OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005"

Transkriptio

1 OPISKELIJAN YLIOPISTO 2005 YLIOPISTOJEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN

2 Copyright: Suomen ylioppilaskuntien liitto, 2005 Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski: Hanko, 2004 Julkaisija: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Kalevankatu 3 A 46, Helsinki puh internet

3 ESIPUHE Yliopistoja on tutkittu verrattain paljon ja asetettu järjestykseen erilaisilla kriteereillä. Toistaiseksi tutkimuksia on kuitenkin tehty enimmäkseen kansantalouden tarpeista lähtien ja arvioitu esimerkiksi tutkimusta tai vaikkapa alueellisia vaikutuksia. Samaan aikaan yliopistot ja yliopistokaupungit ovat tehneet omia selvityksiään siitä, kuinka opiskelijat viihtyvät yliopistossa tai kuinka moni opiskelija jää valmistumisensa jälkeen asumaan paikkakunnalle. Ongelmana on kuitenkin ollut vertailupohjan puute. Vaikka yliopistoilla olisi aito halu kehittää toimintaansa myös opiskelijan näkökulmasta, ei tietoa kehittämisen taustaksi ole ollut saatavilla. Tämän Opiskelijan yliopisto 2005 selvityksen lähtökohtana on ollut tarkastella asiaa yksittäisen opiskelijan näkökulmasta. Käytetyt mittarit selvittävät sen, kuinka opiskeluprosessille olennaiset asiat on järjestetty yliopistossa ja opiskelupaikkakunnalla. Merkittävää mitatuissa asioissa on se, että kun perinteisesti yliopistot kilpailevat samoista resursseista; hyvistä opettajista, tutkijoista ja opiskelijoista, ovat tässä selvityksessä tarkastellut asiat sellaisia, joita yksittäinen yliopisto voi helposti kehittää omatoimisesti. Ja nimenomaan ilman että kehitykseen käytetyt resurssit ovat pois muusta yliopiston toiminnasta tai toisilta yliopistoilta. Usein kyse on enemmän tahdosta kuin rahasta. Selvityksen lopputulos on selkeä. Suomalaiset yliopistot ovat kokonaisvertailussa hyvin tasaväkisiä. Sen sijaan yksittäisissä muuttujissa erot voivat olla erittäin suuria. Vertailua tehdessä tavoitteena oli ensisijaisesti saada tietoa palvelemaan yliopistojen ja kaupunkien kehittämistä. Mittarit eivät ole täydellisen kattavia, eivätkä kerro absoluuttista totuutta yliopistojen paremmuudesta suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi pienten opiskelijaryhmien ja runsaan kontaktiopetuksen taideyliopistoilla ei välttämättä ole tarvetta kaikkiin vertailussa selvitettyihin tukipalveluihin. Sen vuoksi tuloksista ei tule katsoa ensisijaisesti loppujärjestystä, vaan nimenomaan yksittäisiä mittareita ja muiden yliopistojen ja kaupunkien hyviä käytäntöjä, joista omassa yliopistossa tai kaupungissa voidaan ottaa opiksi. Toivottavasti yksittäisten mittareiden tuloksia käytetään yliopistojen ja kaupunkien kehittämiseen. Vaikka taso on hyvä, on yliopistoilla ja kaupungeilla vielä paljon parantamisen varaa. Selvityksen mittareiden mahdollisesti vaatimat parannustoimenpiteet ovat itsenäisesti yliopistojen päätettävissä. Kun tuloksia hyödynnetään yliopistoissa, saadaan parhaimmillaan nostettua tasaisesti koko yliopistolaitoksen tasoa. Opiskelun edellytysten ollessa kunnossa menestyvät opiskelijan lisäksi niin yliopisto kuin paikkakuntakin. Arttu Laasonen Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja 3

4 LUKIJALLE Tämä vertailu kehittyi villistä ideasta kohti selvitysprojektia vuoden 2004 aikana. Itse astuin tutkijana mukaan joulukuussa 2004, jolloin vertailu oli hahmottunut alustavaksi listaksi ranskalaisia viivoja selvitettävistä asioista. Niiden perusteella tein ohjausryhmän ja kommentoijien kanssa monta kierrosta, joista kullakin osa kysymyksistä jalostui paremmin selvitettäviksi, osa karsiutui pois ja toisinaan myös syntyi uusia. Lopullinen tulos on kädessäsi, hyvä lukija: näitä asioita haluttiin ja voitiin vertailla. Tahdon esittää suuren kiitoksen säntillisille vastaajille ylioppilaskunnissa ja yliopistoissa. Juuri kukaan ei olisi uskonut, että mihinkään kyselyyn saadaan lähes kaikki vastaukset deadlineen mennessä, ja pari puuttuvaakin kaksi arkipäivää deadlinen jälkeen. Ilman teidän työtänne tämä selvitys ei olisi toteutunut ainakaan aikataulussaan. Kiitos myös ohjausryhmälle ja lukuisille kommentaattoreille. Minun tehtäväni on ollut vetää lankoja yhteen ja tehdä yhteenvetoja ja kirjoitustyötä, kun lukuisat asiantuntijat ovat pyyteettömästi ja innokkaasti käyttäneet aikaansa ideointiin ja kommentointiin. Toivon lämpimästi, että tämä vertailu voi palvella yliopistojen ja kaupunkien kehittämistä opiskelijan kannalta parempaan suuntaan. Tiedän, että mittarit eivät ole täydellisiä, ja monta asiaa jäi puuttumaan. Siitä huolimatta vertailu osoittaa monta asiaa, joita yliopistoissa ja kaupungeissa voidaan kehittää. Toivottavasti tätä käytetään uuden rakentamiseen eikä hedelmättömään, itseisarvoiseen vertailuun ja kritisoimiseen. Vertailu on minun nähdäkseni ennen kaikkea tapa tuoda kehittämiskohteita ja positiivisia esimerkkejä päivänvaloon. Tämä vertailu on yksi virike keskustelulle. Antoisaa keskustelua! Helsingissä Aleksis Nokso-Koivisto tutkija, OTK 4

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...6 Selvityksen tavoitteet...7 Muut vertailukohdat...7 Mittareista...8 Toteutus...8 TULOKSET: YLIOPISTOT...10 A1 Opiskeluprosessit...11 A2 Opiskelujen järjestäminen...13 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys...15 A4 Opiskeluinfrastruktuuri...16 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet...18 A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet...19 Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella...11 TULOKSET: YLIOPISTOKAUPUNGIT...22 B1 Terveys- ja sosiaalipalvelut...23 B2 Asumispalvelut...24 B3 Kunnan kulttuuri- ja liikuntamahdollisuudet...25 B4 Opiskelijat kuntalaisina sekä joukkoliikenne...26 Yliopistokaupunkien vertailu kokonaisindeksin perusteella...27 LOPPUPÄÄTELMIÄ...29 LÄHTEET...30 Kirjalliset lähteet...30 Käytettyjä verkkosivuja:...31 Haastattelut:...31 KÄYTETYT LYHENTEET...31 LIITTEET Liite 1: Tulosten käsittelystä ja skaalauksesta Liite 2: Kyselylomake Liite 3: Indikaattorit 5

6 JOHDANTO Yliopistoista tehdään tutkimuksia ja niistä kerätään paljon erilaista tilastotietoa. Opintoja suunnittelevalle abiturienteille on toisaalta jaossa lukuisia oppaita ja esitteitä eri yliopistoista ja opintoaloista. Käytännössä opiskelijoilla on paljon muitakin tietoja ja vaikutelmia eri yliopistoista ja opiskelukaupungeista. Vertailevaa aineistoa sen sijaan ei ole olemassa lukuun ottamatta yhteen aiheeseen paneutuvia tutkimuksia ja tilastoja. Ulkomaiset esimerkit yliopistojen vertailusta ovat runsaita. Vertailuja on myös tehty hyvin erilaisilla perusteilla, niin opettajille kuin opiskelijoillekin suunnatuin tutkimuksin samoin kuin monien erilaisten tunnuslukujen perusteella. Näistä suomenkielinen, mutta hiukan jo vanha katsaus on KKN 1995, ss Suomessa on ennen tätä selvitystä tehty yliopistojen vertailulistoja vain rajoitetusti. Tunnetuimpia lienevät Helsingin Sanomissa julkaistu Professoriliiton kyselyyn perustunut listaus, Korkeakouluneuvoston pääsihteeri Matti Hosian Helsingin Sanomille toukokuussa 1994 laatima listaus 1 sekä Helsingin Sanomien koulutusliitteessä julkaistu yliopistojen vertailu. Näistä vuoden 1994 vertailussa käytettiin kolmea 2 ja vuoden 2004 viittä 3 eri indikaattoria. Tässä suhteessa vanhemmat suomalaiset vertailut ovat nyt käsillä olevaan vertailuun verrattuna karkeita. Tätä vastoin vuoden 2004 vertailussa tarkastelu oli alakohtainen, ei yliopistokohtainen, joka tekee vertailusta hienojakoisemman. Eri vertailut on esitetty alla taulukossa 1. Taulukko 1. Suomessa tehtyjä yliopistovertailuja. Ajankohta Vertailu Indikaattoreita Painotukset 1993 HS/Professoriliitto kyselytutkimus fokuksessa yliopiston arvostus professorien keskuudessa 1994 HS/KKN 3 fokuksessa tuloksellisuus (Hosia) 2004 HS koulutusliite (Hosia) 5 korostetusti hakijan näkökulma: mm. korkea sisäänpääsyprosentti yliopiston 2005 Tämä vertailu 64 kysymystä, 50 mittaria, 10 indeksiä eduksi fokuksessa opiskeluprosessi; tavoitteena opiskelijan näkökulma 1 KKN 1995, ss. 15 ja tutkintoestimaatti / opettaja, Suomen Akatemian rahoitus per opettaja+tutkija sekä yli kk:n mittainen kv-vaihto per opettaja+tutkija 3 sisäänpääsyprosentti, opettajien määrän suhde opiskelijoiden määrään, valmistumisprosentti 10 vuodessa, ansiot prosenttia mediaanista sekä kolmen vuoden valmistuneiden työllisyysprosentti 6

7 SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on luonnehtia eri yliopistoja ja opiskelukaupunkeja vertailukelpoisilla mittareilla, ja antaa tulevalle opiskelijalle vastaus siihen, miten opiskelijaa milläkin paikkakunnalla kohdellaan. Konkreettisesti selvityksessä vertaillaan yliopistopaikkakuntia kahdessa suhteessa: - yliopisto opiskelijaympäristönä ja - kunnan suhtautuminen opiskelijaan. Selvitys tarkastelee yliopistojen ominaispiirteitä opiskelu-uran näkökulmasta: mittaristo on luotu vertaillen yliopistoja tästä lähtökohdasta. Lähtökohtana ei siis ole yliopistojen laadun vertailu, vaan yliopistojen ominaisuuksien vertailu opiskelijan silmin. Avainsanoina ovat opiskelun edellytykset, opiskelun tavoitteet, opiskelijaystävällisyys ja opiskelijanäkökulma. Näkökulma on opiskelijan ja tulevan opiskelijan, esimerkiksi abiturientin. Tutkimuskohteena ovat suomalaiset yliopistot (16 tiedekorkeakoulua ja 4 taidekorkeakoulua). Joiltakin osin taidealojen monesti pienryhmissä tapahtuva ja henkilökohtainen opetus tekee niiden tarkastelun samoilla mittareilla muiden yliopistojen kanssa vaikeaksi. Myös kaikki vertailusta puuttuvat tiedot koskevat taideyliopistoja, joka tekee omalta osaltaan niiden vertailusta vaikeampaa. Indikaattorit on siksi pisteytystä varten skaalattu vain tiedeyliopistojen perusteella. Toisin sanoen metrin mitta vertailua varten on luotu kussakin kysymyksessä tiedeyliopistojen perusteella, ja tätä mittaa on sovellettu yhtäläisesti kaikkiin yliopistoihin. Selvityksessä muodostettava mittaristo jakautuu kymmeneen indeksiin, joista kuusi käsittelee yliopistoa ja neljä yliopistopaikkakuntaa. Näistä muodostetaan kaksi kokonaisindeksiä: yliopistoindeksi ja yliopistokaupunki-indeksi. Pyrkimyksenä ei ensisijaisesti ole osoittaa vertailun voittajia tai häviäjiä, vaan luoda kannustava mittaristo, jonka tarkoitus on ohjata yliopistoja ja kuntia kehittämään heikkouksiaan ja ylläpitämään vahvuuksiaan. MUUT VERTAILUKOHDAT Vertailussa vertaillaan ainoastaan suomalaisia yliopistoja ja kaupunkeja. Käytännössä korkeakoulutuksen kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt, ja vertailukohtana olisi monessa kysymyksessä relevanttia käyttää ulkomaisia yliopistoja. Toinen kysymys, joka vertailussa jää tarkastelematta, ovat yliopistojen niin sanotut filiaalit, eli emoyliopiston muussa kaupungissa järjestämä yliopistokoulutus. Esimerkiksi Porissa, Raumalla ja Lahdessa opiskelee enemmän yliopisto-opiskelijoita kuin pienimmissä yliopistoissa. Sekä opiskelukysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistoindeksin alaiset) että hyvinvointikysymykset (tässä vertailussa pääasiassa yliopistokaupunki-indeksin alaiset) ovat näissä kaupungeissa monesti työn alla, ja niiden toteutumista olisi tutkittava esimerkiksi tämän vertailun kaltaisten mittarien avulla. 7

8 MITTAREISTA Indikaattorit, mittarit tai mittaimet vaikuttavat helposti antavan täsmällisen ja oikean kuvan mitattavasta toiminnasta. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain jokin kuvaus todellisuudesta, kuten Lindström toteaa: Indikaattori indikoi ei-suoraan mitattavissa olevaa ominaisuutta. Yksinkertaisilla toimintaindikaattoreilla kuvataan monitahoista todellisuutta, jolloin aikaansaadaan yksinkertaistettu kuva monitahoisesta todellisuudesta. Saatu kuva voi olla parempi tai huonompi, mutta se on kuitenkin todellisuuden kuvaus ei todellisuus. 4 Käytännössä voi tapahtua niinkin, että Mikä tahansa helposti mitattavissa oleva muuttuu toimintaindikaattoriksi. 5 Määrällisten mittareiden yhteys laatuun ei ole koskaan itsestäänselvyys. Niiden avulla voidaan vertailla toiminnan panoksia, rakenteita ja tuotoksia, ja usein ne toimivat parhaiten osoittamassa ajassa tapahtuvaa kehitystä. Usein koulutusmittaimiin liittyy myös jokin tavoite tai tavoitteita niin yksitäisiin mittaimiin kuin kokonaisiin vertailuihinkin. 6 Yleisiä tavoitteita ovat toiminnan seuranta ja arviointi. 7 Eri indikaattorien määrä voi olla hyvin runsas, jopa satoja, tai vain muutamia kappaleita. Suuri määrä palvelee yleensä teoreettisempaa mielenkiintoa, niukka määrä taas on toimivampi suunnittelussa ja hallinnollisessa käytössä. 8 Tässä vertailussa on käytetty sekä yliopistoa että opiskelupaikkakuntaa kuvaamaan viittäkymmentä mittaria, joka on varsin suuri määrä. Tavoitteena on kuvata ilmiöitä hienojakoisesti ja samalla taustoittaa eri yliopistojen ominaispiirteitä lukijalle ja mittareihin tutustujalle. Mittareiden käyttöön suhtaudutaan usein varovaisesti johtuen mahdollisuudesta niiden väärintulkintaan ja sensaatiohakuiseen käyttöön, joka ei perustu niiden taustojen tuntemiseen. Samoja yksikköjä koskien voidaan usein tehdä luotettavan oloisia laskelmia, jotka perustelevat täysin eri yksiköiden erinomaisuutta. 9 Käsillä olevassa vertailussa tämä riski on otettu: vertailua on tehty sensaatiohakuisenkin julkisuuden riskillä. Tavoitteena on nostaa keskusteluun yliopistojen ominaispiirteitä ja erityisesti tavoitteita yliopistojen kehittämisessä: millainen on järjestelyiltään hyvä yliopisto? Ovatko tämän vertailun mittarit käyttökelpoisia, vai kenties jotkin muut? TOTEUTUS Työn toteutusta on ohjannut SYL:n nimeämä ohjausryhmä, joka on kokoontui neljä kertaa, , , ja Ohjausryhmään kuuluivat Risto Lähteenmäki, Anne Mikkola, Lauri Korkeaoja ja Jouni Lounasmaa. Osittain mukana ohjausryhmän työssä ovat olleet Arttu Laasonen, Aleksi Henttonen ja Juhani Nokela. Lauri Korkeaoja on selvittänyt useita asumiseen ja terveyteen liittyviä tietoja tutkimusta varten. Projektin kuluessa useat asiantuntijat ovat kommentoineet suunnitelmia ja tuloksia. Tiedon keräämisen tärkeimpänä lähteenä on toiminut ylioppilaskunnille tehty kysely. Sen lisäksi tietoja on hankittu KOTA-tietokannasta, tilastotietoja useista valmiista tutkimuksista ja raporteista sekä YTHS:stä ja opiskelija-asumiseen liittyvistä lähteistä KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Caj-Gunnar Lindströmiä. 5 KKN 1995 s. 2, jossa siteerataan Eltonia. 6 KKN 1995 s KKN 1995 s KKN 1995 s KKN 1995 s Katso lähdeluettelo sekä yksittäiset kysymykset. 8

9 Selvityksessä mitataan kahta pääteemaa: yliopistoon ja yliopistokaupunkiin liittyviä kysymyksiä liitteenä olevien kysymysten mukaisesti. Selvityksessä ei tarkastella työllistymistä, opetuksen sisältöä tai tieteen tai tutkimuksen tyyppiä tai laatua. Teknisesti kysymykset käsitellään kolmenlaisina: 1) dikotomisesti (esim. Voiko yliopiston lukukausi-ilmoittautumisen tehdä verkossa?) 2) välimatka-asteikolla, kuten viisiportaisella Likert-asteikolla (esim. Miten opintojen alun henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään yliopistossa? Erittäin hyvin hyvin tyydyttävästi huonosti erittäin huonosti. Monesti kysymyksen muotoiluun sisältyy taustoitusta ja eri vastausvaihtoehtojen tarkempi määrittely.) 3) numeerisina arvoina (esim. keskeyttämisprosentti, määrärahat, opettajien määrä) Tuloksien käsittelyssä raakatulokset on pisteytetty nollasta kymmeneen. Tästä pisteytyksestä eli skaalauksista on lisätietoa liitteessä 1. Vertailu perustuu 50 mittariin. Numeroinnissa mittareita ovat esim. A1.1 tai B 4.2. Yksi mittari voi koostua yhdestä tai useammasta kysymyksestä. Kysymyksiä vertailussa on yhteensä 64. Jos kysymyksiä on useita, on niiden numerointi esim. A4.4.1-A Mittarin tulos on alakysymysten tulosten keskiarvo eli kaikkien kysymysten painoarvo on mittarin sisällä sama. Mittarit muodostavat indikaattoreita. Yliopistoja (A) koskevia indikaattoreita on 6 kappaletta ja yliopistokaupunkeja (B) koskevia 4 kappaletta. Indikaattorin numero on esim. A3. Indikaattorin arvo on mittareiden keskiarvo, eli kaikkien mittareiden painoarvo indikaattorissa on sama. Indikaattoreista muodostetaan kaksi kokonaisindikaattoria yliopistoja (A) ja yliopistokaupunkeja (B) kuvaamaan. Niitä tehdessä on käytetty painotettuja keskiarvoja. Painoarvot on raportoitu tulosten yhteydessä. Kaikki laskelmat on tehty tarkoilla arvoilla, ja esitetty paperilla likiarvoina yleensä yhdellä tai kahdella merkitsevällä numerolla. Tästä johtuen jotkin laskutoimitukset raportissa voivat vaikuttaa virheellisiltä. Seuraavassa kappaleessa tuloksia tulkitaan ja arvioidaan suhteuttaen niitä erityisesti yliopistojen kokoon ja sijaintiin ja muihin kunkin kysymyksen osalta olennaisiin taustatietoihin. Selvityksessä on käytetty opiskelijaa kohti olevissa luvuissa lähes poikkeuksetta opiskelijavolyymiä kuvaavana lukuna uusien opiskelijoiden määrää. Uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna esimerkiksi yliopiston tietyn tyyppiset resurssit kuvaavat yhden opiskelijan koko opiskeluajalle kohdistuvia resursseja. Ratkaisu on parempi kuin koko opiskelijamäärään suhteuttaminen: "tilastoissa roikkuvat" opiskelijat tai opiskelukulttuurit, joissa opiskelun intensiteetti on erilainen eivät vaikuta näin suhteutettuihin lukuihin. Vastaavaa suhteutusta käyttää myös CIMO 11 liikkuvuustilastoissaan, joissa opiskelijaliikkuvuutta vertaillaan aloittavien opiskelijoiden määrään. 11 CIMO

10 TULOKSET: YLIOPISTOT Tässä luvussa yliopistoja vertaillaan eri mittareiden muodostamien indeksien perusteella. Kukin indeksi on muodostettu sen mittareiden keskiarvosta, ts. jokaisen mittarin (esim. B1.1) painoarvo indeksissä (esim. B1) on yhtäläinen. Luvun viimeisessä kappaleessa yliopistoja vertaillaan kokonaisindeksin perusteella. Kokonaisindeksi on indeksien painotettu keskiarvo. Painoarvot kuvaavat indeksien ja niiden taustalla olevien mittareiden merkitystä opiskelijan arjessa. Painoarvot ovat: A1 Opiskeluprosessit 20 A2 Opiskelujen järjestäminen 20 A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys 10 A4 Opiskeluinfrastruktuuri 20 A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet 10 A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet 5 Huomaa kaikissa vertailuissa, että Teatterikorkeakoulusta ei ole saatu vastauksia kyselyyn, joten sen osalta luvut perustuvat huomattavan puutteellisiin mittareihin. Tämä vääristää kokonaistuloksia, kun eri mittareiden keskiarvot ovat erilaisia. Myös Kuvataideakatemialta puuttuu muutama tulos yliopistojen vertailussa sekä kaikki yliopistokaupunkien vertailutulokset. Joissakin kysymyksissä taideyliopistojen tulokset eivät ole vertailukelpoisia tiedeyliopistojen kanssa johtuen alojen erityispiirteistä ja siitä, että skaalaukset on tehty vain tiedeyliopistojen perusteella, mikä yleensä vähentää taideyliopistojen pisteitä. Näistä seikoista johtuen taideyliopistojen osalta vertailutuloksiin on suhtauduttava suurella varauksella. 10

11 A1 OPISKELUPROSESSIT mittarit: A1.1 Opettajatuutorointi A1.2 Opintoneuvontapsykologit A1.3 Ohjauksen kokonaisuus A1.4 Opiskelutaitojen tuki A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys A1.6 HOPS A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen A1.8 Yhteydenotto viivästyviin A1.9 Keskeyttämisprosentti Opiskeluprosessi-indeksi koostuu yhdeksästä rinnakkaisesta mittarista, jotka kuvaavat yliopiston opiskelijalle tarjoamaa tukea opiskelun prosessien hallinnassa. Erityisen painottunut on opintojen ohjaus eri tavoin. Indeksissä erot ovat suhteellisen pieniä, tiedekorkeakouluista ääripäiden välinen ero on noin kaksi pistettä. Parhaiten menestyville yliopistoille on tyypillistä, että kaikkien mittareiden asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa: menestyminen indeksissä on vaatinut järjestelmällistä opintoprosessien tarkastelua ja kehittämistä. Yli kuusi pistettä tiedeyliopistoista saavat TTY, KuY ja JY, taideyliopistoista eniten pisteitä saa SibA. 11

12 A1 Opiskeluprosessit HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA SYL: Menestyminen tässä mittarissa vaatii järjestelmällistä opiskeluprosessien tarkastelua ja kehittämistä. Korkeimmat sijat saaneissa yliopistoissa on panostettu muun muassa opettajatuutorointiin, jonka avulla opiskelijalla on suurellakin laitoksella varmasti yhteyshenkilö, jonka kanssa keskustella opintojen suunnittelusta. Opiskelijan siirtyessä koulumaiselta toiselta asteelta yliopistoon on myös tärkeää tarjota hänelle opiskelutaitojen tukea kurssien ja oppaiden muodossa. Yllättävää tuloksissa on se, että henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) järjestelmällinen laatiminen on edelleen harvinaista. Yliopistolain velvoittamana tilanne varmasti parantuu nopeasti, mutta on tietenkin surullista, että muutos saadaan aikaiseksi vain lain avulla. Aiemmin HOPSista ei tosin ole ollut tutkimustuloksia, joten on mielenkiintoista seurata minkälainen tilanne on ensi keväänä Opiskelijan yliopisto 2006 tutkimuksessa. Yliopistoja kritisoidaan monelta taholta liian pitkistä valmistumisajoista. Yleinen tosiasia on se, että yksi opintojen pullonkauloista on lopputyön tekeminen. Mikäli tässä kohdassa opiskelija menettää kontaktinsa yliopistoon joko oman tai ohjaajansa epäaktiivisuuden vuoksi, on opintoihin palaaminen erittäin hankalaa. Tehokkaan graduohjauksen lisäksi on erittäin hyödyllistä, mikäli yliopistolla on systemaattinen tapa pitää yhteyttä pitkään opiskelleisiin, jo kenties työelämään siirtyneisiin opiskelijoihin. Tulevaisuutta arvioitaessa on huomattava, että monen asian kehittäminen on mahdollista suhteellisen pienin kustannuksin: esimerkiksi ohjauksen kokonaisuutta, HOPS-käytäntöjä ja opiskelutaitokursseja voi kehittää, ja opinnoissaan viivästyviin voi ottaa yhteyttä lähes nykyisten resurssien puitteissa toimenpiteitä, jotka näkyisivät yksittäiselle opiskelijalle selvästi.

13 A2 OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN Mittarit: A2.1 Opetusresurssit A2.2 Opetukseen panostaminen A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat A2.4 Rekrytointipalvelut A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki A2.7 Virtuaalikurssit (A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus) Huom. mittaria A2.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta. Opiskelujen järjestäminen indeksi vertailee yliopistojen opetusjärjestelyjä osin kurssitasolla (kuten opetusresurssit) sekä muutenkin edellistä indeksiä lähempänä opiskelijaa (kuten rekrytointipalvelut) tapahtuvista kysymyksistä alkaen. Indeksin kahdeksan mittaria erottelevat yliopistoja suhteellisen selkeästi, mutta kokonaisuudessaan indeksissä erot jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi, tiedeyliopistojen välillä suurimmillaan reiluun kahteen pisteeseen. Mielenkiintoisia eroja muodostuu kahden ensimmäisen mittarin välillä: opetusresurssit ja opetukseen panostaminen. Kaikkien erityyppisten yliopistojen (teknistieteelliset, kauppatieteelliset ja monialaiset yliopistot) joukkojen sisällä vanhimmat ja suurimmat yliopistot pärjäävät paremmin opetusresursseissa opetukseen panostamisessa taas pärjäävät paremmin nuoremmat ja pienemmät yliopistot. Taideyliopistoissa puolestaan alojen erot vaikuttanevat enemmän kuin yliopistojen koot. Toisin sanoen vanhemmissa yliopistoissa opiskelijaa kohden on enemmän opetushenkilötyövuosia, mutta tämä ei perustu siihen, että ne panostaisivat suuremman osan rahoituksestaan opetukseen, päinvastoin. Sen sijaan pienemmät ja nuoremmat yliopistot järjestävät opettajat myös vähemmästä rahoituksesta. Yksi selittävä tekijä lienee tosin myös erilainen virkarakenne. Näin kaksi mittaria käytännössä monessa tapauksessa tasapainottavat toisiaan. Taideyliopistoissa opetusresurssit liikkuvat aivan omassa luokassaan, mutta vertailussa käytetty skaalaus vähentää radikaalien erojen vaikutusta pisteytykseen. Eniten pisteitä tässä indikaattorissa saavat tiedeyliopistoista ÅA, VY ja TY, ja taideyliopistoista SibA sekä TeaK, jolta tosin puuttuu useita tuloksia. 13

14 A2 Opiskelujen järjestäminen HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA SYL: Opiskelujen mielekkään järjestämisen mahdollistavat sekä valtion budjetointi poliittisessa päätöksenteossa että opetukseen panostaminen yliopistojen sisällä. Yliopistojen autonomiasta tulee pitää kiinni, mutta on pystyttävä myös tarkastelemaan kriittisesti yliopistojen omia valintoja. Opetusresurssit ja opetukseen panostaminen kertovat hyvin näinä suurten opiskelijamäärien aikoina, kuinka tärkeänä yliopisto näkee opetushenkilökunnan määrän suhteessa sisäänottoihin. On selvää, että juuri opiskelujen alkuvaiheessa tiiviit ja riittävät yhteydet opetushenkilökuntaan varmistavat opiskelijan sitoutumisen omaan alaansa ja opintoihin. Suurin osa yliopistoista ohjeistaa laitoksiaan ohjesäännöillä gradujen tarkastusajoista. Voidaan todeta, että valmistumisen viivästyminen gradun maatessa ohjaajan pöydällä on yksinkertaisesti tarpeetonta. Tämä liittyy oleellisesti siihen, kuinka paljon opetus- ja ohjaushenkilökunnan työaikaa on osoitettu lopputöiden tarkastamiseen. Harvoin tarkistusajan venymiseen lienee syynä piittaamattomuus. Opiskelijat ovat asiantuntijoita saamansa opetuksen laadussa. Palautteen kerääminen opiskelijoilta voikin monilla laitoksilla osoittautua erittäin hedelmälliseksi tavaksi kehittää opetusta ja opetusmekanismeja. Tapoja palautteen keräämiseen on monia: hallinnon työryhmissä, kurssin lopuksi täytettävät lomakkeet tai välitön palaute laitoksen käytävillä. Olennaista on, että ylipäätään kannustetaan palautteen antamiseen sekä keräämiseen. 14

15 A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS Mittarit A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä A3.3 Opettajavaihtomäärät Indeksi on sekä mittarimäärältään että painoarvoltaan pieni: kolme mittaria mittaavat suuntaaantavasti yliopiston tutkimuksellisen identiteetin näkymistä opiskelijoille. Erot indeksissä ovat selvästi suurempia kuin kahdessa edellisessä johtuen myös pienemmästä kysymysmäärästä. Ainoa indikaattorin arvionvarainen mittari on vaihtoehtoisten tutkimusmetodikurssien määrä, joka on harvoin yliopistoista tarkasteltu asia. Muut kaksi mittaria ovat KOTA-tietokannasta laskettuja, ja usein yliopistoista vertailtuja. Kokonaisuudessaan vaikuttaa, että kolme mittaria paljolti myös kompensoivat toisiaan: esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ykkönen TKK on tutkimusmetodikursseissa heikoin, ja vastaavasti jatko-opiskelijoiden viimeinen SHH on tutkimusmetodeissa ykkönen. Eniten pisteitä indikaattorissa saavat TTY, HY ja TY. Taideyliopistoille tutkimus- ja jatkoopiskeluorientoituneet kysymykset voivat olla vieraampia. Niistä ensimmäisenä on TeaK, jolta tosin puuttuu yksi vastaus, ja seuraavana SibA. A3 Tutkimuksen ja opetuksen yhteys HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA 15

16 SYL: Tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä on erittäin vaikea mitata luotettavasti, mutta sen tulee olla periaate, joka läpäisee koko yliopistolaitoksen osana jokaisen opettajan, tutkijan ja opiskelijan toimintaa. Yksi erittäin mielenkiintoinen ja panostamisen arvoinen mittari on opettajavaihto. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan, että yliopistojen tulee kasvattaa opettajavaihtoaan ja helpottaa ulkomaisen tutkimushenkilökunnan rekrytointia. Kyseessä on erittäin monipuolinen yliopiston kansainvälistymisen väline. Suomalainen opettaja voi vaihdon myötä levittää kotiyliopistonsa mainetta ulkomailla ja samalla kerryttää omaa ja yliopiston henkistä pääomaa kokemuksilla ulkomaisista opinahjoista. Näin lisätään monipuolista tieteellistä ajatusten vaihtoa yli rajojen ja mahdollistetaan kansainvälisyyden tihkuminen myös opetukseen. A4 OPISKELUINFRASTRUKTUURI Mittarit: A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus A4.2 Kielikurssit A4.3 Vieraskielinen opetus A4.4 Verkkoasiointi A4.5 Tietotekniikkamahdollisuudet A4.6 Ryhmätyö- ja lukutilat A4.7 Opiskelijavaihtoon lähtevät A4.8 Diploma Supplement A4.9 Kirjastopalvelujen saatavuus A4.10 Kirjaston aineistoresurssit Opiskeluinfrastruktuurin indikaattori tarkastelee joukkoa käytännön järjestelyitä, jotka edistävät opintojen sujumista. Tuloksissa yliopistojen väliset erot ovat tässä indikaattorissa muihin indikaattoreihin verrattuna kaikkein pienimmät: heikoimmasta parhaiten sijoittuvaan yliopistoon on eroa vain 1,5 pistettä. Kärjessä on tekniikan ja kaupan alan vanhoja yliopistoja sekä Åbo Akademi: TKK, ÅA, HKKK ja SHH. Yhteistä parhaille vaikuttavat olevan ennen kaikkea panostaminen verkkoasiointiin, ryhmätyö- ja lukutiloihin sekä kirjastopalvelut. Toisaalta erityisesti oppimateriaalin maksullisuus tasaa eroja: siinä erot ovat pikemminkin toiseen suuntaan. 16

17 A4 Opiskeluinfrastruktuuri HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA SYL: Opiskeluinfrastruktuurin yhteydessä tarkastellaan käytännön resursseja, joiden puute voi monessa tapauksessa viivästyttää tai hankaloittaa opintojen etenemistä. Indikaattorin merkitys selviää parhaiten kuvaamalla opiskelijan asemaa asioiden ollessa huonosti: esimerkiksi kallis oppimateriaali, jonot kielikursseille, aikaa vievät ilmoittautumiskäytännöt, jonot atk-luokassa sekä puutteelliset ja rauhattomat lukutilat voivat aiheuttaa turhaa ajankäyttöä opiskeluissa. Monen edellä mainitun kompastuskohdan korjaaminen on useimmiten yliopiston harkinnan vallassa, eikä parhaimmillaan vaadi merkittäviä taloudellisia panostuksia. On tärkeää huomata, että yliopiston omaa tasoa voi parantaa ilman kilpailua yhteisistä resursseista. Jos yliopisto päättää myöntää kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin, jokaiselle valmistuneelle opiskelijalle automaattisesti, ei se ole pois keneltäkään muulta. Suurimpia epäkohtia ovat kirjastojen aineresurssit, eli kurssikirjojen saatavuus. On maalaisjärjen mukaista olettaa, että kurssien suorittaminen ajallaan riippuu siitä, onko opiskelijalla mahdollisuus tutustua kurssimateriaaliin. Kirjastoresurssit ovat luonnollisesti suurelta osin riippuvaisia valtion rahoituksesta. 17

18 A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Mittarit: A5.1 Onko hallinnon opiskelijaedustajille opas A5.2 Järjestetäänkö opiskelijaedustajakoulutusta (A5.3 Opiskelijaedustajien yhteystiedot) A5.4 Opiskelijaedustus / epäviralliset elimet A5.5 Opiskelijaedustajamäärä hallituksessa A5.6 Opiskelijaedustajamäärä vaalikollegiossa (A5.7 Tasa-arvohenkilöt) A5.8 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa Huom. mittareita A5.3 ja A5.7 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisten mittareiden kuvauksista. Opiskelijan vaikutusmahdollisuuksien indikaattori tarkastelee yliopistoyhteisön toimintatapoja ja käytäntöjä opiskelijan näkökulmasta. Indikaattorin tuloksissa on yliopistojen välillä varsin selviä eroja. Kärjessä ovat HKKK ja TaY, ja heti näiden jälkeen HY ja JY. Parhaiten menestyneitä yliopistoja yhdistää se, että opiskelijaedustuksen määrä yliopiston hallituksessa ja vaalikollegiossa on suhteellisen suuri. Joissain yliopistoissa tasa-arvosuunnitelma on vasta työn alla, mikä heikentää niiden asemaa tässä vertailussa. Lukuun ottamatta Sibelius- Akatemiaa taideyliopistot ovat suhteellisen heikosti vertailukelpoisia tällä indikaattorilla, koska kaikilta niiltä puuttuu vähintään yksi tulos. A5 Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA SYL: Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet pitävät sisällään yliopistoyhteisön toimintatapoja ja käytäntöjä opiskelijan näkökulmasta: kuinka voin vaikuttaa omaan opiskeluympäristööni? Olenko 18

19 edustettuna päättävissä elimissä, saavatko edustajani koulutusta, ja onko minut huomioitu yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa? Suomen yliopistoissa yliopistoyhteisö ei ole kuollut kirjain, vaan useimmissa yliopistoissa otetaan kaikki ryhmittymät huomioon niin virallisissa kuin epävirallisissakin hallinnon elimissä. Opiskelijat eivät ole yliopiston asiakkaita, vaan parhaimmillaan nuorempia kollegoja matkalla kohti tieteenalansa syvintä olemusta. Samalla tavalla tulee opettajien ja tutkijoiden olla mukana kehittämässä yhteisöä toimivaksi työ- ja opiskelupaikaksi. A6 HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN OPISKELIJASUHTEET Mittarit A6.1 Yliopiston liikuntapalvelut A6.2 Kunnan yhteydet ylioppilaskuntaan Hyvinvoinnin ja kunnan opiskelijasuhteiden indikaattori mittaa yliopiston tarjoamia liikuntapalveluja sekä kaupungin yhteyttä ylioppilaskuntaan. Indikaattorissa on vain kolme kysymystä, jotka muodostavat kaksi mittaria, ja kysymysten pienestä määrästäkin johtuen yliopistojen väliset erot ovat suurempia kuin muissa mittareissa vaihdellen 4,6 pisteestä 9,0 pisteeseen. Yliopistojen välillä on selviä eroja liikuntapalveluissa, mutta erityisen selvät erot ovat kunnan suhteissa ylioppilaskuntiin: yleisesti ottaen ylioppilaskunnilta vain suhteellisen harvoin pyydetään lausuntoa kunnalliseen asiaan tai osallistumaan kuulemiseen kuudessa tapauksessa ei koskaan. Myös ylioppilaskunnan asema kaupungin järjestöjen joukossa on etäinen, todennäköisesti johtuen ylioppilaskuntien vahvasta ja itsenäisestä historiasta. A6 Hyvinvointi ja kaupungin opiskelijasuhteet HY JY OY JoY KuY TY TaY ÅA VY LY TKK TTY LTY HKKK SHH TuKKK TaiK SibA TeaK KuvA 4 19

20 SYL: Opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelukykyyn yliopisto voi vaikuttaa hyvin konkreettisesti tarjoamalla liikuntapalveluita kampuksella tai sen lähistöllä. Liikunnan merkitys esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisylle on kiistaton. Liikuntapalveluiden tuottaminen yliopiston ja ylioppilaskunnan yhteistyönä lisää monesti yhteisöllisyyttä opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa. Ylioppilaskunta on yleensä suurin opiskelijajärjestö paikkakunnalla, joten elävä yhteys ylioppilaskunnan ja kaupungin välillä tuottaa arvokasta tietoa nuorten ja opiskelijoiden toiveista kaupungin virkamiehille ja päättäjille. YLIOPISTOJEN VERTAILU KOKONAISINDEKSIN PERUSTEELLA Selvityksen tuloksena on laskettu yliopistoille kokonaisindeksit. Kokonaisindeksit ovat indeksien painotettuja keskiarvoja välillä Kokonaisindeksi kuvaa sitä, kuinka hyvä paikka yliopisto on opiskelijalle järjestelyiltään ja puitteiltaan esimerkiksi kuinka paljon saan ohjausta opintoihini, kuinka sitoutuneita muut opiskelijat ovat alaan, kuinka yliopisto kehittää opetustaan, onko kielikursseille jonoja, olenko edustettuna hallinnossa jne. Kokonaisindeksi ei kuvaa yliopiston laatua, ei opetuksen eikä tutkimuksen eikä muutenkaan kokonaislaatua. SYL: Tärkein ja mielenkiintoisin tulos yliopistojen vertailussa on tasaisuus. Koska mikään vertailu ei kerro koko totuutta, päädyimme selvityksessä korostamaan hyvien esimerkkien ja käytänteiden merkitystä. Tästä syystä julkaisemme vain neljä parasta yliopistoa järjestyksessä ja loput kahdessa kategoriassa aakkosjärjestyksessä. Toivomme selvityksen tuloksia käytettävän ennemmin yliopistojen sisäiseen kehittämiseen kuin puhtaaseen vertailuun. Yliopistojen vertailu kokonaisindeksin perusteella JY HKKK TY TTY Merkille pantavaa tuloksissa on, että mittarit vaikuttavat varsin ala- ja alueriippumattomilta. Kärkinelikossa on tekniikan ja kauppatieteen yliopistoja samoin kuin monialaisia yliopistoja. Menestyvät yliopistot sijaitsevat myös maantieteellisesti hajallaan Helsingistä Jyväskylään. Samoin myöskään kärkinelikon ulkopuolella ei ole havaittavissa ala- tai alueperusteista säännönmukaisuutta. 20

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

OPISKELIJAN YLIOPISTO 2006 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN

OPISKELIJAN YLIOPISTO 2006 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN OPISKELIJAN YLIOPISTO 6 YLIOPISTOJEN JA YLIOPISTOPAIKKAKUNTIEN VERTAILU OPISKELIJAN SILMIN 1 Copyright: Suomen ylioppilaskuntien liitto, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ja Janne Jauhiainen, 6

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Yliopistojen kandipalaute

Yliopistojen kandipalaute Yliopistojen kandipalaute Helena Rasku-Puttonen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 17.9.2014 Taustaa Opiskelijoiden aloitteesta v. 2008; useita työryhmiä Palautekyselyiden kartoitus: Opiskelijoiden osallistaminen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä

Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä. 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Opiskelijapalautteen mahdollisuudet koulutuksen laadun kehittämisessä 17.2.2014 Olli Silvén, Kandipalaute -työryhmä Kandipalaute: mitä se on? Suomalainen opiskelijapalautekysely CHE Quest:in pohjalta Varsinaisia

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Katsaus talouteen ja henkilöstöön Sisällys: Kuvio 1a: Tikauden tuloksen osuus kokonaistuotoista Kuvio 1b: Tilikauden tuloksen osuus

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001

KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 KOULUTUSALAT KOULUTUSALOJEN % -OSUUKSIA KOULUTUSALOISTA YHTEENSÄ 2001 Uudet Kaikki Alemmat Ylemmät Lis. Tri Muut tutkinnot Opettajat Muu Yhteensä lkm 20 651 162 785 2 461 11 581 695 1 203 734 7 559 20

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

LIITE 2: KYSELYLOMAKE

LIITE 2: KYSELYLOMAKE LIITE 2: KYSELOMAKE YLIOPISTOKOHTAISET KYSYMYKSET 1) Mitä yliopistoa vastaukset koskevat? 2) Ilmoita nimesi ja asemasi ylioppilaskunnassa, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot tulevat vain tutkijan

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa

Esteettömyys Savoniaammattikorkeakoulussa Esteettömyys Savonia Hyväksytty 1.3.2011 Esteettömyyys Savonia- 1 / 4 Sisällys Yleistä tietoa korkeakoulusta... 2 Opintojen ohjaus ja järjestäminen... 2 Valintakoe... 2 Yleinen kulkukelpoisuus korkeakoulussa...3

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille

Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa ja vinkkejä kouluttajille Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Elina Lavikainen Johanna Penttilä Esteettömien opintopolkujen

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk Turun yliiston iskelijoiden muissa yliistoissa suorittamat JOO-innot (laskutetut innot) Vuosina 1999-2005 innot on laskutettu intoviikkoina. Tilastossa tdk- tai yo-kohtaiset kokonaissummat on muutettu

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Liite: kysymyslomakkeet

SISÄLLYSLUETTELO. Liite: kysymyslomakkeet SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. KYSELY HALLINTOJOHTAJILLE... 3 2.1. Aineiston kuvaus ja professorien lukumäärät... 3 2.2. Mvs-professorien osuus yliopistoittain... 4 2.3. Palkka joulukuussa 2006 ja

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Minne menet, avoin yliopisto?

Minne menet, avoin yliopisto? Minne menet, avoin yliopisto? Mervi Varja Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Minne menet, avoin yliopisto? Viime vuodet tilastokatsaus 2010-2013 Uutta opiskelijaprofiilista Lähitulevaisuuden suuntia

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot