KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016

Transkriptio

1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelmaseminaari Kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelman päätöskokous

2 2

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7877/ /2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelma 2016 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut 1. Käyttötalous Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuodelle 2016 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille Lautakuntien tehtävänä on hyväksyä palvelualueiden käyttö- ja hankesuunnitelmat. Suunnitelmien ja tavoitteiden asettamisen tulee perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet ja ne tulee kohdentaa asianmukaisesti. Käyttösuunnitelmiin ei saa jättää kohdentamattomia toimenpiteitä ja euroja. Toimenpiteiden etenemisestä vastaavat henkilöt tulee nimetä. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon. Toimenpiteiden etenemistä ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä. Käyttösuunnitelmien laadinnassa tulee noudattaa kaupunginhallituksen hyväksymän Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman, kaupunginvaltuuston hyväksymän henkilöstöohjelman ja hyväksymän palvelujen tuottamista ja hankkimista linjaavan palvelu- ja hankintaohjelman ohjeita ja periaatteita. Kuopion kaupungin tuottavuusohjelma uusitaan kevään 2016 aikana. Käyttösuunnitelmat on laadittava valtuuston päätöksen mukaisiin sitoviin summiin. Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmista tulee ilmetä sitovuustaso käyttösuunnitelman hyväksyvään toimielimeen nähden, jotta toimielimen on mahdollista seurata asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet eivät ole ristiriidassa talousarviossa päätettyjen tavoitteiden kanssa. Toimielimen käyttösuunnitelmassa asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työntekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat vastuussa päätettyjen tavoitteiden toteuttamisesta. Investointien budjetoinnissa tulee huomioida investoinnista aiheutuvat menot ja rahoitusosuuksina tai omaisuuden myyntinä saatavat tulot.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (2) Kaupunkirakennelautakunta Toiminnan painopisteet Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, linja-autoaseman alue, Lehtoniemen pohjoisosa, Hiltulanlahti ja Sorsasalon biotuotetehtaan alue ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2016 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrinteen, Matkusniemen, Maljalahden, Hiltulanlahden ja Kurkimäen asuntoalueille. Omakotitonttien luovutuksen painopiste siirtyy Hiltulanlahteen. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen ovat painopisteinä. Joukkoliikenteen toiminnan päätavoite on Kuopion seudun joukkoliikennestrategian laatiminen. Strategia tulee sisältämään mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn ja koulukuljetusten suunnittelun osana avointa joukkoliikennettä. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tavoitteita on vuonna 2015 uudistettujen jätehuoltomääräysten toimeenpanosta huolehtiminen. Keskeisimmät toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat näkymään sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö- ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi jatketaan talousosaamista vahvistavaa sisäistä koulutusta. Tavoitteena on edistää jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuu-

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (3) Kaupunkirakennelautakunta den näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Yhteistyötä Apajan palvelupisteen kanssa lisätään mm. Waltti-korttien myynnin osalta. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi on toteutettu hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Käyttösuunnitelman laskentaperusteet Palkkamenojen budjetoinnissa on otettu huomioon voimassa olevien sopimusten mukainen palkkakehitys ja henkilötyövuosien vähennystavoite. Käyttösuunnitelmaan on varattu varhaiseläkemenoperusteinen varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu eläkevakuutuksen ilmoittamien määrien mukaisesti. KUEL-maksu on 17 % palkkasummasta ja muut henkilösivukulut laskettuina palkkasummasta ovat: työnantajan sairasvakuutusmaksu 2,14 % työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 3,65 % työnantajan tapaturmavakuutusmaksu 0,59 % palkkasummasta. Sisäiset vuokrat on budjetoitu tilakeskuksen kanssa tehtyjen vuokrasopimusten mukaisina ja atk-palvelut Istekki Oy:n kanssa tehtyjen sopimusten mukaisina. Muut sisäiset erät on budjetoitu niin, että ne ovat samansuuruiset palvelun ostajalla ja myyjällä. Työllisyysmäärärahojen käyttöä koordinoi keskitetysti työllistymisen yksikkö ja määräraha on budjetoitu kokonaisuudessaan työllistymisen yksikön kustannuspaikalle. Työllistymisen yksiköllä on sekä tuloja että menoja koskeva seuranta- ja raportointivastuu työllistämismäärärahojen toteutumisesta. Palvelualueet eivät tee työllistämisen määrärahamuutoksia mutta palvelualueet voivat seurata työllistämismäärärahojen käyttöä palveluprosessi-tasoisesti. Henkilöstö Talousarvion laadinnan yhteydessä on valmisteltu henkilöstösuunnitelmat, jotka tarkennetaan nyt käyttösuunnitelmissa. Kaupunkiympäristön vastuualueet ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on huomioitu henkilöstöohjelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet pidemmälle aikavälille. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräät muut siihen liittyvät lait tulivat voimaan Kunnille ja kuntayhtymille

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (4) Kaupunkirakennelautakunta sääntely tarjoaa mahdollisuuden saada osaamisen kehittämistoimiin taloudellista tukea, ns. koulutuskorvausta, jota ne voivat hakea työttömyysvakuutusrahastosta. Laki sisältää säännökset ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi laadittavasta koulutussuunnitelmasta, jonka laatiminen on edellytyksenä taloudellisen tuen saamiselle. Työnantajapalvelu vastaa keskitetysti koulutuskorvauksen hakemisesta. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintatuotot ja -kulut vuodelle Investoinnit TOT 2014 TA 2015 KS 2016 Tulot Menot Netto Investoinnit painottuvat uusille asuinalueille Hiltulanlahden, Keilanrinteen ja Matkusniemen alueille sekä elinkeinotoiminnan kohteiden osalta Pieneen Neulamäkeen ja Kumpusaarentielle. Investointimäärärahat vuodelle 2016 kokonaisuudessaan ovat: TA (netto) TA / KS (netto) Maa- ja vesialueet (brutto) (6 M ) (3 M ) Yhdyskuntarakentaminen Urheilu- ja virkistysalueet (HYV) Lähiliikuntapaikat 225 (HYV) 175 Yleiset alueet ja puistot Satama 0 0 Kunnallistekniikka yht Uudisrakentaminen Elinkeinoalueet Saneeraus Kävelykeskusta Savilahti Muut Koneet ja kalusto YHTEENSÄ Investointien kohdeluettelot hyväksyessään lautakunta määrittelee ko. määrärahojen käyttökohteet. Liiteaineistossa on esitetty yhdyskuntarakentaminen kokonaisuudessaan, mutta urheilu- ja virkistysalueiden sekä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen kohteita käsittelee myös hyvinvoinnin edistämisen lautakunta.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Kaupunkirakennelautakunta Vaikutusten arviointi - Talousarvion käyttösuunnitelman toteutumista seurataan kuukausiraporteissa sekä osavuosikatsauksissa. Kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelmaa on käsitelty kaupunkirakennelautakunnan käyttösuunnitelmaseminaarissa Esitys Esitän, että lautakunta hyväksyy kaupunkiympäristön palvelualueen talousarvion käyttösuunnitelman ja investointien kohdeluettelot vuodelle Liitteet /2015 Talousarvion sitovuusmääräykset /2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen tavoitteet /2015 Avainprosessien toiminnan painopisteet sekä toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet /2015 Määrärahojen erittely avainprosesseittain /2015 Tuloslaskelmat /2015 Avustukset /2015 Mittarit /2015 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma /2015 Tuottavuus- ja tasapainottamistoimenpiteet /2015 Investoinnit /2015 Informatiivinen aineisto Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Merkitään, että pöydälle jaettiin talousarvion käyttösuunnitelman korjatut sivut (41-42, 44-46, 49) liite Esittelijä muutti esitystä siten, että hissi-, vesihuolto- ja tieavustusten osalta jaottelu on seuraava: hissiavustukset , yksityistieavustukset ja vesihuoltoavustukset Avustusten yhteissumma säilyy aiemman esityksen mukaisena. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Sivu 1. TALOUSARVION SITOVUUSMÄÄRÄYKSET 5 2. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN TAVOITTEET 7 3. AVAINPROSESSIEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut 15 Rakentamisen kunnossapidon palvelut 23 Maaomaisuuden hallintapalvelut 31 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut MÄÄRÄRAHOJEN ERITTELY AVAINPROSESSEITTAIN TULOSLASKELMAT AVUSTUKSET MITTARIT HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA TUOTTAVUUS- JA TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET INVESTOINNIT Kaupunginvaltuuston hyväksymä investointiohjelma (tiedoksi) 56 Kaupunkirakennelautakunnan päätös Investointien kohdeluettelot INFORMATIIVINEN AINEISTO 69 Kaupunkiympäristön palvelualueen tulot ja menot tileittäin 71 Ostopalvelujen erittely 75 Avainprosessien määrärahat palveluprosesseittain 76 3

9 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue 4

10 1. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus (Kaupunkiympäristön palvelualuetta koskevat osat valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuusmääräyksistä) Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan ja vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Lautakunnat jakavat käyttösuunnitelmissa ja investointien hankesuunnitelmissa talousarviossa palvelualueelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot eri avainprosesseille ja tarvittaessa tarkemmalle tasolle. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että palvelualueen toiminta suunnitellaan valtuuston päättämien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa ja että palvelualueille asetettavat osatavoitteet eivät ole ristiriidassa talousarviossa päätettyjen tavoitteiden kanssa. Käyttösuunnitelmiin tulee sisällyttää talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toiminnan sopeuttamis- ja tehostamistoimenpiteet ja ne tulee kohdentaa asianmukaisesti. Mikäli toimenpiteet edellyttävät erillistä päätöksentekoa, tulee ne valmistella huolellisesti ja viivytyksettä päätöksentekoon. Toimenpiteiden etenemistä ja niiden vaikutusten toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin ja osavuosikatsausten yhteydessä.. Lautakunnat ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat vastuussa päätettyjen tavoitteiden toteuttamisesta. Tilivuoden aikana toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannan yhteydessä ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Talousarviossa pysymiseksi on tarvittaessa tarkistettava palvelualueen toiminta- ja käyttö- sekä henkilöstösuunnitelmia. Lautakuntien ja palvelualueiden johtoryhmien tulee seurata säännöllisesti talousarvion toteutumista ja ryhtyä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulot yhteensä ja toimintamenot yhteensä ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. Kaupunginhallituksella on oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei 5

11 ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Kaupunkiympäristön palvelualueella noudatetaan bruttositovuutta. Investointien sitovuus ja toimintaperiaatteet Investointiosan menot ja tulot ovat valtuustoon nähden sitovia hanketasolla. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin yksikön vastuullisella toimielimellä. Toteutettavaa investointia varten on talousarviossa varattava määräraha. Investointihankkeisiin saatava valtionosuus tai muu ulkopuolinen rahoitusosuus tulee huomioida hankkeen tuloarviona. Mikäli talousarviossa ei ole määrärahavarausta tulee tehdä talousarviomuutos ennen investoinnin toteuttamis- tai rakentamispäätöstä. Talousarviossa annetaan valtuutus jatkaa jo aloitetut mutta tilinpäätöksessä 2015 keskeneräisiksi todettavat investointihankkeet vuodelle 2015 kohteeseen varatun määrärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2016 talousarviossa olisi määrärahaa. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäviksi vuoden 2016 aikana. Sitovuus kaupunkirakennelautakuntaan nähden (Lautakunnan päätös) Kaupunkirakennelautakuntaan nähden sitovia ovat määrärahat avainprosessien (=vastuualueiden) loppusummien tasolla. Samoin lautakuntaan nähden sitovia ovat käyttösuunnitelman toiminnalliset tavoitteet avainprosesseittain. Käyttösuunnitelmassa investointien kohdeluettelot ovat lautakuntaan nähden sitovia. 6

12 Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminta-ajatus Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnasta sekä käyttökelpoisena pitämisestä. Se huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Palvelualue vastaa myös kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, asumisen edistämisestä sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistönmuodostuksen, jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, kaupungin henkilökuljetuspalvelujen järjestämisestä sekä kaupungin paikkatietopalveluista. Palvelualueeseen sisältyvät seuraavat avainprosessitason vastuualueet: Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, maaomaisuuden hallintapalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut sekä johdon tukipalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suomen taloudellisen tilanteen heikkoudesta huolimatta Kuopiolla on edellytykset vähintäänkin verrattain vahvaan kasvuun. Valtakunnallisissa vertailuissa kaupunki on mm. asukasmäärän suhteellisen kasvun perusteella kärkisijoilla. Kuopioon muuttohalukkuuden lisäksi myös asukastyytyväisyys on tiukkenevasta taloudesta huolimatta pysynyt hyvällä tasolla. Tonttikysynnän ja rakentamisen tason säilyttämiseksi kaupungin on pystyttävä tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja. Lähivuosina kasvua tukevia mutta jo nyt merkittävästi henkilöresursseja sitovia suurhankkeita ovat Savilahden alueen kehittäminen ja Sorsasaloon suunnitellun biotuotetehtaan valmistelu. Palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tärkeä osa kaupungin kasvuohjelman toteuttamisessa on riittävän asunto- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen. Asuntotuotanto on nyt strategian mukaisella tasolla. Asuntotuotannon nousu on lisännyt tonttien kysyntää ja tonttivaranto on vähäinen. Mahdollinen kysyntänotkahdus on perusteltua käyttää tonttivarannon kasvattamiseen. Asemakaavoitusprosesseja ja osin myös rakentamista ovat viivästyttäneet ennakoimattomien ympäristöselvitysten ja rakennetun ympäristön inventoinnin aiheuttamat mittavat lisätyöt ja täydennysrakentamiskaavoituksen vaativammat ja aikaa vievemmät kaavaprosessit. Kasvun säilyttämisen kannalta tärkeässä asemassa on työpaikkojen lisääminen, joten hyvälle tasolle saatu elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tonttituotanto ja etenkin täydennysrakentamisen lisääminen vaativat pitkäjänteistä lisäpanostusta tonttituotantoketjuun sekä erilaisiin ympäristö- ym. selvityksiin. Ihmisten asumistoiveiden muutoksesta on nähtävissä merkkejä: myös lapsiperheet hakeutuvat entistä enemmän palvelujen ääreen kerrostaloihin ja ovat valmiita tinkimään asuntojensa neliömääristä. Tämä on syytä ottaa huomioon tarjontaa suunniteltaessa. Toinen havaittava muutostrendi on, että omistusasuntojen kysyntä on vähentynyt. Tällä voi olla vaikutusta tonttien kysyntään ja siten myös myyntivoittoihin. Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminnassa näkyy edelleen lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Seudulliset ja alueelliset viranomaistoiminnot, kumppanuusselvitykset sekä tulevat kuntaliitokset laajentavat toiminta-aluetta. Kuntaliitos Juankosken kanssa otetaan huomioon palvelualueen toiminnassa, mm. paikkatietoaineiston suunnittelu sekä päällekkäisten tie- ja katunimien muutokset sekä tarvittavat sopimusmuutokset tehdään vuoden 2016 aikana. Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää palautetta ja seurata oman asiansa etenemistä. Sähköisen asioinnin laajentaminen vaatii edelleen panostuksia, joiden tuottavuusvaikutukset tulevat näkymään laajemmin tulevina vuosina. 7

13 Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen ja riskien karsimiseksi sekä tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Erilaisten säädösten ja määräysten lisääntyminen lisää palvelualueen tehtäviä. Rakennusvalvonnan tehtäväksi siirtyy Väestörekisterikeskukselta kunnille tulevana rakennus- ja huoneistotietojen ylläpito väestötietojärjestelmään. Vuonna 2016 tehdään EU-meludirektiivin mukainen meluselvitys ja ilmanlaadun tarkkailu laajenee Siilinjärven alueelle. Vesihuoltolain muutoksella on vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Joukkoliikenne ja henkilökuljetusten järjestäminen ovat toiminnan luonteen ja merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän kehitystyö on osoittautunut valtakunnallisestikin haasteelliseksi. Waltti-järjestelmän sisäänajo on vielä käynnissä ja vaatii ylimääräistä panostusta ensi vuonnakin. Jätehuollon viranomaispalvelujen toiminta-alue on todennäköisesti laajentumassa. Savo-Pielisen jätelautakunnasta tulee myös näiden kuntien jätehuoltoviranomainen. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittisen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Tämän myötä asiakaspalvelun tarve kasvaa. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö- ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi on käynnistetty talousosaamista vahvistava sisäinen koulutus. Tavoitteena on edelleen edistää jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Sähköinen asiointi lisää ja tasavertaistaa palvelutarjontaa myös laajenemisalueilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää erityisesti laajenemisalueilla uusia kevyempiä toimintamalleja. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi on toteutettu hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Myös yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen saumaton yhteistyö on syytä varmistaa. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Alueurakat on kilpailutettu lukuun ottamatta eteläistä ja keskustan aluetta. Eteläinen alue suunnitellaan kilpailutettavaksi kaudesta alkaen. Kävelykeskustan keskitetystä puhtaanapidon jatkosta päätetään vuoden 2016 aikana. 8

14 Toiminnan painopisteet Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen vuorovaikutusta asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Mm. maankäytössä ja täydennysrakentamisessa hankkeiden hyväksyttävyyttä lisää aito ja oikea-aikainen koko valmisteluketjun käymä keskustelu. Tämä sekä käyttöönotetun palautejärjestelmän tehokas hyödyntäminen edistävät tiedon kulkua ja vuorovaikutusta. Asukkaiden omaehtoista toimintaa ja osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen tuetaan mm. talkoorahalla. Tavoitteena on asukkaiden aktiivinen osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Vaikutusten arviointia mm. ilmastovaikutukset ja yritysvaikutukset kehitetään edelleen. Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, linja-autoaseman alue, Lehtoniemen pohjoisosa, Hiltulanlahti ja Sorsasalon biotuotetehtaan alue ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2016 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrinteen, Matkusniemen, Maljalahden, Hiltulanlahden ja Kurkimäen asuntoalueille. Omakotitonttien luovutuksen painopiste siirtyy Hiltulanlahteen. Kaupunki on viime vuosina talousarvioissaan tukeutunut vahvasti arvotonttien myynneistä saataviin myyntivoittoihin. Kaupungin omistamien arvotonttien määrä on rajallinen ja lähivuosina myyntivoitot tulevat väistämättä pysyvästi laskemaan viimeisten vuosien tasosta merkittävästi. Jokainen arvotontin myynti on myös pois tulevista vuokratuotoista, jotka pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat kaupungille tuottoisampia kuin tonttien myynti. Tontteja vuokraamalla maapohjan omistus säilyy kaupungilla, jolloin voidaan myös paremmin ohjata tulevaisuuden maankäyttöä ja kaupungin kehittymistä. Maanhankintaa toteutetaan laajentumisalueilla suunnitelmien mukaisen asunto- ja yritysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maa- ja metsäomaisuudesta saatavat tulot varmistetaan pitkäjänteisen maapolitiikan ehdoilla. Uudessa metsien monikäyttösuunnitelmassa tullaan täsmentämään pidemmän aikavälin hakkuusuunnite. Metsien monikäyttösuunnitelman uudistamisen yhteydessä hyödynnetään METSO-inventoinnin tulokset tavoitteena myytäväksi tarkoitettujen kohteiden realisointi vuonna Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi ja kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutason tarjonta, erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Infran osalta on ajauduttu korjausvelkakierteeseen. Korjausvelan lyhentäminen tulee lähivuosina rasittamaan sekä investointirahoitusta että käyttötaloutta. Lähes väistämättömään kunnossapidon hoitotasojen laskuun haetaan mahdollisimman vähän asukkaita rasittavia vaihtoehtoja mm. jatkamalla väylien hoidon asettamista tärkeysjärjestykseen esimerkiksi käyttömäärien mukaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa ja tiedostusta kohdistetaan erityisesti liitos- ja sopimuskuntien alueille muuttuneiden ympäristösuojelumääräysten osalta. Myös muuttuvaan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä on tarpeen tehostaa neuvontaa, ohjausta ja yhteistyötä. Rakentajien ohjauksessa pääpaino on rakennusten terveellisyydessä ja omatoimisen asumisen tukemisessa. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevat muutokset aiheuttavat uusia järjestelyjä tehtävänjaossa kaupungin ja Kuopion Veden välillä, hulevesien hallinnan suunnittelua mm kaavoituksen yhteydessä sekä lisää viranomaistehtäviä. Kaikki tämä aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Tavoitteena on kuitenkin hulevesien hallinnan ja sitä kautta niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. 9

15 Joukkoliikenteen toiminnan päätavoite vuonna 2016 on Kuopion seudun joukkoliikennestrategian laatiminen. Strategia tulee sisältämään mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn koko viranomaisalueella, koulukuljetusten suunnittelun osana avointa joukkoliikennettä sekä liikenteiden hankintamallivaihtoehtojen vertailun. Strategiassa tullaan asettamaan tavoitteet myös joukkoliikenteen palvelumuotoilulle, viestinnälle ja markkinoinnille. Muita vuodelle 2016 asetettavia tavoitteita ovat Waltti- lippu- ja maksujärjestelmän kehittäminen, kilpailuasiakirjojen kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen yleiskaavoituksen kanssa sekä toiminnan tehostaminen ja palvelun laadun parantaminen uusien sähköisten järjestelmien ja palveluiden avulla. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2016 on vuonna 2015 uudistettujen jätehuoltomääräysten toimeenpanosta huolehtiminen. Jätehuollon seurannassa erityiseen tarkasteluun otetaan taloyhtiöiden hyötyjätehuolto sekä vasta valmistuneiden asuin- ja vapaa-ajan rakennusten liittäminen jätehuoltojärjestelmään. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Toimintamuutoksista johtuen tilaajaosaamista ja hankehallintaa tulee edelleen vahvistaa. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis- ja viestintäosaamista. Koko henkilöstöön ulotettua, erinomaista palautetta saanutta sisäistä talouskoulutusta jatketaan. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta henkilöstötarpeeseen vastataan ensisijaisesti sisäisin järjestelyin. Rekrytointitilanteissa tarkastellaan mahdollisuudet tehtäväkuvien laajentamiseen ja tehtävien yhdistämiseen mutta suurimmaksi osaksi resursseista poistuva työpanos korvataan uusrekrytoinneilla. Henkilöstön monitaitoisuutta edistetään ja tuetaan henkilöstöä ottamaan vastaan yhä laajenevia tehtäväkokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot, tiedonkulku ja kokonaisvaltainen ympäristöosaaminen sekä ekotehokkuuden hallinta korostuvat. Näiden taitojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen edellyttävät työssä jaksamiseen panostamista mm. koulutuksen, palkitsemisen ja työhyvinvoinnin osalta. Henkilöstövaikutukset Lisääntyvistä tehtävistä ja toiminta-alueen laajenemisesta huolimatta henkilöstön määrä on lievästi aleneva. Erityisesti eläköitymisten yhteydessä tehdään uudelleen järjestelyjä. Henkilöstön määrän kaupunkiympäristön palvelualueella vuonna 2016 arvioidaan olevan 192,9 htv. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Lähivuosina on vaihtuvuutta useissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Rekrytoinnissa tavoitteena olevasta mentorointivaiheesta joudutaan taloudellisista syistä useissa tapauksissa luopumaan. Rekrytoinneissa huomioidaan mahdollisuus siihen, että henkilöstö huolehtii myös palveluprosessien ja palvelualueiden rajat ylittävistä tehtävistä. Ostopalvelujen käyttö ja kumppanuudet edellyttävät riittäviä ohjausresursseja. Edistääkseen tulevaisuuden työvoiman saatavuutta kaupunkiympäristön palvelualue tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on siirrytty tilaaja-tuottajajärjestelmään. Suunnittelupalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Maaomaisuuden hallintapalveluissa sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa käytetään ostopalveluja mm. puunkorjuussa, mittaus- ja tutkimuspalveluissa, eläinlääkintähuollossa ja laboratoriopalveluissa. Ostopalvelujen osuus kaupunkiympäristön palvelualueella on kasvanut joukkoliikenteen järjestämisen mallin muututtua. Uudessa järjestelmässä kaupunki ostaa palvelut liikennöitsijöiltä ja saa lipputulot. 10

16 Kaupunkiympäristön palvelualue VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Arviointikriteeri Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Valtuustoon nähden sitova tavoite Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Toimenpiteet Kehitetään hankintoja yhdessä mm. kuntatekniikkaliikelaitoksen ja yritysten kanssa. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Yrityksiä palvelevien alueiden monipuolinen suunnittelu ja aktiivinen maanhankinta sekä uusien alueiden rakentaminen. Ohjelma Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Arviointikriteeri Kampus -kärkihanke Valtuustoon nähden sitova tavoite Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Toimenpiteet Savilahden alueen suunnittelu etenee. Ohjelma Kasvuohjelma 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Arviointikriteeri Tulokselliset yhteistyöverkostot Valtuustoon nähden sitova tavoite Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet Jatketaan seutuyhteistyötä lähikuntien kanssa. Osallistutaan suurten kaupunkien asiantuntijayhteistyöryhmien työskentelyyn. Ohjelma 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Arviointikriteeri Asuntotonttien tarjonta Valtuustoon nähden sitova tavoite Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden Toimenpiteet Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta sekä uusien ja Ohjelma Kasvuohjelma 11

17 Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen toteutumisen. Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. täydennysrakentamisalueiden rakentaminen. Kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen edistäminen. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Energiatehokkuuden edistäminen uusin tekniikoin mm. katu- ja ulkovalaistuksessa, rakennusten energiatehokkuuden edistäminen. Kaavatalouden kehittäminen Lähiöiden ja Asuntotuotantoa keskustaajamien suunnataan erityisesti omaleimaisuus ja alueille, joissa täydennysrakentaminen palvelurakenne on olemassa. Jätteiden kierrätyksen edistäminen. Täydennysrakentamisen ja jälkiasennushissien aikaansaamisen edistäminen. Kuntaliitosten myötä Keskustaajamien tapahtunut Kuopion asemakaavojen päivittäminen alueellinen kasvu ja ja kehittäminen omina alueiden erilaisuus otetaan kokonaisuuksinaan. huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kasvuohjelma 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Arviointikriteeri Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Valtuustoon nähden sitova tavoite Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen Toimenpiteet Palvelualue osallistuu poikkihallinnollisen hyvinvointiohjelman laatimiseen. Esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Terveellinen ja turvallinen kaupunkiympäristö lähtökohtana suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Ohjelma Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma 12

18 Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Asukkaiden aktivointi vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen. Edistetään palvelukumppanuutta ja kehitetään erilaisia hankintamuotoja. Palvelualoitekokeilua toteutetaan edellyttäen, että valtuusto tekee sen käyttöönotosta päätöksen. Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma Palvelu- ja hankintaohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Arviointikriteeri Tilikauden tulos Valtuustoon nähden sitova tavoite Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Toimenpiteet Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja jatkuva talouden seuranta. Ohjelma Tuottavuusohjelma Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden Jatkuva talouden seuranta ja nopea reagointi ongelmatilanteissa. Tuottavuusohjelma Valtiolta normeihin ja Tuottavuusohjelma velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön. 13

19 parantamiseksi. 8. Määrätietoinen johtaminen Arviointikriteeri Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Valtuustoon nähden sitova tavoite Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Toimenpiteet Resurssien joustava yhteiskäyttö vastuualueiden kesken. Tyky-toiminnan ylläpitäminen ja resurssien joustava käyttö. Henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen. Räätälöityä henkilöstökoulutusta. Kaupunkisuunnittelun kokoaminen (nykyisin sekä konsernipalveluissa että kaupunkiympäristön palvelualueella). Työnjaon kehittäminen hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa, erityisesti liikunta- sekä ulkoiluja virkistyspalvelut. Valmistellaan kaupunkiympäristön roolia tulevassa kaupunkikokonaisuudessa. Ohjelma Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma 14

20 Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Toiminta-ajatus Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut huolehtii asemakaavoituksesta, kunnallistekniikan, viheralueiden, satamien,venerantojen, urheilu-, ulkoliikunta- ja leikkipaikkojen ja muiden yleisten alueiden yleis- ja toteutussuunnittelusta ja suunnitteluttamisesta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, vesihuollon järjestämisestä ja yleisestä kehittämisestä sekä joukkoliikenteestä ja kaupungin keskitetyistä henkilökuljetuspalveluista. Strategisena tehtävänä on varmistaa kaupungin kasvuohjelman edellyttämä tonttitarjonnan monipuolisuus ja riittävyys, kaupungin saavutettavuus sekä houkuttelevuus asuin-, yritys- ja opiskeluympäristönä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupunkistrategia edellyttää mm. asuin- ja yritystonttivarannon monipuolistamista, Savilahden kampusalueen kehittämishankkeita, täydennysrakentamisen vahvistamista, lähiöiden ja keskustaajamien kehittämistä, kaavojen toteutettavuutta ja taloudellisuutta sekä haja-asutusalueiden asiointiliikenteen turvaamista. Vuonna 2015 saadut lisäresurssit eivät vielä mahdollista tavoiteltua strategista tonttivarannon kasvattamista. Lisäksi on huomioitava Juankosken kuntaliitoksen aiheuttamat toimenpiteet. Aivan viime aikoina suunnittelupalvelujen resursseista on mennyt erittäin suuri osuus työohjelmien ulkopuolisiin ja ennalta arvaamattomiin, suuritöisiin selvityksiin (norot, hulevedet, liito-oravat yms.) ja yrityshankkeisiin. Suunnittelupalvelujen resursseista vievät ison osan jo vuoden 2015 työohjelmien ulkopuolelta käynnistynyt Sorsasalon sellutehtaan asemakaavan muutos, Pienen Neulamäen ja Haapaniemen yrityshankkeet sekä eräät hankkeiden päättymisestä ja muuttumisesta aiheutuvat ylimääräiset suunnittelutyöt (esim. Linja-autoaseman ympäristö ja Mäkikatu). Asuntotuotannon nousu 500 asunnon tasosta n asuntoon vuodessa on nostanut parina viime vuonna huomattavasti tonttien kysyntää. Kysyntää vastaava tonttivaranto on käynyt kriittisen vähäiseksi sekä kerros- että pientalotonttien osalta, mikä vaarantaa Kuopion kasvuedellytyksiä. Tuotannon kasvu edellyttäisi pitkäjänteistä panostusta tonttituotantoon, jotta tonttivaranto mahdollistaa asuntotuotannon pysyvän n. 900 asunnon vuositasolla. Kasvutavoitteiden toteuttaminen edellyttää lähivuosina erityisesti asuntotuotantoalueiden kaavoitusta, täydennysrakentamis- ja yritystonttikaavoitusta sekä kaavamuutoksia keskusta-alueelle. Kunnallisteknisen suunnittelun resurssin puutteellisuus aiheuttaa aikatauluongelmia kaavoitusohjelman toteuttamisessa ja rakentamisen toteutussuunnittelussa. Yllä kerrotuista syistä johtuen suunnitelmavarantoa ei saada kasvatettua nykyisillä resursseilla, joten seuraavillekin vuosille siirtyy riski, että rakentamisessa ei pystytä toteuttamaan tarvittavia investointihankkeita. Kasvualuesuunnittelun lisäksi infrastruktuurin kunnon kohentaminen edellyttäisi kunnallistekniikan ja yleisten alueiden saneeraussuunnittelun osuuden lisäämistä. Ilmastopoliittinen ohjelma ja lainsäädäntö edellyttävät energiatehokkuutta, mm. täydennysrakentamisen osuuden lisäämistä, liikennepolitiikan kehittämistä sekä hulevesien ja tulvariskien entistä parempaa hallintaa. Uusi lippu- ja maksujärjestelmä on otettu käyttöön kesällä 2015 ja järjestelmä on käynnistymisvaiheessa, joka vaatii resursseja asiakaspalvelun turvaamiseen mm. matkustajainformaation, tiedottamisen sekä maksu- ja lippujärjestelmän hoitamisessa. Joukkoliikenteen tulojen ennustaminen on tässä vaiheessa erittäin epävarmaa. Vesihuoltolain ja MRL:n muutoksella on merkittävä vaikutus kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Vesihuollon avustusrahojen riittävyys laajenevassa kaupungissa tulisi taata, jotta maaseutualueiden vesihuolto pystytään järjestämään teknis-taloudellisesti järkevästi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vanhentuneiden asemakaavojen jatkuvaa arviointia sekä liitoskuntien asemakaavojen päivittämistä. Strateginen maankäytön suunnittelu edellyttäisi yleissuunnittelun vahvistamista mm. liikenne- ja viheraluejärjestelmäsuunnittelussa. Asuntotuotannon pitkäjänteinen ohjelmointi edellyttää yhteisen valmistelun kehittämistä esimerkiksi ns. "Kymppi -ohjelmalla". Asuntoalueiden järjestelmällinen kehittäminen edellyttäisi lähiöuudistushankkeiden ohjelmointia ja kokonaishallintaa. Suunnitelmiin liittyvien asiakirjojen määrä on kasvanut sekä työkohteiden valvonta lisääntynyt. Seudullinen joukkoliikenne mukaan lukien henkilökuljetusten järjestäminen on suuren meno- ja tulovolyymin sekä oman lautakunnan takia tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. 15

21 Henkilötyövuosien vähentämistavoite edellyttäisi ostopalvelujen osuuden lisäämistä palvelu- ja hankintaohjelman mukaisesti, mutta oma työ on katsottu edullisemmaksi erityisesti osallistamista edellyttävissä täydennysrakentamistyyppisissä suunnittelutöissä. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Vuoden 2015 rekrytointien myötä suunnittelupalvelujen suunnitteluresurssit saatiin vasta suunnilleen vuoden 2010 tasolle. Tämän jälkeen on tullut useita kuntaliitoksia, asuntotuotantotavoite on nostettu 500:sta 800:aan, käytännössä jopa tuhanteen, osallistamisen takia suuritöisten täydennysrakentamiskaavojen osuus on jatkuvasti lisääntynyt ja luonto- ym. selvitysten määrä kasvanut. Lisäksi eräiden kaavahankkeiden viivästyminen, päättyminen ja aloittaminen uudelta pohjalta edellyttää ohjelmoitua enemmän resursseja. Tämän vuoksi suunnitteluresursseja tarvitaan sekä kaavoituksessa että kunnallistekniikan suunnittelussa lisää jo vuonna Suunnitteluresurssien lisäys asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun parantaa mahdollisuuksia tulonlisäykseen vuodesta 2017 alkaen ja auttaa kasvuohjelman edellyttämän kasvuohjelman toteuttamisessa. Suunnittelupalveluissa tehtyjen prosessikuvausten ja tuntiseurannan pohjalta toiminnot on kehitetty viime vuosina tuottavuuden kannalta tehokkaaksi, eikä tuottavuuden lisäämiseen ole enää oleellisia mahdollisuuksia vaarantamatta työhyvinvointia ja tuloksentekokykyä. Toiminnan painopisteet Asunto- ja yritystonttien riittävä ja monipuolinen tonttivaranto - Linja-autoaseman ympäristön asemakaavan muutos uudelta pohjalta - Sorsasalon sellutehtaan asemakaavan muutos - Mölymäen ja Musiikkikeskuksen ympäristön asemakaavoitus - Kuopionlahden-Väinölänniemen kaupunkipuiston toteutussuunnittelu - Savilahden alueen suunnittelu - Lehtoniemen pohjoisosan asemakaavoitus ja tontinluovutuskilpailut, Hiltulanlahden 2- vaiheen ja Hepomäen yritysalueen asemakaavoitus - investointikohteiden suunnittelu mm. Lehtoniemen ja Hiltulanlahden asuntoalueilla - Kymppiohjelman valmistelu - täydennysrakentamisen toteutuksen projektityöskentely - ympäristö- ja rakennushistorialliset selvitykset Joukkoliikenteen toimivuus ja kustannusvastaavuus - koulukuljetusten ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen integroiminen kuntaliitokset huomioiden - joukkoliikenne- ja henkilökuljetuspalvelujen organisointi palveluyksiköksi Lähiöiden ja keskustaajamien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen - lähiöuudistushankkeisiin osallistuminen, käynnistyminen edellyttää palvelualuerajat ylittävää kokonaishallintaa - vanhentuneiden asemakaavojen ja liitoskuntien kuntataajamien asemakaavojen tarkistus mikäli lisäresursseja saadaan - täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitus ja yleisten alueiden suunnittelu mm. rakentamattomien Y- tonttien osalta mm. Puijonlaaksossa, Jynkässä, Neulamäessä ja Kelloniemessä - keskuspuistojen ja lähiliikunta-alueiden suunnittelu Puijonlaaksossa ja Jynkässä - Puijon urheilualueen toteutussuunnittelun aloittaminen ja liikennepuiston peruskorjauksen muutossuunnittelu Ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut - liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen kaupunkirakennesuunnitteluun - liikennepoliittisen ohjelman laatiminen - liikenneturvallisuustyö - esteettömyyden edistäminen suunnittelussa - vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteutus 16

22 Kasvun ja vetovoimaisuuden tukeminen - kaikessa suunnittelussa edistetään toimivan, vetovoimaisen ja terveellisen kaupunkiympäristön muodostumista. Tasapainoinen talous - tuottavuusohjelman toteuttaminen - tonttivarannon kasvattaminen - kaupungin kiinteistökehityskohteiden asemakaavan muutokset - kaavatalouden ja toteutettavuuden huomiointi suunnittelussa Määrätietoinen kokonaisjohtaminen - CAF itsearvioinnin kehittämistoimenpiteet - prosessikuvausten hyödyntäminen -strategisen maankäytön suunnittelun sekä ulkoilu- ja virkistyspalvelusuunnittelun prosessien integrointi suunnittelupalvelujen kanssa Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Strategiset tavoitteet edellyttävät asemakaavoituksen, yleissuunnittelun ja investointien suunnittelun resurssien vahvistamista. Suunnittelupalvelujen tilaajaosaaminen tarvitsee verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin sekä viranomaisiin ja tarvitsee kilpailuttamisosaamis- ja viestintätukea. Tuotannosta vastaavat tarvitsevat koulutusta mm. ekotehokkuuden ja hankeosaamisen osalta sekä viranomaisyhteistyötä. Suunnittelijoiden osaamistarpeissa korostuvat hankehallinta, ympäristöosaaminen sekä kaavatalouden ja ekotehokkuuden hallinta. Suunnitteluavustajien osaamisen hyödyntäminen, moniosaamisen kehittäminen ja varahenkilöjärjestelmän täydentäminen ovat kehittämiskohteina. Eläköityvien tilalle tulisi palkata työntekijöitä, joiden tehtävänkuva on monipuolinen. Moniosaamisen lisääminen edellyttää myös koulutusmahdollisuuksien lisäämistä, työssäjaksamisen tukemista ja kannustavaa palkkausta. Resurssien käytön tehostamiseksi tarvitaan hanketoiminnan kehittämistä ja tiimitoiminnan edellytysten luomista Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Suunnittelupalvelujen henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän v neljä henkilöä. Vapautuvien resurssien korvaaminen osaamistarpeiden mukaisesti tehtäväkuvia tarkistaen on välttämätöntä kaupungin kasvuohjelman toteuttamiseksi. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Suunnittelupalvelut mukaan lukien investointien suunnittelu on aiemmin hoidettu pääosin omana työnä. Viimeisen vuoden aikana ostopalveluja on jouduttu käyttämään huomattavasti aiempaa enemmän edellä mainittujen työohjelmien ulkopuolelta tulleiden hankkeiden vuoksi. Ostopalvelujen ohjaus ja päätöksenteon valmistelu sitoo asiantuntijaresursseja siten, että oma työ tulee perustehtävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi. Ostopalveluja tarvitaan kehittämishankkeiden ideointiin, erityissuunnitteluun ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Yhteistyö rakennuttajien oman suunnittelun kanssa lisääntyy mm. tontinluovutus- ja suunnittelukilpailujen sekä hankeasemakaavoituksen yhteydessä. 17