7kysymystä. kiireestä. noora ilmavirta Stressiä ei aina huomaa. työpaikat, jotka saavat sijaisia. tourette hallintaan. No 13. rekrytointi s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7kysymystä. kiireestä. noora ilmavirta Stressiä ei aina huomaa. työpaikat, jotka saavat sijaisia. tourette hallintaan. No 13. rekrytointi s."

Transkriptio

1 No noora ilmavirta Stressiä ei aina huomaa työpaikat, jotka saavat sijaisia rekrytointi s. 16 tourette hallintaan terveys s. 32 7kysymystä kiireestä

2 Lapsen kaltoinkohtelu Annlis Söderholm ja Satu Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu -kirjan toinen, täysin uudistettu painos on alan perusteos niin lääketieteen kuin sosiaalialankin asiantuntijoille. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen on voimaan astunut uusi lastensuojelulaki, johon on mm. selkeästi kirjattu yhteistyön velvoite. 2., uudistettu painos 2012, 324 s. ISBN Sh. 64 Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille Katja Myllyviita Peace! selviytymisopas nuorten vanhemmille korostaa kohtaamisen ja läsnäolon tärkeyttä teini-ikäisen perheessä. Kirja sisältää dialektisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuvia harjoituksia. Huume- ja lääkeriippuvuudet Kaija Seppä, Mauri Aalto, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa (toim.) Kirja käsittelee kattavasti ja käytännönläheisesti huume- ja lääkeriippuvuuksia. Kirjan keskeisen osan muodostavat riippuvuuden kehittymistä, hoitoja ja järjestämistä sekä riippuvuuteen liittyvia sairauksia käsittelevät artikkelit. Psykoterapiat Matti Huttunen, Hely Kalska (toim.) Kirjassa esitellään Suomessa käytössä olevia psykoterapiasuuntauksia ja psykoterapeuttisia työtapoja. Se on suunnattu erityisesti lääketieteen, psykiatrian, psykologian, sosiaalityön, sairaanhoidon, sielunhoidon ja muun hoitotyön opiskelijoille. Kirja soveltuu myös tietoteokseksi kaikille psykoterapioista kiinnostuneille. Aivovammojen kuntoutus Sirkku Lindstam, Aarne Ylinen (toim.) Kirja tarjoaa terveydenhuollon työntekijöille käytännönläheistä tietoa aivovammojen diagnosoinnin tueksi ja esittelee aivovammojen kuntoutuksen eri osa-alueet. 1. painos 2012, 100 s. ISBN painos 2012, 272 s. ISBN painos 2012, 372 s. ISBN painos 2012, 179 s. ISBN Sh. 23 Sh. 42 Sh. 65 Sh. 49 Saatavana Duodecimin verkkokaupasta ja kirjakaupoista kautta maan.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNeN KUVA: KRISTIINA KONTONIeMI 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Päivi Topo 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Hoitajat pelastivat henkiä 14 Stressi muokkaa perimää 16 kansi Palvelukseen halutaan 22 Ammatissa: Lapsi on tärkein 25 Kolumni 26 Näytön paikka 30 Rokotehaitat kuriin 31 Terveys 32 kansi Pakko nykiä 34 kansi Minä, oman kelloni herra? 44 Sukupuoliin sopimaton 47 Tutkimus 48 Vetovoimaa hoitotyöhön 51 Tunsin olevani arvokas 54 Voimaa lavalta 55 Kirjat 56 Ulkomaat: Kohti korkeuksia 86 Tieni tähän: Pitkä matka hoitajaksi 88 Ihana arki: Mieli ja keho vahvoiksi 90 Suolaa haavoille tehyläinen 62 Keskustelua 64 Luottamuksella 65 Tehy-uutiset 66 Me kaksi 68 Hyöty 70 Jäsentapahtumat 76 Tarkastaja 16 ilmapiiri Anna Kaisa Myllynen työskentelee Lastenklinikan iloisessa ympäristössä. kolme näkökulmaa työn vetovoimaan 48 Hoitajamäärä Tehy muistuttaa syksyn kuntakierroksella hoitajapulan vaaroista. Minä kasvatan aina, kun hoidan lasta ja kohtaan hänet. Lastenhoitaja Eila Ålander sivulla Palkkaus Tulospalkkioiden maksaminen vaatii ymmärrettävät ja toimivat mittarit. TEHY t

4 tekee päivästäsi mukavan Voit vapaasti valita kaksi sivun tuotetta hintaan 69 g asti Navysininen Navysininen Turkoosi Kirsikka Liila Valkoinen Musta - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoi-massa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Koko: XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. Koko: XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% 37,32 hinta ilman Alv Tehy 2012 Musta Navysininen Valkoinen Musta Valkoinen Ohut ja ylellinen Praxis-fleece on valmistettu mikropolar materiaalista antipilling (nyppyyntymätön) menetelmällä. Tämä tekee takista fantastisen pehmeän samalla kun se estää nyppyyntymisen jopa usean pesukerran jälkeen. Musta Punainen Mocca Vaalean sininen Malli Naisten vartalomyötäinen jakku S - 3XL 43,90 sis. Alv 23% Malli Unisex jakku S - 3XL Musta saatavana kokoon 5XL asti 43,90 sis. Alv 23% Azuri:n sininen Liila Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

5 Pääkirjoitus Kuka saa hoitajat? Päätoimittaja päivi jokimäki AlAllA on pulaa sijaisista. Tämä ei liene uutinen. Ihmeellistä on se, että joissakin työpaikoissa pulaa ei ole. Näihin työpaikkoihin saattaa olla paljonkin tulijoita. Jotkut taas eivät onnistu löytämään riittävää porukkaa edes normaaliaikaan, puhumattakaan lomakaudesta. Mistä tämä voi johtua? TyöpAikkojen vetovoimaa voi mitata suoraan henkilöstön hakeutumisella. Jos osaston oven takana on tulijoita jonoksi asti, voi veikata, että kyseessä on niin sanottu vetovoimainen työpaikka. Vetovoima koostuu monista erilaisista osatekijöistä, joista ensin tulee mieleen palkka. Palkkauksen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä työn vaativuuden ja oman erikoisosaamisen pitäisi tuoda lisäeuroja kukkaroon (Tehyn palkkauskampanja s. 51). Työilmapiiri on tutkitusti tehyläisten mielestä tärkeä tekijä, joka pitää heidät työpaikassaan. Vetovoimaa voivat lisätä myös toimivat työaikajärjestelyt. Vuorotyössä henkilökunnan sidonnaisuus työhön on aivan eri luokkaa kuin päivätyössä. Jos pääsee itse vaikuttamaan työvuoroihin, sitä pidetään hyvänä ja elämää Ihmeellistä on se, että joissakin työpaikoissa pulaa ei ole. helpottavana. Jotkut tarjoavat työvuoroihin hyvinvointia lisäävää ergonomiaa, jotkut työaikapankkia, johon voi kerätä itselleen joustonvaraa. Hyvä johtaminen on valttia silloin, kun työpaikka kilpailee työntekijöistä. Se tarkoittaa oikeaa työnjakoa ja asiallisia työjärjestelyjä, joiden vuoksi työtä ylipäänsä pystyy tekemään mielekkäästi. Jos työtä tehdään kiireen pyörteissä ja tauotta joka päivä, syntyy työntövoimaa. Jo opiskeluaikojen harjoittelujaksot opettavat hoitajat välttämään tiettyjä työpaikkoja. Eihän kukaan halua ylikuormittaa itseään. Tämän lehden kiirejutussa (s. 34) kerrotaan, kuinka ihmisen elimistö reagoi jatkuvaan stressiin. Lyhytaikainen kiire pitää meidät mukavasti vauhdissa ja työn touhussa, mutta pitkäkestoisena se alkaa syödä voimavaroja. Sairastumisriski kasvaa. Huomattavaa on, että aina ei itse edes huomaa olevansa stressaantunut, vaikka elimistö luulee meidän olevan lähes hengenhädässä. Hoitohenkilökunta tulee sinne, missä on säälliset työolot, hyvä ilmapiiri ja asiallinen palkka. Eikä se ole mitenkään kohtuuton yhtälö. hoitotyötä ei voi korvata automaatiolla 30 HoiToTyö on ihmiseen kohdistuvaa ja ihmisen kanssa tehtävää työtä, jota ei voida automaatiolla korvata, todetaan aluesairaaloiden ylihoitajien julkilausumassa. Vaikka sairaaloissa on tehtäväsuorituksia rationalisoitu ja töitä uudelleen organisoitu, ei henkilöstöresurssit pysty täyttämään nykyajan vaatimuksia. Samanaikaisesti potilaiden odotukset sairaalalaitosta kohtaan ovat kasvaneet, hoitoaika lyhentynyt ja potilaiden hoitoisuusaste on vaikeutunut avohoidon kehittymisen myötä. Tehy 19/1982 vuotta sitten TEHY t

6 Itse asiassa Arjen eetikko Etiikka on hyvän elämän etsimistä, sanoo sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) pääsihteeri Päivi Topo. teksti Sinikka Sajama kuva Pia Inberg 1 Miksi terveydenhuollon eettistä ohjeistusta piti uudistaa? Alaa ohjaavat perusideaalit ja ammattieettiset ohjeet ovat hyvin pysyviä. Toimintaympäristö, jossa niitä toteutetaan, kuitenkin muuttuu. Nyt Etene laajensi eettisen pohdinnan terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuoltoon ja etsi niille yhteistä eettistä perustaa. 2 Mistä uudet haasteet syntyvät? Teknologian kehitys on tuonut uusia eettisiä haasteita. Erilaiset tavat saada lapsia muuttavat meidän perhekäsitystämme, ja elämää ylläpitävät hoidot synnyttävät keskustelua hyvästä kuolemasta. Tarjolla on myös tehokkaita mutta valtavan kalliita hoitoja. On punnittava, käytämmekö resurssit yhden ihmisen hoitoon vai esimerkiksi ennaltaehkäisevään kouluterveydenhuoltoon. 3 Kuka priorisoi? Merkittävät priorisointipäätökset eivät voi jäädä yksittäisen työntekijän vastuulle. Lääkäreillä ja hoitajilla pitää olla oikeus hoitaa potilasta niin hyvin kuin mahdollista. Jos rahat loppuvat, priorisoinnista pitää olla selkeä valtakunnallinen ohjeistus. 4 Mitä olet pohtinut viime aikoina? Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista. Esimerkiksi työterveyshuolto on keskittynyt muutamalle kansainväliselle yritykselle, jotka siirtävät tuottonsa pois Suomesta. Se nakertaa perustaa, joille yksityisten palvelujen Kela-korvauk set on rakennettu. Yhteiskunnan maksaman tuenhan on oletettu palautuvan järjestelmän hyväksi. Vanhustenhuollossa kilpailutus näkyy pirstoutuneina palveluina ja vaihtuvina hoitopaikkoina. Miten käy silloin vanhuksen edun? Sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole taloutta varten; sen tehtävä on edistää hyvinvointia. Vanhuksen edun toteutuminen voi olla pitkällä aikavälillä myös taloudellisin vaihtoehto. 5 Oman osaamisen ylläpitäminen on eettinen kysymys. Onko olemassa etiikan ammattilaisia? On toki, mutta ei heiltä voi odottaa yleispätevää etiikkareseptiä, joka ratkaisisi kaikki ristiriidat. He ovat filosofeja, jotka tuntevat teoreettisen perustan, jolla etiikka on eri aikakausina levännyt. Jokainen meistä joutuu tekemään eettisiä ratkaisuja omassa elämässään ja työyhteisössään. 6 Missä eettiset valinnat tehdään? Lainsäätäjien ja muiden päättäjien tehtävä on linjata suuret tavoitteet, mutta myös resursoida ne. Laki ei ole eettisesti kestävällä pohjalla, jos sen toteuttamiseen ei ole osoitettu riittäviä voimavaroja. Lastensuojelu on tästä ajankohtainen esimerkki. Työyhteisöjen eettisyys toteutuu niiden toimintakulttuurissa, potilaiden kohtaamisessa ja työtoveruudessa. Viimeisenä tulee kysymys kansalaisen vastuusta omasta terveydestään. 7 Miten kiteyttäisit hoitajan eettisen vastuun? Tärkeintä on toisen ihmisen kohtaaminen. Kohteletko häntä arvokkaana ja ainutkertaisena ihmisenä, jolla on yhdenvertainen oikeus hyvään hoitoon. Silloinkin kun hän tulee kerta toisensa jälkeen vahvasti humalassa kiireiselle päivystyspoliklinikalle. Oman ammattiosaamisen ylläpitäminen on myös eettinen kysymys. Se on sekä työntekijän itsensä että esimiesten ja työnantajan vastuulla. Tähän liittyy kyky tunnustaa ja korjata virheensä. 8 Onko etiikka ylevää vai arkista? Etiikka kuulostaa juhlavalta, mutta ei se sitä ole. Se on hyvän elämän etsimistä. Sitä tekee jokainen, vaikkei sitä kutsuisikaan etiikaksi. 6 TEHY t

7 Päivi Topo, 50 Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pääsihteeri. Aiemmin mm. THL:n tutkimuspäällikkö ja akatemiatutkija. Valtiotieteen tohtori, lääketieteen sosiologian ja sosiaaligerontologian dosentti. Harrastaa joogaa, kuorolaulua ja ulkoilua. Perheeseen kuuluvat mies ja lapset. Etiikan polulla. Päivi Topo on tutkinut muun muassa asiakkaan ja potilaan asemaa, iäkkäiden ja vammaisten ihmisten palveluja, apuvälineitä, teknologiaa ja fyysisiä hoitoympäristöjä. TEHY t

8 elämyksiä ja liikunnan iloa! tutustu ja hae jaksolle osoitteessa yhteistä aikaa perheen kanssa? tutustu ja hae jaksolle osoitteessa Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle Ensimmäinen kohti terveellisempiä askel elämäntapoja! on koko PHT perheen tarjoaa hyvinvointijakso, elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, Helsinki. Puh hyvää oloa ympäri Suomen. Haku alkaa ensimmäinen askel on tärkein. Liikuntaa ja yhdessäoloa PHT ry, Lintulahdenkatu 10, Helsinki. Puh Tehyn jäsenyys oikeuttaa hakemaan PHT:n hyvinvointijaksoille. Nyt ovat haettavana joulun ajan perhejaksot. yhteistä aikaa perheen kanssa? Ensimmäine jolla pääset tapoja! PHT hyvää oloa y ensimmäin PHT ry, Lintula Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry tarjoaa mahdollisuuden viettää joulu liikunnan ja muun yhteisen puuhan parissa perheiden 1.askel-hyvinvointijaksolla. Jaksot ovat haettavissa sähköisessä hakujärjestelmässä osoitteessa Hyvinvointijaksoja järjestetään eri puolilla Suomea. Viiden vuorokauden perhejakson omavastuuosuus on aikuisilta 125 euroa ja 6 16-vuotiailta 75 euroa. Alle 6-vuotiaat osallistuvat aikuisten seurassa maksutta. Hinta sisältää majoituksen, ohjelman sekä täysihoidon. 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Vetovoimaa Puheenjohtaja Jaana laitinen-pesola Minulla oli jokin aika sitten tilaisuus kuulla sekä Kansainvälisen työjärjestö ILO:n että Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijoita. He kertoivat omista näkökulmistaan suurimmista haasteista, jotka koskettavat terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Molemmissa organisaatioissa nostettiin esille pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä. Esimerkiksi Euroopan komissio on arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä Euroopan unionin jäsenmaista puuttuu noin miljoona terveydenhuollon ammattilaista. Suomessa kunta-alan hoitohenkilöstön eläkepoistuman arvioidaan olevan suurimmillaan vuosina Joka toinen suomalaissairaanhoitaja on tyytymätön nykyiseen työpaikkaansa. Muitakin Mustia pilviä on olemassa. Kuun alussa julkaistiin tuloksia kansainvälisestä RN4CAST-kyselystä, josta ilmenee, että joka toinen suomalaissairaanhoitaja on niin tyytymätön nykyiseen työpaikkaansa, että haluaisi lähimmän vuoden aikana muualle. Lähtöhalukkaista puolet halajaa toiseen sairaalaan ja joka neljäs muihin terveydenhuollon tehtäviin. Täysin toiselle alalle vaihtaisi joka viides. Vastaavanlaisia tuloksia tuli esille myös Tehyn keväisessä järjestötutkimuksessa, johon vastanneista noin 40 prosenttia ei usko jaksavansa alalla työuransa loppuun asti. Houkutusta siirtyä toisen alan tehtäviin koki 30 prosenttia vastanneista. Kun vielä tiedämme, että jo nyt noin lähija sairaanhoitajaa on äänestänyt jaloillaan, kuva ei ole kovin ruusuinen. olemme käyneet keskustelua työpaikkojen vetovoimatekijöistä paikallisten työnantajien kanssa meneillään olevalla kuntakierroksellamme. Tulevalla kunnallisvaalikaudella päättäjät ovat suurien haasteiden edessä työvoiman riittävyyden suhteen. He joutuvat entistä enemmän pohtimaan oman kuntansa työnantajakuvaa ja keinoja, joilla osaajat pidetään palveluksessa ja joilla rekrytoidaan myös uusia ammattilaisia. Tuntuu siltä kuin asiasta olisivat huolissaan kaikki muut paitsi hoitohenkilöstön suurin työnantaja KT Kuntatyönantajat. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut riitta hankonen, etsi ehdokkaasi sairaanhoitajaliiton laatima Terveydenhuollon vaalikone auttaa arvioimaan kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ja tietoja terveydenhuollosta. Vaalikone tarkastelee terveydenhuoltoa neljästä eri näkökulmasta, joita ovat eriarvoistumisen lisääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen, palvelurakenteen muuttuminen ja priorisoinnin avautuminen. rh hallitus jäädyttää lapsilisät hallitus esittää, että lapsilisien indeksitarkistuksia ei toteuteta Indeksiin sitominen tarkoittaa, että etuus nousee elinkustannusten mukaisesti. Eduskunta päätti sitoa lapsilisät indeksiin Maaliskuussa 2011 lapsilisiin tehtiin toistaiseksi ainoan kerran 0,4 prosentin indeksikorotus. rh C-vitamiinia ikäihmisille Monet ikäihmiset saavat ravinnostaan huolestuttavan vähän C-vitamiinia ja proteiinia. Sen sijaan terveydelle välttämätön D-vitamiinilisä on omaksuttu varsin kattavasti osaksi vanhusten ravitsemusta. Ikäihmiset ovat yksilöitä. Heidän ravitsemushoitoaan on mahdoton toteuttaa hyvin ilman henkilökohtaista arviointia ja suunnittelua, sanoo ravitsemusterapeutti Merja Suominen. Suominen on toinen Vanhustyön keskusliiton ja Suomen muistiasiantuntijoiden julkaiseman Ikääntyneen ravitsemus -kirjasen tekijöistä. ss keino sitouttaa. pohjoiskarjalan keskussairaala saa uutta vakiväkeä. Pohjois-Karjala vakinaistaa Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä vakinaistaa noin 70 sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaista. Heistä suurin osa on sairaanhoitajia. Vakinaistaminen aloitetaan talossa pisimpään työskennelleistä. He sijoittuvat toimipankkiin ja työskentelevät sisäisinä sijaisina. Sijaisuuksille pitää olla työsopimuslain edellyttämä peruste. Vakituisten työsuhteiden tarjoaminen on keino sitouttaa. Haluamme osoittaa, että haluamme pitää kiinni osaajistamme, sanoo henkilöstöpäällikkö Jouko kantola. Ratkaisu tehtiin hyvässä yhteistyössä, joka on työpaikan tavanomainen toimintatapa muutenkin, toteaa Tehyn pääluottamusmies Jouni Sallinen. Henkilöstömäärän tai -kustannusten ei pitäisi päätöksen myötä kasvaa. Riskinä on, että ulkopuolinen rekrytointi lisääntyy, mikä johtaa henkilöstömäärän kasvuun. PKSSK tarjoaa erikoissairaanhoidon ja sosiaalialan palveluja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, Paiholan psykiatrisessa sairaalassa sekä kehitysvammaisten Honkalampi-keskuksessa. rh kolme faktaa 1 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä työskentelee noin hoitajaa. 2 Henkilöstöstä runsaat 20 prosenttia on määräaikaisia. 3 Tavoitteena on laskea määrä 15 prosenttiin vuoteen 2013 mennessä. pohjoiskarjalan keskussairaala 10 TEHY t

11 ajankohtaista annika rauhala Hoitajapula haittaa opiskeluterveydenhuoltoa Henkilöstöpula vaikeuttaa kuntien järjestämän opiskeluterveydenhuollon järjestämistä. Lääkärivirkoja on täyttämättä kolmasosassa kuntia. Terveydenhoitajia puuttuu etenkin ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista. Opiskelijoiden terveystarkastukset toteutuvat kuitenkin paremmin kuin ennen. Tilanne käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä selvityksestä. Kyselyyn vastasi 145 kuntaa tai kuntayhtymää, joiden alueella on opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia oppilaitoksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän kehittämään opiskeluterveydenhuoltoa. Lisäksi jatketaan kokeilua, jossa YTHS tuottaa terveyspalvelut ammattikorkeakouluopiskelijoille Seinäjoella ja Lappeenrannassa. RH OpiskeluterveydenhuOllOn selvitys julkaisut Perhevapaat pitenevät kysely 88 % kuntien lääkäreistä ja hammaslääkäreistä osallistui täydennyskoulutukseen kt kuntatyönantajat Vain isän käyttöön tarkoitettua vapaata on ensi vuoden alusta 54 arkipäivää, kun nykyinen 18 arkipäivää ja isyyskuukausi yhdistyvät. Isyysvapaa ei lyhennä äitiys- tai vanhempainvapaata. Käytännössä muutos tarkoittaa kahden viikon pidennystä vanhempainvapaaseen. Isän täysimittainen vapaa ei enää edellytä 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle. Isä voi edelleen pitää 18 isyysvapaapäivää yhtä aikaa äidin kanssa. Nämä päivät voi jakaa enintään neljään jaksoon. Loput 36 päivää voi jakaa enintään kahteen jaksoon. Nykyisin lapsi on vanhempainrahakauden päättyessä noin 10 kuukauden ikäinen. Jos isä käyttää koko isyysraha- kauden vanhempainrahakauden perään, lapsi on vanhempainrahakauden päätty- essä lähes vuoden. Tavoitteena on lisätä isien pitämiä perhevapaita. Selvitysten mukaan isät käyttävät parhaiten heille erikseen korvamerkittyjä vapaita. Muutoksen on myös tarkoitus selkeyttää perhevapaajärjestelmää. RH Mediatähystys Nuoria naisia käytetään yhä useammin alkoholimainonnan mannekiineina, ja heitä rekrytoidaan esimerkiksi siiderimainoksilla alkoholinkuluttajiksi. Mainokset aiheuttavat tytöille paineita olla tietynlainen samaan aikaan kun tyttöihin kohdistuu muutenkin runsaasti ennakko-oletuksia. mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri mirjam kalland, turun sanomat, Tupakoinnin rajoittaminen etenee helposti, koska tupakointi on yleisintä alimmissa yhteiskuntaluokissa. Asioista päättävät eivät itse tupakoi. Alkoholin myynnin rajoittaminen on vaikeampaa, koska alkoholi koskee kaikkia yhteiskuntaluokkia. tutkija anu katainen, h ufvudsstadsbladet Lääkäri huomaa hoitajapulan arjessaan, kun takavuosina kaavaillut työtehtävien siirrot eivät onnistukaan sairaanhoitajille. Heitä ei enää ole tarpeeksi uusia töitä vastaanottamaan. terveyskeskuslääkäri mikko nenonen, suomen lääkärilehti 39/2012 Markkinatalous on hyvä järjestelmä, kunhan se pysyttelee talouden alueella. Jos koko yhteiskunta alkaa pyöriä markkinaperusteisesti, ollaan vaarallisella tiellä. professori emeritus kari u usikylä, telma 3/2012 TEHY t

12 ajankohtaista Työpankkiyritykset yleistyvät suomen yhdestoista työpankkiyritys aloitti syyskuussa toimintansa Seinäjoella. Avajaisissa puhunut ministeri Paula Risikko arvioi työpankkitoiminnan lähteneen hyvin käyntiin. Vuoden 2015 loppuun mennessä toimivia työpankkiyrityksiä toivotaan olevan jo 30 ja niiden kautta työllistyneitä lähes Työpankkikokeilu on sosiaali- ja terveysministeriön hanke uuden liiketoimintamallin kehittämiseksi. Työpankkiyritysten tavoitteena on työllistää erityisesti vajaakuntoisia ja työttömiä mahdollisimman pienillä julkisilla tuilla. Yleensä työpankeilla on omaa tuotantoa, minkä lisäksi he välittävät vuokratyöntekijöitä, hoitavat alihankintaa ja palveluja. ss Haku Hopeen on käynnissä suomalaiset keskussairaalat ja suuret terveyskeskukset ovat osallistuneet aktiivisesti Euroopan unionin Hope-asiantuntijavaihtoohjelmaan. Ohjelma on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat työskennelleet vähintään kolme vuotta terveydenhuollon johtamistehtävissä tai olleet vastuussa toiminnan ja palvelujen kehittämisestä. Tavoitteena on tutustuttaa vaihtoon osallistuva kohdemaan terveydenhuoltoon. Ensi vuonna vaihtojakso on Hakuaika päättyy lokakuun lopussa. Hakija voi esittää toiveen kohdemaasta. Vaihto-ohjelma kaipaa myös suomalaisia työpaikkoja muualta tuleville. RH Hakulomakkeet VaiHtoa koordinoi SuomeSSa kuntaliitto, arto. Väistötilaa home-osastoille KesKi-suomen keskussairaalan sisäilmaongelmista kärsivät osastot saavat lisää väistötilaa. Sairaalanmäellä aloitetaan lokakuussa uusien, neliön sairaalatilojen rakentaminen. Tilat valmistuvat marraskuun lopussa 2013, ja niihin muuttavat sädesairaalan päiväsairaala ja keuhkosairauksien poliklinikka sekä Kinkomaalla toimiva kuntoutusosasto. Uudet tilat liitetään myöhemmin uuteen sairaalaan. Hankkeen kustannusarvio on 10 miljoonaa euroa. Rakentamisesta vastaa SRV. ss monet Konstit. Jyväskylässä on kokeiltumyös tilan kapselointia ilmatiiviiksi, esitteleetyösuojeluvaltuutettu asko Juuti. i Huoltosuhde ennustaa: yhä useampi tarvitsee julkisia palveluja nousua KoHta 30 vuotta. Väestöllinen huoltosuhde osoittaa, kuinka suuri osa väestöstä tarvitsee julkisia palveluja ja kuinkamonen ihmisen työpanoksella nämä palveluton saatava aikaan. Viime vuonna Suomessaoli 100 työikäistä kohti yhteensä 53 huollettavaa. Huollettaviin lasketaan alle 15- ja yli 64-vuotiaat. Erot kuntien välillä ovat suuria. Maan pienin huoltosuhde on Helsingissä (41) ja suurin Luhangalla (91) kristiina kontonemi kuntaliitto/tilastokeskus. 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Hoitajat pelastivat henkiä Potilaan sytyttämä tulipalo oli aiheuttaa suuronnettomuuden. teksti Päivi Jokimäki kuva Harri Virta Harjavallan sairaalan hoitajien toiminta on palkittu sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalkinnolla. Henkilökunta toimi palkintolautakunnan mukaan poikkeuksellisen rohkeasti evakuoidessaan osaston tiloista 43 potilasta ennen kuin pelastuslaitos ehti paikalle. Psykiatrisella suljetulla päivystysosastolla alkoi tulipalo potilaan sytytettyä patjan tuleen. Palohälytys tuli viideltä iltapäivällä. Osa potilaista oli tuolloin päiväsalissa ja osa omissa huoneissaan. Minä lähdin sammuttamaan paloa. Kaksi hoitajaa alkoi käydä potilashuoneita huone huoneelta läpi, kertoo Krista Mäki-Jaakkola. Paikalla oli viisi kokenutta työntekijää, jotka ovat tottuneet toimimaan yhteistyössä vaarallisissakin tilanteissa. Jyri Aurio hoiti tilannetta ja antoi ohjeita päiväsalissa. Potilaita ryhdyttiin siirtämään turvaan muille osastoille. Patja savusi voimakkaasti. Hoitajat koett ivat sammuttaa paloa ensin jauhesammuttimella ja sen jälkeen pikapalopostilla. Savua oli kuitenkin niin paljon, että sammuttaminen oli mahdotonta. Vielä tämän jälkeen Mäki-Jaakkola ja hänen kollegansa pelastivat osastolta yhden huoneeseensa sulkeutuneen potilaan. Yhden potilaan kanssa jouduttiin kiinnipitotilanteeseen, joka osaltaan hankaloitti pelastusta. Kun pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö ennätti paikalle, olivat osaston kaikki potilaat jo turvassa. saumattomalla yhteistyöllä oli tilanteessa merkittävä rooli. TEHY t Olemme tehneet pitkään yhdessä töitä ja tunnemme toistemme tavat, toteaa osastonhoitaja Hannele Pentikäinen. Turvallisuus on jatkuvan tarkastelun alla, sillä osastolla ovat kaikki Satakunnassa tahdonvastaiseen hoitoon otetut potilaat. Keskimääräinen hoitoaika on 10 vuorokautta. Henkilökunnan pakolliset alkusammutusharjoitukset pidetään kolmen vuoden välein. Isoja evakuointiharjoituksia alkusammutus onnistuu. Osasto 23:n henkilökunnan pitkä yhteistyö toimii myös vaaratilanteissa. Kuvassa Krista Mäki-Jaakkola, Jyri Aurio ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuspalkinto. ei sairaalassa ole ollut aiemmin, mutta palon jälkeen harjoitukset on jo pidetty. Jokainen työhöntulija joutuu käymään läpi palokansion. savua Hengittäneet hoitajat olivat ensiavussa tarkkailtavana. Mäki- Jaakkola joutui pitämään yhden päivän vapaata keuhkoärsytyksen vuoksi. Debriefing aloitettiin heti tapahtuneen jälkeen. 13

14 AjAnkohtAistA Stressi muokkaa perimää Työuupumus on epäonninen yritys sopeutua stressaavaan ympäristöön. teksti Sinikka Sajama SuomalaiSet tutkijat ovat todistaneet ensimmäisinä maailmassa, että stressaava työympäristö voi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia ihmisen perimään. Taustalla on elimistön yritys sopeutua haastavaan ympäristöön. Kyse ei ole ihmisen geneettisen, sukupolvelta toiselle siirtyvän perimän muuttumisesta, vaan geenien aktiivisuuden muovautumisesta epigeneettisten mekanismien välityksellä. Lopputulokseen vaikuttavat sekä ympäristö että yksilölliset erot perimässä ja ennen kaikkea niiden vuorovaikutus. Tutkimus tehtiin vertaamalla kovassa työstressissä työskenteleviä sairaanhoitajia hoitajiin, joiden työympäristö ei ollut kovin kuormittava. Tulos oli selkeä: stressaantuneiden hoitajien perimä muovautui tavalla, jonka tiedetään liittyvän työuupumukseen ja kasvaneeseen riskiin sairastua masennukseen. ihmiset ovat yksilöitä, ja heidän perimänsä sopeumien ja niiden tuottamien käyttäytymismallien kirjo on laaja. Lajin säilymisen kannalta tämä on välttämätöntä, mutta yksilölle sopeutumisprosessi voi joskus olla haitallinen. Parhaassa tapauksessa muutos edistää yksilön hyvinvointia, mutta se voi olla myös uhka hänen terveydelleen, selittää Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen. Ratkaisut löytyvät työn hallinnan parantamisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet pitkäkestoisen työstressin lisäävän työuupumuksen ja masennuksen riskiä. Myös ympäristötekijöiden vaikutusmekanismit perimään tunnetaan melko hyvin, mutta nyt ne on ensimmäistä kertaa todennettu työympäristössä. Työuupumusta ei voi enää selittää pelkästään yksilön haavoittuvuudella. Tutkimus osoitti, että sekä yksilölliset uupumusoireet että stressaava työympäristö olivat yhteydessä perimän muutosprosessiin. Aikuisiällä tapahtuvat muutokset ovat merkittäviä ennen kaikkea yksilölle itselleen. Ne eivät ole välttämättä pysyviä, mutta palautuminen on hidasta. Aina täydellinen palautuminen ei ole edes mahdollista. Jos stressaava ympäristö ei muutu, palautumista ei tapahdu. Eläimillä epigeneettisten muutosten on havaittu joissain tapauksissa siirtyvän sukupolvelta toiselle. Ihmisen osalta asia on vielä avoin. Sen sijaan raskausajan ympäristön tiedetään aiheuttavan sikiön perimän muovautumista. Ympäristö viestittää sikiölle, millaiseen maailmaan hänen tulee geeniperimänsä virittää. Puttonen toivoo, että psyykkisten muutosten taustalla olevien biologisten syiden löytyminen kannustaa kehittämään työelämää. i Miten tutkittiin? THL:n ja Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui 49 kuntasektorilla työskentelevää hoitajaa. Hoitajien veren valkosoluista eristettiin dna:ta, josta tutkittiin serotoniinin takaisinottajaproteiinia koodaavan geenin säätelyalueen metylaatiota. Serotoniinin takaisinottaja on tärkeä serotoniinin hermovälitystä säätelevä valkuainen, jonka toimintaan vaikuttavat monet muun muassa masennuksen hoidossa yleisesti käytettävät lääkeaineet. Ratkaisut löytyvät työstä palautumisen ja työn hallinnan parantamisesta. Niiden lisäksi pitää puuttua pitkäkestoiseen kuormitukseen ja sietämättömän suuriin työmääriin. Vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä esimerkiksi yhteisen työaikasuunnittelun avulla. Työn henkiseen kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa työn tehokkaalla suunnittelulla ja oikeudenmukaisella, resurssit turvaavalla johtamisella. Lisää kiireestä ja sen hallinnasta sivuilla TEHY t

15 Onni syntyy tuoreesta suomalaisesta maidosta. Lasten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Haluamme Valiolla tehdä sen eteen oman osamme. Loimme kaksi lastenruokasarjaa, joissa yhdistyvät oma ravitsemusasiantuntemuksemme, lastenlääkäreiden huippuosaaminen ja suomalaisen maidon ainutlaatuinen puhtaus. Valio Onni puurot ja vellit tukevat täysipainoisesti lapsen kasvua ja kehitystä siinä vaiheessa, kun yksilöllisesti siirrytään lisäruokiin. Käyttövalmiiden tuotteiden maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan äidinmaidonkorviketta. Ei lisättyä suolaa eikä säilöntätai väriaineita. Valio Tuuti 1 äidinmaidonkorvike (0-6 kk) ja Valio Tuuti 2 vieroitusvalmiste (6-12 kk) täyttävät imeväisikäisen lapsen ravitsemukselliset tarpeet tilanteessa, kun äidinmaito ei riitä tai imettäminen ei syystä tai toisesta onnistu. Käyttövalmiit, lisäaineettomat ja suomalaiset tuotteet ovat tällöin turvallisia ja helppoja valintoja. TÄRKEÄÄ! Äidinmaito on parasta ravintoa pienelle lapselle. Jos lasta ei imetetä tai äidinmaito ei riitä, voidaan hänelle tarjota neuvolan tai lääkärin antamien ohjeiden mukaan äidinmaidonkorviketta tai vieroitusvalmistetta. Lue lisää: -> Lasten ravitsemus Äidinmaidonkorvikkeita koskevat tiedot näkyvät vasta Valio Ammattilaiset -palveluun rekisteröitymisen jälkeen, sillä niistä saa kertoa ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisille.

16 rekrytointi Palvelukseen halutaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa työvoimapula. Mistä keinot houkutella ja pitää työntekijät? teksti Vesa Turunen kuvat Pasi Leino, Annika Rauhala ja Jari Sourander Kisa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista kiihtyy. Alaa uhkaa työntekijäpula, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Sanotaan, että hoitoalalla vallitsee työntekijöiden markkinat. Ammattilainen voi valita parhaat edut tarjoavan työpaikan. Samaan hengenvetoon usein jatketaan, että vastavalmistunut sukupolvi osaa hinnoitella itsensä. Puhutaan jopa työpaikkashoppailusta. Nuoret osaavat jo vaatia palkkaa, mikä on hyvä asia. Kyllä ammattitaidostaan pitää olla ylpeä. Työhistoriani aikana olen tavannut silti vain yhden työnhakijan, joka selvästi kilpailutti työnantajat, kertoo projektipäällikkö Päivi Salonen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä. Tämä työnhakija oli lähtenyt matkaan aikataulun kanssa. Hänellä oli sovittuna työhaastatteluja ympäri Suomea. Hän kiersi maata ja kysyi, mitä työnantajilla on tarjota hänelle. Salonen ei tiedä, minne hakija päätyi. Tarinan aktiivinen työnhakija lienee Nuoret osaavat jo vaatia palkkaa. Projektipäällikkö Päivi Salonen poikkeus, mutta toki jokainen miettii työtä hakiessaan vaihtoehtoja. On varsin tavallista, että valmistumisen jälkeen menee muutama vuosi sijaisuuksia tehden. Etenkin nuoret haluavat katsella työelämää erilaisissa paikoissa eivätkä etsi välttämättä heti vakituista paikkaa, arvioi Kirsi Sillanpää, joka toimii johtajana Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialalla. Monenlaista työtä urallaan tehnyt salolainen Seija Vainio työskenteli 2000-luvun alussa laitoshuoltajana Salon terveyskeskuksessa. Hoitotyö alkoi kiinnostaa ja hän valmistui oppisopimuksella lähihoitajaksi joulukuussa Kouluttaneella työpaikalla olisi ollut töitä tarjolla. Vakituinen paikkakin olisi ollut saatavilla, mutta Vainio valitsi toisin. Työ terveyskeskuksen vuodeosastolla oli käynyt tutuksi. Halusin tehdä jotain erilaista, käyttää ammattitaitoani ja kehittää itseäni. Mutta missään tapauksessa en polttanut siltoja terveyskeskukseen. Sanoinkin silloin, että voi olla, että tulen lakki kourassa takaisin. Salon aluesairaalassa oli tarjolla lastenhoitajan sijaisuus synnytysosastolla. Tehtävässä pääsi tekemään lastenhoitajan töitä ja toimimaan kätilöiden mukana. Nyt työllisyystilanne Salossa on muuttunut dramaattisesti. Nokia alihankkijoineen ilmoitti viime kesänä mittavista irtisanomisista. Vainio itse tekee sijaisuuksia kunnan rekrytointipalvelun listoilla, ja hänen puolisonsa on työtön. Tällä hetkellä sijaisuuksia löytyy terveyskeskuksesta. Yleensä tiedossa on kolmen viikon työvuorot. Kyllä tämä koettelee talouttamme. Keikkalaisena työpäiviä tulee vähemmän kuin vakituisena. Salon kaupungin rekrytointiasiantuntija Maija Iltanen kertoo, että pari vuotta sitten perustetulla rekrytointipalvelulla haluttiin parantaa sijaisten saatavuutta. Ideana on, ettei esimiesten tarvitse soitella sijaisia vaan rekrytoinnista etsitään sopiva. Järjestelmään on tallennettuna tiedot, milloin sijainen on käytettävissä ja milloin ei. 16 TEHY t

17 Valmiina töihin. Lähihoitaja Seija Vainio tekee sijaisuuksia Salon terveyskeskuksessa. Myös vakituinen työpaikka kiinnostaisi. i i Vetovoimaisen työpaikan kriteereitä Oikeudenmukainen palkkaus Toimivattyöaikajärjestelyt Hyvä johtaminen Oikea työnjako jaosaamisen hyödyntäminen Fyysisesti ja p syykkisesti terve ja turvallinen työympäristö Mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja urakehitykseen TEHY t

18 rekrytointi Tämä on selkeä parannus entiseen. Ennen esimiehet soittelivat sijaisten perään. Kiltit hoitajat tulivat, vaikka olivat ilmoittaneet, etteivät pääse. Hyvää on myös se, etteivät esimiehet joudu anelemaan töihin. Keikkalaisen kokemukset eivät täysin tue rekrytointiasiantuntijan näkemystä. Vainion mukaan osastonhoitajat soittavat edelleen, jos on tarvetta saada joku vielä samana päivänä iltavuoroon. Varmaankin he haluavat varmistaa, että saavat sijaiseksi sellaisen, joka tuntee paikan ja pystyy antamaan täyden työpanoksen. Vainion mielestä sillä ei ole väliä, mitä kautta saa sijaisuuden osastonhoitajan soiton vai rekrytoinnin. Mutta olisi hienoa, jos työnantajat oppisivat käyttämään myös rekrytointipalvelua. Tehyn viimekeväisen selvityksen perusteella sosiaali ja terveydenhuollossa joudutaan kilpailemaan entistä enemmän osaavasta työvoimasta. Erikoissairaanhoitoon tarvittaisiin lisää sairaanhoitajia ja kätilöitä. Perusterveydenhuollon puolella on puutetta sairaanhoitajien lisäksi lähihoitajista. Pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on jopa yleisempää kuin pula lääkäreistä, sanoo Kirsi Sillanpää. On yleisesti tiedossa, joihinkin paikkoihin on todella vaikea saada sijaisia. Syyn voi ilmaista kahdella sanalla: rankka osasto. Sen tunnusmerkki on kuormittava työ, josta voi aiheutua ylikuormitusta. Se taas johtaa uupumiseen ja poissaoloihin, joita paikkaamaan tarvitaan sijaisia. Kun sijaiset näkevät, miten rankkaa osastolla on, he eivät tule toistamiseen. Somaattisen puolen vuodeosastolle on vaikeinta saada sijaisia. Kolmivuorotyö siellä on raskasta. Eniten halutaan päivätyöhön poliklinikalle, kertoo Kysin rekrytointipäällikkö Minna Saihomaa. IloInen ympäristö. Ronja ja hänen äitinsä Helka Haukkala arvostavat osaavaa ja iloista ilmapiiriä, jota Anna- Kaisa Myllynen on osaltaan luomassa. 18 TEHY t

19 Hyväksi koettuihin työpaikkoihin on tulijoita jonoksi asti. Kirsi Sillanpää nostaa aikaisemman työkokemuksensa perusteella esimerkkipaikoiksi Hyksistä Töölön sairaalan ja Lastenklinikan. Niitä yhdistää se, että monien eri ammattien edustajat tekevät työtä yhdessä. Eri ammattilaisten tietoa arvostetaan ja jaetaan keskenään. Tämä ruokkii sitä, että tiimi tulee arvokkaaksi. Leikkaussalissa, tehoosastolla ja päivystyksessä Osastonhoitajat haluavat sijaiseksi sellaisen, joka tuntee paikan. Lähihoitaja Seija Vainio ylipäätään kaikissa vaativissa sairaanhoidon tehtävissä korostuu perehdytyksen merkitys. Sillanpää painottaa, että näissä tehtävissä täytyy olla pitkä perehdytys, jotta hoitajalle syntyy käsitys hoitoprosessista kokonaisuutena. Lisäksi vaaditaan vankka tieto omasta erikoisosaamisalueesta. Mutta miksi on paikkoja, jonne kaikki haluaisivat töihin jo opiskeluajasta lähtien? Sellaisessa paikassa opiskelija otetaan joukkoon yhdenvertaisena ja hänet huomioidaan kykyjensä mukaan. Työpaikassa sallitaan, että siellä voi olla myös kivaa. Siellä arvostetaan toisen työtä eikä jätetä kaveria pulaan. Esimiehen rooliakaan ei Sillanpään mukaan voi ohittaa. Esimies ei pysty kaikkeen yksinään, mutta hänen vastuullaan on osaamisen johtaminen. Se vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä nähdä, että jokaisella on mahdollisuus oppia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Päivi Salonen muistuttaa, että paikan maine on kiinni jo siitä, miten opiskelijat kokevat harjoittelunsa. Jos opiskelijaa kutsu- Lastenklinikassa vetoavat lapset ja ilmapiiri LastenkLinikan osastoryhmäpäällikkö Briitta Klemetin kalenteri on alkusyksystä poikkeuksellisen täynnä. Yhtenä syynä ovat työhönottoon liittyvät haastattelut. Avoimia toimia on ollut haussa neljälle eri osastolle. Vielä viitisen vuotta sitten hakijoita oli vähemmän kuin nykyään. Ehkä lastensairaaloista on tullut entistä vetovoimaisempia. Näin olen ainakin kuullut sairaanhoidon opettajilta. Lastenklinikan valttina on toinenkin asia. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kärkeen nousee työyhteisössä vallitseva myönteinen ilmapiiri. Jokainen otetaan huomioon yksilönä. Henkilökohtainen harjoittelusuunnitelma tehdään tukemaan oppimista. Arvostus nousee siitä, että ohjaajat suhtautuvat opiskelijoihin ja heidän ohjaukseen myönteisesti. suurin osa hoitajista on aloittanut Lastenklinikalla opiskelijoina. Harjoittelun jälkeen moni hakee keikkahommiin jo Lastensairaaloista on tullut entistä vetovoimaisempia. Osastoryhmäpäällikkö Briitta Klemetti opiskeluaikana. Vakituinen paikka aukeaa Klemetin mukaan yleensä kahden kolmen vuoden jälkeen. Myönteiseen ilmapiirin vaikuttaa myös se, että lääkärien ja hoitajien välit ovat Klemetin mielestä tavallista rennommat. Tämä puolestaan johtuu potilaista: lääkärit ja hoitajat kokevat tärkeäksi saada tehdä työtä, joka helpottaa lasten oloa. Kaikki lähtee täällä lapsista. Ja lapset arvostavat hoitajien iloisuutta. Lähes kaikilla Lastenklinikan osastoilla noudatetaan työaika-autonomiaa. Se tarkoittaa, että työvuorolistat tehdään yhdessä suunnitellen. Hoitajista monet tekevät osa-aikatyötä. Osa-aikaisuuden kesto ja syyt vaihtelevat, mutta se on yksi tapa auttaa jaksamisessa. Husissa palkat määräytyvät pitkälti KVTES:n mukaan. Sen lisäksi on käytössä Nopsa eli nopean palkitsemisen -järjestelmä. Joka syksy ja kevät jaetaan 700, 500 ja 200 euron suuruisia palkkioita. Se on vaatimaton, mutta hyvä tapa muistaa hyvin tehdystä työstä. TEHY t

20 rekrytointi taan pelkäksi opiskelijaksi eikä hänestä käytetä nimeä, lopputulos on huono. Sana leviää nopeasti. Kukaan ei halua yksikköön, jossa kohtelu ei ole yhdenvertaista ja hyvää. keskussairaalat näyttäytyvät verkkosivujen esittelyteksteissään varsin samanlaisina. Etenkin yliopistolliset sairaalat mainostavat koulutusmyönteisyyttään. Yliopiston läheisyys mahdollistaa hyvät jatkokoulutusnäkymät. Toinen vetovoimatekijä on työvuorojen suunnittelu. Tietojärjestelmät mahdollistavat työvuorolistojen tekemisen pitkälle ajalle eteenpäin. Niiden avulla on mahdollista ennakoida työvoimantarvetta. Suuret työpaikat ovat ottaneet käyttöönsä työaika-autonomian. Jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja reunaehtojen kuten työehtosopimusten ja työaikalain puitteissa. Myös perhetilanteen vaatimat joustot pyritään ottamaan meillä huomioon, sanoo Minna Saihomaa Kysistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kehittää parhaillaan rekrytointiprosessiaan. Päivi Salosen mukaan on kaikkien yhteinen etu, että rekrytointi on avointa ja sujuu hyvin. Hakijalle täytyy kertoa prosessin eri vaiheissa, missä mennään. Seuraavan vuoden aikana Pirkanmaalla on tarkoitus haastatella kaikki hakuprosessiin osallistuneet. Tämän pohjalta luodaan rekrytointiprosessin arviointimittari. Se on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka avulla pystytään antamaan vastaus siihen, mistä henkilöstön vaihtuvuus johtuu. Nykyään tehdään vain lähtöhaastattelu pois lähtijälle. Työpaikan täyttämiseen liittyy odotuksia puolin ja toisin. Puhutaan niin sanotusta psykologisesta odotuksesta. Tämän odotuksen täyttymiseen tai Vantaa huomioi opiskelijat TieToiskussa. Mirja Mettin (toinen vas.) antoi vinkkejä työnhakuun Susanna Luostariselle, Annika Hannulalle ja Sarianne Karulinnalle. TyösuhdeasunTo ja -matkaseteli, kaupungin liikuntapalvelut, työterveyshuolto ja kulttuuripalvelut. Lista on pitkä, kun Vantaan kaupungin sairaalapalvelujen varahenkilöstön osastonhoitaja Mirja Mettin luettelee työsuhde-etuja. Ne ovat kovaa valuuttaa kilpailtaessa uusista työntekijöistä. Asunnon on saanut käsittääkseni aina tarvitessaan, kertoo Mettin, joka työskennellyt sairaalassa eri tehtävissä 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vähintään saman ajan sairaalapalveluissa on ollut käytössä varahenkilöstöjärjestelmä. Nykyään vakituisia varahenkilöitä Asunnon on saanut käsittääkseni aina tarvitessaan. Osastonhoitaja Mirja Mettin on kaikkiaan 18, joista puolet on sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. Heidän avullaan paikataan äkillisiä poissaoloja. Pitkäaikaisempiin sijaisuuksiin varaudutaan ennakoivan rekrytoinnin avulla. Vakituisia toimia täytettäessä selvitetään jo haastattelussa, olisiko hakijalla kiinnostusta myös sijaisuuksiin. Näin valintatilanne poikii usein myös sijaisia. Opiskelijoiden kiinnostus Vantaaseen halutaan saada heräämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sitä varten tehdään läheistä yhteistyötä Laurean ja Metropolian kanssa. 20 TEHY t

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari

Hoitotyö. Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari Hoitotyö Vt. Hallintoylihoitaja Tarja Kainulainen-Liiti Valtuustoseminaari 16.8.2017 Esityksen sisältö Hoitohenkilökunta ja työn luonne Hoitohenkilökunnan riittävyys ja rekrytointi Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee 3. Rohkeammin digiaikaan 4. Hyva n hoidon ketju 5. Tekijaẗ ja asiakkaat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Kustannus Oy Duodecimin Uutuuskirjat. tuoteluettelo. Tieto parantaa

Kustannus Oy Duodecimin Uutuuskirjat. tuoteluettelo. Tieto parantaa Kustannus Oy Duodecimin Uutuuskirjat tuoteluettelo Syksy Kevät 2012 Tieto parantaa Oppi- ja käsikirjat Duodecimin oppi- ja käsikirjat tarjoavat lääketieteen erikoisalojen perustiedon tieteellisen luotettavasti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla Riitta Sauni, dos., lääkintöneuvos STM työsuojeluosasto 1 17.5.2017 2 17.5.2017 3 17.5.2017 Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 Sastamalan kaupunki Varhaiskasvatuksen aluejohtaja Marjut Vuokko Tampere 24.3.2017 4.4.2017 2 Vasu työ Ensin Ohjausryhmä - varhaiskasvatuksen päällikkö - varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Työn ja perheen yhdistäminen silloin, kun perheessä on erityislapsi

Työn ja perheen yhdistäminen silloin, kun perheessä on erityislapsi Työn ja perheen yhdistäminen silloin, kun perheessä on erityislapsi Pia Lemmetty, Mamwork Oy Hoitovapaalla olevien asiantuntijoiden verkosto Oma erityishistoria Kolme lasta (s. -08, -09 ja -11) Esikoinen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJA Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2009

Tehy tilastoina 2009 TEHYN JULKAISUSARJA 1 09 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Tehy tilastoina 2009 Tehyn tutkimusryhmä Toim. Kirsi Markkanen Vuosi Kunta/ Valtio Kirkko Yksityinen Ahvenankuntayhtymä sektori maa * % % % %

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot