KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Kainuun liiton virasto, neuvotteluhone Kanerva 2. krs., Kauppakatu 1, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus AIKA Klo 10:30-12:55 PAIKKA Kainuun liiton virasto, neuvotteluhone Kanerva 2. krs., Kauppakatu 1, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 53 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 54 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 6 55 Geomaterials pilottihanke Kainuun biotuotetehdas-tehdaskonseptiselvitys Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Metsähallituksen Kainuun luonnonvarasuunnitelma Kainuun liiton talousseuranta ajalla Kainuun liiton sisäinen organisaatio Kainuun äkillisen rakennemuutoksen kasvusuunnitelma Avien ja elyjen yhteinen strategia-asiakirja Barentsin alueneuvoston ja -komitean puheenjohtajuuskausi

2 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ KOKOUSAIKA klo 10:30-12:55 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Korhonen Timo 10:30-12:55 puheenjohtaja Jarva Marisanna 10:30-12:55 jäsen II vpj. Hatva Teuvo 10:30-12:55 jäsen Hekkala Raija 10:30-12:55 jäsen Kinnunen Anneli 10:30-12:55 jäsen Kyllönen Esko 10:30-12:55 jäsen Kyllönen Sari 10:30-12:55 jäsen Moilanen Kalle 10:30-12:55 jäsen Piirainen Raimo 10:30-12:12 jäsen Poistui 57 käsitt. aikana Sarparanta Tiina 10:30-12:55 jäsen Toivanen Osmo 10:30-12:55 jäsen Poissa Hakkarainen Eija jäsen I vpj. Virkkunen Reijo maakuntavaltuuston II vpj Turkulainen Harri sihteeri Teittinen Jorma kehittämisjohtaja Keränen Heimo aluekehitysjohtaja Muut osallistujat Kettunen Pentti 10:30-12:55 maakuntavaltuuston pj Suutari Eero 10:30-12:55 maakuntavaltuuston I vpj Malinen Pentti 10:30-12:55 maakuntajohtaja Heikkinen Hannu 10:30-12:55 suunnittelujohtaja Vilhu Eero 10:30-12:55 vt. aluekehitysjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Timo Korhonen Puheenjohtaja Oili Paloniemi Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kalle Moilanen Raimo Piirainen Tiina Sarparanta :t :t 57-63

3 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun liitto, Kauppakatu 1, pe klo 8:00-15:00

4 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 52 Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton hallintosäännön 6 :n mukaan kokouskutsu lä he tetään sähköisesti tai kirjallisesti jäsenille ja muille, joilla on läs näolo-oi keus tai -velvollisuus kokouksessa, vähintään neljä päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätös eh do tus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhtey des sä. Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kut sutuk si ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja pu he oi keu den. Maakuntahallitus: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 53 Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton hallintosäännön 18 :n mukaan pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan periaatteet, että pöytäkirjantarkastus suoritetaan kiertävällä tavalla aakkosjärjestyksessä. Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Moilanen Kalle ja Peltola Harri. Maakuntahallitus: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kalle Moilanen ja Raimo Piirainen. Raimo Piirainen poistui kokouksesta klo asia nro 6 aikana ja hänen tilalleen pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Tiina Sarparanta.

6 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot MH 54 Kainuun liitossa on valmistunut seuraavat: Kokouspöytäkirjat: - Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palk kaus ta-, virkamatkaa- ja henkilöstökokouksia koskevat pää tökset ajalla : Maakuntajohtaja Pentti Malinen :t Aluekehitysjohtaja Heimo Keränen :t Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t 10-13, 2 Hallintopäällikkö Harri Turkulainen :t 5-8 Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Pentti Malinen Muu päätös 9: Sitoumus vesienhallinta kaivoksessa -projektiin osal lis tu mi ses ta Muu päätös 10 : Kainuun liitto osallistuu ELMA-hankkeeseen Muu päätös 11 : Päätös Kainuun liiton ja Nuorkauppakamarin yhteis työs tä Henkilöstöpäätös 7 : Kainuun liiton edustajan nimeäminen Len to liiken ne stra te gian toimeenpanon alueelliseen ryhmään Aluekehitysjohtaja Heimo Keränen Hankintapäätös 1 : Blogikirjoittaminen ja sosiaalinen media asiantun ti ja työn välineenä -koulutus Lisätietoja päätöksistä antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, p tai etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja aluesuunnitteluasiantuntija San na Schroderus ovat antaneet Suomussalmen kun nalle seuraavan sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO PIETARIN RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Suomussalmen tekninen lautakunta on pyytänyt mm. Kainuun liitolta lausuntoa Pietarin ranta-asemakaavaluonnoksesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa omarantaista lo ma-asumis ta Kiantajärven itärannalle. Kaava-alue sijaitsee Suomussalmen keskus taa ja mas ta noin kilometriä koilliseen. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi pääaluetta: Isolahden pohjois- ja etelärannoilla rantaa noin

7 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus m ja Jauraniemessä rantaa noin 3800 m. Lisäksi kaava-alueeseen kuu luu Palkkalammen rantaa noin 1km. Ranta-asemakaavaluonnos Voimassa olevan Kainuun maakuntakaava 2020:n merkinnät ja määräyk set ovat pääosin otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Kainuun liitto esit tää ranta-asemakaavan luonnoksen kaavaselostuksen kohdan täy den tä mis tä voimassa olevan Kainuun maakuntakaava 2020:n yleisillä suun nit te lu mää räyk sil lä koskien turvetuotantoa, liikenneturvallisuutta ja lii to-ora vien esiintymispaikkoja. Lisäksi kaavaselostukseen esitetään lisät tä väk si, että kaava-alue kuuluu maakuntakaavassa osoitettuun poron hoi to alu ee seen, jota koskee oma suunnittelumääräys. Tar ken nuk sena kaavaselostuksen samaan kohtaan Kainuun maa kun ta kaa va ti lantees ta todetaan, että Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan ja että Kainuun 1. vai hemaa kun ta kaa va on lainvoimainen (KHO ). Kainuun vai he maakun ta kaa vois sa osoitetut maankäyttövaraukset eivät kohdistu kaa va-alueel le tai sen läheisyyteen, mutta vaihemaakuntakaavojen koko maa kunta kaa va-aluet ta koskevat yleismääräykset ohjaavat maankäytön suunnit te lua myös ranta-asemakaava-alueella. Kaavaselostuksen kohtaan Lähtökohtatavoitteet esitetään li sät täväk si, että kaava-alue si jait see voimassa olevassa Kainuun maa kun takaa vas sa maa- ja metsätalousvaltaisella alu eel la (M) sekä po ron hoi toalu eel la. Aluevarauksia koskevat suunnittelumääräykset ohjaavat alu een yk si tyis koh tai sem paa maankäytön suunnittelua. Kaavaselostuksen liittee nä olevaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa olisi myös hyvä päivit tää esitetyllä tavalla." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja maankäyttäasiantuntija Mart ti Juntunen ovat antaneet Suomussalmen kunnalle seu raa van sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO ISO LAHNASEN RAN TA-ASE MA KAA VA LUON NOK SES- TA Suomussalmen tekninen lautakunta on pyytänyt mm. Kainuun liitolta lau sun toa Iso Lahnasen ranta-asemakaavaluonnoksesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa omarantaista lo ma-asumis ta Iso Lahnasen alueelle. Kaava-alue sijaitsee Suomussalmen keskus taa ja man länsipuolella noin 13 kilometrin päässä. Kaava-alue ra joittuu Iso ja Pieni Lahnaseen. Kaava-alueeseen kuuluu rantaa Iso Lah nasel la noin 4350 m ja Pieni Lahnasella noin 400 m sekä lisäksi niiden välis tä salmea noin 500 m. Ranta-asemakaavaluonnos Voimassa olevan Kainuun maakuntakaava 2020:n merkinnät ja määräyk set ovat pääosin otet tu huo mi oon kaavaluonnoksessa. Kainuun liitto esit tää ranta-asemakaavan luonnoksen kaa va se los tuk sen koh dan täy den tä mis tä voimassa olevan Kainuun maakuntakaava 2020:n po ron-

8 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus hoi to aluet ta kos ke val la kaavamerkinnällä ja suunnittelumää- räyksellä. tar ken nuk se na kaa va se los tuk sen samaan koh taan Kainuun maa kun takaa va ti lan tees ta todetaan, että Kai nuun maakuntavaltuusto on hy väk synyt Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan ja että Kainuun 1. vai he maa kun ta kaa va on lain voi mai nen (KHO ). Kainuun vaihe maa kun ta kaa vois sa osoitetut maankäyttövaraukset ei vät koh dis tu kaa va-alu eel le tai sen läheisyyteen, mutta vaihemaakunta- kaavojen koko maa kun ta kaa va-aluet ta koskevat yleismääräykset ohjaavat maankäy tön suunnittelua myös ranta-asemakaava-alueella. Kaavaselostuksen kohtaan Lähtökohtatavoitteet esitetään li sät täväk si, että kaava-alue sijaitsee voi mas sa olevassa Kainuun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) sekä poronhoitoalueella. Aluevarauksia koskevat suunnittelumääräykset ohjaa vat alueen yk si tyis koh tai sem paa maankäytön suunnittelua. Kaa va selos tuk sen liitteenä olevaa osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel maa olisi myös hyvä päivittää esitetyllä tavalla." 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja maankäyttäasiantuntija Mart ti Juntunen ovat antaneet Kainuun Ely-keskukselle seu raa van sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO EHDOTUKSESTA OULUJOEN-IIJOEN VE SIEN HOI TO- ALU EEN VE SIEN HOI TO-SUUN NI TEL MAK SI VUOSIKSI Kainuun ELY-keskus on pyytänyt mm. Kainuun liitolta lausuntoa eh dotuk ses ta Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuo sik si Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja meren hoi don järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesien hoi don järjestämisestä (1040/2006). Vesienhoidon yleisenä ta voittee na on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei nii den tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä. Vesienhoidon suun nitte lu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon pe rus tuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään ve sien hoi don yleislinjaukset se kä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet ve sien hoi to alu eel la tehtävälle vesienhoitotyölle. Suun ni tel ma laaditaan kuu dek si vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 on hy väk syt ty val tio neu vos tos sa v Vesienhoitoalueittain on laadittu eh do tuk set tarkistetuiksi ve sien hoi to suun ni tel mik si vuosiksi Ve sien hoi to suun ni tel ma eh do tuk siin sisältyy yhteenveto ve sien hoi toalueil le laadituista pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelmista sekä viran omais ten suunnitelmien ja oh jel mien ympäristövaikutusten ar vioin nista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöselostus. Val mis te lua var ten on laadittu vesienhoitoaluekohtaiset asiakirjat "Vesien tila hyväksi yh des sä.

9 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi Vesienhoidon suunnittelua varten on laadittu laaja tietoaineisto, jonka pohjalta on laadittu lähtökohtaisesti riittävät ja perustellut toimenpidelinjaukset sekä toimenpiteet. Tarvittavien toimenpiteiden rahoitus tullee olemaan valtion ja kuntien rahoitusresurssien vähäisyyden vuoksi ongelmallista. Eri tahojen välisellä hyvällä yhteistyöllä, tiedottamisella ja sitouttamisella saataneen vesienhoitosuunnitelman toimeenpanoa huomattavasti edistettyä. Vesienhoitosuunnitelman valmistelu on toteutettu eri osapuolia kuullen ja heille on tarjottu mahdollisuudet osallistua suunnitteluun sen eri vaiheissa. 4) Maakuntajohtaja Pentti Malinen on antanut lausunnon työ- ja elineinoministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon: "LAUSUNTO SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI- TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄMISESTÄ Tausta Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on käynnistänyt sel vi tys hank keen, jon ka tavoitteena on selvittää seudullisten ke hit tä mis yh tiöi den roolia ja kar toit taa sellaisia yritystoiminnan esteitä, jotka hi das ta vat aluei den elinkei no ra ken teen uudistamista. Selvityksen tekee kau pun ki neu vos Markku Andersson. Selvitys kytkeytyy viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävien jär jestä mi seen ja rakenteiden uudistamiseen sekä täydentää osal taan työ- ja elin kei no mi nis te riön yritystukijärjestelmän uu dis ta mis ta. Selvityshenkilön toimeksiantona on 1) luoda kokonaisvaltainen nä ke mys ke hit tä mis yh tiöi den nykytilasta ja toiminnan laajuudesta se kä edel ly tyksis tä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan to teut ta mi ses sa, 2) selvit tää rahoituspohja alueellisessa elinkeinojen ke hit tä mi ses sä ja tuoda esiin siinä havaitut mahdollisuudet ja ke hit tä mis tar peet, sekä 3) tehdä vä lit tö miä, lyhyellä aikavälillä to teu tet ta via toi men pi de-eh do tuk sia ml. sää dös uu dis tuk set sekä pi dem män ai ka vä lin politiikkasuosituksia. Kainuun liitto pitää käynnistynyttä selvitystä tarpeellisena, mutta an ne tun ai ka tau lun ja asian merkittävyyden vuoksi hyvin haas teel li se na. Kainuun nä kö kul mas ta haluamme tuoda selvityksen taus tak si seu raa via nä kökoh tia. 1. Kehittämisyhtiön rooli Kainuun alue- ja yri tys ke hit tä mi ses sä Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama voittoa ta voit te le ma ton maa kun nal li nen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö. Se on toi mi nut pääpiir teis sään nykyisellä konseptilla yli 15 vuotta. Yhtiön teh tä vä nä on tukea Kainuussa toimivia yrityksiä korkeatasoisilla pal ve luil la. Kainuun alue ke hi tys vi ran omai sen näkökulmasta Kai nuun Etu on alue ke hit tä mises sä ja erityisesti yritysten ja toi mi alo jen ke hit tä mi ses sä keskeinen työ-

10 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus ka lu, vaikka myös kuntatasolla toi mii muutama eril li nen ke hi tys or ga nisaa tio ja kunnilla voi olla omaa elinkeinotoimen hen ki lös töä. KainuunEtu Oy maakunnallisen elinkeinojen kehittämisen ainoa toi mi ja Kai nuus sa. Se toimii välittäjän roolissa parhaan osaamisen se kä yh teistyö kump pa nei den saamiseksi maailmalta. Yhtiön teh tä vä nä on uudistaa maa kun nan elinkeinorakennetta ja parantaa toi min ta ym pä ris töä ke hit tämäl lä toimialoja. Yhtiö auttaa yrityksiä lii ke toi min ta osaa mi sen, kil pai lu kyvyn, kansainvälistymisen, kan nat ta van kasvun ja yhteistyön ke hit tä mises sä. Kainuun Etu Oy:llä on yritysryhmähankkeita, toi min ta ym pä ris töhank kei ta ja in ves toin tien saamista sekä yritysten sijoittumista edistäviä hank kei ta. Viimeisen viiden vuoden aikana Kainuun Edulla on ollut kes ki mää rin 45 hen ki löä töissä ja toiminta volyymi on ollut keskimäärin 4,6 M. Yrityksiä on maksavina asiakkaina ja hankkeiden rahoittajina ol lut vuositasolla noin 800. Kuntarahoituksesta ja omis ta ja oh jauk ses ta on sovittu mää räai kai sin sopimuksin. Kunnilta tulevan pe rus ra hoi tuk sen taso pysynyt 2000-lu vul la vakaana. Yhtiö toteuttaa maakuntaohjelmaa yhdessä yritysten kanssa ja on osa kan sal lis ta elinkeinopolitiikkaa yhdessä alueen ELY kes kuk sen, Finnve ran ja kansallisten toimijoiden kanssa. Maakunnan lii ton vetämissä RIS3 -toimenpiteistä Kainuun Etu Oy:llä on mer kit tä vä toteuttamisrooli. Kai nuun Etu Oy toteuttaa osana Yri tys-suo mea massiivista Kasvua Kainuu seen hanketta ohjelmakaudella Toimintatapa on kehitysyhtiössä mahdollisimman yrityslähtöinen. Toimin nan onnistumisen kannalta on olennaisen tärkeää hen ki lös tön osaami nen, motivaatio ja työilmapiiri sekä verkostoitumiskyky. Yrityksien kehitystahto ja kyky arvioidaan jatkumona kehitystyön poh jaksi. Kun yritysryppäissä havaitaan kehitysmahdollisuuksia tai ke hi tyk sen pul lon kau lo ja Kainuun Etu Oy tekee asiantiimoilta hank keen, hakee rahoi tuk sen, toteuttaa sen yhdessä yritysten kans sa ja hoitaa maksatukset se kä raportoinnit. Yhtiön 2007 sertifioima laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laa dun varmis ta mis stan dar tis ta SFS-EN ISO 9001:2000, ym pä ris tö stan dar tis ta SFS 14001:2004 sekä täyttää OHSAS työ-, ter veys- ja tur val lisuus vaa ti muk set. Rahoitus ja haasteet: Yhtiön hankkeiden rahoituslähteinä olivat yri tysten omarahoituksien lisäksi Kainuun Liiton hallinnoimat EAKR rahat sekä maakunnan kehittämisrahat ja ELY-keskuksen MMR- ja ESR rahat se kä EU Komission erillisohjelmat. Komission kansainvälisistä erillisohjelmista on yhtiö saanut toi min tan sa ai ka na keskimäärin 25 % toimintansa rahoituksesta. (Kai nuun Etu Ltd. is a body governed by public law and it fulfills the re quire ments set forth in Di rec ti ve 2004/18/EC, Article 1. Public equiva lent and non profit organiza ti on).

11 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: Suomen tulkinta mm. De minimis asioissa on poikennut EU:n ylei ses tä tul kin ta ta vas ta ja heikentänyt tukien käyttöä yrityksien aut ta mi seen suhtees sa muihin EU -maihin. Samoin TEKES:n tapa tul ki ta kehitysyhtiöitä omis ta jien taseen kautta ei luo parasta tulosta in no va tii vi suu den kau palli sik si tuotteiksi ja palveluiksi ke hit tä mi sel le. 2. Kainuun kehitysyhtiön näkymät Vahva hankekysyntä osoittaa, että yritykset saavat yhtiöltä konk reet tis ta hyö tyä toimintaansa. Kainuun Etu Oy:n pe rus toi min ta edel ly tyk set ja toimin nan laajuus perustuu osakkaiden kohtuullisen pie neen oma ra hoi tukseen hankkeissa. Myös jatkossa on ta voit tee na tehdä kuntien kanssa var sin pitkiä osakassopimuksia ra hoi tus raa mei neen, jotta vahvaan kasvuun perustuvat pitkäjänteiset ke hit tä mis toi men pi teet voidaan toteuttaa. Kainuun liitto näkee, että valtion alue- ja yrityskehittämisen nä kö kul masta aktiivisuus alueilla on voimavara, jota kannattaa hyö dyn tää aiempaa pa rem min. Valtion tulee nähdä paikallinen ke hit tä mi nen ja siinä ke hit tämis yh tiöi den kanssa tehtävä työ kus tan nus te hok kaa na yritystoiminnan kil pai lu ky vyn kehittämisen työkaluna. Valtion tulee omassa elinkeinopolitiikan toteuttamisessa vahvistaa ke hittä mis yh tiöi den roolia osallistumalla näiden hankkeiden ra hoit ta mi seen osa ra hoit ta ji na. Kehittämisyhtiöillä on siten oltava sel keä mahdollisuus toi mia toimintaympäristöhankkeiden ja yri tys ver kos to hank kei den to teutta ji na. Kehitysyhtiöllä on valmius ottaa merkittävämpää roolia osana kan sal lis ta elin kei no po li tiik kaa. Tämä liittyy kysymykseen valtion ja kun tien kes kinäi ses tä roolista yrityskehittämisessä, joka on tar peen ottaa lähempään tar kas te luun kun tarkastellaan koko alue hal lin non tulevaa työnjakoa. Lisätietoja lausunnoista 1-3 antaa suunnittelujohtaja Hannu Heik kinen, p ja lausunnosta 4 maakuntajohtaja Pentti Ma linen, puh tai etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin mer kit ty jä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi ja merkit see annetut lausunnot tiedoksi. Maakuntahallitus: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

12 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Geomaterials pilottihanke MH 55 Hakijana on Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Jari Kähkönen. Kajaanin Ammattikorkeakoulu OY:llä (KAMK) toteutti GeoMaterials hank keen, jonka toteutusaikana ei ollut mahdollista toteuttaa yhtä hank keen suunntelmassa alunperin ollutta tiepilottia. Esitämme tällä ha ke muk sel la erillistä hanketta , jotta hankkees sa toteuttamatta jäänyt tiepilotti voidaan toteuttaa. GeoMaterials -projektissa olevan maastopilotointi kohteen valinta, to teut ta mi sen suunnitteleminen ja laboratoriotestit kestivät ajallisesti en na koi tua enemmän. Haasteena oli saada maastostabilointiin liit tyvät asiat valmiiksi kesällä Kaikki laboratoriotestien tulokset (fysi kaa li set ominaisuudet, ympäristökelpoisuus), pilotointilupa, tuhkan laa tu ja saatavuus, työmaasuunnitelmat ja toteutussuunnitelmat sekä toteutukseen tarvittava kalusto oli oltava selvillä ennen aloitusta. ym pä ris tö kel poi suus lu van (pilotointilupa) valmistuminen siirsi pi lotoin nin aloituksen vuodenajallisesti liian myöhään, joten se päätettiin suo rit taa kesällä Pilotoitava rakenne vaatii laboratoriotestien mu kaan pitkän alkulujuuskehityksen, joten vaarana oli että al ku lujuut ta ei synny tarvittavissa määrin ennen maan jäätymistä. Pi lo tointi koh de on Paltamon kunnan Kiehimänsuun kylään rakennettava kai vok sen yhteydessä oleva yksityistie, jossa on raskasta liikennettä. Pilottikokeen tavoitteena on löytää mahdollisimman edullinen ja toimi va sideaineratkaisu saavuttamalla tuhkan ja lisäsideaineen yh distel mäl lä sementtistabilointia vastaava lujuus. Pilotoinnin toisena tavoit tee na on kohottaa käytetyn kiviaineksen (murskeen) käy tet tävyyt tä maarakentamiseen lujittuvana rakenteena. Tämän pi lo toin tipro jek tin puitteissa keskitytään biotuhkan käyttöön stabiloinnin si deai nee na sekoitteena. Tien rakenteiden stabiloinnilla on tarkoituksena lisätä kuor mi tus kestä vyyt tä, korjata vaurioita tai vähentää routimisherkkyyttä. Ker ros stabi loin ti soveltuu raskaasti kuormitettujen teiden uudis- ja kor jaus raken ta mi seen. Kohteena olevan kaivostien kerrosstabiloinnissa louhin nan sivukiviainekseen sekoitetaan jyrsimen avulla lentotuhkan ja li sä si de ai neen seosta. Kerrosstabiloinnissa sideaine levitetään maaker rok sen päälle, sekoitetaan maa-ainekseen stabilointijyrsimen avul la ja tiivistetään jyräämällä. Biotuhkan käyttö maarakentamisessa on edullisempaa kuin poltetun kal kin käyttö ja ekologisempaa verrattuna kalkin käyttöön liittyvään uu siu tu mat to mien raaka-aineiden hankintaan ja käyttöön, kalkin polton aiheuttamiin päästöihin sekä biotuhkan varastointiin. Biotuhkan käyt tö on edullisempaa ja ekologisempaa myös verrattuna sementin

13 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: ja bitumin käyttöön ja edullisempaa kuin masuunikuonan käyttö. Biotuh kan käytön edullisuuteen verrattuna kivihiililentotuhkaan vai kut tavat lentotuhkan saatavuus ja kuljetusmatka. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on ja kokonaiskustannusarvio on , johon haetaan ohjelmakauden hankkeista säästyneistä varoista TL 2 EAKR/valtion rahoitusta yhteensä Lisäksi hankkeessa on kuntarahoitusta Hanketiimi käsitteli hankeasiaa kokouksessaan ja puolsi hank keen rahoittamista. MYR sihteeristössä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kukaan mää rä päi vään vastustanut hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro 1. Lisätietoja asiasta antaa vs. kehittämisjohtaja Eero Vilhu, puh tai sähköpostitse osoitteella etu nimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään ra hoi tuspää tök sen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myöntää Geomaterials pilottihankkeelle rahoi tus ta 70 % TL 2, kuitenkin enintään EAKR ja valtion rahoi tus jäljempänä olevan rahoitussuunnitelman osana. Rahoitus otetaan vuoden ohjelmakauden hankkeista sääs ty neis tä varoista. Hanke on EAKR-ohjelman mukainen ja toteuttaa Kainuun maa kunta oh jel man maakuntaohjelman kohtaa ja sen toi meen pa no suun ni telman kohtaa Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä ja erityisesti kes tä vä kaivannaistoiminta. Hankkeen rahoitussuunnitelma: EAKR TL Valtion rahoitus Kuntarahoitus, hakija Yhteensä Hankkeen kustannusarvio: Henkilöstökulut Ostopalvelut Yhteensä

14 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväk syt tä vien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään EU-hankekoordinaattori Heikki Im mo nen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntahallitus: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

15 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kainuun biotuotetehdas-tehdaskonseptiselvitys MH 56 Hakijana on Kainuun liitto, alueidenkäyttö yhteyshenkilönään Hannu Heik ki nen. Osatoteuttajana on Kainuun Etu Oy. Kesäkuussa 2014 hyväksytyssä Kainuu-ohjelmassa biotalous mää ritel tiin yhdeksi keskeiseksi elinkeinolliseksi kehityskohteeksi. Kainuun bio ta lou den visioksi 2020 määriteltiin: Biojalostamoille on löytynyt in ves toi jia. Kainuu on biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä, jos sa on vahvaa biotalouden osa-alueiden osaamista, TKI-toimintaa se kä toimiva ja monipuolinen biotalouden tutkimus- ja ke hit tä mis ympä ris tö. Biotalouden koulutus- ja tutkimustoiminta on vahvaa kaikilla kou lu tus as teil la peruskouluissa, toisella asteella, am mat ti kor kea kouluis sa, yliopistokeskuksessa ja aikuis- ja täydennyskoulutuksessa se kä Luonnonvarakeskuksessa. Toimijat tekevät yhteistyötä ja Kainuus sa toimii lukuisia biotalouden isoja yrityksiä. Puuta käsittelevien pro ses sien (biojalostamot ja sahat) sivuvirrat jalostetaan kor kea luokkai sik si vientituotteiksi. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdol lis ta. Logistiikka on yhteinen ja tukee biotalouden tuotteiden korkeaa laatua ja kilpailukykyä. Biotalouden toimijoita on niin paljon, että syntyy kilpailua ja tehokkuutta. Kainuun ennakointihankkeessa on jatkovalmisteltu Kainuun bio talous stra te giaa. Siihen liittyvässä biotalouden aluevaikutuksia kos kevas sa selvityksessä nousi mahdollisuuksiltaan vahvimpana ke hit tämis koh tee na esiin biotaloustuotteiden jalostus perustuen laajoihin ja osin vajaakäyttöisiin metsävaroihin. Kehittämisen kärkihankkeeksi näh tiin biojalostamoinvestoinnit. Biotalous on myös valtakunnallisen (TEM) kasvustrategian yksi keskeinen painoala. Metsäteollisuuden ja eri alueiden julkituomat suunnitelmat koskevat erityisesti tu le vaisuu den biotuotetehtaita mm. Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi. Kainuun liiton alueiden käytön hakemassa hankkeessa on ta voit teena Kainuuseen parhaiten soveltuvan ja tulevaisuuden tuo tan to mahdol li suuk siin ja kysyntään vastaavan biotuotetehdaskonseptin suunnit te lus ta. Hankehakemuksessa perustellaan hanke-esitystä seu raavas ti: Puuraaka-aineiden jatkojalostus on logistisesti ja kus tan nus te hokkuu den vuoksi järkevää tehdä lähellä raaka-ainevarantoja. Kainuun met sä va ran not, etenkin kuitupuu, logistinen sijainti ja työvoiman saata vuus puoltavat uuden biotuotetehtaan perustamista alueelle. Markki na ti lan ne kuitenkin osoittaa, että pitkäkuituisen sellun ja pa pe rinval mis tuk sen sijaan on tarpeen selvittää myös muihin kui tu puu pohjai siin biotuotteisiin perustuvaa tehtaan toimintakonseptia. Kui tupuus ta valmistettavien biotuotteiden kehittyminen on voimakasta ja niil lä on lupaavat tulevaisuuden näkymät. Kainuussa on selkeä tarve kui tu puu ta jalostavalle biotuotetehtaalle. Tällä tavoin lisätään alueen työl li syyt tä ja elinvoimaisuutta ja varmistetaan talousmetsien tehokas käyt tö.

16 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: Hankkeessa on tavoitteena selvittää Kainuun olosuhteisiin ja tu le vaisuu den markkinanäkymiin parhaiten soveltuva kuitupuuta jalostavan teh taan toimintakonsepti ja sijaintivaihtoehdot sekä kartoittaa alus tavas ti potentiaaliset sijoittajat ja saada heidät kiinnostumaan Kai nuuseen sijoittuvasta biotuotetehtaasta investointikohteena. Pitkän tähtäi men tavoite on saada investointipäätös ja biotuotetehdas Kai nuuseen. Hankkeen aikana selvitetään konsulttiyönä biotuotetehdaskonsepti ja kartoitetaan tehtaan mahdollinen sijainti. Millainen tehdas on kannat ta va, mitä tuotteita se jalostaa ja mille markkinoille tuotteet me nisi vät. Kontaktit potentiaalisiin sijoittajiin, joiden kanssa voidaan jatkaa neuvotteluja tehdasinvestoinnin toteuttamisesta käytännössä. Hankkeessa tehtävät toimenpiteet: 1.Selvittää alustava tehdaskonsepti: millainen biotuotetehdas Kainuu seen kan nat tai si rakentaa 2. Arvioida kannattavuus ja kilpailukyky 3. Selvittää tehtaan sijaintivaihtoehdot ja tehdä mahdollinen esi sel vitys maa pe rän rakennettavuudesta 4. Selvittää raaka-aineen saanti ja logistiikka 5. Laatia biotuotetehtaan perusesittelyaineisto 6. Tehdä alustava sijoittajakartoitus, ensisijaisesti kotimaiset si joit tajat Tehtaan sijaintivaihtoehdon selvittämiseen liittyy kaavoituksen ja infran arviointia. Hankkeen suunniteltu toteutusaika hakemuksen mukaan on ja ko ko nais kus tan nus ar vio on , johon haetaan ohjelmakauden hankkeista säästyneistä varoista TL 2 EAKR/valtion rahoitusta yh teen sä Lisäksi hankkeessa on kun ta ra hoi tus ta Hanketiimi käsitteli hakeasiaa kokouksessaan ja puolsi hank keen rahoittamista. MYR sihteeristössä hanke oli kirjallisessa menettelyssä ja kukaan ei mää rä päi vään vastustanut hankkeen rahoittamista. Erillisliite nro 2. Lisätietoja asiasta antaa vs. kehittämisjohtaja Eero Vilhu, puh tai sähköpostitse osoitteella etu nimi.sukunimi@kainuu.fi.

17 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään ra hoi tuspää tök sen seuraavin ehdoin: Maakuntahallitus päättää myöntää Kainuun biotuotetehdas -teh daskon sep ti sel vi tys hankkeelle 70 % rahoitusta TL 2, kuitenkin enintään EAKR ja valtion rahoitusta jäljempänä olevan rahoi tus suun ni tel man osana. Hanke on EAKR-ohjelman mu kai nen ja toteuttaa Kainuun maa kun taoh jel maa ja sen toi meen pano suun ni tel man kohtaa TL 1 Elin voi mainen ja uudistuva elinkeinoelämä ja erityisesti bio ta lou den uusien inves toin tien houkutteleminen ja sitä kautta työllisyyden pa ran ta mi nen. Kai nuun alueellisessa profiilissa vahvuuksina korostuu luonto, tila ja eri lai set fyysiset sekä infrastruktuuri luovat erinomaiset puitteet alueläh töi sel le ja omaehtoiselle kehittämiselle; erityisesti biotaloudelle. Hanke on flat rate hanke, jossa välillisten kustannusten osuus 20 % hank keen hen ki lös tö ku luis ta. Hankkeen rahoitussuunnitelma: EAKR TL Valtion rahoitus Kuntarahoitus, Kainuun liitto ja Kainuun ETU Oy Yhteensä Hankkeen kustannusarvio: Henkilöstökulut Ostopalvelut Välilliset kustannukset Yhteensä Rahoitusta voidaan käyttää aikavälillä hankkeelle hyväk syt tä vien projektisuunnitelmaa toteuttavien kulujen kattamiseen. Hankkeen yhteyshenkilöksi nimetään EU-hankekoordinaattori Heikki Im mo nen, joka on kutsuttava ohjausryhmän kokouksiin. Maakuntahallitus: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Hannu Heikkinen esteellisenä ei osallistunut tämän pykälän käsittelyyn.

18 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus MH 57 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsausten tarkoituksena on arvioida Kai nuun aluekehityksen kokonaiskuvaa, nostaa esiin ajankohtaisia ja ennakoitavissa olevia edunajamistehtäviä sekä käydä keskustelua näi hin ja tulevissa maakuntahallituksen kokouksissa käsiteltävistä asiois ta Maakuntahallituksen huhtikuun 2015 kokouksen ajan koh tais katsauk ses sa tarkastellaan seuraavia Kainuun liiton tehtäviin ja Kainuun aluekehitykseen liittyviä asioita. 1. VIRSU-hankkeen jatkotyö Keskus- ja aluehallinnon virastorakennetta on selvitetty val tio va rainmi nis te riön VIRSU-hankkeessa, ja työ on tarkoitettu hallitusohjelman poh jak si. Hankkeen loppuraportit valmistuivat helmikuussa Sel vi tys tä valtionhallinnon uudistamisesta täydennetty, sillä VIR- SU-hank keen valmistelun taustaoletuksena oli sosiaali- ja ter veyden huol lon järjestämisvastuun siirtäminen viidelle sote-alueelle. Kun tämä ei toteudu, valtiovarainministeriössä tehdyssä jatkotyössä on tarkasteltu niitä aluehallinnon vaihtoehtoja, joissa sote siirtyy joko ko ko naan valtiolle tai maakuntatasolle joko kuntayhtymämallilla tai maa kun ta mal lil la (toisen asteen itsehallintoon). Tuleva hallitus linjaa val tion hal lin non uudistusta mm. tämän selvityksen pohjalta. Erillisliitteenä on VIRSU-hankkeen järjestetyssä tie do tus tilai suu des sa käytetty esittelyaineisto. ali /f9a972b4-50e5-46ae-9f80-258a1c1d7c4d 2. Kainuun kuntarakenneselvityksen tulokset Osana Kainuun kuntarakenneselvitystä MDI järjesti kun ta ra ken ne leirin Ukkohallassa Leirille osallistui kuntien korkein vir ka mies- ja poliittinen johto kaikista selvitykseen kuuluvista seit semäs tä kunnasta. Tilaisuudessa kuultiin tuoreimmat tiedot sel vi tykses tä, mm. asukaskyselyn tulokset ja kuntatalouksien tarkastelut. Lei ril lä oli tavoitteena käydä konkreettisia tunnustelevia lii tos kes kuste lu ja. Kuntarakennettakin tärkeämpi kysymys oli miten Kainuu saadaan kasvamaan ja miten kuntien välinen yhteistyö nostetaan uu delle tasolle. Tilaisuudessa oli työstettävänä Kainuu-sopimus, joka olisi yh tei nen tahtotilan osoitus ja tapa tehdä yhteistyötä kuntien välillä kes kei sek si katsotuissa kysymyksissä. Leirillä työstettävät yh teis työalu eet olivat erityisesti matkailu, metsä- ja biotalous, kai van nais teol lisuus, puurakentaminen, tukipalvelut sekä tilat ja logistiikka.

19 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: Tilaisuuden tuloksista järjestettiin lehdistötilaisuus torstaina (maa kun ta hal li tuk sen esityslistan lähettämistä seuraavana päivänä). Maa kun ta joh ta ja selostaa leirin työstön tuloksia sekä kun ta rakentees ta että sovituista yhteistyötavoitteista. Asiasta jaetaan mahdol li ses ti lisämateriaalia. 3. Kainuun koulutuksen neuvottelukunnan kannanotot Kainuun koulutusasiain neuvottelukunnan 30.3 pidetyn kokouksessa on sovittu koulutusasioiden edunajamisen ajankohtaisista ta voit teista. 4. Muut mahdolliset ajankohtaiset asiat Maakuntahallituksen mahdollisesti esiin nostamat edunajamis- tai muut kysymykset voidaan ottaa myös keskusteltavaksi. 5. Maakuntahallituksen seuraavat kokoukset ma Vaalassa alkaen klo ma Kajaanissa alkaen klo Erillisliitteet nro 3. Lisätietoja asiasta antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh tai sähköpostilla Käydään esityksen pohjalta tarvittava keskustelu, merkitään tiedoksi saa tu informaatio ja tarvittaessa kirjataan maakuntahallituksen evästyk set asioiden valmistelua varten. Maakuntahallitus: Käytiin keskustelut ajankohtaisista asioista. Kohdassa 4. Muut mahdolliset ajankohtaiset asiat esille tuli Hossan kan sal lis puis to asia ja siitä todettiin, että Suomussalmen kun nan halli tuk sen tehtyä pää tök sen asiasta valmistellaan asia päätöksentekoa var ten seu raa vaan toukokuussa pidettävään maakuntahallituksen ko kouk seen. Esille tulleeseen junavuorojen lakkauttamiseen ja yö-juna asiaan liittyen todettiin, että pyydetään VR:n johto Kainuuseen neu vot te lemaan edellä mainituista asioista. Mm. niiden vaikutuksesta Kai nuuseen ja miten voitaisiin asia hoitaa toisin. Maakuntavaltuuston 1 vpj. Eero Suutari pyysi maakuntajohtajalta kirjal lis ta vastinetta maakuntahallituksen pitämän ko kouksen 8 kohdassa 13. maakuntajohtajan antamaan lausun toon Työ- ja elinkeinoministeriölle koskien "Kannanottoa hal li tuksen esitykseen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön

20 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus tuo tan to tues ta annetun lain 5 ja 25 :en muuttamisesta (TEM/2481/03.01/2014) mm. lausunnon perusteluihin. Päätettiin, että maakuntajohtaja antaa kirjallisen vastineen asiaan.

21 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Metsähallituksen Kainuun luonnonvarasuunnitelma MH 38 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Metsähallituksen hallinnoimien maa- ja vesialueiden käyttöä suun nitel laan monitavoitteisesti luonnonvarasuunnittelussa. Siinä tar kas tellaan luonnonvarojen käyttöä ja hoitoa kokonaisvaltaisesti eri käyt tömuo to jen kannalta. Tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonvarojen tar joa mat mahdollisuudet ja niihin eri tahoilta kohdistuvat tarpeet mah dol li sim man toimivaksi kokonaisuudeksi. Valtion maiden eri laisia käyttömuotoja ovat muun muassa luonnonsuojelu, metsätalous, vir kis tys käyt tö, luontomatkailu, kiinteistöjalostus (ml tuulivoima) ja maa-ai nes kaup pa. Luonnonvarasuunnitteluprosessissa tarkastellaan alueen omi naisuuk sia paitsi taloudellisen myös ekologisen ja sosiaalisen kes tä vyyden kannalta. Luonnonvarasuunnitteluun osallistuvat Metsähallituksen hen ki lö kunnan lisäksi paikalliset sidosryhmät yhteistyöryhmissä. Suun nit te lupro ses sin tuloksena tarkennetaan Metsähallituksen toiminnan linjauk sia ja päätetään alueellisella tasolla esimerkiksi suojelu- ja virkis tys käy tön painotuksista ja metsätaloustoiminnan laajuudesta. Metsähallituksen Kainuun alueen luonnonvarasuunnitelman val miste lu on käynnissä. Kainuun liiton edustajat ovat osallistuneet yh teistyö ryh män toimintaan. Lisäksi asiaa on käsitelty liiton ja Met sä hal lituk sen paikallisten edustajien neuvottelussa. Aluejohtaja Arto Tolonen esit te lee maakuntahallituksen luonnonvarasuunnittelutyötä ja sen en sim mäis tä suunnitelmaluonnosta. Erillisliite nro: 1 Lisätietoja asiasta antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi saamansa informaation, käy asias ta lähetekeskustelun liiton lausunnon valmistelua varten. Metsähallituksen aluejohtaja Arto Tolonen esitteli asiaa. Maakuntahallitus merkitsi tiedoksi saamansa informaation ja kävi asiasta lähetekeskustelun liiton lausunnon antamista varten.

22 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus MH Maakuntahallituksen keskustelun pohjalta virasto on valmistellut erillis liit teen mukaisen kannanottoehdotuksen. Kannanoton osalta on huo mat ta va, että Metsähallituksen Kainuun luon non va ra suun ni telman uusin versio on saatu käyttöön vasta kannanoton valmistelun jäl keen eli kannanoton pohjana on luonnosversio. Tämän vuoksi kan nan ot toon mahdollisesti on tehtävä muutoksia ja korjauksia. Kainuun liiton tilaamassa konsulttiselvityksessä, jonka aiheena on ollut mat kai lun maankäytön tavoitteet ja yhtymäkohdat muihin elin kei noihin, on tekemässä erityistarkastelua matkailun/matkailukeskusten se kä Metsähallituksen luontomatkailu-, virkistys- ja suojelukohteista osa na Kainuun matkailun aluerakennetta. Tämän selvityksen tu loksia on hyödynnetty lausunnossa ja lopulliseen lausuntoon on mahdol lis ta liittää asiaan liittyviä karttatarkasteluja. Maakuntajohtajan ehdotus: Lopullinen lausunto Metsähallituksen Kainuun luon non va ra suun nitel mas ta tulee antaa mennessä. Erillisliite Kainuun liiton lausunto nro 4 ja nro 4A Kainuun luonnovarasuunnitelma Lisätietoja asiasta antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus hyväksyy erillisliitteen mukaisen lausunnon ja antaa virastolle tarpeelliseksi katsottavat valtuudet täydentää lopullista lau sun toa. Maakuntahallitus: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Lausuntoon liitetään myös mukaan Kainuun matkailureittikartta.

23 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kainuun liiton talousseuranta ajalla MH 59 Maakuntajohtajan ehdotus: Kainuun liiton talousarvion toteutuminen on ollut tasai nen tulojen ja menojen osalta. Toimintatuottoja on ollut sisältäen kun tien maksuosuudet yhteensä ,96 (23,1 %) ja samaan ai kaan menojen osuus on ,53 (22,0%). Tukien ja avustusten osalta toteuma on ,78 (11,3 %). Tekni sen tuen osuudet haetaan maksuun huhtikuun lopun tilanteessa ja sil tä osin tämä kohta tasaantuu. Henkilöstökulujen osalta kokonaiskulut ovat ,18 (28,6%) eli suhteessa aikaa ovat etupainotteiset johtuen henkilöstömeista, joi ta ei ollut suunnitteluvaiheessa vielä tiedossa. Ko ko nai suu dessaan henkilöstömenojen pitäisi tasoittua. Erillisliite nro 5. Lisätietoja asiasta antaa hallintopäällikkö Harri Turkulainen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus merkitsee tilannekatsauksen tietoonsa saatetun. Maakuntahallitus: Merkittiin tiedoksi.

24 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kainuun liiton sisäinen organisaatio MH 60 Kainuun liiton hallintosäännön 28 :n kohdan 13 mukaan maa kun tahal li tus päättää vastuualue- ja tulosyksikköjaosta. Kainuun maa kunta hal li tus on hyväksynyt Kainuun liiton sisäisen or ga nisaa tio ra ken teen. Kainuun liiton hallintoelinten tehtävät sekä maakuntajohtajan teh tävät ja vastuut on kuvattu liiton hallintosäännössä. Hallintosäännön 31 :n mukaisesti on asetettu Kainuun liiton johtoryhmä. Maa kun tajoh ta ja on kutsunut johtoryhmään asiantuntijajäseniä. Vuonna 2013 hyväksytty organisaatiorakenne sisälsi maa kun ta johta jan alaisuudessa neljä vastuualuetta, joita kutakin hoitaa vas tuualue pääl lik kö. Vastuualueita ei jaettu erillisiin tulosyksiköihin, vaikka hal lin to sään nön 28 :n kohta 13 antaisi siihen mahdollisuuden. Nämä vastuualueet olivat: Aluekehitys Alueidenkäyttö Elinkeinopolitiikka ja hankkeet Hallintopalvelut Lisäksi Kainuun liitossa on toimintoina Kainuun sosiaali- ja ter veyden huol lon kuntayhtymän kanssa osin yhteinen viestintä sekä maakun nan edunajaminen. Nämä toiminnot liittyvät kiin teäs ti maa kun tajoh ta jan ja hallintopalvelujen vastuualueisiin. Vastuualueiden toiminnot on linkitetty tiiviisti toisiinsa pro ses si pohjais ten tiimien kautta samoin kuin pysyväluonteinen yhteistyö lä himpien si dos ryh mien (ELY-keskus, kunnat) kanssa. Näiden aset ta mises ta maa kun ta joh ta ja on tehnyt ja tekee päätökset erikseen. Kansain vä li set tehtävät hoi de taan maa kun ta joh ta jan ja vastuualueiden työn jaon pohjalta; maakunta joh ta ja vastaa kv. asioiden koor di noinnis ta. Vastuualueiden keskeiset tehtävät ovat seuraavat: Maakunnan liiton lakisääteisinä tehtävinä ovat alueiden ke hit tä miseen liittyvien tehtävien hoitaminen aluekehitysviranomaisena sekä maa kun nan suunnittelu. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakun ta suun ni tel ma, muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakun ta kaa va ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan laatimisesta säädetään maan käyt tö- ja rakennuslaissa (132/99) ja maakuntaohjelman laa timi ses ta alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hal lin noin nista säädetyssä laissa (7/2014). Maakunnan kehittämiseen ja suunnitteluun kuuluvien em. asia ko ko-

25 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus nai suuk sien valmistelu on jaettu eri vastuualueille. Päättyneen EU:n rakennerahastokauden osalta kausi on lop pu suo ral la. Vii mei set hankepäätökset tehdään tänä vuonna ja hank keet tulee toteuttaa mennessä. Teknisen tuen ja Itä-Suo men oh jel ma koor di naa tion osalta toteutus päättyy Alkaneen EU:n rakennerahastokauden osalta hank keiden ra hoit ta mi seen käytettävää EU- tukirahoitusta on vä hem män kuin edellisellä ohjelmakaudella. Tämä merkitsee Kai nuul le huo matta vaa vähennystä käytettävissä oleviin EU-tukirahoihin. Kai nuun liitolla on käytettävissä EAKR/valtion rahoitusta ja ottaen huo mi oon rahoitusvoluumin pienenemisen tulee hanketoiminta vähe ne mään. Lisäksi tehtyjen val ta kun nal lis ten ratkaisujen vuoksi EU-oh jel mien toimeenpanon tu ke mi seen tarkoitettu EAKR:n tekninen tu ki tulee myös alenemaan ja sen myötä Kainuun liitolla on käy tet tä vis sä n /vuo si, käytännössä MYR:in kulut ja 1 htv. Ke hit tä mis joh ta jan elä köi ty mi sen myötä on tarve tarkastella myös hen ki lös tön toi men ku via. Li säk si Vaalan siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan maa kun taan vä hen tää liiton tulopohjaa n /vuosi. Viraston sisäisessä valmistelussa on katsottu, että ny kyi nen si säinen vastuualuejako ei ole enää tarkoituksenmukainen ja että val miste lua jatketaan kolmen vastuualueen pohjalta. Elin kei no po li tiik ka ja hank keet -vastuualue sulautetaan aluekehityksen vas tuu alu ee seen. Uu det vastuualueet oli si vat: Aluekehitys Aluekehityksen perustehtävät ja tavoitteet Maakuntasuunnitelman laatiminen Maakuntaohjelman laatiminen ja seuranta Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen Toimintaympäristön muutosten arviointi, ennakointi ja seuranta Aluekehityslain mukaisen kansallisen ja EU:n alue- ja ko heesio po li tii kan suunnittelun ja toteuttamisen johtaminen ja koor dinoin ti Kai nuus sa Lisäksi aluekehitys osallistuu seuraavien liiton tehtävien to teutta mi seen: Lakisääteinen alueyhteistyö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vä lil lä Kansainvälinen yhteistoiminta ja lähialueyhteistyö yhdessä mui den maa kun tien kanssa Edunajaminen yhdessä alueen muiden viranomaisten ja yhteis toi min ta alueen maakuntien kanssa Kainuun liitolle perussopimuksen mukaan kuuluvat tai muuten so vi tut tehtävät

26 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Alueidenkäyttö Alueidenkäytön perustehtävät ja tavoitteet Maakuntakaavan laatiminen, ajan tasalla pitäminen ja ke hit tämi nen. Maakunnan suunnittelun edellyttämä alueiden käytön, alue- ja yh dys kun ta ra ken teen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luon non ym pä ris tön tilan ja kehityksen seuranta. Liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä alueellisten laa ja-alaisten luon non va ro ja ja ympäristöä koskevien suun nit te lu pro sessien käyn nis tä mi nen, siihen liittyvän yhteistyön johtaminen ja ko. suunnittelun yh teen so vit ta mi nen maakunnan suunnittelun kans sa. Alueidenkäytölle sovittujen tehtävien (maankäyttö, energia, liiken ne, luon non va rat ja ympäristö sekä vaikutusten arviointi) toi mi ala vas tuu: asian tun te mus, lausunnot, edunvalvonta. Mahdolliset muut Kainuun liiton perussopimukseen sisältyvät teh tä vät Hallintopalvelut Huolehtii keskitetysti hallinnon tukipalveluista: luot ta mus hen ki lö hallin to, viraston toimintaedellytykset sekä ne yleis-, talous- ja hen ki löstö hal lin non palvelut, jotka eivät kuulu Kainuun soten kanssa tehdyn tu ki pal ve lu so pi muk sen piiriin. Viestinnän perustehtävä on tukea maakuntaohjelmassa mää ri tel tyjen Kainuun maakunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista muun muassa huolehtimalla sidosryhmien tiedonsaannista ja kan salais ten osallistamisesta vireillä olevista asioista, niitä koskevista suun ni tel mis ta, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vai ku tuk sis ta Perussopimuksen mukaan Kainuun liiton tehtävänä on huo leh tia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla maakunnan po si tiivi ses ta tunnettavuudesta yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kans sa. Kainuun edunajaminen: Perussopimuksen mukaan Kainuun liiton teh tä vä nä on ajaa maakunnan etua kansallisen ja Euroopan po li tiikan tasolla, minkä onnistumiseksi Kainuun liitto luo ja hoitaa yh teistyö tä ja kumppanuuksia maakunnassa ja maakunnan ulkopuolella. Edunajamisen vastuujako noudattaa liiton tehtäväkohtaista työn jakoa ja sitä voidaan täsmentää edunvalvonnan hankeluettelon hy väksy mi sen yhteydessä. Maakuntajohtaja on nimennyt luot ta mus hen kilöis tä ja viranhaltijoista koostuvan edunajamisentiimin. Maa kun ta johta ja koordinoi edunajamista liiton virastossa. Asioiden valmistelu tapahtuu yhteistyössä henkilöstön kanssa ja yt-lain mukainen valmistelu aloitettiin /kohta 6.

27 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, p , tai Maakuntahallitus antaa maakuntajohtajalle valtuudet valmistella liiton sisäistä organisaatiota edellä kuvatuilla lähtökohdilla. Käytiin keskustelua Kainuun liiton sisäisestä or ga ni saa tio muu tok - ses ta. Keskusteluissa esille tuli mm. miten elinkeinopolitiikka ja hank keet tulosyksikön asiat hoidetaan tehtävien osalta. Todettiin, että tehtävät tulee kirjoittaa auki ja määritellä mm. henkilöt kenen vastuul la mikäkin asia on. Tiedot myös Kainuun liiton sivuilla selkeästi, jot ta mm. rahoituksen hakija tietää keneen ottaa yhteyttä. Lisäksi kes kus tel tiin miten voitaisiin edunajamisen tiimin osalta hyödyntää myös luottamushenkilöresursseja ja ennen kaikkea miten kaikki mah dol li set verkot saadaan hyödynnettyä. Maakuntahallitus hyväksyi asian maakuntajohtajan ehdotuksen mukai ses ti ottaen huomioon maakuntahallituksen keskustelussa esille tulleet asiat.

28 KAINUUN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kainuun äkillisen rakennemuutoksen kasvusuunnitelma MH 61 Kainuu haki äkillisen rakennemuutoksen (ärm) alueeksi vuoden 2014 marraskuussa ja Kajaanin seutukunta myös valittiin val tio neuvos ton päätöksellä ärm-alueeksi vuodeksi Ärm-asemaa voidaan tarvittaessa jatkaa vuodelle Ärm-hakemuksen pe rus teella Kainuun ELY-keskus sai ärm-lisärahoitusta 3,5 milj. euroa käy tettä väk si välittömiin yritysrahoituspäätöksiin. Hakemuksen muut toimen pi de-esi tyk set eivät toistaiseksi ole edenneet. Maakuntajohtajan ehdotus: Talvivaaran kriisin välittömien ärm-toimenpiteiden jat ko toi men piteik si on ärm-hakemuksen mukaisesti laadittu ns. kasvusuunnitelma. Se tu lee osaltaan täs men tämään Kainuun maakuntaohjelmaa ja sen toi meen pa no suun ni tel maa (TOP SU). Kas vu suun ni tel mas sa ko ros tetaan niitä toimenpiteitä, jotka nopeuttavat Kainuun alue ta lou den toipu mis ta Talvivaaran kriisin vaikutuksista, vahvistavat uusia kas vupol ku ja sekä pidemmällä aikavälillä pienentävät Kainuun herk kyyt tä äkil li sil le rakennemuutoksille eli parantavat alueen re si liens siä. Valmisteltuun kasvusuunnitelmaan on tausta-aineistoa koottu eri toimi joil ta sekä teetetty erillisiä selvityksiä mm. Talvivaaran kriisin vaihto eh dois ta ja biotalouden aluetaloudellisista vaikutuksista. Val mis telun aineisto on jäsennetty niin, että se pal ve lee myös tulevien mahdol lis ten rakennemuutosten ennakoivaa hallintaa. Kainuun alue talou den, ja erityisesti Kehys-Kainuun, resilienssin osa te ki jät ovat heik ko ja, mikä edellyttää vahvasti strategisen ja en na koi van kas vusuun ni tel man nopeaa toimeenpanoa. Tutkimusten mu kaan huo noiten äkillisen rakennemuutoksen riskiin varautunut maakunta on Kainuu. Kainuu onnistui kuitenkin hoitamaan UPM:n teh taan alasajon (2008) rakennemuutoksen hyvin. Tämä on merkki sii tä, että pienen maa kun nan ennakointi- ja suunnittelujärjestelmä toi mi vat ke hit tä jäta hot kykenevät reagoimaan ketterästi suuriinkin haas tei siin. Erillisliite nro 6. Lisätietoja asiasta antaa maakuntajohtaja Pentti Malinen, puh ja aluekehitysjohtaja Heimo Keränen, puh tai sähköpostitse osoitteella Maakuntahallitus keskustelee Kainuun äkillisen ra ken ne muu tok sen kas vu suun ni tel mas ta ja tekee alustavia linjauksia maa kun ta oh jelman toimeenpanosuunnitelman (TOPSU) jatkovalmistelua varten. Maakuntahallitus: Siirretään asian käsittely toukokuussa pidettävään maa kun ta hal li tuksen kokoukseen.