämisalueista selvittää järjestöjen toteuttaman päivä- ja työtoiminnan vaikuttavuutta antaa suosituksia toiminnan kehittämiseksi toimia yhtenä päätöksenteon viitteellisenä työkaluna RAY:lle

16 2.2 Realistinen monitahoarviointi näkökulmana 8 Voidakseen arvioida jonkin kohteen arvoa, hyvyyttä tai onnistuneisuutta, pitää ensin tietää mikä tuo arvioitava kohde oikeastaan on. Tähänastisessa arviointitutkimuksessa on muodostettu yleiskuvaa työllistymistä tukevien ja syrjäytymisen vastaisten hankkeiden ja hyvien käytäntöjen kokonaisuudesta yhtäältä ohjelmatasolla ja toisaalta teemanäkökulmasta. Myös yksittäisiä projekteja on arvioitu runsaasti. Tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan suhteellisen intensiivisesti kuutta erityyppistä päivä- ja työtoiminnan projektia ja toimintakokonaisuutta, yhdistäen perusteellinen tapauskuvaus ja vertailumahdollisuus. Tarkoituksena on perehtyä kunkin projektin erityispiirteisiin, samalla kun kuvataan yleisemmin niiden yhteiskunnallista merkitystä, vaikuttavuutta ja toteutuksen onnistuneisuutta. Käytämme arvioinnissa realistisen monitahoarvioinnin lähestymistapaa, jossa yhdistämme realistisen arvioinnin ja monitahoarvioinnin periaatteita. Monitahoarvioinnin 3 lähtökohtana on ajatus, että toiminnalla, kuten päivä- ja työtoiminnalla, on erilaisia merkityksiä eri osapuolille. Tämä liittyy osapuolten erilaisiin arvoihin ja etuihin, mutta myös siihen että he oikeasti näkevät toiminnasta eri puolia. Osapuolia voivat olla asiakkaat, toiminnan vetäjät ja eri yhteistyökumppanit. He tarkastelevat toimintaa, hankkeen tai palvelukäytännön, toimivuutta eri näkökulmista. Toiminnan onnistuminen voi merkitä asiakkaalle eri asioita kuin toiminnan vetäjälle. Monitahoarvioinnissa pyritään muodostamaan toiminnasta kokonaiskuvaa eri näkökulmia yhdistellen. Toiminnan onnistuneisuuden arviointi tehdään tältä pohjalta. Monitahoarviointi ottaa siten vakavasti ja tosissaan lähtökohdakseen arvioitavan kohteen merkityksen ihmettelyn. Tässä suhteessa se eroaa ns. positivistisesta vaikuttavuustutkimuksesta, jossa kokeellisen asetelman avulla selvitetään arvioitavan kohteen - vaikkapa uuden työllistämismallin - vaikuttavuutta. Koeasetelma edellyttää, että meillä on etukäteen tarkka käsitys siitä mikä arvioitava kohde on, mitkä ovat ne vaikuttavuuden kannalta keskeiset tekijät ja tulosmuuttujat jotka voidaan helposti mitata. (ks. Vartiainen 2001). Monitahoarvioinnissa ei hyväksytä tätä lähtökohtaa, vaan kiistetään itsestään selvä, yksi totuus arvioitavasta kohteesta. Rahoittajan, asiakkaan ja projektin vetäjän näkökulmista päivä- ja työtoiminta merkitsee eri asioita. Osapuolten roolin korostamisen ja laadullisen lähestymistavan kautta ajatellaan päästävän arvioitavasta kohteesta monipuolisempaan käsitykseen kuin kvantitatiivisessa, muutoksen mittaukseen perustuvassa tarkastelussa. 3 Monitahoarviointi on saanut vaikutteita ns. konstruktionistisesta neljännen sukupolven arvioinnista (Guba & Lincoln 1989), jossa pyritään selvittämään eri osapuolten toimintaa koskevia näkökulmia ja versioita ja synnytetään niitä koskevaa vuoropuhelua. Monitahoarviointi, jota on Suomessa kehittänyt mm. Pirkko Vartiainen (1993, 1994) ja ns. responsiivinen arviointitutkimus (Rauhala 1999a ja 1999b) perustuvat edunsaajien näkökulmien korostamiseen ja laadulliseen tietoon. Niissä selvitetään toiminnan prosesseja ja osapuolten näkökulmia.

17 9 Monitahoarvioinnin heikkoutena on kuitenkin vähäinen yleistettävyys: toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta saadaan kovin subjektiivista tietoa. Tälle kvalitatiiviselle arviointitavalle on: ominaista subjektivismi, tutkija pyrkii läheisempään kosketukseen arvioivan ilmiön kanssa. ( ) Arvioinnin johtopäätökset perustuvat ilmiöiden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja niiden erojen tarkasteluun, joten arviointiprosessissa saadusta informaatiosta ei voida vetää yleistettäviä johtopäätöksiä. (Vartiainen 2001.) Realistinen arviointitutkimus korostaa - erilliset näkökulmat ylittävien - vaikutusyhteyksien selvittämistä arviointitutkimuksen tehtävänä. Siksi se sitoutuu arvioitavan käytännön, sen toimintaympäristön ja niiden välisten (vuoro)vaikutussuhteiden teoreettiseen ja empiiriseen tutkimukseen (Pawson & Tilley 1997). Projektin menestymistä arvioidaan analysoimalla projektitoiminnan ja (projektin) tavoitteiden saavuttamisen syy-seuraus suhdetta, ajatellen että on olemassa mekanismeja, jotka aiheuttavat tavoiteltuja muutoksia. Tutkimuksen tarkoituksena on auttaa vähitellen tuntemaan ja ymmärtämään kyseisiä mekanismeja. Mekanismien tunteminen on ilmiöiden käsittämistä ja ymmärtämistä, oletuksia siitä mikä toiminnassamme aiheuttaa tavoiteltuja muutoksia, eli projektin tuloksia. Tutkimuksen tehtävänä on selventää ja koetella mekanismien toimivuutta koskevia oletuksia. (Pawson & Tilley 1997; Kuusela 2001, 89) etsien vastausta kysymyksiin mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Tämä merkitsee yleistämistä ymmärtämisidean suunnassa. Realistisessa arvioinnissa kiinnitetään huomiota: Mekanismeihin kohteena. Mitä ovat sellaiset voimat (mekanismit), jotka aiheuttavat tai vähentävät sosiaalisia ongelmia ja joihin voitaisiin vaikuttaa. Mekanismeihin keinoina. Millä keinoilla (mekanismit) voidaan vaikuttaa? Toimintaympäristöön (konteksteihin). Mikä on olosuhteiden merkitys ongelmien syntymisessä ja niitä vastustavan toiminnan onnistumisessa? Tuloksiin. Mitkä ovat toiminnan tulokset, toivotut muutokset? Oppimiseen. Miten arvioitsija oppii vaikutusyhteyksistä päätöksentekijöiltä, toiminnan vetäjiltä ja osallisilta? Realistisessa arvioinnissa tärkeitä kysymyksiä ovat: Miksi toivottu muutos tapahtuu, mikä meidän käytännöissämme ja toimintatavoissamme saa aikaan haluttuja muutoksia eli suotuisaa kehitystä (tuloksia) ja missä olosuhteissa? Realistisessa arvioinnissa on myös paikallaan - samaan tapaan kuin monitahoarvioinnissa - esittää ihmettelevä kysymys mikähän tämä arvioitava kohde oikeastaan on. Arvioinnin kohde ymmärretään nimittäin realismissa avoimeksi järjestelmäksi, jolla on oma rakenteensa ja jossa on yhtä aikaa eri toimijoita kuten asiakkaat, työntekijät, taustajärjestö, rahoittaja, yhteistyökumppanit ja kunnan päätöksentekijät. Hyvää sosiaalista käytäntöä ei voida näin ollen määritellä eikä löytää yksiselitteisesti jonkun tietyn tahon määrittämänä eikä yhdellä mittarilla. Tämän ongelman ratkaisuun tarvitaan monitahoarviointia, jossa

18 10 joudutaan tekemään valintoja sen suhteet mitkä tahot otetaan mukaan arviointiin. Näin ollen hyvä käytäntö ( totuus ) määrittyy aina arvioinnissa mukana olevien tahojen näkökulmasta. Yhtä ainoaa, ja oikeaa, hyvää käytäntöä ei voida esittää, vaan hyvä käytäntö on se minkä arvioinnissa mukana olevat katsovat sen olevan. Totuus on pitkälle myös neuvottelun tulos. Ja vaikea filosofinen kysymys. Arvioitava käytäntö on eri näkökulmista täydentyvä kokonaisuus, joka sijaitsee monitasoisessa, syvyyssuunnassa erittelyn kautta avautuvassa sosiaalisessa todellisuudessa. Siksi vaikutusyhteyksien selvittäminen on monimutkainen ja haastava tehtävä. Projektit toteutetaan muuttuvassa sosiaalisessa maailmassa, jolloin niiden toimivuus ja vaikuttavuus voi kumoutua tai lisääntyä muuttuvien ympäristöjen (kontekstien) ja mekanismien ennakoimattoman vaikutuksen takia. (Pawson & Tilley 1997, ; Kuusela 2001, ) Realismi auttaa paikantamaan projekteja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöönsä ja tältä pohjalta pohtimaan niiden merkitystä, toimivia mekanismeja, vaikutuksia ja toimintamallin kehittymistä ( mitä tapahtui ja miksi ). Realistisessa monitahoarvioinnissa selvitetään eri osapuolten näkökulmaa siihen mikä toimii, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. Realistisen monitahoarvioinnin tarkoituksena on avata eri osapuolten näkökulmasta hankkeen tai palvelukäytännön toimivuutta. Realistinen arviointiote, auttaessaan lisäämään arviointitiedon yleistettävyyttä, täydentää monitahoarviointia. Realistisessa monitahoarvioin-nissa muodostetaan aineistolähtöisesti (induktiivisesti) kuvaa siitä, miksi toiminta onnistui: mitkä tekijät vaikuttivat asiakkaiden, ammattilaisten ja yhteistyötahojen näkökulmasta toiminnan onnistuneisuuteen. Voidaan myös sanoa, että näin rakennetaan uskottavia oletuksia arvioitavan toimintatavan toimivuudesta. Uskottavien oletusten rakentaminen on kuitenkin eri asia kuin oletusten varsinainen koettelu tai testaaminen, joka edellyttäisi oletusten lausumista ennen aineiston analysointia ja keruuta. Tämä toimintamalleja koskevien oletusten koettelu olisi realistisen arviointitutkimuksen näkökulmasta tärkeätä. Projektien piirissä ei kuitenkaan ole aivan selkeitä oletuksia. Käytännössä projektit usein mielletään pikemminkin yksittäisiksi projekteiksi kuin toimintamalleiksi. Voidaan puhua myös projektien teoriattomuudesta (vrt. Kinnunen 2000, Vartiainen 2001). Projektit ovat ehkä enemmänkin (pienimuotoisia) muutoskertomuksia kuin selvärajaisia interventioita. Juuri tämän vuoksi arvioinnissamme painottuu monitahoarvioinnin merkitys. Arvioinnin tarkastelussa painottuu enemmän järjestelmänäkökulma kuin yksilöllisten siirtymäpolkujen ja yksilötason vaikutusten selvittäminen. Projektien toimintaa palvelujen järjestämisessä eritellään yhteiskunnallisen tilanteen ja palveluorganisaatioiden ympäristössä. Päivä- ja työtoiminta merkitsee kuntouttavaa ja ohjaavaa siirtymätilaa työelämään ( siirtymätilojen järjestäminen, vrt. Arnkil ym. 2000). Lisäksi, kun yhteiskunnassa on käytännössä luovuttu täystyöllisyyden mallista, toimintamuodot saavat myös merkitystä elämän mielekkyyttä tarjoavina sosiaalisina

19 11 ympäristöinä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka projekti onnistuu palvelujärjestelmän kokonaisuudessa, yhteistyössä ja suhteissaan eri toimijatahojen kanssa, järjestämään päivä- ja työtoimintaa, siirtymätiloja työelämään ja elämän mielekkyyttä tarjoavia sosiaalisia ympäristöjä. Näin ollen projektien toimintaympäristöjä ja vaikuttavia mekanismeja ei selvitetä ensisijaisesti yksilöllisten siirtymis- ja sopeutumispolkujen kannalta. Tämän vuoksi ja koska muutoksien mittaaminen ei ollut mahdollista - osallistujien elämäntilannetta, taustaa, perhesuhteita, harrastuksia, vaikuttavia mekanismeja ja tuloksia ei kuvata ja tutkita kvantitatiivisesti. Toiminnan merkitystä ja projektien kokemista yksilön elämän mielekkyyden ylläpitämisen, hyvinvoinnin ja siirtymien kannalta tarkastellaan laadulliseen haastatteluun perustuvien esimerkkien avulla. Pyrimme kuvaamaan päivä- ja työtoiminnan toimivuutta, onnistuneita ja vähemmän onnistuneita toimintatapoja ja palvelujen järjestämistä seuraavilla kolmella tarkastelutasolla: (1) projekti (organisaatio), työ- ja päivätoiminnan järjestäminen ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa (2) palvelujärjestelmä, lähiorganisaatiot ja projektit (3) yleinen yhteiskunnallinen tilanne, työ- ja päivätoiminta ja projektien käytännöt Tarkastelutasolla I painopisteenä on kuvata projektien keinoja ja sitä kuinka ne purevat suhteessa osallistujien ongelmatilanteisiin paikallisessa ympäristössä. Keskeistä tässä on selvittää miten projekti toimii asiakkaiden kannalta. Kuvaamme ensin järjestön toimintaa yleensä ja arvioitavan projektin toimintaa erityisesti (esim. A- killan toiminta ja yhdyskuntatyö osana A-killan toimintaa). Tähän kuuluu projektin toiminta, resursointi ja sisäisen työnjaon järjestäminen. Kuvamme myös mitä palveluja ja toimintoja asiakkaille tarjotaan (esim. neuvonta, ohjaus, kotipalvelu, keskusteluryhmät, vapaa-ajantoiminta, harrastustoiminta, työtoiminta). Toiseksi erittelemme projektin toimintaideaa ja toimintamallia eli tavoitteita, keinoja ja aiottuja vaikutuksia: millä keinoin haluttuja vaikutuksia pyritään aikaansaamaan. Kolmanneksi selvitämme projektin keinojen/mekanismien toimivuutta. Tähän kuuluvia kysymyksiä ovat: millaisia muutoksia (vaikutuksia) projektissa mukana olo on aiheuttanut asiakkaiden tilanteisiin, millä tavalla asiakkaan oma elämäntilanne on muuttunut ja kuinka paljon projektista riippumattomia vaikutuksia on tapahtunut; mitkä tekijät projektissa (toimintamallissa) näyttäisivät saavan aikaan haluttuja muutoksia (vaikuttavat mekanismit, asiakkaan kannalta toimivat jutut ) ja millä keinoin ja millaisissa tilanteissa vaikuttavat mekanismit saadaan käyntiin? Selvitämme myös, neljänneksi, toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?). Edellisten erittelyjen pohjalta arvioimme mikä projektissa (toimintamallissa) on toimivaa ja hyvää? Mikä ei toimi tai on huonoa?

20 12 Tarkastelutasolla II kuvataan ja analysoidaan kunkin projektin toiminnan suhdetta julkiseen palvelujärjestelmään ja muiden palveluntuottajien toimintaan. Taustaksi kuvaamme projektin kannalta merkittäviä sosiaalisia ongelmia, esimerkiksi päihdetyön osalta päihteiden käytön laajuutta ja päihdeongelmaa yleensä ja kyseisellä paikkakunnalla erityisesti, päihteiden käytön aiheuttamia yksilöllisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallis-taloudellisia seurauksia, valtakunnallista päihdepolitiikkaa ja paikallista päihdepolitiikkaa. Toiseksi selvitämme projektin taustaa, käynnistämistä ja toiminnan vakiintumista. Tähän liittyvät projektin syntyhistoria (esim. ongelman kärjistyminen paikkakunnalla; arvot ja eettiset periaatteet; projektin valmistelu, resurssit, toimintaympäristö, toteutus) ja projektin tarve ( sosiaalinen tilaus ja toiminnan perustelut). Keskeinen kysymys on miten projektin paikallinen yhteiskunnallinen ympäristö on vaikuttanut projektin syntymiseen, sen sisällön muotoutumiseen, toimintaedellytyksiin ja projektin onnistumiseen kokonaisuudessaan (projektin onnistumisen paikalliset edellytykset ja ehdot)? Kolmanneksi selvitämme projektin toteuttaman päivä- ja työtoiminnan suhdetta paikalliseen palvelujärjestelmään eli sitä millä tavalla projekti liittyy toiminnallisesti kunnan ja muiden järjestämiin palveluihin ja asiakkaiden problematiikkaan (asiakaskunta, asiakkaiden ongelmat, niiden taustat ja asiakkaiden tarpeet). Tähän liittyy projektin yhteistyöverkosto ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. Pohdimme myös tällä tasolla toiminnan aikana kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja sekä kantapään kautta, tai muuten, saatuja oppeja (Mitä on opittu?), sekä miten toimintaa, toimintamallia, sen tarpeellisuutta ja tulevaisuuden näköaloja voidaan tältä pohjalta arvioida. Tarkastelutasolla III käsittelemme päivä- ja työtoiminnan merkitystä, paikkaa ja tehtävää suhteessa yleiseen yhteiskunnallisen kehitykseen. Jäsennämme projekteja koskevia havaintojamme pohtien miten projektit vastaavat yhteiskunnalliseen tilaukseen, miten projekteja, niiden arvoja, toimintatapoja ja ympäristösuhdetta voidaan arvioida laajempaa yhteiskunnallista tilannetta vasten? Kysymme myös millaisia tavoitteita ja tehtäviä päivä- ja työtoiminnalle voidaan asettaa ja miten projektit ovat toteuttaneet näitä tehtäviä. Arviointi ei ole toimintojen toimeenpanon yksityiskohtaista arviointia, vaan realistisen arviointiasetelman mukaan toimintamekanismin ja toimintaympäristön aikaansaamien vaikutusten esittämistä, tulkitsemista ja niihin perustuvien hyvien käytäntöjen nimeämistä sekä kehittämisideointia. Hyvät/ huonot toimintakäytännöt voivat liittyä projektin suunnitteluun, yhteistyötahojen kanssa työskentelyyn, asiakkaan kohtaamiseen, asiakkaaksi tuloon tai asiakkuuden lopettamiseen, ohjaukseen tai mihin tahansa toimintaan. Hyviä/huonoja toimintamalleja etsitään kuitenkin asiakaslähtöisesti ja asiakkaan näkökulmasta etsimällä vastauksia sellaisiin kysymyksiin, kuten: Millaisena asiakas näkee hyvän/huonon (projekti)työntekijän? Kuinka työntekijä kohtaa asiakkaan? Millaista tukea työntekijä asiakkaalle antaa?

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN? Eri viitekehysten kohtaaminen strategiatyön haasteesta mahdollisuudeksi Ongelmat eivät juuri koskaan esiinny yksinään, ja

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Arvioinnin ja seurannan tiekartta Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V MYÖNTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio HSO/SUKE/Lassi Kauttonen 20.1.2016 RAHA-AUTOMAATTIAVUSTUSTEN V. 2016 MYÖNTÄMINEN 1. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TOIMIVALTA JA AVUSTUSSÄÄNNÖKSET Valtioneuvosto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto

Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva lausunto 1 Lausunto 1 (7) kirjaamo@intermin.fi lainsaadantoyksikko_poliisiosasto@intermin.fi kirjaamo@stm.fi Viite: SMDno-2015-1557 ja STM 3351/2015 Arpajaislain hallituksen esitystä ja STM:n asetusluonnoksia koskeva

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen

Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista. 7.4.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen prosessista 7.4.2011 Markku Saarinen Lähtökohtatilanne: Monta strategiaa, monta kehittämisryhmää runsaan 5 vuoden aikana (2001-2006) oli Kaarinassa aikaansaatu

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot