ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit"

Transkriptio

1 4/2010 ADHD-liiton jäsenlehti Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen s. 12 ADHD-liiton 2011 sopeutumisvalmennuskurssit s Vertaistuesta voimia s /

2 s i s ä l l y s Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Kolumni Kotirouvana Saksassa 6 ADHD on ollut elämäni ADHD-oireisen aikuisen kertomaa 9 Lyhyesti 10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa 12 Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen 16 Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle 18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja 21 ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit Naiseus ja neuropsykiatriset haasteet -tilaisuus 30 Jäsenyhdistykset 32 Vertaistuesta voimia 35 Jäsenyhdistykseltä Karjalasta kajahtaa 36 Vuoden 2011 tuetut lomat 37 Lyhyesti 38 ADHD-liiton Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokous Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/

3 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijat, Kuva Silva Lehtinen liiton puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Lahden talvisissa maisemissa. Olimme pyytäneet puheenjohtajapäiville luennoitsijaksi psykologi Pirkko Lahden asemoimaan meille tämän hetkistä kansalaisjärjestötoimintaa. Pirkko kuvasi hyvin ja mielenkiintoisella tavalla mitä on meneillään. Hän puhui myös heimolaisuudesta, ja tätä olen miettinyt useaan kertaan kokousviikonlopun jälkeen. Mihin kaikkiin heimoihin/yhteisöihin kuulummekaan? Koti, perhe, suku, naapurusto, työ, kotiseutu, harrastukset, mielenkiinnon kohteet jne. Asioita, tapoja ja tapahtumia, jotka yhdistävät meitä muihin, on lukuisia. Lahden kokouksissa mukana olleita yhdisti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta. On mukavaa olla mukana tässä melko suuressa ADHD-heimossa, jonka jäsenten määrä toivottavasti kasvaa tulevaisuudessa. ADHD-heimolaisia löytyy myös muista maista. Tässä kansainvälisessä yhteistyössä korostuu tiedon ja kokemusten vaihtaminen. Olimme lokakuun lopussa tutustumassa Tukholmassa sisarjärjestömme Riksförbundet Attentionin sekä Tukholman läänin alueen ADHD-centerin toimintoihin. Sieltä toimme tietoa ja materiaalia, joita voimme hyödyntää omassa työssämme toimiessamme jäsenistömme tukena. Ensi vuonna osallistumme ensimmäisen kerran ADHD-Europen yhteiseen kokoukseen, joten ADHD-heimolaisuutemme laajenee. ADHD-liitto kuuluu yhtenä 14 järjestöstä Neurologisiin vammaisjärjestöihin (NV) eli NV-heimoon. Vuoden 2011 ja 2012 ADHD-liitto toimii NV-järjestöjen varapuheenjohtajajärjestönä Epilepsialiiton luotsatessa toimintaa. Viimeiset kaksi vuotta toimintaa on vetänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, jonka nimi muuttuu vuoden alusta Aivoliitoksi. Yhteistyökumppaniksemme on uutena toimijana nimenmuutoksen ja yhdistymisien kautta tullut mukaan Aivosäätiö, joka aiemmin tunnettiin Neurologiasäätiön nimellä. Aivosäätiö tekee NV-järjestöjen kanssa yhteistyötä mm. vuosittaisen Aivoviikko-tapahtuman järjestämisessä. Tämän vuoden ollessa jo loppusuoralla on aika todeta, että moni asia tuli tehtyä, moni asia on edennyt, ja moni asia on vielä tekemättä. Tekeminen jatkuu, ja ensi vuonna liiton toiminnassa on painopistealueena jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Liiton ja jäsenyhdistysten yhdessä järjestämistä tilaisuuksista voimme jatkossakin lukea ADHD-lehdestä. Alkuvuodesta ei ilmesty erillistä Kuntoutus-lehteä, vaan liiton järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista vuonna 2011 on kooste tässä lehdessä. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka olette osallistuneet liiton ja sen jäsenyhdistyksien toimintaan tai toimineet yhteistyökumppaneinamme. Jatkakaamme yhdessä eteenpäin, avoimin mielin. Toivotan oikein hyvää ja rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista vuotta Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Pä ä t o i m i t ta j a Virpi Dufva puh To i m i t u s s i h t e e r i Jari Hämäläinen puh Kuntoutusliitteen taittanut Silva Lehtinen To i m i t u sk u n ta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) Il m o i t u s h a nk k i j a Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Pa i n opa ik k a Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ku vat Futureimagebank.com Il m e s t y m i s a j at Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 8 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi erillinen teemanumero. Ti l a u s h i n n at Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 3 4/

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä Jokaisella meistä on oma aikamme ja tapamme lukea sanomalehteä. Joku lukee sen aamulla, toinen töistä palattuaan ja joku ei lue lainkaan sanomalehtiä, syystä tai toisesta. Se, missä luemme lehtemme, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Oma sanomalehtihetkeni on yleensä aamulla ennen aamupalaa, kaikessa rauhassa muun perheen heräillessä uuteen päivään. Kahvi odottaa juojaansa ja minä päivän uutisia. Tänä marraskuun toiseksi viimeisenä tiistaina eräs sarjakuva iski tajuntaani toivottavasti lähtemättömästi. Sarjakuvaan Kamut, enteellinen nimi tulevalle, oli lainattu Meister Eckhartin ajatus, joka kuuluu näin: Jos ainoa rukous, jonka lausut elämäsi aikana, on kiitos, se on kylliksi.. Sanopa se paremmin; pisti minut ainakin miettimään kovin, ehkä sinutkin, hyvä lukija. Onko kiittäminen vaikeaa? Jos on, niin miksi? Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta tuntuu, kun toinen ihminen kiittäen vastaanottaa työsuorituksemme tai kauniit sanamme. Uskon myös siihen, että kiitos kannustaa ja antaa uskoa omiin kykyihin. ADHDoireisten kohdalla kiitoksen kannustava ja palkitseva merkitys on varmasti vielä suurempi, koska he saavat niin usein kuulla negatiivista palautetta, joka nostaa entisestään kynnystä erilaisiin suorituksiin niin koulussa kuin työelämässäkin. Minulla on tällä hetkellä monta syytä kiitokseen. Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia liiton jäsenyhdistyksiä heidän osoittamastaan luottamuksesta minua kohtaan. Viime lauantaina sain liittokokousedustajienne kautta jälleen oikeutuksen liiton puheenjohtajan tehtävään. Lämmin kiitos! Otan tämän tehtävän mielelläni vastaan ja toivon itselleni voimia ja viisautta hoitaa tehtävää juuri ADHD-liiton puheenjohtajalle kuuluvalla tavalla. Toinen syy kiitokseen ovat kaikki ne henkilökohtaiset tapaamiset ja tapahtumat, joissa olen voinut olla kosketuksissa niiden henkilöiden tai asioiden kanssa, jotka päivittäin koskettavat ADHD-oireisia tai heidän läheisiään. Kuuntelemalla, keskustelemalla ja asioihin perehtymällä on mahdollista laajentaa paitsi omaa ADHD-tietämystään, myös muiden asiasta kiinnostuneiden tietoja ja taitoja. Jaettu tieto on kuin ilo, tuplaantuu jaettaessa. Näin joulun alla mietin myös, kuinka kiittää läheisiäni, ystäviäni ja työtovereitani jopa vuosikymmeniä jatkuneesta yhteistyöstä. Kortti tai lahja ilahduttaa varmasti saajaansa. Olisiko jokin muu tapa kiittää? Entäpä jos kävisinkin jonkun ystäväni luona ja tarjoaisin apuani? Uskon, että ADHD-perheen vanhempia juuri tuollainen apu saattaisi ilahduttaa eniten. Jospa mahdollistaisin tuttavaperheen vanhemmille yhteisen ostosiltapäivän tai pikkujouluillan, niin tai samantien vaikka molemmat? Täytyypä tarttua tuumasta toimeen. Kiittäen kuluneesta vuodesta toivon teille kaikille valoa ja iloa loppuvuodelle ja kiitoksen aihetta tulevallekin vuodelle! Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry 4/

5 k o l u m n i Kotirouvana Saksassa Lähtiessäni pyörämatkalle toukokuun alussa, en osannut tuolloin edes kuvitella mitä kaikkea matkan aikana tulee tapahtumaan. Katsoessani aikaa taaksepäin, niin nyt ymmärrän, että kaikki se, mitä on tapahtunut, on ollut loppujen lopuksi minulle hyväksi. Kaikesta, mitä olen aiemmin tehnyt, on puuttunut nöyryys ja itsensä kunnioittaminen. Jos ei osaa arvostaa itseään, ei osaa arvostaa myöskään läheisiään tai muita ihmisiä. Omista virheistä ja epäonnistumisista on helppo syyttää muita; omia vanhempia, entisiä kumppaneita taikka olosuhteita. Eräs poliitikko on osuvasti sanonut, että ei se ole peilin vika, jos naama on vino. Tämä lausahdus pitää täysin paikkaansa. Toiseksi, on helpompaa löytää virheitä toisista ihmisistä kuin itsestä. Olen saanut astua upean ja ymmärtäväisen naisen elämään. Rakas avokumppani käy töissä ja minun tehtäväni on huolehtia arkiaskareista. Siivoan ja laitan ruokaa niin kuin muutkin perheenäidit tekevät. Hän vapautuu kaikista arkiaskareista...! Herättyämme valmistan yhteisen aamiaisen, ja kun hän saapuu kotiin kahden tunnin lounastauolle, niin lämmin höyryävä ruoka on jo odottamassa. Arkisin teen aivan perusruokaa kuten peruna- tai porkkanavelliä, nakki- tai kalakeittoa tai vaikkapa Janssonin kiusausta. Viikonloppuisin rentoudumme toisessa kodissamme Itämeren rannalla. Silloin valmistan hieman juhlavampaa ruokaa, valkoviinissä haudutettua yrttisiikaa lakkakastikkeella tai täytettyjä tomaatteja salaattipedillä. Rakkaani on sanonut, että hän on tyytyväinen elämäänsä. Nyt hänellä on mies, joka hemmottelee ja huolehtii hänestä. Hän viikonloppuna kyynelsilmässä kertoi, että on aina ollut se, joka on huolehtinut kodista ja ruuanlaitosta. Hänestä, naisena, on mukava istua valmiiseen ruokapöytään. Olen myös itse istunut kyynelsilmäkulmassa ja ihmetellyt sitä, kuinka ymmärtäväinen ihminen on rinnallani. Tietää elämästäni kaiken pieninkään kivi ei ole jäänyt kääntämättä vaan olen antanut luettavaksi omaelämänkertakirjankin. Siitä huolimatta hän rakastaa minua ihmisenä eikä aiempien tekojen kautta. Hänelle riittää tällainen mies. Minun ei tarvitse hiipparoida hieno puku päällä, kultakello ranteessa, luksusautolla pitkin maakuntia vaan saan hoitaa kotirouvan virkaa, muun muassa hakea rottinkikori heiluen torilta vihanneksia ja hedelmiä. Joku saattaa miettiä, että kuinka kauan tuota onnea taas kestääkään? Meidän molempien ei ole pakko käydä töissä. Useissa perheissä, jossa molemmat käyvät töissä on vain väsyneitä ja stressaantuneita ihmisiä. Aineellisesti tyydymme vähempään, mutta henkisesti rikkaampaan elämään. Vaikka pyörämatkani ei jatku alkuperäisten suunnitelmien mukaan, niin yhden asian olen oppinut; kunnioittamaan itseäni ja muita hieman paremmin. Olemme useasti onnen kestämistä pohtineet. Turha surra mennyttä ja liikaa miettiä tulevaa, vaan meidän on elettävä vain päivä kerrallaan. Kaikille naisille vinkiksi, jos janoatte työelämän pyörteisiin tai haluatte edetä urallanne, niin suokaan miehellenne tasa-arvon vuoksi mahdollisuus jäädä miespuoliseksi kotirouvaksi kotiin. Jos miehelläsi ei ole ruuanlaittotaitoa tai taito on hieman ruosteessa, niin siihen on minulla ratkaisu. Unelmissani siintää halu toteuttaa kaikille miespuolisille kotirouville oma keittokirja, jonka nimenkin olen suunnitellut: Taivaallisen hyvää ruokaa... Veljet, Hellan haltuun. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija, elämäntapamatkaaja Kuva Markku Mutasen arkisto 5 4/

6 l u k i j a l t a ADHD on ollut elämäni ADHD on ollut elämäni pahin huoli ja suurin onni. Huolista olen selvinnyt ja onnea saanut pidettyä aina yllä niin, ettei elämä ole lannistanut. Ja mitä tulee varhaisnuoruuteen, minunkin koulumenestykseen kuuluu hurja alisuoriutuminen, luokassa häiriöksi olo, kiusaajaksi ryhtyminen ja kiusatuksi joutuminen. Lisäksi ainainen niskurointi kaikkea pitkäjänteisyyttä vaativaa vastaan. AD- HD ei ole minulle kirous, vaan jopa lahja, joka vaatii huolenpitoa. Minä olen saanut kokea sen itse, tuomalla paremman järjestyksen elämääni muutoksia määrätietoisesti tehden. Todellakaan aina ei ole ollut helppoa, mutta näin antoisaa muutosta on ollut vaikeaa kuvailla sanoin, sillä siihen liittyy elämäni suurimpia tunteita. Kohdallani epäily ADHD:stä tuli Olin silloin iältäni 24-vuotias. Sain lääkityksenkin välittömästi, mutta en tiennyt miten toimia. Koin, että itsetuntoni kasvoi ja masennustilat helpottivat, mutta en vain osannut silloin elämääni muuttaa, niin kuin olen nyt myöhemmin osannut. Olin tässä vaiheessa myös umpiveloissa ja rahat hupenivat hetkessä. Osamaksua tuli otettua. Esimerkkinä se, kun ostin osamaksulla kotiteatteripaketin, koska sellainen oli saatava. Kuitenkaan minulla ei ollut maksukykyä ja tiesin sen. Maksut jäivät maksamatta ja kaikista vastaavista impulsiivisista tempauksista kertyi lisää velkaa. Kun maksukykyni oli täysin nollassa, jäivät puhelinlaskut hoitamatta niin, että piti aina avata uusi liittymä vanhan sulkeuduttua, niin kauan kuin se vielä luottotietojen puolesta onnistui. Päädyin prepaid-liittymiin, kun luottotietoja ei enää ollut. Kun käytin rahan pikaruokaan, tupakkaan, kaljaan ja muihin turhuuksiin, ei jäänyt rahaa maksaa laskuja pois. Laskut kasaantuivat niin, etten edes yrittänyt sopia maksujärjestelyistä. Luovutin ja jätin kirjekuoret suosiolla avaamatta. Diagnoosin sekä lääkityksen myötä, ymmärsin ensi kertaa sen, että jotain on pahasti vialla, eikä kyse ollutkaan tyhmyydestä, laiskuudesta, tai yleisestä aikaansaamattomuudesta. Uskalsin puhua tässä vaiheessa läheiselleni rahahuolistani, jonka seurauksena hän kauhistui. Minulla oli ulosotossa. Kun selvittiin alkujärkytyksestä, oli minun onneni, että sain apua ja selvisin veloista. Läheiseni on tietoisesti, ja myös tietämättään, kannatellut minua aina hädän hetkellä. Minulle on tärkeää muistaa, että ilman häntä en olisi ikinä päässyt jaloilleni silloin, kun olin käytännössä halvaantunut arjenhallinnan ja elämäni suhteen. Kaiken jälkeen olen kuitenkin vannonut sekä itselleni että läheiselleni, etten ota koskaan osamaksua tai luottokorttia. En silti saanut asioita vieläkään 4/

7 l u k i j a l t a mielestäni riittävästi kulkemaan eteenpäin. En tiedä, mutta uskon, ettei ADHD-oireisille aikuisille ollut elämässä opastavaa toimintaa Espoossa silloin, tai ainakaan minua ei sellaiseen ohjattu. Vasta, kun muutin Helsinkiin, sattui osakseni loistava lääkäri psykiatriselta poliklinikalta, joka jatkoi jo yllä olevaa hoitoani. Kuitenkin epäonnekseni hän vaihtoi muihin tehtäviin ja päätin, kun oli juuri hyvä hoito alkanut, että lähden yksityiselle. Siellä hoito varmasti jatkuu, ajattelin. Se suhde lääkärin kanssa ei toiminut, eikä hän jatkanut enää lääkitystäkään. Ainoa kerta, kun hän katsoi minua silmiin, oli kun ilmoitin, että koen ongelmieni olevan hänen ammattitaidolleen liian pieniä. Arvelin, että tässä tämä nyt sitten oli. Olin maani myynyt. Päätin kuitenkin, että menen terveyskeskukseen hakemaan uuden lähetteen psykiatriselle omalta lääkäriltä. En ole koskaan osannut pitää puoliani tai vaatia asioita lääkäreiltä. Usein koen nöyryyttäväksi sen, että ongelmien vähättely lääkärin taholta saa omanarvontunnon laskemaan entisestään. Minulle on suuri asia puhua lääkärin kanssa ja luotan siihen, että lääkäri ei valitse potilaitaan, vaan auttaa siinä missä suinkin kykenee. Oma lääkärini ihmetteli mainitessani, etten usko pääseväni takaisin psykiatriselle poliklinikalle, kun olin sieltä jopa vähän uhonneena ja pettyneenä lähtenyt läiskimään. Epäilin jo itsekin, että onko hyötyä yrittää. Terveyskeskuksen omalääkäri otti asiakseen heti soittaa ja selvittää missä mennään. Asiat järjestyivät ja sain uskoa itseeni, kun pääsin taas takaisin entiseen hoitopaikkaan. Siellä kuitenkin tapahtui ADHD:ni kannalta takaisku, sillä vaikka minulla oli ollut diagnoosi jo kauan, halusi uusi lääkärini sivuttaa koko asian. Kuitenkin vaadin, että pääsisin edes kokeisiin hormonitoiminnastani, kilpirauhasen toiminnasta ja muistakin veriarvoistani. Ei ollut vikaa missään. Hänen mielestään tunne-elämäni oli sekava ja ADHD vain mahdollinen. Tapasin hänet kolme kertaa. Vaadin, että saan uuden lääkärin. Se järjestyi minun kannaltani paremmin kuin olisin osannut odottaa. Aiempi lääkärini pystyi ottamaan minut takaisin potilaakseen ja pääsin puolentoista vuoden odotuksen jälkeen takaisin hoidon piiriin. Siitä alkoikin todellinen hoito ADHD:ni suhteen. Saimme käytyä ADHD:tä läpi paljon, ja lääkärini oli loistava näkemään minussa sen, mitä minä en itse nähnyt, potentiaalin selviämään ongelmistani. Olen vasta jälkeenpäin oivaltanut monta hänen sanomaansa. Tietous ei ollut ADHD:stä vielä suurta, mutta kannustus tavoitteen saavuttamiseen siinä, että löytäisin omat keinoni pärjätä elämässäni, sitäkin suurempaa. Lääkärini ehdotti, että hän laittaisi suosituksen ADHD-liitolle, jotta voisin päästä Kyyrönkaitaan arjenhallintakurssille, ja saisin tavata vertaisiani. Kokea ja jakaa elämää ja eritoten oppimaan arjenhallintaan liittyviä konsteja. Lähdin todella mielelläni. Kurssi oli alkusykäys täydelliselle elämänmuutokselleni. Tajusin, että minun elämäni tulee muuttumaan kokonaisvaltaisesti. Opin todella sen, etten ole yksin ja apua on saatavilla. Sain loistavan ystävän, myöhemmin tukihenkilön ja yhteistyökumppanin kyseiseltä kurssilta. Vaikka itsensä hyväksyminen oli helpottunut heti, oli kuitenkin niin suuren tietomäärän sisäistäminen niin nopeasti vaikeaa ja moni asia tuppasi unohtumaan. Ei pystynytkään pitämään kiinni niistä kaikista muutoksista, joihin oli sielunsa silmin valmis. Kurssista jäi kuitenkin minulle, niin kuin monelle muullekin luulisin, halu muuttaa asioita elämässään. Ja toki elämys vailla vertaa. Eväitä ei ollut kuitenkaan niin äkilliseen muutokseen kuin kuvittelin. Asiat jäivät hautumaan. Lääkärini ehdotti toista kurssia. Siinä oli toivoa paljon, ajatellen myös jo Kyyrönkaidassa opittujen asioiden kannalta. Ehdotuksena oli lähes viisi kuukautta kestävä arjenhallintakurssi, aihe kerrallaan selkeitä konsteja arjenhallintaan kerran viikossa. Lääkärini laittoi lähetteen Auroran Ryhmäterapiakeskukseen ja sain kutsun haastatteluun kurssia varten. Kun minä sitten pääsin kurssille, oli odottaminen tuntunut pit- Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 7 4/

8 l u k i j a l t a kältä, sillä haastattelusta oli kulunut aikaa kurssin alkamiseen pari kuukautta ja motivaatio elämänmuutokseen oli valtava. Odotus kuitenkin palkittiin. Kun kurssi alkoi, en ollut tietoinen murto-osastakaan siitä, mistä olen nyt. Oma työni arjen eteen on palkinnut minut parhaiten koko elämässäni. Työ, jota itseni kanssa koko ajan jatkan, on vain enemmän oppia itsestään ja sitä kautta koko ajan elämää ADHD:n kannalta helpottavaa. Kun aloitin suoran ja päättäväisen elämän muutoksen, tein selkeitä järjestelyjä. Olin saanut kurssilta heti ponnetta kehittää omaa ympäristöäni minulle sopivaksi. Olin pyrkinyt elämässä pysymään perässä siinä, mitä muut tekivät. Rahan käyttö oli holtitonta vielä tässä vaiheessa, mutta muun muassa siihen tuli tolkkua hyvinkin nopeasti. Kun tein selkeitä laskutoimituksia, järkytyin siitä, miten paljon menee rahaa esim. energiajuomiin. Kohdallani n.4 päivässä. n.120 kuukaudessa! Hampurilaisiin, pitsaan ja muihin herkkuihin päivässä meni vähintään rahaa, joka on kuitenkin n kuukautta kohden! Vaihdoin myös limun juonnin mehuun, joten siitäkin jokunen säästö. Jo muuttamalla nämä tottumukset, kohdallani jäi ensimmäistä kertaa elämässäni palkasta mitään säästöön. Olen laittanut vasta viimeisen vuoden aikana ensimmäistä kertaa ruokaa itse, siis edes jotenkin säännöllisesti, kun olen pikaruokaa ja ulkona syömistä vältellyt. Töissä olen muuttanut tapojani niin, että sen hampurilaisaterian sijasta käyn hakemassa jotain evästä kaupasta ja tarpeen mukaan syön sitten kotona illalla. Olen herkkä vieläkin laittamaan rahani johonkin, mutta nyt olen osannut ostaa rahoillani hyödyllisiä asioita, asioita joista on minulle pidempää iloa. Olen voinut harrastaa ja ostaa uusia vaatteita, tietokoneen ja joitain muita asioita joista olen haaveillut! Laskuista osan hoitaa läheinen. Maksan sitten hänelle kertasummana aina kertyneet maksut, kuten auton osamaksun, vakuutuksen ja puhelin-, sekä nettilaskut. Näin vältän eräpäivien ylittymisen ja sitä kautta karhulaskujen korot! Kuitenkin vuokran olen aina saanut itse hoidettua, sillä työnantajani kanssa olemme sopineet hänen laittavan palkastani vuokraosuuden toiselle tililleni ja sieltä sitten on suoraveloitus vuokran antajalleni. Kun kotini oli kaatopaikka ja asuin sen keskellä, en kehdannut päästää ketään kylään, tai saati kutsua. Sain kuitenkin avukseni ystävän, joka oli valmis auttamaan kotini suursiivouksessa. Itse sellaisen urakan tekeminen oli turha kuvitelma. Teimme valtavan työn pienessä yksiössäni ja jätesäkeittäin rojua sitten ulos kärrättiin. Tämä siivottomuus oli aina toistunut elämässäni, asuin sitten missä asuinkaan. Otin käyttöön konstin, joka muodostui rutiiniksi yllättävän nopeasti. Kun oli kunnon suursiivous tehty, päätin, että siitä hetkestä eteenpäin järjestän tavarat paikalleen ja roskat roskikseen joka aamu, kun herään. Aikaa siihen menee päivässä 5 10 minuuttia. Olen myös tehnyt itselleni listan, jonka mukaan toteutan imuroinnin, tiskaamisen, pölyjen pyyhinnän ja muun muassa lakanoiden vaihdon kerran viikossa. Vasta, kun on homma hoidettu, laitan rastin ruutuun. Kotini on viihtyisämpi ja kehtaan taas kutsua kavereita kylään. Lisäksi olen palkinnut itseni sitten jotenkin vaikka ostamalla jotain herkullista. Silloin, kun aloitin aktiivisen aamuisen siivousrutiinini suurella tarmolla, en huomannut pitää huolta hygieniastani. Kävi aikalailla nolo tilanne, kun olin aina tottunut heräämään tuntia ennen, kun lähden töihin, jotta ehtisin käydä suihkussa. En aikaistanut heräämistäni ja jotenkin suihku jäi sitten niinkin vähälle, etten käynyt siellä reiluun viikkoon. Haisin kai pahalle, koska töissäkin huomautettiin, sillä rutiini oli vaihtunut toiseen. Olin vain siivonnut. Ymmärsin äkkiä kuitenkin, että kun käyn joka toinen aamu suihkussa, ja joka toinen aamu siivoan, homma hoituu ja hygieniastakin tulee pidettyä huolta. Nyt olen kuitenkin aikaistanut heräämistäni, jotta ehtisin kummatkin, mutta aina ei vain jaksa. Joillekin on varmasti utopiaa, että joka aamu olisi siivottavaa, mutta monille, tai ainakin minulle se on fakta. Suurimpia vaikeuksia on tuottanut yleinen impulsiivisuus. Olen räyhännyt työpaikalla ja ihmetellyt, miten olen saanut jatkaa. Olen ollut välillä niin vihainen siitä, etten ole osannut selittää pahaa oloani, enkä tunnemyrskyjen keskellä ole saanut koskaan sanottua sitä, mitä haluaisin. Suutun. Olen tavattoman kärsimätön ja kärsimättömyys, kun muut ovat mielestäni liian hitaita, haittaa aika ajoin, mutta työyhteisöni on ymmärtäväinen ja yritän ymmärtää heitä parhaani mukaan. Hitaita he eivät ole kuin minun mielestäni ja satunnaisesti syntyneinä aikoina. Sitten yritän olla kärsivällinen, kävellä, tehdä omia hommia, lukea lehteä ja syödä vaikka pari keksiä. En vain välillä jaksa millään odottaa. Lopetan odottamisen todella herkästi. Jos ei ole töitä, tuntuu siltä kuin aika olisi paikallaan. Kun taas on kiire ja hommia riittää, olen ehdottomasti parhaimmillani. Mutta töissä ilmapiiri on huumoria täynnä, joten itsestään vitsailemisen taito on onni omistaa. Olen nyt sellaisessa elämäntilanteessa, joka on minun vanhaan elämään verrattuna tasapainoista ja onnellista. Osaan sanoa jopa tarvittaessa ei, ja syvät masennukset ovat kaikonneet. Ahdistukset ovat myös helpottuneet huomattavasti, enkä hätäänny enää niin paljon, niin pienestä. Minun omat piirteeni eivät ole muuttuneet niin, että kokisin olevani erilainen. Olen vain saanut asiani tasapainoon ja sitä kautta oppinut hyväksymään tämän hetken tilanteen, missä olen ja toimimaan sen mukaan. Olen osannut selittää elämäni vaikeuksia läheisilleni ja heidän on ollut helpompi minua ymmärtää ja auttaa tarpeen niin vaatiessa. Kokemukset ovat kasvattaneet minua henkisesti todella, enkä vaihtaisi niitä enää mihinkään. Ilman kaikkea hoitoa, mitä olen saanut, olisin ajautunut totisesti ojasta isoon allikkoon. Kun arkeni on nyt sellaisessa kunnossa, missä se ei aiheuta jatkuvaa painetta, olen pystynyt keskittymään, lepäämään enemmän ja saanut tehtyä niitä asioita, joita minulla on aina ollut ADHD:n vuoksi vaikea tehdä. Teksti Antti Kosonen Ryhmäterapiakeskuksessa toteutettavan strukturoidun ADHD-vertaistukiryhmän ohjaaja 4/

9 l y h y e s t i Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu alkaen. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. - Puhevammaisia edustavana järjestönä tarvitsemme yksinkertaisen ja selkeän nimen, korostaa liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (specific language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. - Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Meidän tehtäväkenttämme leikkaa sekä monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja että myös valtimoterveyttä, sanoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry ( ), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry ( ), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry ( ) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ( ). Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, alkaen Aivoliitto, on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Liitto on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Tiedote Lisätietoja: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, www. stroke.fi; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, p , , Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus, Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), ADHD-aikuisten psykologinen kuntoutus auttaa Psykologian lisensiaatti Maarit Virta väittää Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että AD- HD-aikuisten psykologinen kuntoutus tehoaa. Tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön kuntoutuksesta aikuisilla ei ole juurikaan aiempaa tutkimustietoa. Virran tutkimus perustuu kahteen interventiotutkimushankkeeseen. Ensimmäisessä tutkimuksessa Virta tutkii kognitiivis-behavioraalisesti (CBT) orientoituneen ryhmäkuntoutuksen (n=29) hyödyllisyyttä. Kuntoutusta edeltäneen kolmen kuukauden odotusajan aikana ei oireissa itsearviokyselylomakkeilla mitattuna tapahtunut muutosta. Kuntoutuksen jälkeen oireet sen sijaan vähenivät. Kuuden kuukauden seurannassa todettiin hyödyn pääosin säilyneen. Toisessa tutkimushankkeessa tutkittiin lyhyen hypnoterapian (n=9), yksilöllisen CBT:n (n=10) ja tietokonepohjaisen kognitiivisen harjoittelun (n=9) hyödyllisyyttä verrattuna toisiinsa ja kontrolliryhmään (n=10). Itsearviointikyselylomakkeista muodostetun AD- HD-oireita mittaavan summamuuttajan perusteella seitsemän hypnoterapiaan, kuuden CBT:hen, kahden kognitiiviseen harjoitteluun ja kahden kontrolliryhmään osallistuneen oireet vähenivät. Millään ryhmällä ei ollut todettavissa muutoksia kognitiivisessa suoriutumisessa. Virran mukaan hypnoterapia- ja CBT-ryhmissä oireet vähenivät. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneilla harjoiteltujen tehtävien tulokset kohenivat, mutta tämä kohentuminen ei yleistynyt kognitiiviseen suoriutumiseen tai itsearvioituihin oireisiin. Virran mukaan jatkossa on tärkeää tutkia kuntoutusmuotoja pidemmillä kuntoutusjaksoilla ja laajemmilla aineistoilla sekä käyttää esimerkiksi elämänlaadun ja kognitiivisen harjoittelun erilaisia mittareita. Kliinisessä työssä on tärkeää järjestää ADHD-aikuisille lääkityksen lisäksi myös psykososiaalisia hoitoja. Maarit Virta on valmistunut psykologiksi vuonna 1994, psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi vuonna Hän on myös hypnoterapeutti ja valmistuu vuonna 2011 psykoterapeutiksi. Hän työskentelee toimitusjohtajana ja neuropsykologina Psykologipalvelu Psyyke -nimisessä yrityksessään. Väitöskirja on sähköisesti luettavissa osoitteessa: 9 4/ Helsingin yliopisto Viestintä

10 Turvallisessa kyydissä haasteita hakemaan Ratsastusterapian menetelmät ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kuntoutuksessa Suomalaiset ratsastusterapeutit ovat tehneet kuntouttavaa työtä monenlaisten asiakasryhmien kanssa yli 20 vuoden ajan. Parhaiten ratsastusterapia edelleen tunnetaan liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Ratsastusterapia sekoitetaan toisinaan vammaisratsastukseen, joka on harrastustoimintaa. Nykyisin kasvava määrä ratsastusterapeutteja työskentelee psyykkisen kuntoutuksen saralla. Ratsastusterapia on varteenotettava kuntoutusmuoto ADHD-oireisen lapsen ja nuoren kohdalla monipuolisuutensa vuoksi. Ratsastusterapia tarjoaa sekä kuntoutusta kehonhahmotuksen ja tasapainon vahvistamiseksi että mielialaan ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia elementtejä. ADHD-oireisella lapsella saattaa olla oppimisvaikeuksia, joiden taustalla on pulmia kehonhahmotuksessa ja ns. sensorisessa integraatiossa. Sensorinen integraatio on neurologinen prosessi, jossa ihminen saa tietoa kehostaan ja ympäristöstään aistiensa kautta, jäsentää ja yhdistää tämän tiedon sekä käyttää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan tarkoituksenmukaisia reaktioita erilaisiin haasteisiin, jotta hän voi oppia ja toimia sujuvasti arkielämässä (Kranowitz 2004). Sensorisen integraation ongelmat voivat näkyä arjessa mm. hitaana liikunnallisten taitojen oppimisena. Lapsi saattaa oppia ikätovereitaan hitaammin pyöräilemään, hiihtämään ja luistelemaan. Lapsi on usein epävarma niissä liikunnallisissa tilanteissa, joissa jalat irtoavat maasta. Erityisesti nämä lapset hyötyvät ratsastusterapiasta, koska hevosen liikkeiden tuottamat sensoriset ärsykkeet lisäävät kuntoutujan tietoisuutta omasta kehostaan ja sitä kautta edesauttavat sensorisen integraation prosessia (Sandström 2000). Ratsastusterapiassa hevosen käynnissä tapahtuvaa toistuvaa rytmistä liikestimulaatiota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti. Ratsastajan istuessa kävelevän hevosen selässä jatkuvat vuoroittaiset kiertoliikkeet liikuttavat vuoroin lapsen kumpaakin kehonpuoliskoa rytmikkäästi ja symmetrisesti. Kehotietoisuutta lisääviä hevosen selässä toteutettavia harjoituksia ovat muun muassa takaperin ratsastaminen, silmät kiinni ratsastaminen, mäkityöskentely, erilaisilla alustoilla ratsastaminen, takin riisuminen ja pukeminen kävelevän hevosen selässä, taitojen lisääntyessä ravi, laukka ja hiihtoratsastus. Kehotietoisuuden parantuessa lapsen kyky erottaa itse muista ja ymmärtää muiden ihmisten toimintoja, ajatuksia ja tunteita paranee. Mitä parempi kehonhahmotus, sitä parempi toimintakyky. Kuka täällä määrää? - Rajat luovat turvallisuutta Talli on hevosen koti. Tallissa ei saa juosta. Tallissa ei saa huutaa. Ratsastusterapiaan tulevalla lapsella on harvoin tarve kyseenalaistaa terapiatilanteessa noudatettavia sääntöjä. Talliympäristössä on selkeä struktuuri ja huomiokykyä hajottavia tekijöitä on vähän. Monen ADHD-oireisen lapsen perheessä säännöistä ja rajoista käydään arjessa toistuvaa kamppailua. Hevonen on ratsastusterapiassa niin suuri auktoriteetti, että siitä riittää vähän terapeutillekin. Ratsastusterapeutti joutuu harvoin totaaliselle törmäyskurssille edes rajusti oireilevan lapsen kanssa. Rajojen kanssa kamppailevaa lasta kiinnostavat usein hevoslauman sisäiset suhteet ja johtajuus. Käytösongelmien kanssa kamppaileva lapsi voi ihmetellä sitäkin, miksi hevonen tottelee häntä, vaikka sen ei olisi pakko. Hevoslauman tarkkailu ja hevosen käyttäytymisen pohtiminen tarjoavat ratsastusterapiatunnilla oivallisen tilaisuuden keskusteluun säännöistä, johtamisesta ja tottelemisesta. Mistä minä sen voisin tietää, miltä hevosesta tuntuu? - Tunnesanoja etsimässä Omien tunteiden sanoittaminen ei ole aina helppo juttu aikuisellekaan. Lapselle se on kaksin verroin haastavampaa. Otsikon sanat ovat alakouluikäisen pojan suusta, joka katseli terapiatunnin päättyessä hevoskortteja, jotka kuvaavat hevosta erilaisten tunteiden vallassa. Terapeutti oli kehottanut häntä valitsemaan kortin, joka kuvaisi hevosen tunnetta pojan harjatessa sitä aiemmin tunnilla. 4/

11 Ratsastusterapiatunneilla tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella erilaisten apuvälineiden avulla. Pienten lasten kanssa toimittaessa oivallisia apuvälineitä ovat mm. erilaisia tunteita kuvaavat Nalle-kortit ja kuvallinen pelkomittari. Kun terapia etenee vaiheeseen, jossa omille tunteille löytyy sanat myös ikävissä pettymys- ja rajoittamistilanteissa, vähenee lapsen tarve purkaa pettymyksen tunteet kielteiseen toimintaan. Hevonen lapsen peilinä Hevonen on ratsastajansa ja hoitajansa peili. Laumaeläimenä hevonen aistii herkästi ihmisen sellaisetkin mielentilat, joista hän ei itse sillä hetkellä ole tietoinen. Herkkä terapiahevonen heijastelee lapsen käytöstä ja antaa näin välitöntä palautetta lapsen toiminnasta terapiatilanteessa. Lapsen harjatessa hevosta levottomasti liikehtien ja hätäisin vedoin alkaa hevonenkin liikehtiä levottomasti hoitohetken aikana. Terapeutin ohjatessa lasta rauhallisempiin otteisiin asettuu hevonen nauttimaan saamastaan hoivasta ja huomiosta. Lapsi näkee välittömästi oman toimintansa konkreettiset seuraamukset ja oppii havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksen ympäristöön. Tää menee mulla kuitenkin ihan pieleen - Onnistumisen kokemuksia metsästämässä Hevonen on uljas ja voimakas, mutta terapiahevonen on myös luotettava ja turvallinen. Ratsastusterapiassa maasta käsin ja ratsain toteutettavat harjoitukset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin. Hevosen hallitsemiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Aina sitä ei terapiaan tulevalla lapsella aluksi ole, mutta harjoitellen se vähän kerrassaan lisääntyy. Suuren eläimen hallitseminen taluttamalla tai ratsain on voimaannuttava kokemus kenelle tahansa. Terapeutti voi ohjata lasta hoivaamaan hevosta niin, että hevonen silmin nähden nauttii saamastaan huomiosta. Lapselle, joka saa arjessa paljon kielteistä palautetta omasta toiminnastaan, hyvän olon aikaansaaminen suurelle eläimelle on parantava kokemus. Lopuksi Vilkas lapsi tarvitsee turvalliset rajat, apua tunteiden sanallistamisessa ja kokemuksen oman kehon hallinnasta. Talliympäristön tarjoama struktuuri ja terapiahevosen lapselle asettamat rajat vaikuttavat niin, että levottoman lapsen mieli koostuu ja rauhoittuu. Lapsen ja hevosen sanaton vuorovaikutus avaa ratsastusterapeutille tien hoidettavansa mieleen, jolloin terapeutilla on mahdollisuus sanallistaa niitä tunteita, joille lapsi itse ei löydä sanoja. Ratsastusterapeutin tehtävä on luoda terapiatilanteeseen turvalliset puitteet. Tällöin ratsastusterapia auttaa levotonta lasta tulemaan tietoiseksi tunteistaan, sanoittamaan ja hyväksymään niitä sekä löytämään keinoja tulla toimeen vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa. Lasten pitäisi saada hiljaa kasvaa aikuisten maailmaan oppia ottamaan ja antamaan oppia tuntemaan pelkoa, mutta selviytymään siitä -Märtä Tikkanen (1978) Vuosisadan rakkaustarina- Ratsastusterapian menetelmin voidaan hoitaa myös ADHD-oireisia aikuisia. Teksti Pauliina Tuomivaara, ratsastusterapeutti SRT, psykologi Kuvat Antero Holappa Artikkelin kirjoittaja on lasten ja nuorten hoitoon perehtynyt ratsastusterapeutti, minkä vuoksi artikkelin sisältö painottuu lasten ja nuorten ratsastusterapiamenetelmien kuvaamiseen. Lähteet Kranowitz, C. S. (2004) Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Jyväskylä. Sandström, M. (2000) Ratsastusterapian vaikutukset neurofysiologian ja tutkimustulosten näkökulmasta. Suomen Kuntoutusliitto. Tikkanen, M. (1978) Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. Lisätietoja aiheesta /

12 Haastavasti käyttäytyvän - koostetta koulutuspäivältä Euroopassa vietettiin viikolla 38 ADHD-tietoisuusviikkoa. Tietoisuusviikon merkeissä ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHDkeskuksen kanssa järjestivät yhteisen koulutuspäivän, jossa pohdittiin haasteellisen käyttäytymisen taustatekijöitä sekä arjen tukitoimia. Irma Moilanen Syyskuinen koulutuspäivä keräsi Oulun kaupungin pääkirjaston auditorioon noin 165 innokasta kuulijaa, eri alojen ammattilaisia kuin myös heitä, joita ADHD lähipiirissä koskettaa. ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen avasi koulutustilaisuuden ja viritti kuulijoita aiheeseen kertomalla rakastettavan satuhahmon Vaahteramäen Eemelin metkuiluista ja siitä, miten lähiympäristön ymmärtävällä ohjauksella Eemelistäkin tuli kunnon kansalainen ja jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja. ADHD-tietoisuusviikon aloitukseksi Sanomalehti Kalevassa julkaistiin Kippola-Pääkkösen artikkeli Vaahteramäen Eemelit 2000-luvulla. Oulun yliopiston lastenpsykiatrian emerita professori ja ADHD Käypähoito-työryhmän puheenjohtaja Irma Moilanen valotti kuulijoille haastavan käyttäytymisen ilmiasuja sekä oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja. Lapsen haastava käytös nostattaa usein sekä tarkoituksella että tahtomattaan lasta ympäröivissä aikuisissa ja lapsissa negatiivisia tunteita. Haastava käytös on aina vuorovaikutuksen ongelma ja myös aikuisesta riippuu, millaista käytöstä on vaikea kestää ja miksi. Haastava käytös herättää aikuisessa itsessään muistoja ja ajatuksia, etenkin omia avuttomuuden tunteita. Lapsen haastava käytös voi ilmetä esimerkiksi aggressiivisuutena, tulistuvuutena, välinpitämättömyytenä, juuttuvuutena. Haastavaa käytöstä voi esiintyä eri syistä ja eri tilanteissa. Haastavaa käytöstä ilmenee usein ADHD:ssä etenkin, jos ADHD:hen liittyy muitakin ongelmia. Käytöshäiriöihin ja uhmakkuushäiriöihin sekä autismikirjon häiriöihin liittyy erilaisia käyttäytymisen haasteita. Haastava käytös liittyy lapsella usein tilanteisiin, joissa hänen ahdistuneisuuden ja keinottomuuden tunteet nousevat esille ja lapsi ei selviä tilanteesta muilla keinoin. Osalla lapsista ahdistuneisuus purkautuu esille mm. pahana olona, jännittyneisyytenä ja syrjään vetäytymisenä kun taas toiset lapset purkavat jännityksen nopeammin ja toimivat aggressiivisesti ulospäin. Rakentavin keino purkaa ahdistusta on puhua pahasta olostaan. Lapsi, joka pystyy purkamaan sanallisesti tunteitaan, saa osakseen ymmärrystä ja tällöin hänen voimat 4/

13 lapsen tukeminen Silve Serenius-Sirve Carolina Martin kasvavat kestämään pettymyksiä. Pienillä lapsilla ja lapsilla, joilla on neurologisia kehityksen vaikeuksia voi olla kuitenkin tavallista haasteellisempaa tunnistaa ja kuvata omia tunteitaan ja he tarvitsevat enemmän aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen, käsittelemiseen ja ilmaisemiseen. Haastavassa käyttäytymisessä on usein geneettinen, neurobiologinen tausta. Esimerkiksi ADHD:hen liittyy laajaalaista hermoverkkojen toiminnan häiriötä ja ongelmaa keskushermoston välittäjäaineiden toiminnassa, erityisesti noradrenaliinin ja dopamiinin säätelyssä. Neurobiologisten riskitekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät ja erityisesti lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vaikuttaa siihen, millaisen ilmiasun lapsen käyttäytymisen piirteet saavat. Kyllin hyvä kiintymyssuhde on omiaan ehkäisemään haastavan käytöksen kehittymistä. Luja ja lempeä kasvatus on lapselle parasta. Tämä tarkoittaa sitä, että aikuinen välittää ja osoittaa tunnetasolla rakkautta lapselle, mutta silti toimii lapsen kanssa johdonmukaisesti rajoja asettaen. Haastavasti käyttäytyvä lapsi ja hänen perheensä tarvitsee ja hyötyy usein ulkopuolisesta tuesta, mikä voi olla yksilöllisesti määräytyen esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta, pedagogisia toimenpiteitä, lääkehoitoa, psykoterapiaa, perhekoulutoimintaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja/tai järjestöistä löytyvää vertaistukitoimintaa. Esityksessään Moilanen pohti lempeästi myös sitä, että elämmekö nyt sellaisessa kaikki mulle heti tänne nyt kulttuurissa, jossa lapseltakin voi olla vaikea kieltää mitään ja lapsen luontaista malttamattomuutta on ympäristö ehkä vahvistamassa. Lastaan aina tottelevat vanhemmat voivat hyvää tarkoittaessaan ihan vahingossa olla edesauttamassa lapsen kasvua Kiinan keisariksi. Tämä voi kostautua myöhemmin, koska päiväkodissa ja koulussa pitää sopeutua isompaan ryhmään ja ottaa huomioon muidenkin lasten tunteita ja tarpeita. Siksi lapsen on tärkeää oppia vanhempien tuella sietämään myös pettymyksiä. Lapsi pystyy käsittelemään pettymysten aiheuttamia pahan mielen tunteita turvallisen aikuisen rinnalla ja tämä rakentaa hänelle tärkeitä selviytymismalleja myöhempää elämää varten. Haastavasti käyttäytyvän lapsen ja perheen tukeminen ADHD-keskuksen yksikönjohtaja, psykologi Silve Serenius-Sirve ja lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä Carolina Martin luennoivat koulutuksessa haastavasti käyttäytyvän lapsen perheen huomioimisesta ja tuen tarpeesta. Luennoilla korostettiin mm. haastavien lasten vanhempien suurempaa riskiä uupua ja vanhemmuuteen Jatkuu seuraavalla aukeamalla >>>>> 13 4/

14 tavallista enemmän liittyviä vaaratekijöitä, kuten negatiivinen vuorovaikutus perheessä, perheen sosiaalinen eristäytyminen, koettelemukset vanhempien parisuhteessa sekä sisaruksiin kohdistuvat vaatimukset. Kun perheessä on haastava lapsi, sisarusten välillä saattaa usein esiintyä riitelyä, kiusaamista, ärsyttämistä ja keskinäistä kilpailua vanhempien huomiosta. Lisäksi voi ilmetä mustasukkaisuutta ja toisen lapsen kielteisen toiminnan matkimista. Haastavasti käyttäytyvä lapsi saattaa viedä kaiken vanhempien energian ja huomion, jolloin sisarukset jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi johtaa niin kutsuttuun kiltin lapsen -syndroomaan, jolloin sisaruksilla ei ole perheessä tilaa näyttää tunteitaan tai käyttäytyä huonosti. Tarve pärjäämiseen nousee, kun sisarukset eivät halua aiheuttaa vanhemmilleen enempää huolta. Toisinaan kun haastavasti käyttäytyvän lapsen käytös tasoittuu, voivat sisarukset puolestaan sovittaa itselleen hankalan lapsen roolia. Vanhemmat voivat omalla toimillaan helpottaa perheen kahtia jakoisuutta kohtelemalla kaikkia lapsia oikeudenmukaisesti, jolloin kaikilta lapsilta vaaditaan yhtä paljon, mutta haastavasti käyttävä lapsi saa toimintaansa enemmän tukea. Aikuisten on myös huolehdittava, että he antavat tasapuolisesti aikaa kaikille lapsille sekä yhdessä että erikseen. Jokaiselle lapselle olisi hyvä myös jakaa oma vastuualue kotitöistä. Lisäksi perheessä on hyvä vetää rajoja ja tehdä sopimuksia kunkin lapsen omista tavaroista ja omasta alueesta, johon ei toiset saa koskea tai mennä. Lisäksi on tärkeää, että molemmat vanhemmat vetävät kasvatuksessa yhtenäistä linjaa. Perheessä vallitseva negatiivinen vuorovaikutus johtaa usein tilanteeseen, jossa vanhemmat tulkitsevat lastaan väärin ja näkevät hänessä vain vähän positiivisia puolia. Vanhempi kokee huonommuutta vanhempana, jolloin kasvatus voi muuttua yhä kovemmaksi ja uhkailevammaksi. Negatiivinen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen itsetuntoon kielteisesti ja ylläpitää lapsen häiriökäyttäytymistä. Vanhemmat tuntevat kokeilleensa jo kaikki keinot, jolloin kielteinen vuorovaikutus muuttuu rutiiniksi. Apua negatiiviseen kehään on mahdollista saada ammattihenkilön kanssa käydyistä keskusteluista, joissa tuetaan positiivista lähestymistapaa, haetaan uusia keinoja arkeen ja autetaan vanhempia näkemään perheen tilanne uusin silmin. Perheen vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota tapaan puhua lapselle, äänensävyyn ja ohjeiden antoon, käskyihin ja kehotuksiin. Vanhemmuustaitoja tuetaan mm. ADHD-keskuksen Perhekoulu POP toiminnassa, sekä vertaistukiryhmissä, perheterapiassa ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Koulutuspäivän päätössanat esitti Suomen Lastenhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Sundell, joka kiitti koulutuksen järjestelyyn osallistuneita, luennoitsijoita ja aktiivista yleisöä. Antoisa seminaari päättyi esittelyyn toimivista menetelmistä lapsen käyttäytymisen muokkaamiseen. Käyttäytymisen muokkaus on tehokkainta silloin, kun vaikutetaan suoraan lapsen toimintaympäristöön, jota tulisi selkeyttää ja karsia, järjestää asioille tutut paikat ja huomioida häiriötekijät. Arkea tukee päiväohjelma rutiineineen, jota voi selkeyttää kuvilla ja muistilistoilla. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota palautteen antoon ja jättää ei-toivottu käyttäytyminen huomiotta aina kun mahdollista, koska kielteisenkin huomion saaminen ylläpitää käyttäytymistä. Koulutuspäivä sai erinomaiset palautteet. Erityisesti päivän luennoitsijoiden asiantuntijuus sai kiitosta ja osallistujat kokivat saaneensa käytännönläheistä ja ajattelemisen aiheista tietoa arkeen sovellettavaksi. Teksti ADHD-liitto ry, Anu Kippola-Pääkkönen Mirjami Koivunen Tuuli Korhonen Kuvat Anu Kippola-Pääkkönen 4/

15 Menetelmiä käyttäytymisen muokkaamiseen Toimiva vuorovaikutus Katsekontakti, kosketus, nimen käyttö Käytä sanoja, joita lapsi ymmärtää Vältä turhia sanoja ja toistoja Suorat käskyt Kerro suoraan, mitä odotat lapselta ja varmista, että hän on ymmärtänyt Käytä mieluummin käskyjä kuin kieltoja Yksi asia kerrallaan: anna aikaa reagoida Kielellinen ohje ei aina pelkästään riitä: kuvat, kirjalliset ohjeet, malli Rajoilla ja valinnoilla ohjaaminen Keskustele eri toimintavaihtoehdoista ja niiden seuraamuksista Lapsi tekee valintoja aikuisen asettamissa rajoissa Auta lasta tekemään valintoja ja löytämään ratkaisu, jonka seuraukset ovat myönteiset Toteuta seuraukset, vaikka ne olisivatkin epämieluisat Tehokas palaute Johdonmukainen Säännöllinen Selkeä Välitön Voimakas Palkkiojärjestelmä Aloita käyttäytymisestä, joka eniten hankaloittaa arkea Selvitä mistä ei-toivottu käyttäytyminen johtuu (laukaiseva tekijä) Mikä palkitsee käyttäytymistä (ylläpitävä tekijä) Anna vaihtoehtoja ei-toivotulle käyttäytymiselle Suunnittele palautteen anto Suunnittele palkkio (ja välietapit) Aseta realistiset tavoitteet Tilanteen katkaisu Jäähy, miettimistuoli Päätä valmiiksi, mistä seuraa jäähy Päätä valmiiksi, missä jäähy toteutetaan Toimivinta on yleensä säästää jäähy aggressiiviseen käytökseen Teksti Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Suomen Lastenhoitoyhdistys ry 15 4/

16 Suomalaiset pelaavat Kansalaisyhteiskunnan toimiva perusta RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Järjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet. Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAYrahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. Suomalaisista yli 70 % tukee tuoreiden mielipidemittausten mukaan RAY:n yksinoikeutta. Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaa- 4/

17 kansanterveydelle li- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat. Jaetut markkinat tukevat kehitystyötä Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne muuttuu, kun RAY avaa nettipelinsä kuluvan syksyn aikana. Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa. Avustuspotti on järjestöjen yhteinen voitto RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen. Teksti Henna Norberg Kuvat RAY Suomalaiset peliyhtiöt RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle. 17 4/

18 Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Teemana perusopetuslain muutos ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Tällä kertaan kampanjapaikkakuntina olivat Kaarina ja Lappeenranta. Tilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Lappeenranta Kirkas syksyinen aamu saatteli kuntakampanjaosallistujat Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosaliin. Aamukahvien jälkeen ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivotti kiinnostuneet kuulijat tervetulleiksi Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuuteen. Kaikkiaan paikalle oli saapunut 12 innokasta osallistujaa, sillä muutamat päällekkäiset tapahtumat olivat vaatineet osansa. Kuvassa vasemmalta Tuija Willberg, Virpi Dufva ja Eila Herrgård Tuija Willberg Pidemmittä puheitta Dufva antoi puheenvuoron kaupungin edustajalle kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willbergille. Willberg toivotti kaupungin puolesta järjestäjäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteesta Lappeenrannassa. Tuija Willberg kertoi, että kasvatuksen saralla kaupungin missio on tehdä nuorista ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Lappeenrannassa on melko paljon oppilaita erityisopetuksen piirissä verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi Willberg, mutta hän ei usko sen johtuvan siitä, että heillä Lappeenrannassa olisi muita enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että heillä näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota ja erityislasten tueksi on koulutettu Neuropsykiatrisia valmentajia vuosina Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Willberg kävi läpi perusopetuslaissa muuttuneita kohtia, ja muutosten aiheuttamia vaikutuksia Lappeenrannassa. Suurimpana, lain muutosten mukanaan tuomana, helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiskelun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja, eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee. Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård aloitti puheenvuoronsa mainitsemalla lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. EKSOTEn alueella on noin alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oireyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäy- 4/

19 Eila Herrgård tymisuhan alle sekä mahdollisuus koko perheen oikea-aikaiseen tukemiseen. Puheenvuoronsa aikana Eila Herrgård antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, Aspergerin oireyhtymästä sekä kielellisestä erityisvaikeudesta (dysfasia). Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, että varmimmin ne ovat havaittavissa kouluiässä tai hieman ennen sitä, harvemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirja Aspergerin oireyhtymää tai kielellistä erityisvaikeutta (sillä usein mukana on erilaisia liitännäissairauksia), sekä kaikkien näiden häiriöiden hoitoennuste paranee huomattavasti, mikäli tukitoimet päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa. Lisäksi Dufva kertoi perusopetuslain muutoksen pääkohdista. Myös järjestöjen näkökulmasta varhaisia ja oikein kohdennettuja tukitoimia ei voida liikaa korostaa. Oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset tukitoimet nousivatkin vahvasti esiin kaikissa tilaisuuden puheenvuoroissa. Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. Päivän aiheet herättivät runsaasti keskustelua osallistujien kesken. Todettiin, että erityisvaikeuksista keskusteleminen on erittäin tärkeää, ja Lappeenrannassa päivähoito ja opetuspuoli ovatkin käyneet huolen puheeksiottamisen koulutuksen. Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös sitä, että opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Aspergerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäristössä, mutta kielellisen erityisvaikeuden havaitseminen tuottaa suuria ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi erittäin tervetullutta. Toivottavasti tämä alkanut vuoropuhelu eri toimijoiden kesken jatkuu tilaisuuden jälkeenkin. Kaikkiaan osallistujat vaikuttivat tyytyväisiltä päivän antiin vaikka ajankohta koettiinkin hieman haasteelliseksi. Teksti Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Kuvat Mirjami Koivunen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Kaarina Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Tilaisuuden avasi Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne. Hän toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. Kaarina on merellinen, noin asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakas- ja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon järjestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari. Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikka viittasi annettuun lakiin perusopetuslain muutoksista. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämi- Matti Ranne 19 4/

20 sedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Vammana tai sairautena voi olla liikunta-, aisti- tai kehitysvamma, autistinen kehityshäiriö, kehitys- tai käytöshäiriö tai sosiaaliset vaikeudet. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin 5 %:lla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. 2 %:lla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. Arikan mukaan usein on niin, ettei kenelläkään kunnassa ole kokonaiskäsitystä erityistä tukea tarvitsevien Harri Arikka lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta. Mitä sitten tarvitaan lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke osana Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä. Ratkaistavina asioina ovat muun muassa se, kuka integroi ja kerää tiedon ja kuinka turvataan salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0 7-vuotiaiden lasten osalta, koulu 7 16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. 4/ Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.), puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhtenlaskettu jäsenmäärä on noin ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Kuvat ja teksti Päivi Seppä-Lassila Viestintäpäällikkö Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot