Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä"

Transkriptio

1 Osallisuushankkeen käynnistyminen peruspalveluiden, projektien ja ohjelmien keskellä Osallisuushankkeen (tai ohjelman) tarkoitus on muuttaa kuntia, mutta mitä kuntia tarkalleen? Toiminnan perusajatus, varsinkin mittasuhteet huomioiden, on myös kerätä ohjelmalle toimenpidevarantoa ja -varastoa, josta muut hankekunnat voivat vapaasti lainata, varastaa ja parantaa omiin tarpeisiinsa. Hankekunnan muuttaminen kaikkien 14 toimenpidekohdan osalta on laaja tehtävä. Jako voidaan vain pieneen jälkikäteisviisauteen ja selittelyyn sortuen tehdä myös ajallisesti. Ensimmäinen rikkonainen ja toinen kokonainen hankevuosi mennään projektiajattelun mukaan, vuodesta 2005 alkaen koko ajan enemmän ohjelman suuntaan. Perusajatuksena siis on, että osallisuushankkeella oli sekä projektin että ohjelman piirteitä. Hankkeessa on mukana kuntia, joissa osa osallisuushankkeen toiminnoista oli implementaatiossa alun perinkin. Näissä tapauksissa valtion osaksi muodostuu ikään kuin ostaa oikeudet kunnan kehittämistoimintaan osallisuushankkeen varjolla ja varoilla. Tyydyn tässä kohtaa viittaamaan Hesan nuorten ääni -kampanjaan, Vaasan turvallisuuskansioihin, Tampereen lapsiasiamieheen, Hämeenlinnan oppijan tuki -hankkeeseen, Porin läksypiiriin, Toijalan nuorten edustajistoon ja lukuisiin muihin osallisuushankkeen osittain adoptoimiin toimintoihin. Nämä kaikki olivat siis olemassa osallisuushanketta ennen ja siitä riippumatta. Miten sitten olisi mahdollista erottaa juuri osallisuushankkeen tuoma positiivinen muutos kunnissa. Kyseessä on projektin ja ohjelman välinen ero. Miksi pitäisikään välittää siitä, mikä on osallisuushankkeen aikaansaannos? Projektiajattelun kannalta pitäisi välittää, ohjelmaajattelun kannalta ei. Kaikkihan lähti siitä, että pyörää ei tarvitse keksiä moneen kertaan. Silloin voi, tässä tapauksessa on pieni pakkokin, lähteä ikään kuin sosiaalisten innovaatioiden pääomarahoittajaksi jo olemassa oleviin toimintoihin. Toisaalta osallisuushankkeen kautta ei tarvitse olla kiinnostunut vain edelläkävijöistä. Toiminnan kohtaamat esteet, huonot ja mahdottomat käytännöt ovat tiedonvälityksen kannalta myös arvokkaita. Olennaista on huomioida se (itsestäänselvyys), että hankkeen mukana tuleva ostoslista lukuisista toimenpiteistä ja velvoitteista ei ole juuri missään suhteessa valtionavustukseen. Sen toteuttamiseksi ei edes jokaiselle jotain riitä, vaan tarvitaan kaikille kaikkea. Hankkeen arvioinnin kannalta, kuten muutenkin, on tärkeää vetää tämä johtopäätös. Hankkeen myötä tuleva rahoitus on vain pieni reunahuomautus niissä resursseissa, joiden järjestelyjä hanke koskee. Toimenpiteiden toteuttamiseksi vaadittavien resurssien oletettiin näin ollen jo olevan kunnissa. Tämä ei ole aivan huono oletus, kuten kuntien lapsi- ja nuorisobudjetteja koskevasta luvusta käy tarkemmin ilmi. Tulkintaa vahvistavat viittaukset lapsi- ja nuorisopoliittisiin ohjelmiin alkuperäisissä dokumenteissa. Emme tarvitse niinkään lapsi- ja nuorisopoliittisia papereita, vaan nimenomaan sektorirajat ylittäviä prosesseja ja foorumeita, joissa yhteinen keskustelu ja suunnittelu on mahdollista (---) Jokaisessa kunnassa tai vaihtoehtoisesti seutukunnassa laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, joka yhdistää eri sektoreiden ja toimijoiden aloitteita, hankkeita, ohjelmia ja suunnitelmia yhteiseksi sitoutumiseksi lasten ja nuorten osallisuutta tukemaan (Työryhmä II:n ehdotukset. 2002)

2 Johtoajatus kuntien ohjauksessa on muuttunut kärjistetysti niin, että vielä 80-luvulla tuettiin seiniä ja virkoja, kunhan ne olivat keskusviraston ohjeiden mukaan perustettuja. Seuraavassa vaiheessa tuetaan tietyn kohderyhmän hyväksi tehtävää työtä. Siitä miten se tehdään, ollaan kiinnostuneita lähinnä jälkikäteen. Keskeinen huomio kohdistuu tuloksiin. Kolmannen aallon toimintamalli on sitten kuvattu valtion rooli sosiaalisten innovaatioiden pääomasijoittajana, tukijana ja informaatio-ohjaajana. Näissä asioissa on syytä huomioida myös se piiloon jäänyt alue, josta tämä viimeinen aalto ei kerro. Suunnitelmat, ohjelmat, toimet, sitoutuminen ja koordinointi eivät ota kantaa resursseihin, päiväkotiryhmiin, luokkakokoihin ja muuhun lähempänä raadollista arkea oleviin asioihin. Hankkeen volyymi rahassa mitattuna oli mainittu 2 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion talousarvioon sisältyy noin puolet. Tarkalleen ottaen tämä budjetoitu kaksi miljoonaa ei mekaanisesti toteudu. Joissakin mukana olevissa hankkeissa (Helsinki, Tampere) valtionavustus kattaa vain pienehkön osan koko hankkeen kustannuksista. Kahden miljoonan kokonaisvolyymia voidaan siis pitää ohjeellisena ja likiarvoisena määränä. Hankkeeseen tuli mukaan niin pieniä kuntia, että niiden tapauksessa noin euron suuruinen valtionavustus saattoi todella olla merkittävä lisäpanostus. Se oli tarpeeksi esimerkiksi olemaan sytyke nuorisotoimen luomiselle käytännössä tyhjästä. Näin oli asian laita esimerkiksi Sahalahdella, joka liitettiin Kangasalaan kesken hankkeen. Hankkeen ensisijainen tavoitehan on saada palkatuksi erityinen nuorisotyöntekijä suunnittelemaan ja hoitamaan nuorisoa koskevia asioita. Nuorisotyöntekijän palkkaamista varten on määräraha olemassa myös Sahalahden kunnan talousarviossa tälle vuodelle. Valtuuston hyväksymän ponnen mukaan nuorisotyöntekijän palkkaaminen tulee vielä erikseen käsitellä kunnanhallituksen kokouksessa. Projekti sai hakemuksessa työnimen Siivet kantamaan. Projektin hallintoelimenä toimii vapaa-aikalautakunta ja varsinaiseksi työrukkaseksi tulee perustaa työryhmä, joka koostuu koulu-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikatoimen edustajasta. Lisäksi työryhmään tulee kutsua edustaja seurakunnasta sekä työvoimaviranomaisilta. Erillisen harkinnan mukaan työryhmään tulee harkita vielä edustus keskeisimmistä nuorisotyötä tekevistä järjestöistä. Sahalahden vapaa-aikalautakunta Tämä oli kuitenkin poikkeustapaus. Sahalahdellakaan tuore resurssi ei koko kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikassa näyttelisi niin suurta roolia. Hankkeen avustuksella oli kuitenkin kuntatasolla todistettavasti myös se vaikutus, että se nosti toiminnan tietyllä sektorilla nollasta yhteen henkilötyövuosilla mitattuna. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa asiaa on lähestyttävä toisin. Sen verran on selvää, että osallisuushanke ei massallaan jyrää edes keskikokoisessa kunnassa asioita toiselle uralle. Mekanismien on oltava laadultaan toisenlaisia. Koordinaattorin tulo kaupunkiin ei voi aiheuttaa mekaanista reaktiota, joka olisi samoissa mittasuhteissa toimenpideohjelman kanssa. Se voisi, ainakin teoreettisesti, aiheuttaa luonteeltaan kemiallisen reaktion, joka saa kunnan toiminnan molekyylirakenteen tai värin muuttumaan, roudan tai jään sulamaan tai hiukset 30 prosenttia tuuheammaksi. Tai kuten aiemmin kuvattiin, kaataa sen ensimmäisen dominopalikan. Tämä kaikki siis liittyy projektimaiseen puoleen toiminnasta, mutta on tavoitteena valtavan suuri.

3 Muut projektit hankepaikkakunnilla Muiden hankkeiden määrästä juuri niillä paikkakunnilla, joissa osallisuushanke käynnistyi, on mahdollista saada ainakin likimääräinen kuva. Alkuperäisissä työryhmädokumenteissa oli listattuna hankkeita ja toimintoja sivukaupalla, mutta niillä listoilla ei ollut erityistä tekemistä juuri tässä käsiteltävien paikkakuntien kanssa. Hankkeen dokumenteissa on muitakin virallistyyppisiä kantoja muihin hankkeisiin ja projekteihin. Alkuperäisessä ohjelmassa on, kuten mainittua, omistettu kokonainen kohta projektikehittämiselle tai sen päättämiselle. Kun kuntia kutsuttiin hankkeeseen liittymään, edellytettiin yhteistyötä muiden samalla alalla toimivien projektien kanssa. Johtoryhmä kirjasi lähes samoin sanoin tavoitteen ensimmäisessä kokouksessaan. Lisäksi siis tulivat taustakartoitukset eri toimialojen projekteista. Edelleen, vuoden 2003 hakemuksiin pyydettiin liittämään tiedot muista hankkeista, jotka liittyvät nuorten osallisuuden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteisiin. Tässä luvussa esitettävä hahmotelma nuorisoprojekteista hankepaikkakunnilla perustuu suurimmilta osin ESRA-tietokantaan ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoituspäätöksiin. Molemmat ovat internetissä vapaasti selattavissa. Tässä käytettävät tiedot on poimittu tammikuussa Ensin mainittu lähde sisältää tietoja Euroopan sosiaalirahaston ja Equalyhteisöaloitteen hankkeista. Viimeksi mainittu kertoo hankepaikkakuntien kolmannen sektorin toimijoille myönnetyistä avustuksista vuodelle Edellisten lisäksi ovat käytettävissäni olleet opetusministeriön päätös ennaltaehkäisevän huumetyön rahoituksesta ja joitakin kohtalaisen pienimuotoisia hankerahoituksia (esimerkiksi Allianssin välittäjäorganisaatio). Läänien myöntämät nuorisotoimen kehittämisrahoja ei tähän ole laskettu mukaan. Merkittäviä muita, mutta tästä puuttuvia rahoituslähteitä ovat erityisesti maaseudun kehittämiseen tarkoitetut hankerahoitukset. Tiettävästi myös esimerkiksi Raahen osallisuushankkeen ja Lasten ja nuorten säätiön rahoitukset leikkaavat paikallisessa nuorisokahvilassa (ks. Raahen kaupungin internetsivusto). Muita yksittäisiä ja suuriakin hankkeita käy ilmi myös osallisuushankkeen raporteista ja hyvinvointiohjelmista. Esimerkiksi Vammalan vanhempainkouluhanke (ks. Lasten ja nuorten hyvinvointipoliittisen selvityksen seurantaraportti, 2003) ei ole mukana tässä aineistossa, mutta on volyymiltaan merkittävä. Tarkasteltavassa listassa kaikkien lähteissä mainittujen avustussummien/budjettien summa on hieman alle euroa. Tämä siis (valtion) rahassa mitattuna vastaa noin 20 osallisuushanketta edellä mainitut puutteet huomioidenkin. Mukana olevien ESR-projektien rahoituksesta olen käyttänyt tietokannassa olevaa summaa hankkeen kokonaisbudjetista. Budjetti jakaantuu poikkeuksetta useammalle kuin yhdelle vuodelle, joten vuosittainen projektien volyymi hankekunnissa ei edellä mainittu euroa ole kuin korkeintaan sattumalta. Lisäksi on syytä huomata, että olen jättänyt huomioimatta ESR-projekteihin kuuluvat ja sisältyvät kunta- ja muut rahoitusosuudet. Käytettävä aineisto on näin ollen luonteeltaan näyte, jonka tarkoitus on asettaa mittasuhteisiin kahdestoista toimenpideohjelman kohta (projektikehittämisestä siirryttävä perustoimintojen vahvistamiseen). Täsmällinen ja kattava kartoitus aiheesta olisi kokonaan oman tutkimuksensa aihe. Vaikeuksia tarkastelulle aiheuttavat paitsi päättyvät ja alkavat projektirahoitukset lukuisista lähteistä, myös rajaus siitä, mikä lopulta on osallisuushankkeen kanssa saman lajin toimintaa. Nuorisoasunnoilla on paljon tekemistä nuorten elinolojen kanssa, mutta osallisuushankkeen arjen kanssa ei niin merkittävästi. Hankkeet myös kirjautuvat yhdellä paikkakunnalla rekisteriin, mutta saattavat toimia paljon laajemmalla alueella (esimerkiksi Kuopioon kirjautuva työkoulu). Läheskään kaikkia osallisuushankkeen kuntia ei tästä käyttämästäni listasta löydy, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne seutukunnan osana tai muuten voisi olla toiminnallisesti

4 mukana. Lyhyen tarkastelun ideana on kuvata hankekunnissa jo olleiden projektien volyymia. Tämän perusteella voidaan todentaa ajatus siitä, että osallisuushankkeen tarkoitus ei voi olla asioiden runnominen massallaan paremmalle tolalle. Yksiselitteisin tapa lähteä purkamaan projektikenttää on RAY:n vuoden 2004 rahoituspäätös, koska nämä päätökset ajoittuvat selkeimmin yhdelle kalenterivuodelle. Käytän vuoden 2004 tietoja lähinnä siitä käytännöllisestä syystä, että hankkeen arviointi varsinaisesti käynnistyi vuoden 2004 alusta. RAY:n avustuksissa on eri lajeja (yleis-, projekti-, investointiavustus jne.), joita en erottele tässä tarkemmin. Rahoitusta voidaan myöntää otsikon nuorisokasvatuksen kehittäminen/nuorisokasvatus alla, mutta läheisesti osallisuushankkeen teemaan liittyviä hankkeita löytyy myös muista teemoista. Aiheen kannalta olennaista ovat mittasuhteet: osallisuushankkeen paikkakunnille on myönnetty yksin nuorisokasvatukseen vuodelle 2004 yli euron avustukset. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin osallisuushankkeille samana vuonna myönnetyt valtionavut. Hieman suurempi summa on myönnetty avustuksina lastensuojelun ja päihdetyön läheisesti osallisuushankkeen teemoja sivuaviin toimiin. Näiden lisäksi osallisuushankkeen paikkakunnille on myönnetty nuorisoasuntoihin hieman yli yhden miljoonan euron avustukset tarkasteltavana vuonna. Ilman niitäkin RAY:n voidaan todeta tukevan paikkakuntien lapsi- ja nuorisotyötä ja -politiikkaa noin neljää kertaa enemmän kuin osallisuushankkeen, sikäli kuin hyväksymme rahan tätä asiaa mittaamaan. Avustukset ovat suuntautuneet suurelta osin suurimpiin kaupunkeihin, joissa niiden vaikutus osallisuushankkeen vaikutuksesta puhumattakaan ei ole kokonaisuudessaan järin merkittävä. Poikkeuksena tähän sääntöön Nuorten palvelu ry:n aktiivisella toiminta-alueella myös pienille paikkakunnille on suuntautunut melko merkittäviä avustuksia (Raahe, Iisalmi, Taipalsaari). Nuorten palvelu ry:n lähes neljännesmiljoonan euron yleisavustus on sinällään melko merkittävä. Nuorisoasuntoihin kohdistetut avustukset puolestaan osuvat suurimpiin kaupunkeihin, pienimpänä niistä Hämeenlinna. Euroopan sosiaalirahaston ja Equal-yhteisöaloitteen avustukset muodostavat ylivoimaisesti suurimman yksittäisen osan käsiteltävistä avustuksista. Usealle vuodelle jakaantuvien (nuoriso)projektien ESRA-tietokannasta otettujen kokonaisbudjettien summa ylittää 15 miljoonaa euroa. Keskimääräinen projektin avustussumma lähentelee puolta miljoonaa. Vaikka yhden projektin budjetti jakaantuisi neljälle vuodelle, se vastaisi tyypillisesti noin viittä kunnan osallisuushanketta tällä mittaristolla. Tässä listassa osallisuushankkeen läheinen kumppani, työkoulu Kuopiosta (päättynyt 2004 lopussa), vastaa noin kolmesta ja puolesta miljoonasta eurosta yksinään. Yleiskuva näistä avustuksista on se, että paikkakunnalla tarvitaan tietty kriittinen massa, jotta ylipäänsä ESR-hakemustoimiin voidaan ryhtyä. Paikkakunnista pienimmät loistavat poissaolollaan (huomioiden kuitenkin edellä sanottu seutuhankkeista). Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta paikkakunnan asukasluvun alaraja asettuu noin asukkaan tietämille, jotta tämän mittakaavan hankkeisiin edes lähdetään. Viesti on sama, joka kuului esimerkiksi Allianssin nuorisotyöbarometrissä keväällä 2004 (Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset, erillisaineisto, 2004). Syyksi tähän on esitetty, että pienimmissä kunnissa ja pienimmillä toimialoilla resurssien (henkilö- ja raha) niukkuus estää panostamisen oman osaamisensa vaativaan haku- ja hallintotoimintaan projekteissa (emt.): miten pienessä kunnassa (jossa ei ole välttämättä edes nuorisotyötä tekevää viranhaltijaa) voi joku nuorisoseura saada tasapuolisesti tiedon erilaisista avustustahoista, ja miten taataan se, että seurat sen tiedon saatuaan osaavat myös avustuksia hakea? Tässä nykyisessä viidakossa käy väkisinkin niin, että suuret kaupungit, joilla on enemmän henkilöstöresursseja, osaavat hyödyntää hakumenettelyllä jaettavat avustukset pikkukuntia paremmin. (Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi 2004, erillisaineisto).

5 Suurimmat kaupungit eivät kuitenkaan ole suurimpia näin mitaten. Sosiaalirahastotietokannan mukaan suurimmat toimijat, sekä absoluuttisesti että asukaslukuun suhteutettuna, ovat tyypillisesti ykköstukialueen keskikokoisia seutukeskuksia kuten Tornio, Kuopio tai Kuusamo. Koska käytettävä lista on luonteeltaan näyte, sen perusteella ei voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Havainto sopii kuitenkin hyvin niiden luonnehdintojen kanssa, jotka väittävät valtion vetäytyneen Lapista ja Itä-Suomesta. Projektien määräaikaisuudesta seuraa väistämättä myös tietty sattumanvaraisuus, kun valitaan tarkasteluun tietty ajanjakso. Edellä kuvattua jakautumista tukevat kuitenkin myös muut havainnot projektien ja perustoimintojen suhteesta eri paikkakunnilla. Mitä tulee volyymiltaan suurimpiin nuorisoprojekteihin, osallisuushanke on näillä mittareilla esitettynä joillakin paikkakunnilla vain reunahuomautus projektirahoituksen sisälläkin. Projektirahoitus osallisuushanke mukaan lukien on puolestaan pieni reunahuomautus niissä varoissa, jotka ovat jo sitoutuneet kuntien lapsi- ja nuorisopalveluihin. Mittasuhteita kuvaa hyvin se, että suuren kaupungin (tässä tapauksessa Turun) osallisuushankkeen valtionapu vastaa noin neljän lapsen tai nuoren peruspalveluihin käytettävää rahoitusta. Pienimmistä paikkakunnista ylipäänsä näissä listoissa näkyvät Vammala, Taipalsaari, Elimäki ja Lammi. Vammalaa lukuun ottamatta pienimmät paikkakunnat tulevat mukaan opetusministeriön ja Allianssin kautta. Kyseessä on kuitenkin lähinnä tarkasteltavan lähdeaineiston ominaisuus, ei paikkakuntiin sinällään liittyvä asia. Hanketoiminta on vireää myös pienillä ja maaseutumaisilla paikkakunnilla. Rahoituskanavat vain ovat toiset kuin tässä käytetyt. Ennalta ehkäisevän huumetyön avustukset ovat osallisuushankkeen kanssa suuruusluokaltaan samaa tasoa, joskus hieman alle joskus hieman yli. Samalla kun mukaan osallisuushankkeeseen tahdottiin erilaisia ja -kokoisia kuntia eri puolilta maata, tultiin valinneeksi melkoinen kirjo kuntia myös käynnissä olevien projektien suhteen. Jollain paikkakunnilla osallisuushanke todellakin maastoutui ainakin lähes hankkeettomaan maailmaan. Toisaalta esimerkiksi Kuopion lasten ja nuorten hyvinvointikatsauksessa 2003 paikallinen osallisuushanke, NOSE, on listattuna yhtenä 38:sta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta hankkeesta. Toimenpideohjelman linjaus projektikehittämisestä perustoimintojen vahvistamiseen oli selvä, asian toimeenpano näissä olosuhteissa ja mittasuhteissa on kokonaan oma asia. Asian voi pukea kahteen erilliseen problemaattiseen kysymykseen, joiden ratkaisu osallisuushankkeessa ulkoistettiin paikallisiin hankkeisiin: 1) Hankkeiden koordinoinnin tarpeen tunnustavat lähes kaikki. Hierarkkisessa linjaorganisaatiossa koordinoijan paikka on helppo katsoa koordinoitavien yläpuolelta. Mutta miten on verkostojen laita? Nehän ovat luonteeltaan horisontaalisia, vailla keskusta tai komentokeskusta. Minne koordinaattori silloin asettuu, ja mitkä ovat ohjauksen välineet? Mistä verkostoa koordinoidaan, jos se on määritelmän mukaan horisontaalinen? Onko ihan perinteisesti ymmärretty valta piiloutuneena verkostossa, ja onko se siellä ollenkaan? 2) Asian mutkikkuutta, samalla toki mielenkiintoa, lisää se, että usein jo olemassa olevien ja käynnissä olevien hankkeiden tarkoitus on ollut mallintaa, verkostoitua, levittää, koordinoida ja kehittää siinä missä osallisuushankkeenkin. Toisaalta projektien standardikritiikki lähtee siitä, että tässä ei ole onnistuttu. Käynnissä oleville hankkeille oli tuskin vähemmän merkityksellistä kunnan johdon sitoutuminen kuin oli osallisuushankkeelle. Niiden oli ja on onnistuakseen pystyttävä ylittämään sektorirajoja, kuten on osallisuushankkeenkin. Osallisuushanke saattoi päätyä todella perusajatuksensa mukaan koordinoivaksi, strategiseksi linjaajaksi peruspalveluiden ja muiden projektien oheen ja yläpuolelle. Toisaalta mikään ei välttämättä varjellut osallisuushanketta siltä mahdollisuudelta, että se on työnsä tehnyt, kun

6 rahat on myönnetty. Näin päädytään nimeksi hankkeiden listaan verkkoa paikkaamaan ja vieläpä pieneksi sellaiseksi. Käynnissä olevien muiden projektien määrästä voidaan tälläkin tarkastelulla todeta, että osallisuushanke kuntatasolla tuskin saattoi massallaan jyrätä asiaansa läpi. Peruspalveluiden vahvistaminen tavoitteena ei ota kantaa siihen, vahvistetaanko niitä ulkoistamalla ja kilpailuttamalla vai rauhoitetaanko ne päinvastoin näiltä toimilta. Ohjelmat Osallisuushanke on lajityypiltään myös vuonna 2003 alkaneiden politiikkaohjelmien kaltainen. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan kytkeytyy useita hankkeita, joista osallisuushanke on yksi. Politiikkaohjelman omissa materiaaleissa otsikon Kansalaistoiminta alla on listattuna Nuorten osallistuminen (OPH) (Oikeusministeriö 2004). Muut politiikkaohjelmat ovat työllisyyden, yrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan vastaavat. Työllisyyden politiikkaohjelmaan liittyy tavoitteiltaan hyvin osallisuushankkeen kaltainen opinto-ohjauksen kehittämishanke, jota kuvataan sen omissa dokumenteissa seuraavasti: Opetushallitus on käynnistänyt perusopetuksen, toisen asteen ja aikuiskoulutuksen oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen vuosille Ohjauksen kehittämishankkeen tavoitteena on oppilaitosten ohjauspalveluiden kehittäminen, verkostoituminen, henkilöstön täydennyskoulutuksen tukeminen ja ohjaustoiminnan arvioinnin kehittäminen. Hanke toteutetaan osana työllisyyden politiikkaohjelmaa, ja opetusministeriö on asettanut ohjauksen kehittämiseen 1 miljoonan euron määrärahan Opetushallituksen käytettäväksi vuosina (Opetushallitus) Toistensa kanssa osittain päällekkäisten tai rinnakkaisten ohjelmien lisäksi opinto-ohjauksen ja työvoimapalvelujen yhteistyöryhmä (OPM 29:2004) esittää valmistuneessa mietinnössään muun muassa seuraavaa: alueille perustettaisiin ohjauksen kehittämisestä ja toiminnan suunnittelusta vastaavia yhteistyöryhmiä, joissa olisi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden ja nonformaalin puolen edustajia (vertaa Lipposen toimenpideohjelman kohta 11) perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja työvoimatoimistojen yhteistyötä tulee kehittää alueellisesti opintonsa keskeyttäneiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien ohjauksen tehostamiseksi (vertaa osallisuushankkeen keskeiset painopistealueet ja toimenpideohjelman kohdat 1 ja 2) ura- ja rekrytointipalvelut on vakiinnutettava osaksi kaikkien ammatillisten oppilaitosten toimintaa (vertaa toimenpideohjelman kohta 10) opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennys- ja peruskoulutuksen tulee sisällyttää varhaista tunnistamista ja puuttumista edellyttävien tietojen ja taitojen hallintaa (vertaa toimenpideohjelman kohdat 13 ja 8) Mitään erityistä dramatiikkaa ei liity ohjelmien ja hankkeiden keskinäisiin kytkentöihin ja päällekkäisiin tavoitteisiin. Verkostoitumisen aikakaudella tämä on luontevaa. Nämä ohjelmat ja työryhmät toimivat enemmän valtion kuin kuntien tasolla. Kaiken mennessä hyvin kuntatasollakin syntyy synergiaetuja. Toisaalta on mahdollisuus myös siihen, että syntyy ruuhkaa, jopa kolareita. Jos esimerkiksi seutukunta päättää laittaa pystyyn nivelvaiheen moniammatillisen seurantaryhmän, tämä voi liittyä osallisuushankkeeseen tai opinto-ohjauksen kehittämishankkeeseen. Ehkä OPM:n mietintö on taustaherättäjä, ehkä jo vuosia toiminut ESR-projekti sai viimein

7 tahtonsa läpi, ehkä kunnat päätyivät tähän aivan omista lähtökohdistaan, ehkä kaikkea näitä. Ehkä asiasta ja kaikista kaltaisistaan on 444 kuntaa x 82 seutukuntaa x N projektia versiota pysyvästi. Asialla on kenties väliä, jos tapaus pitää saada jonkin projektin omaksi tulokseksi. Ohjelmallisen ajattelun kannalta asialla ei ole väliä, vaan olennaista on, milloin naapuri seuraa perässä, jos asia hyväksi havaitaan. Maisemakuvaus Osallisuushankkeen alkupään maisemakuvauksessa olen nostanut esille yleisen yhteiskuntapoliittisen kehityksen, peruspalveluiden kasvun ensimmäisen aallon ja sen taittumisen, projektien toisen aallon ja orastavan ohjelmien kolmannen aallon. Osallisuushankkeen lopputilinpäätöksessä on nähdäkseni syytä pitää esillä nämä maisemat. Toiseksi olen pyrkinyt tuomaan esille niitä mittasuhteita, joissa tavoitteita viedään eteenpäin. Karkeasti sanottuna edelleen, kaikesta peruspalvelujen karsintapuheesta huolimatta mielikuvituksellisessa tyyppikunnassa ja rahalla mitattuna volyymit menevät jotakuinkin suhteessa: peruspalvelut 96 prosenttia, projektit ilman osallisuushanketta 3 prosenttia ja osallisuushanke 1 prosentin. Pienessä kunnassa tästä poiketen osallisuushankkeen volyymi voi olla merkittäväkin. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna, kuten Sahalahden esimerkissä, se voi olla 50 prosenttia toimialan rahoituksesta.

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014

28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014 ESITTELYMUISTIO Opetustoimen ryhmän esimies Tuomo Laitila 28.2.2013 OSAAVA OHJELMAN MUKAISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIOAVUS- TUSPÄÄTÖKSET VUOSILLE 2013-2014 1. Säädökset ja ohjeet Aluehallintovirastoista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari Paasitorni 17.4.2013 Mika Heino,

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot