Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä"

Transkriptio

1 Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä Osallisuushankkeen (tai ohjelman) tarkoitus on muuttaa kuntia, mutta mitä kuntia tarkalleen? Toiminnan perusajatus, varsinkin mittasuhteet huomioiden, on myös kerätä ohjelmalle toimenpidevarantoa ja -varastoa, josta muut hankekunnat voivat vapaasti lainata, varastaa ja parantaa omiin tarpeisiinsa. Hankekunnan muuttaminen kaikkien 14 toimenpidekohdan osalta on laaja tehtävä. Jako voidaan vain pieneen jälkikäteisviisauteen ja selittelyyn sortuen tehdä myös ajallisesti. Ensimmäinen rikkonainen ja toinen kokonainen hankevuosi mennään projektiajattelun mukaan, vuodesta 2005 alkaen koko ajan enemmän ohjelman suuntaan. Perusajatuksena siis on, että osallisuushankkeella oli sekä projektin että ohjelman piirteitä. Hankkeessa on mukana kuntia, joissa osa osallisuushankkeen toiminnoista oli implementaatiossa alun perinkin. Näissä tapauksissa valtion osaksi muodostuu ikään kuin ostaa oikeudet kunnan kehittämistoimintaan osallisuushankkeen varjolla ja varoilla. Tyydyn tässä kohtaa viittaamaan Hesan nuorten ääni -kampanjaan, Vaasan turvallisuuskansioihin, Tampereen lapsiasiamieheen, Hämeenlinnan oppijan tuki -hankkeeseen, Porin läksypiiriin, Toijalan nuorten edustajistoon ja lukuisiin muihin osallisuushankkeen osittain adoptoimiin toimintoihin. Nämä kaikki olivat siis olemassa osallisuushanketta ennen ja siitä riippumatta. Miten sitten olisi mahdollista erottaa juuri osallisuushankkeen tuoma positiivinen muutos kunnissa. Kyseessä on projektin ja ohjelman välinen ero. Miksi pitäisikään välittää siitä, mikä on osallisuushankkeen aikaansaannos? Projektiajattelun kannalta pitäisi välittää, ohjelmaajattelun kannalta ei. Kaikkihan lähti siitä, että pyörää ei tarvitse keksiä moneen kertaan. Silloin voi, tässä tapauksessa on pieni pakkokin, lähteä ikään kuin sosiaalisten innovaatioiden pääomarahoittajaksi jo olemassa oleviin toimintoihin. Toisaalta osallisuushankkeen kautta ei tarvitse olla kiinnostunut vain edelläkävijöistä. Toiminnan kohtaamat esteet, huonot ja mahdottomat käytännöt ovat tiedonvälityksen kannalta myös arvokkaita. Olennaista on huomioida se (itsestäänselvyys), että hankkeen mukana tuleva ostoslista lukuisista toimenpiteistä ja velvoitteista ei ole juuri missään suhteessa valtionavustukseen. Sen toteuttamiseksi ei edes jokaiselle jotain riitä, vaan tarvitaan kaikille kaikkea. Hankkeen arvioinnin kannalta, kuten muutenkin, on tärkeää vetää tämä johtopäätös. Hankkeen myötä tuleva rahoitus on vain pieni reunahuomautus niissä resursseissa, joiden järjestelyjä hanke koskee. Toimenpiteiden toteuttamiseksi vaadittavien resurssien oletettiin näin ollen jo olevan kunnissa. Tämä ei ole aivan huono oletus, kuten kuntien lapsi- ja nuorisobudjetteja koskevasta luvusta käy tarkemmin ilmi. Tulkintaa vahvistavat viittaukset lapsi- ja nuorisopoliittisiin ohjelmiin alkuperäisissä dokumenteissa. Emme tarvitse niinkään lapsi- ja nuorisopoliittisia papereita, vaan nimenomaan sektorirajat ylittäviä prosesseja ja foorumeita, joissa yhteinen keskustelu ja suunnittelu on mahdollista (---) Jokaisessa kunnassa tai vaihtoehtoisesti seutukunnassa laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, joka yhdistää eri sektoreiden ja toimijoiden aloitteita, hankkeita, ohjelmia ja suunnitelmia yhteiseksi sitoutumiseksi lasten ja nuorten osallisuutta tukemaan (Työryhmä II:n ehdotukset. 2002)

2 Johtoajatus kuntien ohjauksessa on muuttunut kärjistetysti niin, että vielä 80-luvulla tuettiin seiniä ja virkoja, kunhan ne olivat keskusviraston ohjeiden mukaan perustettuja. Seuraavassa vaiheessa tuetaan tietyn kohderyhmän hyväksi tehtävää työtä. Siitä miten se tehdään, ollaan kiinnostuneita lähinnä jälkikäteen. Keskeinen huomio kohdistuu tuloksiin. Kolmannen aallon toimintamalli on sitten kuvattu valtion rooli sosiaalisten innovaatioiden pääomasijoittajana, tukijana ja informaatio-ohjaajana. Näissä asioissa on syytä huomioida myös se piiloon jäänyt alue, josta tämä viimeinen aalto ei kerro. Suunnitelmat, ohjelmat, toimet, sitoutuminen ja koordinointi eivät ota kantaa resursseihin, päiväkotiryhmiin, luokkakokoihin ja muuhun lähempänä raadollista arkea oleviin asioihin. Hankkeen volyymi rahassa mitattuna oli mainittu 2 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion talousarvioon sisältyy noin puolet. Tarkalleen ottaen tämä budjetoitu kaksi miljoonaa ei mekaanisesti toteudu. Joissakin mukana olevissa hankkeissa (Helsinki, Tampere) valtionavustus kattaa vain pienehkön osan koko hankkeen kustannuksista. Kahden miljoonan kokonaisvolyymia voidaan siis pitää ohjeellisena ja likiarvoisena määränä. Hankkeeseen tuli mukaan niin pieniä kuntia, että niiden tapauksessa noin euron suuruinen valtionavustus saattoi todella olla merkittävä lisäpanostus. Se oli tarpeeksi esimerkiksi olemaan sytyke nuorisotoimen luomiselle käytännössä tyhjästä. Näin oli asian laita esimerkiksi Sahalahdella, joka liitettiin Kangasalaan kesken hankkeen. Hankkeen ensisijainen tavoitehan on saada palkatuksi erityinen nuorisotyöntekijä suunnittelemaan ja hoitamaan nuorisoa koskevia asioita. Nuorisotyöntekijän palkkaamista varten on määräraha olemassa myös Sahalahden kunnan talousarviossa tälle vuodelle. Valtuuston hyväksymän ponnen mukaan nuorisotyöntekijän palkkaaminen tulee vielä erikseen käsitellä kunnanhallituksen kokouksessa. Projekti sai hakemuksessa työnimen Siivet kantamaan. Projektin hallintoelimenä toimii vapaa-aikalautakunta ja varsinaiseksi työrukkaseksi tulee perustaa työryhmä, joka koostuu koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikatoimen edustajasta. Lisäksi työryhmään tulee kutsua edustaja seurakunnasta sekä työvoimaviranomaisilta. Erillisen harkinnan mukaan työryhmään tulee harkita vielä edustus keskeisimmistä nuorisotyötä tekevistä järjestöistä. Sahalahden vapaa-aikalautakunta Tämä oli kuitenkin poikkeustapaus. Sahalahdellakaan tuore resurssi ei koko kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikassa näyttelisi niin suurta roolia. Hankkeen avustuksella oli kuitenkin kuntatasolla todistettavasti myös se vaikutus, että se nosti toiminnan tietyllä sektorilla nollasta yhteen henkilötyövuosilla mitattuna. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa asiaa on lähestyttävä toisin. Sen verran on selvää, että osallisuushanke ei massallaan jyrää edes keskikokoisessa kunnassa asioita toiselle uralle. Mekanismien on oltava laadultaan toisenlaisia. Koordinaattorin tulo kaupunkiin ei voi aiheuttaa mekaanista reaktiota, joka olisi samoissa mittasuhteissa toimenpideohjelman kanssa. Se voisi, ainakin teoreettisesti, aiheuttaa luonteeltaan kemiallisen reaktion, joka saa kunnan toiminnan molekyylirakenteen tai värin muuttumaan, roudan tai jään sulamaan tai hiukset 30 prosenttia tuuheammaksi. Tai kuten aiemmin kuvattiin, kaataa sen ensimmäisen dominopalikan. Tämä kaikki siis liittyy projektimaiseen puoleen toiminnasta, mutta on tavoitteena valtavan suuri.

3 Muut projektit hankepaikkakunnilla Muiden hankkeiden määrästä juuri niillä paikkakunnilla, joissa osallisuushanke käynnistyi, on mahdollista saada ainakin likimääräinen kuva. Alkuperäisissä työryhmädokumenteissa oli listattuna hankkeita ja toimintoja sivukaupalla, mutta niillä listoilla ei ollut erityistä tekemistä juuri tässä käsiteltävien paikkakuntien kanssa. Hankkeen dokumenteissa on muitakin virallistyyppisiä kantoja muihin hankkeisiin ja projekteihin. Alkuperäisessä ohjelmassa on, kuten mainittua, omistettu kokonainen kohta projektikehittämiselle tai sen päättämiselle. Kun kuntia kutsuttiin hankkeeseen liittymään, edellytettiin yhteistyötä muiden samalla alalla toimivien projektien kanssa. Johtoryhmä kirjasi lähes samoin sanoin tavoitteen ensimmäisessä kokouksessaan. Lisäksi siis tulivat taustakartoitukset eri toimialojen projekteista. Edelleen, vuoden 2003 hakemuksiin pyydettiin liittämään tiedot muista hankkeista, jotka liittyvät nuorten osallisuuden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteisiin. Tässä luvussa esitettävä hahmotelma nuorisoprojekteista hankepaikkakunnilla perustuu suurimmilta osin ESRA-tietokantaan ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoituspäätöksiin. Molemmat ovat internetissä vapaasti selattavissa. Tässä käytettävät tiedot on poimittu tammikuussa Ensin mainittu lähde sisältää tietoja Euroopan sosiaalirahaston ja Equalyhteisöaloitteen hankkeista. Viimeksi mainittu kertoo hankepaikkakuntien kolmannen sektorin toimijoille myönnetyistä avustuksista vuodelle Edellisten lisäksi ovat käytettävissäni olleet opetusministeriön päätös ennaltaehkäisevän huumetyön rahoituksesta ja joitakin kohtalaisen pienimuotoisia hankerahoituksia (esimerkiksi Allianssin välittäjäorganisaatio). Läänien myöntämät nuorisotoimen kehittämisrahoja ei tähän ole laskettu mukaan. Merkittäviä muita, mutta tästä puuttuvia rahoituslähteitä ovat erityisesti maaseudun kehittämiseen tarkoitetut hankerahoitukset. Tiettävästi myös esimerkiksi Raahen osallisuushankkeen ja Lasten ja nuorten säätiön rahoitukset leikkaavat paikallisessa nuorisokahvilassa (ks. Raahen kaupungin internetsivusto). Muita yksittäisiä ja suuriakin hankkeita käy ilmi myös osallisuushankkeen raporteista ja hyvinvointiohjelmista. Esimerkiksi Vammalan vanhempainkouluhanke (ks. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisen selvityksen seurantaraportti, 2003) ei ole mukana tässä aineistossa, mutta on volyymiltaan merkittävä. Tarkasteltavassa listassa kaikkien lähteissä mainittujen avustussummien/budjettien summa on hieman alle euroa. Tämä siis (valtion) rahassa mitattuna vastaa noin 20 osallisuushanketta edellä mainitut puutteet huomioidenkin. Mukana olevien ESR-projektien rahoituksesta olen käyttänyt tietokannassa olevaa summaa hankkeen kokonaisbudjetista. Budjetti jakaantuu poikkeuksetta useammalle kuin yhdelle vuodelle, joten vuosittainen projektien volyymi hankekunnissa ei edellä mainittu euroa ole kuin korkeintaan sattumalta. Lisäksi on syytä huomata, että olen jättänyt huomioimatta ESR-projekteihin kuuluvat ja sisältyvät kunta- ja muut rahoitusosuudet. Käytettävä aineisto on näin ollen luonteeltaan näyte, jonka tarkoitus on asettaa mittasuhteisiin kahdestoista toimenpideohjelman kohta (projektikehittämisestä siirryttävä perustoimintojen vahvistamiseen). Täsmällinen ja kattava kartoitus aiheesta olisi kokonaan oman tutkimuksensa aihe. Vaikeuksia tarkastelulle aiheuttavat paitsi päättyvät ja alkavat projektirahoitukset lukuisista lähteistä, myös rajaus siitä, mikä lopulta on osallisuushankkeen kanssa saman lajin toimintaa. Nuorisoasunnoilla on paljon tekemistä nuorten elinolojen kanssa, mutta osallisuushankkeen arjen kanssa ei niin merkittävästi. Hankkeet myös kirjautuvat yhdellä paikkakunnalla rekisteriin, mutta saattavat toimia paljon laajemmalla alueella (esimerkiksi Kuopioon kirjautuva työkoulu). Läheskään kaikkia osallisuushankkeen kuntia ei tästä käyttämästäni listasta löydy, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne seutukunnan osana tai muuten voisi olla toiminnallisesti

4 mukana. Lyhyen tarkastelun ideana on kuvata hankekunnissa jo olleiden projektien volyymia. Tämän perusteella voidaan todentaa ajatus siitä, että osallisuushankkeen tarkoitus ei voi olla asioiden runnominen massallaan paremmalle tolalle. Yksiselitteisin tapa lähteä purkamaan projektikenttää on RAY:n vuoden 2004 rahoituspäätös, koska nämä päätökset ajoittuvat selkeimmin yhdelle kalenterivuodelle. Käytän vuoden 2004 tietoja lähinnä siitä käytännöllisestä syystä, että hankkeen arviointi varsinaisesti käynnistyi vuoden 2004 alusta. RAY:n avustuksissa on eri lajeja (yleis-, projekti-, investointiavustus jne.), joita en erottele tässä tarkemmin. Rahoitusta voidaan myöntää otsikon nuorisokasvatuksen kehittäminen/nuorisokasvatus alla, mutta läheisesti osallisuushankkeen teemaan liittyviä hankkeita löytyy myös muista teemoista. Aiheen kannalta olennaista ovat mittasuhteet: osallisuushankkeen paikkakunnille on myönnetty yksin nuorisokasvatukseen vuodelle 2004 yli euron avustukset. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin osallisuushankkeille samana vuonna myönnetyt valtionavut. Hieman suurempi summa on myönnetty avustuksina lastensuojelun ja päihdetyön läheisesti osallisuushankkeen teemoja sivuaviin toimiin. Näiden lisäksi osallisuushankkeen paikkakunnille on myönnetty nuorisoasuntoihin hieman yli yhden miljoonan euron avustukset tarkasteltavana vuonna. Ilman niitäkin RAY:n voidaan todeta tukevan paikkakuntien lapsi- ja nuorisotyötä ja -politiikkaa noin neljää kertaa enemmän kuin osallisuushankkeen, sikäli kuin hyväksymme rahan tätä asiaa mittaamaan. Avustukset ovat suuntautuneet suurelta osin suurimpiin kaupunkeihin, joissa niiden vaikutus osallisuushankkeen vaikutuksesta puhumattakaan ei ole kokonaisuudessaan järin merkittävä. Poikkeuksena tähän sääntöön Nuorten palvelu ry:n aktiivisella toiminta-alueella myös pienille paikkakunnille on suuntautunut melko merkittäviä avustuksia (Raahe, Iisalmi, Taipalsaari). Nuorten palvelu ry:n lähes neljännesmiljoonan euron yleisavustus on sinällään melko merkittävä. Nuorisoasuntoihin kohdistetut avustukset puolestaan osuvat suurimpiin kaupunkeihin, pienimpänä niistä Hämeenlinna. Euroopan sosiaalirahaston ja Equal-yhteisöaloitteen avustukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman yksittäisen osan käsiteltävistä avustuksista. Usealle vuodelle jakaantuvien (nuoriso)projektien ESRA-tietokannasta otettujen kokonaisbudjettien summa ylittää 15 miljoonaa euroa. Keskimääräinen projektin avustussumma lähentelee puolta miljoonaa. Vaikka yhden projektin budjetti jakaantuisi neljälle vuodelle, se vastaisi tyypillisesti noin viittä kunnan osallisuushanketta tällä mittaristolla. Tässä listassa osallisuushankkeen läheinen kumppani, työkoulu Kuopiosta (päättynyt 2004 lopussa), vastaa noin kolmesta ja puolesta miljoonasta eurosta yksinään. Yleiskuva näistä avustuksista on se, että paikkakunnalla tarvitaan tietty kriittinen massa, jotta ylipäänsä ESR-hakemustoimiin voidaan ryhtyä. Paikkakunnista pienimmät loistavat poissaolollaan (huomioiden kuitenkin edellä sanottu seutuhankkeista). Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta paikkakunnan asukasluvun alaraja asettuu noin asukkaan tietämille, jotta tämän mittakaavan hankkeisiin edes lähdetään. Viesti on sama, joka kuului esimerkiksi Allianssin nuorisotyöbarometrissä keväällä 2004 (Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset, erillisaineisto, 2004). Syyksi tähän on esitetty, että pienimmissä kunnissa ja pienimmillä toimialoilla resurssien (henkilö- ja raha) niukkuus estää panostamisen oman osaamisensa vaativaan haku- ja hallintotoimintaan projekteissa (emt.): miten pienessä kunnassa (jossa ei ole välttämättä edes nuorisotyötä tekevää viranhaltijaa) voi joku nuorisoseura saada tasapuolisesti tiedon erilaisista avustustahoista, ja miten taataan se, että seurat sen tiedon saatuaan osaavat myös avustuksia hakea? Tässä nykyisessä viidakossa käy väkisinkin niin, että suuret kaupungit, joilla on enemmän henkilöstöresursseja, osaavat hyödyntää hakumenettelyllä jaettavat avustukset pikkukuntia paremmin. (Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi 2004, erillisaineisto).

5 Suurimmat kaupungit eivät kuitenkaan ole suurimpia näin mitaten. Sosiaalirahastotietokannan mukaan suurimmat toimijat, sekä absoluuttisesti että asukaslukuun suhteutettuna, ovat tyypillisesti ykköstukialueen keskikokoisia seutukeskuksia kuten Tornio, Kuopio tai Kuusamo. Koska käytettävä lista on luonteeltaan näyte, sen perusteella ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Havainto sopii kuitenkin hyvin niiden luonnehdintojen kanssa, jotka väittävät valtion vetäytyneen Lapista ja Itä-Suomesta. Projektien määräaikaisuudesta seuraa väistämättä myös tietty sattumanvaraisuus, kun valitaan tarkasteluun tietty ajanjakso. Edellä kuvattua jakautumista tukevat kuitenkin myös muut havainnot projektien ja perustoimintojen suhteesta eri paikkakunnilla. Mitä tulee volyymiltaan suurimpiin nuorisoprojekteihin, osallisuushanke on näillä mittareilla esitettynä joillakin paikkakunnilla vain reunahuomautus projektirahoituksen sisälläkin. Projektirahoitus osallisuushanke mukaan lukien on puolestaan pieni reunahuomautus niissä varoissa, jotka ovat jo sitoutuneet kuntien lapsi- ja nuorisopalveluihin. Mittasuhteita kuvaa hyvin se, että suuren kaupungin (tässä tapauksessa Turun) osallisuushankkeen valtionapu vastaa noin neljän lapsen tai nuoren peruspalveluihin käytettävää rahoitusta. Pienimmistä paikkakunnista ylipäänsä näissä listoissa näkyvät Vammala, Taipalsaari, Elimäki ja Lammi. Vammalaa lukuun ottamatta pienimmät paikkakunnat tulevat mukaan opetusministeriön ja Allianssin kautta. Kyseessä on kuitenkin lähinnä tarkasteltavan lähdeaineiston ominaisuus, ei paikkakuntiin sinällään liittyvä asia. Hanketoiminta on vireää myös pienillä ja maaseutumaisilla paikkakunnilla. Rahoituskanavat vain ovat toiset kuin tässä käytetyt. Ennalta ehkäisevän huumetyön avustukset ovat osallisuushankkeen kanssa suuruusluokaltaan samaa tasoa, joskus hieman alle joskus hieman yli. Samalla kun mukaan osallisuushankkeeseen tahdottiin erilaisia ja -kokoisia kuntia eri puolilta maata, tultiin valinneeksi melkoinen kirjo kuntia myös käynnissä olevien projektien suhteen. Jollain paikkakunnilla osallisuushanke todellakin maastoutui ainakin lähes hankkeettomaan maailmaan. Toisaalta esimerkiksi Kuopion lasten ja nuorten hyvinvointikatsauksessa 2003 paikallinen osallisuushanke, NOSE, on listattuna yhtenä 38:sta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta hankkeesta. Toimenpideohjelman linjaus projektikehittämisestä perustoimintojen vahvistamiseen oli selvä, asian toimeenpano näissä olosuhteissa ja mittasuhteissa on kokonaan oma asia. Asian voi pukea kahteen erilliseen problemaattiseen kysymykseen, joiden ratkaisu osallisuushankkeessa ulkoistettiin paikallisiin hankkeisiin: 1) Hankkeiden koordinoinnin tarpeen tunnustavat lähes kaikki. Hierarkkisessa linjaorganisaatiossa koordinoijan paikka on helppo katsoa koordinoitavien yläpuolelta. Mutta miten on verkostojen laita? Nehän ovat luonteeltaan horisontaalisia, vailla keskusta tai komentokeskusta. Minne koordinaattori silloin asettuu, ja mitkä ovat ohjauksen välineet? Mistä verkostoa koordinoidaan, jos se on määritelmän mukaan horisontaalinen? Onko ihan perinteisesti ymmärretty valta piiloutuneena verkostossa, ja onko se siellä ollenkaan? 2) Asian mutkikkuutta, samalla toki mielenkiintoa, lisää se, että usein jo olemassa olevien ja käynnissä olevien hankkeiden tarkoitus on ollut mallintaa, verkostoitua, levittää, koordinoida ja kehittää siinä missä osallisuushankkeenkin. Toisaalta projektien standardikritiikki lähtee siitä, että tässä ei ole onnistuttu. Käynnissä oleville hankkeille oli tuskin vähemmän merkityksellistä kunnan johdon sitoutuminen kuin oli osallisuushankkeelle. Niiden oli ja on onnistuakseen pystyttävä ylittämään sektorirajoja, kuten on osallisuushankkeenkin. Osallisuushanke saattoi päätyä todella perusajatuksensa mukaan koordinoivaksi, strategiseksi linjaajaksi peruspalveluiden ja muiden projektien oheen ja yläpuolelle. Toisaalta mikään ei välttämättä varjellut osallisuushanketta siltä mahdollisuudelta, että se on työnsä tehnyt, kun

6 rahat on myönnetty. Näin päädytään nimeksi hankkeiden listaan verkkoa paikkaamaan ja vieläpä pieneksi sellaiseksi. Käynnissä olevien muiden projektien määrästä voidaan tälläkin tarkastelulla todeta, että osallisuushanke kuntatasolla tuskin saattoi massallaan jyrätä asiaansa läpi. Peruspalveluiden vahvistaminen tavoitteena ei ota kantaa siihen, vahvistetaanko niitä ulkoistamalla ja kilpailuttamalla vai rauhoitetaanko ne päinvastoin näiltä toimilta. Ohjelmat Osallisuushanke on lajityypiltään myös vuonna 2003 alkaneiden politiikkaohjelmien kaltainen. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan kytkeytyy useita hankkeita, joista osallisuushanke on yksi. Politiikkaohjelman omissa materiaaleissa otsikon Kansalaistoiminta alla on listattuna Nuorten osallistuminen (OPH) (Oikeusministeriö 2004). Muut politiikkaohjelmat ovat työllisyyden, yrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan vastaavat. Työllisyyden politiikkaohjelmaan liittyy tavoitteiltaan hyvin osallisuushankkeen kaltainen opinto-ohjauksen kehittämishanke, jota kuvataan sen omissa dokumenteissa seuraavasti: Opetushallitus on käynnistänyt perusopetuksen, toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen vuosille Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on oppilaitosten ohjauspalveluiden kehittäminen, verkostoituminen, henkilöstön täydennyskoulutuksen tukeminen ja ohjaustoiminnan arvioinnin kehittäminen. Hanke toteutetaan osana työllisyyden politiikkaohjelmaa, ja opetusministeriö on asettanut ohjauksen kehittämiseen 1 miljoonan euron määrärahan Opetushallituksen käytettäväksi vuosina (Opetushallitus) Toistensa kanssa osittain päällekkäisten tai rinnakkaisten ohjelmien lisäksi opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä (OPM 29:2004) esittää valmistuneessa mietinnössään muun muassa seuraavaa: alueille perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja nonformaalin puolen edustajia (vertaa Lipposen toimenpideohjelman kohta 11) perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja työvoimatoimistojen yhteistyötä tulee kehittää alueellisesti opintonsa keskeyttäneiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien ohjauksen tehostamiseksi (vertaa osallisuushankkeen keskeiset painopistealueet ja toimenpideohjelman kohdat 1 ja 2) ura- ja rekrytointipalvelut on vakiinnutettava osaksi kaikkien ammatillisten oppilaitosten toimintaa (vertaa toimenpideohjelman kohta 10) opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennys- ja peruskoulutuksen tulee sisällyttää varhaista tunnistamista ja puuttumista edellyttävien tietojen ja taitojen hallintaa (vertaa toimenpideohjelman kohdat 13 ja 8) Mitään erityistä dramatiikkaa ei liity ohjelmien ja hankkeiden keskinäisiin kytkentöihin ja päällekkäisiin tavoitteisiin. Verkostoitumisen aikakaudella tämä on luontevaa. Nämä ohjelmat ja työryhmät toimivat enemmän valtion kuin kuntien tasolla. Kaiken mennessä hyvin kuntatasollakin syntyy synergiaetuja. Toisaalta on mahdollisuus myös siihen, että syntyy ruuhkaa, jopa kolareita. Jos esimerkiksi seutukunta päättää laittaa pystyyn nivelvaiheen moniammatillisen seurantaryhmän, tämä voi liittyä osallisuushankkeeseen tai opinto-ohjauksen kehittämishankkeeseen. Ehkä OPM:n mietintö on taustaherättäjä, ehkä jo vuosia toiminut ESR-projekti sai viimein

7 tahtonsa läpi, ehkä kunnat päätyivät tähän aivan omista lähtökohdistaan, ehkä kaikkea näitä. Ehkä asiasta ja kaikista kaltaisistaan on 444 kuntaa x 82 seutukuntaa x N projektia versiota pysyvästi. Asialla on kenties väliä, jos tapaus pitää saada jonkin projektin omaksi tulokseksi. Ohjelmallisen ajattelun kannalta asialla ei ole väliä, vaan olennaista on, milloin naapuri seuraa perässä, jos asia hyväksi havaitaan. Maisemakuvaus Osallisuushankkeen alkupään maisemakuvauksessa olen nostanut esille yleisen yhteiskuntapoliittisen kehityksen, peruspalveluiden kasvun ensimmäisen aallon ja sen taittumisen, projektien toisen aallon ja orastavan ohjelmien kolmannen aallon. Osallisuushankkeen lopputilinpäätöksessä on nähdäkseni syytä pitää esillä nämä maisemat. Toiseksi olen pyrkinyt tuomaan esille niitä mittasuhteita, joissa tavoitteita viedään eteenpäin. Karkeasti sanottuna edelleen, kaikesta peruspalvelujen karsintapuheesta huolimatta mielikuvituksellisessa tyyppikunnassa ja rahalla mitattuna volyymit menevät jotakuinkin suhteessa: peruspalvelut 96 prosenttia, projektit ilman osallisuushanketta 3 prosenttia ja osallisuushanke 1 prosentin. Pienessä kunnassa tästä poiketen osallisuushankkeen volyymi voi olla merkittäväkin. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna, kuten Sahalahden esimerkissä, se voi olla 50 prosenttia toimialan rahoituksesta.

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 39/2010 12.4.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Hyvää huomenta ja tervetuloa

Hyvää huomenta ja tervetuloa Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus

Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014

28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014 ESITTELYMUISTIO Opetustoimen ryhmän esimies Tuomo Laitila 28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014 1. Säädökset ja ohjeet Aluehallintovirastoista

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen

Pohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen Pohjois-Suomen koordinaattoreiden tapaaminen 1.9.2012 Aija Rinkinen Opetusneuvos Opetushallitus Yleissivistävän koulutuksen kehittäminennen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 klo 10.00 15.15, Amiedu klo 13.00 14.30 Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot