Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina 2000 2009 suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUHARJOITTELIJAT TAIDEMUSEOISSA Harjoittelijoiden, taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkemyksiä vuosina suoritettujen korkeakouluharjoitteluiden käytännöistä ja niiden kehittämisestä sekä korkeakouluharjoitteluiden työllistämisvaikutuksista Anu Niemelä Valtion taidemuseo Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet KEHYS 2011

2 S I S Ä L L YS L UETTELO I osa: Johdanto ja taustaa 1 Johdanto Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus Sähköpostikysely korkeakouluille ja taidemuseoille Lomakekysely Valtion taidemuseon harjoittelijoille Valtion taidemuseon edustajien haastattelut Aikaisempia tutkimuksia... 9 II osa: Korkeakoulut j a v a l t a k u n n a l l i n e n t a i d e m u s e o k e n t t ä 4 Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä Helsingin yliopisto Taidehistoria Museologia Viestintä Turun yliopisto Taidehistoria Museologia Jyväskylän yliopisto Taidehistoria ja taidekasvatus Museologia Åbo Akademi Taidehistoria (Konstvetenskap) Korkeakouluharjoittelut valtakunnallisella taidemuseokentällä Korkeakouluharjoittelijat taidemuseoissa Taidemuseoiden harjoittelukäytännöt Harjoittelijoiden työtehtävät ja taidemuseoiden kokemuksia harjoittelijoistaan Harjoittelijoiden työllistäminen III osa: Valtion ta i d e m u s e o n k o r k e a k o u l u h a r j o i t t e l u t v u o s i n a Valtion taidemuseon harjoittelijat vuosina Valtion taidemuseon harjoittelijoiden näkökulma Kyselyn vastaajat Taustatiedot... 47

3 7.1.2 Opinnot Tämän hetkinen tilanne Ennen harjoittelua Harjoittelupaikka, harjoittelun pituus ja ajankohta Harjoittelun palkkaus ja harjoittelupaikan hankinta Harjoittelupaikkaan liittyvät toiveet, tavoitteet ja odotukset Yliopiston tai ammattikorkeakoulun ohjeet Harjoittelun aikana Työtehtävät Työtehtävien vaativuus ja laatu Perehdytys työhön ja työnohjaus Aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot Työyhteisön jäsenenä Harjoittelun aikana kehittyneet taidot Tyytyväisyys harjoitteluun Harjoittelun jälkeen Harjoittelukokemusten käsittely ja raportointikäytännöt Tulevaisuuden suunnitelmat, käsitys museoalasta ja ammatti-identiteetti Työskentely Valtion taidemuseossa tai museoalalla Harjoittelun vaikutus työllistymiseen Valtion taidemuseon edustajien näkemyksiä korkeakouluharjoitteluista Harjoittelijoiden valinta ja yhteistyö korkeakoulujen kanssa Harjoittelijoiden taustat Harjoittelijoiden valinta ja siihen vaikuttavat tekijät Muu yhteistyö korkeakoulujen kanssa Työtehtävät ja ohjaukseen liittyvät käytännöt Työtehtävien määrittely ja sisältö Ohjauskäytännöt ja perehdytys Palaute Kokemukset harjoittelijoista Harjoittelijoiden työpanos Harjoittelijat työyhteisön jäseninä Harjoittelijoiden työllistäminen IV osa: Y h t e e n v e t o j a k e h i t t ä m i s e h d o t u k s e t 9 Korkeakouluharjoitteluiden kehittäminen Kehittämiskohteita ja -ehdotuksia Korkeakoulujen näkökulma Taidemuseoiden näkökulma Harjoittelijoiden näkökulma Valtion taidemuseon edustajien näkökulma Yhteenveto kehittämiskohteista Lopuksi

4 Lähteet LIITTEET Liite 1 Sähköpostikysely korkeakouluille Liite 2 Sähköpostikysely taidemuseoille Liite 3 Kyselylomake Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoille Liite 4 Haastattelurunko Valtion taidemuseon edustajille

5 I OSA Johdanto ja taustaa

6 Johdanto 2 1 Johdanto Valtion taidemuseon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteen Kehys -yksikössä toteutetaan taidemuseoalaa ja museoinstituutiota tarkastelevia tutkimuksia, joiden tarkoitus on muun muassa tukea taidemuseoalan ammatillista kehittämistä ja herättää taidemuseoalaa koskevaa keskustelua. Tämä Kehyksessä toteutettu selvitys tarkastelee taidemuseoinstituutiota työnantajana. Tarkempana tarkastelun kohteena ovat taidemuseoissa suoritetut korkeakouluharjoittelut, jotka kiistatta ovat tärkeä osa tulevien museoammattilaisten opintoja; niiden kautta opiskelijat saavat museoalan työkokemusta, pääsevät kehittämään tärkeitä työelämätaitojaan sekä luomaan kontakteja taidekentän toimijoihin. Parhaassa tapauksessa harjoittelusta hyötyvät sekä opiskelijat itse että taidemuseot. Työssä oppimisen tärkeyttä korostetaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa suosituksessa (2010), jolla pyritään takaamaan harjoittelupaikkojen saatavuutta, edistämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen työelämävastaavuutta. Työministeri Anni Sinnemäki muistuttaa, että: Opiskelijoille on tärkeää saada kosketus työelämään jo opintojen aikana. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyy usein opiskeluaikana muodostettujen yhteyksien kautta. 1 Selvityksessä pääasiallisena tarkastelun kohteena ovat Valtion taidemuseon eri yksiköissä 2 vuosien aikana suoritetut korkeakouluharjoittelut. Tässä yhteydessä korkeakouluharjoitteluilla tarkoitetaan suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta suoritettuja, opintoihin liittyviä työharjoitteluja. Tutkimus on rajattu tarkastelemaan ainoastaan sellaisia harjoitteluita, joista on tehty Valtion taidemuseon ja korkeakoulun kesken viralliset harjoittelusopimukset ja joissa harjoittelija on työskennellyt päätoimisesti jossain Valtion taidemuseon yksikössä. Tarkastelun ulkopuolelle jää osa korkeakouluopiskelijoiden suorittamista työharjoittelujaksoista. Tällaisia tarkastelun ulkopuolisia korkeakouluharjoitteluita saattavat olla esimerkiksi opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelut, ammattikorkeakoulujen palkattomat harjoittelujaksot tai opinnäytetyöprojektit. Korkeakoulujen lisäksi Valtion taidemuseon eri yksiköihin on tullut harjoittelijoita myös toisen asteen 1 Työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen saatavuus halutaan turvata, Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote. 2 Valtion taidemuseon yksiköitä ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikkö, Konservointilaitos, Kuvataiteen keskusarkisto, Sinebrychoffin taidemuseo sekä Hallinto- ja palveluyksikkö.

7 Johdanto 3 oppilaitoksista, työ- ja elinkeinotoimistojen kautta sekä kansainvälisistä vaihto-ohjelmista. Myös nämä muut harjoittelijat ovat jääneet tämän selvityksen ulkopuolelle. Valtion taidemuseon korkeakouluharjoitteluita tarkastelevan osan tavoitteena on: 1) ensinnäkin kartoittaa sitä, kuinka paljon Valtion taidemuseossa on ollut harjoittelijoita vuosien aikana, mistä ja millaisista taustoista he ovat tulleet ja missä yksiköissä he ovat työskennelleet. 2) toiseksi tarkastella Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoiden omia kokemuksia koko harjoitteluprosessin ajalta, eli ajalta ennen harjoittelua, harjoittelun aikana ja harjoittelun jälkeen. Tarkastelun kohteena ajalta ennen harjoittelua ovat muun muassa harjoittelupaikan valintaan vaikuttaneet seikat, harjoittelijan omat oppimistavoitteet ja odotukset harjoittelulta sekä niiden täyttyminen sekä korkeakoulun ohjeistus harjoitteluun. Harjoittelun aikaisista kokemuksista tarkastellaan muun muassa sitä, millaisia työtehtäviä harjoittelijoille on annettu ja minkälaisia kokemuksia harjoittelijoilla on niistä, millaiset olivat harjoitteluiden ohjauskäytännöt, miten harjoittelijat sopeutuivat osaksi työyhteisöä ja mitä he kokivat oppineensa harjoittelunsa aikana. Harjoittelun jälkeisestä ajasta tarkastellaan muun muassa sitä, miten harjoitteluita käsiteltiin jälkeenpäin harjoittelupaikassa ja korkeakoulussa ja vaikuttiko harjoittelu jotenkin opiskelijan urasuunnitelmiin tai käsitykseen museoalasta. 3) kolmanneksi kartoittaa Valtion taidemuseon edustajien kokemuksia korkeakouluharjoittelijoistaan. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa harjoittelijoiden valintaan liittyvät asiat, työtehtävien määrittely ja ohjauskäytänteet, harjoittelijoiden työpanos. 4) neljänneksi tarkastella sekä harjoittelijoiden että Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta sitä, millainen merkitys harjoittelulla on ollut harjoittelijan myöhemmälle työllistymiselle. Onko harjoittelija kenties myöhemmin työllistynyt Valtion taidemuseoon tai ylipäätänsä museoalalle? Korkeakouluharjoitteluita tarkastellaan siis sekä harjoittelijoiden itsensä että Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta. Harjoittelijoiden kokemuksia kartoitettiin avoimia ja strukturoituja kysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen avulla. Valtion taidemuseon edustajien kokemuksia selvitettiin haastattelujen kautta. Koska Valtion taidemuseo toimii taidemuseoalan valtakunnallisena keskusmuseona, selvitykseen on haluttu ottaa mukaan valtakunnallisen taidemuseokentän näkökulma. Lisäksi

8 Johdanto 4 selvityksessä tarkastellaan muutamien korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä, sillä ne vaihtelevat suuresti eri korkeakoulujen ja oppiaineiden välillä. Taidemuseoiden ja korkeakoulujen näkökulmia selvitettiin sähköpostikyselyillä. Tässä tutkimusosuudessa tavoitteena on: 1) tarkastella korkeakouluharjoitteluita valtakunnallisella taidemuseokentällä. Tarkastelun kohteena on muun muassa se, kuinka paljon harjoittelijoita on ollut muissa taidemuseoissa, minkälaisista taustoista he ovat tulleet, minkälaisia tehtäviä he ovat tehneet, millaisia kokemuksia taidemuseoilla on ollut heidän harjoittelijoistaan, onko korkeakouluopiskelijoiden kanssa tehty muunlaista yhteistyötä ja onko harjoittelijoita työllistetty myöhemmin taidemuseoon. 2) tarkastella muutamien korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä, kuten esimerkiksi sitä, minkälaisia rahoituskäytäntöjä eri oppiaineilla on, millaisissa harjoittelupaikoissa opiskelijat ovat suorittaneet harjoittelunsa, miten opiskelijat valitaan koulun rahoittamiin harjoittelupaikkoihin ja millaista palautetta harjoittelijat ovat antaneet harjoittelujaksoistaan. Selvityksen tärkein tavoite on tunnistaa mahdollisia korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita. Tämän vuoksi harjoittelijoille lähetetyssä lomakekyselyssä, Valtion taidemuseon edustajien haastatteluissa sekä taidemuseoille ja korkeakouluille suunnatuissa sähköpostikyselyissä kysyttiin mahdollisista harjoitteluihin liittyvistä puutteista ja kehittämisehdotuksista. Tarkoitus olisi, että tästä selvityksestä saatuja tietoja voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää käytännössä suunniteltaessa korkeakouluharjoitteluita ja kehittäessä siihen liittyviä käytäntöjä. Selvitysraportti on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan tutkimuksen tavoitteita, aineistoa ja menetelmiä sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Mukaan on otettu myös työelämäselvityksiä ja opiskelijoiden työelämäorientaatiota tarkastelevia tutkimuksia. Toisessa osassa tarkastellaan korkeakoulujen erilaisia harjoittelukäytäntöjä sekä korkeakouluharjoitteluita valtakunnallisella taidemuseokentällä. Selvityksen pääpaino on kolmannessa osassa, jossa keskitytään Valtion taidemuseossa vuosina suoritettuihin korkeakouluharjoitteluihin. Kolmannen osan luvussa 6 tarkastellaan, millaisia harjoittelijoita Valtion taidemuseossa on näiden vuosien aikana ollut, luvussa 7 syvennytään Valtion taidemuseossa harjoittelun suorittaneiden kokemuksiin harjoittelujaksostaan ja luvussa 8 tarkastellaan aihetta Valtion taidemuseon edustajien näkökulmasta. Neljännessä osassa keskitytään tarkastelemaan korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita sekä pohditaan erilaisia kehittämisehdotuksia.

9 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 5 2 Selvi t yksen aineisto, m e n e t e l mät ja t o t e u t u s Tässä luvussa esitellään lyhyesti selvityksessä käytetty aineisto sekä tutkimusmenetelmät. Aineisto koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta S ä h k ö p o s t i k ys e l y k o r k e a k o u l u i l l e j a t a i d e m u s e o i l l e Valtakunnallisen taidemuseokentän korkeakouluharjoitteluita sekä korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä ja -kokemuksia selvitettiin sähköpostikyselyillä. Korkeakouluille suunnattu sähköpostikysely 3 lähetettiin Helsingin yliopiston taidehistorian, museologian ja viestinnän, Turun yliopiston taidehistorian ja museologian, Åbo Akademin taidehistorian sekä Jyväskylän yliopiston museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen oppiaineiden harjoittelusta vastaaville henkilökunnan jäsenille. Kysely sisälsi 11 avointa kysymystä liittyen muun muassa oppiaineen harjoittelukäytänteisiin, kuten rahoituksen määrään ja jakamiseen sekä harjoittelun ohjaukseen, tavoitteisiin ja opiskelijoilta saatuihin palautteisiin. Kaikki kahdeksan kyselyn saanutta oppiainetta vastasivat kyselyyn. Tätä kyselyaineistoa on täydennetty informaatiolla, joka on ollut löydettävissä oppiaineiden verkkosivuilta. Taidemuseoille suunnattu sähköpostikysely lähetettiin 54:lle Suomen taidemuseolle. Kysely sisälsi 21 avointa kysymystä 4. Näissä kysymyksissä kartoitettiin muun muassa sitä, onko taidemuseoissa ollut korkeakouluharjoittelijoita vuosien aikana ja kuinka paljon heitä on ollut, millaisia harjoitteluiden käytäntöjä taidemuseoissa on, millaisia kokemuksia taidemuseoilla on ollut korkeakouluharjoittelijoistaan ja ovatko taidemuseot työllistäneet harjoittelijoitaan myöhemmin. Lisäksi taidemuseoilla oli mahdollisuus antaa harjoitteluiden kehittämisehdotuksia. Ensimmäisessä kyselyssä taidemuseoille annettiin kaksi viikkoa vastausaikaa, jonka jälkeen vastausaikaa päätettiin pidentää vielä viikolla. Muutama taidemuseo sai kyselyn jonkin verran myöhemmin kuin muut. Loppujen lopuksi vastauksia saatiin yhteensä 30 kappaletta, eli vastausprosentiksi muodostui 56 %. 3 Ks. Liite 1. 4 Ks. Liite 2.

10 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 6 Sekä taidemuseoille että korkeakouluille suunnattujen sähköpostikyselyn aineisto analysoitiin kvalitatiivisesti. Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjä käsiteltiin korkeakouluittain ja taidemuseoiden vastaukset käsiteltiin teemoittain L o m a k e k ys e l y V a l t i o n t a i d e m u s e o n h a r j o i t t e l i j o i l l e Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoiden kokemuksia tutkittiin kyselylomaketutkimuksena. Strukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake koostui kuudesta osasta: I Taustatiedot, II Nykyinen tilanne, III Tiedot Valtion taidemuseossa suoritetusta harjoittelusta, IV Harjoittelun aikaiset tehtävät ja kokemukset harjoittelusta, V Harjoittelun vaikutus työllistymiseen ja VI Kehittämisehdotukset 5. Ensimmäisessä osassa kysyttiin harjoittelijan perustietoja. Lomakkeen toisessa osassa tarkasteltiin harjoittelijan tämän hetkistä tilannetta. Lomakkeen kolmannessa osassa tarkasteltiin harjoitteluun liittyviä perustietoja, kuten sitä, missä yksikössä ja milloin harjoittelu suoritettiin ja mistä harjoittelija sai tiedon harjoittelu paikasta. Lisäksi kolmannessa osassa tarkasteltiin harjoitteluun liittyviä oppimistavoitteita ja odotuksia sekä niiden täyttymistä. Lomakkeen neljännessä osassa kysyttiin laajasti harjoittelun aikaisista kokemuksista; tässä osassa tarkasteltiin muun muassa sitä, millaisia tehtäviä harjoittelijat tekivät ja mitä mieltä olivat työtehtävistään. Työtehtävien lisäksi tarkasteltiin harjoitteluun perehdyttämistä, sopeutumista työyhteisöön sekä harjoittelujakson vaikutusta urasuunnitelmiin tai käsitykseen taidemuseoalasta. Viides osa keskittyi tarkastelemaan harjoittelun työllistämisvaikutuksia. Lomakkeen kuudennessa osassa vastaajat saivat tilaisuuden kertoa harjoitteluihin liittyvistä kehittämisehdotuksistaan. Kyselylomakkeen suunnittelussa käytettiin apuna erityisesti Anni Kuhasen (2003) selvitystä Työharjoittelu työtä vai opiskelua? Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelevien työharjoittelukokemuksista. Lisäksi lomakkeen suunnittelussa apuna oli Helsingin yliopistossa tehdyt työelämäselvitykset, kuten esimerkiksi Ulla Savolaisen selvitys (2007) Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitokselta valmistuneiden maistereiden työllistymisestä sekä Helsingin yliopiston opinto- ja työelämäpalautetta. Valtion taidemuseon Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys - yksikössä lomakkeen suunnittelusta vastasi Anu Niemelä yhdessä Susanna Petterssonin, Helka Ketosen ja Eija Liukkosen kanssa. 5 Ks. Liite 3.

11 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 7 Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta harjoittelussa olleita. Tiedot harjoittelijoista saatiin Valtion taidemuseon arkistossa olevista harjoittelijoita koskevista asiakirjoista. Näiden asiakirjojen mukaan Valtion taidemuseossa työskenteli vuosien aikana yhteensä 119 korkeakouluharjoittelijaa. Todellisuudessa korkeakouluharjoittelijoita on ollut jonkin verran enemmänkin, sillä esimerkiksi arkistotiedot palkattomista harjoittelijoista olivat joiltain osin puutteellisia. Tämän vuoksi tutkimusjoukkoon kuuluvat ainoastaan sellaiset harjoittelijat, joista on tehty viralliset harjoittelusopimukset Valtion taidemuseon ja korkeakoulun kesken. Tutkimusjoukkoon eivät kuulu myöskään sellaiset harjoittelijat, jotka työskentelivät Valtion taidemuseossa esimerkiksi projektityöntekijöinä ja jotka tällä työkokemuksella korvasivat työharjoittelun. Harjoittelijoiden osoitetietoja selvitettiin ottamalla puhelimella yhteyttä harjoittelijoihin sekä väestörekisterikeskuksen kautta. Yhdeksän harjoittelijan osoitetietoja ei saatu selville ja yksi lähetetyistä lomakkeista palautui takaisin virheellisen osoitteen vuoksi. Näin ollen oletettavasti perille saakka menneitä lomakkeita oli yhteensä 109. Lomakkeet lähetettiin paperisina 6 ; näihin paperisiin kyselylomakkeisiin päädyttiin sen vuoksi, että kaikkien harjoittelijoiden sähköpostiosoitteiden selvittäminen olisi ollut mahdoton tehtävä, sillä käytettävissä ei ollut kaikkien harjoittelijoiden puhelinnumeroita. Lisäksi arveltiin, että paperinen lomake saatekirjeineen on henkilökohtaisempi ja houkuttelevampi tapa pyytää vastauksia kuin sähköposti. Postin kautta lähetetyn paperisen kyselylomakkeen lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisellä kyselylomakkeella, joka tehtiin Webropol-ohjelmalla. Tästä mahdollisuudesta ja sähköisen lomakkeen Internet-osoitteesta kerrottiin kyselylomakkeen saatekirjeessä. Vastaajille haluttiin antaa mahdollisuus itse valita heille sopivin lomakemuoto, varsinkin kun kyselylomakkeesta tuli suhteellisen pitkä. Vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen vastausaikaa pidennettiin vielä viikolla. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin yhteensä 61 kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostui 56 % lähetetyistä lomakkeista, mikä on 51 % kaikista vuosien korkeakouluharjoittelijoista. Tätä vastausprosenttia voidaan pitää varsin kattavana otoksena Valtion taidemuseon korkeakouluharjoittelijoista vuosilta Kyselylomakkeet analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Strukturoitujen kysymysten vastauksista muodostettiin frekvenssitaulukoita ja asiaa parhaiten kuvaavia kuvioita. Mielipidettä mittaavissa kysymyksissä tunnuslukuna käytettiin keskiarvoa. Vaikka 6 Yksi harjoittelijoista sai lomakkeen ainoastaan sähköisenä omasta toivomuksestaan.

12 Selvityksen aineisto, menetelmät ja toteutus 8 mielipidettä tarkastelevat muuttujat ovatkin järjestysasteikollisia muuttujia, lasketaan niille usein keskiarvot yleiskuvan antamiseksi; tällöin näitä muuttujia käsitellään välimatkaasteikollisina. 7 Lisäksi joitakin kysymyksiä tarkasteltiin ryhmittäin. Ryhminä käytettiin oppiaineryhmää. Aineiston ollessa näin pieni, ei ryhmien välisessä vertailussa voitu käyttää mitään tilastollisia menetelmiä. Muuten lomakkeen vastauksia käsiteltiin kvalitatiivisesti V a l t i o n t a i d e m u s e o n e d u s t a j i e n h a a s t a t t e l u t Valtion taidemuseon edustajien näkökulmaa tarkasteltiin haastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin sellaisia Valtion taidemuseon henkilökunnan jäseniä, jotka ovat olleet tekemisissä korkeakouluharjoittelijoiden kanssa lähinnä ohjaajan roolissa. Selvitystä varten haastateltiin Kiasman amanuenssi Eija Aarniota, Kiasman intendentti Arja Milleriä, Kiasman museolehtori Minna Raitmaata, Konservointilaitoksen johtava konservaattori Kirsti Harvaa, Kuvataiteen keskusarkiston tutkija Hanna-Leena Paloposkea sekä Ateneumin taidemuseon museolehtori Erica Othmania. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluilla; haastatteluja varten rakennettiin kysymyslista 8, joka toimi eräänlaisena haastatteluja ohjaavana runkona. Pääsääntöisesti haastattelut etenivät kuitenkin vapaasti keskustellen, eikä kysymyslistaa juurikaan tarvinnut käyttää, vaan asiat tulivat käsitellyksi keskustelun lomassa. Haastattelujen aikana keskusteltiin muun muassa siitä, millainen harjoittelijoiden valintaprosessi on, miten yhteistyö korkeakoulujen kanssa on sujunut, miten harjoittelijoiden työtehtävät määritellään ja millaisia kokemuksia harjoittelijoista on ylipäätänsä ollut. Lisäksi haastateltavien kanssa pohdittiin sitä, millainen merkitys harjoitteluilla on työllistymiseen. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen lisäksi aineistona toimivat myös muistiinpanot, joita tehtiin Marko Kuparisen haastatellessa Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys -yksikön tutkija Eija Liukkosta ja Kulttuuria Kaikille -palvelun projektipäällikkö Sari Salovaaraa Lähde työelämään -hanketta varten. Tässä haastattelussa pohdittiin työnantajan näkökulmasta korkeakouluharjoittelujen käytäntöjä, kuten esimerkiksi yhteistyötä työpaikan ja korkeakoulujen välillä sekä harjoittelun tavoitteita ja ohjausta. Haastatteluaineiston analyysi tapahtui sisällönanalyysin keinoin. Aluksi haastattelut litteroitiin tekstimuotoon, jonka jälkeen haastattelut teemoiteltiin. Pääteemoina toimivat haastatteluja varten laaditut kysymykset. 7 Heikkilä 2008, Ks. Liite 4.

13 Aikaisempia tutkimuksia 9 3 Ai k a i s e m p i a t u t k i m u k s i a Opintoihin liittyvä harjoittelu on yksi tärkeimmistä opiskelijoiden työelämäorientaatiota lisäävistä tekijöistä; näin ollen harjoitteluilla suuri merkitys opiskelijan myöhempään työllistymiseen, urasuunnitteluun ja työnhakuun. Erityisesti museoalalla, jossa päteviä työnhakijoita on runsaasti enemmän kuin avoimia työpaikkoja, opintoaikaiset työelämäkontaktit ja työkokemus ovat tärkeitä. Tässä selvityksessä tarkastellaankin taidemuseoalalla suoritettuja korkeakouluharjoitteluita nimenomaan työllistymisen ja ammattitaidon kehittymisen näkökulmasta. Koska selvitys liittyy läheisesti korkeasti koulutettujen työllistymiseen sekä opiskelijoiden työelämäorientaatioon ja -valmiuksiin, tässä luvussa tarkastellaan selvityksiä ja tutkimuksia liittyen näihin aihepiireihin. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut kasvussa viime vuosien aikana. Akavan heinäkuun 2010 työttömyyskatsaus osoittaa, että tutkijakoulutuksen ja ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on nyt kaikkien aikojen ennätysluvuissa. Lähes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ja lähes alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta oli ilman töitä heinäkuussa Korkeasti koulutettujen työttömyys koskettaa läheisesti myös taidemuseoalaa. Suomen museoliiton kesällä 2008 tekemän tutkimuksen mukaan jopa 67 % museoalalla työskentelevistä on suorittanut yliopistossa korkeakoulututkinnon; näissä tutkinnoissa yleisimpiä pääaineita ovat olleet taidehistoria, kansatiede tai etnologia, historia-aineet, arkeologia ja luonnontieteelliset aineet 10. Korkeasti koulutettujen työttömyys onkin ollut korkea erityisesti näillä aloilla. Opiskelijoiden työelämäorientaatiota ja sen muodostumista on tarkasteltu muutamissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Manninen & Luukannel tarkastelevat tutkimuksessaan Humanistit työelämäpoluilla: Helsingin yliopistosta valmistuvien humanistien työelämäorientaatio, osaaminen ja työllistyminen (2002) työelämäorientaatiota humanistien näkökulmasta. Tutkimus on yliopistosta valmistuvien sijoittumistutkimus, jossa määrällisen tarkastelun lisäksi arvioidaan työllistymiseen ja työpaikkojen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Toinen hyvä esimerkki opiskelijoiden työelämäorientaatiota käsittelevistä tutkimuksista on Johanna Penttilän tutkimus Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen: Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat (2009), jossa Penttilä tarkastelee yliopisto-opiskelijoiden 9 Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu Kallio 2008.

14 Aikaisempia tutkimuksia 10 työelämään orientoitumista tukevia tekijöitä yliopisto-opinnoissa sekä opiskelijoiden ajatuksia työllistymisestään. Penttilän tutkimuksen aineisto koostuu opiskelijoiden haastatteluista sekä 6000 vastauksen laadullisesta kyselyaineistosta. Manninen & Luukannel määrittelevät tutkimuksessaan työelämäorientaation opiskelijan yleiseksi suhtautumiseksi ja suuntautumiseksi työelämään, johon liittyy tiedollinen ulottuvuus, kokemuksellinen ulottuvuus sekä asenteellinen ulottuvuus. Työelämäorientaatio kehittyy koko opiskelun ajan ja sen muotoutumiseen vaikuttavat muun muassa tieteenalan sisällöt, uraohjaus sekä työharjoittelu ja työssäkäynti. Sillä on vaikutusta opiskelijan sivuaineiden valintaan, työssäkäyntiin ja valmistumisen jälkeiseen työnhakuun. 11 Sekä Mannisen & Luukanteleen että Penttilän tutkimuksessa työharjoittelu nähtiin yhtenä tärkeimpänä opiskelijan työelämäorientaatioon vaikuttavana tekijänä. Kummassakin tutkimuksessa todetaan, että opiskelijat pitävät opintoihin liittyvää työharjoittelua tärkeänä työllistymisen kannalta, mutta että niihin liittyvissä käytännön järjestelyissä on parantamisen varaa. Mannisen & Luukanteleen tutkimuksessa haastateltiin eri vaiheessa olevia opiskelijoita. Näissä haastatteluissa käy ilmi, että työharjoitteluiden hyvänä puolena pidettiin muun muassa sitä, että sen avulla päästiin tutustumaan oman alan töihin käytännössä ja sen avulla pystyttiin testaamaan omaa tietämystä ja käytännön osaamista. 12 Kuten Mannisen ja Luukanteleen tutkimuksessa, myös Penttisen tutkimuksen haastateltavien kokemukset harjoitteluista olivat pääsääntöisesti myönteisiä ja harjoitteluita pidettiin yhtenä tärkeimpänä työelämäorientaatiota kehittävänä tekijänä 13. Harjoitteluun liittyvinä myönteisinä asioina pidettiin oman alan työkokemuksen kartuttamista, mahdollisuutta tutustua oman alan työtehtäviin ja organisaatioihin, verkostoitumista ja sitä, että harjoittelun kautta pystyttiin suuntaamaan omia opintoja. Harjoitteluiden odotettiin vaikuttavan positiivisesti alalle työllistymiseen. Lisäksi harjoittelun kautta saatiin uskoa itseensä ja omaan osaamiseensa. 14 Harjoitteluiden huonot puolet liittyivät enemmänkin harjoittelukäytänteisiin kuin itse harjoitteluun. Mannisen & Luukanteleen tutkimuksen haastateltavat kritisoivat sitä, että yliopistoissa harjoittelupaikoista tiedotettiin huomaamattomasti ja että tuettuja harjoittelupaikkoja ei riittänyt kaikille halukkaille. 15 Myös Penttilän tutkimuksen haastateltavat pitivät harjoitteluihin liittyvinä kielteisinä asioina harjoittelutuen ja -paikkojen vähäistä määrää sekä puutteellista tiedottamista harjoittelumahdollisuuksista. Erityisesti humanistisilla aloilla 11 Manninen & Luukannel 2002, Manninen & Luukannel 2002, Penttilä 2009, Penttilä 2009, Manninen & Luukannel 2002, 56.

15 Aikaisempia tutkimuksia 11 harjoitteluihin suunnattuja varoja pidettiin liian vähäisenä; harjoitteluun pääsi vuosittain vain osa opiskelijoista. 16 Harjoittelutukea jaetaan usein niin, että työnantaja vastaa osasta harjoittelukustannuksista. Se, kuinka monta kuukautta yliopisto pystyy maksamaan harjoittelun palkasta, vaihtelee oppiaineittain; tämän on koettu eriarvoistavan opiskelijoita, sillä joidenkin alojen opiskelijat saavat vähemmän tukea kuin toiset. Tukikuukasia pidettiin houkuttimena mahdollisille harjoittelupaikoille harjoittelijoiden hankkimiseksi, joten vähemmän tukea saavat opiskelijat olivat heikommassa asemassa. 17 Mannisen & Luukanteleen tutkimuksen mukaan työharjoitteluun osallistumisella ja oman alan työkokemuksella on selkeä yhteys valmistumisen jälkeisen työllistymisen laatuun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että laitosten työelämäyhteyksien lisäämiselle ja työharjoittelukäytänteiden kehittämiselle on tarvetta. Ohjausta ja työelämäorientaation muodostumista tukevia asioita tulisi olla tarjolla opiskelijalle koko opiskeluprosessin ajan, ei pelkästään opintojen loppuvaiheessa. Näin opiskelija pystyisi suunnittelemaan opintojaan ja työnhakuaan paremmin. Tutkimuksen pohjalta esitettiinkin yhtenä suosituksena, että työharjoittelukäytäntöjä yhtenäistettäisiin ja kehitettäisiin edelleen. 18 Penttilän tutkimuksen mukaan työharjoittelun lisäksi opiskelijan työelämäorientaatioon vaikuttavat sivuaine- ja vapaasti valittavat opinnot sekä työelämään orientoivat opinnot. Hyödyllisinä koetut sivuaineet työelämän kannalta olivat käytännönläheisiä ja soveltavia, kuten esimerkiksi liiketalouden opinnot. 19 Mielenkiintoista tässä on se, että sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen korostaminen vähensi pääaineen merkitystä työllistymiseen. Penttilän mukaan sivuaineiden valinnassa työelämähyödyn miettiminen on suoraviivaisempaa kuin pääaineen valinnassa, sillä opiskelijoita ohjeistetaan valitsemaan sivuaineet työelämän tarpeet silmällä pitäen. 20 Pohdittaessa sivuaineiden merkitystä museoalalle työllistymisessä, hyvänä esimerkkinä toimivat museologian opinnot, jotka annetun museolain mukaan vaaditaan uusiin museovirkoihin ja jotka näin ollen ovat museoalalle työllistymisen kannalta erittäin tärkeitä. Penttilän ja Mannisen & Luukanteleen tutkimuksista kävi ilmi, että erityisesti harjoitteluihin liittyvät käytännöt tarvitsisivat kehittämistä. Harjoitteluiden kehittämisprojekteja onkin tehty 2000-luvun aikana. Esimerkiksi Helsingin yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2001 yhteisen korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun 16 Penttilä 2009, Penttilä 2009, Manninen & Luukannel 2002, Penttilä 2009, Penttilä 2009, 63.

16 Aikaisempia tutkimuksia 12 kehittämisprojektin. Projektin tavoitteena oli tunnistaa korkeakouluharjoitteluiden kehittämiskohteita sekä tuottaa vertailutietoa harjoitteluprosesseista ja ohjauksesta. Projektin tarkoitus oli, että saatuja tietoja ja tuloksia hyödynnettäisiin käytännössä kehitettäessä ja arvioitaessa harjoittelukäytäntöjä. 21 Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun toteuttamassa kehittämisprojektissa kehittämistarpeiksi osoittautuivat erityisesti harjoitteluiden ohjauksen laadun varmistaminen ja harjoitteluohjaajien koulutus. Ohjauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä oppilaitoksesta että harjoittelupaikasta saatavaa ohjausta. Ohjauksen laadun varmistamista varten toimenpide-ehdotuksiksi esitettiin oppilaitosten harjoitteluiden ohjauksesta vastaavien henkilöiden sekä harjoittelupaikassa nimetyn ohjaajan säännöllisiä koulutuksia. Harjoittelun ohjauksessa voitaisiin käyttää myös mentorointimalleja; tällä tarkoitetaan sitä, että työelämässä jo pidempään ollut saman alan työntekijä antaa opiskelijalle uraohjausta ja neuvoja työelämään siirtymiseen sekä ohjaa opiskelijaa löytämään omat osaamisalueensa. Muita ohjausta parantavia toimenpideehdotuksia olivat työpaikan ohjaajan kanssa vähintään kerran viikossa toteutettavat lounasohjaukset, sähköpostikeskustelut oppilaitoksen ohjaajan kanssa, harjoittelun jälkeiset palautekeskustelut työpaikalla ja oppilaitoksessa sekä opiskelijan oma-aloitteisuutta ohjaavat oppimistehtävät ja -päiväkirjat. 22 Projektissa tuli esille, että ohjauksen lisäksi muita harjoitteluiden kehittämisalueita oli muun muassa projektimuotoinen yhteistyö työnantajien kanssa. Tähän liittyviä toimenpide-ehdotuksia olivat yliopiston henkilökunnan kouluttaminen projektimaiseen työskentelyyn sekä niiden kannustaminen verkostoitumaan työnantajien kanssa. 23 Lisäksi opinnäyteyhteistyötä työnantajien kanssa kannattaisi kehittää erityisesti yliopistoissa, joissa opinnäyteyhteistyöhön liittyy edelleen periaatteellista vastustusta. Kehittämistarpeet liittyvätkin opinnäyteyhteistyön hyväksymiseen asenteellisella tasolla. 24 Korkeakouluharjoitteluiden käytäntöjä ja niiden kehittämistä tarkastelevista tutkimuksista hyvä esimerkki on Anni Kuhalaisen tekemä selvitys Työharjoittelu työtä vai opiskelua? Selvitys Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla opiskelevien työharjoittelukokemuksista (2003). Anni Kuhalaisen tekemässä selvityksessä kartoitetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen koulutusalan opiskelijoiden kokemuksia työharjoittelustaan. Tässä selvityksessä tavoitteena on tarkastella työharjoittelun roolia koko työharjoitteluprosessin ajalta, kartoittaa harjoittelijoiden kokemuksia harjoitteluajaltaan sekä tarkastella sitä, millainen merkitys harjoittelulla on ollut opiskelijat opintoihin ja 21 Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, Kaartinen-Koutaniemi 2001, 40.

17 Aikaisempia tutkimuksia 13 työllistymiseen. 25 Kuhalaisen selvityksen tavoitteet ovatkin lähellä Valtion taidemuseon korkeakouluharjoitteluita kartoittavan selvityksen tavoitteiden kanssa. Tämän vuoksi Kuhalaisen selvitys on toiminut hyvänä esimerkkinä tätä selvitysprojektia suunniteltaessa. Anni Kuhalaisen tekemässä selvityksessä harjoittelijoiden kokemisten lisäksi tarkasteltiin harjoittelukäytäntöjen kehittämiskohteita. Tässä selvityksessä nousi esiin, että vastaajien mielestä harjoittelukokemuksia ei käsitelty tarpeeksi yliopistossa. Lisäksi yliopistolta toivottiin enemmän harjoitteluun liittyvää informaatiota sekä parempaa yhteistyötä harjoittelupaikkojen kanssa. Myös rahoitusjärjestelmän kehittäminen nousi esille Kuhalaisen selvityksessä; työnantajilta toivottiin suurempaa panosta palkkakustannuksissa. 26 Kuhalainen esittää raportin lopussa muutamia toimenpide-ehdotuksia harjoittelujen kehittämiseksi. Ensinnäkin Kuhalaisen mielestä harjoittelujen asemaa tulisi vahvistaa, sillä opiskelijat pitivät harjoittelua tärkeänä osana yliopisto-opintoja. Toiseksi yliopiston antamiin harjoitteluohjeistuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä opiskelijat eivät selvästikään olleet tyytyväisiä saamiinsa ohjeisiin. Samoin harjoittelukokemusten vaihtoa yliopistossa pitäisi lisätä ja monipuolistaa. Muita toimenpide-ehdotuksia selvityksessä olivat muun muassa yhteisten pelisääntöjen selkeyttäminen, ohjeistuksen ja palautteen lisääminen sekä rahoitusjärjestelmän muuttaminen siten, että harjoittelupaikat osallistuisivat enemmän palkkauskustannuksiin. 27 Anni Kuhalaisen selvityksen tavoin Päivi Huuhtasen tutkimus Kohti parempaa työharjoittelua: Opiskelijoiden, työnantajien sekä henkilökunnan näkemyksiä viestinnän laitoksen työharjoittelukäytännöistä ja niiden kehittämisestä (2008) tarkastelee korkeakouluharjoitteluiden käytäntöjä ja niiden kehittämistä. Tässä selvityksessä käsitellään Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen harjoittelukäytäntöjä ja niiden kehittämistä laitoksen henkilökunnan, työharjoittelupaikkoja tarjoavien organisaatioiden vastuuhenkilöiden sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Selvityksen tavoitteena on harjoittelukäytäntöjen ongelmien esille tuominen ja kehittämisehdotusten tekeminen. 28 Mielenkiintoista selvityksessä on se, että yhtenä työharjoittelupaikkaa tarjoavana organisaationa tarkasteltiin Kiasmaa; tutkimusta varten haastateltiin Kiasman viestintäpäällikkö Piia Laitaa. Haastattelussa Laita tuo esille, että olisi kiinnostavaa kuulla myös viestinnän laitoksen tavoitteet opiskelijoiden työharjoittelujaksolle. Lisäksi Laita toivoisi enemmän palautetta opiskelijoita harjoittelujakson päätyttyä. Lisäksi Laitan mielestä olisi ollut toimivampaa, jos rahoitus jaettaisiin suoraan 25 Kuhalainen 2003, Kuhalainen 2003, Kuhalainen 2003, Huuhtanen 2008, 4.

18 Aikaisempia tutkimuksia 14 harjoittelupaikoille opiskelijoiden sijaan, kuten oli toimittu vuoteen 2006 saakka, jolloin viestinnän laitos muutti työharjoittelukäytäntöjään. 29 Myös Päivi Huuhtasen selvityksessä tuotiin esille harjoittelukäytäntöjen ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Yleisiä kehittämiskohtia laitoksen henkilökunnan kannalta olivat yhteistyön puuttuminen yliopiston ja työnantajan välillä, ulkomaalaistenopiskelijoiden työllistyminen sekä työharjoittelun hyödyntäminen opinnoissa. Työnantajana kannalta kehittämiskohteita olivat hakijoiden epätasainen laatu, palautteen puuttuminen opiskelijoilta, yliopiston epäselvät ohjeistukset ja tavoitteet, työnantajan ja yliopiston välisen vuoropuhelun puuttuminen sekä tukikuukausien vähäinen määrä. Opiskelijoiden näkökulmasta parantamisen varaa olisi puutteellisessa ohjauksessa ja perehdytyksessä, realistisen kuvan puuttumisessa työelämästä ja erilaisista työnantajista sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymisessä. Ratkaisuehdotuksena työnantajien epärealistisiin odotuksiin harjoittelijoista Huuhtanen esittää, että yliopistojen tulisi informoida työnantajia enemmän siitä, että työharjoittelijat tulevat nimenomaan harjoittelemaan työpaikoille, eivätkä he näin ollen ole valmista työvoimaa. Lisäksi yliopistot voisivat pyrkiä kehittämään ammattikursseja, jotta opinnot valmentaisivat työelämään nykyistä enemmän. Näiden ammattikurssien kautta opiskelijoiden tietämys työelämästä ja työnantajista paranisi. Selvityksessä Huuhtanen antaa hyvinkin konkreettisia ehdotuksia siitä, millaisia ja kuinka laajoja ammattikursseja viestinnän opiskelijoille voitaisiin tarjota. Työnantajien ja laitoksen yhteistyötä Huuhtanen lähtisi kehittämään tiedottamisen lisäämisellä. Yliopistojen tulisi informoida työnantajia muun muassa hakuprosessista, laitoksen omista tavoitteista, rahoituspolitiikasta, työnohjauksesta sekä opiskelijoilta saamasta palautteesta. Lisäksi opiskelijat voisivat antaa enemmän palautetta harjoittelujaksostaan sekä yliopistolle että harjoittelupaikalle. 30 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on tehty runsaasti selvityksiä eri laitoksista ja oppiaineista valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisestä. Näissä selvityksissä on sivuttu myös harjoitteluiden merkitystä työllistymiseen. Esimerkiksi Sari Sivonen on tehnyt selvityksen vuosina Helsingin yliopiston historian laitokselta valmistuneiden filosofian maistereiden työllistymisestä (2008). Harjoitteluiden kannalta mielenkiintoista tässä selvityksessä on se, että 26 % vastaajista löysi nykyisen työpaikkansa omalla yhteydenotolla työnantajaan, 27 %:lle työnantaja tarjosi tehtävää, 16 % löysi paikan suhteiden avulla ja 4 % työllistyi harjoittelupaikkaansa. Vaikka ainoastaan 4 % vastaajista työskenteli vastaamishetkellä entisessä työharjoittelupaikassaan, on suhteiden ja omien kontaktien merkitys työnsaannin kannalta tärkeä. Vastaajista ainoastaan noin joka neljäs (26 %) oli 29 Huuhtanen 2008, Huuhtanen 2008,

19 Aikaisempia tutkimuksia 15 saanut nykyisen työnsä vastaamalla avoimena olevaan työpaikkailmoitukseen. 31 Sivosen selvityksessä vastaajien piti arvioida erilaisia työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä asteikolla 0 4; suhteet sai keskiarvon 2,6, aikaisempi työsuhde samaan työnantajaan keskiarvon 2,5, oman alan työkokemus opiskeluaikana keskiarvon 2,2, suosittelija keskiarvon 2,1 ja opiskeluaikainen työharjoittelu keskiarvon 0,9. Vaikka opiskeluaikaisen työharjoittelu sai ainoastaan keskiarvon 0,9, niin kuitenkin aikaisemmat työtehtävät, suosittelijat ja suhteet koettiin tärkeiksi. Harjoittelun vähäinen tärkeys saattaa mahdollisesti johtua siitä, että vastaajista vain osa oli suorittanut työharjoittelun osana opintojaan. Selvityksessä pyydettiin vastaajia tuomaan esille koulutukseen liittyviä puutteita ja parannusehdotuksia; useissa vastauksissa toivottiinkin opintoihin enemmän käytännönläheisyyttä, työharjoittelua ja työelämäntaitoja. Lisäksi nykyisiä opiskelijoita neuvottiin opiskeluaikana luomaan suhteita, opiskelemaan myös käytännönläheisiä aineita, hankkimaan oman alan työkokemusta ja tekemään työharjoitteluita. 32 Ulla Savolainen on tehnyt selvityksen Helsingin yliopiston Kulttuurin tutkimuksen laitokselta vuosina valmistuneiden maistereiden työllistymisestä (2007). Kulttuurin tutkimuksen laitos käsittää arkeologian, folkloristiikan ja kansantieteen oppiaineet. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valmistuneiden työllistymiseen. Kaikista kolmesta oppiaineista valmistuneet pitivät työkokemusta kaikkien tärkeimpänä työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Myös opiskeluaikaiset kontaktit koettiin varsin tärkeäksi. Muita tärkeitä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä selvityksen mukaan ovat projektityöskentelytaidot, erityistaidot, kirjalliset taidot sekä tutkinnon aineyhdistelmät 33 Näiden tulosten pohjalta voidaan olettaa työharjoittelun olevan hyvin merkittävä tekijä työllistymisessä; sitä kautta saadaan tärkeää työkokemusta sekä luotua suhteita oman alan organisaatioihin. Lisäksi harjoittelujen kautta voidaan oppia esimerkiksi projektihallintaa ja muita käytännön taitoja. Savolaisen selvityksessä tarkasteltiin myös koulutuksen ja työelämän suhdetta. Harjoitteluiden merkitystä tarkasteltaessa mielenkiintoista tuloksissa oli se, että reilusti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkinnolla ei työllisty ilman työkokemusta. Vastaajien vapaissa kommenteissa tulee myös esille, että työkokemusta ja työharjoittelua pidetään tärkeänä ja että opintoihin toivotaan lisää yhteyksiä työelämään. 34 Samansuuntaisia tuloksia Sivosen ja Savolaisen selvitysten kanssa antavat Kaisa Åbergin selvitys Helsingin yliopiston naistutkimuksen opiskelijoiden ammatillisesta sijoittumisesta sekä heidän ajatuksistaan naistutkimuksen merkityksestä työelämässä (2008) sekä Anna 31 Sivonen 2008, Sivonen 2008, Savolainen 2007, Savolainen 2007,

20 Aikaisempia tutkimuksia 16 Saarikiven selvitys Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitokselta vuosina valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumisesta työelämään (2007). Esimerkiksi Åbergin selvityksen vastaajat 35 arvioivat työn saamiseen ja työssä menestymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Aikaisempi työkokemus koettiin työn saannin kannalta merkitykselliseksi; lähes 90 % vastaajista näki sillä olevan joko suuri tai kohtalainen merkitys. Aikaisemmalla työkokemuksella nähtiin olevan suuri merkitys myös työssä menestymiseen. 36 Aikaisemmin mainittujen selvitysten tavoin myös naistutkimuksen opiskelijat kaipasivat opintoihin enemmän konkreettisuutta, käytännön taitoja ja työharjoittelua 37. Anna Saarikiven selvityksen vastaajista noin puolet koki, että puutteelliset suhdeverkostot sekä työkokemuksen puute tai kapea-alaisuus on vaikuttanut negatiivisesti työllistymiseen. 38 Myös Saarikiven selvityksessä pyydettiin vastaajia arvioimaan, kuinka suuri merkitys eri tekijöillä on ollut työllistymiseen. Lähes 60 % vastaajista piti oman alan työkokemusta merkityksellisenä, vähän yli puolet itse luotuja verkostoja ja kontakteja sekä suosittelijaa, vähän vajaa puolet aikaisempaa työsuhdetta samaan työnantajaan ja reilu kolmannes opiskeluaikaista harjoittelua. 39 Se, että opiskeluaikaista harjoittelua piti merkityksellisenä ainoastaan reilu kolmannes, johtuu siitä että ainoastaan 31 % selvityksen vastaajista ilmoitti suorittaneensa työharjoittelun opiskeluaikanaan. Harjoittelun suorittaneista kuitenkin jopa 70 % oli sitä mieltä, että opiskeluaikainen harjoittelu helpotti työllistymistä valmistumisen jälkeen. 40 Lomakkeessa kysyttiin myös tärkeimpiä nykyisen työpaikan saamiseen vaikuttaneita syitä. Näissä aiempi työkokemus osoittautui kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi 41. Saarikiven selvityksen tuloksista voitaisiin päätellä, että myös Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitoksen opiskelijoille merkityksellistä on oman alan työkokemuksen kartuttaminen jo opiskeluaikana. Tästä kertoo myös se, että selvityksen vastaajista yli 60 % oli sitä mieltä, että opintoihin tulisi kuulua enemmän työelämään valmistavia taitoja 42. Sama ajatus näkyi myös avoimissa vastauksissa 43. Humanistien työllistymistä on tutkittu myös työnantajien näkökulmasta. Esimerkiksi Akavan erityisalat ry ja Helsingin työvoimatoimisto tekivät selvityksen siitä, millaisia ominaisuuksia työnantajat yhdistävät humanisteihin ja mitä humanisteilta odotetaan. Lisäksi työnantajilta 35 Åberg tarkasteli selvityksessään niitä Helsingin yliopistosta valmistuneita maistereita, joiden tutkintoon on rekisteröity vähintään naistutkimuksen perusopinnot. 36 Åberg 2008, Åberg 2008, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007, Saarikivi 2007,

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö

INFIM-harjoittelu. Infotilaisuus 14.2.2013. Harjoitteluinfon sisältö INFIM-harjoittelu Infotilaisuus 14.2.2013 Harjoitteluinfon sisältö Harjoittelutuki ja harjoittelusopimus Harjoittelun tavoitteet ja sisältö Harjoittelun suorittaminen Harjoittelupaikan hakeminen Vinkkejä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2014 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2014 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta

Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Helsinki Harjoittelupaikan hakuun uusimuotoista valmennusta Helena Tompuri, Lapin yliopisto Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava

HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava HARJOITTELUINFO 2016 5.2.2016 klo 12 Paavo Arvola, harjoitteluasioista vastaava Työssäoppiminen (ITIA02) 10 op Harjoittelu (~8op) 3 kk kokoaikaista työskentelyä harjoittelupaikalla Palkallinen harjoittelutuki

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely

RYHMÄMENTOROINTI. Jyväversitas-projektin esittely RYHMÄMENTOROINTI Jyväversitas-projektin esittely 19.12. PROJEKTISSA MUKANA: Minna Lapakko Marianne Peltola Anna Mäkelä Yhteistyössä: Student Life, Kielten laitos ja Työelämäpalvelut Haaveiletko työurasta,

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot