VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Otsikko Sivu 106 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 203

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus AIKA klo 18:30 20:55 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 106 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TALOUSARVION TOTEUTUMA MUUTOKSET VUODEN 2015 TALOUSARVIOON TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA RAAMI PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKEKOHTAISTEN POISTO- 212 SUUNNITELMIEN MUUTOKSET 116 VARHAISKASVATUKSEN HALLINNONUUDISTUS KAHDEN PÄIVÄKODINJOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA KAHDEN 214 LASTENTARHANOPETTAJAN VIRAN (VARAJOHTAJUUS) PERUSTAMINEN / VARHAISKASVATUKSEN HALLINNONUUDISTUS 118 AHTIALAN PÄIVÄKOTI SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON - SOPIMUS 224 PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA TAMPEREEN SEUTUKUNNISSA 120 ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN 225 JÄRJESTÄMINEN 121 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN LAUSUNNON ANTAMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN KAAVALUONNOSAINEISTOSTA 123 TREDU-KIINTEISTÖT OY:N OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN YHTIÖKOKOUSEDUSTAJAN NIMEÄMINEN TREDU-KIINTEISTÖT OY:N 242 YHTIÖKOKOUKSEEN

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN NIMEÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNKI- 243 SEUDUN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUKSIIN VUOSINA NARVAN ENTISEN PALVELUTALON MYYNTI TÄYTTÖLUVAT ILMOITUSASIAT 246

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Arvela Ari puheenjohtaja Halme Esko varapuheenjohtaja Kurki Leena jäsen Lounasranta Marko jäsen, poistui klo 20:23 ei :ssä , 121, , 128 Paavilainen Anna jäsen Pennanen Eija jäsen Uusi-Erkkilä Pertti jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Penttilä Harri kunnanvaltuuston 1. vpj. Perämaa Ari kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Laakkonen Merja talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä POISSA Hutko Minna hj MUUT Kivinen Tiina sivistysjohtaja :t 116, 117, 118, 119, 127 Lahtinen Leena aluearkkitehti 122 Mäki Anne varhaiskasvatuksen :t 116, 117, johtaja 118, 119, 127 Sassi Sari ympäristötarkastaja 120 ALLEKIRJOITUKSET Ari Arvela Puheenjohtaja Merja Laakkonen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Eija Pennanen Anna Paavilainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 106 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 107 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Eija Pennasen ja Anna Paavilaisen. Kunnanhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Eija Pennasen ja Anna Paavilaisen.

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 108 Kuntalain 51, 89 ja 93 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 59 hyväksymässä kunnanhallituksen johtosäännön 7 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Kunnanhallituksen johtosäännön 7 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat on saatettava vähintään kahden kuukauden välein kunnanhallitukselle mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Henkilöstöhallinnon päätöspöytäkirjat nähtävänä kokouksessa, muut viranhaltijapäätökset liitteenä n:o 1 / 108. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan henkilöstöhallinnon päätökset :t sekä muu viranhaltijapäätös 7 ajalta sekä päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanjohtaja

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 109 Kuntalain 51, 89 ja 93 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston / 59 hyväksymässä kunnanhallituksen johtosäännön 7 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintojohtajan päätöspöytäkirjat on saatettava vähintään kahden kuukauden välein kunnanhallitukselle mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Henkilöstöhallinnon päätöspöytäkirjat nähtävillä kokouksessa, muut viranhaltijapäätökset liitteenä n:o 1 / 109. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen hallintojohtajan henkilöstöhallinnon päätökset :t sekä muut viranhaltijapäätökset :t ajalta sekä päättää, että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 110 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat ajalta Juuti Sari liikunta- ja nuorisosihteeri Ei viranhaltijapäätöksiä ajalta : - Kivinen Tiina sivistysjohtaja - Moisio Kati siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Mäki Anne varhaiskasvatuksen johtaja - Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari - Torikka Kirsti kirjastonjohtaja - Satu Uusi-Erkkilä rakennustarkastaja Pöytäkirja on kunnanhallituksen jäsenten nähtävänä kokouksessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta kunnanhallituksen käsiteltäviksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 111 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraava lautakuntien päätöspöytäkirja ajalta : - Tiina Kivinen Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirja on kunnanhallituksen jäsenten nähtävänä kokouksessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että pöytäkirjasta ilmeneviä päätöksiä ei oteta kunnanhallituksen käsiteltäviksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus TALOUSARVION TOTEUTUMA KHAL 112 Talousarvion toteutuma on koko kunnan osalta liitteenä n:o 1 / 112. Kunnanhallituksen perinteisen vastuualueen osalta talousarvion toteutuma on liitteenä n:o 2 / 112, teknisen jaoksen vastuualueen osalta liitteenä n:o 3 / 112 ja sosiaali- ja terveystoimen vastuualueen osalta liitteenä n:o 4 / 112. Luvuista puuttuu huhtikuun osalta vielä tulo- ja menokirjauksia. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee toteutuman tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus MUUTOKSET VUODEN 2015 TALOUSARVIOON KHAL 113 Liitteissä n:o 1 ja 2 / 113 on esitetty muutoksia toimintamenoihin ja tuloihin, valtionosuuksiin sekä rahoituseriin valtuuston hyväksymään vuoden 2015 talousarvioon. Suurimmat muutokset kohdistuvat: - kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon; myönnettyihin avustuksiin liittyviä tuloja on lisätty ja vastaaviin tuloihin liittyviä menoja on lisätty euroa. - ns. tva-tasojen nosto alkaen nostaa henkilöstömenoja koko kunnan tasolla yhteensä noin euroa. Tva-tasojen nousu koskee erityisesti päiväkodeissa ja koulunkäynninohjaajina työskenteleviä, osaa toimistohenkilökunnasta, vapaa-aika- ja kirjastotyöntekijöitä sekä laitoshuoltajia. - valtionosuuksiin; valtionosuuksia on lisätty eurolla Investointiosassa (liite n:o 3 / 113) on yhteensä euron suuruinen lisämäärärahaesitys investointimenoihin. Liitteenä n:o 4 / 113 on rahoituslaskelma muutostalousarviolukujen jälkeen. Kuntalaissa ei ole enää säädöksiä ns. lisätalousarviosta. Valtuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen jälkeen ilmenevät muutokset menoissa ja tuloissa kootusti. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan euroa Narvan terveysaseman tilojen saneeraamista ja varustamista varten, jotta terveysaseman toimintoja voidaan järjestää ainakin vuoden 2016 loppuun. Tämän jälkeen lisämääräraha- ja erityisesti tulojen lisäystarpeita on kuitenkin ilmennyt yhteensä euron edestä. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli ja tilikauden alijäämä Lisätalousarviomuutosten jälkeen vuosi-kate nousee euroon ja alijäämäksi muodostuu :a. Kuluvan vuoden taloudellisesta tuloksesta on muodostumassa heikko eikä tulevilta vuosiltakaan ole odotettavissa talouden liikkumavaran paranemista pidettävään kunnanhallituksen kokoukseen on tulossa lisämäärärahapyyntö, joka lisätään tähän pykälään ja sen liitteisiin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus - ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteissä n:ot 1, 2, 3 ja 4 / 113 ilmenevät muutokset vuoden 2015 talousarvioon ja - hyväksyy elintarvikkeiden euron määrärahasiirron Narvan keittiöltä terveyskeskuksen keittiölle toiminnan muutoksen vuoksi.

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus TALOUSARVIO JA SUUNNITELMA RAAMI KHAL 114 Kunnanhallitus käsittelee Vesilahden kunnan talousarvio ja - suunnitelma raamin budjetoinnin pohjaksi, raami koko kunnan osalta on liitteenä n:o 1 / 114. Raamissa on otettu huomioon kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma ja sen sisältämät toimenpiteet sekä Onkemäen koulun lakkauttaminen alkaen. Raami on laadittu siten, että talousarviovuoden 2016 toimintatuottojen ja kulujen pohjana on talousarvio ja suunnitelma tiedot. Luvut sisältävät siis jo talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet. Lautakuntakuntakohtaiset raamit ovat liitteensä n:o 2 / 114. Verotuloihin on arvioitu 2,4 % kasvu vuoden 2015 luvuista Kuntaliiton tuottaman veroennustekehikon mukaisesti. Valtionosuuksien leikkaukseen varaudutaan tämän hetkisen tiedon mukaisesti, tarkempia arvioita saadaan kesän ja syksyn kuluessa. Vuodelle 2017 toimintakulut varataan talousarvio ja suunnitelma lukujen mukaisena, henkilöstökulujen kasvuun ei varata erillistä määrärahaa. Verotuloihin arvioidaan 1,4 prosenttiyksikön vuotuinen kasvu. Valtionosuuksien leikkaukseen varaudutaan tämän hetkisen tiedon mukaisesti. Vuoden 2018 raami edellyttää tiukkaa taloudenpitoa toimintakulujen kasvun ollessa vain 0,5 %. Verotuloihin on arvioitu 2,5 prosenttiyksikön vuotuinen kasvu. Vuosien talousarvion ja suunnitelman mukaan Vesilahden kunnan taseen kertynyt ylijäämä olisi muuttunut alijäämäksi jo vuonna Tällä raamilla ei päästä vielä ylijäämäiseen tulokseen, mutta vuotuinen alijäämän määrä jää varsin pieneksi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, - että se hyväksyy talousarvio ja suunnitelmaraamin liitteen n:o 1 / 114 mukaisesti - että se hyväksyy lautakuntakohtaisen talousarvio ja suunnitelmaraamin liitteen n:o 2 / 114 mukaisesti ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKEKOHTAISTEN POISTOSUUNNITELMIEN MUUTOKSET KHAL 115 Kirkonkylän palvelutalon korjaus ja laajennus on vaatinut palvelutalon olemassa olevien rakennusten merkittävää purkua. Tästä johtuen pysyvissä vastaavissa oleva palvelutalon kirjanpitoarvo on liian suuri ja sitä tulee alentaa kunnanjohtaja Erkki Paloniemi, tarkastusmestari Niko Lehtinen ja talouspäällikkö Merja Laakkonen keskustelivat Kirkonkylän palvelutalon jäljellä olevasta kirjanpitoarvosta purkutöiden jälkeen ja esitys palvelutalon kirjanpitoarvon vähennykseksi on liitteessä n:o 1 / 115. Samassa liitteessä on myös esitys Narvan Tuulikallion päiväkodin Reimari-talon kirjanpitoarvon poistosta sekä luettelo kunnan omaisuudesta poistuneista hyödykkeistä, jotka tulee myös poistaa kirjanpidosta. Hallintosäännön 21 :n mukaan kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman pohjalta. Poistosuunnitelman alarajoista poikkeaminen tulee perustella hyödykekohtaisesti teknis-taloudellisilla perusteilla tai hyödykkeen palvelutuotantokyvyllä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen n:o 1 / 115 mukaiset kirjanpitoarvon muutokset. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi: - talouspäällikkö

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus VARHAISKASVATUKSEN HALLINNONUUDISTUS KOltk 30 Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki: Taloudentervehdyttämisohjelman mukaisesti Kurkiniityn ja Tapolantuvan päiväkotien toiminta siirtyy alkaen Peiponpellon päiväkotiin, esikoululta vapautuviin tiloihin. Kurkiniityn ja Tapolantuvan päiväkodeissa työskentelee lapsiryhmässä toimiva päiväkodinjohtaja. Päiväkotitoiminnan siirtymisen jälkeen lapsiryhmässä työskentelevän päiväkodinjohtajan virka jää tarpeettomaksi. Satumetsän ja Narvan alueella on myös lapsiryhmässä työskentelevät päiväkodin johtajat. Taloudentervehdyttämisohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus, jonka mukaan kolmen lapsiryhmässä työskentelevän päiväkodinjohtajan virat lakkautetaan ja perustetaan uusi hallinnollinen päiväkodinjohtajan virka. Päiväkotien johtajat, varhaiskasvatuksen johtaja ja sivistysjohtaja ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävänkuvia uudelleen ja vertailleet varhaiskasvatuksen hallinnon järjestämistä muihin kuntiin. Varhaiskasvatuksen johtaja: Varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus-ehdotus esitellään kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa. Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki esitteli uudistusehdotuksen kokouksessa. Materiaali jaettiin kokouksessa. Lautakunta päätti yksimielisesti esittää kunnanhallitukselle uudistuksen toteuttamista ehdotuksen mukaisesti KHAL 116 / Liitteet: - Liite n:o 1 / 116 Hallinnon muutos Vesilahden varhaiskasvatuksessa - Liite n:o 2 / 116 Nykyinen tilanne / muutos - Liite n:o 3 / 116 Taulukko tehtävistä Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen n:o 1 / 116 mukaisen varhaiskasvatuksen hallinnonuudistuksen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus KAHDEN PÄIVÄKODINJOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA KAHDEN LASTENTARHAN- OPETTAJAN VIRAN (VARAJOHTAJUUS) PERUSTAMINEN / VARHAISKASVATUKSEN HAL- LINNONUUDISTUS KHAL 117 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan / 21 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuosille Talouden tasapainottamisohjelman mukaan päiväkotien toiminta keskitetään isompiin yksiköihin Kirkonkylässä ja Narvassa. Tavoitteena on toiminnallisuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Talouden tasapainottamisohjelman linjaus isommista päiväkotiyksiköistä perustuu uusimpaan tutkimustietoon, jonka mukaan lapsikohtainen kustannus pienenee suoraviivaisesti päiväkotikoon kasvaessa. Päiväkotikokoa kasvattamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tätä selittää suurten päiväkotiyksiköiden mahdollistama henkilöresurssien ja tukipalvelujen joustavampi käyttö (mm. Kuntamaisema- uutiskirje 2 / 2014). Vesilahdessa on tällä hetkellä neljä päivähoitoaluetta ja neljä päiväkodinjohtajaa. Yksi päiväkodinjohtajista on hallinnollinen ja kolme muuta ovat lapsiryhmässä työskenteleviä päiväkodinjohtajia (Narva, Satumetsä ja Tapolantupa-Kurkiniitty). Varhaiskasvatuksen hallinnossa työskentelevät myös varhaiskasvatuksen johtaja ja palvelusihteeri. Elokuussa 2015 Tapolantuvan ja Kurkiniityn päiväkotien toiminta siirtyy Peiponpellon päiväkotiin esikoululta vapautuviin tiloihin. Samalla nämä päiväkotiryhmät (Kurkiniitty ja Tapolantupa) siirtyvät hallinnollisesti Peiponpellon päiväkodin alaisuuteen. Talouden tasapainottamisohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus, jonka mukaan kolmen ryhmässä toimivan päiväkodinjohtajan virat lakkautetaan ja perustetaan yksi hallinnollinen päiväkodin johtajan virka sekä kaksi lastentarhanopettajan virkaa, joihin sisällytetään varajohtajan tehtävät. Tämän ratkaisun lisäys palkkakustannuksiin olisi / vuosi. Vuodelle 2015 on budjetoitu Tarkemmassa vertailussa muihin kuntiin todettiin, että samankokoisissa kunnissa on (269 lasta päivähoidossa ) on keskimäärin kaksi hallinnollista työntekijää. Hallinnollisen päiväkodinjohtajan alaisuudessa on 6-8 lapsiryhmää. Vesilahden varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä kaksi hallinnollista työntekijää; varhaiskasvatuksen johtaja ja Peiponpellon päiväkodin johtaja. Päiväkotienjohtajat, varhaiskasvatuksen johtaja ja sivistysjohtaja ovat yhdessä pohtineet työntekijöiden tehtävänkuvia ja tehtävien uudelleenjakamista siten, että uutta hallinnollisen päiväkodinjohtajan virkaa ei tarvitse perustaa. Ehdotuksen mukaan Vesilahden varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus toteutetaan niin, että Peiponpellon päiväkodissa työskentelevän hallinnollisen päiväkodin johtajan alaisuuteen tulevat Peiponpellon (sis. Kurkiniityn ja Tapolantuvan lapsiryhmät) ja Satumetsän päiväkodit. Narvan alueella jatkaa lapsiryhmässä työskentelevä päiväkodin johtaja, jonka työtiimissä työskentelee lastentarhanopettaja ja ryhmäavustaja. Hallinnollisia ja toimistotöitä siirretään päiväkodinjohtajilta varhaiskasvatuksenjohtajalle ja varhaiskasvatuksen palvelusihteerille. Päiväkotien varajohtajille määritellään tarkat tehtäväkuvat ja vastuualueet. Näillä

17 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus tehtävänkuvien muutoksilla päiväkotien johtajille jää enemmän aikaa pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Päiväkotiverkon tiivistymisen ja hallinnon uudelleenjärjestelyjen myötä kaksi lapsiryhmässä toimivaa päiväkodinjohtajan virkaa (Satumetsä ja Kurkiniitty/Tapolantupa) tulee tarpeettomaksi ja ne voidaan lakkauttaa. Viranhaltijalain mukaan viranhaltijalle tulisi tarjota virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan. Ehdotuksen mukaan perustetaan kaksi lastentarhanopettajan virkaa, joihin sisällytetään päiväkodin varajohtajan tehtävät. Varajohtajan työajasta hallinnollisiin tehtäviin määriteltäisiin Peiponpellossa 20 % työajasta ja Narvassa 10 % työajasta. Varhaiskasvatuksen hallinnonuudistuksella parannetaan päivähoidon toiminnallisuutta, taloudellisuutta ja laatua. Varhaiskasvatuksen hallinnonuudistus edellyttää varhaiskasvatuksen työntekijöiden tehtävänkuvien ja työn vaativuuden arvioinnin päivittämistä on joka tapauksessa tulossa tarkistuksia päiväkodinjohtajien ja lastentarhaopettajien palkkoihin. Mikäli jatkettaisiin nykyisellä varhaiskasvatuksessa olevalla hallintomallilla huomioiden voimaan tulevat palkankorotukset, kustannusvaikutus on / vuosi. Hallinnonuudistuksen myötä Peiponpellon päiväkodinjohtajan vastuualue ja alaisten määrä kaksinkertaistuu (nyt 4 lapsiryhmää ja 15 alaista, hallinnonuudistuksen jälkeen 8 lapsiryhmää ja 29 alaista). Siitä johtuen esitetään, että Peiponpellon päiväkodinjohtajan palkka on 1.7. alkaen 2800 /kk (korotus 98 /kk). Narvan päiväkodinjohtajan palkka säilyy nykyisellä tasolla huomioiden tulevan korotuksen. Kunnanhallitus päättää Peiponpellon päiväkodinjohtajan palkantarkistuksesta seuraavassa kokouksessaan, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy varhaiskasvatuksen hallinnonuudistuksen. Talouden tasapainottamisohjelmaan on kirjattu uuden hallinnollisen johtajan viran perustaminen varhaiskasvatukseen. Koska uudella hallinnon järjestämistavalla uutta virkaa ei tarvitse perustaa, kustannussäästö on /vuosi. Nykyisten päiväkodinjohtajien, luottamusmiehen, hallintojohtajan, sivistysjohtajan sekä varhaiskasvatusjohtajan kesken on neuvoteltu asiasta. Päiväkodin johtajien kanssa on käyty yhteistoimintamenettelyn mukaiset kuulemiset asiasta. Mikäli hallinnonuudistus toteutuu ehdotetulla tavalla lapsiryhmässä työskentelevän päiväkodinjohtajan ja kahden lastentarhanopettajan virat laitetaan kunnan sisäiseen hakuun. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuusto talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti lakkauttaa kaksi lapsiryhmässä toimivan päiväkodin johtajan virkaa ja perustaa Vesilahden kuntaan kaksi lastentarhanopettajan virkaa, joihin sisältyy varajohtajuus. Kunnanhallitus päättää Peiponpellon päiväkodinjohtajan palkantarkistuksesta seuraavassa kokouksessaan, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy varhaiskasvatuksen hallinnonuudistuksen.

18 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

19 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus AHTIALAN PÄIVÄKOTI KHAL 17 Laki lasten päivähoidosta ( /36) 10 :n mukaan kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla toiminnan itse; sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; tai antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin. Lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (11 ) Lasten päivähoitoa koskevan asetuksen mukaan päivähoitopalvelut on kunnassa järjestettävä niin, että lasten hoidon ja kasvatuksen tarve eri ikäryhmissä tulee tasapuolisesti ja paikallisten olojen edellyttämällä tavalla turvatuksi. (Asetus lasten päivähoidosta /239 1 ) Laki ja asetus eivät määrää mitään päiväkotiverkosta eikä päiväkotipaikan osoittamisesta. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan / 21 päättänyt talouden tasapainottamisohjelman Talouden tasapainottamisohjelman mukaan päiväkotien toiminta keskitetään isompiin yksiköihin Kirkonkylällä ja Narvassa. Tavoitteena on toiminnallisuuden parantaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen niin, että myös Narvassa päästäisiin lähelle Peiponpellon lapsikohtaista kustannusta. Talouden tasapainottamisohjelman linjaus isommista päiväkotiyksiköistä perustuu uusimpaan tutkimustietoon, jonka mukaan lapsikohtainen kustannus pienenee suoraviivaisesti päiväkotikoon kasvaessa. Päiväkotikokoa kasvattamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tätä selittää suurten päiväkotiyksiköiden mahdollistama henkilöstöresurssien ja tukipalvelujen pieniä yksiköitä joustavampi käyttö. (vrt. Kuntamaisema uutiskirje 2/2014) Ahtialan päiväkodin osalta tasapainottamisohjelmassa mainitaan seuraavaa: Ohjausryhmä päätti, että Ahtialan päiväkodin tilanne tarkastellaan kuluvan vuoden aikana. Päiväkotiin ei voida sijoittaa enää koululaisia ja mitoituksen vuoksi päiväkotiin on palkattava lisäresurssi. Ratkaisuun liittyisi lasten siirtäminen Narvan päiväkotiin. Ohjausryhmä tunnisti sen, että lasten kuljettaminen Narvaan voi olla työlästä. Asia valmistellaan, kuullaan kyläläisiä ja tarkastellaan naapurikuntien mahdollisuus ottaa lapsia vastaan.

20 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Varhaiskasvatus on arvioinut, että päiväkodin lakkautuksen nettohyöty kunnalle olisi n euroa ja toisaalta Ahtialaan ei tarvitsisi palkata lisäresurssia, Kiinteistö jäisi kunnalle ja kyläläisten käyttöön, kulut /v Sivistystoimessa on valmisteltu Ahtialan päiväkodista selvitys, jonka Kasvatus- ja opetuslautakunta on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan Selvitys jaettiin valtuutetuille vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Selvitys liitteenä n:o 1 / 17. Rämsöön kyläkerho ry:n johtokunta on tehnyt vastineen selvitykseen Ahtialan päiväkodista ja toimittanut sen sähköpostitse kaikille valtuutetuille sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenille. Ahtilan päiväkodin tilojen koko mahdollistaa 21 lapsen / 1 lastentarhanopettajan ja 2 lastenhoitajan ryhmän. Laitoshuoltajan työaika on 5h viitenä päivänä viikossa. Toimintakaudella Ahtialan päiväkodissa on hoidossa 13 lasta, joista 3 tarvitsee päivähoitoa kokopäiväisesti joka päivä (tilanne 12/2014). Muut lapset ovat ns. sopimuspäiväisiä eli heidän hoidontarpeensa on 10 tai 16 pvä / kk. Lasten laskennallinen suhdeluku on 11,79. Ahtialan päiväkodin henkilöstö on mitoitettu päivähoitolain mukaisesti päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän mukaan. Päiväkodissa työskentelee tällä hetkellä lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja sekä laitoshuoltaja 5 h viitenä päivänä viikossa. Päiväkodin aukioloaika Selvityksen mukaan Ahtialan päiväkodissa tarjotaan hyvää ja laadukasta päivähoitoa painottaen luontokasvatusta ja leikkiä. Asiakaspalaute on asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella erinomaista. Nykyinen henkilökunta on erittäin motivoitunutta ja joustavaa. Selvityksen mukaan päiväkodin toiminnassa on myös haasteita lähinnä yksikön pienestä koosta johtuen. Kahdella työntekijällä Ahtialan päiväkodin keskimääräinen kustannus on varsin kohtuullinen. Haasteet liittyvät toiminnan järjestämiseen ja pienen yksikön haavoittuvuuteen sekä kiinteistön kuntoon. Ahtialan päiväkotiin on vaikea saada pätevää lastentarhanopettajaa. Kahdella työntekijällä toiminnan järjestäminen on hankalaa. Työvuorosuunnittelu on haasteellista. Työvuorot venyvät pitkiksi. Kiertävää työntekijää käytetään säännöllisesti tasaamaan työaikoja. Kolmannen työntekijän palkkaaminen nostaa kustannuksia merkittävästi. Kahden työntekijän päiväkodissa toiminta on hyvin haavoittuvaa. Työvuoroissa pitää olla ääriaikoina yksin, mikä on ennen kaikkea turvallisuuteen liittyvä asia, kun työntekijä on yksin eri-ikäisten lasten kanssa. Ahtialaan on ollut vaikea saada sijaista, jos työntekijä on sairastunut. Lisäksi toiminnan järjestäminen eri-ikäisille lapsille on haasteellista kahden työntekijän päiväkodissa.

21 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Päiväkodin kiinteistö vaatii pikaisia korjaustoimia, joista terveystarkastajille on tullut antaa selvitys mennessä. Korjaustarpeita ovat kuraeteisen hajuhaitan syyn selvittäminen ja vaurioituneiden rakenteiden korjaus, alapohjan kunnostus sekä lautalattioiden kunnostus. Näiden kustannusarvio on noin Lisäksi rakennuksen vesikatto ja osa kattorakenteista pitää uusia. Kustannusarvio näistä on yhteensä noin (n vesikatto ja n rakenteet). Selvityksen mukaan lähivuosina vuosittain hoitoon on tulossa 1-3 lasta, mikä tarkoittaa toiminnan jatkamista kahden työntekijän yksikkönä. Mikäli Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu, hoitopaikka lapsille osoitetaan Narvan päiväkodista. Varhaiskasvatuksen budjetissa on varauduttu siihen, että osa lapsista mahdollisesti haetaan päivähoitoon naapurikuntiin Sastamalaan tai Nokialle. Yhden kokopäivälapsen, joka on päivähoidossa Tampereen seutukunnan muussa kunnassa, kustannus kunnalle on, perheen tuloista riippuen, 8204 /vuosi /vuosi (vuoden 2014 hinta, sisältää hallintokulut). Ahtialassa hoidossa olevan lapsen kustannus kunnalle oli vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan, perheen tuloista riippuen, /vuosi / vuosi (ei sisällä hallintokuluja). Vuonna 2014 kustannus tulee olemaan jonkin verran alhaisempi johtuen talouden tervehdyttämisohjelman mukaisista säästötoimenpiteistä. Ahtialan päiväkodin tilinpäätöksessä vuodelta 2013 kokonaismenot olivat , josta henkilöstökuluja , tukipalveluiden kuluja ja sisäisiä vuokria Selvityksen mukaan Ahtialan toiminnan loppuessa henkilöstökuluja säästyy noin ja tukipalveluista (ruokakuljetukset sekä puhtaanapito) noin Ahtialan työntekijät pystytään sijoittamaan muihin päivähoitoyksiköihin, jolloin henkilöstökulujen säästö syntyy määräaikaisten työntekijöiden ja sijaisten tarpeen vähenemisestä. Ahtialan päiväkodilla oli keskustelutilaisuus Tilaisuudessa oli läsnä kyläläisiä sekä kunnan luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Tilaisuudessa nousi esille rämsööläisten huoli toimintatiloista, mikäli päiväkodin toiminta loppuu. Pienten lasten vanhemmat toivat myös esiin, että lasten kuljettaminen hoitoon Narvaan on työlästä ja lisää ajomatkaa sekä pidentää lasten hoitopäiviä. Kasvatus- ja opetuslautakunta varasi yksimielisellä päätöksellä vuoden 2015 talousarvioehdotuksessaan rahat Ahtialan päiväkodin toimintaan heinäkuun 2015 loppuun asti. Kunnanhallitus poikkesi lautakunnan ehdotuksesta ja esitti Ahtialan toiminnan jatkamista vuoden 2015 loppuun tai kunnes Narvan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Perusteena Narvan päiväkotikiinteistöissä ilmennyt vesivahinko, joka tulee rajoittamaan kiinteistöjen käyttöä ja aiheuttaa väistötilan tarvetta. Tässä tilanteessa Ahtialan päiväkodin lapsia ei ole tarkoituksenmukaista siirtää Narvan ryhmiin. Kunnanvaltuuston hyväksymään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy uuden päiväkodin rakentaminen Narvaan niin, että päiväkoti aloittaisi toimintansa vuoden 2016 alusta.

22 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Kunta vuokraa Narvan päiväkodin kiinteistön, henkilöstö on kunnan palveluksessa ja tilojen ylläpito on kunnan vastuulla. Talousarviokirja lähtee siitä, että Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu viimeistään Ahtialan päiväkotikiinteistön peruskorjaukseen ei ole talousarviokirjassa varauduttu. Varhaiskasvatuksen talousarviossa on varauduttu 2-3 (palvelun tarpeesta riippuen) hoitopaikan ostamiseen toisesta kunnasta. Lisäksi selvitetään ja varaudutaan perhepäivähoidon järjestämiseen, mikäli se on mahdollista. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelman mukaan päiväkotiverkkoa tiivistetään. Toiminta keskitetään isompiin yksiköihin, joissa toiminta on kustannustehokkaammin ja joustavammin järjestettävissä. Narvan alueen päivähoito järjestetään tällä hetkellä neljässä eri kiinteistössä, joista osaan kohdistuu kiireellisiä ja hintavia korjaustarpeita. Näistä yksi on Ahtialan päiväkodin kiinteistö. Ahtialan päiväkodin toiminta nykyisellään on laadukasta. Tehdystä selvityksestä käyvät kuitenkin selvästi ilmi pienen yksikön toimintaan liittyvät haasteet: toiminnan haavoittuvuus, turvallisuuteen liittyvät näkökohdat sekä henkilökunnan saaminen hankaluudet. Kolmas työntekijä helpottaisi järjestelyjä ja toisi joustoa toiminnan järjestämiseen, mutta nostaisi yksikkökohtaisia kustannuksia merkittävästi. Lähivuosina vuosittain hoitoon on tulossa 1-3 lasta, mikä tarkoittaa toiminnan jatkamista kahden työntekijän yksikkönä. Ahtialan päiväkodin sulkemista syntyy merkittävä kustannussäästö. Päiväkodin kiinteistön vaatimiin korjaustoimiin ei olla talousarviossa ja taloussuunnitelmassa varauduttu. Selvityksessä esiin tulleiden toiminnallisten haasteiden valossa ja kiinteistön korjaustarpeet huomioiden Ahtialan päiväkodin toiminnan jatkaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Narvaan ollaan rakentamassa uutta päiväkotia ja Narvan alueen päiväkotihoito keskitetään sinne. Samalla varaudutaan muutaman päiväkotipaikan ostamiseen muista kunnista. Mikäli Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu, kiinteistö jää kunnan omistukseen ja sen käytöstä jatkossa neuvotellaan talouden tervehdyttämisohjelman linjaamalla tavalla. Kunnanjohtaja: Edellä esitetyin perustein kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu tai kun Narvan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun kuluessa Pertti Uusi- Erkkilä teki seuraavan ehdotuksen: Asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Anna Paavilainen, Leena Kurki ja Marko Lounasranta kannattivat Pertti Uusi-Erkkilän ehdotusta.

23 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Puheenjohtaja päätti keskustelun asiasta ja totesi, että koska on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja sitä on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä ja äänestysmenettelyä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pertti Uusi-Erkkilän ehdotusta, äänestävät EI. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen äänestystavaksi ja -menettelyksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA- ääntä (Esko Halme ja Eija Pennanen) ja 5 EI- ääntä (Ari Arvela, Leena Kurki, Marko Lounasranta, Anna Paavilainen ja Pertti Uusi-Erkkilä). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen: kunnanjohtajan ehdotus sai 2 ääntä ja Pertti Uusi-Erkkilän ehdotus 5 ääntä. Kunnanhallituksen päätökseksi tuli Pertti Uusi-Erkkilän ehdotus: asia palautetaan uudelleen valmisteluun KOltk 31 / Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki: Talouden tasapainotusohjelmaan sisällytettiin tehtäväksi selvitys Ahtialan päiväkodista. Selvitys käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Kunnanhallitus palautti asian lisäselvityksiä varten. Lisäselvityksiä pyydettiin seuraaviin asioihin: Onko muiden kylien asukkailla halukkuutta tuoda lapsensa päivähoitoon Ahtialan päiväkotiin? Mihin Ahtialan päiväkodin asiakasperheet veisivät lapsensa hoitoon, mikäli Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu? Kartoitetaan, löytyykö Rämsööstä henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita työskentelemään perhepäivähoitajina Rämsöössä? Liitteessä n:o 1 / 31 esitetään lisäselvitykset edellä mainittuihin asioihin. Liite n:o 2 / 31 Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon tarkastuspöytäkirja Ahtialan päiväkodista. Varhaiskasvatuksen johtaja: Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee täydennetyn Ahtialan päiväkotia koskevan selvityksen tiedoksi ja lähettää sen edelleen kunnanhallitukselle. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHAL 118 / Liitteet: - liite n:o 1 / 118 Lisäselvitykset pyydettyihin asioihin - liite n:o 2 / 118 Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuollon tarkastuspöytäkirja Ahtialan päiväkodista

24 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta on toimittanut kunnanhallituksen pyytämät Ahtialan päiväkotiin liittyvät lisäselvitykset. Lisäselvitykset ovat liitteessä n:o 1 / 118 Selvitys Ahtialan päiväkodista. Ahtialan päiväkoti tulisi jatkamaan kahden työntekijän yksikkönä, jolloin toiminnan haavoittuvuus, kuormittavuus sekä haasteet turvallisuudelle jatkuvat. Terveystarkastajien vaatimat välittömät, päiväkotitoiminnan kannalta välttämättömät korjaustarpeet (alapohjan kunnostus) maksavat arviolta noin Liite n:o 2 / 118. Tämän lisäksi kiinteistössä on muitakin korjaustarpeita. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelman mukaan päiväkotiverkkoa tiivistetään. Toiminta keskitetään isompiin yksiköihin, joissa toiminta on kustannustehokkaammin ja joustavammin järjestettävissä. Narvaan rakennetaan uusi päiväkoti, jossa palvelutasoa pystytään parantamaan esimerkiksi pidempien aukioloaikojen muodossa kuin mitä Ahtialan päiväkodissa nykyisellään pystytään järjestämään. Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelma on alkanut vaikuttaa tavoitellulla tavalla. Samalla on kuitenkin ilmennyt, että ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet eivät ole vielä riittäviä talouden tervehdyttämiseksi pysyvästi ja pitkällä aikavälillä. Rakenteita tervehdyttäviä toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Päiväkotiverkon tiivistäminen ja pienistä yksiköistä luopuminen on keskeinen osa Vesilahden kunnan talouden tervehdyttämisprosessia, jolla saavutetaan pysyviä kustannussäästöjä ja rakenteellista kustannustehokkuutta. Lisäselvityksessä ja kunnan yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä vaikuttaisi perusteluihin, joilla Ahtialan päiväkodin toimintaa esitetään lakkautettavaksi Narvan uuden päiväkodin valmistuttua. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu tai kun Narvan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Puheenjohtaja avasi keskustelun. Keskustelun kuluessa Marko Lounasranta teki seuraavan ehdotuksen: Ahtialan päiväkodin toimintaa tulee jatkaa. Marko Lounasrannan ehdotusta ei kannatettu. Keskustelun kuluessa Pertti Uusi-Erkkilä teki seuraavan ehdotuksen: Ahtialan päiväkoti jatkaa ja sitä kehitetään kahden hoitajan päiväkotina vuoden 2017 loppuun asti, samalla arvioitaisiin toimivuutta osana Rämsöön Iloinen Iltapäivä hanketta. Pertti Uusi-Erkkilän ehdotusta ei kannatettu.

25 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus Koska kumpaakaan kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta ei kannatettu, kunnanjohtajan ehdotus tulee kunnanhallituksen päätökseksi: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ahtialan päiväkodin toiminta loppuu tai kun Narvan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely

26 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kunnanhallitus SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON - SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA TAMPEREEN SEUTUKUNNISSA KOltk 32 Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Mäki: Tampereen kaupunkiseudun kuntien välinen sopimus päivähoidon ostopalvelusta on seutuhakeutumisen myötä päivitetty. Seutuhakeutuminen on ollut mahdollista perheille muuttotilanteessa. Seutuhakeutuminen avattiin kaikille päivähoidon hakijoille maaliskuussa Sopimus on tehty yksivuotiseksi ja sen jatkamisesta on päätettävä uudelleen. Seutuhaun volyymit eivät olleet ensimmäisellä hakukerralla merkittävät, käsittäen vain joitakin kymmeniä lapsia. Vähäisestä käyttäjämäärästä huolimatta sopimuksen uusimista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena toiminnallisen, myös kuntalaisiin ulottuvan seutuyhteistyön tukemiseksi. Seudun Varhaiskasvatustyöryhmä päätti esittää omalta osaltaan, että seudullinen hakeutumismahdollisuus avattaisiin ympärivuotiseksi. Seutusopimusta on päivitetty vastaamaan em. tavoitteeseen. Seutusopimus on liitteenä n:o 1 / 32. Varhaiskasvatuksen johtaja: Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteen n:o 1 / 32 mukaisen sopimuksen päivähoidon järjestämisestä kuntien välisenä ostopalveluna Tampereen seutukunnissa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHAL 119 / Liite n:o 1 / 119 Seutusopimus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen n:o 1 / 119 mukaisen sopimuksen päivähoidon järjestämisestä kuntien välisenä ostopalveluna Tampereen seutukunnissa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - sivistysjohtaja - varhaiskasvatuksen johtaja

27 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen jaosto Tekninen jaosto Kunnanhallitus ASUMISESSA SYNTYVÄN SAKO- JA UMPIKAIVOLIETTEEN KULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Tekninen lautakunta Asia Alueellinen jätehuoltoviranomainen (Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto) on tehnyt kokouksessaan (18 ) päätöksen sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmät Uusi jätelaki edellyttää, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli mennessä. Jätelain 36 :n mukainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa, mikäli jätelain 37 1 momentin vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita, jos: 1.tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltoviranomaisen päätös Alueellinen jätehuoltoviranomainen päättänyt kokouksessaan (18 ), että asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetus toteutetaan alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lisäksi päätettiin, että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset. koskee sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestämistä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä- Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnissa.

28 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen jaosto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Hakemuksen sisältövaatimukset Jätehuoltojaoston kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen liitteenä on yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältövaatimukset: 1. Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, että tarjolla olevat kuljetuspalvelut kattavat kaikki kunnan alueet. Lisäksi pyydetään selvittämään tarjolla olevien kuljetuspalvelujen hinnoittelun kohtuullisuutta eri alueilla, mahdollisia hintaeroja ja hintaerojen perusteita. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään alueella toimivien kuljetusyritysten laskutuksen järjestämisen, jotta voidaan varmistua siitä, että laskutus täyttää jätelain 85 :ssä asetetut edellytykset. 2. Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, ja miten se tukee kuntien alueellista yhteistyötä jätehuollossa. Miten jätehuollon alueellista yhteistyötä aiotaan kunnassa tehdä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Ympäristö- ja terveyshaittoja koskevan edellytyksen täyttymisen selvittämistä varten kuntaa pyydetään varmistamaan, että kunnan alueella kaikki sako- ja umpikaivon omistavat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin ja lainsäädännössä annettuja tyhjennysvälejä noudatetaan. Lisäksi kuntaa pyydetään varmistamaan, ettei lietettä ole päätynyt muualle kuin jätevedenpuhdistamoille, ja ettei kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä tapahdu alueella. Ympäristövaikutuksia koskien on tarpeen selvittää lisäksi kaivojen tyhjennysten optimointia, jotta myös kuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella. 3. Alueellinen jätehuoltojaosto pyytää erityisesti selvittämään hakemuksessa, miten kunta arvioi päätöksen vaikutukset kokonaisuutena myönteisiksi mm. kotitalouksien aseman kannalta, verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Kotitalouksien kannalta olennaista on palvelun saatavuus, laatu ja hintataso. Lisäksi kotitalouksien asemaan vaikuttaa niiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva. Yritysten toimintaa tarkastellessa kuntaa pyydetään selvittämään, miten päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen huomioon nykyisten yrittäjien ja uusien yrittäjien aseman. Viranomaisten toimintamahdollisuuksia arvioitaessa kuntaa pyydetään erityisesti selvittämään, mitkä ovat kunnan valvontaviranomaisen mahdollisuudet valvoa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta verrattuna päätösehdotuksessa esiteltyyn kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kuntaa pyydetään selvittämään, miten kunta varmistaa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, että kunnassa

29 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen jaosto Tekninen jaosto Kunnanhallitus toimivilta lietteenkuljetusyrittäjiltä saadaan vuosittaiset raportointitiedot ajallaan ja lainsäädännön edellyttämässä muodossa. Alueelliselle jätehuoltoviranomaiselle määrätyn kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan seurantavelvollisuuden kannalta on oleellista myös se, miten kunta varmistuu siitä, että kuljetusyrittäjiltä saadaan mm. seurannan kannalta oleelliset hintatiedot ja hinnoitteluperusteet. Lisäksi kuntaa pyydetään myös selvittämään sitä, miten kunta aikoo järjestää mm. jätelain 34 :n edellyttämän jätetiedotuksen ja neuvonnan kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa? Valvonnan edellytyksiä tarkasteltaessa on jätelakia koskevan hallituksen esityksen mukaan arvioitava mm. vaikutuksia eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Kunnaninsinööri Tekninen lautakunta käy asiasta keskustelua ja päättää keskustelun pohjalta, lähteekö Vesilahden kunta laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä oman kuntansa alueella. Tekninen lautakunta päätti, että Vesilahden kunnassa lähdetään laatimaan selvitystä jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymisestä kunnan alueella Tekninen lautakunta Kunnaninsinööri Keskustellaan lautakunnassa asiasta ja päätetään jatkotoimenpiteistä hakemuksen suhteen. Päätettiin, että viranhaltijatyönä tehdään asiaa koskeva hakemus Tekninen lautakunta Vesilahden kunta on selvittänyt jätelain 37.1 :n vaatimusten täyttymistä kunnan alueella ja hakee alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää kunnan alueella liitteenä olevan hakemuksen mukaisesti. Liitteet Hakemus Hakemuksen vaatimukset

30 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen jaosto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Kunnaninsinööri Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Vesilahden kunta hakee liitteenä olevalla hakemuksella alueelliselta jätehuoltojaostolta lupaa jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kunnanhallitus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus yhtyy teknisen lautakunnan päätökseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Tekninen jaosto Jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen taustaa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta järjestää lietteenkuljetuksen hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Järjestelmän käytännön organisoinnista, viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta, jäteneuvonnasta ja valistuksesta, jätehuollon alueellisesta kehittämisestä ja jätehuollon yleisestä toimivuudesta vastaa kuntien omistama jäteyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon maksujen osalta kunnissa on käytössä jätehuoltojaoston vuosittain hyväksymä jätetaksa. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jokainen kiinteistö solmii itse sako- ja umpikaivolietteen kuljetussopimuksen yksityisen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen järjestäminen on kuitenkin viime kädessä aina kunnan velvollisuus, eikä tätä velvollisuutta voi ulkoistaa yksityisille kuljetusyrittäjille tai kiinteistön haltijoille. Kuljetusten organisoinnista ja viranomaisvelvoitteiden hoitamisesta vastaavat yksityiset kuljetusyritykset, jätehuollon alueellinen kehittäminen ja jätehuollon yleisestä toimivuudesta vastaaminen on puolestaan yksittäisen kunnan ja kuljetusyrittäjien vastuulla. Kunnan on järjestettävä itse jätelain 34 :n edellyttämä jäteneuvonta ja valistus. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kuljetusyritykset määrittelevät itse hinnoittelunsa. Kyse on yksityisoikeudellisista sopimuksista kuljetusyrittäjien ja kotitalouksien välillä, eikä jaostolla tai kunnalla ole mahdollisuutta puuttua hinnoitteluun.

31 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen jaosto Tekninen jaosto Kunnanhallitus Alueellisen jätehuoltoviranomaisen päättäessä kunnan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän puolesta ( 18), päätöksenteon tueksi toteutettiin selvitykset (mm. Pöyry Finland Oy:n selvitys kuljetusjärjestelmän nykytilasta, alueellisen jätehuoltojaoston yksityiskohtainen arvio jätelain 37.1 :ssä asetettujen edellytysten täyttymisestä ja kuntakohtaiset arviot jätelain :n edellytysten täyttymisestä). Tehdyt selvitykset osoittivat, että jätelain 37.1 :n edellytykset eivät kokonaisuudessaan täyty alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, eikä kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus toimi jätelain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2013 esitettyjen tietojen valossa jätehuoltojaosto katsoi, että se ei voi päättää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumisesta, koska päätös olisi jätelain vastainen. Jätehuoltojaosto jätti toimialueensa kunnille mahdollisuuden anoa poikkeamista jaoston tekemästä päätöksestä, jolla jätehuoltojaosto oli katsonut haluavansa antaa kunnille mahdollisuuden puuttua vuonna 2013 havaittuihin epäkohtiin ja ryhtyä toimenpiteisiin kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Tällä jätehuoltojaosto oli tarkoittanut, että kunnan halutessa pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetusjärjestelmässä, kunnan on toimitettava jaostolle konkreettista ja yksityiskohtaista tietoa siitä, miten jätelain 37.1 :n edellytykset täyttyvät tällä hetkellä. Samoin jätehuoltojaosto oletti saavansa tietoa toimenpiteistä, joita kunnassa on tehty, jotta vuonna 2013 havaitut epäkohdat ovat korjaantuneet. Jaoston päätöksen ( 18) liitteessä 9 nostettiin esille ne seikat, joihin kunnan tulee erityisesti kiinnittää huomiota hakemuksessaan, koska nämä epäkohdat olivat erityisesti vaikuttamassa siihen, minkä vuoksi jaosto päätti kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta vuonna Määräaikaan mennessä Lempäälän kunta, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Parkanon kaupunki, Pälkäneen kunta, Sastamalan kaupunki, Virtain kaupunki, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki toimittivat hakemuksensa kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi lähtien. Alueellinen jätehuoltojaosto katsoi, että kaikkien kuntien tämän hetkisistä hakemuksista puuttuu kuljetusjärjestelmäpäätöksen jatkokäsittelyn kannalta olennaista tietoa. Hallintolain (434/2003) 22 :n mukaisesti kunnille varattiin määräajassa ( mennessä) mahdollisuus täydentää puutteellisia asiakirjojaan. Samalla huomautettiin, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. Määräajan asettaminen katsottiin olevan tarpeen, jotta jätehuoltoviranomainen voi käsitellä kuntien hakemukset sellaisella aikataululla, joka mahdollistaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n