Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina 2000 2009 suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUHARJOITTELIJAT TAIDEMUSEOISSA Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden kehittämisestä sekä korkeakouluharjoitteluiden työllistämisvaikutuksista Anu Niemelä Valtion taidemuseo Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS 2011

2 S I S Ä L L YS L UETTELO I osa: Johdanto ja taustaa 1 Johdanto Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus Sähköpostikysely korkeakouluille ja taidemuseoille Lomakekysely Valtion taidemuseon harjoittelijoille Valtion taidemuseon edustajien haastattelut Aikaisempia tutkimuksia... 9 II osa: Korkeakoulut j a v a l t a k u n n a l l i n e n t a i d e m u s e o k e n t t ä 4 Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä Helsingin yliopisto Taidehistoria Museologia Viestintä Turun yliopisto Taidehistoria Museologia Jyväskylän yliopisto Taidehistoria ja taidekasvatus Museologia Åbo Akademi Taidehistoria (Konstvetenskap) Korkeakouluharjoittelut valtakunnallisella taidemuseokentällä Korkeakouluharjoittelijat taidemuseoissa Taidemuseoiden harjoittelukäytännöt Harjoittelijoiden työtehtävät ja taidemuseoiden kokemuksia harjoittelijoistaan Harjoittelijoiden työllistäminen III osa: Valtion ta i d e m u s e o n k o r k e a k o u l u h a r j o i t t e l u t v u o s i n a Valtion taidemuseon harjoittelijat vuosina Valtion taidemuseon harjoittelijoiden näkökulma Kyselyn vastaajat Taustatiedot... 47

3 7.1.2 Opinnot Tämän hetkinen tilanne Ennen harjoittelua Harjoittelupaikka, harjoittelun pituus ja ajankohta Harjoittelun palkkaus ja harjoittelupaikan hankinta Harjoittelupaikkaan liittyvät toiveet, tavoitteet ja odotukset Yliopiston tai ammattikorkeakoulun ohjeet Harjoittelun aikana Työtehtävät Työtehtävien vaativuus ja laatu Perehdytys työhön ja työnohjaus Aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot Työyhteisön jäsenenä Harjoittelun aikana kehittyneet taidot Tyytyväisyys harjoitteluun Harjoittelun jälkeen Harjoittelukokemusten käsittely ja raportointikäytännöt Tulevaisuuden suunnitelmat, käsitys museoalasta ja ammatti-identiteetti Työskentely Valtion taidemuseossa tai museoalalla Harjoittelun vaikutus työllistymiseen Valtion taidemuseon edustajien näkemyksiä korkeakouluharjoitteluista Harjoittelijoiden valinta ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa Harjoittelijoiden taustat Harjoittelijoiden valinta ja siihen vaikuttavat tekijät Muu yhteistyö korkeakoulujen kanssa Työtehtävät ja ohjaukseen liittyvät käytännöt Työtehtävien määrittely ja sisältö Ohjauskäytännöt ja perehdytys Palaute Kokemukset harjoittelijoista Harjoittelijoiden työpanos Harjoittelijat työyhteisön jäseninä Harjoittelijoiden työllistäminen IV osa: Y h t e e n v e t o j a k e h i t t ä m i s e h d o t u k s e t 9 Korkeakouluharjoitteluiden kehittäminen Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Korkeakoulujen näkökulma Taidemuseoiden näkökulma Harjoittelijoiden näkökulma Valtion taidemuseon edustajien näkökulma Yhteenveto kehittämiskohteista Lopuksi

4 Lähteet LIITTEET Liite 1 Sähköpostikysely korkeakouluille Liite 2 Sähköpostikysely taidemuseoille Liite 3 Kyselylomake Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoille Liite 4 Haastattelurunko Valtion taidemuseon edustajille

5 I OSA Johdanto ja taustaa

6 Johdanto 2 1 Johdanto Valtion taidemuseon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteen Kehys -yksikössä toteutetaan taidemuseoalaa ja museoinstituutiota tarkastelevia tutkimuksia, joiden tarkoitus on muun muassa tukea taidemuseoalan ammatillista kehittämistä ja herättää taidemuseoalaa koskevaa keskustelua. Tämä Kehyksessä toteutettu selvitys tarkastelee taidemuseoinstituutiota työnantajana. Tarkempana tarkastelun kohteena ovat taidemuseoissa suoritetut korkeakouluharjoittelut, jotka kiistatta ovat tärkeä osa tulevien museoammattilaisten opintoja; niiden kautta opiskelijat saavat museoalan työkokemusta, pääsevät kehittämään tärkeitä työelämätaitojaan sekä luomaan kontakteja taidekentän toimijoihin. Parhaassa tapauksessa harjoittelusta hyötyvät sekä opiskelijat itse että taidemuseot. Työssä oppimisen tärkeyttä korostetaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa suosituksessa (2010), jolla pyritään takaamaan harjoittelupaikkojen saatavuutta, edistämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen työelämävastaavuutta. Työministeri Anni Sinnemäki muistuttaa, että: Opiskelijoille on tärkeää saada kosketus työelämään jo opintojen aikana. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyy usein opiskeluaikana muodostettujen yhteyksien kautta. 1 Selvityksessä pääasiallisena tarkastelun kohteena ovat Valtion taidemuseon eri yksiköissä 2 vuosien aikana suoritetut korkeakouluharjoittelut. Tässä yhteydessä korkeakouluharjoitteluilla tarkoitetaan suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta suoritettuja, opintoihin liittyviä työharjoitteluja. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan ainoastaan sellaisia harjoitteluita, joista on tehty Valtion taidemuseon ja korkeakoulun kesken viralliset harjoittelusopimukset ja joissa harjoittelija on työskennellyt päätoimisesti jossain Valtion taidemuseon yksikössä. Tarkastelun ulkopuolelle jää osa korkeakouluopiskelijoiden suorittamista työharjoittelujaksoista. Tällaisia tarkastelun ulkopuolisia korkeakouluharjoitteluita saattavat olla esimerkiksi opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelut, ammattikorkeakoulujen palkattomat harjoittelujaksot tai opinnäytetyöprojektit. Korkeakoulujen lisäksi Valtion taidemuseon eri yksiköihin on tullut harjoittelijoita myös toisen asteen 1 Työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen saatavuus halutaan turvata, Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote. 2 Valtion taidemuseon yksiköitä ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikkö, Konservointilaitos, Kuvataiteen keskusarkisto, Sinebrychoffin taidemuseo sekä Hallinto- ja palveluyksikkö.

7 Johdanto 3 oppilaitoksista, työ- ja elinkeinotoimistojen kautta sekä kansainvälisistä vaihto-ohjelmista. Myös nämä muut harjoittelijat ovat jääneet tämän selvityksen ulkopuolelle. Valtion taidemuseon korkeakouluharjoitteluita tarkastelevan osan tavoitteena on: 1) ensinnäkin kartoittaa sitä, kuinka paljon Valtion taidemuseossa on ollut harjoittelijoita vuosien aikana, mistä ja millaisista taustoista he ovat tulleet ja missä yksiköissä he ovat työskennelleet. 2) toiseksi tarkastella Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoiden omia kokemuksia koko harjoitteluprosessin ajalta, eli ajalta ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen. Tarkastelun kohteena ajalta ennen harjoittelua ovat muun muassa harjoittelupaikan valintaan vaikuttaneet seikat, harjoittelijan omat oppimistavoitteet ja odotukset harjoittelulta sekä niiden täyttyminen sekä korkeakoulun ohjeistus harjoitteluun. Harjoittelun aikaisista kokemuksista tarkastellaan muun muassa sitä, millaisia työtehtäviä harjoittelijoille on annettu ja minkälaisia kokemuksia harjoittelijoilla on niistä, millaiset olivat harjoitteluiden ohjauskäytännöt, miten harjoittelijat sopeutuivat osaksi työyhteisöä ja mitä he kokivat oppineensa harjoittelunsa aikana. Harjoittelun jälkeisestä ajasta tarkastellaan muun muassa sitä, miten harjoitteluita käsiteltiin jälkeenpäin harjoittelupaikassa ja korkeakoulussa ja vaikuttiko harjoittelu jotenkin opiskelijan urasuunnitelmiin tai käsitykseen museoalasta. 3) kolmanneksi kartoittaa Valtion taidemuseon edustajien kokemuksia korkeakouluharjoittelijoistaan. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa harjoittelijoiden valintaan liittyvät asiat, työtehtävien määrittely ja ohjauskäytänteet, harjoittelijoiden työpanos. 4) neljänneksi tarkastella sekä harjoittelijoiden että Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta sitä, millainen merkitys harjoittelulla on ollut harjoittelijan myöhemmälle työllistymiselle. Onko harjoittelija kenties myöhemmin työllistynyt Valtion taidemuseoon tai ylipäätänsä museoalalle? Korkeakouluharjoitteluita tarkastellaan siis sekä harjoittelijoiden itsensä että Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta. Harjoittelijoiden kokemuksia kartoitettiin avoimia ja strukturoituja kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla. Valtion taidemuseon edustajien kokemuksia selvitettiin haastattelujen kautta. Koska Valtion taidemuseo toimii taidemuseoalan valtakunnallisena keskusmuseona, selvitykseen on haluttu ottaa mukaan valtakunnallisen taidemuseokentän näkökulma. Lisäksi

8 Johdanto 4 selvityksessä tarkastellaan muutamien korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä, sillä ne vaihtelevat suuresti eri korkeakoulujen ja oppiaineiden välillä. Taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkökulmia selvitettiin sähköpostikyselyillä. Tässä tutkimusosuudessa tavoitteena on: 1) tarkastella korkeakouluharjoitteluita valtakunnallisella taidemuseokentällä. Tarkastelun kohteena on muun muassa se, kuinka paljon harjoittelijoita on ollut muissa taidemuseoissa, minkälaisista taustoista he ovat tulleet, minkälaisia tehtäviä he ovat tehneet, millaisia kokemuksia taidemuseoilla on ollut heidän harjoittelijoistaan, onko korkeakouluopiskelijoiden kanssa tehty muunlaista yhteistyötä ja onko harjoittelijoita työllistetty myöhemmin taidemuseoon. 2) tarkastella muutamien korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä, kuten esimerkiksi sitä, minkälaisia rahoituskäytäntöjä eri oppiaineilla on, millaisissa harjoittelupaikoissa opiskelijat ovat suorittaneet harjoittelunsa, miten opiskelijat valitaan koulun rahoittamiin harjoittelupaikkoihin ja millaista palautetta harjoittelijat ovat antaneet harjoittelujaksoistaan. Selvityksen tärkein tavoite on tunnistaa mahdollisia korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita. Tämän vuoksi harjoittelijoille lähetetyssä lomakekyselyssä, Valtion taidemuseon edustajien haastatteluissa sekä taidemuseoille ja korkeakouluille suunnatuissa sähköpostikyselyissä kysyttiin mahdollisista harjoitteluihin liittyvistä puutteista ja kehittämisehdotuksista. Tarkoitus olisi, että tästä selvityksestä saatuja tietoja voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää käytännössä suunniteltaessa korkeakouluharjoitteluita ja kehittäessä siihen liittyviä käytäntöjä. Selvitysraportti on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan tutkimuksen tavoitteita, aineistoa ja menetelmiä sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Mukaan on otettu myös työelämäselvityksiä ja opiskelijoiden työelämäorientaatiota tarkastelevia tutkimuksia. Toisessa osassa tarkastellaan korkeakoulujen erilaisia harjoittelukäytäntöjä sekä korkeakouluharjoitteluita valtakunnallisella taidemuseokentällä. Selvityksen pääpaino on kolmannessa osassa, jossa keskitytään Valtion taidemuseossa vuosina suoritettuihin korkeakouluharjoitteluihin. Kolmannen osan luvussa 6 tarkastellaan, millaisia harjoittelijoita Valtion taidemuseossa on näiden vuosien aikana ollut, luvussa 7 syvennytään Valtion taidemuseossa harjoittelun suorittaneiden kokemuksiin harjoittelujaksostaan ja luvussa 8 tarkastellaan aihetta Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta. Neljännessä osassa keskitytään tarkastelemaan korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita sekä pohditaan erilaisia kehittämisehdotuksia.

9 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 5 2 Selvi t yksen aineisto, m e n e t e l mät ja t o t e u t u s Tässä luvussa esitellään lyhyesti selvityksessä käytetty aineisto sekä tutkimusmenetelmät. Aineisto koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta S ä h k ö p o s t i k ys e l y k o r k e a k o u l u i l l e j a t a i d e m u s e o i l l e Valtakunnallisen taidemuseokentän korkeakouluharjoitteluita sekä korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä ja -kokemuksia selvitettiin sähköpostikyselyillä. Korkeakouluille suunnattu sähköpostikysely 3 lähetettiin Helsingin yliopiston taidehistorian, museologian ja viestinnän, Turun yliopiston taidehistorian ja museologian, Åbo Akademin taidehistorian sekä Jyväskylän yliopiston museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen oppiaineiden harjoittelusta vastaaville henkilökunnan jäsenille. Kysely sisälsi 11 avointa kysymystä liittyen muun muassa oppiaineen harjoittelukäytänteisiin, kuten rahoituksen määrään ja jakamiseen sekä harjoittelun ohjaukseen, tavoitteisiin ja opiskelijoilta saatuihin palautteisiin. Kaikki kahdeksan kyselyn saanutta oppiainetta vastasivat kyselyyn. Tätä kyselyaineistoa on täydennetty informaatiolla, joka on ollut löydettävissä oppiaineiden verkkosivuilta. Taidemuseoille suunnattu sähköpostikysely lähetettiin 54:lle Suomen taidemuseolle. Kysely sisälsi 21 avointa kysymystä 4. Näissä kysymyksissä kartoitettiin muun muassa sitä, onko taidemuseoissa ollut korkeakouluharjoittelijoita vuosien aikana ja kuinka paljon heitä on ollut, millaisia harjoitteluiden käytäntöjä taidemuseoissa on, millaisia kokemuksia taidemuseoilla on ollut korkeakouluharjoittelijoistaan ja ovatko taidemuseot työllistäneet harjoittelijoitaan myöhemmin. Lisäksi taidemuseoilla oli mahdollisuus antaa harjoitteluiden kehittämisehdotuksia. Ensimmäisessä kyselyssä taidemuseoille annettiin kaksi viikkoa vastausaikaa, jonka jälkeen vastausaikaa päätettiin pidentää vielä viikolla. Muutama taidemuseo sai kyselyn jonkin verran myöhemmin kuin muut. Loppujen lopuksi vastauksia saatiin yhteensä 30 kappaletta, eli vastausprosentiksi muodostui 56 %. 3 Ks. Liite 1. 4 Ks. Liite 2.

10 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 6 Sekä taidemuseoille että korkeakouluille suunnattujen sähköpostikyselyn aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti. Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä käsiteltiin korkeakouluittain ja taidemuseoiden vastaukset käsiteltiin teemoittain L o m a k e k ys e l y V a l t i o n t a i d e m u s e o n h a r j o i t t e l i j o i l l e Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoiden kokemuksia tutkittiin kyselylomaketutkimuksena. Strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake koostui kuudesta osasta: I Taustatiedot, II Nykyinen tilanne, III Tiedot Valtion taidemuseossa suoritetusta harjoittelusta, IV Harjoittelun aikaiset tehtävät ja kokemukset harjoittelusta, V Harjoittelun vaikutus työllistymiseen ja VI Kehittämisehdotukset 5. Ensimmäisessä osassa kysyttiin harjoittelijan perustietoja. Lomakkeen toisessa osassa tarkasteltiin harjoittelijan tämän hetkistä tilannetta. Lomakkeen kolmannessa osassa tarkasteltiin harjoitteluun liittyviä perustietoja, kuten sitä, missä yksikössä ja milloin harjoittelu suoritettiin ja mistä harjoittelija sai tiedon harjoittelu paikasta. Lisäksi kolmannessa osassa tarkasteltiin harjoitteluun liittyviä oppimistavoitteita ja odotuksia sekä niiden täyttymistä. Lomakkeen neljännessä osassa kysyttiin laajasti harjoittelun aikaisista kokemuksista; tässä osassa tarkasteltiin muun muassa sitä, millaisia tehtäviä harjoittelijat tekivät ja mitä mieltä olivat työtehtävistään. Työtehtävien lisäksi tarkasteltiin harjoitteluun perehdyttämistä, sopeutumista työyhteisöön sekä harjoittelujakson vaikutusta urasuunnitelmiin tai käsitykseen taidemuseoalasta. Viides osa keskittyi tarkastelemaan harjoittelun työllistämisvaikutuksia. Lomakkeen kuudennessa osassa vastaajat saivat tilaisuuden kertoa harjoitteluihin liittyvistä kehittämisehdotuksistaan. Kyselylomakkeen suunnittelussa käytettiin apuna erityisesti Anni Kuhasen (2003) selvitystä Työharjoittelu työtä vai opiskelua? Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelevien työharjoittelukokemuksista. Lisäksi lomakkeen suunnittelussa apuna oli Helsingin yliopistossa tehdyt työelämäselvitykset, kuten esimerkiksi Ulla Savolaisen selvitys (2007) Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitokselta valmistuneiden maistereiden työllistymisestä sekä Helsingin yliopiston opinto- ja työelämäpalautetta. Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys - yksikössä lomakkeen suunnittelusta vastasi Anu Niemelä yhdessä Susanna Petterssonin, Helka Ketosen ja Eija Liukkosen kanssa. 5 Ks. Liite 3.

11 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 7 Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta harjoittelussa olleita. Tiedot harjoittelijoista saatiin Valtion taidemuseon arkistossa olevista harjoittelijoita koskevista asiakirjoista. Näiden asiakirjojen mukaan Valtion taidemuseossa työskenteli vuosien aikana yhteensä 119 korkeakouluharjoittelijaa. Todellisuudessa korkeakouluharjoittelijoita on ollut jonkin verran enemmänkin, sillä esimerkiksi arkistotiedot palkattomista harjoittelijoista olivat joiltain osin puutteellisia. Tämän vuoksi tutkimusjoukkoon kuuluvat ainoastaan sellaiset harjoittelijat, joista on tehty viralliset harjoittelusopimukset Valtion taidemuseon ja korkeakoulun kesken. Tutkimusjoukkoon eivät kuulu myöskään sellaiset harjoittelijat, jotka työskentelivät Valtion taidemuseossa esimerkiksi projektityöntekijöinä ja jotka tällä työkokemuksella korvasivat työharjoittelun. Harjoittelijoiden osoitetietoja selvitettiin ottamalla puhelimella yhteyttä harjoittelijoihin sekä väestörekisterikeskuksen kautta. Yhdeksän harjoittelijan osoitetietoja ei saatu selville ja yksi lähetetyistä lomakkeista palautui takaisin virheellisen osoitteen vuoksi. Näin ollen oletettavasti perille saakka menneitä lomakkeita oli yhteensä 109. Lomakkeet lähetettiin paperisina 6 ; näihin paperisiin kyselylomakkeisiin päädyttiin sen vuoksi, että kaikkien harjoittelijoiden sähköpostiosoitteiden selvittäminen olisi ollut mahdoton tehtävä, sillä käytettävissä ei ollut kaikkien harjoittelijoiden puhelinnumeroita. Lisäksi arveltiin, että paperinen lomake saatekirjeineen on henkilökohtaisempi ja houkuttelevampi tapa pyytää vastauksia kuin sähköposti. Postin kautta lähetetyn paperisen kyselylomakkeen lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisellä kyselylomakkeella, joka tehtiin Webropol-ohjelmalla. Tästä mahdollisuudesta ja sähköisen lomakkeen Internet-osoitteesta kerrottiin kyselylomakkeen saatekirjeessä. Vastaajille haluttiin antaa mahdollisuus itse valita heille sopivin lomakemuoto, varsinkin kun kyselylomakkeesta tuli suhteellisen pitkä. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen vastausaikaa pidennettiin vielä viikolla. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin yhteensä 61 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 56 % lähetetyistä lomakkeista, mikä on 51 % kaikista vuosien korkeakouluharjoittelijoista. Tätä vastausprosenttia voidaan pitää varsin kattavana otoksena Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoista vuosilta Kyselylomakkeet analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Strukturoitujen kysymysten vastauksista muodostettiin frekvenssitaulukoita ja asiaa parhaiten kuvaavia kuvioita. Mielipidettä mittaavissa kysymyksissä tunnuslukuna käytettiin keskiarvoa. Vaikka 6 Yksi harjoittelijoista sai lomakkeen ainoastaan sähköisenä omasta toivomuksestaan.

12 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 8 mielipidettä tarkastelevat muuttujat ovatkin järjestysasteikollisia muuttujia, lasketaan niille usein keskiarvot yleiskuvan antamiseksi; tällöin näitä muuttujia käsitellään välimatkaasteikollisina. 7 Lisäksi joitakin kysymyksiä tarkasteltiin ryhmittäin. Ryhminä käytettiin oppiaineryhmää. Aineiston ollessa näin pieni, ei ryhmien välisessä vertailussa voitu käyttää mitään tilastollisia menetelmiä. Muuten lomakkeen vastauksia käsiteltiin kvalitatiivisesti V a l t i o n t a i d e m u s e o n e d u s t a j i e n h a a s t a t t e l u t Valtion taidemuseon edustajien näkökulmaa tarkasteltiin haastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin sellaisia Valtion taidemuseon henkilökunnan jäseniä, jotka ovat olleet tekemisissä korkeakouluharjoittelijoiden kanssa lähinnä ohjaajan roolissa. Selvitystä varten haastateltiin Kiasman amanuenssi Eija Aarniota, Kiasman intendentti Arja Milleriä, Kiasman museolehtori Minna Raitmaata, Konservointilaitoksen johtava konservaattori Kirsti Harvaa, Kuvataiteen keskusarkiston tutkija Hanna-Leena Paloposkea sekä Ateneumin taidemuseon museolehtori Erica Othmania. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla; haastatteluja varten rakennettiin kysymyslista 8, joka toimi eräänlaisena haastatteluja ohjaavana runkona. Pääsääntöisesti haastattelut etenivät kuitenkin vapaasti keskustellen, eikä kysymyslistaa juurikaan tarvinnut käyttää, vaan asiat tulivat käsitellyksi keskustelun lomassa. Haastattelujen aikana keskusteltiin muun muassa siitä, millainen harjoittelijoiden valintaprosessi on, miten yhteistyö korkeakoulujen kanssa on sujunut, miten harjoittelijoiden työtehtävät määritellään ja millaisia kokemuksia harjoittelijoista on ylipäätänsä ollut. Lisäksi haastateltavien kanssa pohdittiin sitä, millainen merkitys harjoitteluilla on työllistymiseen. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen lisäksi aineistona toimivat myös muistiinpanot, joita tehtiin Marko Kuparisen haastatellessa Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikön tutkija Eija Liukkosta ja Kulttuuria Kaikille -palvelun projektipäällikkö Sari Salovaaraa Lähde työelämään -hanketta varten. Tässä haastattelussa pohdittiin työnantajan näkökulmasta korkeakouluharjoittelujen käytäntöjä, kuten esimerkiksi yhteistyötä työpaikan ja korkeakoulujen välillä sekä harjoittelun tavoitteita ja ohjausta. Haastatteluaineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysin keinoin. Aluksi haastattelut litteroitiin tekstimuotoon, jonka jälkeen haastattelut teemoiteltiin. Pääteemoina toimivat haastatteluja varten laaditut kysymykset. 7 Heikkilä 2008, Ks. Liite 4.

13 Aikaisempia tutkimuksia 9 3 Ai k a i s e m p i a t u t k i m u k s i a Opintoihin liittyvä harjoittelu on yksi tärkeimmistä opiskelijoiden työelämäorientaatiota lisäävistä tekijöistä; näin ollen harjoitteluilla suuri merkitys opiskelijan myöhempään työllistymiseen, urasuunnitteluun ja työnhakuun. Erityisesti museoalalla, jossa päteviä työnhakijoita on runsaasti enemmän kuin avoimia työpaikkoja, opintoaikaiset työelämäkontaktit ja työkokemus ovat tärkeitä. Tässä selvityksessä tarkastellaankin taidemuseoalalla suoritettuja korkeakouluharjoitteluita nimenomaan työllistymisen ja ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta. Koska selvitys liittyy läheisesti korkeasti koulutettujen työllistymiseen sekä opiskelijoiden työelämäorientaatioon ja -valmiuksiin, tässä luvussa tarkastellaan selvityksiä ja tutkimuksia liittyen näihin aihepiireihin. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa viime vuosien aikana. Akavan heinäkuun 2010 työttömyyskatsaus osoittaa, että tutkijakoulutuksen ja ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on nyt kaikkien aikojen ennätysluvuissa. Lähes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ja lähes alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta oli ilman töitä heinäkuussa Korkeasti koulutettujen työttömyys koskettaa läheisesti myös taidemuseoalaa. Suomen museoliiton kesällä 2008 tekemän tutkimuksen mukaan jopa 67 % museoalalla työskentelevistä on suorittanut yliopistossa korkeakoulututkinnon; näissä tutkinnoissa yleisimpiä pääaineita ovat olleet taidehistoria, kansatiede tai etnologia, historia-aineet, arkeologia ja luonnontieteelliset aineet 10. Korkeasti koulutettujen työttömyys onkin ollut korkea erityisesti näillä aloilla. Opiskelijoiden työelämäorientaatiota ja sen muodostumista on tarkasteltu muutamissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Manninen & Luukannel tarkastelevat tutkimuksessaan Humanistit työelämäpoluilla: Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työllistyminen (2002) työelämäorientaatiota humanistien näkökulmasta. Tutkimus on yliopistosta valmistuvien sijoittumistutkimus, jossa määrällisen tarkastelun lisäksi arvioidaan työllistymiseen ja työpaikkojen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Toinen hyvä esimerkki opiskelijoiden työelämäorientaatiota käsittelevistä tutkimuksista on Johanna Penttilän tutkimus Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen: Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat (2009), jossa Penttilä tarkastelee yliopisto-opiskelijoiden 9 Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu Kallio 2008.

14 Aikaisempia tutkimuksia 10 työelämään orientoitumista tukevia tekijöitä yliopisto-opinnoissa sekä opiskelijoiden ajatuksia työllistymisestään. Penttilän tutkimuksen aineisto koostuu opiskelijoiden haastatteluista sekä 6000 vastauksen laadullisesta kyselyaineistosta. Manninen & Luukannel määrittelevät tutkimuksessaan työelämäorientaation opiskelijan yleiseksi suhtautumiseksi ja suuntautumiseksi työelämään, johon liittyy tiedollinen ulottuvuus, kokemuksellinen ulottuvuus sekä asenteellinen ulottuvuus. Työelämäorientaatio kehittyy koko opiskelun ajan ja sen muotoutumiseen vaikuttavat muun muassa tieteenalan sisällöt, uraohjaus sekä työharjoittelu ja työssäkäynti. Sillä on vaikutusta opiskelijan sivuaineiden valintaan, työssäkäyntiin ja valmistumisen jälkeiseen työnhakuun. 11 Sekä Mannisen & Luukanteleen että Penttilän tutkimuksessa työharjoittelu nähtiin yhtenä tärkeimpänä opiskelijan työelämäorientaatioon vaikuttavana tekijänä. Kummassakin tutkimuksessa todetaan, että opiskelijat pitävät opintoihin liittyvää työharjoittelua tärkeänä työllistymisen kannalta, mutta että niihin liittyvissä käytännön järjestelyissä on parantamisen varaa. Mannisen & Luukanteleen tutkimuksessa haastateltiin eri vaiheessa olevia opiskelijoita. Näissä haastatteluissa käy ilmi, että työharjoitteluiden hyvänä puolena pidettiin muun muassa sitä, että sen avulla päästiin tutustumaan oman alan töihin käytännössä ja sen avulla pystyttiin testaamaan omaa tietämystä ja käytännön osaamista. 12 Kuten Mannisen ja Luukanteleen tutkimuksessa, myös Penttisen tutkimuksen haastateltavien kokemukset harjoitteluista olivat pääsääntöisesti myönteisiä ja harjoitteluita pidettiin yhtenä tärkeimpänä työelämäorientaatiota kehittävänä tekijänä 13. Harjoitteluun liittyvinä myönteisinä asioina pidettiin oman alan työkokemuksen kartuttamista, mahdollisuutta tutustua oman alan työtehtäviin ja organisaatioihin, verkostoitumista ja sitä, että harjoittelun kautta pystyttiin suuntaamaan omia opintoja. Harjoitteluiden odotettiin vaikuttavan positiivisesti alalle työllistymiseen. Lisäksi harjoittelun kautta saatiin uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa. 14 Harjoitteluiden huonot puolet liittyivät enemmänkin harjoittelukäytänteisiin kuin itse harjoitteluun. Mannisen & Luukanteleen tutkimuksen haastateltavat kritisoivat sitä, että yliopistoissa harjoittelupaikoista tiedotettiin huomaamattomasti ja että tuettuja harjoittelupaikkoja ei riittänyt kaikille halukkaille. 15 Myös Penttilän tutkimuksen haastateltavat pitivät harjoitteluihin liittyvinä kielteisinä asioina harjoittelutuen ja -paikkojen vähäistä määrää sekä puutteellista tiedottamista harjoittelumahdollisuuksista. Erityisesti humanistisilla aloilla 11 Manninen & Luukannel 2002, Manninen & Luukannel 2002, Penttilä 2009, Penttilä 2009, Manninen & Luukannel 2002, 56.

15 Aikaisempia tutkimuksia 11 harjoitteluihin suunnattuja varoja pidettiin liian vähäisenä; harjoitteluun pääsi vuosittain vain osa opiskelijoista. 16 Harjoittelutukea jaetaan usein niin, että työnantaja vastaa osasta harjoittelukustannuksista. Se, kuinka monta kuukautta yliopisto pystyy maksamaan harjoittelun palkasta, vaihtelee oppiaineittain; tämän on koettu eriarvoistavan opiskelijoita, sillä joidenkin alojen opiskelijat saavat vähemmän tukea kuin toiset. Tukikuukasia pidettiin houkuttimena mahdollisille harjoittelupaikoille harjoittelijoiden hankkimiseksi, joten vähemmän tukea saavat opiskelijat olivat heikommassa asemassa. 17 Mannisen & Luukanteleen tutkimuksen mukaan työharjoitteluun osallistumisella ja oman alan työkokemuksella on selkeä yhteys valmistumisen jälkeisen työllistymisen laatuun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että laitosten työelämäyhteyksien lisäämiselle ja työharjoittelukäytänteiden kehittämiselle on tarvetta. Ohjausta ja työelämäorientaation muodostumista tukevia asioita tulisi olla tarjolla opiskelijalle koko opiskeluprosessin ajan, ei pelkästään opintojen loppuvaiheessa. Näin opiskelija pystyisi suunnittelemaan opintojaan ja työnhakuaan paremmin. Tutkimuksen pohjalta esitettiinkin yhtenä suosituksena, että työharjoittelukäytäntöjä yhtenäistettäisiin ja kehitettäisiin edelleen. 18 Penttilän tutkimuksen mukaan työharjoittelun lisäksi opiskelijan työelämäorientaatioon vaikuttavat sivuaine- ja vapaasti valittavat opinnot sekä työelämään orientoivat opinnot. Hyödyllisinä koetut sivuaineet työelämän kannalta olivat käytännönläheisiä ja soveltavia, kuten esimerkiksi liiketalouden opinnot. 19 Mielenkiintoista tässä on se, että sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen korostaminen vähensi pääaineen merkitystä työllistymiseen. Penttilän mukaan sivuaineiden valinnassa työelämähyödyn miettiminen on suoraviivaisempaa kuin pääaineen valinnassa, sillä opiskelijoita ohjeistetaan valitsemaan sivuaineet työelämän tarpeet silmällä pitäen. 20 Pohdittaessa sivuaineiden merkitystä museoalalle työllistymisessä, hyvänä esimerkkinä toimivat museologian opinnot, jotka annetun museolain mukaan vaaditaan uusiin museovirkoihin ja jotka näin ollen ovat museoalalle työllistymisen kannalta erittäin tärkeitä. Penttilän ja Mannisen & Luukanteleen tutkimuksista kävi ilmi, että erityisesti harjoitteluihin liittyvät käytännöt tarvitsisivat kehittämistä. Harjoitteluiden kehittämisprojekteja onkin tehty 2000-luvun aikana. Esimerkiksi Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2001 yhteisen korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun 16 Penttilä 2009, Penttilä 2009, Manninen & Luukannel 2002, Penttilä 2009, Penttilä 2009, 63.

16 Aikaisempia tutkimuksia 12 kehittämisprojektin. Projektin tavoitteena oli tunnistaa korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita sekä tuottaa vertailutietoa harjoitteluprosesseista ja ohjauksesta. Projektin tarkoitus oli, että saatuja tietoja ja tuloksia hyödynnettäisiin käytännössä kehitettäessä ja arvioitaessa harjoittelukäytäntöjä. 21 Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun toteuttamassa kehittämisprojektissa kehittämistarpeiksi osoittautuivat erityisesti harjoitteluiden ohjauksen laadun varmistaminen ja harjoitteluohjaajien koulutus. Ohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä oppilaitoksesta että harjoittelupaikasta saatavaa ohjausta. Ohjauksen laadun varmistamista varten toimenpide-ehdotuksiksi esitettiin oppilaitosten harjoitteluiden ohjauksesta vastaavien henkilöiden sekä harjoittelupaikassa nimetyn ohjaajan säännöllisiä koulutuksia. Harjoittelun ohjauksessa voitaisiin käyttää myös mentorointimalleja; tällä tarkoitetaan sitä, että työelämässä jo pidempään ollut saman alan työntekijä antaa opiskelijalle uraohjausta ja neuvoja työelämään siirtymiseen sekä ohjaa opiskelijaa löytämään omat osaamisalueensa. Muita ohjausta parantavia toimenpideehdotuksia olivat työpaikan ohjaajan kanssa vähintään kerran viikossa toteutettavat lounasohjaukset, sähköpostikeskustelut oppilaitoksen ohjaajan kanssa, harjoittelun jälkeiset palautekeskustelut työpaikalla ja oppilaitoksessa sekä opiskelijan oma-aloitteisuutta ohjaavat oppimistehtävät ja -päiväkirjat. 22 Projektissa tuli esille, että ohjauksen lisäksi muita harjoitteluiden kehittämisalueita oli muun muassa projektimuotoinen yhteistyö työnantajien kanssa. Tähän liittyviä toimenpide-ehdotuksia olivat yliopiston henkilökunnan kouluttaminen projektimaiseen työskentelyyn sekä niiden kannustaminen verkostoitumaan työnantajien kanssa. 23 Lisäksi opinnäyteyhteistyötä työnantajien kanssa kannattaisi kehittää erityisesti yliopistoissa, joissa opinnäyteyhteistyöhön liittyy edelleen periaatteellista vastustusta. Kehittämistarpeet liittyvätkin opinnäyteyhteistyön hyväksymiseen asenteellisella tasolla. 24 Korkeakouluharjoitteluiden käytäntöjä ja niiden kehittämistä tarkastelevista tutkimuksista hyvä esimerkki on Anni Kuhalaisen tekemä selvitys Työharjoittelu työtä vai opiskelua? Selvitys Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelevien työharjoittelukokemuksista (2003). Anni Kuhalaisen tekemässä selvityksessä kartoitetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen koulutusalan opiskelijoiden kokemuksia työharjoittelustaan. Tässä selvityksessä tavoitteena on tarkastella työharjoittelun roolia koko työharjoitteluprosessin ajalta, kartoittaa harjoittelijoiden kokemuksia harjoitteluajaltaan sekä tarkastella sitä, millainen merkitys harjoittelulla on ollut opiskelijat opintoihin ja 21 Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, 40.

17 Aikaisempia tutkimuksia 13 työllistymiseen. 25 Kuhalaisen selvityksen tavoitteet ovatkin lähellä Valtion taidemuseon korkeakouluharjoitteluita kartoittavan selvityksen tavoitteiden kanssa. Tämän vuoksi Kuhalaisen selvitys on toiminut hyvänä esimerkkinä tätä selvitysprojektia suunniteltaessa. Anni Kuhalaisen tekemässä selvityksessä harjoittelijoiden kokemisten lisäksi tarkasteltiin harjoittelukäytäntöjen kehittämiskohteita. Tässä selvityksessä nousi esiin, että vastaajien mielestä harjoittelukokemuksia ei käsitelty tarpeeksi yliopistossa. Lisäksi yliopistolta toivottiin enemmän harjoitteluun liittyvää informaatiota sekä parempaa yhteistyötä harjoittelupaikkojen kanssa. Myös rahoitusjärjestelmän kehittäminen nousi esille Kuhalaisen selvityksessä; työnantajilta toivottiin suurempaa panosta palkkakustannuksissa. 26 Kuhalainen esittää raportin lopussa muutamia toimenpide-ehdotuksia harjoittelujen kehittämiseksi. Ensinnäkin Kuhalaisen mielestä harjoittelujen asemaa tulisi vahvistaa, sillä opiskelijat pitivät harjoittelua tärkeänä osana yliopisto-opintoja. Toiseksi yliopiston antamiin harjoitteluohjeistuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä opiskelijat eivät selvästikään olleet tyytyväisiä saamiinsa ohjeisiin. Samoin harjoittelukokemusten vaihtoa yliopistossa pitäisi lisätä ja monipuolistaa. Muita toimenpide-ehdotuksia selvityksessä olivat muun muassa yhteisten pelisääntöjen selkeyttäminen, ohjeistuksen ja palautteen lisääminen sekä rahoitusjärjestelmän muuttaminen siten, että harjoittelupaikat osallistuisivat enemmän palkkauskustannuksiin. 27 Anni Kuhalaisen selvityksen tavoin Päivi Huuhtasen tutkimus Kohti parempaa työharjoittelua: Opiskelijoiden, työnantajien sekä henkilökunnan näkemyksiä viestinnän laitoksen työharjoittelukäytännöistä ja niiden kehittämisestä (2008) tarkastelee korkeakouluharjoitteluiden käytäntöjä ja niiden kehittämistä. Tässä selvityksessä käsitellään Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen harjoittelukäytäntöjä ja niiden kehittämistä laitoksen henkilökunnan, työharjoittelupaikkoja tarjoavien organisaatioiden vastuuhenkilöiden sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Selvityksen tavoitteena on harjoittelukäytäntöjen ongelmien esille tuominen ja kehittämisehdotusten tekeminen. 28 Mielenkiintoista selvityksessä on se, että yhtenä työharjoittelupaikkaa tarjoavana organisaationa tarkasteltiin Kiasmaa; tutkimusta varten haastateltiin Kiasman viestintäpäällikkö Piia Laitaa. Haastattelussa Laita tuo esille, että olisi kiinnostavaa kuulla myös viestinnän laitoksen tavoitteet opiskelijoiden työharjoittelujaksolle. Lisäksi Laita toivoisi enemmän palautetta opiskelijoita harjoittelujakson päätyttyä. Lisäksi Laitan mielestä olisi ollut toimivampaa, jos rahoitus jaettaisiin suoraan 25 Kuhalainen 2003, Kuhalainen 2003, Kuhalainen 2003, Huuhtanen 2008, 4.

18 Aikaisempia tutkimuksia 14 harjoittelupaikoille opiskelijoiden sijaan, kuten oli toimittu vuoteen 2006 saakka, jolloin viestinnän laitos muutti työharjoittelukäytäntöjään. 29 Myös Päivi Huuhtasen selvityksessä tuotiin esille harjoittelukäytäntöjen ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Yleisiä kehittämiskohtia laitoksen henkilökunnan kannalta olivat yhteistyön puuttuminen yliopiston ja työnantajan välillä, ulkomaalaistenopiskelijoiden työllistyminen sekä työharjoittelun hyödyntäminen opinnoissa. Työnantajana kannalta kehittämiskohteita olivat hakijoiden epätasainen laatu, palautteen puuttuminen opiskelijoilta, yliopiston epäselvät ohjeistukset ja tavoitteet, työnantajan ja yliopiston välisen vuoropuhelun puuttuminen sekä tukikuukausien vähäinen määrä. Opiskelijoiden näkökulmasta parantamisen varaa olisi puutteellisessa ohjauksessa ja perehdytyksessä, realistisen kuvan puuttumisessa työelämästä ja erilaisista työnantajista sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisessä. Ratkaisuehdotuksena työnantajien epärealistisiin odotuksiin harjoittelijoista Huuhtanen esittää, että yliopistojen tulisi informoida työnantajia enemmän siitä, että työharjoittelijat tulevat nimenomaan harjoittelemaan työpaikoille, eivätkä he näin ollen ole valmista työvoimaa. Lisäksi yliopistot voisivat pyrkiä kehittämään ammattikursseja, jotta opinnot valmentaisivat työelämään nykyistä enemmän. Näiden ammattikurssien kautta opiskelijoiden tietämys työelämästä ja työnantajista paranisi. Selvityksessä Huuhtanen antaa hyvinkin konkreettisia ehdotuksia siitä, millaisia ja kuinka laajoja ammattikursseja viestinnän opiskelijoille voitaisiin tarjota. Työnantajien ja laitoksen yhteistyötä Huuhtanen lähtisi kehittämään tiedottamisen lisäämisellä. Yliopistojen tulisi informoida työnantajia muun muassa hakuprosessista, laitoksen omista tavoitteista, rahoituspolitiikasta, työnohjauksesta sekä opiskelijoilta saamasta palautteesta. Lisäksi opiskelijat voisivat antaa enemmän palautetta harjoittelujaksostaan sekä yliopistolle että harjoittelupaikalle. 30 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on tehty runsaasti selvityksiä eri laitoksista ja oppiaineista valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisestä. Näissä selvityksissä on sivuttu myös harjoitteluiden merkitystä työllistymiseen. Esimerkiksi Sari Sivonen on tehnyt selvityksen vuosina Helsingin yliopiston historian laitokselta valmistuneiden filosofian maistereiden työllistymisestä (2008). Harjoitteluiden kannalta mielenkiintoista tässä selvityksessä on se, että 26 % vastaajista löysi nykyisen työpaikkansa omalla yhteydenotolla työnantajaan, 27 %:lle työnantaja tarjosi tehtävää, 16 % löysi paikan suhteiden avulla ja 4 % työllistyi harjoittelupaikkaansa. Vaikka ainoastaan 4 % vastaajista työskenteli vastaamishetkellä entisessä työharjoittelupaikassaan, on suhteiden ja omien kontaktien merkitys työnsaannin kannalta tärkeä. Vastaajista ainoastaan noin joka neljäs (26 %) oli 29 Huuhtanen 2008, Huuhtanen 2008,

19 Aikaisempia tutkimuksia 15 saanut nykyisen työnsä vastaamalla avoimena olevaan työpaikkailmoitukseen. 31 Sivosen selvityksessä vastaajien piti arvioida erilaisia työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä asteikolla 0 4; suhteet sai keskiarvon 2,6, aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan keskiarvon 2,5, oman alan työkokemus opiskeluaikana keskiarvon 2,2, suosittelija keskiarvon 2,1 ja opiskeluaikainen työharjoittelu keskiarvon 0,9. Vaikka opiskeluaikaisen työharjoittelu sai ainoastaan keskiarvon 0,9, niin kuitenkin aikaisemmat työtehtävät, suosittelijat ja suhteet koettiin tärkeiksi. Harjoittelun vähäinen tärkeys saattaa mahdollisesti johtua siitä, että vastaajista vain osa oli suorittanut työharjoittelun osana opintojaan. Selvityksessä pyydettiin vastaajia tuomaan esille koulutukseen liittyviä puutteita ja parannusehdotuksia; useissa vastauksissa toivottiinkin opintoihin enemmän käytännönläheisyyttä, työharjoittelua ja työelämäntaitoja. Lisäksi nykyisiä opiskelijoita neuvottiin opiskeluaikana luomaan suhteita, opiskelemaan myös käytännönläheisiä aineita, hankkimaan oman alan työkokemusta ja tekemään työharjoitteluita. 32 Ulla Savolainen on tehnyt selvityksen Helsingin yliopiston Kulttuurin tutkimuksen laitokselta vuosina valmistuneiden maistereiden työllistymisestä (2007). Kulttuurin tutkimuksen laitos käsittää arkeologian, folkloristiikan ja kansantieteen oppiaineet. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmistuneiden työllistymiseen. Kaikista kolmesta oppiaineista valmistuneet pitivät työkokemusta kaikkien tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Myös opiskeluaikaiset kontaktit koettiin varsin tärkeäksi. Muita tärkeitä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä selvityksen mukaan ovat projektityöskentelytaidot, erityistaidot, kirjalliset taidot sekä tutkinnon aineyhdistelmät 33 Näiden tulosten pohjalta voidaan olettaa työharjoittelun olevan hyvin merkittävä tekijä työllistymisessä; sitä kautta saadaan tärkeää työkokemusta sekä luotua suhteita oman alan organisaatioihin. Lisäksi harjoittelujen kautta voidaan oppia esimerkiksi projektihallintaa ja muita käytännön taitoja. Savolaisen selvityksessä tarkasteltiin myös koulutuksen ja työelämän suhdetta. Harjoitteluiden merkitystä tarkasteltaessa mielenkiintoista tuloksissa oli se, että reilusti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkinnolla ei työllisty ilman työkokemusta. Vastaajien vapaissa kommenteissa tulee myös esille, että työkokemusta ja työharjoittelua pidetään tärkeänä ja että opintoihin toivotaan lisää yhteyksiä työelämään. 34 Samansuuntaisia tuloksia Sivosen ja Savolaisen selvitysten kanssa antavat Kaisa Åbergin selvitys Helsingin yliopiston naistutkimuksen opiskelijoiden ammatillisesta sijoittumisesta sekä heidän ajatuksistaan naistutkimuksen merkityksestä työelämässä (2008) sekä Anna 31 Sivonen 2008, Sivonen 2008, Savolainen 2007, Savolainen 2007,

20 Aikaisempia tutkimuksia 16 Saarikiven selvitys Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitokselta vuosina valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään (2007). Esimerkiksi Åbergin selvityksen vastaajat 35 arvioivat työn saamiseen ja työssä menestymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Aikaisempi työkokemus koettiin työn saannin kannalta merkitykselliseksi; lähes 90 % vastaajista näki sillä olevan joko suuri tai kohtalainen merkitys. Aikaisemmalla työkokemuksella nähtiin olevan suuri merkitys myös työssä menestymiseen. 36 Aikaisemmin mainittujen selvitysten tavoin myös naistutkimuksen opiskelijat kaipasivat opintoihin enemmän konkreettisuutta, käytännön taitoja ja työharjoittelua 37. Anna Saarikiven selvityksen vastaajista noin puolet koki, että puutteelliset suhdeverkostot sekä työkokemuksen puute tai kapea-alaisuus on vaikuttanut negatiivisesti työllistymiseen. 38 Myös Saarikiven selvityksessä pyydettiin vastaajia arvioimaan, kuinka suuri merkitys eri tekijöillä on ollut työllistymiseen. Lähes 60 % vastaajista piti oman alan työkokemusta merkityksellisenä, vähän yli puolet itse luotuja verkostoja ja kontakteja sekä suosittelijaa, vähän vajaa puolet aikaisempaa työsuhdetta samaan työnantajaan ja reilu kolmannes opiskeluaikaista harjoittelua. 39 Se, että opiskeluaikaista harjoittelua piti merkityksellisenä ainoastaan reilu kolmannes, johtuu siitä että ainoastaan 31 % selvityksen vastaajista ilmoitti suorittaneensa työharjoittelun opiskeluaikanaan. Harjoittelun suorittaneista kuitenkin jopa 70 % oli sitä mieltä, että opiskeluaikainen harjoittelu helpotti työllistymistä valmistumisen jälkeen. 40 Lomakkeessa kysyttiin myös tärkeimpiä nykyisen työpaikan saamiseen vaikuttaneita syitä. Näissä aiempi työkokemus osoittautui kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi 41. Saarikiven selvityksen tuloksista voitaisiin päätellä, että myös Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen opiskelijoille merkityksellistä on oman alan työkokemuksen kartuttaminen jo opiskeluaikana. Tästä kertoo myös se, että selvityksen vastaajista yli 60 % oli sitä mieltä, että opintoihin tulisi kuulua enemmän työelämään valmistavia taitoja 42. Sama ajatus näkyi myös avoimissa vastauksissa 43. Humanistien työllistymistä on tutkittu myös työnantajien näkökulmasta. Esimerkiksi Akavan erityisalat ry ja Helsingin työvoimatoimisto tekivät selvityksen siitä, millaisia ominaisuuksia työnantajat yhdistävät humanisteihin ja mitä humanisteilta odotetaan. Lisäksi työnantajilta 35 Åberg tarkasteli selvityksessään niitä Helsingin yliopistosta valmistuneita maistereita, joiden tutkintoon on rekisteröity vähintään naistutkimuksen perusopinnot. 36 Åberg 2008, Åberg 2008, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007,

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013

Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydet Tari Rantasuo Opopatio 11.10.2013 Yliopisto-opiskelijoiden työelämäyhteydett Harjoittelu Opinnäyte- ja projektityöt Muita esimerkkejä ja palaute Työelämäopinnot

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

2012 TYÖHARJOITTELUOPAS

2012 TYÖHARJOITTELUOPAS 2012 TYÖHARJOITTELUOPAS Sisällys Harjoittelu FM-tutkinnossa 3 Mistä harjoittelupaikka 3 Harjoittelijan työtehtävät 4 2 Esimerkkejä harjoittelupaikoista 5 Laitoksen tukema työharjoittelu 6 Työnantajan kokonaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Opintori 2012 Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Jaana O. Liimatainen, Satu Lampila ja Anne Jurvakainen Sakari Nikkilä Oulun yliopisto, Oulun yliopisto, TaTK Osaamisen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA

HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Liiketalouden koulutusala HARJOITTELU LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMISSA Työ tekijäänsä opettaa Harjoitteluohjelman (30 opintopistettä) vaiheet: Perusharjoittelu

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg

Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Työnantajien palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2014 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään harjoitteluun.

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot