Vastine Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavamuutoksen luonnoksesta saatuun palautteeseen

Transkriptio

1 Vastine 1 (6) Leskinen Timo Kunnanhallitus Vastine Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavamuutoksen luonnoksesta saatuun palautteeseen SAADUT LAUSUNNOT (Vastine on kirjattu kursiivilla). Etelä-Savon maakuntaliitto, Tekninen lautakunta, Museovirasto ja Heinäveden seurakunta ilmoittivat, että heillä ei ole huomautettavaa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaavoitushankkeessa muutetaan vuonna 2002 hyväksyttyä Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavaa Metsähallituksen ja Tornator Oyj:n sekä 7 yksityisen maanomistajan osalta. Muutokset koskevat pääosin rakennus paikkojen siirtämistä paremmin rakentamiseen soveltuville alueille sekä rakennusoikeuden tarkistamista (rakennuspaikkojen lisäämistä); yhden tilan osalta kyse on kaava-alueen laajentamisesta. Kaavaselostuksen mukaan kaava perustuu tarpeeseen päivittää yleiskaavaa muuttamalla joitakin rakennuspaikkoja paremmin rakentamiseen soveltuville alueille sekä "korjaamalla muutamia voimassa olevaan kaavaan jääneitä virheitä". Siirtojakin merkittävämpi tavoite lienee kuitenkin rakennuspaikkojen lisääminen kahden maanomistajan (Metsähallitus ja Tornator Oyj) rannoille, mikä tulee ilmoittaa selkeästi kaavan tavoitteissa. Rakennuspaikkojen lisäämistä perustellaan aikoinaan väärin lasketulla rantaviivalla, mikä ei juurikaan käy ilmi kaavaselostuksesta siten, kuten kuin pitäisi. Kaava-aineisto Kaavaluonnosta varten laadittu luontoselvitys on asianmukainen ja sen tulokset on huomioitu riittävästi. Tornator Oyj:n maille on lisätty 9 (vai 6?) uutta lomarakennuspaikkaa ja Metsähallitukselle 9 (vai 8?). Kaava-aineiston selvitys siitä mitä ollaan tekemässä ja perustelut siihen ovat varsin epämääräisiä ja selostuksen kartta-aineisto erittäin epäselvää. Siten ELY-keskuksen lausunto perustuu osin arvailuun. ELYkeskus korostaa edelleen, että mikäli rakennuspaikkoja lähdetään nostamaan laskuvirheeseen vedoten ainoastaan kahden maanomistajan osalta, tulee ensin selkeästi ja aukottomasti osoittaa missä (ja miten) virhe on tapahtunut ja se, että sama virhe ei ilmene muiden maanomistajien tiloilla. Kaavaprosessin suunnitteluvaiheet sekä osallistuminen ja yhteistyö on esitetty kaava-aineistossa kovin heikosti ja kaavaselostus sisältää lisäksi vanhentunutta tietoa. Kaavamuutoksessa käsitellään koko rantayleiskaavoituksen kannalta merkittäviä peruskysymyksiä (rantarakennusoikeuden laskeminen ja tasapuolisuus), joten osallistumis- ja arviointisuunnitelma on syytä laatia huolellisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (6) Mitoituksen korjaaminen Mitoitusperiaatteet on voimassa olevan kaavan selostuksessa kerrottu varsin yksityiskohtaisesti. Mitoitusrantaviiva on selostuksen mukaan laskettu rantaviivan muuntamista ja rakennettavuuskerrointa käyttämällä. Päämitoitustavoitteet sekä rantojen rakennettavuus on esitetty selostuksen mukaan liitekartalla. Minkäänlaista rakennettavuutta koskevaa liitekarttaa ei ELY-keskuksen kaavaaineistosta kuitenkaan löydy (ei myöskään Heinäveden kunnan). Muunnetussa rantaviivassa on huomioitu vastapäisen rannan etäisyys sekä niemien ja saarien leveys. Muunnetun rantaviivan kertoimet on kaavaselostuksen mukaan esitetty "liitteenä olevassa kuvassa", joka myös puuttuu kaava-aineistosta. Ainakaan ELY-keskuksen hallussa olevasta voimassa olevan kaavan aineistosta ei siis käy ilmi kuinka rantaviivaa on käytännössä muunnettu eikä millä alueilla rakennettavuuskerrointa on käytetty. Kaavamuutoksen luonnoksessa rantojen muuntamiseen on käytetty Etelä-Savon Seutukaavaliiton aikoinaan laatimaa mallia ja rakennettavuuden määrittelemiseen voimassa olevan kaavan rakennettavuuskertoimia. Voimassa olevan kaavan ainoat tilakohtaiset mitoitusta koskevat dokumentoidut mittatiedot ovat kantatilarekisterissä (yleiskaavarekisteri) esitetyt tilojen todelliset rantaviivat ja mitoitusrantaviivat; jälkimmäisten "oikeellisuutta" on edellä kerrotun puutteellisen aineiston vuoksi mahdotonta osoittaa suuntaan taikka toiseen. Siten ELY-keskus katsoo, että ainoa tilakohtainen tieto, jonka virheellisyys käytettävissä olevalla aineistolla on todistettavissa, on todellisen rantaviivan pituus. Mikäli siinä on merkittävää heittoa, saattaa rakennuspaikkojen lisääminen olla perusteltua. Mutta kuten aiemmin jo todettiin, tämäkin edellyttää kuitenkin osoituksen siitä, ettei kyse ole erilaisesta laskutavasta, joka siinä tapauksessa toistuisi koko kaava-alueella. ELY-keskus tarkasteli pistokokeenomaisesti Tornator Oyj:n Putukansalon tilan rantaviivan pituutta. Voimassa olevassa kaavassa tilan todelliseksi rantaviivan pituudeksi on saatu 9889,87 m. Kaavaluonnoksen kantatilakaaviossa pituudeksi on esitetty m ja ELY-keskuksen omissa laskelmissa tulokseksi saatiin 9870 m. Pituudet ovat siinä määrin samaa kokoluokkaa (etenkin ELYn ja voimassa olevan kaavan), ettei todellisen rantaviivan osalta laskentavirhettä ELYkeskuksen näkemyksen mukaan voida todentaa. Kaavaluonnoksen rantaviiva- ja mitoitusvertailu -kartassa Putukansalon todelliseksi rantaviivaksi on kuitenkin esitetty m selittämättä lainkaan mistä "ylimääräinen" 3730 m on saatu ( m miinus kantatilakaavion m). ELY-keskuksen käsitys Putukansalon tilan rakennusoikeudesta voimassa olevassa yleiskaavassa on seuraava: Järvien todellisesta rantaviivasta (9889,87 m) muuntamalla ja rakentamiskertoimia käyttämällä saadun mitoitusrantaviivan (5998,90 m) mukainen 'teoreettinen" rakennusoikeus aluekohtaisten mitoitusluokkien (liitekartta) mukaisesti on 22,83 rakennuspaikkaa (rp). Kaavan "pienjärviin" lukeutuvan Leppilammen ja erittäin kapean Hoikanlammen pinta-alojen ym. kaavaselostuksessa lueteltujen ominaisuuksien mukaan ilmeisesti tapauskohtaisesti" laskettu teoreettinen" rakennusoikeus on yhteensä 6,64 rp. Yhteensä näistä 29,47 paikasta on merkitty voimassa olevaan kaavaan 26 rakennuspaikkaa kolmen - ilmeisesti pikkuvesistöille kuuluvan - jäädessä osoittamatta, mikä käy selkeästi ilmi kantatilarekisteristä.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (6) Kaavaluonnoksen selostuksen mukaan "oikein" laskettu rantaviiva antaisi Putukansaloon 4,1 rakennuspaikkaa lisää (s. 28) voimassa olevan kaavan 26 rakennuspaikan lisäksi. Karttaluonnoksessa (rantaviiva- ja mitoitusvertailu -liite) alueelle on kuitenkin tekstin mukaan osoitettu yhteensä 38 rakennuspaikkaa (kaavamerkintöinä 36) ja rakennusoikeudeksi taas mainitaan 32,1. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ELY-keskus ei näe Putukansalon kohdalla selkeää useampaan lisärakennuspaikkaan oikeuttavaa virhettä voimassa olevassa yleiskaavassa. Sitä vastoin kaavaluonnoksen aineistosta ei selviä kuinka monta rakennuspaikkaa Putukansaloon on tarkoitus lopulta osoittaa (30, 32, 36 vai 38). Rakennusoikeuden siirtäminen Rakennuspaikkojen siirtojen osalta ELY-keskus toteaa, että rakennusoikeus tulee lähtökohtaisesti osoittaa sinne, mistä se muodostuu. Rakennuspaikkojen siirtäminen vesistöltä toiselle edellyttää hyviä perusteluja sekä vaikutustarkastelua vastaanottavan vesistön osalta. Rakennusoikeuden siirrosta tilalta toiselle tulee laittaa merkintä kantatilarekisteriin. Yksittäiset kohteet Yksityisten maanomistajien alueita koskevista muutoksista ELY keskuksella ei ole huomautettavaa kohteiden 1-6 osalta - sikäli kun epäselvä kaava-aineisto on tulkittu oikein. Uuden rakennuspaikan osoittaminen kohteessa 7 sen sijaan kaipaa perusteellisempia tietoja tilanteesta (ovatko rakennukset luvalla rakennettuja ja olleet olemassa kaavaa laadittaessa, onko ne rakennettu eri rakennuspaikoiksi alun perinkin). Yhteenveto Voimassa olevaa kaavaa laadittaessa on tavanomaisen kuulemisen lisäksi omana ryhmänään kuultu suurmaanomistajien ja yhtiöiden tavoitteita ja toiveita (mainittu mm. Metsähallitus ja Stora Enso, jonka omistuksessa Tornatorin maat tuolloin olivat). Silloisilla maanomistajilla on kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä ollut mahdollisuus vaikuttaa sen lopputulokseen. Muutamista rakennuspaikoista (esim. Putukansalossa 3 rp) luopuminen on ollut tietoista ja osoitus yhtiöiden vastuullisesta toiminnasta. Kahden suurmaanomistajan osalta nyt vireillä oleva kaavahanke siihen liittyvine puutteellisine aineistoineen on siten varsin kyseenalainen eikä sitä millään muotoa voi pitää Metsähallituksen tavoittelemana esimerkillisenä kaavoittamisena. ELY-keskuksen saatavilla olevasta aineistosta saaman käsityksen mukaan voimassa olevassa kaavassa ei ole tehty sellaista virhettä, joka oikeuttaisi kaavaluonnoksen mukaiseen rakennusoikeuksien nostamiseen. Kaavaluonnoksen ei siten voi katsoa toteuttavan maanomistajien tasavertaisen kohtelun periaatetta. Mikäli kaavahanketta aiotaan viedä eteenpäin, on siitä syytä pitää työneuvottelu, jossa selkeästi tuodaan esiin ne voimassa olevan kaavan virheellisyydet, jotka aiheuttavat tarpeen. Sama on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi kaavaselostuksessa. Lausunto on valmisteltu Etelä Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (6) pidetyssä työneuvottelussa todettiin, että ELY-keskuksen lausunto perustuu alustaviin kaava-asiakirjoihin ja neuvottelussa sovitun mukaisesti siitä ei ole annettu vastinetta. PKS Sähkönsiirto Oy Kaavojen tarkistaminen ja ajantasaistaminen, muuttaminen ja kumoaminen Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan Koska Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan kartoissa ei ole esitetty sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan selite osassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: 20 kv:n keskijännitejohdon johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) 0.4 kv/20kv:n pylväsmuuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä 0.4 kv pienjännitejohdon tai -kaapelin johtoalueen leveys 2 metriä (1 metri johdon molemmin puolin) Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n johtojen ja muuntamon siirrot tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Vastine: Lisätään kaavaselostukseen lausunnoissa elellä oleva teksti. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan luonnos on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen lausunnon Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan luonnoksesta. Kunnan eteläosaan sijoittuvan, hyväksytyn rantayleiskaavan tarkistus koskee lso-vihtarin ja Suuri-Pölläkkä järvien alueita sekä tilaa Pyyli RN:o 6:55. Kaavan vahvistuksen jälkeen on tullut tarvetta muuttaa rakennuspaikkojen sijaintia paremmin rakentamiseen soveltuville alueille ilman, että luonto- ja maisema-arvot vaarantuvat. Kaavamuutoksessa tehtävistä rakennuspaikkojen siirroista aiheutuvat liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat alueen olemassa olevalle yksityistieverkolle. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää täydentämään kaavan yleisiä määräyksiä liittymävelvoitteen osalta, koska ko. määräys puuttuu kaikkiin rakentamattomiin rakennuspaikkoihin kohdistuvana ajantasakaavastakin. Uusilta rakennuspaikoilta tulee käyttää olemassa olevia

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (6) pääsyteitä ja liittymiä maanteille. Jos uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tienpitoviranomaiseen. Liikennevastuualueella ei ole muilta osin huomauttamista. Vastine: Täydennetään kaavan yleisiä määräyksiä liittymävelvoitteen osalta seuraavalla lauseella: Uusilta rakennuspakoilta tulee käyttää olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä maantielle. Jos uusia liittymiä on tarpeen tehdä, tulee tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi olla yhteydessä tienpitoviiranomaiseen. Keski-Savon ympäristötoimi Lausunto Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muuttaminen ja laajennus Iso-Vihtari ja Suuri Pölläkkä alueilla Ympäristöviranomaisella ei ole huomautettavaa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muuttamiseen ja laajennukseen lso-vihtari ja Suuri-Pölläkkä alueella. " Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan Luonnos /FCG)" Vesi- ja jätehuoltoa koskevat kaavamääräykset (alla suora lainaus) on esitetty hyvin kaavamääräyksissä. Näihin on alla esitetty petiitillä vain pieni täsmennys vähäisistä jätevesistä. "Rakennettaessa ranta-alueelle tulee vesi- ja jätehuoltoasioihin kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten ettei pohjavesiä saastuteta. Käymäläjätevedet ohjataan umpisäiliöihin, ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita alueille rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, jossa jätevesisäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Talous pesu- ja saunavedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä siihen soveltuvat. lmeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähempänä rantaa tai vesipistettä kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 metriä. Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön, eivätkä ne saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. lmeytykseen vaaditaan asiaa hoitavan viranomaisen lupa. Erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajua ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle."

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (6) Myös maiseman ja metsänhoitoa koskevat määräykset ovat hyviä ja tarpeellisia. Vastine: Vesi- ja jätehuoltoa koskeviin kaavamääräyksiin lisättään täsmennys: Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön, eivätkä ne saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Savonlinnan maakuntamuseo Heinäveden reitin rantayleiskaavan, luonnos Heinäveden kunnanhallitus pyytää Savonlinnan maakuntamuseon lausuntoa Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan muutoksesta. Muutos koskee lso- Vihtari ja Suuri-Pölläkkä järvien alueilla sekä Pyyli 6:55 tilalla olevien rakennuspaikkojen siirtämistä paremmin rakentamiseen soveltuville alueille sekä rakennuspaikkojen lisäämistä. Kaavaluonnoksessa on joko siirretty rakennuspaikkoja ja muodostettu uusia rakennuspaikkoja mm. lso-vihtarin rannalle Humalniemeen ja sen lähistölle. Humalniemessa sijaitsee ajoittamaton kalliomaalaus eikä alueella ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Näin ollen Savonlinnan maakuntamuseo toteaa, että ennen rakentamisen aloittamista on syytä selvittää pienellä arkeologisella inventoinnilla onko kaavaalueella ja erityisesti lso-vihtarin etelärannalla muinaismuistolain (295/63) suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vastine: Kirjataan Museon esitys selvityksen tekemisestä kaava-asiakirjoihin. Selvitys voidaan kohdentaa ehdotuksessa merkityille rakennuspaikoille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI