Yhtymähallitus LIITE 1 Sivu 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2019 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2024

Transkriptio

1 Yhtymähallitus LIITE 1 Sivu 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2019 SEKÄ INVESTOINNIT VUOTEEN 2024

2 Sivu 2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 3 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvion lähtökohdat Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin strategiakartta Maakunta- ja soteuudistus Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala Yleinen taloudellinen tilanne Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella Taloussuunnitelma ja vuoden 2019 talousarvio Väestökehitys Satakunnassa Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna Sairaanhoitopiirin henkilöstö Henkilöstöohjelma Henkilöstösuunnittelu Rekrytointi Yhteistoimintamenettely vuonna TALOUSARVIO Ohjeet ja sitovuus Suunnitteluohje Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuonna Käyttötalouden määrärahojen perusteet ja laadintaohjeet Talousarvioesitys vuodelle Palveluhinnasto Investoinnit vuoteen 2024 ja niiden rahoitus Peruspääoman korko Tilivelvolliset Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvion sitovuustasot Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo Investointisuunnitelma vuosille Investoinnit vuosina (Me) Investointien rahoitus Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna Sairaanhoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Konservatiivisen hoidon vastuualue Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Operatiivisen hoidon vastuualue Psykiatrisen hoidon vastuualue Sosiaalipalvelujen toimialue Huoltokeskus Yhtymähallinnon toimialue Liikelaitos SataDiag Tuloslaskelmaosa Palvelumaksut Käyttötalousosa Sairaanhoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Konservatiivisen hoidon vastuualue Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Operatiivisen hoidon vastuualue Psykiatrisen hoidon vastuualue Sosiaalipalvelujen toimialue Huoltokeskus

4 2.9.4 Yhtymähallinto Sivu Liikelaitos SataDiag Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä Sairaanhoito Yleislääketieteen päivystys Sosiaalipalvelut Peruspääoman korko 0,15 % Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin LIITTEET 4

5 1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Sivu Talousarvion lähtökohdat Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvion laadinta Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säädökset sisältyvät kuntalain säännöksiin. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Valtuusto osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen ja rahoitustarpeen kattamiskeinot. Mahdollisesti kertynyt alijäämä pitää kattaa viimeistään neljän (4) vuoden kuluessa sen syntymisestä. Taloussuunnittelussa noudatetaan kuntalain lisäksi Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) suositusta JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio- ja suunnitelma, jossa on määritelty valtakunnallisesti yhdenmukainen rakenne taloussuunnitelmalle ja talousarviolle. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja vuoden 2019 talousarvio laaditaan ottaen huomioon Satakunnan sairaanhoitopiirin perussopimuksessa kuntayhtymän tehtävästä, sairaanhoidosta, sosiaalipalveluista, talousarviosta ja - suunnitelmasta sekä suoritteiden hinnoittelusta mainitut seikat Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat lukien Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä on 17. Muut kunnat ja sairaanhoitopiirit voivat käyttää Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen palveluja palveluhinnaston mukaisilla perusteilla. 5

6 1.1.3 Sairaanhoitopiirin strategiakartta Sivu Maakunta- ja soteuudistus Vireillä olevan valtakunnallisen maakunta- ja soteuudistuksen perusperiaatteena on maakuntamalli Satakunnan oma sotevalmistelu Satasote käynnistyi alkuvuonna Sen tavoitteena oli varmistaa Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen ja hallinnollinen toteutus viimeistään lukien. Ns. väliaikainen Satakunnan maakunnan muutoshallinto on korvannut Satasoten ja se aloitti toimintansa Sairaanhoitopiirin toiminta päättyy aikaisintaan

7 1.1.5 Tyksin erva-alueen järjestämissopimus vv ja Länsirannikon yliopistollinen sairaala Sivu 7 TYKSin erva-alueen järjestämissopimuksen vv mukaan TYKSin erva-alueilla toimii kolme sairaanhoitopiiriä, joiden tavoitteena on yhdessä varmistaa, että Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Vaasan alueilla on kolme päivystävää, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa. Varsinais-Suomen ja Vaasan sekä Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteistyönä valmistui joulukuussa 2017 puoltava selvitys yhteisestä yliopistollisesta sairaalasta teemalla: Länsirannikon yliopistollinen sairaala. Tämänhetkiset maakunta- ja sotelakiluonnokset eivät kuitenkaan mahdollista maakuntien yhteisesti omistaman liikelaitoksen perustamista Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen Suomen kansantalouden ja kuntatalouden tilanne on ollut pitkään harmaa. Vuodesta 2016 lähtien talouskasvu oli kuitenkin ennakoitua parempaa, johtuen erityisesti yksityisen kulutuksen kasvusta ja rakennusinvestointien lisääntymisestä. Suomen pankin mukaan vuonna 2017 Suomen bruttokansantuote kasvoi noin 3 prosenttia, mikä on selkeä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus ( ): Talouden suhdannenäkymät vuosina Vauhdikkaan vuoden jälkeen Suomen talouden kasvu hidastuu kahden prosentin tuntumaan ennustejaksolla. Lähivuosina taloutta tukevat sekä ulkomaankauppa että kotimainen kysyntä. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Myös yksityisten investointien kasvu hidastuu, mutta investoinnit nousevat pitkästä aikaa yli 19 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Vuosina 2018 ja 2019 palkkojen nousu kiihtyy. Yksikkötyökustannukset nousevat, mutta kilpailijoita maltillisemmin, ja suomalaisen tuotannon kilpailukyky kohenee edelleen. Työn tuottavuus kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Suotuisa suhdanne lisää työllisyyttä ja työttömyys alenee. Työllisyysaste lähentelee 71 prosenttia v Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu. Alijäämistä ei kuitenkaan päästä eroon nousukauden aikana. Kuntataloutta on koetellut ja koettelee Satakunnassa vuodesta 2015 alkaen erityisesti valtionosuusuudistus, jonka vaikutukset vuosina vähentävät Satakunnan kuntien valtionosuuksia suhteessa eniten Suomen maakunnista. Toisaalta satakuntalaisten terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarve tulee lisääntymään tulevina vuosina ja sitä kautta kustannukset uhkaavat edelleen kasvaa. Ns. kilpailukykysopimus alentaa julkisen sektorin henkilöstökuluja määräaikaisesti vielä vuosina , mutta kuntasektorin uudet voimaan astuvat virka- ja työehtosopimukset nostavat henkilöstökuluja vuonna 2018 keskimäärin 0,86 prosenttia ja koko sopimuskauden aikana kustannusvaikutus on noin 3,5 prosenttia. Kuntaliiton ennusteen ( ) mukaan kuntien verotulojen muutos on vuonna 2018 yhteensä +1,2 % ja vuonna 2019 yhteensä +3,8 %. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan palkansaajien ansiotasoindeksi kasvaa vuonna ,0 % ja vuonna ,0 %. Peruspalvelujen hintaindeksi muuttuu VM:n ennusteen mukaan vuonna ,6 % ja vuonna ,3 %. Tehdyt valtion vero- ja valtionosuusratkaisut, kuntasektorin palkkaratkaisut sekä vireillä oleva maakuntahallinto vaikuttavat kuntien talouteen. Valtionosuuden leikkaukset vuosina 7

8 vähentävät edelleen Satakunnan kuntien valtionosuuksia siirtymäkaudella n. Sivu prosenttiyksikköä, mutta Suomen yleinen talouskehitys näyttää valoisammalta kuin vuosiin ja kuntien verotuloennusteet ovat positiivisia. Mahdolliseen maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät valtakunnalliset ja maakunnassa tehtävät päätökset tulevat vaikuttamaan olennaisesti sairaanhoitopiirin toimintojen järjestämiseen, tuotantoon ja taloudelliseen kehitykseen. Vireillä olevan sote- ja maakuntauudistuksen rahoitukselliset vaikutukset eivät ole täysin vielä tiedossa Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinnan kehittämisalueet kaudella Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation sisäisiä ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä ja toimintatapoja, joiden avulla varmistetaan toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja jatkuvuutta, raportoinnin ja tiedon riittävyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta, resurssien ja omaisuuden turvaamista sekä lainsäädännön, päätösten ja sääntöjen noudattamista. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan avulla tunnistetaan organisaation toimintaan mahdollisesti vaikuttavat tapahtumat ja saatetaan riskit organisaation hyväksymälle tasolle. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallinta tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja talousarvion toteutumista. Riskienhallinta edellyttää toimintaympäristön ja uhkatekijöiden aktiivista kartoitusta ja arviointia. Riskienhallinta on osa normaalia johtamista ja päivittäistoimintaa. Sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta olennaisten ja merkittävien riskien tunnistaminen ja hallinta tapahtuvat vuotuisen talousarvion laadinta- ja toteutusprosessissa. Sairaanhoitopiirissä toimii riskienhallinnan johtoryhmä, joka koordinoi omalta osaltaan riskienhallinnan järjestämistä ja seurantaa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tuetaan ulkoisella ostopalvelulla riittävän asiantuntemuksen hankkimiseksi. Sairaanhoitopiirin toiminnan ja talouden kannalta olennaiset ja merkittävät riskit ovat: - Osaamisen ja osaajien yllättävä menettäminen sekä rekrytoinnin haasteet - Toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit - Tiedonhallintaan liittyvät riskit - Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistuksen keskeneräisyys Vuosien riskienhallinnan painopisteet 1. Tiedonhallintaan liittyvät riskit Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien hallintaa yhdessä 2M-IT Oy:n kanssa; ajantasaisten ohjeiden ja kuvausten laadinta ja ylläpito. Laaditaan tietotilinpäätös vuodelta Kokonaisriskien hallinta Saatetaan sairaanhoitopiirin kokonaisriskien hallinta ajan tasalle ja jalkautetaan se osaksi normaalia johtamistoimintaa. 3. Viestintä ja maineenhallinta Panostetaan asiakaspalveluun ja viestintään. Järjestetään asiakaspalvelu- ja viestintäkoulutusta ja vahvistetaan positiivisen mielikuvan säilyvyys ja kehittyminen olemalla aktiivisesti näkyvillä mediassa. Rakennetaan Satasairaalan brändi ja hyödynnetään sitä viestinnässä. 8

9 1.1.8 Taloussuunnitelma ja vuoden 2019 talousarvio Sivu 9 Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden palvelumaksut 10% Satakunnan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien palvelumaksujen muutos vv TAE 2019; sairaanhoito 8% 6% 4% 2% 0% -2% *) TA 18 TAE19-4% Sairaanhoidon palvelumaksut Valtuusto / hyvitys Ensihoitopalvelut Erityistason ostopalvelut Yle muutokset Palkkojen sopimuskorotukset *) TP 17 Yleislääketieteen päivystyksen muutoksen vaikutus sairaanhoitoon n. +5,0 Me, ilman tätä muutosta sairaanhoidon muutosprosentti 1,3 % verrattuna tp16 Vuosien kuntayhtymäsuunnitelmassa yhtymävaltuusto antoi taloussuunnitelmakaudelle raamin, minkä mukaan sairaanhoitopiirin/sairaanhoidon käyttötalouden menojen tavoitteellinen keskimääräinen muutos on -1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalousmenojen pieneneminen vaikuttaa hillitsevästi palvelujen hintojen nousuun. Vuosille solmittu Kuntatyönantajien virka- ja työehtosopimus (Kvtes) ei kuitenkaan mahdollista vuoden 2019 osalta edellä mainitun raamin toteuttamista. Sairaanhoitopiirin vuoden 2019 palkkasumma verrattuna vuoden 2018 palkkasummaan kasvaa pelkästään pakollisten sopimuskorotusten johdosta lähes 3 prosenttia. Talousarvion 2019 palkkasumma verrattuna vuoden 2018 alkuperäiseen talousarvioon kasvaa yli 3 prosenttia. Sairaanhoitopiirin välittömät henkilöstökustannukset edustavat yli 50 prosenttia kokonaismenoista, ja lisäksi kansallisen palkkaratkaisun vaikutus heijastuu myös muihin menoeriin. Vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmakaudelle asetettavassa raamissa on huomioitu em. tekijät. Sosiaalipalvelut on budjetoinut ja toteuttaa toimintaansa käytyjen kuntaneuvottelujen ja saatujen/saatavien asiakasmaksusitoumusten mukaan. 9

10 Sivu Väestökehitys Satakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin väestönkehitys vuoteen 2040 ja Satakunnan väestörakenteen muutos ilmenevät seuraavista kaavioista: Muutos-% Muutos-% Väestö Väestö Vuosi 2025 Vuosi 2030 Vuosi 2040 Eura ,1 % -3,9 % Eurajoki ,7 % -5,0 % Harjavalta ,0 % -7,5 % Honkajoki ,6 % -9,8 % Huittinen ,2 % -4,1 % Jämijärvi ,5 % 0,2 % Kankaanpää ,9 % -7,9 % Karvia ,2 % -18,0 % Kokemäki ,0 % -9,8 % Merikarvia ,7 % -15,7 % Nakkila ,7 % -7,4 % Pomarkku ,2 % -19,5 % Pori ,8 % 1,2 % Rauma ,4 % 0,8 % Siikainen ,4 % -8,5 % Säkylä ,0 % -10,5 % Ulvila ,0 % -11,6 % Yhteensä ,4 % -3,0 % Yhteenvetona ylläolevasta kaaviosta voidaan todeta, että väestön lukumäärä tulee laskemaan Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella melko tasaisesti aina vuoteen Toiminnallisia selvityksiä ja muutoshankkeita vuonna 2019 Satasairaala Satakunnan keskussairaalaa kehitetään laajan päivystyksen sairaalana ja opetussairaalana. Vuosien aikana Satakunnan keskussairaalan tavoitteena on Satasairaalahankkeen toteutuksella pienentää sairaansijamäärää noin 475 sairaansijasta noin 350 sairaansijaan (joista enintään n. 100 ss on psykiatriassa). Tämän mahdollistaa edelleen lisääntyvä polikliininen hoito ja erilaisten etähoitojen kehittäminen ja palvelun tuottaminen lähipalveluna mm. viemällä erikoissairaanhoidon konsultaatioita alueen terveyskeskuksiin. Päiväsairaalatyyppistä toimintaa laajennetaan, ja vuoden 2019 alusta alkaen toiminta keskitetään tätä tarkoitusta varten saneerattaviin toimitiloihin. Toiminnallisia selvityksiä ja muutoksia vuoden 2019 talousarvioon 1. Sairaanhoito: Satasairaala -hankkeen suunnitelmaa jatketaan; etusijalla on psykiatrian päivystyksen ja vuodeosastotoiminnan siirron toteutus Satakunnan keskussairaalan yhteyteen. 10

11 Satakunnan keskussairaala on terveydenhuoltolain perusteella määrätty ns. laajan päivystyksen sairaalaksi lähtien; sairaalan resursseja lisätään päivystysvelvoitteen edel- Sivu 11 lyttämällä tavalla. 2. Sosiaalipalvelut: Aikuisiässä vammautuneiden henkilöiden siirtyminen laitoksesta (Mänty) avohuollon yksiköksi yhteistyö Porin YH-asuntojen ja Koy Satakruunun kanssa on edelleen meneillään. Merikarvian asumisyksikön (pienryhmäkoti ja tukiasunnot) rakentaminen ja toiminnan aloittaminen on suunniteltu syksylle 2019 tai keväälle Tähän liittyvä ARA- varaus on saatu ja jatkoselvittelyt ovat meneillään. Eurajoen uuden asumisyksikön (ryhmäkoti ja tukiasunnot) ARA-hakemus on tehty syksyllä Mahdollinen rakentaminen alkaa 2019 ja toiminta Porin perusturvan vammaispalvelujen ja sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen yhdistymiskartoitukset ja neuvottelut aloitetaan syksyllä Asiasta sovittiin sairaanhoitopiirin ja Porin perusturvan johtoryhmien yhteiskokouksessa keväällä Muut muutoshankkeet: Mahdollisesti tarvittavat lisäresursoinnit muihin uusiin välttämättömiin toimintoihin hoidetaan vuonna 2019 toimialueen /liikelaitoksen sisäisin ja/tai niiden välisin resurssisiirroin. 11

12 1.2 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Sivu Henkilöstöohjelma Henkilöstöjohtamisen tavoitetila määritellään seuraavasti: Sairaanhoitopiiri on toimialueellaan toimialansa parhaiden asiantuntijoiden työpaikka. Sairaanhoitopiiri tunnetaan hyvästä työilmapiiristä sekä erinomaisista mahdollisuuksista kehittää ja kehittyä. Vakaa talous tekee sairaanhoitopiiristä turvallisen työpaikan. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys, jotka ovat edellytyksiä tulevalle tulokselliselle toiminnalle. Lähtökohta henkilöstöjohtamisessa on johtamisen kiinteä yhteys sairaanhoitopiirin uudistumiskykyyn ja toiminnan vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin. Vuosina sairaanhoitopiiri pyrkii välttämään lomautuksia ja irtisanomisia tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinoja tähän ovat mm: aiemmin ja tässä suunnitelmassa yhteistoiminnassa sovittujen toiminnallisten ja rakenteellisten muutoshankkeiden jatkaminen ja toteutus tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2019 talousarvioon liittyvistä toiminnallisista muutoksista, joilla on henkilöstövaikutuksia harkinta vakanssien täyttämättä jättämisestä eläkkeelle jäämisten ja muiden palvelusuhteiden päättymissyiden yhteydessä, tehtävien uudelleen organisointi jne. muuttuvien ja tarpeellisten toimintojen edellyttämien henkilöstömuutosten toteuttaminen sairaanhoitopiirin sisäisillä vakanssi- ja henkilöstösiirroilla. henkilöstön sijoittaminen muihin tehtäviin sairaanhoitopiirissä myös siten, että toteutetaan tapauskohtaisesti työnantajan lakisääteisiä velvoitteita laajempaa uuteen tehtävään kouluttamista esimerkiksi oppisopimuksella toimintojen uudelleenjärjestelyt toiselle toimijalle liikkeenluovutuksina tai vastaavin henkilöstöä koskevin sopimusehdoin Henkilöstövoimavarat ovat koko sairaanhoitopiirin käytössä ja niitä käytetään joustavasti eri toimialueiden välillä ja sisällä esim. työkierto. Erityisesti painopistealueina ovat osaamiseen perustuvan työvuorosuunnittelun käyttöönotto sekä lainavuorojärjestelmän optimaalinen hyödyntäminen. Muutosten vaatimat pysyvät henkilöstösiirrot toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rakennetta ja määrää sekä niiden kehittämistä koskeva henkilöstösuunnitelma laaditaan toimialueittain. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitetään vuonna

13 Vuosittain laaditaan lakisääteinen koulutussuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota irtisa-sivnomisuhan alaisten, ikääntyvien tai pitkään koulutusta vailla olleiden työntekijöiden ja vi- 13 ranhaltijoiden erityistarpeisiin ja määritellään keinot vastata niihin. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on henkilöstömäärän hallinta ja henkilöstövoimavarojen käyttäminen tehtävämäärien ja toiminnallisten muutosten edellyttämällä tehokkaalla tavalla. Tämän tavoitteen seuranta toteutuu vuoden 2019 henkilöstökertomuksessa Rekrytointi Rekrytointien edellytyksenä on, että tehtävän hoitamista ei voida muulla tavalla järjestää. Sairaanhoitopiirin johtaja ja liikelaitoksen johtaja liikelaitoksen osalta antavat vuonna 2019 vain välttämättä tarvittavien ao. virkojen ja toimien täyttöluvat sekä hyväksyvät tarvittavat toimien nimikemuutokset. Sairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden virkamuutokset päättää yhtymähallitus ja liikelaitoksen osalta liikelaitoksen johtokunta. Rekrytointia tehostetaan edelleen ja toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti niihin alueisiin, joihin on tavanomaista vaikeampaa saada osaavaa työvoimaa. Sairaanhoidollisella toimialueella sijaitseva yksikkö toteuttaa hoitohenkilöstön keskitettyä sijais- ja varahenkilöstön hallintaa Yhteistoimintamenettely vuonna 2019 Sairaanhoitopiiri turvaa potilashoidon ja asiakaspalvelut sekä pyrkii vuonna 2019 pidättäytymään henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla. Keinona tähän ovat toiminnalliset ja rakenteelliset uudistukset sekä henkilöstömenoihin kohdistuvat säästöt. Tarvittaessa käydään uudistusten ja säästötoimenpiteiden edellyttämät, laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa säädetyt ja sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimuksessa määritellyt yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintamenettelyä toteutetaan piiritasolla yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunta voi asettaa erillisen, suppeamman valmisteluryhmän neuvottelujen tehokkuuden varmistamiseksi. 13

14 2 TALOUSARVIO 2019 Sivu Ohjeet ja sitovuus Talousarvion laadintaprosessia koskevat yleiset ohjeet sisältyvät kuntalakiin ja sairaanhoitopiirin voimassa oleviin ohjeisiin. Talousarvion laadintaohjeessa määritellään talousarvion suunnitteluohjeet, joihin sisältyvät raami, toiminnan organisointi, määrärahojen perusteet, hinnoitteluperusteet, talousarvion sitovuustasot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, konserniohjeet sekä laadinta-aikataulu Suunnitteluohje Toiminta suunnitellaan erityisesti toiminnallisina säästöjä tuottavina muutoshankkeina, joissa varmistetaan myös hoidollisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaiset tulokset. Toimintakuluihin tulee sisällyttää vain vakituisten ja muiden välttämättömien vakanssien palkkausmäärärahat. Hoitohenkilöstön alle 13 päivän sijaisuuksia ei budjetoida sairaanhoidon toimialueelle. Vuoden 2019 talousarviossa huomioidaan ns. kilpailukykysopimus täysimääräisenä, kuten tehtiin myös vuosien talousarviossa. Suunnittelussa otetaan huomioon sairaanhoitopiirin arvot: hyvä hoito ja palvelu, siten että välitön potilas ja asiakasturvallisuus eivät saa vaarantua. Talousarvioehdotuksessa tulee erityisesti tavoitella pitkäaikaisia ja kestäviä sekä pysyviä ratkaisuja Satakunnan erikoissairaanhoidon ja jäsenkuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen hyvien, laadukkaiden ja taloudellisesti järjestettyjen palveluketjujen aikaansaamiseksi. Talousarvioehdotukseen vielä mahdollisesti sisältymättömät sairaanhoitopiirin sisäiset ja sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien väliset kustannuksia vähentävät muutoshankeehdotukset palvelutuotannon tarkoituksenmukaiseksi toteuttamiseksi tulevaisuudessa tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja niihin pitää liittää arvio niiden taloudellisista vaikutuksista. Sosiaalipalvelujen käyttötalous suunnitellaan olemassa olevien ja tulevien maksusitoumusten mukaan. Investointiohjelmaan sisällytettävillä hankkeilla varmistetaan Satakunnan keskussairaalan säilyminen ja kehittyminen osana Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Investointisuunnittelulla tavoitellaan sairaansijojen vähentämistä enintään 350 sairaansijaan, jolla saavutetaan vähintään 7 % tuottavuushyöty sekä vähintään n. 200 henkilötyövuoden vähennys vuositasolla. 14

15 Sivu 15 Merkittäviin investointiesityksiin pitää liittää arvio niiden käyttötalousvaikutuksista. Investointien pitää lisätä palvelutuotannon tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta henkilöstön kokonaismäärä ei saa kasvaa Satakunnan sairaanhoitopiirin organisointi vuonna 2019 Satakunnan sairaanhoitopiirin toimialueorganisaatio on vuonna 2019 tilanteen mukainen Käyttötalouden määrärahojen perusteet ja laadintaohjeet Menot Tavoitteena on, että vuonna 2019 henkilökuntaa ei lomauteta eikä irtisanota tuotannollisten ja/tai taloudellisten seikkojen vuoksi. Henkilöstöbudjetti laskettiin todellisten palkkojen mukaisesti ammattiryhmittäin niin, että laskelma tehdään todellisen tilanteen mukaisesti. Henkilöstöbudjettiin otetaan mukaan vakituiset vakanssit (virat ja toimet) sekä tarvittavat välttämättömät määräaikaiset virka - ja toimenhaltijat. Palkkabudjetti tehtiin uusien sopimusten mukaisesti. Niiden vaikutukset vuonna 2019 ovat: paikallinen järjestelyerä 1,2 % (KVTES), 0,7% (LS), 0,9% (TS) sekä keskitetty järjestelyerä 0,3% (TS) lukien 1,0 % yleiskorotus (KVTES, LS, TS) - Vuoden 2019 tilinpäätökseen kirjataan lomapalkkavaraus täysimääräisenä ns. Kikyn päättyessä, mikä lisää palkkamenoa n. 1,0 Me. - Palkkakuluissa huomioidaan lomarahojen määräaikainen leikkaus -30 % (n. 2,0 Me), kuten vuosien talousarviossa - Vuoden 2018 sopimuskorotukset huomioidaan myös vuoden 2019 palkkoja budjetoidessa Sairaanhoidon henkilöstösivukulut laskettiin 21,05 %:n mukaan, jonka lisäksi tulee varhemaksu 1,2 Me aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja sairaanhoitoon 4,6 Me eläkemenoperusteisia maksuja, jotka ovat yhteensä n. 25,2 % palkkasummasta (tp ,2 %). Sosiaalikuluissa ns. kiky vaikuttaa vuonna 2019 seuraavasti: eläkevakuutusmaksu alenee 0,4 % sekä työnantajien sosiaaliturvamaksu alenee 1,04 %. 15

16 Toimialueille ja liikelaitokselle annettiin ohjeeksi ottaa talousarvioon henkilöstön lakisääteiseen täydennyskoulutukseen määrärahavaraus (osallistumismaksut, matkat ja majoitus), Sivu 16 joka on suuruudeltaan enintään vuoden 2018 talousarvion mukainen. Liikelaitoksen sekä logistiikka- ja hankintapalvelujen myynti sairaanhoitopiirin toimialueille pitää varmistaa palvelusuunnitelman mukaisesti. Tarvikemäärärahat budjetoitiin niin, että välttämättömät tarpeet katetaan. Toimialueet käyvät tarvikemäärärahatarpeensa läpi huoltokeskuksen kanssa, ja em. yksiköt sopivat talousarvioon sisällytettävät ulkoiset ja sisäiset määrärahat ja niiden keskinäisen suhteen. Huoltokeskus ottaa huomioon Satasairaalan toteuttamispäätöksestä aiheutuvat vanhojen rakennusten purkukustannukset ja kertapoistot. Lääkehankinnat käydään läpi toimialueiden ja apteekin yhteistyönä. Apteekki budjetoi ulkoiset lääkehankinnat, ja sopii toimialueiden kanssa lääkehankintojen sisäisestä kohdistamisesta talousarviota varten. Vaativan erityistason ostopalveluihin sekä muihin ulkopuolisiin sairaanhoidon ostopalveluihin (potilaan valinnanvapaus) varataan vuoden 2019 talousarvioon euroa, joka on 1,3 Me enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa, mutta merkittävästi vähemmän kuin vuoden 2017 toteutumassa. Yksiköiden tulee suunnitella toimenpiteitä, joilla tavoitellaan muihin sairaanhoitopiireihin suuntautuvan kiireettömän somaattisen sairaanhoidon yhä laajempaa kotiuttamista (potilaan valinnanvapaus). Sisäiset vuokrat lasketaan toimialueille/vastuualueille sairaaloittain/laitoksittain. Tyhjien tilojen vuokrat sisällytetään käytössä oleviin neliövuokriin ja siten sisällytetään käytössä oleviin vuokriin. Ostopalvelujen määrärahojen osalta on tavoiteltu vuonna 2019 vuoden 2018 talousarvion tasoa, esim. 2M-IT Oy ja Satakunnan pelastuslaitos Tuotot Menokehyksen mukaisessa budjetoinnissa lopputuottajien myyntituotot arvioidaan nollatuloksen mukaisesti. Myyntituottoihin sisältyvät myös vastuualueille kirjattavat lääkäreiden ja hoitohenkilöstön koulutuskorvaukset ja lääketieteellisen tutkimustoiminnan erityisvaltionosuuksia. Asiakasmaksuihin sairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa ei suunnitella maksujen korotuksia alkaen Talousarvioesitys vuodelle 2019 Yhtymähallituksen talousarvioehdotuksen 2019-raami edellytti, että käyttötalous /kustannusten kasvu on enintään 3 %:a verrattuna talousarvioon Vuoden 2019 talousarvioehdotus on toimintakuluiltaan 3,8 %:a korkeampi kuin vuoden 2018 talousarvio; so. n. +12,5 Me. 16

17 Sivu Palveluhinnasto Keskeiset toimintakuluja kasvattavat tekijät: - sopimusten mukaiset palkkakorotukset sivukuluineen 5,3 Me - lomapalkkavaraus kirjataan täysimääräisenä ns. Kikyn päättyessä 1,0 Me - tietohallinto; Satakunnan alueen yhteinen Effica ym:t; 0,7 Me - erityistason ostopalvelut 1,3 Me - hoitotarvikkeet (esim. diabetesanturi) 0,9 Me - apteekkivalmisteet 0,6 Me Yhteensä: 9,8 Me Jäsenkuntien palvelumaksujen arvioidaan nousevan vuonna 2019 keskimäärin 3,5 % verrattuna talousarvioon 2018 ja sairaanhoidossa nousuarvio on 3,4 %. Tuotteiden hinnoittelu (ulkoinen ja sisäinen) perustuu omakustannushintoihin sisältäen suunnitelmanmukaiset poistot sekä rahoituserät. Omakustannushinnat perustuvat yksikköön aiheuttamisperiaatteella kohdistettujen tuottojen ja kulujen laskentaan. Aiheuttamisperiaatteessa ja hinnoittelussa noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Vastuualuetasolla omakustannushinnoittelun tulee toteutua ilman yli- / alijäämää. Ulkoinen hinnoittelu Laskutuksen perusteena ovat käynnit, hoito- ja käyttöpäivät sekä hoitojaksot. Konservatiivisen, operatiivisen ja lasten ja naistentautien sekä synnytysten vastuualueilla vuodeosastohoidon ja päiväkirurgian laskutuksen perusteena on NordDrg -ryhmien mukainen tuotteistus. Hintoihin sisältyvät kuntayhtymän liikelaitoksen tuottamien sisäisten palveluiden kustannukset. Palveluhinnasto valmistellaan syyskauden kuluessa ja käsitellään yhtymähallituksessa Sisäinen hinnoittelu ja vyörytykset Sisäisten palvelujen myynti ja ostot sisällytetään toimialueiden ja liikelaitoksen talousarvioihin. Vuonna 2019 vyörytykset sallitaan vain yhtymähallinnolle, tarkastustoimelle ja toimialueiden ja liikelaitoksen yhteiskustannuspaikoille. Vyörytykset toteutetaan vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä vuoden 2019 talousarvion perusteella. Kuntayhtymän liikelaitokselle kohdennettavat vyörytykset ovat tilinpäätöksessä enintään talousarvion suuruiset. Hyväksytyn talousarvion pohjalta sisäisiä palveluja tuottavat yksiköt laativat mennessä tuotekohtaiset hinnastot, jotka vahvistaa ao. toimialueen johtaja tai liikelaitoksen johtaja. 17

18 Kalenterivuoden aikana mahdollisesti tehtävät muutokset sisäiseen hinnastoon tulee tehdä Sivu 18 ao. toimialueen johtajan tai liikelaitoksen johtajan päätöksellä. Em. päätösvalta ei koske takautuvasti voimaan astuvia hinnanmuutoksia tai palautuksia/hyvityksiä, joista päättää yhtymähallitus. Laboratorio- ja kuvantamispalveluissa hinnoitellaan erikseen virka-ajan ja päivystysajan tutkimuspalvelut. Sairaanhoidon ostopalvelut Ostopalveluina potilaille (sairaanhoitopiirin lähete) hankitut erikoissairaanhoidon ostopalvelut laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta sairaanhoitopiirin palveluhinnaston mukaan. Ostopalveluina lähetteellä potilaille hankitut vaativan erityistason ostopalvelut esim. Tyks ja HUS laskutetaan jäsenkunnilta ja sopimusasiakkailta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Muiden kuin sairaanhoitopiirin lähetteillä hankitut sairaanhoidon ostopalvelut (potilaan valinvapaus) laskutetaan jäsenkunnilta palveluntuottajien veloittamalla hinnalla (ns. läpilaskutuksena). Erityistason ostopalvelut ja muut ulkopuoliset ostopalvelut (potilaan valinnanvapaus) budjetoidaan ao. sairaanhoidon vastuualueen yhteiskustannuspaikkaan. Seuranta tapahtuu erikoisala- ja tuottajakohtaisesti. Näistä on raportointivelvoite johtajaylilääkärille kuukausittain. Mikäli palveluntuottajaa muutetaan, siitä pitää ennen muutosta raportoida johtajaylilääkärille. Palveluseteli Sairaanhoitopiirissä on käytössä palvelusetelit silmätautien poliklinikkapalveluissa, fysioterapia-, toimintaterapia-, puheterapia-, ratsastusterapia ja apuvälinepalvelujen ostossa oman toiminnan ja maksusitoumuskäytännön lisäksi. Em. palvelusetelikäytäntöä jatkettaneen vuonna Erityisvelvoitteet Talousarviossa erityisvelvoitemaksuosuudella 64,87 euroa/asukas (61,77 euroa/asukas ta 2018) katetaan seuraavien toimintojen kustannuksia: Ensihoito ja päivystys: - ensihoitopalvelut euroa (ta euroa) - henkinen hyvinvointi euroa (ta euroa) - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu euroa (ta euroa) - potilassiirtokuljetukset euroa (ta euroa) Konservatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu euroa (ta euroa) - kuntoutusohjaus euroa (ta euroa) - potilassiirtokuljetukset euroa (ta euroa) Operatiivinen hoito: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu euroa (ta euroa) 18

19 - kuntoutusohjaus euroa (ta euroa) - potilassiirtokuljetukset euroa (ta euroa) Sivu 19 Lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset: - potilasvahinkovakuutuksen vastuumaksu euroa (ta euroa) - kuntoutusohjaus euroa (ta euroa) - potilassiirtokuljetukset euroa (ta euroa) Psykiatrinen hoito: - potilassiirtokuljetukset euroa (ta euroa) Yhtymähallinto: - osuus Myrkytystietokeskuksen toiminnan rahoituksesta euroa (ta euroa) - osuus professuureista ja yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen toteuttaminen euroa (ta euroa) - sähköisen reseptin käyttömaksut euroa (ta euroa) - sähköisen potilaskertomuksen käyttömaksut euroa (ta euroa) Liikelaitos: - ruumiinavaukset euroa (ta euroa) - tartuntatautien seuranta ja ehkäisy euroa (ta euroa) - laadunvarmennus euroa (ta euroa) - lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus valmiustoiminnassa euroa (ta euroa). Erityisvelvoitemaksut laskutetaan ennakkomaksuina talousarvion mukaisesti kuukausittain. Lopulliset erityisvelvoitemaksuosuudet hyvitetään tai lisälaskutetaan jäsenkunnilta tilinpäätöksen sisältämien kulujen mukaisesti talousarviovuoden asukasluvun mukaisessa suhteessa. Erityisvelvoitteina perittävät kustannukset ovat vuoden 2019 talousarviossa yhteensä: euroa. (ta euroa) Investoinnit vuoteen 2024 ja niiden rahoitus Investoinnit esitetään määräraharajojen mukaan eriteltynä laitteisiin ja rakennusinvestointeihin. Esitettävät rakennusinvestoinnit perustuvat toiminnallisiin sekä teknisiin tarpeisiin. Esitettävien investointien lähtökohtina ovat Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueen uusi tarkennettu kehittämissuunnitelma, Masterplan, Satasairaala -hankkeen projektisuunnitelma sekä yhtymävaltuustolle järjestetyssä infotilaisuudessa esitetyt hankkeet vuoteen 2023 saakka. Merkittävämmät investoinnit vuoteen 2027 asti ovat tavoitteellisina seuraavat: - Apteekkirakennuskokonaisuus; valmistuminen vuonna 2018 ja käyttöönotto vuoden 2019 alkupuolella. - Satasairaala -hanke: päivystyssairaalan laajennus sisältäen erityisesti suuria potilasmääriä käsittävät poliklinikkatilat, kuntoutuksen, psykiatrian tarvitsemat toimitilat, sekä alueelle mahdollisesti sijoittuvan perusterveydenhuollon/sosiaalipalveluiden tarvitsemat tilat. Rakentaminen ajoittuu vuosille ja alkaa psykiatrian talolla. 19

20 Sivu 20 - Honkaluodon alueelle, logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen rakennetaan koko sairaanhoitopiirin alueen kattavan apuvälinetoiminnan tarvitsema Maakunnallinen apuvälinekeskus vuosina Yksittäisiä osastojen peruskorjauksia toteutetaan isompien investointien edellyttämällä /mahdollistamalla tavalla. Em. merkittävät yli 5 Me investoinnit on käsitelty/tullaan käsittelemään VATE:ssä ja niihin haetaan STM:n poikkeuslupa tarvittaessa. Investointien rahoitus tapahtuu poistorahoituksella ja lainarahoituksella vuonna Peruspääoman korko Peruspääoman koron määräksi vuonna 2019 arvioidaan 0,15 % (tilinpäätös 2017 toteuma 0,0 % ja tilinpäätös 2016 toteuma 0,0 %) Tilivelvolliset Kuntalain 125 :ssä määrätään tilivelvollisuudesta ja tilivelvollisista. Satakunnan sairaanhoitopiirin tilivelvolliset vuonna 2019 ovat: - yhtymähallituksen jäsenet - liikelaitoksen johtokunnan jäsenet - sairaanhoitopiirin johtaja - johtajaylilääkäri - hallintoylihoitaja - toimialueiden johtajat - liikelaitoksen johtaja - vastuualuejohtajat - sairaanhoidon toimialueen vastuuyksiköiden esimiehet - toimialueylihoitaja - ylihoitajat - talousjohtaja - palvelusuhdepäällikkö / KT-yhdyshenkilö - konsernilakimies - henkilöstöjohtaja Tilivelvollinen vastaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta voimassa olevan lainsäädännön, yhtymävaltuuston päätösten ja sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaisesti. Tilivelvollinen on viime kädessä vastuussa siirretyn päätösvallan perusteella alaistensa tekemistä päätöksistä. Edellä mainitun sijainen on velvollinen tekemistään päätöksistä sijaisuusaikana. 20

21 2.2 Sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Sivu 21 Kuntayhtymän arvoista ja päämääristä johdetaan sitovat toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet viidestä näkökulmasta. Kukin toimialue määrittelee lisäksi tarvittaessa omat tarvittavat esim. toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset lisätavoitteensa em. tavoitteiden pohjalta tarvittaessa vastuualue- /vastuuyksikkötasolle. Tavoitteiden yhteydessä esitetään millä mittareilla niitä mitataan. Nämä esitellään ja käsitellään sairaanhoitopiirin johtoryhmässä erikseen. 1. PALVELUIDEN LAATU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Palvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden lakisääteinen palvelutuotantovelvoite ja potilaiden ja asiakkaiden laatutarpeet 1. Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue: Ensihoitopalveluiden saatavuus mennessä A ja B tehtävät Alueluokka Mediaani (50%) (90%) Ydintaajama 6 min 9 min Muu taajama 8 min 17 min Asuttu maaseutu 15 min 26 min Koskee SatKs:n ensihoidon potilaita C ja D tehtävät Koko maakunta (90%) C tehtävät 30 min D tehtävät 120 min Tavoittamisviiveet lasketaan yksikön saamasta hälytyksestä kohteen tavoittamiseen. Toteutuma raportoidaan osuutena tehtävistä, jotka tavoitetaan asetettujen tavoitteiden puitteissa. A-luokan tehtävä: Korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: Todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta. C-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia. D-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi. 21

22 2. Sairaanhoidollisen toimialueen vastuualueet (ensihoito ja päivystys, konservatiivinen, lasten- ja naistentaudit sekä synnytykset, operatiivinen ja psykiatrinen hoito) Sivu 22 Muistutukset ja valitukset sekä potilasvahingot Lähetteiden käsittely Kiireettömän somaattisen erikoissairaanhoidon ns. hoitotakuupotilaiden hoitotoimenpiteet 3. Sairaanhoidollinen toimialue ja liikelaitos 4. Psykiatrisen hoidon vastuualue 5. Sosiaalipalveluiden toimialue 6. Sairaanhoidon toimialue ja liikelaitos 7. Sairaanhoidollinen toimialue ja sosiaalipalvelujen toimialue Muistutusten ja valitusten sekä potilasvahinkojen lukumäärä vähenee edellisestä vuodesta Erikoisalat käsittelevät lähetteet seitsemän (7) vuorokauden kuluessa (lakisääteinen aikaraja 21 vrk) Toimenpiteet toteutetaan 6 kuukauden kuluessa Potilaiden ns. polikliininen hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Lasten ja nuorten (alle 23 - vuotiaiden) henkilöiden psykiatrian palvelujen ns. hoitotakuu toteutuu 3 kk:n kuluessa Asiakastyytyväisyyskyselyt: Asiakkailla kyllä vastauksien osuus 80 % Asiakkaan läheisten kyselyn tulokset tavoitetasolla 4,0 (skaalaus 1-5) Toimialueella toteutetaan ISO 9001:2008 laatujärjestelmä Sairaanhoidon toimialueella ja liikelaitoksessa on käytössä asiakaspalaute- ja palvelun laatua/asiakastyytyväisyyttä mittaava menettely. Asiakastyytyväisyys 1 5 asteikolla 4,0. Kokemusasiantuntijaverkosto ja asiakasraati ovat mukana palveluiden (mm. asiakaspalvelu, potilashoito, hankesuunnittelu ja opastus) kehittämisessä kuukausittain kuukausittain kuukausittain kuukausittain auditointisuunnitelman mukaisesti

23 Liikelaitos 1. Kuvantamispalvelut järjestetään ja tuotetaan huomioiden potilaiden ja kliinisten yksiköiden tarpeet Poliklinikan päivystyspotilaat Ajanvarauspotilaat Tavoiteaika päivystyksestä tuleville tutkimuksille < 3 tuntia Tutkimukset valmistuvat ennen toivottua tekoaikaa, niissä tutkimuksissa mihin tavoiteaika on merkitty. 1-4 kk, 1 8 kk, Sivu PROSESSIEN SUJUVUUS Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Sairaanhoitopiirin palvelutuotanto on vaikuttavaa ja tuottavaa Operatiivisen ja konservatiivisen hoidon vastuualueiden tuottavuus Kirurgian ja sisätautien erikoisalojen vakioitujen episodien määräindeksi ja vakioidut laskennalliset kustannukset asukasta kohden ovat THL: n vuotuisessa benchmarking selvityksessä paremmat kuin Suomen sairaanhoitopiirien ko. erikoisalojen koko maan indeksi. Päivystyksen läpimenoajat Läpimenoajat lyhenevät edelliseen vuoteen verrattuna NHG benchmarkingin viimeisen saatavilla olevan raportin mukaan Sairaanhoidon kokonaistuottavuus kasvaa Sairaanhoitopiirin sairaanhoidon DRGtuottavuusseuranta DRG-pisteen hinta alenee edellisestä vuodesta

24 3. HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Sivu 24 Tavoitteet Mittarit ja tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Henkilöstön osaamista ja jaksamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Toimialueiden ja liikelaitosten kehityskeskustelut käydään 80 %:sti (vakituinen ja yli 6 kk palveluksessa ollut henkilöstö) Henkilötyövuosien ja työpanoksen tuloksellinen käyttö Sairauspoissaoloja vähennetään erityisesti johtamista kehittämällä Henkilöstön osaamista kehitetään työn vaativuutta vastaavaksi Asiakaspalvelu Toimialueiden henkilötyövuodet ja työpanokset toteutuvat vuonna 2019 edellistä vuotta pienempinä kuitenkin niin, että mahdolliset liikkeenluovutukset otetaan huomioon työpanosta vähentävänä tai lisäävänä tekijänä. Toimialueiden sairauspoissaolopäivien määrä laskee sairauspoissaolopäivinä/henkilötyövuosi mitattuna edelliseen vuoteen verrattuna; erikseen 1-5 päivää ja tätä pidemmät sairauspoissaolot Lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutumista ja siinä tapahtuvia muutoksia seurataan ammattiryhmittäin koulutukseen osallistuneiden määrinä ja koulutuspäivien määrinä sekä osallistujakohtaisesti toteutuneina koulutuspäivien määrinä. Koulutukset luokitellaan ja niihin osallistumista seurataan aihealueittain. Koko henkilökunnalle järjestetään asiakaspalvelukoulutusta PALVELUIDEN UUDISTUMINEN Tavoitteet Mittarit Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Yhtymähallinto: Potilaiden ja asiakkaiden korkeatasoista hoitoa tuetaan tutkimuksella, opetuksella ja kehittämishankkeilla Kehittämishankkeiden hyödyntäminen käytännössä Valmistuneiden projektien käyttöönotto ja hyödyt raportoidaan verrattuna hyväksyttyyn projektisuunnitelmaan

25 5. TALOUS Sivu 25 Tavoitteet Toiminta ja mittarit: Tavoitetaso Mittaus ja mittauskerrat Toiminta on vaikuttavaa ja tuottavaa sekä taloudellista Sairaanhoitopiiri (piiritaso sekä kaikki toimialueet) Käytössä on asetettuja toiminnallisia tavoitteita vastaavat voimavarat Käyttötalouden sitova menomääräraha Määräraha riittää kuukausittain, välitp 1-4 kk välitp 1-8 kk tp Investointitalouden sitova menomääräraha; sairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhteensä Määräraha riittää Sairaanhoitopiirin (ml. liikelaitos) tilikauden tulos Tilikauden tulos on > + 0 Me Taseyksiköt: Sosiaalipalvelut Logistiikka- ja hankintakeskus Tilikauden tulos on > + 0 euroa Nettobudjetoitu yksikkö: Tutkimus- ja kehittäminen Omarahoitusosuus riittää Tilikauden tulos on > + 0 euroa Liikelaitoksen toiminta on laadukasta, tuottavaa ja kannattavaa Kuntayhtymän liikelaitos SataDiag Liikelaitoksen tilikauden tulos on >+ 0 Me Liikelaitoksen investoinnit Määräraha riittää Liikelaitos maksaa kuntayhtymän siihen sijoittamalle peruspääomalle 3 % koron

26 2.3 Talousarvion sitovuustasot Sivu Yhtymähallituksen sitovuustaso yhtymävaltuustoon nähden Sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen vastuulla yhtymävaltuustoon nähden on - sairaanhoitopiirin tilikauden tulos - käyttötalouden menomäärärahojen yhteismäärän riittävyys vähennettynä liikelaitoksen ja taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) menomäärärahoilla. Mukaan otetaan sisäiset ostot liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminnan nettobudjetoidun yksikön osalta otetaan huomioon vain omarahoitusosuus. Mukaan otetaan myös korko- ja rahoituskulut. - investointimäärärahan riittävyys. 2. Toimialueiden ja niiden taseyksiköiden sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden Toimialueen vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - toimialueen käyttötalouden ulkoinen menomääräraha lisättynä ostoilla liikelaitokselta ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköltä. Toimialueiden menomäärärahat eivät sisällä omien taseyksiköidensä menomäärärahaosuutta. Yhtymähallinnon tutkimus- ja kehittämistoiminta on nettobudjetoitu yksikkö. Yksikön sitova menomäärärahaosuus sisältää omarahoitusosuuden (menoista vähennetään ulkopuolelta saatava rahoitus). Yksikön menoja voi/pitää tilikaudella muuttaa talousarviosta poikkeavia ulkoisia tuottoja vastaavasti. Sosiaalipalvelujen ja logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksiköiden vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - taseyksikön tilikauden tulos. 3. Liikelaitoksen johtokunnan vastuulla yhtymähallitukseen nähden on - liikelaitoksen tilikauden tulos - investointimäärärahan riittävyys. Yhtymähallitus päättää taseyksiköiden (sosiaalipalvelut ja logistiikka- ja hankintakeskus) ja liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen tilikauden tuloksen salliessa mahdollisista sopimushyvityksistä ulkoisille sopimusasiakkaille ja sisäisille asiakkaille tilikauden ostojen suhteessa. Taseyksiköiden ja liikelaitoksen tilikauden tulos kirjataan erikseen yksiköiden taseisiin ja se sisältyy koko sairaanhoitopiirin tulokseen ja taseeseen. 26

27 2.4 Konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus vuonna 2019 Sivu 27 Tytäryhteisöt ovat: - Kiinteistö Oy Rauman sairaala - Satakunnan sairaalaparkki Oy - Kiinteistö Oy Uotilantie 5 - Kiinteistö Oy Satakruunu Konsernitavoitteet sairaanhoitopiirin konsernin tytäryhteisöille; - yhtiöiden toiminta ei saa olla tappiollista, eikä perusteettoman voitollista - Kiinteistö Oy Rauman sairaalan toiminnan tavoitteena on, että yhtiö omistaa ja ylläpitää sekä kehittää Rauman aluesairaalan kiinteistöä ja sen arvoa omistajan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhtiö tarjoaa Rauman kaupungille mukaantuloa yhtiön omistajaksi esim. terveyskeskusosan apporttimenettelyllä. - Kiinteistö Oy Satakunnan sairaalaparkin tehtävänä on toteuttaa erityisesti Satakunnan keskussairaalan pysäköintipaikkoja sekä hoitaa sairaanhoitopiirin ja yhtiön välisen palvelusopimuksen perusteella Satakunnan sairaanhoitopiirin käytössä/hallinnassa olevat P-alueet ja määrätä niistä perittävät maksut - Kiinteistö Oy Satakruunun toiminnan tavoitteena on toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion sisältämät, sosiaalipalveluiden toimialueen käyttöön tulevat asumisyksiköt ja muut omistajan tarvitsemat ja hyväksymät toimitilat 2.5 Jäsenkuntien lausunnot ja kuntainfo Sairaanhoitopiirin perussopimuksen 16 :n mukaan: Talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksesta ja vuoden 2019 talousarviosta kokouksessaan , mennessä. Ns. kuntajohtajainfo pidetään Yhtymähallitus esittää suunnitelman ja vuoden 2019 talousarvion yhtymävaltuustolle käsiteltäväksi kokoukseen

28 2.6 Investointisuunnitelma vuosille Sivu Investoinnit vuosina (Me) v v v.2021 v.2022 v v v Laitehankinnat -sairaanhoito 1,50 1,50 1,50 2,00 2,00 2,00 Laitehankinnat -liikelaitos 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 UNA ytimen hankinta 0,80 1,00 SK H-uudisrakennus 0,10 Maakunnallinen apuvälinekeskus 6,8 M 6,80 SK Satasairaala 124,5 M 3,20 20,50 23,30 16,00 16,00 16,00 29,50 1. vaihe 45,0 M. 2. vaihe 79,5 M -ei sisällä laitteita ja ICT SK, osastojen peruskorjaukset, 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 päiväsairaala, B0, B1, A1, A5, M1, M2 ja R0 Pienet peruskorjaukset; sairaanhoito 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Pienet peruskorjaukset; sosiaalipalvelut 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 Rakentaminen yhteensä 15,50 25,90 28,70 21,40 21,40 21,40 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 19,80 30,40 32,20 25,40 25,40 25,40 Rakennuskustannukset RKI 103,6 (2015=100) Yleistä Satakunnan keskussairaalan sairaala-alueesta tehty kehittämissuunnitelma ulottui myös viereiseen ns. Samkin alueeseen. Kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2018 alussa ja hyväksyttiin yhtymähallituksessa jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon erikoissairaanhoidon investointitarpeiden lisäksi myös Sote -uudistuksen investointitarpeiden vaatimat tilavaraukset. Suunnitelmassa tarkistettiin myös alueen logistiikka sekä soveltuminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tulevien rakennusmassojen sijoittelu tapahtuu uuden tarkistetun kehittämissuunnitelman mukaan. Alueen asemakaavan tullaan hakemaan tarvittavat muutokset. Valtiovallan Sote -suunnitelman mukaan rakennusinvestointien toteutusvastuu ja rahoitus siirtyy Maakuntien Tilakeskus Oy:lle alkaen. H- uudisrakennus, apteekkirakennuskokonaisuus H- uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan sairaala-apteekki, obduktio, tekninen keskus sekä vähäinen määrä hallinnollisia toimistotiloja. Rakennuksen laajuus on n-m2 ja m3. Kohteen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy. Maanrakennus- ja perustyöt valmistuivat ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyivät välittömästi maanrakennus- ja perustustöiden valmistuttua. Urakkasopimusten mukaan rakennus on valmis ja rakennuttajalle luovutettu marraskuussa Rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuoden 2019 alkupuoliskon aikana. Sairaala-apteekin puhdastilojen käyttöönottoon on varattava noin puolen vuoden validointi- ja mittausaika. 28

29 Yhtymähallitus on kokouksessaan vahvistanut H- uudisrakennuksen enimmäis-sivkustannuksiksi (alv 0 %). Vuoden 2019 talousarviossa on H- uudisrakennuk- 29 sen puhdastilojen validointiin ja mittauksiin varattu euron määräraha. Maakunnallinen apuvälinekeskus Kevään 2016 kumppanuusneuvotteluissa kaikki kunnat ilmaisivat myönteisen tahtotilan Satakunnan alueelle rakennettavasta apuvälinekeskuksesta, jonka tehtävänä on hallinnoida Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä käytettäviä apuvälineitä ja potilaille lainattavia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä, lukuun ottamatta kuulon-, näön- ja hengityksen apuvälineitä. Suunnitelma maakunnallisesta apuvälinekeskuksesta on valmistunut. Suunnitelmassa on kuvattu nykytila sekä suunniteltu ja kuvattu koko maakunnan kattavan apuvälinekeskuksen toiminta. Satasote selvityksessä apuvälinetoiminnan suunnittelu kuuluu Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -valmisteluryhmän toimeksiantoon. Tätä suunnitelmaa on näin ollen tehty yhteistyössä Satasote valmistelutyöryhmän kanssa. Apuvälinetoiminnan tavoitteeksi on asetettu: oikea apuväline, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealla asiakkaalla, oikein käytettynä ja tehokkaasti toimitettuna. Suunnittelutyöryhmässä koko maakunnan apuvälineiden hankinnan, rekisteröinnin, korjauksen/vastaanottotarkastuksen sekä vaativien apuvälinesovitusten keskittäminen koettiin perustelluksi. Tällä toimintamallilla saadaan aikaiseksi varastotilojen pieneneminen toimipisteissä, sekä tasalaatuiset huolto- ja puhdistuspalvelut koko maakunnan alueella. Apuvälineiden huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että potilaalla on aina käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Uutena toimintana käynnistyvä muiden kuin lääkinnällisen apuvälinetoiminnan apuvälineiden hankinta-, määräaikaishuolto- ja korjaustoiminta sekä siihen liittyvä apuvälineiden puhdistus edellyttää henkilöstöresurssien keskittämistä sekä lisäämistä. Näin saadaan toteutettua myös viranomaismääräykset nykyistä paremmin. Apuvälinehuoltoon ja asiakaspalveluun lisätään uusia henkilöresursseja, jolloin toimiva apuvälineprosessi mahdollistaa asiakkaiden nopeamman, joustavamman ja laadukkaamman palvelun. Apuvälinekeskus tullaan rakentamaan Porin kaupungin Honkaluotoon. Sairaanhoitopiiri on käynyt neuvotteluja tarvittavan tontin vuokraamisesta Porin kaupungilta logistiikkakeskuksen välittömästä läheisyydestä, jotta saadaan hyödynnettyä kaikki synergiaedut logistiikkakeskuksen ja apuvälinekeskuksen kesken. Porin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt vuokrata Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle yritystontin suuruudeltaan m2. Tontin vuokra on ,90 euroa / vuosi. Apuvälinekeskuksesta on laadittu alustavat suunnitelmat ja keskuksen alustava laajuus on br-m2. Sairaanhoitopiirin apuvälinekeskus sijaitsee tällä hetkellä pääosin Satalinnan sairaalan vuokratiloissa. Tilojen vuokrasopimus päättyy Tilat eivät vastaa tämän päivän apuvälinekeskukselle asetettuja toiminnallisia vaatimuksia. Tiloissa on esiintynyt myös sisäilmaongelmia. Sairaanhoitopiiri etsii uusia väliaikaisia vuokratiloja apuvälinekeskukselle siihen asti kun uusi Maakunnallinen apuvälinekeskus on käyttöön otettavissa. Tavoitteena on rakennuttaa uusi apuvälinekeskus siten, että se on käyttöön otettavissa viimeistään vuoden 2019 lopussa. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri rakentaa keskuksen omaan taseeseensa. Alustava kustannusarvio kustannuksista on 6,8 M (alv 0 %). Vapaaehtoinen Satakunnan maakunnan väliaikainen muutoshallinto- elimeltä (VATE) on saatu puoltava lausunto Maakunnallisen apuvälinekeskuksen rakentamisesta. Tällä hetkellä on haussa rakentamiseen tarvittava lupa sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). 29

30 Satasairaala Sivu 30 Hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset sekä tuottavuustavoitteet ovat: 1) 450 ss 350 ss, joista max 100 psykiatriaan; hoito yhä polikliinisempaa ja vaikuttavampaa 2) sairaalan toimintakulut vähenevät min á 10 Me/vuosi, vähintään -200 htv 3) tuottavuus lisääntyy vähintään + 7%/v l. hankkeen toteutuksen myötä investointikulut voidaan kattaa toiminnan tehostamisella, tuottavuudella ja toimintakulusäästöillä n vuodessa. Satasairaalan toiminnallisen suunnittelun tavoitteena on luoda hyvää hoitoa ja palvelua tarjoavalle sairaalalle. Tämä saavutetaan kehittämällä uudenlaisia potilaslähtöisiä toimintaprosesseja ja muuttamalla sairaalan toiminnallista rakennetta entistä enemmän avohoitoa mahdollistavaksi niin, että osastohoitoa tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä vähemmän. Keskeisinä muutoksen mahdollistavina elementteinä on muodostaa suurempia toiminnallisia kokonaisuuksia osastotoiminnasta, avohoitotoiminnasta sisältäen vastaanottotoiminnat ja ns. päiväsairaalatoiminnan ja erilaista ja eriasteista vaativampaa tutkimusta, hoitoa ja valvontaa edellyttävistä toiminnoista. Näin voidaan tehokkaammin ja tuottavammin hyödyntää käytettävissä olevaa tilaa, tutkimus- ja hoitolaitteistoa ja henkilöstöresurssia. Hajallaan sairaalaan eri osissa olevat osastotoiminnot kootaan yhteen toiminnalliseen koko-naisuuteen, mikä mahdollistaa osastokapasiteetin käytön tehokkaammin. Samalla kuitenkin huolehditaan eri potilasryhmien ja erikoisalojen edellyttämästä osaamisesta rakentamalla kokonaisuus joustavista ja muunneltavista moduuleista. Potilasturvallisuuden, hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyn ja potilaiden yksityisyyden suojaamisen näkökulmasta olisi suotavaa, että potilashuoneet olisivat pieniä, mieluiten yhden hengen huoneita. Keskeisiä tulevaisuuden sairaalan toiminnallisia tavoitteita on tutkia ja hoitaa potilaita mahdollisimman paljon niin, että heidän ei tarvitse yöpyä sairaalassa. Vain tämä mahdollistaa osastopaikkojen vähentämisen tavoitellulle 350 osastopaikan tasolle. Päiväkirurginen toiminta lisääntyy edelleen ja koko ajan on kehitetty ja kehitetään toimintamalleja niin, että potilas voi myös joustavasti kotiutua leikkausta seuraavan päivän aamuna tai suoraan leikkaussalin heräämöstä. Nämä uudet toiminnallisuudet edellyttävät uudenlaisia prosesseja, niiden tarvitsemaa osaamista ja prosesseja tukevia ja niitä mahdollistavia tiloja. Erilaisia aikaisemmin osastolta käsin toteutettuja tutkimuksia ja hoitoja tullaan jatkossa järjestämään niin, että potilas voi kotiutua samana päivänä eikä tarvitse lainkaan osastopaikkaa. Myös tällainen päivä-sairaalatyyppinen toiminta edellyttää toimintojen uudenlaista suunnittelua potilaslähtöisinä prosesseina. Sujuvien prosessien lähtökohtaisena edellytyksenä ovat toimintaa tukevat ja tehostavat toimitilat. Vastaanottotoiminnat kootaan osastotoiminnan tavoin eripuolilta sairaalaa suurempiin kokonaisuuksiin, mikä mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön eri erikoisalojen välillä ja tilojen tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan käytön. Digitaalisuutta ja sähköistä asiointia tullaan hyödyntämään hyvin laajassa mitassa tulevaisuudessa niin, että potilaan ei aina tarvitse tulla sairaalaan vastaanotolle. Tämäkin toiminta kuitenkin edellyttää ammattilaisen asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi siihen tarkoitettua ja suunniteltua tilaresurssia. Satakunnan keskussairaala on lukien laajan päivystyksen sairaala ja päivystys entistä enemmän maakunnan alueelta keskittyy keskussairaalan yhteyteen. Sellaiset potilaat, joiden ongelma edellyttää vain lyhyttä käyntiä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla ilman merkittäviä tutkimuksia, muodostavat valtaosan päivystyksen kävijöistä. Tämä potilas-joukko on erittäin suuri ja heidän hoitoprosessinsa toteutuminen sujuvasti ja nopeasti ilman merkittävää odottamista vaatii tällaista toimintaa tukevia tiloja. Toisaalta osa päivystyspotilaista on vakavasti sairaita ja heidän tutkimuksensa, hoitonsa ja seurantansa edellyttää laajalla skaalalla erilaista henkilöstön osaamista, tutkimus- ja laiteresurssia sekä tilaa päivystyksen seurantapaikoista aina vaativimpaan tehohoitoon. Tätä vaativimpien potilaiden seuranta-, valvonta- ja hoitoresurssia uudenlaisessa toiminnassa hyödynnetään yli erikoisalojen. Sitä käytetään, ei pelkästään päivystyspotilaiden, vaan myös muiden vakavasti sairaiden ja sellaisten potilaiden kohdalla, joille tehdään suuria toimenpiteitä, esimerkiksi tehohoitoa vaativia leikkauksia. 30

31 Sivu 31 Uuden sairaalan toiminnassa tavoitellaan siis potilaslähtöisyyttä, turvallista tutkimusta ja hoitoa, sujuvia prosesseja sekä tehokasta henkilöstön, tilan ja tutkimus- ja laiteresurssin hyödyntämistä. Tavoitteiden toteutuminen on luonnollisesti oleellisesti kiinni siitä, että käytettävissä olevat toimitilat mahdollistavat suunnitellun toiminnan toteutumisen. Satasairaalan rakentaminen tapahtuu ainakin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa uudisrakennus psykiatrian osastotoimintaan, sijoittuen todennäköisesti nykyisen vuonna 1970 valmistuneen ja purettavan S-rakennuksen paikalle. Toisessa vaiheessa rakennetaan uudisrakennus jonne sijoittuu mm. monia paljon asiakasvirtoja sisältäviä toimintoja. Uudisrakennus sijoittuu todennäköisesti K-rakennuksen pohjoispuolelle, purettavan teknisen keskuksen paikalle, jatkuen aina ns Samkin alueelle. Satasairaalan toiminnallinen suunnittelu on käynnissä ja suunnittelua ohjaa hankkeeseen nimetty ohjausryhmä. Toiminnallista suunnittelua toteuttavat useat eri pienryhmät joissa useassa on mukana perusterveydenhuollon edustus. Suunnitteluun on kutsuttu mukaan myös Satakunnan kansalaisia, asiakasraatiin. Suunnittelun apuna käytetään eri konsultteja selvittämään mm. nykytilannetta sekä ideoimaan uusia toimintamalleja. Suunnittelu pitää sisällään myös nykyisten sairaalatilojen inventoinnin, niihin jäävien toimintojen tarkastelun sekä tarvittavat purkusuunnitelmat ja tarvittavat nykyisten rakennusosien peruskorjaukset. Hankkeelle on valittu määräaikainen projektin johtaja jonka toimikausi kestää ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Satasairaala -hankkeen arvioitu laajuus on n-m2 ja sen on arvioitu maksavan 124,50 M (alv 0 %). Kustannusarvio ei pidä sisällään 2.vaiheen toimintavarustuskustannusta eikä ICT-kustannuksia. Vuoden 2019 talousarviossa on Satasairaalan suunnitteluun varattu 3,20 M määräraha. Investointisuunnitelmassa vuosille on Satasairaala -hankkeeseen varattu määrärahoja seuraavasti; vuosi ,50 M, vuosi ,30 M, vuosi ,00 M, vuosi ,00 M, vuosi ,00 M ja vuosi ,50M Satasairaala 1.vaihe Mielenterveys- ja päihdepotilaiden pääsyn palvelujen piiriin ja kohtelun niissä on oltava yhdenvertaista kaikkien muiden palvelujenkäyttäjien kanssa; Harjavallan sairaala perustettiin vuonna 1903 ja tähän aikaan vielä oli tyypillistä, että psykiatrisista häiriöistä kärsivät eristettiin muista sairaista, ja sairaalat rakennettiin erilleen muusta terveydenhuollosta. Psykiatrian historia oli sairaalakeskeistä, mutta avohoitoverkostoa on rakennettu kuitenkin jo vuosikymmeniä. On vanhanaikaista ja potilasta leimaavaa hoitaa yhtä potilasryhmää erillään muista. Lainsäädäntö edellyttää; Päivystysasetus on edellyttänyt psykiatrisen päivystyksen toimivan jo vuodesta 2015 lähtien somaattisen päivystyksen yhteydessä. Toisaalta tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri. Nykyjärjestely ei ole päivystysasetuksen mukainen. Mielenterveyspotilaiden somaattisten sairauksien hoitomahdollisuudet paranevat; Mielenterveyshäiriöistä kärsivillä potilailla somaattinen sairastavuus on tavallista. Tuoreen väitöskirjan mukaan (Eskelinen 2017) puolella skitsofreniapotilaista on päivittäin toimintakykyä haittaava ruumiillinen sairaus. Psykiatristen pitkäaikaispotilaiden yleisimmät kuolinsyyt ovat pääasiassa samoja kuin normaaliväestössä, mutta vaara kuolla näihin sairauksiin on edelleen huomattavasti keskimääräistä suurempi. Potilaat eivät saa riittävää somaattista hoitoa, mikä voi osaltaan johtua heidän psyykkisiin sairauksiinsa liittyvistä tekijöistä, mutta myös somaattisen hoidon puutteellisista järjestelyistä ja potilaiden vaivoja psykiatrisoivasta hoitokulttuurista. 31

32 Logistiikka helpottuu; Sivu 32 Nykyisellään potilaita ja tavaraa kuljetetaan Satakunnan keskussairaalan ja Harjavallan sairaalan välillä kymmeniätuhansia kilometrejä vuosittain. Sairaalan uusi sijainti vähentää paitsi ajokilometrejä myös merkittävästi henkilökunnan käyttöä, koska useasti potilasta kuljetettaessa on hoitaja saattajana. Tilat ovat aikansa eläneet; Tiloille asetettavat vaatimukset ovat nyt toisenlaisia kuin yli sata vuotta sitten. Tilojen tulee olla muunneltavia ja toimintaa tukevia. On olemassa näyttöön perustuvaa tietoa siitä, minkälaiset tilat ovat hoidollisia ja turvallisuutta lisääviä. Tätä tietoa tulee hyödyntää. Tahdosta riippumattakin hoidossa olevilla potilailla on oltava ulkoilumahdollisuus. Rekrytointi tehostuu; Nykyaikaiset tilat muun sairaanhoidon yhteydessä helpottavat uusien työntekijöiden rekrytointia. Muualta Suomesta saadut kokemukset osoittavat, että psykiatrian työntekijät ovat kokeneet ammatillisen arvostuksensa nousseen, kun he ovat päässeet muiden ammattilaisten kanssa samaan joukkoon. Psykiatrisen hoidon osastorakennuksen toiminnallinen suunnittelu on valmistunut. Rakennukseen on tarkoitus sijoittaa kaikki Satakunnan alueella tapahtuva osastotoiminta. Toiminnan siirtyessä Harjavallan sairaalan tiloista keskussairaalan yhteyteen, vapautuvat Harjavallan sairaalan tilat muuhun käyttöön. Tämä huomioiden Harjavallan sairaalan kiinteistö on ollut julkisessa myynnissä kesällä 2017 ja neuvottelut myynnistä ovat käynnistyneet. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan kevääseen 2018 mennessä jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2018 ja 2019 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2019 ja 2020 jolloin psykiatrian osastotoiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2021 alussa. Psykiatrian polikliininen toiminta Porin perusturvan alueelta on tarkoitus sijoittaa uuden psykiatrian osastorakennuksen välittömään läheisyyteen/yhteyteen M-rakennuksesta vapautuviin tiloihin Satasairaalan 2.vaiheen valmistumisen jälkeen. Rakennuksen arvioitu laajuus on n-m2 ja kustannukset 45,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Satasairaala 2.vaihe Satasairaalan 2.vaiheen toiminnallinen suunnittelu on käynnissä. Erikoissairaanhoitoon liittyvät asiat on pääosin selvillä, mutta se, miten mm. perusterveydenhuolto tulee ottaa huomioon 2.vaihetta suunniteltaessa, on vielä selvittämättä. Tästä syystä hankkeen laajuus, kustannukset ja aikataulu ovat vielä ainoastaan suuntaa antavia ja perustuvat erikoissairaanhoidon osalta tehtyyn selvitystyöhön, mutta perusterveydenhuollon osalta erilaisten arvioiden yhteenvetoon. Tarveselvitys ja hankesuunnitelma laaditaan vuoden 2018 aikana jonka jälkeen haetaan tarvittava lausunto niin sanotulta vapaaehtoiselta Satakunnan maakunnan väliaikaiselta muutoshallinnolta, sekä rakentamiseen tarvittava poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Laaditun toteutusaikataulun mukaan rakennussuunnittelu toteutetaan vuosina 2019 ja 2020 jolloin urakkakilpailu voidaan käynnistää talvella Laajennuksen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2021 ja 2023 jolloin toiminta voisi käynnistyä uudessa rakennuksessa vuoden 2024 alussa. 32

33 Rakennuksen arvioitu laajuus on n-m2 ja kustannukset 79,50 M ilman toimintavarus- ja Sivu 33 ICT-kustannuksia. Satasairaala 3. vaihe; Vammaisten vaativan kuntoutuksen kuntoutuskeskus Tavoitteena on, että tulevaisuudessa erityishuollon osaamiskeskuksen (Antinkartano) palvelut muodostavat Satakunnan keskussairaalan yhteydessä vaativan hoidon ja kuntoutuksen yksiköt, kehitysvammapoliklinikan sekä erityisosaamisen ylläpitämiseen liittyvät palvelut. Tavoitteena on kehittää yhdessä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja muiden alueen toimijoiden kanssa uudenlainen kuntoutuksen yhteistyömalli, jossa myös vammainen asiakas (kehitysvammainen ja muu aivovammainen) on keskiössä. Uusi toimintatapa yhdistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen muodot. Jotta voidaan puhua vaativista, integroituneista, joustavista ja asiakaslähtöisistä palvelukokonaisuuksista, niin tämä edellyttää toimintojen ja osaamisen keskittämistä. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaan-hoito eivät kumpikaan yksinään kykene aina vastaamaan monisairaiden, monivammaisten ja autismin kirjoon lukeutuvien asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkuudet vaativassa kuntoutuksessa perustuvat vahvaan tila-, henkilöstö- ja osaamisen resurssiin. Erityispalvelujen piiriin ohjautuvien asiakkaiden tilanteeseen liittyy tulevaisuudessa yhä useammin monialaisen osaamisen haasteita. Toiminnan siirtäminen erikoissairaanhoidon läheisyyteen on perusteltua mm. erityishuollon asiakkaiden monenlaisilla terveysongelmilla. Kehitysvammaisten psyykkinen sairastavuus on korkea, n. 40 %. Säännöllisesti lääkkeitä käyttäviä on yli puolet asiakkaista ja yli 70 % tarvitsisi erikoislääkärin konsultaatiota. Tavoitteena onkin eri erikoisalojen (mm. neurologia, psykiatria, lastentaudit, kehitysvammahuolto) suunnitelmallinen, tehokas ja taloudellinen hyödyntäminen yli sektorirajojen, asiakkaan tarpeesta lähtien ja asiakkaan tarpeetonta siirtelyä välttäen. Toimintatavassa toteutetaan myös valtakunnallista tavoitetta vammaisuuden ja kehitysvammaisuuden rajan häivyttämisessä. Vaativan hoidon yksikkö tuottaa ympärivuorokautista hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta sisältäen toiminnallisen kuntoutuksen, lääkäri-, terapia-, apuväline- ja lääkehuollon palvelut sekä tutkimuksen. Sosiaalipalveluissa lääkäripalvelut on ostettu usean vuoden ajan yksityiseltä palvelun tuottajalta koska omaa virkalääkäriä ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta saatu rekrytoitua. Antinkartano on 60 vuotta sitten alun perin rakennettu 350 asukkaan kodiksi. Nykyisin Antinkartanossa on noin 60 asiakasta, joista pitkäaikaisia kehitysvammaisia asukkaita enää 15, jotka tulevat muuttamaan laitoksesta kahden vuoden kuluessa. Tällöin Antinkartano muuttuu kokonaisuudessaan vaativan kuntoutuksen yksiköksi, jossa pääasiassa tuotetaan vaativan, määräaikaisen kuntoutuksen ja tutkimuksen jaksoja. Satakunnassa on noin 1600 kehitysvammaista, joista yli puolet on vuosittain sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen asiakkaina. Lisäksi yhä enemmän on muita erityishuollon asiakkaita. Arvion mukaan noin 20 % asiakkaista tarvitsee erittäin vaativia kuntoutuspalveluja. Antinkartanon kuntoutuspaikkojen tarve tulevaisuudessa on Antinkartanon nykyinen syrjäinen sijainti ja yhä haasteellisempi asiakaskunta aiheuttavat myös turvallisuuteen liittyviä vakavia ongelmia. Julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, koska bussiliikenne supistui elokuussa 2017 oleellisesti. Liikennöinti tapahtuu vain virka-aikana kahdesti päivässä. Vaativien erityispalvelujen osaamiskeskus täydentää ja tukee tulevien sote- keskusten peruspalveluja tuottamalla erityisosaamista vaativat kehitysvammahuollon palvelut ja konsul- 33

34 taatiot alueella. Tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut lähi- ja peruspalveluiden sekä erityispalvelujen kesken. Toiminnan periaatteina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus ja osallisuus sekä erityishuollon asiakkaiden hyvä elämä. Vaativan kuntoutuksen yksikön yhtenä tehtävänä tulevaisuudessa on varmistaa riittävä erityishuollon osaaminen Satakunnassa. Osana erikoissairaanhoitoa vaativalla erityishuollolla on tähän hyvät edellytykset. Toiminnallinen suunnitelman laadinta on aloitettu. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuonna 2021 ja rakennussuunnittelu vuonna 2022 ja rakentaminen toteuttaa vuonna Rakennuksen arvioitu laajuus on n-m2 ja kustannukset noin 7,00 M sisältäen toimintavarustuskustannukset. Osastojen peruskorjaukset Osastojen peruskorjaukset määräytyvät H- uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen vapaaksi jäävien tilojen ja Satasairaalan suunnitelman mukaan vapaaksi jäävien tilojen toiminnallisen muutostarpeen ja teknisen korjaustarpeen mukaan. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus peruskorjata apteekilta vapautuvat tilat B-rakennuksen 0.kerroksesta kokonaissuunnitelman osoittamalle toiminnalle. Muita tulevina vuosina peruskorjattavia kohteita ovat mm, N0, A6, A1, A0, R0, M1 ja M2. Lisäksi kaikkia osastoja koskevaa jäähdytysjärjestelmää laajennetaan. Vuosittain peruskorjauksiin on investointisuunnitelmassa varattu 3,00 M määräraha. Pienet peruskorjaushankkeet Pienet peruskorjaushankkeet koostuvat erilaisista pienistä toiminnallisten muutosten aiheuttamista korjaustarpeista sekä teknisistä muutostarpeista. Hankkeiden koko vaihtelee kymmenestätuhannesta eurosta muutamaan sataan tuhanteen euroon. Vuosittain näihin perus-korjaushankkeisiin varattu määräraha on 2,40 M ja korjaushankkeet sijaitsevat pääosin keskussairaalassa. Tulevaisuudessa pienten peruskorjausten määrärahaa tulee korottaa, koska toiminnallisten muutosten aiheuttamat korjaustarpeet ja teknisten järjestelmien korjaustarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Laitehankinnat Laitehankintoihin varataan vuosittain 3,50-4,00 M määräraha joka jakaantuu SataDiag liikelaitoksen sekä sairaanhoitopiirin toimialueiden kesken. Osa laitehankinnoista suoritetaan leasing-periaatteella. Sivu Investointien rahoitus Investointien rahoitus poistoilla, lainanotolla ja leasing-rahoituksella (SataDiag; PET-laite). Me v v v v v v.2024 v 2025 Kassa 1,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot 9,20 9,20 9,2 10,5 10,9 11,2 11,5 Talousarviolaina 8,80 21,20 23,00 14,90 14,50 14,20 18,00 Rahoitus yhteensä 19,80 30,40 32,20 25,40 25,40 25,40 29,50 34

35 2.7 Toimialueiden toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019 Sivu Sairaanhoidon toimialue Sairaanhoidon toimialue vastaa sairaanhoitopiirin ydintehtävästä potilaiden tutkimisesta ja hoidosta. Tavoitteena on myös vuonna 2019 tutkia ja hoitaa potilaat laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti vähintään hoitotakuun edellyttämissä aikaikkunoissa. Lisäksi selkeänä tavoitteena on selvittää potilaiden kokemus saamastaan hoidosta sairaanhoidon toimialueen palveluissa ja kehittää palvelua niin, että potilaat entistä enemmän kokevat saavansa hyvää ja laadukasta hoitoa. Erittäin tärkeää on lääkärirekrytoinnin lisääminen ja tehostaminen kaikilla vastuualueilla Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Toiminta Ensihoidon palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2019 loppuun. Ensihoitopalvelun tehtäviä on noin vuodessa, mikä on pysynyt melko samana vuodesta Kiireellisiä tehtäviä näistä on noin Resursseissa ja toiminnan tuottajissa ei ole muutoksia aiempaan. Ensihoidon toiminnan arviointiin käytetty järjestelmä muuttui alkaen. Uudessa järjestelmässä tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokituksen mukaisesti potilaiden tavoitettavuutta luokituksen eri alueilla. Kansallisena lakiin kirjattuna tavoitteena on, että samankaltaisille alueille pystytään takaamaan tasapuolinen ensihoitopalvelu. Palvelutavoitteet määritellään aikana, missä tulee tietyn taajamaluokituksen alueella tavoittaa 50% (mediaani) ja 90% potilaista. Nämä aikatavoitteet esitetään minuutteina hätäkeskuksen antamasta hälytyksestä. Aikatavoitteet ovat samat koko TYKS erityisvastuualueella. Suunnitelmissa on, että laaduntarkkailua voidaan tehdä myös muiden menetelmien avulla. Ensihoidon osalta on aloitettu myös benchmarking-toiminta. Ensihoitopalvelun toimintaan kuuluu myös muita tehtäviä, mm. varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, viranomaisyhteistyö ja kansalaisille annettava valistustoiminta. Näitä jatketaan entiseen tapaan. Uutena toimintona tulee hätäkeskukseen Erica-tietojärjestelmä, joka voi aiheuttaa pieniä muutoksia riskinarvioon. Yhteispäivystyksen osalta toiminta jatkuu vuoden 2018 tasolla. Lasten päivystykseen siirtyi vuoden 2018 alusta arviolta noin 8000 käyntiä, mikä vähentää vuosittaista käyntimäärää. Aikuispotilaiden osalta käyntimäärä tullee pysymään suurin piirtein samana kuin v Päivystysosastolla tulee olemaan noin hoitojaksoa vuonna 2018, mikä todennäköisesti pysynee melko samana. Isoja muutoksia näihin ei ole odotettavissa vuoden 2019 aikana. Haasteena päivystyksen osalta on vakituisten lääkärien puute. Tähän pyritään kiinnittämään huomiota rekrytoimalla ja kartoittamalla sopivia lääkäreitä sekä aika ajoin ilmoittamaan avoimista viroista. Toiminnallisilla muutoksilla sekä pienillä rakenteellisilla korjauksilla pyritään päivystyksen työn joustavuutta parantamaan. Päivystyksen toimintaa seurataan benchmarkingin kautta. Talous Kustannuspaineita vastuualueelle tuo toiminnan arvaamattomuus sekä lääkärien rekrytointi. Mikäli uusia lääkäreitä saadaan rekrytoitua, voi tämä aiheuttaa kustannusten nousua aiemmasta. On mahdollista, että joudutaan jatkossakin turvautumaan osin vuokralääkäritoimintaan, mikä on omaa toimintaa kalliimpaa. Ensihoidon kustannukset voivat nousta yleisen palkkatason nousun takia jonkin verran. 35

36 Kehityshankkeet Sivu 36 Maakunnalliseen sote-ratkaisuun valmistaudutaan suunnittelemalla laajaa yhteistyötä kotiin vietävien akuuttipalvelujen synkronoimiseksi koko maakunnan alueella. Kansallinen päivystyksen neuvontanumero, SOTE-toimintojen johtokeskus (sote-tike), ensihoidon kiireettömien D-tehtävien suorittamisen järkeistäminen sekä mahdollinen mobiilitoiminnan ja ensihoidon yhteisyksikkö ovat ensisijaisia ensihoitotoiminnan osalta. Päivystyksen osalta kehitetään triage- toimintaa, hoitajavastaanottoa sekä erikoisalojen välistä yhteistyötä Konservatiivisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Jukka Korpela : Yleistä Konservatiivisen hoidon vastuualueella tavoitteena on tutkia ja hoitaa potilaat laadukkaasti, turvallisesti ja tehokkaasti vähintään hoitotakuun edellyttämässä aikataulussa. Lisäksi potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta vastuualueella seurataan ja tältä pohjalta kehitetään toimintaa siten, että hoito myös koetaan hyvänä ja laadukkaana. Konservatiivisen hoidon vastuualueeseen kuuluvat vastuuyksikköinä sisätautien, keuhkosairauksien, ihotautien, reumatautien, neurologian, palliatiivisen hoidon, syöpäsairauksien sekä fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköt sekä sydänyksikkö (vuodeosasto, sydänvalvonta jaseuranta, poliklinikat ja toimenpidesalit). Sisätautien yksikkö käsittää kaksi vuodeosastoa ja sisätautien poliklinikat. Yksikköön sisältyy myös tähystysyksikön toiminta sekä dialyysiyksiköt. Konservatiivisen vastuualueen toiminnat toteutetaan pääasiassa keskussairaalan tiloissa. Poikkeuksina on ollut Satalinnan tiloissa tapahtuva fysiatrian ja kuntoutuksen sekä apuvälinekeskuksen toiminta sekä Raumalla toimiva reumasairauksien yksikkö. Lisäksi Rauman sairaalan tiloissa toimii sairaanhoitopiirin toinen dialyysiyksikkö ja Raumalla tapahtuu myös vähäisessä määrin sisätautipoliklinikkatoimintaa (endokrinologia ja diabetologia). Tavoitteena on jatkossa vastuualueen toiminnan keskittäminen keskussairaalan nykyisiin ja tuleviin tiloihin rakennushankkeiden niin salliessa (reumayksikkö ja Satalinnan toiminnot). Satalinnan fysiatrian osasto- ja pkl-toimintaa siirtyy vuonna 2018 Diagonialaitoksen tiloihin ja apuvälinentoiminnalle haetaan vaihtoehtoiset tilat keskussairaalan läheisyydestä. Dialyysitoiminnan jatkuminen Raumalla on nykytilanteessa arvioiden toiminnallisesti mielekästä ja dialyysit toteutetaan jatkossakin kahdessa yksikössä. Konservatiivisen hoidon vastuualueella toteutetaan hoitoon liittyen opetustoimintaa. Sisätautiosastoilla toteutetaan ns. minisairaalatoimintaa lääketieteen kandidaateille. Kliinistä opetusta järjestetään monipuolisesti sekä lääketieteen että sairaanhoidon opiskelijoille eri erikoisalojen poliklinikoilla ja osastoilla. Opetuksesta vastaavat professori, kliiniset opettajat, erikoislääkärit sekä hoitohenkilökunta kaikilla osastoilla yhdessä TYKS:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Toimintamuutoksia Päiväsairaala aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa. Päiväsairaalaan keskitetään nykyisin hajautettuna tapahtuvaa polikliinista hoitotoimintaa kuten erilaiset suonensisäisesti annettavat lääkeinfuusiot ja verensiirrot. Osastolle siirtyisivät myös erilaisten toimenpiteiden jälkiseurannat (erilaiset biopsiat). Toiminta tapahtuu 12 paikkaisella osastolla ja arvioitukäyntien määrä on noin käyntiä/vuosi. Päiväsairaala tulee vähentämään lyhytaikaisten vuodeosastopaikkojen tarvetta. 36

37 Palliatiivisen poliklinikan toimintaa tehostetaan henkilöstölisäyksellä siten, että yksikköön Sivu 37 resursoidaan erikoislääkäri sekä sairaanhoitaja nykyisen ylilääkärin viran lisäksi. Palliatiivisen poliklinikan toimintaa kehitetään STM:n ohjeistuksen mukaisesti. Tehokkaasti toimivan päivystysosaston sekä perustettavan päiväsairaalan myötä vuodeosastojen hoitopäivien arvioidaan edelleen vähenevän -2.2% verrattuna vuoden 2018 talousarvioon. Sen sijaan vuodeosastojen hoitojaksot lisääntyisivät 3,4% ja avohoitokäyntien määrien on arvioitu jatkavan vuonna 2019 tavoiteltua kasvuaan +6.4%. Päivystysosaston tehokkaan toiminnan turvaamiseksi jatketaan viikonloppu- ja arkipyhäpäivystystä sisätauteihin erikoistuvien lääkäreiden toimesta. Konservatiivisen hoidon vastuualueella edellytetään laajan päivystyssairaan valmiutta sisätautien lisäksi neurologian ja kardiologian erikoissaloilla. Neurologian päivystyksen tueksi aivoveritulppien välitöntä liuotushoitoa ajatellen käytössä on Telestroke-toiminta (liuotushoito tapahtuu etäyhteyden avulla). Laajan päivystyksen käytännön järjestämisestä sovitaan ERVA-alueella TYKS:n kanssa yhteistyössä. Henkilökunta Erikoistuvien lääkäreiden osalta lääkäritilanne on hyvä ja päivystysvelvoitteista selviäminen on aiempia vuosia helpompaa. Kokeneimmat erikoistuvat lääkärit ovat toimineet myös erikoislääkäreiden työtehtävissä auttaen erikoislääkäripoliklinikoiden selviytymistä hoitotakuiden vaatimissa rajoissa lähetepotilaiden hoidossa. Ongelmana on kuitenkin edelleen erikoislääkärivaje usealla erikoisalalla (kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet, nefrologia, endokrinologia, gastroenterologia, hematologia) joka aiheuttaa tarvetta ostopalveluihin ja lisätyöjärjestelyihin sekä vaikeuttaa erikoistuvien lääkäreiden ohjausta ja koulutusta. TYKS:n kanssa on sovittu järjestelyistä, jotka helpottavat erikoislääkärivajetta. TYKS:ssa on sovittu paikallisella virkaehtosopimuksella tapahtuvasta työstä Satakunnan keskussairaalassa ja toiminta on kahden erikoislääkärin osalta käynnistynyt syöpäyksikössä. Myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä on paikallisesti sovittu eri ammattiryhmiä koskevista ehdoista, joilla lisätyötä voidaan tarvittaessa tehdä työajan ulkopuolella potilashoidon turvaamiseksi henkilöstöresurssipulan aikana. Palliatiivisen hoidon yksikön henkilöstö vahvistuu yhdellä erikoislääkärillä ja sairaanhoitajalla. SISO1 osastolle lisätään kolmas yöhoitaja (1 sairaanhoitaja) osaston kuormittavuuden nousun vuoksi. Konservatiiviselta vastuualueelta siirtyy varahenkilöstöä 12 sairaanhoitajaa ja 4 lähihoitajaa sairaanhoidollisen toimialueen hallintoon. Hengityshalvauspotilaiden hoitoon vaadittavien hoitajien aiempaan vähäisempään määrään vaikuttavaa näiden palveluiden osittainen ulkoistaminen. Talous Talousarviossa 2019 konservatiivisen vastuualueen ulkoiset kulut on arvioitu euroksi, joka on 2.4% enemmän kuin vuoden 2018 talousarvioissa. Muutos selittyy suurelta osin erityistason palveluiden ostoilla, joiden osuus konservatiiviselle vastuualueelle on vuoden 2019 talousarvioon arvioitu aiempaa suuremmaksi. Erityistason ostopalvelut muodostuvat pääosin TYKS:n ja HUS:n kirurgisista toimenpiteistä (neurokirurgia, sydänkirurgia, elinsiirtokirurgia). Suuri osa konservatiiviselle vastuualueelle osoitetuista ostopalvelukuluista syntyy hoitoprosesseista, joissa konservatiivinen vastuualue ei ole osallisena. Tästä syystä vastuualueen vaikuttamismahdollisuudet näihin ovat varsin vähäiset. Noin 10% -15% konservatiivisen vastuualueen erityistason ostopalveluista on seurausta potilaiden hoitopaikan vapaan valinnan käytöstä. 37

38 Laajan päivystyksen ja päivystysosaston toiminnan tehostamiseen on resursoitu Sivu 38 euroa lisää vuodelle Palliatiivisen hoidon vahvistaminen aiheuttaa noin euron henkilöstökulujen lisäyksen. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden määrärahoja on lisätty eurolla. Kustannuksia ovat lisänneet etenkin uniapnean hoitotarvikkeet ja apuvälineet Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Vt. vastuualuejohtaja Mervi Haapsamo : Yleistä Vastuualueen toiminta on ollut vuonna 2018 kolmannen kokonaisen vuoden yhteisessä Lasten ja naisten sairaalassa. Suurin muutos vastuualueella vuonna 2018 on ollut lasten päivystysmuutos. Kaikki päivystysarviota tarvitsevat lapsipotilaat ovat tulleet vuoden alusta E-rakennukseen, kun aiemmin vain erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapsipotilaat on hoidettu täällä. Toiminnan muutoksia Lastentaudit Tämän vuoden alusta alkanut lasten päivystysmuutos vaatii loppuvuodesta tarkkaa arviointia ja toiminnan optimointia tulosten perusteella. Tämän ensimmäisen toimintavuoden perusteella hoitohenkilökunnan vahvistaminen ainakin talven infektiokaudelle 2019 vaikuttaa olevan tarpeellista. Suurimmat toiminnalliset muutokset vuoden 2018 lopussa ja vuonna 2019 tapahtuvat lastenneurologialla. Alkuvuonna 2018 lastenneurologian ylilääkärin virkaan valittu lääkäri ei ottanutkaan virkaa vastaan eikä lastenneurologialla ole tällä hetkellä ylilääkäriä. Virka oli uudelleen auki, mutta yhtään hakemusta ei tullut. Toinen yksikön erikoislääkäreistä jää vuoden virkavapaalle elokuussa 2018, joten ostopalveluiden määrää TYKS:stä joudutaan lisäämään ja potilaita lähettämään enemmän hoitoon yo-sairaaloihin. Lisäksi lastenneurologialle on tarvetta saada lisää psykologipalveluja. Lasten päivystysmuutoksen ja lastenneurologian psykologipalvelujen tarpeen lisääntyminen hoidetaan lisäämällä lastenneurologialla poliklinikka- ja avotoimintaa supistamalla 5-paikkainen viikkoosasto 3-paikkaiseksi ja vapauttamalla näin osastolta henkilökuntaresurssia muualle. Lastenneurologien rekrytointi Satakunnan keskussairaalaan on ollut jo vuosia työlästä. Vuoden 2019 talousarvioon ei ole erikseen varattu palkkarahoja lastenneurologin palkkaan, mutta alan erikoislääkäri palkataan, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Lastenkirurgian osaston ylilääkäri jää syksyllä 2018 ja 2019 ajoittaisille palkattomille opintovapaille. Lastenkirurgian ostopalveluita TYKS:stä jouduttaneen tämän takia lisäämään. Lastenkirurgien rekrytointi Satakunnan keskussairaalaan on ollut jo vuosia työlästä. Vuoden 2019 talousarvioon ei ole erikseen varattu palkkarahoja lastenkirurgin palkkaan, mutta alan erikoislääkäri palkataan, jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Lastentautien päivystyksen alkaminen E-rakennuksessa vaikuttaa nostavan alustavien analyysien perusteella potilasmääriä verrattuna aiempiin vuosiin. Alkuvuoden käyntilukujen perusteella arvio on käyntiä/vuosi. Lastenpäivystykseen on perustettu neljän kuukauden ( ) kokeiluhankkeena PTH-potilaita katsovan lääkärin päivystyspiste, jonka mahdollinen jatkuminen myöhemmin syksyllä ja ensi vuonna voi nostaa vuoden 2019 talousarviossa henkilökunnan palkkamenoja. Toisen päivystyspisteen perustaminen katsottiin perustelluksi kahdesta syystä: 1) akutologipalvelun saaminen K-päivystyksestä ei ole toiminut suunnitellusti 2) lasten päivystyksessä käyntimäärät ovat lisääntyneet. 38

39 Naistentaudit Sivu 39 Merkittävin toiminnanmuutos on gynekologisten sytostaattipotilaiden infuusioiden siirtyminen päiväsairaalaan vuoden 2019 alusta. Muutoksen myötä päiväsairaalaan siirtyy 60% hoitajapanos. Syksyllä 2018 aloitetaan synnytyssalissa synnytystupatoiminta ja synnytysvuodeosastolla Synnytyshotellitoiminta. Toiminnan tarkoituksena on järjestää synnyttäjälle aktiivinen ja liikkumista tukeva synnytysympäristö sekä osastolla rauhallinen, kiireetön ja kodinomainen ympäristö perheenä toimimiseen/olemiseen ilman sairaalatoiminnan rutiineja ja aikatauluja. Toiminta tapahtuu muun työn ohessa eikä vaadi lisäresurssia. Vuoden 2019 alusta Satakunnan keskussairaalaan siirretään teini-ikäiset (13-15-vuotiaat) SERI-potilaat tutkittavaksi TYKS:stä. Näiden sekä tyttö- että poikapotilaiden hoitoon koulutetaan 1 lääkäri lastentaudeilta ja 1 lääkäri naistentaudeilta. Alkusyksyllä 2018 aloitetaan synnytysosastolla synnytyskokemuksen mittaus. Kokemuksen arviointi tapahtuu VAS-asteikolla. Hälytysrajan rikkoutuessa potilaaseen otetaan yhteys ja hänelle tarjotaan mahdollisuutta keskusteluun. Toiminta tapahtuu muun työn ohessa eikä vaadi lisäresurssia. Vauvamyönteisyys (VAMY) -ohjelma päättyy ensi vuonna. Ohjelman avulla synnytysyksikkö tavoittelee WHO:n myöntämää sertifikaattia alkuvuodesta Synnytysten määrä on edelleen laskussa. Synnytyssalista aamuvuorosta on jo vähennetty yksi kätilö, jonka työpanos on ohjattu muualle. Lisäksi, synnytyssalissa työskentelevää henkilökuntaa ohjataan enenevästi työnkiertoon Laso2:lle sekä naistentautien ja äitiyspoliklinikalle, missä toimintaa pyritään lisäämään esim. siirtämällä sinne pieniä toimenpiteitä päiväkirurgisesta yksiköstä. Lisäksi synnytyskokemuskyselyn asiakkaat ohjataan ensisijaisesti synnytyssalissa työskentelevien kätilöiden vetämiin keskusteluihin. Henkilökunta Lastenneurologialla ja lastenkirurgialla on lääkärivaje. Muuten vastuuyksikön lääkäritilanne on hyvä eikä siihen ole odotettavissa merkittäviä muutoksia ensi vuonna. Lasten päivystystoiminnan alkamisen takia lastentaudeille perustettiin tämän vuoden alusta kaksi uutta hoitajan virkaa. Lisäksi hoitopuolen varahenkilöstöä vahvistettiin kahdella vakanssilla tarkoituksena helpottaa äkillisten poistumien paikkaamista. Vastuualueella on panostettu viime vuosina hoitajien ja sihteereiden työnkiertoon ja toimintaa jatketaan ja jopa laajennetaan tulevaisuudessa. Työnkierto on lisännyt hoitajien ja sihteereiden osaamista sekä mahdollistanut osaavan ammattilaisten liikkumisen eri yksiköiden välillä E- rakennuksessa. Erityistyöntekijöiden kohdalla tilanne on tyydyttävä. Ongelmana on lasten puheterapiapalveluiden ja riittävien psykologipalveluiden turvaaminen. Lasten pahoinpitelytutkimus-työryhmän toiminta ja SERI-teinien siirtyminen tukittavaksi Satakunnan keskussairaalaan vaatii enemmän sihteerityövoimaa johtuen työmäärän lisääntymisestä ja uudesta asetuksesta, joka on annettu tänä vuonna arkaluontoisten asiakirjojen käsittelystä ja arkistoinnista. Talous Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuosina 2018 ja 2019 lisäävät henkilöstön palkkamenoja ensi vuonna yhteensä noin 3%. Vastuualueen budjetin vuodelle 2019 pystyimme kuitenkin laatimaan niin, että ulkoiset kulut nousevat vain 1,1%. Tämän saavuttamiseksi hillitsemme palkkamenoja eläköitymisten kautta sekä lisäämällä lääkäreiden aktiivivapaita (= palkattomat vapaapäivät). Nämä vähennykset pys- 39

40 tytään tekemään toiminnan kärsimättä. Lisäksi aikaisempien tilinpäätösten perusteella vaikuttaisi siltä, että aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa kulut ovat alemmat vuonna Sivu Palveluiden ostokulut todennäköisesti vuonna 2019 nousevat johtuen lastenneurologian lääkärivajeesta. Sairaalan IT-palveluiden tuottajan 2M-IT:n kustannukset Lasten ja naistentautien vastuualueella nousevat ensi vuonna 6,7% verrattuna vuoteen Operatiivisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Sari Sjövall : Yleistä Operatiivisen vastuualueen tehtävänä on turvata lakisääteinen päivystyksellinen, kiireellinen ja kiireetön operatiivinen hoito vähintään hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Operatiiviseen hoitoon kuuluu oleellisesti kaikilla erikoisaloilla päivystys, polikliininen toiminta, leikkaustoiminta ja vuodeosastotoiminta. Leikkaustoimintaa toteutetaan polikliinisesti, päiväkirurgiana PÄIKI- yksikössä, päiväkirurgisesti K- leikkausyksikössä joustavan heräämökotiutuksen kautta (23h ja Herko) ja ns. raskaana kirurgiana, johon kuuluu vuodeosastohoito ja tarpeen mukaan myös tehostettu valvonta tai tehohoito kriittisesti sairaille potilaille. Teho- ja tehovalvontaosastolla hoidetaan myös muiden vastuualueen potilaita. Operatiivisia vuodeosastoja on kolme, joista KIRO 1 hoitaa lähinnä urologiaa, korva- nenäja kurkkutautien potilaita, silmäpotilaita ja leukakirurgisia potilaita. KIRO 2 hoitaa ortopediaa, traumatologiaa ja käsikirurgiaa ja KIRO 3 lähinnä gastrokirurgiaa, mutta myös plastiikka- ja thorax- ja verisuoni-kirurgisia potilaita. Kaikilla osastoilla hoidetaan tarpeen mukaan ja ruuhkatilanteissa kaikkien erikoisalojen potilaita. Päivystysosastolla hoidetaan operatiivisia päivystyspotilaita, joiden arvioidaan kotiutuvan n. 2 vuorokauden kuluessa. Toiminnan muutokset Kirurgiassa toteutettiin jo vuonna 2017 suuret osastomuutokset, kun päivystysosasto valmistui. Tällöin vuodeosastopaikat vähenivät seitsemällä. Rauman anestesiaa vaativan kirurgian siirtyminen sairaanhoitopiirille vuoden 2018 alussa aiheutti uusia muutoksia vuodeosastoille. Toiminnan vakiinnuttua pystytään nyt vuodepaikat suhteuttamaan toiminnan volyymiin paremmin. Pienin kirurginen vuodeosasto KIRO1 voidaan sulkea viikonloppuisin, mikä säästää henkilöstökuluissa. Muita sulkuja toteutetaan toiminnan mukaan. Päiväsairaalaan siirtyy vuoden alussa aiemmin vuodeosastolla hoidettuja seurantaa tarvitsevia kirurgisia toimenpidepotilaita. Leikkausyksiköt luopuvat aiemmasta alkuviikkopainotteisuusperiaatteesta ja leikkausyksiköt toimivat täydellä kapasiteetilla joka arkipäivä paitsi perjantaisin on yhden K- salin supistus. Potilaiden joustavaa kotiutusta laajennetaan tarvittaessa lauantaiaamuun. Sähköinen esitietojärjestelmä otetaan käyttöön 2018 syksystä alkaen pilottina päiväkirurgiassa ja kirurgian poliklinikalla. Uutta vakinaista kirurgian professoria ei ole vielä saatu nimettyä, mutta asia toteutuu viimeistään vuoden 2019 aikana. Kirurgian erikoislääkäritilanne ei ole edelleenkään täysin riittävä ajatellen laajaa päivystystoimintaa, ja joudumme käyttämään apuna ulkopuolisia kirurgikonsultteja sekä tarpeen mukaan myös kliinistä lisätyötä. Uusi korvaylilääkäri ja silmäylilääkäri on saatu rekrytoitua vuoden 2018 aikana. Erikoislääkäritilanne on hiukan parantunut anestesiologiassa ja tehohoidossa, gastrokirurgiassa, korvataudeilla ja silmätaudeilla. Silmätaudeilla saatiin hoitotakuu hallintaan vuoden 2018 aikana uusilla toimintatavoilla. Silmätaudeilla jatketaan palvelusetelin käyttöä edelleen valikoiduille polikliinisille potilaille ja organisoidaan uusia hoitajapoliklinikoita. 40

41 Korva-nenä ja kurkkutaudeilla toteutetaan polikliinisen toimenpidehuoneen remontointi. Aiempaa enemmän tehdään paikallispuudutustoimenpiteitä poliklinikan tiloissa leikkausosaston sijaan. Hammaskirurgian toimintaan ei ole tulossa suurempia muutoksia. Hammaslääkäriresurssia on jonkin verran lisätty toiminnan lisäännyttyä. Kaikilla erikoisaloilla ja yksiköissä pyritään saamaan hoitotakuujonot lyhenemään, jolloin on mahdollista antaa potilaalle toimenpideaika heti leikkauspäätöstä tehtäessä. Tämä toteutuu jo nyt verisuonikirurgiassa. Prosesseja hiotaan siihen suuntaan, että turhat käynnit jäävät potilailta pois ja asiakas saadaan lähes kerralla kuntoon. Henkilöstö Vuonna 2019 toivomme saavamme kirurgian virat täyteen. Tätä varten on varattu lisämäärärahaa. Muutamia hoitohenkilökunnan virkoja on myös budjetoitu lisää leikkaus- ja vuodeosastotoimintaan, kun Raumalta siirtyi meille enemmän henkilökuntaa kuin oli varattu määrärahaa vuonna Mitään varsinaista uutta toimintatapaa ei oteta käyttöön, mutta pyritään vahvistamaan kaikkia erikoisaloja ja saada rekrytoitua vakinaista työvoimaa ostopalveluiden sijaan. Sijaispalveluyksikköön ja päiväsairaalaan siirtyy sovittu hoitohenkilökunta. Talous Vuoden 2019 budjettiin tulee vain pientä lisäystä (2,6 %) voimaan astuvien palkankorotusten, henkilökuntaresurssin, potilasvahinkovakuutusmaksujen ja tarvikekulujen kattamiseksi. Sote ja valinnanvapaus voivat muuttaa tuottojen kertymistä, kun potilaiden käyttäytymistä hoitopaikkaa valitessa ei pystytä vielä tarkemmin ennustamaan. Keskittämisasetuksen edellyttämiä neuvotteluja jatketaan edelleen, ja joitakin isoja toimenpidekokonaisuuksia voi vielä siirtyä jatkossa yliopistosairaalaan. Erityistason ostopalveluiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. Laiteinvestointeja toteutetaan vastuualueella entiseen tapaan ja pieniä remontteja toteutetaan määrärahojen puitteissa. Sivu Psykiatrisen hoidon vastuualue Vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu : Yleistä Psykiatristen palvelujen tarve Satakunnassa lisääntyi vuonna Sekä lasten-, nuorisoettä aikuispsykiatrialla avohoidon lähetemäärät kasvoivat. Suurinta kasvu oli nuorisopsykiatrialla, missä lähetteitä tuli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös osastokuormitukset olivat korkeat ja jotkut osastot olivat ylipaikkatilanteessa käytännössä koko vuoden. Sairaalan käyttö on ollut suurta huolimatta siitä, että on tarjottu päivystysluonteisia, intensiivisiä ja monimuotoisia avohoitopalveluja. Erikoistuvia lääkäreitä on saatu rekrytoitua. Edelleen erikoislääkäreitä on aivan liian vähän etenkin lastenpsykiatrialla ja aikuispsykiatrialla. 41

42 Toiminnalliset muutokset Sivu 42 Psykiatrian vastuualueella on jo vuosien ajan selkiytetty työnjakoa perustason kanssa. Kuntouttavat työ- ja päivätoiminnat on siirretty kuntien toiminnaksi. Edelleen pyritään jäsentämään hoitoketjuja, niin että potilaan hoito on saumatonta tuottajatahosta riippumatta. Työn alla on masennuksen hoitoketju. Masennus on kansantauti, jonka laadukkaalla hoidolla paitsi minimoidaan sairauden aiheuttamaa kärsimystä, mutta voidaan saada aikaan myös yhteiskunnan kannalta merkittäviä tuloksia, jos kyetään vaikuttamaan sairauslomiin ja ennenaikaisiin eläkkeelle jäämiseen. Yleissairaalapsykiatrian osasto on toiminut pari vuotta viikko-osastona. Viikko-osastokäytäntö on toiminut huonosti. Potilaita on jouduttu siirtämään viikonlopuiksi Harjavallan sairaalan ennestään ylipaikkaisille osastoille. Tämä on haitannut hoitojen toteutusta. Lisäksi sulut aiheuttavat osaston vajaakäyttöä, kun loppuviikosta uusia potilaita ei ole ollut mielekästä sisäänkirjoittaa, kun hoitoprosessi katkeaa heti alkumetreillä. Osasto palautetaan 24/7 osastoksi, mikä vaatii lisää hoitajaresurssia. Harjavallan sairaalan akuuttiosastoilla hoidetaan vaikeasti oireilevia potilaita. Osastolla on sattunut väkivaltatilanteita. Myös sairaalan ulkoalueella on ollut ulkopuolisen aiheuttamaa häirintää. Sairaalaan voidaan hälyttää vartija, jonka tulo paikalle kestää oman aikansa. Sairaalan turvallisuuden kokonaistilanteen kannalta on sovittu, että viikonloppuöihin tulee varahenkilöstöön yhden hoitajan lisäresurssi, toinen tulee vahvistamaan ylikuormitettua nuorisopsykiatrian osastoa. Kokemus on osoittanut, että hoitajan ammattitaitoa vaikeasti oireilevan psykiatrisen potilaan kohtaamisessa tarvitaan usein kipeämmin kuin vartijan. Harjavallan sairaalan alueella toimivaa työ- ja toiminnallisten terapioiden yksikköä kehitetään edelleen. Yksikkö tarjoaa näyttöön perustuvia hoitoja. Palveluvalikkoa monipuolistetaan taideterapeutin palveluilla. Palvelua tarjotaan osastopotilaille, mutta mahdollisuuksien mukaan myös avohoidon potilaille. Yksikkö tekee yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Päihdeosaamista vahvistetaan. Vaativat kaksoisdiagnoosipotilaat näkyvät sekä osastojen arjessa että avohoidossa korostetusti. Nuorisopsykiatrialle perustetaan yksi erikoislääkärin virka lisää. Lääkärivahvistuksella pyritään varmistamaan hoitotakuun mukainen toiminta. Lync-ohjelmaa hyödynnetään enenevästi eri toimipisteiden välillä, mikä vähentää matkustamista ja mahdollistaa joustavasti esimerkiksi lääkäreiden konsultaatiot. Kustannussäästöjä tuo myös leasingautojen käyttöönotto. Henkilökunta Psykiatrian vastuualueella on läpiviety suuret muutokset, kun sairaansijamäärää on supistettu merkittävästi nopealla tempolla. Muutos näkyy sekä sairaalassa että avohoidossa. Henkilökunta on varsin kuormittunutta ja näkyvissä on turvattomuuden kokemuksia. Ajankohtaisesti potilaiden aggressiivisuus ja väkivaltainen käyttäytyminen vaativat erityistä huomioonottamista. Tämä on yksi jatkuva koulutuksen painopiste- ja kehittämisalueista. On varmistettava riittävä henkilöstöresurssi ja paras mahdollinen osaaminen, mikä vaatii eri ammattiryhmien jatkuvaa kouluttautumista ja työnohjausta. Psykiatrian vastuualueen henkilöstöstä 25 osallistuu integratiivisen psykoterapian koulutukseen. Muita koulutussuunnitelmaan sisältyviä laajempia koulutuksia ovat interpersoonallisen psykoterapian ja käyttäytymisen aktivaation koulutukset. 42

43 Talous Sivu 43 Psykiatrian vastuualueen tavoitteena on tarjota satakuntalaisille korkealaatuista psykiatrista erikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti. Riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilökunta on sen ehto Sosiaalipalvelujen toimialue Sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola : Asumispalvelut Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma sekä kehitysvammaisten asumisen valtakunnallisen suunnitelman (KE- HAS) jatko-ohjelma tulevat ohjaamaan kehitysvammaisten asumisen järjestämistä sekä siihen liittyvää kehittämistä ja eri toimijatahojen välistä yhteistyötä Satakunnassa. Tavoitteena on tuottaa asuntoja sekä pitkäaikaisesta laitoshoidosta että lapsuudenkodeistaan muuttaville aikuisille kehitysvammaisille. Asumispalvelut tuotetaan valtakunnallisesti hyväksytyn yksilöllisen tuen laatukriteerien mukaisesti. Huhtikuussa 2016 päivitetyn kehitysvammaisten asumistarvekartoituksen perusteella 384 satakuntalaisella kehitysvammaisella on asumisen tarve 1-5 vuoden aikajanalla. Vuonna 2009 vastaava luku oli 184 ja vuonna 2012 luku oli 208. Asumisen tarve kasvaa siis kaiken aikaa voimakkaasti. Alueellisesti tarpeet ovat Porin yta (150), Pyhäjärviseutu (70) Keski- Satakunta (65), Rauma (52) ja Posa (47). Merikarvian asumisyksikkö (8-paikkainen pienryhmäkoti ja 10 rivitalo-asuntoa) on saanut ARA -avustusvarauksen. Rakentaminen alkaa vuoden vaihteessa ja yksiköt otetaan käyttöön arvion mukaan vuoden 2020 alussa. Vuoden 2018 aikana valmistellaan ARA -hakemus Eurajoelle rakennettavasta 8- paikkaisesta pienryhmäkodista ja 10 rivitaloasunnosta. Porin kaupungin vammaispalvelujen kanssa on alustavasti keskusteltu asumisyksikkötarpeista ja tätä keskustelua jatketaan. Yhtenä asumispalveluiden keskeisenä painopistealueena ja tavoitteena on edelleen tukiasumisen kehittäminen sekä määrällisesti että laadullisesti sekä tukiasumisen järjestäminen myös ilman diagnoosia oleville asiakkaille. Ulvilan Kamu-tuvan päiväaikaista toimintaa kehitetään. Toimintaa suunnataan pääsääntöisesti peruskoulunsa lopettaville nuorille aikuisille. Toiminnan sisältö on itsenäistymiseen suuntaavaa sekä arjentaitojen hallinnan opettelua. Perhehoitoon rekrytoidaan uusia perhehoitajia sekä tilapäisen että pitkäaikaisen perhehoidon tarpeisiin. Laitoskuntoutus Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa on 14 kehitysvammaista pitkäaikaisasukasta (KE- HAS), joista 11:lle etsitään edelleen heille sopivaa asumisratkaisua, jotta KEHAS - hankkeen tavoitteet pitkäaikaisen laitosasumisen lopettamisesta toteutuisivat Satakunnassa. Laitoskuntoutuksessa on 12 pitkäaikaisessa kuntoutuksessa, 16 lyhytaikaisessa kuntoutuksessa ja 15 aikuisiällä vammautunutta. Yhteensä Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa on 57 asiakasta ( ). Lapsiasiakkaita kuntoutujista on 15, joista pitkäaikaisia on viisi (5). 43

44 Sivu 44 Valtakunnallisena tavoitteena on, että pitkäaikainen asuminen laitoksissa lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä kuitenkin siten, ettei pakkosiirtoja tehdä huomioiden ihmisten ikä ja elämäntilanne. Satakunnassa tähän tavoitteeseen ollaan pääsemässä. Vuonna 2019 AK koostuu neljästä palveluyksiköstä (Kataja, Kielo, Helmiina ja Mänty) sekä TOIKU:sta (toiminnallinen kuntoutus) ja toimintakeskuksesta. Sairaanhoidollisen yksikön (Helmiina) toiminta muutetaan kuntoutusyksiköksi. Vuosien aikana pitkäaikaisasukkaiden määrä vähenee edelleen noin 10 asukkaalla. Keskeisenä tavoitteena on edelleen estää uudet pitkäaikaissijoitukset ja vastaavasti kehittää ja lisätä tutkimus- ja kuntoutustoimintaa. Aikuisiällä vammautuneiden yksikön (Mänty) toiminnan siirtäminen avohuollon tehostetuksi palveluasumisen yksiköksi on ollut vireillä jo vuodesta Yhteistyötä asiassa tehdään edelleen mm. Porin YH -asuntojen kanssa. Kuntoutuspaikkoja arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 45 riippuen edellä mainittujen suunnitelmien toteutumisesta (KEHAS ja Mänty). Kuntoutuspaikkojen määrään vaikuttaa palvelujen kysyntä. Laitoskuntoutus keskittyy vaativaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen kuntoutukseen ja tutkimustoimintaan sekä akuuttitarpeeseen ja kriisivalmiuteen vastaamiseen. Yhteistyötä SHP:n lastenneurologian ja psykiatrian kanssa tiivistetään entisestään mm. nepsy-työryhmän toiminnalla. Lainsäädäntö (Vammaispalvelulaki, Asiakas- ja potilaslaki) uudistuessaan v edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä laaja-alaista osaamista. Vuonna 2019 edelleen kiinnitetään erityistä huomiota itsemääräämisen tukemiseen sekä asiakkaiden haastavaan käyttäytymiseen ja sen hallintaan. Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalveluihin sisältyvät erityisosaamiskeskuksen palvelut sekä sosiaaliasiamiestoiminta. Erityisosaamiskeskus on kehitysvamma-alan osaamiskeskus, joka tuottaa vaativan erityistason asiantuntijapalveluita. Asiakaskunta on viime vuosina laajentunut jonkin verran myös ei-kehitysvammaisiin asiakkaisiin. Kuntien uudet palvelutarpeet liittyvät mm. erityisen tuen tarpeessa olevien, psyykkisesti oireilevien asiakkaiden palveluihin sekä neuropsykiatrian ja autismin kirjon asiakkaiden kuntoutukseen. Selkeä tarve on lisätä menetelmällisen ohjauksen tukea liittyen asiakkaiden haastavaan käytökseen. Tavoitteena on liikkuvan asiantuntijatyön lisääminen lähipalveluna eri toimintaympäristöihin, esim. haastavaan käyttäytymiseen ja kommunikaatioon liittyen sekä itsemääräämisoikeuteen liittyvissä asioissa mm. erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä. Myös sairaanhoitopiirin sisäisen yhteistyön mahdollisuuksia eri toimialueiden kanssa selvitetään ja hyödynnetään entistä aktiivisemmin. Erityisosaamiskeskuksen työntekijöiden osaamista vahvistetaan tulevina vuosina neuropsykologisen ja -psykiatrisen osaamisen suuntaan sekä vaativaan perhetyöhön ja kommunikaatio-osaamiseen. Tietopuolisen koulutuksen lisäksi tavoitteena on lisätä myös omaa tiedontuotantoa tutkimus- ja koulutustoiminnan kautta. Asiantuntijapalveluiden suoritteiden kokonaismäärän arvioidaan pysyvän lähes ennallaan mutta näistä poliklinikkamuotoisten moniammatillisten vastaanottojen määrän arvioidaan vähenevän. Sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisen osalta saattaa tulla muutostarpeita riippuen valtakunnallisista kyseisen toiminnan linjauksista. Suoritteet Laitoskuntoutuksen käyttöpäivien arvioidaan lisääntyvän n. 15 %. Asumisen painopiste siirtyy yhä enemmän vaativampaan asumiseen. Ryhmäkotien ja tuetun asumisen suoritteet 44

45 vähenevät n. 6 %. Päivähoito lisääntyy huomattavasti (194 %). Tuettu asuminen arvioidaan lisääntyvän 1,6 %. Sivu 45 Perhehoito on arvioitu lisääntyvän n. 12 % ja Kamu-tupatoiminnan n. 20 %. Asiantuntijapalveluiden suoritteet lisääntyvät n. 15 %. Työ- ja päivätoiminnan suoritteet arvioidaan pysyvän vuoden 2018 tasolla (+3,3 %). Yhteensä suoritteet lisääntyvät 2,5 %. Laatu ja kehittäminen Sosiaalipalvelujen toimialueen ISO 9001:2015 standardiin perustuvan laadunhallintajärjestelmän sisäinen ja ulkoinen auditointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Laatutavoitteet vuodelle 2019 laaditaan ja raportoidaan erikseen. Uusien mittareiden käyttöönotto (lasten RAI ja ICF). Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja kehitetään sekä hankitaan suorina tuote- sekä palveluhankintoina tavoitteena asiakaspalvelun ja asiakasturvallisuuden parantaminen. Kehittämisen painopisteitä ovat mm. näyttöön perustuva toiminta, johtaminen ja osaaminen. Osaamisen hallintaa kehitetään tehtyjen osaamiskartoitusten tulosten perusteella, erillisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Satasoten suunnitteluun osallistuminen. Henkilöstö Viiden (5) työntekijän varahenkilöstöä täydennetään viidellä (5) uudella varahenkilöllä. Järjestely tuottaa säästöjä henkilöstömenoihin ja vakauttaa erityisesti kuntoutuskeskuksen toimintaa. Henkilöstön koulutuksen keskeisenä painopisteenä on johtaminen, itsemääräämisoikeus, lainsäädännöstä johtuvat muutokset, kuntoutus sekä perhe- ja verkostotyö (tarkentuu vuoden 2018 aikana; vrt. laatutavoitteet v. 2019). Henkilöstön hyvinvoinnissa keskeisesti huomioitavaa on hoidollisesti ja/tai ohjauksellisesti ns. haastavien asukkaiden/asiakkaiden hoito ja kuntoutus sekä väkivaltatilanteiden hallinta. Henkilöstön rekrytointiin haastattelutilanteissa osallistuu myös asiakasedustaja Huoltokeskus Huollon johtaja Tapio Kallio : Yleistä Satakunnan sairaanhoitopiirin huoltokeskukseen kuuluvat vastuualueina huoltokeskuksen hallinto, hankinta- ja logistiikkakeskus taseyksikkönä, ruokapalvelukeskus, tekninen keskus ja siivouskeskus. Huoltokeskuksen tehtävänä on tuottaa asiakkaiden tarvitsemat huoltokeskuksen toimialaan kuuluvat palvelut. Huoltokeskuksen tehtäviin sisältyvät myös kuntayhtymän kiinteistövarallisuuden kunnosta ja sen arvon säilymisestä huolehtiminen sekä tarpeettoman omaisuuden realisointi. Huoltokeskus osallistuu Satakunnan maakunnan Sote valmisteluun. Lisäksi huoltokeskuksella on edustus Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimintaa valmistelevassa projektiryhmässä. Huoltokeskuksen hallinto Huoltokeskuksen hallinnon tehtäviin sisältyy rakennuttajatehtävien hoitaminen. Satakunnan keskussairaalan uusi H-rakennus valmistuu marraskuussa 2018 ja rakennuksen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 alusta alkaen vaiheittain. Rakennuttajaorganisaatio vastaa rakennuksen käyttöönotosta, henkilökunnan kouluttamisesta uuden rakennuksen käyttöön sekä rakennuksen varustamisesta. Satasairaalan suunnittelu jatkuu kokonaisuutena ottaen huomioon myös Satakunnan maakunnan Sote valmistelun edellyttämät tarpeet. Satasairaalan rakentaminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoi- 45

46 tus rakentaa tilat psykiatrian toiminnalle siten, että Harjavallan sairaalan tiloista sekä useista Porin kaupungin alueella sijaitsevista vuokratiloista voidaan luopua vuonna Psyki- Sivu 46 atrian rakennuksen poikkeuslupahakemus STM:ään jätetään keväällä 2019 ja rakennussuunnittelun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2019 puolella, jolloin rakentaminen voisi käynnistyä vuonna Uusi apuvälinekeskus on tarkoitus rakentaa logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen palvelemaan koko Satasote-aluetta siten, että toiminta uusissa tiloissa voi käynnistyä vuoden 2019 aikana. Tarpeettomista kiinteistöistä, rakennuksista ja osuuksista kiinteistöyhtiöissä pyritään pääsemään eroon. Valmistellaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuuden sekä kiinteistöteknisen henkilökunnan siirtämistä Maakuntien Tilakeskus Oy:lle Valmistelussa pyritään varmistamaan häiriötön toiminta siirtymähetkestä eteenpäin Logistiikka- ja hankintakeskus Logistiikkapalveluissa ja hankintapalveluissa jatketaan ohjelmistorobotiikan kehittämistä ja sille etsitään uusia hyödyntämismuotoja ostolaskujen tarkastuksen lisäksi. AXtoiminnanohjausjärjestelmän pieniä kehityshankkeita on jaksotettu vuodelle 2019 ja tavoitteena on mm. automatisoida ostotilausten tekoa tavarantoimittajille. Kuljetuspalveluissa jatketaan Attune-kuljetustenhallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä liittymä Apuvälinekeskuksen Effector-järjestelmään sekä Apteekin ja laboratorion Marelajärjestelmään. Uuden Apuvälinekeskuksen ja sairaala-apteekin toiminnan alkaessa myös kuljetuslinjoja järjestellään uudelleen toiminnan tehostamiseksi. Kuljetusrobotiikan mahdollisuuksien kartoittamista jatketaan Satakunnan keskussairaalassa. Ruokapalvelukeskus Ruokapalvelukeskus sopeuttaa Poriin siirtynyttä Harjavallan ruokatuotantoa olemassa olevaan palvelukokonaisuuteen ja tekee tarvittavia toiminnallisia uudelleen järjestelyjä suhteessa edelleen muuttuviin asiakasryhmiin. Ruokatuotantotoimintaa kehitetään edelleen hyödyntämällä paremmin laitteiden ohjelmointi- ja tietoteknisiä järjestelmiä. Vuoden 2019 aikana Henkilöstöravintolan astiahuoltoosastoa uudistetaan paremmin vastaamaan nykytilan tarpeita. Mukana olo Satasoten selvityksissä jatkuu. Teknisen keskus Teknisen keskuksen toiminta kohdistuu olemassa olevien rakennusten, järjestelmien ja laitteiden huoltoon ja ylläpitoon. Maakuntavalmistelu Satasoten muihin tukipalveluihin kuuluvan lääkintälaitetekniikan osalta jatkuu. Teknisen keskuksen henkilökunta tulee aikanaan siirtymään Maakuntien Tilakeskus Oy:n palvelukseen paitsi lääkintälaitetekniikka, joka tulee jäämään maakuntaan. Siivouskeskus Selvitetään sote/vate suunnittelun yhteydessä siivouskeskuksen tulevaisuuden toimintamalli. Laitoshuollon tehtäväkuvia kartoitetaan koko sairaanhoitopiirissä ja siivoustyönmitoituksia tarkistetaan ja toteutetaan yksiköiden toimintamuutosten mukaisesti. Tarkoitus on yhdistää joitakin yleisten tilojen alueita osastoihin/poliklinikoihin. Näin saadaan toimintaa tehostettua ja asiakkaita paremmin palveltua heidän tarpeidensa mukaisesti. Yksittäisiä oppisopimusopiskelijoita otetaan määräaikaiseen oppisopimuspohjaiseen työsuhteeseen tarpeen mukaisesti sekä oman henkilöstön oppisopimuspohjaista täydennyskoulutusta jatketaan. Näin taataan koulutetun henkilöstön riittävyys. 46

47 Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Lännen Tekstiilihuolto Oy:n välinen tekstiilipalvelusopimus päättyy Tekstiilipalvelujen kilpailutus suoritetaan vuoden 2018 Sivu 47 aikana siten, että uusi sopimus voidaan solmia alkavaksi Näin saadaan myös uudistettua potilasvaatteet sekä muita tekstiileitä. Kilpailutus toteutetaan yhteistyössä Porin kaupungin ja Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa Yhtymähallinnon toimialue Sairaanhoitopiirin johtaja Ermo Haavisto : Yhtymähallinnon toimialueen/vastuualueen tehtävänä vuonna 2019 on: Sovittaa yhteen sairaanhoitopiirin toiminnat jäsenkuntien, niiden terveyskeskusten ja sosiaalitoimen sekä oman erityisvastuualeen sairaanhoitopiirien ja yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Samoin tehtävänä on koordinoida sairaanhoitopiirin eri toimialueiden ja liikelaitosten sekä konserniyhtiöiden toimintaa. Keskeisinä tehtävinä ja tavoitteina vuodelle 2019 on - varmistaa vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2019 talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: mittareina talouden ja toiminnan tunnusluvut - osallistua aktiivisesti Satakunnan maakunta- ja sotevalmisteluun sen mukaisesti, mitä valtakunnalliset linjaukset ja lainsäädäntö edellyttävät ja mahdollistavat: mittarina valmisteluun osallistuvien henkilöiden työpanos - toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Tyksin erva-alueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta: mittarina järjestämissopimuksessa kirjattujen yo-sairaalaan keskitettävien toimintojen toteutuminen - turvata ja tukea sairaanhoitopiirin henkilöstön rekrytointia ja saatavuutta: mittareina virkojen/toimien täyttöaste ja avoinna olleisiin virkoihin/toimiin olleiden hakijoiden määrä/avoinna ollut virka/toimi - kehittää asiakaspalvelua ja palvelukulttuuria: mittarina asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset - toteuttaa sairaanhoitopiirin viestintää ja maineenhallintaa: mittareina asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ja valinnanvapaus ja vetovoimatutkimuksen tulokset 47

48 Sivu 48 Tietohallinto vuoden 2019 talousarviossa Yhteenveto Tietopalvelut Medbit/2M-IT, työasemaveloitus Medbit/2M-IT, sopimusperusteiset 2014 tot 2015 tot 2016 tot 2017 tot 2018 ta 2019 ta (1000 (1000 (1000 (1000 (1000 (1000 euroina) euroina) euroina euroina euroina) euroina) Muut Effica, oman työn osuus/efficapalvelu Yhteensä M-IT:n osuus on +4,7 % verrattuna talousarvioon Työasemamaksut (euroa) 2018 ta 2019 ta muutos % Sairaanhoito 242,00 239,50 1,0 % Muut 140,00 140,00 0,0 % Yhtymähallituksen päätöksen / 23 mukaisesti sairaanhoitopiiri on merkinnyt UNA Oy:n osakkeita sekä sitoutunut UNA- ytimen yhteiskilpailutukseen. UNA- ydin on kansallinen potilastietojärjestelmiin liittyvä integraatio- ja tiedonhallintaratkaisu. Vuoden 2019 investointiosaan on varattu 0,8 M määräraha UNA- ytimen hankintaan. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden määrärahat ja rahoitus - kokonaiskustannukset (brutto): euroa - ulkopuolinen rahoitus: euroa - omarahoitusosuus (netto): euroa - hankkeiden kustannusarviot ja ulkopuolinen rahoitus päivitetään tilikauden aikana rahoituspäätöksen mukaan omarahoitusosuuden puitteissa 48

49 Vuoden 2019 alustavat tutkimus- ja kehittämishankkeet Sivu 49 VUOSI 2019 Käyttötalous Kustannukset yht. BRUTTO Ulkopuol rahoitus Kuntien rahoitus = NETTO Vuosi 2017 BRUTTO Vuosi 2017 NETTO B TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA YHTEENSÄ B01 SHP:n sisäinen hoitotyön kehittämistoiminta / hyh Hankehallinnointi (sis. Kehittämisylihoitaja) Näyttöön perustuva toiminta (perushoidon laatu, unihanke, kipubundle, JBI yhteistyö) Asiakaspalvelu ja palvelukulttuuri Työnjaon ja osaamisen kehittäminen (urakehitys, Advisory Board yhteistyö) Opiskelijaohjaus (simulaatio, moniammatillinen ohjaus) Opinnäytetyöt Hoitotieteen opinnot (osallistumaksut laskutetaan 0 0 opiskelijoilta) B02 SATSHP tai maakunnalliset hankkeet / jyl Pienet / lyhytkestoiset hankkeet Leanista käytäntöön-hanke Satakunto Toimintamallien kehittäminen Hallinnointi (sis. Hanketoiminnan päällikkö) B03 Sairaanhoitopiirien tai maakuntien väliset hankkeet / jyl B04 Sata-Lipake Maakuntauudistuksen sote- ja muut yhteistyöhankkeet (omarahoitusosuudet) Lääke- ja terveystieteellinen tutkimus: valtion tutkimusrahoitus/ jyl B06 Muu tieteellinen tutkimus (100 % rah.) /jyl B13 Valtion tutkimusrahoitus 2019/ jyl B Tieteellisen tutkimuksen rahoitus/ jyl

50 2.7.5 Liikelaitos SataDiag Sivu 50 Liikelaitoksen johtaja Harri Hagman Toimintasuunnitelma Liikelaitostasoinen yhteenveto talous- ja toimintasuunnittelun premisseistä, keskeisistä tavoitteista sekä toimenpiteistä. Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiagiin kuuluvat lääkehuolto, kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot, kuvantaminen, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (KFI), patologia, kliininen neurofysiologia (KNF), infektioyksikkö sekä välinehuolto. Toiminnan ja talouden suunnitelma laadittiin maalis-toukokuun aikana. Palvelutarpeet ja - tasot kartoitettiin asiakaskuulemisissa sairaanhoidon toimialueen johdon sekä Porin perusturvan johdon kanssa. Neuvotteluiden sekä asiantuntijakuulemisten pohjalta palvelukysynnän ja -volyymien arvioidaan kasvavan (toteumaan 2017 nähden) kaikilla palvelualueilla alueesta riippuen 1,3 3,5 %. Minkään palvelun osalta ei esitetty supis-tamistarpeita. Edellisvuosien tapaan liikelaitoksen toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus laadittiin bottom-up periaatteella, jossa vastuualuejohdolle asetettiin merkittävät vastuut ja velvoitteet em. ehdotusten laadinnassa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena toimintaa kehittävien hankkeiden määrittelyssä oli niiden vaikuttavuus toisaalta asiakaspalveluun sekä toisaalta tulevaan maakunta- ja sote-uudistukseen. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa ( tilanteen mukaan ja nykymuotoisella liikelaitoksen toiminnallisuudella ja organisaatiolla ilman alueellisia integraatioita) ulkoisten kulujen kasvu on 2,0 M, joka on +3,7 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Suurin ulkoisia kuluja kasvattava yksittäinen tekijä johtuu henkilöstökuluista (1,0 M ), joka sisältää KVTES:in mukaiset palkantarkistukset, henkilöstömitoituksen tarkistamisen sekä henkilöstösivukulut. Toiseksi suurin yksittäinen ulkoisia kuluja kasvattava tekijä (0,6 M ) ovat apteekkivalmisteiden ostot sekä uutena hankintakohteena PET/CT -tutkimuksissa tarvittavat radiolääkkeet. Alueellinen laajentuminen saatetaan lopulliseen muotoonsa vuoden 2018, kuitenkin viimeistään toimintavuoden 2019 kuluessa. Satakunnan maakunta- ja sote-uudistus tukee vahvasti tämän tavoitteen toteutumista. Mikäli vielä integroimattomat toiminnallisuudet (maakunnan kuvantamis-, laboratorio- ja välinehuoltopisteiden osalta) otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa, ulkoisten kulujen kasvu on 3,2 M, joka on +6,0 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Tässä tarkastelussa eli talousarviovaihtoehdossa on otettu huomioon vain integraatiosta aiheutuvat henkilöstömäärän ja sitä kautta henkilöstökulujen kasvu. Palveluhinnoittelu vuodelle 2019 tehdään edelleen volyymiennusteiden ja kulubudjetin mukaisesti aiheuttamisperiaatetta noudattaen siten, että ylijäämää kertyy mahdollisimman vähän. SataDiagin liikelaitosolomuoto päättyy näillä näkymin Sairaanhoidollisten palveluiden strategia ja organisaatio Satakunnan maakunnassa tulevat määräytymään pitkälle Satakunnan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluryhmien lopputulemana 2018 loppuun mennessä. SataDiag liikelaitoksen asiantuntijoita on nimetty työskentelemään näissä aktiivisesti. Liikelaitos ei valmistelutyön kuluessa lähde aktiivisesti etsimään tai kehittämään omaa strategiaansa nykymuotoisessa organisaatiossaan. Aktiivinen yhteistyö operatiivisessa toiminnassa sekä tarvittavat alihankintaverkostot palvelevat edelleen liikelaitoksen tuotantotaloudellisia tarpeita. Merkittävät infrastruktuuriin liittyvät kehitystehtävät kohdentuvat apteekki- ja obduktiotoimintaan, kun uusi H-rakennus otetaan käyttöön alkuvuonna, mutta lääkevalmistustilojen 50

51 osalta vasta kesäkaudella Lääkevalmistuksen siirto ja aloittaminen uusissa tiloissa tulee olemaan vaativa tehtävä, johon varaudutaan myös vaihtoehtoissuunnitelmin. Toiminnan ja tuottavuuden jatkuvaa parantamista sekä turhan karsimista jatketaan keväällä 2015 aloitettuja LEAN -hankkeita toteuttamalla. Hankkeisiin osallistuu koko henkilöstö lisäkoulutusta LEAN -työvälineiden käyttöön tarjotaan edelleen tarveharkinnan mukaan ja etenkin 16 henkilöstä koostuvalle muutosagenttien ryhmälle. Henkilökunnan osaamisen varmistamiseksi liikelaitos suhtautuu myönteisesti kulloiseenkin lisä- tai täydennyskoulutustarpeeseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Sivu 51 51

52 Sivu Tuloslaskelmaosa Satakunnan sairaanhoitopiiri sisältää liikelaitos SataDiagin Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos % Tuotot Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,0 Toimintatuotot yhteensä, ulkoiset ,3 Kulut Palkat ,1 Henkilösivukulut ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Palvelujen ostot ,5 Tuet ja avustukset ,3 Muut kulut ,8 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,8 Toimintakate ,9 Rahoitustuotot ja -kulut ,2 Rahoitustuotot ,5 Rahoituskulut ,6 Vuosikate ,3 Suunnitelman mukaiset poistot ,3 Satunnaiset kulut 0 Tilikauden tulos

53 2.8.1 Palvelumaksut Sivu 53 KOKO PIIRI Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus ,5 Erityisvelvoitemaksut ,4 josta ensihoidon palvelutasopäätös ,7 josta muut ,9 Erityistason ostopalvelut ,5 Ulkopuoliset ostopalvelut ,0 Jäsenkunnat yhteensä ,5 Täyskustannusmaksut ,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) ,0 Palvelumaksut yhteensä ,5 Sisältää erikoissairaanhoidon, yleislääketieteen päivystyksen ja sosiaalipalvelut SAIRAANHOITO Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Myyntituotoista palvelumaksujen erittely % Jäsenkunnat Palveluhinnaston mukainen laskutus ,4 Erityisvelvoitemaksut ,4 josta ensihoidon palvelutasopäätös ,7 josta muut ,9 Sairaanhoidon ostopalvelut ,1 josta erityistason ostopalvelut ,5 josta ulkopuoliset ostopalvelut ,0 Jäsenkunnat yhteensä ,4 Täyskustannusmaksut ,0 Muut (ulko-, sopimuskunnat, valtio, muut) ,4 Palvelumaksut yhteensä ,6 pl. yleislääketieteen päivystys (2,2 Me) ja sosiaalipalvelut (21,3 Me) 53

54 2.9 Käyttötalousosa Sivu Sairaanhoidon toimialue Kulut Palkat ,4 Henkilösivukulut ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Palvelujen ostot ,7 Tuet ja avustukset ,1 Muut kulut ,0 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,4 54

55 Suoritteet Oma tuotanto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Ensihoito ja päivitys % Hoitopäivät ,3 Hoitojaksot ,4 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito ,4 Yleislääketieteen päivystys Lääkärikäynnit ,9 Hoitajakäynnit ,5 Puhelinkonsultaatiot ,0 Pkl-käynnit yht ,7 Päivystyskäynnit yhteensä ,4 Sivu 55 Konservatiivinen Hoitopäivät ,4 Hoitojaksot ,7 Pkl-käynnit ,9 Toimenpidekäynnit ,0 Naiset ja lapset Hoitopäivät ,1 Hoitojaksot ,6 Pkl-käynnit ,1 Operatiivinen Hoitopäivät ,9 Hoitojaksot ,9 Pkl-käynnit ,7 Päiväkirurgia ,3 Psykiatria Hoitopäivät ,2 Hoitojaksot ,0 Pkl-käynnit ,2 Päivätoimintakäynnit ,0 Päiväosastopäivät ,0 Kuntoutuskotipäivät ,0 Yhteensä Hoitopäivät ,6 Hoitojaksot ,1 Pkl-käynnit ,5 Päivätoimintakäynnit ,0 Päiväosastopäivät ,0 Kuntoutuskotipäivät ,0 55

56 Ensihoidon ja päivystyksen vastuualue Sivu 56 Kulut Palkat ,8 Henkilösivukulut ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Palvelujen ostot ,8 Tuet ja avustukset Muut kulut ,7 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,1 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto % Hoitopäivät ,3 Hoitojaksot ,4 Pkl-käynnit, erikoissairaanhoito ,4 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Yleislääketieteen päivystys % Lääkärikäynnit ,9 Hoitajakäynnit ,5 Puhelinkonsultaatiot ,0 Pkl-käynnit yht ,7 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon (palkat sivukuluineen) Yleinen palkankorotus henkilöstölle Yhden lääkäri vähennys Yhden sh lisäys päivystysosastolle (siirto Konservatiiviselta va Viisi sh varahenkilöstöön Lisäys sh sijaismäärärahoihin Potilasvahinkovakuutuksen nousu Tietohallintokustannusten nousu Erityistilanteisiin varautumiseen tarvikemääräraha Ambulanssiyksikön valmiuskorvausten korotus Sivukulu-% muutos (26,14-> 25,2) Avohoitomaksujen lisäys Vuodeosastotoiminnan maksujen vähennys Erityisosuuksien lisäys

57 Konservatiivisen hoidon vastuualue Sivu 57 Kulut Palkat ,0 Henkilösivukulut ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Palvelujen ostot ,0 Tuet ja avustukset ,1 Muut kulut ,2 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,2 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto % Hoitopäivät ,4 Hoitojaksot ,7 Pkl-käynnit ,9 Toimenpidekäynnit ,0 57

58 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Sivu 58 Henkilöstökulut: Varahenkilöstön siirto D1003 (12 sh, 4 lh) Varahenkilöstö erilliskorvaukset UUSI erikoislääkäri Palliatiivinen hoito UUSI sh Palliatiivinen hoito UUSI 1 sh osasto Operatiiviselta siirtyy 30% toimistosihteerin työstä (Kons.hallinto) Fysiatrian osh siirtyy sh.hallintoon Fysiatrian os perush. >> sh, muutos Päiväsairaala, Naistentaudeilta 0,6 sh Päiväsairaala, kirurgialta 0,4 sh Lääkäreitten erilliskorvaukset Sydänyksikkö ylil 50% vähennys Sh erilliskorvaukset Muu henkilöstön erilliskorvaukset Lääkäripalkkojen nousu (sopimuskorotukset) Sh+muu henkilöstö (sopimuskorotukset) HH-potilaat 5 hoitajien vähennys (pot.kuolema) Hh-potilaat hoitajien (9 lh) vähennys (siirto ostopalveluihin) Hh-potilaan 2 lh 50% työaika Varhemaksu Sivukulut ed. 25,2% Sivukulujen muutos (26,14 >>25,2) Aineet ja tarvikkeet Apuvälinekeskus Lääkin.kuntoutuksen apuvälineet Keuhko-osasto lääk kunt.apuvälineet (uniapnea) Keuhko-osasto huoltotarvik. (uniapnea) Hh-potilaat hoitotarvikkeet Palvelujen ostot Erityistason ostopalvelut ( >> Ulkopuoliset ostopalvelut Tieto- ja hallintopalvelut Hengityshalv.potilaat, ostopalvelut >> Palliatiivinen hoito lisäys (siirto K7001) Apuvälinekeskuksen huoltopalv ostot/patjat Apuvälinekeskus laitevuokrat Potilaskuljetukset Reumataudit, hoitopalvelujen ostot Neurologian pkl, ulkop.tutkimukset Tähystystoiminta, laiteiden huoltosopimukset Varahenkilöstö koulutus Avustukset Hengityshalvauspotilaat lisäys Muut toimintakulut Dialyysi, kotihemodialyysin laitevuokrat Apuvälinekeskus, laitevuokran vähennys

59 Lasten- ja naistentautien sekä synnytysten vastuualue Sivu 59 Kulut Palkat ,0 Henkilösivukulut ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Palvelujen ostot ,8 Tuet ja avustukset Muut kulut ,3 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,0 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto % Hoitopäivät ,1 Hoitojaksot ,6 Pkl-käynnit ,1 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Asiakasmaksujen lasku (Hallituksen päätös: terveyskeskuspäivystyksen tasoiset käynnit maksuttomia) Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Ylilääkärin palkka (lastentaudit) maksettu aiemmin vastuualueen hallinnosta Akutologi (lastentaudit) päivystyksen lisäys Lääkäreiden erilliskorvaukset (lastentaudit) päivystyksen lisäys Lääkäriresurssin vähennys (lastenneurologia) Ulkopuoliset palkkiot (lastenneurologia) Lääkäreiden sopimuskorotus Sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan sopimuskorotus Siirtynyt varahenkilöstö Siirtyneen varahenkilöstön erilliskorvaukset % sairaanhoitaja siirtynyt päiväsairaalaan Psykologi Sairaanhoitajien erilliskorvausten vähennys (naistentaudit ja synnytykset) Sivukulut edellisiin (25,2%) Varhemaksu ( > ) Sivukulun muutos (26,14% -> 25,2%) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Hoitotarvikkeet (lastentaudit) tarve tasaantunut diabeteksen hoidossa Palvelujen ostot Ostopalvelulääkärit (lastenkirurgia) Ulkopuoliset ostopalvelut ( > ) Erityistason ostopalvelut ( > ) Medbitin kustannukset ( > ) sähköiset palvelut, lääkitys, esitiedot, vuosijulkaisu Potilasvahinkovakuutus ( > ) Kulut yhteensä

60 Operatiivisen hoidon vastuualue Sivu 60 Kulut Palkat ,6 Henkilösivukulut ,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Palvelujen ostot ,5 Tuet ja avustukset Muut kulut ,9 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,6 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto % Hoitopäivät ,9 Hoitojaksot ,9 Pkl-käynnit ,7 Päiväkirurgia ,3 60

61 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Sivu 61 Maksutuotot Henkilöstökulut Lääkäreiden palkat (Kirurgia) 0,5 urologi Lääkäreiden palkat (Silmätaudit) silmätautien uudelleen organisointi Lääkäreiden sopimuskorotus Sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan sopimuskorotus Varahenkilöstön siirtyminen sijaispalveluyksikköön Varahenkilöstön erilliskorvaukset Sihteerin palkasta 30% siirretty konservatiiviselle vastuualueelle ,4 sairaanhoitajaa siiretty päiväsairaalaan sairaanhoitajan palkka (Leikkaus ja anestesia) Raumalta siirtynyt henkilöstö Sairaanhoitajien erilliskorvaukset (Leikkaus ja anestesia) ,5 lääkintavahtimestarin palkka (Leikkaus ja anestesia) Raumalta siirtynyt henkilöstö Sihteerin palkka (Päiväkirurgia) Raumalta siirtynyt henkilöstö Sairaanhoitajan palkka (Leikkaushoitokeskus) Raumalta siirtynyt henkilöstö Sihteerin palkka (Leikkaushoitokeskus) Raumalta siirtynyt henkilöstö sairaanhoitajan palkka (Kirurgia) Raumalta siirtynyt henkilöstö sairaanhoitajien sijaiset (Kirurgia) Viikonloppusulkujen muutokset Sairaanhoitajien sijaiset (Silmätaudit) lisääntyneet sairaanhoitajakäynnit Sivukulut edellisiin (25,2%) Sivukulu-% muutos (26,14-> 25,2) Varhemaksu ( > ) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Hoitotarvikkeet (Leikkaus ja anestesia) Huoltotarvikkeet (Kirurgia) Kuulokojeet ja huoltotarvikkeet Palvelujen ostot Palvelusetelit (Silmätaudit) käyttö suunniteltua vähäisempää Tyksin laskuttamat opettajien palkat (Lääkärikoulutus) Potilasvahinkovakuutus Tutkimus- ja hoitopalvelut (HaSuLe) hammaskiskot ja implantit Tietopalvelut ( > ) Erityistason ostopalvelut ( > ) Ulkopuoliset ostopalvelut ( > ) Muut kulut Koneiden ja laitteiden vuokrat (Kirurgia) kahviautomaatti poliklinikalle Koneiden ja laitteiden vuokrat (Leikkaus ja anestesia) Kulut yhteensä

62 Psykiatrisen hoidon vastuualue Sivu 62 Kulut Palkat ,9 Henkilösivukulut ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Palvelujen ostot ,5 Tuet ja avustukset Muut kulut ,3 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,8 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos Oma tuotanto % Hoitopäivät ,2 Hoitojaksot ,0 Pkl-käynnit ,2 Päivätoimintakäynnit Päiväosastopäivät ,0 Kuntoutuskotipäivät ,0 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon: Henkilöstökulut Palkkojen korotukset (sh+muut) Palkkojen korotukset (lääkärit) Vähennetty aikuispsykiatrian ylilääkärin palkkavaraus Vähennetty nuorten erikoislääkärin palkkavaraus lääkärikoulutus kustannuspaika Nuorisopsykiatria, uusi erikoislääkäri P5208 uusi sairaanhoitajan vakanssi uutta varahenkilöä Sh sijaismääräraha lisäys Erilliskorvausten lasku Sivukulujen lasku (varhe >114400) Aineet tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Toimisto, pankki ja as. tunt palvelut, lisäys Tieto ja hallintopalvelut lisäys Matkustus ja kuljetuspalvelut Majoitus ja ravitsemuspalvelut Huoltopalvelujen ostot, vähennys Erityistason ostopalvelut, lisäys Ulkopuoliset ostopalvelut, lisäys Muut toimintakulut Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing autot) Saatavien poistot lasku Yhteensä

63 2.9.2 Sosiaalipalvelujen toimialue Sivu 63 Kulut Palkat ,8 Henkilösivukulut ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Palvelujen ostot ,9 Tuet ja avustukset ,5 Muut kulut ,8 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,6 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos % Palvelukodit (Laitoshoito- ja kuntoutus) ,6 Ryhmäkodit (Asumispalvelut) ,6 Tuettu asuminen ,6 Perhehoito ,4 Kamu-Tupa , ,2 Asiantuntijapalvelujen suoritteet ,5 Työ- ja päivätoiminta ,3 Yhteensä ,3 63

64 Merkittävimmät muutokset vrt v2018 talousarvioon Sivu 64 Henkilöstökulut Palkkojen korotukset Lääkärien palkan siirto ostopalvelut kohtaan, vähennys palkassa hoitajan toimi, puuttunut 2018 (Naskali) uusi ohjaajan toimi (Kajastus) x kouluttaja (Antinkartanon toimintakeskus) ohjaaja lisäys (Kielo) xhoitaja (Kielo) x uusi varahenkilö x uusi hoitaja (Aukusti) Hoitaja, puuttunut 2018 (Helmiina) Määräaikaisuuksien päättymiset (Helmiina ja Tekunkorpi) Erilliskorvauksien lisäys Sijaismäärärahojen lisäys Henkilösivukulut Aineet tarvikkeet ja tavarat, vähennys Palvelujen ostot Ostopalvelulääkärit, lisäys Toimisto, pankki ja as. tunt. Palvelut, vähennys Työnohjaus sisäiseksi Sos ja terv palv ostot, lisäys Matkustus ja majoitus, lisäys Perhehoidon palkkioiden lisäys Tietohallintopalv. Lasku Huoltopalvelujen ostot, vähennys Muut toimintakulut Perhehoidon kulukorvaukset uusi leasing auto (S1800) Vuokrien lasku Avustukset Muutokset yhteensä

65 2.9.3 Huoltokeskus Sivu 65 Kulut Palkat ,3 Henkilösivukulut ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Palvelujen ostot ,0 Tuet ja avustukset Muut kulut ,9 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,9 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Palkat työehtosopimuksen mukainen palkan nousu sivukulujen nousu Tuotot Logistiikka ja hankintakeskuksen taseyksikkö (ulkoisen myynnin kasvu: diabetes Ruokapalvelukeskus, kahvio Mintun myynti Tekninen keskus, lääkintälaitetekniikan palvelut Siivouskeskus, tuet ja avustukset aineet, tarvikkeet ja tavarat toimistotarvikkeet hoitotarvikkeet kuvantamis- ja laboratoriotarvikkeet elintarvikkeet huoltotarvikkeet lämmitys, sähkö ja vesi (+ H-rakennus, - Hs keittiön loppuminen) kalusto palveluiden osto Tieto ja hallintapalvelut (2M-It , M ) Ruokapalvelukeskus, Diakonialaitoksen ruoka- ja kahvituspalvelut Tekninen keskus autoklaavit ja dekojen korjaukset Siivouskeskus, Itäpuisto ja Diakonialaitos siivous Logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksikkö, ei ulkopuolisia kulutustavara Logistiikka- ja hankintakeskuksen taseyksikkö, M2301 osuus ERVA-alueen muut toimintakulut vuokrat Logistiikka- ja hankintakeskus (kuljetus: autotalli ja toimistotilat) vuokrat Tekninen keskus: konekirjoituskeskus, Diakonialaitos, Apuvälinekeskus (puolen vuoden vuokra), vähennystä Satalinnasta luopumisen johdosta 442 koneiden ja laitteiden vuokra, Logistiikka- ja hankintakeskus verot ja veroluonteiset maksut, H-rakennus , mutta muualta vähenn Huoltokeskuksen toimialue tuotot yhteensä Huoltokeskuksen toimialue kulut yhteensä

66 2.9.4 Yhtymähallinto Sivu 66 Kulut Palkat ,7 Henkilösivukulut ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Palvelujen ostot ,8 Tuet ja avustukset ,0 Muut kulut ,2 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,2 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Keskustoimisto Henkilöstökulut sopimusten mukaiset palkkojen korotukset sivukulut sivukulun muutos vrt. TA suunnittelija arkistosihteeri varhemaksut osa-aikaisuuksia Aineet, tarvikkeet ja tavarat toimistotarvikkeet Palvelujen ostot asiakastyytyväisyys, työvire yms huoltopalvelut Muut toimintakulut kansallinen arkistopalvelu (lisäystä) vuokrat Yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminta Toimintakulut Huom! nettobudjetoitu yksikkö omarahoitusosuus euroa ( ta 2018: euroa) Henkilöstö- ja laskentapalvelut Henkilöstökulut sopimusten mukaiset palkkojen korotukset sivukulut sivukulun muutos vrt. TA palkkasihteeri osa-aikaisuuksia Palvelujen ostot tietohallinto KuntaPro:n palvelut Yhteensä Kaikki yhteensä

67 2.9.5 Liikelaitos SataDiag Sivu 67 Kulut Palkat ,6 Henkilösivukulut ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Palvelujen ostot ,0 Tuet ja avustukset Muut kulut ,1 Toimintakulut yhteensä, ulkoiset ,7 Suoritteet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Muutos % KLF ,7 LABORATORIO ,7 KEMIA ,4 MIKROBIOLOGIA ,4 KNF ,0 KUVANTAMINEN ,6 PATOLOGIA ,8 67

68 Merkittävimmät muutokset vrt 2018 talousarvioon Ulk. kulut, Sivu 68 TA Palkat ja palkkiot Palkantarkistukset (KVTES) Henkilöstömitoituksen tarkastaminen, isoimmat muutokset Välinehuolto, Leikkaustoiminnan siirto Raumalta sekä poistumien Kl kemia, 4,5 laboratoriohoitajaa, KSTHKY integraatio 6/ Kuvantaminen, 1 erikoislääkäri KNF, 1 varahenkilön lisäys, (tod. muutos 0,25 hoitajan palkka) Kuvantaminen, 1,5 rtg-hoitajan lisäys, PET-TT KFI, 1 laboratoriohoitajan lisäys (Petu:n tutkimukset ja PET-TT) Kl kemia, 1 varahenkilön lisäys Raumalle Lääkehuolto, 0,5 osastofarmaseutin lisäys Kuvantaminen, 0,5 rtg-hoitajan lisäys (sonograferi) Muut muutokset palkoissa ja palkkioissa Henkilösivukulut Aineet tarvikkeet ja tavarat Lääkehuolto, Apteekkivalmisteiden ostot (TA2018 alibudjetoitu) KFI, Radiolääkkeet PET/TT Kuvantamis- laboratoriotarvikkeet, huoltotarvikkeet + muu materiaali Palvelujen ostot Tieto- ja hallintopalvelut Kuvantaminen, TeleQ, KERP, Radu Lääkehuolto, Webmarelan päivitys Muut muutokset tieto- ja hallintopalveluissa Tutkimus- ja hoitopalvelujen ostot Kl mikrobiologia, uudet tutkimukset Patologia KNF Kuvantaminen, natiivilausuntojen kilpailutuksen tuoma kustannussäästö Muut muutokset palvelujen ostoissa Muut toimintakulut Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Kl kemia, KSTHKY Lääkehuolto Muut muutokset Koneiden ja laitteiden vuokrat KFI & Kuvantaminen, Leasing-vuokrat, PET/TT Kl kemia, Automaatiorata ja Alinityt sekä vesilaitteet Kl mikrobiologia, Filmarray laitevuokra Muut muutokset muissa toimintakuluissa TA

69 2.10 Laskennalliset arviot kuntien palvelujen ostoista vuonna 2019 Sivu Jäsenkuntien palvelumaksut yhteensä SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI LASKENNALLINEN ARVIO JÄSENKUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2019 (1 000 e) Erikoissairaanhoito, yleislääketieteen päivystys ja sosiaalipalvelut yhteensä SHP SHP SHP TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,1-2,2 Eurajoki ,1-1,9 Harjavalta ,2 5,1 Honkajoki ,1 0,6 Huittinen ,1 1,1 Jämijärvi ,2-2,6 Kankaanpää ,4 5,9 Karvia ,6 1,4 Kokemäki ,4 3,8 Merikarvia ,4-3,2 Nakkila ,7 4,2 Pomarkku ,8-3,2 Pori ,3 4,1 Rauma ,7 1,6 Siikainen ,7 0,0 Säkylä ,5 2,5 Ulvila ,3 4,5 Yhteensä ,5 2,8 Vakuutusyhtiöt ,0 6,7 Muut maksajat ,0-5,6 YHTEENSÄ ,5 2,6 69

70 Sairaanhoito Sivu 70 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI / erikoissairaanhoidon osuus LASKENNALLINEN ARVIO KUNTIEN PALVELUOSTOISTA V.2019 (1 000 e) Oman toiminnan arviot perustuvat /2018 keskiarvoon Erityistason ostopalvelujen talousarviossa on käytetty /2018 tietoja Erityisvelvoitteet on arvioitu asukasluvun mukaan. Kalliiden hoitojen tasausarviossa on käytetty kolmen edellisen vuoden keskiarvoa Oma Erityis- Erityisvelvoitteet Palvelujen Kalliiden Ostot toiminta tason Ensihoito- ostot hoitojen ARVIO yhteensä Muutos% Jäsenkunnat (hinnasto) ostopalv. palvelut Muut 2019 tasaus 2019 ta /ta18 Eura ,8 Eurajoki ,3 Harjavalta ,9 Honkajoki ,9 Huittinen ,4 Jämijärvi ,4 Kankaanpää ,9 Karvia ,8 Kokemäki ,0 Merikarvia ,4 Nakkila ,4 Pomarkku ,8 Pori ,4 Rauma ,0 Siikainen ,7 Säkylä ,7 Ulvila ,1 Yhteensä ,4 Vakuutusyhtiöt ,0 Muut maksajat ,4 YHTEENSÄ ,6 Seuraavilla sivuilla on tarkemmat vertailut erikoissairaanhoidon oman toiminnan, erityistason ostopalvelujen ja erityisvelvoitteiden osalta. 70

71 Oma toiminta Sivu 71 TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,6 6,4 Eurajoki ,8 3,7 Harjavalta ,3 3,7 Honkajoki ,6-3,5 Huittinen ,3 4,7 Jämijärvi ,9 2,5 Kankaanpää ,2 7,8 Karvia ,3 4,0 Kokemäki ,7 2,6 Merikarvia ,8-1,7 Nakkila ,1 7,8 Pomarkku ,8 0,9 Pori ,0 4,8 Rauma ,6 5,2 Siikainen ,4 1,5 Säkylä ,9 8,5 Ulvila ,3 5,1 Jäsenkunnat yhteensä ,4 4,8 Vakuutusyhtiöt ,0 9,4 Muut kunnat ,4-10,4 Kuntalaskutus yhteensä ,7 4,5 Oman toiminnan kuntakohtainen arvio on laskettu toteutuneen kuntalaskutuksen mukaisesti Erityistason ostopalvelut TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,5-36,2 Eurajoki ,4-28,5 Harjavalta ,0 7,1 Honkajoki ,2 15,2 Huittinen ,5 0,5 Jämijärvi ,5-3,0 Kankaanpää ,5 6,5 Karvia ,0-13,4 Kokemäki ,7-13,3 Merikarvia ,5-14,7 Nakkila ,1 0,0 Pomarkku ,7-7,2 Pori ,1 0,4 Rauma ,1-5,7 Siikainen ,7-4,6 Säkylä ,1-14,8 Ulvila ,5 0,4 Jäsenkunnat yhteensä ,1-7,2 Vakuutusyhtiöt Muut kunnat Kuntalaskutus yhteensä ,1-7,2 *) Kuntakohtainen arvio perustuu kuntakohtaiseen toteutumaan. *) sis. Rauman aluesairaalan muille kuin Rauman kaupungille tuottaman leikkaustoiminnan siirtymisen pois ao. kuntien ostopalveluista ostoiksi Satakunnan keskussairaalasta lähtien. 71

72 Sivu 72 Erityisvelvoitteet, Ensihoitopalvelut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,5 2,3 Eurajoki ,5 4,2 Harjavalta ,0 1,9 Honkajoki ,2 0,1 Huittinen ,4 1,2 Jämijärvi ,7 0,5 Kankaanpää ,9 2,7 Karvia ,4 1,2 Kokemäki ,7 1,5 Merikarvia ,9 2,7 Nakkila ,8 2,6 Pomarkku ,2 0,0 Pori ,8 2,5 Rauma ,3 3,1 Siikainen ,1 1,9 Säkylä ,1 1,9 Ulvila ,7 2,5 Jäsenkunnat yhteensä ,7 2,5 Erityisvelvoitteet, Muut Asukasluku TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,7 4,6 Eurajoki ,7 6,6 Harjavalta ,2 4,2 Honkajoki ,4 2,3 Huittinen ,5 3,5 Jämijärvi ,9 2,8 Kankaanpää ,1 5,0 Karvia ,5 3,5 Kokemäki ,9 3,8 Merikarvia ,1 5,0 Nakkila ,0 5,0 Pomarkku ,3 2,3 Pori ,9 4,9 Rauma ,5 5,5 Siikainen ,2 4,2 Säkylä ,2 4,2 Ulvila ,9 4,9 Jäsenkunnat yhteensä ,9 4,8 72

73 Yleislääketieteen päivystys Sivu 73 Yleislääketieteen päivystys (1.000 euroa) Kuntalaskutus TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,5 23,9 Eurajoki ,1 6,5 Harjavalta ,6 25,2 Honkajoki ,7 67,3 Huittinen ,4 40,4 Jämijärvi ,4 41,0 Kankaanpää ,5 65,8 Karvia ,6 72,0 Kokemäki ,6 33,9 Merikarvia ,0 10,2 Nakkila ,4 59,0 Pomarkku ,2 22,4 Pori ,5 38,9 Rauma ,8 46,5 Siikainen ,5-5,0 Säkylä ,1 13,6 Ulvila ,0 36,8 Jäsenkunnat yhteensä ,9 36 Vakuutusyhtiöt ,0 Muut kunnat ,0 83,8 Kuntalaskutus yhteensä ,7 35,1 Kuntakohtainen arvio perustuu toteutumaan. 73

74 Sosiaalipalvelut Sivu 74 Sosiaalipalvelujen toimialue (1.000 euroa) Kuntalaskutus (erityishuolto) TP TA ARVIO Muutos% Muutos% Jäsenkunnat v / /2017 Eura ,0-19,0 Eurajoki ,4-9,2 Harjavalta ,0 25,9 Honkajoki ,5-42,5 Huittinen ,1 1,6 Jämijärvi ,6-72,6 Kankaanpää ,8 11,5 Karvia ,3 78,6 Kokemäki ,9 10,2 Merikarvia ,9-21,7 Nakkila ,6-5,3 Pomarkku ,8-45,5 Pori ,4 4,9 Rauma ,1-7,2 Siikainen ,9 56,5 Säkylä ,5-2,8 Ulvila ,4 4,9 Jäsenkunnat yhteensä ,1 2,8 Muut kunnat ,9 4,0 Kuntalaskutus yhteensä ,8 2,9 Kuntakohtainen arvio perustuu toteutuneeseen palvelujen käyttöasteeseen. Laskelma ei sisällä ennustetta palvelujen muutoksista. 74

75 Peruspääoman korko 0,15 % Sivu 75 Sairaanhoito Sosiaalipalvelut osuus% Maksetaan osuus% Maksetaan peruspääomasta kunnille peruspääomasta kunnille Kunta v v.2019 Eura 6, , Eurajoki 4, , Harjavalta 3, , Honkajoki 0, , Huittinen 2, , Jämijärvi 1, ,69 82 Kankaanpää 4, , Karvia 1, , Kokemäki 4, , Merikarvia 1, , Nakkila 2, , Pomarkku 1, , Pori 36, , Rauma 18, , Siikainen 0, ,57 68 Säkylä 2, , Ulvila 6, , Yhteensä 100, , Arvio osuuksista lainojen lyhennyksiin Sairaanhoidon osuus osuus% Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä Perintä ppo:sta lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. lainojen lyh. Kunta v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 Eura 6, Eurajoki 4, Harjavalta 3, Honkajoki 0, Huittinen 2, Jämijärvi 1, Kankaanpää 4, Karvia 1, Kokemäki 4, Merikarvia 1, Nakkila 2, Pomarkku 1, Pori 36, Rauma 18, Siikainen 0, Säkylä 2, Ulvila 6, Yhteensä 100, Taulukossa on investointi- ja investointien rahoitussuunnitelman mukaiset lainojen lyhennykset. Sosiaalipalveluilla ei ole kunnilta perittäviä lainojen lyhennyksiä

76 Sivu 76