ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit"

Transkriptio

1 4/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen s. 12 ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit s Vertaistuesta voimia s /

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Kotirouvana Saksassa 6 ADHD on ollut elämäni ADHD-oireisen aikuisen kertomaa 9 Lyhyesti 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa 12 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen 16 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle 18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja 21 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus 30 Jäsenyhdistykset 32 Vertaistuesta voimia 35 Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa 36 Vuoden 2011 tuetut lomat 37 Lyhyesti 38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset, mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa. ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee. ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV) eli NV-heimoon. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä. Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu, ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste tässä lehdessä. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai toimineet yhteistyökumppaneinamme. Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin. Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista vuotta Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh Kuntoutusliitteen taittanut Silva Lehtinen To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 8 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Ti l a u s h i n n at Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 3 4/

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Jokaisella meistä on oma aikamme ja tapamme lukea sanomalehteä. Joku lukee sen aamulla, toinen töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se, missä luemme lehtemme, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti lähtemättömästi. Sarjakuvaan Kamut, enteellinen nimi tulevalle, oli lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka kuuluu näin: Jos ainoa rukous, jonka lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on kylliksi.. Sanopa se paremmin; pisti minut ainakin miettimään kovin, ehkä sinutkin, hyvä lukija. Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on, niin miksi? Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon myös siihen, että kiitos kannustaa ja antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti vielä suurempi, koska he saavat niin usein kuulla negatiivista palautetta, joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin työelämässäkin. Minulla on tällä hetkellä monta syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä heidän osoittamastaan luottamuksesta minua kohtaan. Viime lauantaina sain liittokokousedustajienne kautta jälleen oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän tehtävän mielelläni vastaan ja toivon itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla. Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden kanssa, jotka päivittäin koskettavat ADHD-oireisia tai heidän läheisiään. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja asioihin perehtymällä on mahdollista laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa. Näin joulun alla mietin myös, kuinka kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani? Uskon, että ADHD-perheen vanhempia juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä tarttua tuumasta toimeen. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin vuodelle! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 4/

5 k o l u m n i Kotirouvana Saksassa Lähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin edes kuvitella mitä kaikkea matkan aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän, että kaikki se, mitä on tapahtunut, on ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi. Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei osaa arvostaa myöskään läheisiään tai muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita; omia vanhempia, entisiä kumppaneita taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on osuvasti sanonut, että ei se ole peilin vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi, on helpompaa löytää virheitä toisista ihmisistä kuin itsestä. Olen saanut astua upean ja ymmärtäväisen naisen elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun tehtäväni on huolehtia arkiaskareista. Siivoan ja laitan ruokaa niin kuin muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin lounastauolle, niin lämmin höyryävä ruoka on jo odottamassa. Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä, nakki- tai kalakeittoa tai vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla. Silloin valmistan hieman juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua yrttisiikaa lakkakastikkeella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä on mies, joka hemmottelee ja huolehtii hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Olen myös itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken pieninkään kivi ei ole jäänyt kääntämättä vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse hiipparoida hieno puku päällä, kultakello ranteessa, luksusautolla pitkin maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan virkaa, muun muassa hakea rottinkikori heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä. Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan tuota onnea taas kestääkään? Meidän molempien ei ole pakko käydä töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka pyörämatkani ei jatku alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni ja muita hieman paremmin. Olemme useasti onnen kestämistä pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan meidän on elettävä vain päivä kerrallaan. Kaikille naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne tasa-arvon vuoksi mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi kotiin. Jos miehelläsi ei ole ruuanlaittotaitoa tai taito on hieman ruosteessa, niin siihen on minulla ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille miespuolisille kotirouville oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut: Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva Markku Mutasen arkisto 5 4/

6 l u k i j a l t a ADHD on ollut elämäni ADHD on ollut elämäni pahin huoli ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin, ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen. Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. AD- HD ei ole minulle kirous, vaan jopa lahja, joka vaatii huolenpitoa. Minä olen saanut kokea sen itse, tuomalla paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita. Kohdallani epäily ADHD:stä tuli Olin silloin iältäni 24-vuotias. Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että itsetuntoni kasvoi ja masennustilat helpottivat, mutta en vain osannut silloin elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt myöhemmin osannut. Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä. Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava. Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut hoitamatta niin, että piti aina avata uusi liittymä vanhan sulkeuduttua, niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt rahaa maksaa laskuja pois. Laskut kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla avaamatta. Diagnoosin sekä lääkityksen myötä, ymmärsin ensi kertaa sen, että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä, laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni rahahuolistani, jonka seurauksena hän kauhistui. Minulla oli ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina hädän hetkellä. Minulle on tärkeää muistaa, että ilman häntä en olisi ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen. Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai luottokorttia. En silti saanut asioita vieläkään 4/

7 l u k i j a l t a mielestäni riittävästi kulkemaan eteenpäin. En tiedä, mutta uskon, ettei ADHD-oireisille aikuisille ollut elämässä opastavaa toimintaa Espoossa silloin, tai ainakaan minua ei sellaiseen ohjattu. Vasta, kun muutin Helsinkiin, sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta, joka jatkoi jo yllä olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni hän vaihtoi muihin tehtäviin ja päätin, kun oli juuri hyvä hoito alkanut, että lähden yksityiselle. Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin, että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt. Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä. En ole koskaan osannut pitää puoliani tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun olin sieltä jopa vähän uhonneena ja pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää. Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku, sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni oli sekava ja ADHD vain mahdollinen. Tapasin hänet kolme kertaa. Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se järjestyi minun kannaltani paremmin kuin olisin osannut odottaa. Aiempi lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini oli loistava näkemään minussa sen, mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin selviämään ongelmistani. Olen vasta jälkeenpäin oivaltanut monta hänen sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen saavuttamiseen siinä, että löytäisin omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa. Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani. Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja. Lähdin todella mielelläni. Kurssi oli alkusykäys täydelliselle elämänmuutokselleni. Tajusin, että minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin suuren tietomäärän sisäistäminen niin nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin. Asiat jäivät hautumaan. Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi kuukautta kestävä arjenhallintakurssi, aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun kurssia varten. Kun minä sitten pääsin kurssille, oli odottaminen tuntunut pit- Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 7 4/

8 l u k i j a l t a kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta ja motivaatio elämänmuutokseen oli valtava. Odotus kuitenkin palkittiin. Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt. Oma työni arjen eteen on palkinnut minut parhaiten koko elämässäni. Työ, jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on vain enemmän oppia itsestään ja sitä kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa. Kun aloitin suoran ja päättäväisen elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä tässä vaiheessa, mutta muun muassa siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti. Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 päivässä. n.120 kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään rahaa, joka on kuitenkin n kuukautta kohden! Vaihdoin myös limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta mitään säästöön. Olen laittanut vasta viimeisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita joista on minulle pidempää iloa. Olen voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita joista olen haaveillut! Laskuista osan hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle kertasummana aina kertyneet maksut, kuten auton osamaksun, vakuutuksen ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä työnantajani kanssa olemme sopineet hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on suoraveloitus vuokran antajalleni. Kun kotini oli kaatopaikka ja asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain kuitenkin avukseni ystävän, joka oli valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen oli turha kuvitelma. Teimme valtavan työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan. Otin käyttöön konstin, joka muodostui rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli kunnon suursiivous tehty, päätin, että siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen joka aamu, kun herään. Aikaa siihen menee päivässä 5 10 minuuttia. Olen myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen, pölyjen pyyhinnän ja muun muassa lakanoiden vaihdon kerran viikossa. Vasta, kun on homma hoidettu, laitan rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella tarmolla, en huomannut pitää huolta hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle, koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että kun käyn joka toinen aamu suihkussa, ja joka toinen aamu siivoan, homma hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin, mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on varmasti utopiaa, että joka aamu olisi siivottavaa, mutta monille, tai ainakin minulle se on fakta. Suurimpia vaikeuksia on tuottanut yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen keskellä ole saanut koskaan sanottua sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys, kun muut ovat mielestäni liian hitaita, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita he eivät ole kuin minun mielestäni ja satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä omia hommia, lukea lehteä ja syödä vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa millään odottaa. Lopetan odottamisen todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä ilmapiiri on huumoria täynnä, joten itsestään vitsailemisen taito on onni omistaa. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun vanhaan elämään verrattuna tasapainoista ja onnellista. Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja syvät masennukset ovat kaikonneet. Ahdistukset ovat myös helpottuneet huomattavasti, enkä hätäänny enää niin paljon, niin pienestä. Minun omat piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen mukaan. Olen osannut selittää elämäni vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat kasvattaneet minua henkisesti todella, enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut, olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa painetta, olen pystynyt keskittymään, lepäämään enemmän ja saanut tehtyä niitä asioita, joita minulla on aina ollut ADHD:n vuoksi vaikea tehdä. Teksti Antti Kosonen Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja 4/

9 l y h y e s t i Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu alkaen. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. - Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. - Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry ( ), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry ( ), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry ( ) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ( ). Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Tiedote Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www. stroke.fi; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p , , Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa Psykologian lisensiaatti Maarit Virta väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että AD- HD-aikuisten psykologinen kuntoutus tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti (CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa todettiin hyödyn pääosin säilyneen. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksilöllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun AD- HD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. Virran mukaan jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja. Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna Hän on myös hypnoterapeutti ja valmistuu vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu Psyyke -nimisessä yrityksessään. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: 9 4/ Helsingin yliopisto Viestintä

10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Suomalaiset ratsastusterapeutit ovat tehneet kuntouttavaa työtä monenlaisten asiakasryhmien kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Ratsastusterapia sekoitetaan toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen saralla. Ratsastusterapia on varteenotettava kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns. sensorisessa integraatiossa. Sensorinen integraatio on neurologinen prosessi, jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä (Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa mm. hitaana liikunnallisten taitojen oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on usein epävarma niissä liikunnallisissa tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta. Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström 2000). Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa takaperin ratsastaminen, silmät kiinni ratsastaminen, mäkityöskentely, erilaisilla alustoilla ratsastaminen, takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka ja hiihtoratsastus. Kehotietoisuuden parantuessa lapsen kyky erottaa itse muista ja ymmärtää muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky. Kuka täällä määrää? - Rajat luovat turvallisuutta Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän. Monen ADHD-oireisen lapsen perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua. Hevonen on ratsastusterapiassa niin suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa lasta kiinnostavat usein hevoslauman sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta. Mistä minä sen voisin tietää, miltä hevosesta tuntuu? - Tunnesanoja etsimässä Omien tunteiden sanoittaminen ei ole aina helppo juttu aikuisellekaan. Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä aiemmin tunnilla. 4/

11 Ratsastusterapiatunneilla tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella erilaisten apuvälineiden avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm. erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan. Hevonen lapsen peilinä Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin välitöntä palautetta lapsen toiminnasta terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin otteisiin asettuu hevonen nauttimaan saamastaan hoivasta ja huomiosta. Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja oppii havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksen ympäristöön. Tää menee mulla kuitenkin ihan pieleen - Onnistumisen kokemuksia metsästämässä Hevonen on uljas ja voimakas, mutta terapiahevonen on myös luotettava ja turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Hevosen hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen hallitseminen taluttamalla tai ratsain on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava kokemus. Lopuksi Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja kokemuksen oman kehon hallinnasta. Talliympäristön tarjoama struktuuri ja terapiahevosen lapselle asettamat rajat vaikuttavat niin, että levottoman lapsen mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja hevosen sanaton vuorovaikutus avaa ratsastusterapeutille tien hoidettavansa mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin ratsastusterapia auttaa levotonta lasta tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa. Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa aikuisten maailmaan oppia ottamaan ja antamaan oppia tuntemaan pelkoa, mutta selviytymään siitä -Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan rakkaustarina- Ratsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia. Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi Kuvat Antero Holappa Artikkelin kirjoittaja on lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin sisältö painottuu lasten ja nuorten ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen. Lähteet Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä. Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto. Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. Lisätietoja aiheesta /

12 Haastavasti käyttäytyvän - koostetta koulutuspäivältä Euroopassa vietettiin viikolla 38 ADHD-tietoisuusviikkoa. Tietoisuusviikon merkeissä ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät yhteisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä arjen tukitoimia. Irma Moilanen Syyskuinen koulutuspäivä keräsi Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen kertomalla rakastettavan satuhahmon Vaahteramäen Eemelin metkuiluista ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli kunnon kansalainen ja jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla. Oulun yliopiston lastenpsykiatrian emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma Moilanen valotti kuulijoille haastavan käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja. Lapsen haastava käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös herättää aikuisessa itsessään muistoja ja ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden tunteita. Lapsen haastava käytös voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia käyttäytymisen haasteita. Haastava käytös liittyy lapsella usein tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus purkautuu esille mm. pahana olona, jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan sanallisesti tunteitaan, saa osakseen ymmärrystä ja tällöin hänen voimat 4/

13 lapsen tukeminen Silve Serenius-Sirve Carolina Martin kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on neurologisia kehityksen vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja he tarvitsevat enemmän aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen käyttäytymisen piirteet saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan ehkäisemään haastavan käytöksen kehittymistä. Luja ja lempeä kasvatus on lapselle parasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa tunnetasolla rakkautta lapselle, mutta silti toimii lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen. Haastavasti käyttäytyvä lapsi ja hänen perheensä tarvitsee ja hyötyy usein ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa, perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja/tai järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa. Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt sellaisessa kaikki mulle heti tänne nyt kulttuurissa, jossa lapseltakin voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina tottelevat vanhemmat voivat hyvää tarkoittaessaan ihan vahingossa olla edesauttamassa lapsen kasvua Kiinan keisariksi. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten. Haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tukeminen ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän lapsen perheen huomioimisesta ja tuen tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm. haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>>>> 13 4/

14 tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset. Kun perheessä on haastava lapsi, sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä ja keskinäistä kilpailua vanhempien huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken vanhempien energian ja huomion, jolloin sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun kiltin lapsen -syndroomaan, jolloin sisaruksilla ei ole perheessä tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee, kun sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset puolestaan sovittaa itselleen hankalan lapsen roolia. Vanhemmat voivat omalla toimillaan helpottaa perheen kahtia jakoisuutta kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa enemmän tukea. Aikuisten on myös huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta alueesta, johon ei toiset saa koskea tai mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa yhtenäistä linjaa. Perheessä vallitseva negatiivinen vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat lastaan väärin ja näkevät hänessä vain vähän positiivisia puolia. Vanhempi kokee huonommuutta vanhempana, jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot, jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi. Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan vanhempia näkemään perheen tilanne uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm. ADHD-keskuksen Perhekoulu POP toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä, perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä. Antoisa seminaari päättyi esittelyyn toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin, kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja karsia, järjestää asioille tutut paikat ja huomioida häiriötekijät. Arkea tukee päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista, koska kielteisenkin huomion saaminen ylläpitää käyttäytymistä. Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista tietoa arkeen sovellettavaksi. Teksti ADHD-liitto ry, Anu Kippola-Pääkkönen Mirjami Koivunen Tuuli Korhonen Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen 4/

15 Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen Toimiva vuorovaikutus Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää Vältä turhia sanoja ja toistoja Suorat käskyt Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat Tehokas palaute Johdonmukainen Säännöllinen Selkeä Välitön Voimakas Palkkiojärjestelmä Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä) Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä) Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle Suunnittele palautteen anto Suunnittele palkkio (ja välietapit) Aseta realistiset tavoitteet Tilanteen katkaisu Jäähy, miettimistuoli Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry 15 4/

16 Suomalaiset pelaavat Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet. Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta. Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa- 4/

17 kansanterveydelle li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat. Jaetut markkinat tukevat kehitystyötä Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn aikana. Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. Avustuspotti on järjestöjen yhteinen voitto RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen. Teksti Henna Norberg Kuvat RAY Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle. 17 4/

18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Teemana perusopetuslain muutos ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja Lappeenranta. Tilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Lappeenranta Kirkas syksyinen aamu saatteli kuntakampanjaosallistujat Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosaliin. Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivotti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saapunut 12 innokasta osallistujaa, sillä muutamat päällekkäiset tapahtumat olivat vaatineet osansa. Kuvassa vasemmalta Tuija Willberg, Virpi Dufva ja Eila Herrgård Tuija Willberg Pidemmittä puheitta Dufva antoi puheenvuoron kaupungin edustajalle kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergille. Willberg toivotti kaupungin puolesta järjestäjäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija Willberg kertoi, että kasvatuksen saralla kaupungin missio on tehdä nuorista ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Lappeenrannassa on melko paljon oppilaita erityisopetuksen piirissä verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi Willberg, mutta hän ei usko sen johtuvan siitä, että heillä Lappeenrannassa olisi muita enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että heillä näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee. Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy- 4/

19 Eila Herrgård tymisuhan alle sekä mahdollisuus koko perheen oikea-aikaiseen tukemiseen. Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, Aspergerin oireyhtymästä sekä kielellisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, että varmimmin ne ovat havaittavissa kouluiässä tai hieman ennen sitä, harvemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein mukana on erilaisia liitännäissairauksia), sekä kaikkien näiden häiriöiden hoitoennuste paranee huomattavasti, mikäli tukitoimet päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa. Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa. Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Päivän aiheet herättivät runsaasti keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös sitä, että opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäristössä, mutta kielellisen erityisvaikeuden havaitseminen tuottaa suuria ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin. Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohta koettiinkin hieman haasteelliseksi. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kaarina Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. Kaarina on merellinen, noin asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon järjestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari. Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikka viittasi annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämi- Matti Ranne 19 4/

20 sedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö, kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset vaikeudet. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. Arikan mukaan usein on niin, ettei kenelläkään kunnassa ole kokonaiskäsitystä erityistä tukea tarvitsevien Harri Arikka lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten tarvitaan lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä. Ratkaistavina asioina ovat muun muassa se, kuka integroi ja kerää tiedon ja kuinka turvataan salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0 7-vuotiaiden lasten osalta, koulu 7 16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. 4/ Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä on noin ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot