METSÄNHOITAJIEN OSAAMINEN

Transkriptio

1 Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 1/ METSÄNHOITAJIEN OSAAMINEN 6 20 PALKAT Jäsenten keskipalkka euroa MENTOROINTI Apua urasuunnitteluun METSÄNHENKI Liiton puheenjohtaja Ahti Paavonen

2 Pääkirjoitus Johanna Hristov päätoimittaja Tähtäimessä hyvä työllistyminen Alkanut vuosi 2014 käynnisti uuden valtuustokauden, jonka myötä liiton hallinnossa nähdään koko joukko uusia kasvoja ja liitolle lähdetään työstämään uutta strategiaa. Liiton jäsenkyselyssä syksyllä 2013 jäsenet nostivat koulutuspolitiikan yhdeksi tärkeimmistä liiton toiminnan osa-alueista. Ammatit muuttuvat talouden muutosten myötä kirjoitti Riikka Venäläinen Hesarin pääkirjoituksessa 17. tammikuuta. Joskus taannoin hevoskuskien ammattikunta katosi ja tilalle tulivat autonkuljettajat eikä hevoskuskeja enää kaipailla. Ettei vaan Suomessa kouluteta hevoskuskeja? Venäläinen pohti. Globaali metsäala on jo pitkään ollut muutoksessa, mikä asettaa vaatimuksia kotimaiselle metsäalan koulutukselle ja työllistymiselle. Muutos on hyvin nopeaa eikä koulutuksen suunnittelua helpota tieto siitä, että koulutus, jota annetaan nyt tuottaa työntekijöitä tulevaisuuden työmarkkinoille. Metsänhoitajaliitto on aktiivisesti mukana koulutuksen kehittämisessä sekä viemässä viestiä koulutusmäärien tarkistamiseksi. Yliopistolta saatavan substanssiosaamisen lisäksi työelämässä toimivalla henkilöllä tulee olla työelämätaitoja. Oman alan työkokemus tukee opintojen suunnittelua valmistumisen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta. Kannustan kaikkia liittomme piirissä toimivia ihmisiä miettimään josko juuri sinun työpaikallasi olisi tarjota opiskelijalle kesätyö- tai harjoittelupaikka. Korkeakouluopiskelijalla on paljon sellaisia taitoja, joista on hyötyä työnantajalle. Ottamalla metsäopiskelijan töihin, työnantaja varmistaa hyvät ja osaavat työntekijät yritykselleen myös tulevaisuudessa. Asiantuntijan osaaminen ei synny pelkästään koulutuksesta vaan myös käytännön kokemuksesta. 64. VUOSIKERTA ISSN JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUSKUNTA Maija Kovanen Henna Nummela Silja Pitkänen Esa Uotila Merja Väisänen Terttu Välkkilä TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov OSOITE Kruunuvuorenkatu 5 F Helsinki ILMESTYMISAJAT Vuonna 2014 viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy KANNEN KUVAT IngImage ja Mika Rekola KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/

3 sisältö INGIMAGE 6 METSÄNHOITAJAN OSAAMINEN 2020 Lisää organisointia ja ajankäytön hallintaa 10 KOLMANNES MAISTEREISTA ON OLLUT TYÖTTÖMÄNÄ Aarresaariverkoston tutkimus kertoo viisi vuotta työelämässä olleiden työmarkkinatilanteesta. 12 MITEN MAISTERI MAKSIMOI TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUTENSA? Visa Tuomisen väitöskirjatutkimus esittelee työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä. 14 OSAAMINEN NÄKYVÄKSI Työssä hankittu osaaminen on tärkeä tunnistaa ja saada näkyväksi. 16 HÄKÄMIES USKOO METSÄTEOLLISUUDEN UUSIIN TUOTTEISIIN Suomen talouden kasvuodotukset nojaavat metsäsektoriin. 18 TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN MUUTOKSIA Vuoden 2014 alusta työttömyysturvaan tuli merkittäviä muutoksia. 20 METSÄNHOITAJALIITON JÄSENTEN PALKKATUTKIMUS Jäsenten keskipalkka lokakuussa 2013 oli 4718 euroa. 22 MENTOROINNISTA APUA OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN Metsänhoitajaliiton mentorointiohjelma tarjoaa välineen urasuunnitteluun. 24 URUGUAY ON MENESTYSTARINA Teollisuuden Metsänhoitajat kävivät opintomatkalla puuviljelmillä. 26 OPISKELIJATUTKIMUKSEN TULOKSIA Neuvotellen parempi palkka VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA 23 METSÄNHENKI Ahti Paavonen 29 PAKINA Saalis 30 OPISKELIJA Opiskelijatoiminnan uudet kasvot 32 PROFIILI Ritva Toivonen 34 LAKIPALSTA Testamentista luopuminen 35 HENKILÖUUTISET

4 liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. HAKU MENTOROINTIIN MENNESSÄ Hakuaika syksyllä 2014 käynnistyvään mentorointiohjelmaan on käynnissä. Ohjelma tarjoaa tukea urasuunnitteluun sekä mahdollisuuden vahvistaa omaa ammatillista identiteettiä mentoriparin kanssa. Ohjelmaan kuuluu sekä parityöskentelyä oman mentorin kanssa että koko ohjelman yhteisiä tapaamisia. Vuonna 2014 ohjelma järjestetään osittain yhteistyössä Pohjois-Karjalan Metsänhoitajien kanssa. Lisätietoa mentoroinnista saat tämän lehden sivulta 22. Lähetä hakemuksesi, jossa kerrot miksi haluat ohjelmaan, mitä siltä odotat ja millaisia toiveita asetat mentorisi työelämäkokemukselle Metsänhoitajaliittoon mennessä asiamies Johanna Hristoville Liitä hakemukseesi myös ansioluettelo. Hakemusten ja haastatteluiden perusteella ohjelmaan valituille etsitään sopivia mentoriehdokkaita liiton jäsenkunnasta. Myös halukkaat mentorit voivat ilmoittautua Johannalle. EHDOTA VUODEN METSÄTEKOA Mikä ennakkoluuloton ja näkyvä metsäalaan liittyvä teko ansaitsee mielestäsi tunnustusta? Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsevat Vuoden metsäteko-palkinnolla henkilön, ryhmän tai organisaation teosta, joka edistää metsätaloutta tai yleistä tietämystä Suomen metsistä. Palkinto voidaan myöntää myös aloitteellisuudesta tai Metsänhoitajaliiton toiminnan edistämisestä. Vuonna 2013 Vuoden metsäteko -palkinto myönnettiin Metsämiesten Säätiön rahoittamalle metsätalouden työhyvinvointiohjelmalle. Palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Lähetä kirjallinen ehdotus palkinnon saajasta perusteluineen Jukka Sippolalle mennessä metsanhoitajat.fi). Aiemmat Vuoden metsäteko palkinnot luettavissa Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta: METSÄNHOITAJALIITON PUHEENJOHTAJAKSI Ahti Paavonen Kokouksen seminaariosuudessa tuoreet valtuutetut pohtivat liiton strategiaa tulevalle valtuustokaudelle. Strategiantyön pohjana toimivat jäsenistölle ja valtuustolle vuoden 2013 aikana tehdyt kyselyt, joissa jäsenistön työmarkkinaedunvalvonta nousi selkeästi liiton tärkeimmäksi tehtäväksi. Muiksi liiton tärkeiksi toiminta-alueiksi koettiin opiskelijatoiminta sekä koulutus- ja metsäpolitiikka. Metsänhoitajaliitto sai nyt tammikuussa alkaneelle valtuustokaudelleen koko joukon uusia ja nuoriakin toimijoita liiton edunvalvontaan. Metsänhoitajaliiton uusi valtuusto aloitti kautensa Tallinnassa pidetyssä järjestäytymiskokouksessa valitsemalla nelivuotiskaudelle liiton puheenjohtajaksi metsänhoitaja Ahti Paavosen. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi valittiin metsänhoitaja Jaakko Kittamaa ja varapuheenjohtajaksi metsänhoitaja Esa Uotila. Nyt kautensa aloitti valtuusto, jossa on ensimmäisen kerran mukana opiskelijoiden kiintiöpaikkojen lisäksi myös vaaleilla valittu opiskelijajäsen. On hienoa, että opiskelijoiden joukosta löytyy aitoa kiinnostusta jäsentemme edunvalvontaan ja sen tulevaisuuteen, kommentoi tuore puheenjohtaja Paavonen. Liiton puheenjohtajisto edustaa vankkaa edunvalvontakokemusta. Hallitusta johtava Paavonen on työpaikallaan akavalaisia edustava YTN:n pääluottamusmies vuodesta 1997 lähtien. Hän on nyt toista kertaa mukana Metsänhoitajaliiton hallituksessa, mutta ensimmäistä kertaa puheenjohtajana. Kokemusta löytyy myös liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna olemisesta. Leipätyönään Paavonen on myyntipäällikkönä Metsähallituksen Laatumaassa Parkanossa. Paavonen on valmistunut metsänhoitajaksi vuonna Valtuuston uusi puheenjohtaja Jaakko Kittamaa puolestaan työskentelee Stora Enso Metsässä, jossa hän toimii myös YTN:n luottamusvaltuutettuna. Olen ollut aktiivinen järjestöihminen jo opiskeluajoista alkaen ja jatkan nyt tätä tietä kipuamalla 33-vuotiaana Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtajaksi, kommentoi Kittamaa valintaansa. Kittamaa on valmistunut metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna Valtuuston varapuheenjohtajana jatkaa tutkija Esa Uotila Metsäntutkimuslaitoksesta. Uotila toimii myös Metsäntutkimuslaitoksen akavalaisia edustavan JUKOn pääluottamusmiehenä. Tehtyjen valintojen jälkeen Metsänhoitajaliiton hallituksen kokouksissa istuvat hallituksen jäsenet puheenjohtaja Ahti Paavonen, varapuheenjohtaja Helena Herttuainen, jäsenet Seppo Leinonen, Anna Salminen, Katja Turunen, Risto Lilleberg ja Tuija Aronen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudella valtuuston puheenjohtaja Jaakko Kittamaa ja valtuuston varapuheenjohtaja Esa Uotila sekä opiskelijajäsenet Laura Kammonen (varaedustaja Osmo Suominen) ja Juho Ikonen (varaedustaja Jani Nivala). 4 METSÄNHOITAJA

5 Metsänhoitajaliiton työnhakuklinikka avattu Palautteen tavoitteena on tarjota ulkopuolinen näkökulma siitä, millaisen kuvan asiantuntijuudesta saa CV:n ja hakemuksen perusteella. Työnhaussa on tärkeää, kuinka oma asiantuntijuus ja osaaminen tuodaan esille. Tämä liittyy kaikkiin työnhaun vaiheisiin. Metsänhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden saada palautetta ja kommentteja työnhakuasiakirjoista (CV ja hakemus). Palaute pyritään antamaan 10 työpäivän sisällä sähköpostin saapumisesta. Mikäli kyse on kiireellisestä tilanteesta, mainitse siitä erikseen. Lähetä asiakirjat word- tai rtf-muotoisina (ei pdf) osoitteeseen metsanhoitajat.fi. Tallenna asiakirjasi omalla nimelläsi seuraavasti : CVnimi.docx tai hakemusnimi.docx. Jos mahdollista, liitä mukaan myös ilmoitus haettavasta työpaikasta. Ilmoita viestissä myös jäsennumerosi. Kommentteja antaa luottamuksellisesti uraohjaaja, sosiaalipsykologi Satu Roos Underose ky:sta. Hän on toiminut kouluttajana LAL:n, Metsänhoitajaliiton ja YKL:n työnhaku- ja työpaikkahaastattelukoulutuksissa vuodesta 2002 ja kommentoinut työnhakuasiakirjoja myös Metsäpäivien Urafoorumin CV-klinikalla. Aiemmin hän on työskennellyt teollisuudessa asiantuntija-, esimies- ja henkilöstötehtävissä. Palautteen tavoitteena on tarjota ulkopuolinen näkökulma siitä, millaisen kuvan asiantuntijuudesta saa CV:n ja hakemuksen perusteella. Palautteeseen kuuluu myös asiakirjojen peruskatselmus sekä yleisten periaatteiden että oikoluvun näkökulmasta. Kommentit ovat sekä havaintoja, tarkentavia kysymyksiä että vaihtoehtoisia ilmaisutapoja. Palautteen perusteella voi oman harkintansa mukaan tehdä muutoksia ja säätöjä omiin asiakirjoihinsa. Palaute ei ole oikea vastaus eikä kyseessä ole oikeellisuuden tarkistus, vaan ulkopuolinen näkökulma. Golfaamaan ENSI KESÄNÄ? Metsänhoitajien XV mestaruuskilpailut järjestetään Tapiolagolfissa jo 15. kerran. Tapahtumapaikkana on Tapiola Golfin tuore links-tyyppinen, Golfliiton pelaajakyselyn mukaan Etelä-Suomen houkuttelevin kenttä aivan keskellä pääkaupunkiseutua. Merkkaa päivä jo nyt kalenteriisi! METSÄNHOITAJA

6 2020 METSÄNHOITAJAN OSAAMINEN LISÄÄ ORGANISOINTIA JA AJANKÄYTÖN HALLINTAA METSÄNHOITAJIEN OSAAMISVAATIMUKSET TYÖSSÄ VUONNA 2020 Osaamisalueet, joiden merkitys tulee lisääntymään Ajankäytön suunnittelu ja hallinta Organisointi- ja koordinointitaidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Paineensietokyky Kyky itsenäiseen työskentelyyn Osaamisalueet, joiden merkitys tulee vähentymään Metsänparannustöiden osaaminen Koneellisten metsänhoitotöiden osaaminen Puunhankinnan ja puunkorjuun osaaminen Metsänarviointi ja metsänsuunnittelu Metsänhoidon ja puuntuottamisen suunnittelu Mika Rekola Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Eila Lautanen Tutkija, Työtehoseura IngImage 6 METSÄNHOITAJA

7 Metsäalan koulutuksen esiselvityshankkeessa tutkittiin miten metsänhoitajakoulutusta tulisi kehittää ja erityisesti mistä metsänhoitajan osaamisen tulisi koostua Tulevaisuuden osaamisalueina merkitystään kasvattavat yleistaidot kuten ajankäytön hallinta ja organisointitaidot. Yleisinä kehittämiskohteina esitetään täydennyskoulutusta ja yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. Metsänhoitajien vuoteen 2020 kohdistuvan osaamiskartoituksen perusjoukon muodostivat kaikki vuosina Suomessa valmistuneet 971 metsänhoitajaa. Otokseen kuuluivat ne 478 valmistunutta, jotka olivat Metsänhoitajaliiton jäseninä lokakuussa Vastauksia saatiin 129 kpl vastausprosentin ollessa 27. Avoimeen kysymykseen metsänhoitajan työnkuvasta ja koulutuksen kehittämisestä vuoteen 2020 vastasi 20 henkilöä. AJANKÄYTÖN HALLINTA SEKÄ ORGANI SOINTIKYKY TÄRKEITÄ TAITOJA Metsänhoitajien osaamistarpeita kartoitettiin 46 osaamisalueen listalla, joka pohjautui tutkimushankkeeseen metsäalan korkeakoulutus ja työelämä (MEKOT). Mukaan lisättiin joitain ammatillisen koulutuksen tuloksissa esille nousseita uusia osaamisalueita kuten metsäenergia, työterveyden ylläpito, metsäsertifiointi, laatujärjestelmät ja laatuosaaminen. Listassa oli satunnaisessa järjestyksessä yleistaitoja eli siirrettäviä taitoja, akateemisia ja metsäalan substanssitaitoja. Osaamisalueiden merkityksen muutosta nykyhetkestä vuoteen 2020 vastaajat arvioivat asteikolla 1=poistuu ammattitaitovaatimuksista 4=merkitys lisääntyy. Lisäksi vastaajilla oli tilaisuus vapaassa kysymyksessä esittää muita osaamisalueita, jotka katsoivat tulevan merkittäviksi työssä vuoteen 2020 mennessä. Yhdeksän listauksessa esitetyn osaamisalueen merkityksen vastaajat määrittivät lisääntyvän. Näistä oli seitsemän siirrettävää ja kaksi akateemista taitoa (ongelmanratkaisutaito, informaation käsittelytaito). Kaikkiaan 37 osaamisalueen merkityksen työssä katsottiin pysyvän ennallaan verrattuna nykytyöhön. Siirrettävistä taidoista eniten merkitystään lisäsivät ajankäytön suunnittelu ja hallinta sekä organisointi - ja koordinointitaidot. Myös tieto- ja viestintätekniikan taitojen sekä paineensietokyvyn hallinnan merkityksien arvioitiin kasvavan keskiarvolukuna. Metsällisestä osaamisesta metsäenergia osaamisen tärkeys kasvaisi hieman. Vapaissa vastauksissa nähtiin perinteisten metsätalouden osaajien tarpeen vähenevän ja valmistuvien työskentelevän yhä enemmän metsäalan ulkopuolella tai metsäalaan liittyvillä aloilla. Työllistymisen helpottamiseksi opiskelijoille toivottiin opetettavan työnhakutaitoja. Reilusti enemmän toivottiin myös projektiosaamista. LISÄÄ TÄYDENNYSKOULUTUSTA SEKÄ YHTEISTYÖTÄ Osaamiskartoituksesta nousevien teemojen lisäksi metsänhoitajakoulutuksen kehittämiskohteiksi esiselvityshanke nosti elinikäisen oppimisen, yhteistyön ammattikorkeakoulutuksen kanssa sekä ohjaus- ja harjoittelukäytännöt. Metsänhoitajille ei ole nykyisin käytännössä ollenkaan metsäalan yliopistollista täydennyskoulutusta. Elinikäisen oppimisen ja täydennyskoulutusjärjestelmien kehittäminen ovatkin ilmeisiä kehityskohteita. Asia ei liity pelkästään metsänhoitajiin vaan metsäalalla toimivat koulutustaustasta riippumatta tarvitsevat täydennyskoulutusta maailman muuttuessa ja metsätieteiden edistyessä. Oppilaitokset myös hyötyisivät täydennyskoulutuksesta parantuneiden työelämäyhteyksien myötä. Esiselvityksen kuluessa vahvistui käsitys siitä miten vähän ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on yhteistyötä. Esiselvitys ehdottaakin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen verkoston perustamista tavoitteena koulutuksen koordinoinnin parantaminen ja opetusyhteistyön kehittäminen. Toimintamuotoina olisivat opetussisältöjen ja materiaalien kehittäminen, oppimistulosten mittaaminen ja työelämäselvitykset. Toimintaan motivoisi muun muassa opetuksen laadun paraneminen ja synergiahyödyt muun muassa oppimateriaalituotannossa. Yliopistoille yhteistyö olisi varmasti erittäin tehokas väylä tutkimustulosten levittämiseen. Metsänhoitajakoulutuksessa teoria ja käytäntö yhdistyvät opintojen alkuun sijoitetuilla kenttäkursseilla. Tätä yhdistämistä tulisi jaksottaa enemmän koko opintojen ajalle. Käytännön taitojen opetuksessa olisi myös hyvä tehdä opettajavaihtoa ammatillisen koulutuksen kanssa. Opetusta tulisi myös muuttaa kohti suurempia ammatillisia ja osaamiskokonaisuuksia. Monista tutkinnonuudistuksista huolimatta molempien yliopistojen opetusohjelma koostuu edelleen huomattavasta määrästä pieniä kursseja. METSÄNHOITAJA

8 Metsäalan koulutuksen esiselvityshanke Metsäalan koulutuksen esiselvityshanke toteutettiin vuoden 2013 aikana Metsämiesten säätiön rahoituksella. Esiselvityshankkeen tavoitteena oli tuottaa konkreettiset ehdotukset metsäalan koulutuksen määrälliseen, sisällölliseen sekä sen markkinoinnin kehittämiseen eri koulutusasteilla sekä ohjauskeinojen parantamiseen. Hankkeen osapuolina ovat toimineet, TTS-tutkimus (Työtehoseura), Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitos, joka on koordinoinut hanketta. Määrällistä kehittämistä pohjustettiin Tilastokeskuksen aineistoista tehdyllä sijoittumisselvityksellä. Metsäalan tutkinnon suorittaneet työllistyivät hyvin 2000-luvulla ja työttömyys näytti liittyvän työmarkkinoille siirtymisvaiheeseen ja oli pääsääntöisesti lyhytkestoista. Metsäalan tutkinnon suorittaneista keskimäärin 17 % oli työttömänä heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työttömien osuus laski muutaman vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Koulutusryhmittäin oli nähtävissä eroja työttömyyden yleisyydessä: perustutkintotason suorittaneilla työttömyys oli yleisempää kuin ammattitutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Kun metsäalaan kuuluviksi toimialoiksi sisällytetään metsätalous, teollisuus, kuljetus ja varastointi, hallinto- ja tukipalvelutoiminta (sisältävät mm. maisemanhoitopalvelut), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, koulutus ja rakentaminen, oli vuonna 2010 lähes 80 prosenttia kaikista metsäalan tutkinnon suorittaneista töissä metsäalalla ja 20 prosenttia sijoittui metsäalan ulkopuolelle. Koulutusryhmittäin metsäalalle sijoittumista on tarkasteltu viereisessä kuviossa 1. Tässä ovat tarkastelussa mukana vuonna 2001 tutkinnon suorittaneet ja heidän sijoittumisensa eri toimialoille vuonna KUVIO 1. VUONNA 2001 TUTKINNON SUORITTANEIDEN SIJOITTUMINEN METSÄALALLE VUONNA 2010 KOULUTUSRYHMITTÄIN Tutkijakoulutus MMM MTI Luonto- ja ympäristöala Puutavara-autonkuljettaja (at) Metsäkoneenkuljettaja (at) Metsäalan perustutkinto ja metsuri METSÄALA MUUT Sisällöllinen kehittäminen tuotti runsaasti tulevaisuuden koulutukseen liittyviä osaamistavoitteita, joista monet olivat odotettuja kuten yleisten työelämätaitojen korostuminen ja jotkin alaan liittyvät sisällöt kuten bioenergia. Maatalous- ja metsätieteiden maisteritutkinnon suorittaneista 65 % oli tyytyväisiä opintoihin työuransa kannalta. Arvioitaessa työelämän tarpeiden ja metsänhoitajaopintojen vastaavuutta ainoastaan 41 % vastaajista koki niiden vastanneen työtään paljon, erittäin paljon tai täysin. Koulutusorganisaatioiden haasteena näyttäisi olevan muutostarpeisiin reagointi ja niistä viestiminen. Koulutuksen rakenteisiin tarvitaan joustavuutta ja koulutusorganisaatioihin dynaamista ja vuorovaikutteisempaa organisaatiokulttuuria. Koulutuksen sisältöjen markkinointia tulee parantaa ja koulutusorganisaatioiden sisäistä kommunikaatiota kehittää. Metsämiesten säätiön rahoittaman metsäalan koulutuksen esiselvityshankkeen verkkosivuilla on runsaasti koulutukseen liittyvää materiaalia. ks. Uusimmat vaihtoehtolaskelmat metsäalan työvoimatarpeelle on esitetty Metsätehon työvoimatarvelaskelmissa Savotta 2020 (Strandström ja Pajuoja 2013). Toisena tarvearviona käytetään VATT/OPH:n laskelmia (Ahokas & Honkatukia , Honkatukia ym. 2010, Hanhijoki ym. 2011). 8 METSÄNHOITAJA

9 Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto lyhyesti Lisää tutkimustietoa koulutuspolitiikan tueksi Metsäalalla koulutuskysymykset ovat viime vuosina herättäneet laajaa kiinnostusta ja keskustelua. Mielenkiintoon on epäilemättä vaikuttanut metsäalan murros ja huoli alan koulutuksen vetovoimasta, mutta myös tarve ennakoida niin koulutusmäärien kuin sisältöjen kehittämistarpeita ja tunnistaa alalla tarvittavaa osaamista ja sen muutoksia. Keskustelu on myös tuonut esiin, että monet peruskysymykset kuten metsäalalla työskentelevien määrä, rakenne ja koulutustausta tai metsäalan koulutuksen saaneiden sijoittuminen työelämään tunnetaan puutteellisesti. On vaikea suunnitella ja määritellä metsäalan koulutuksen kehittämistarpeita luotettavalta pohjalta ilman kattavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa kokonaiskuvaa nykytilanteesta. Usein koulutuspolitiikan suunnittelussa pienet koulutusalat, kuten esimerkiksi metsäala, jäävät suurempien koulutuskokonaisuuksien ja muuttuvaa työelämää huonosti palvelevien tilastointikäytäntöjen varjoon. Tätä puutetta metsäalan kokonaiskuvan hahmottamisessa auttaa monin osin laaja esiselvityshanke, joka toteutettiin Metsämiesten säätiön rahoituksella vuonna Metsäalan koulutuksen esiselvityshankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettiset ehdotukset metsäalan koulutuksen määrälliseen, sisällölliseen ja markkinoinnilliseen kehittämiseen eri koulutusasteilla sekä ohjauskeinojen parantamiseen. Keskustelun ja ehdotusten pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa. Osa hankkeen tuloksista on esitelty oheisessa artikkelissa, joka kertoo 2000-luvun ensi vuosikymmenellä valmistuneiden metsänhoitajien näkemyksistä työelämässä tarvitsemansa osaamisen kehittymisestä. Artikkelin lisäksi kannattaa tutustua myös hankkeen laajaan raporttiin, joka löytyy Hankeraportti sisältää tärkeää perustietoa metsäalan koulutus- ja työvoimapolitiikan suunnittelua varten, mutta myös selkeitä kehittämisehdotuksia alustavaksi TOP 10 listaksi muotoiltuna. Raportin tulokset metsätieteellisestä koulutuksesta ja sen suorittaneista monin osin vahvistavat käsityksiä, joita Metsänhoitajaliitto on omissa selvityksissään ja muiden tutkimusten perusteella todennut. Metsäalan käsite on koko ajan muuttuva luvulla valmistuneista neljäsosa työskentelee muulla kuin metsäalalla. Uran edetessä myös siirrytään pois metsäalalta. Viitteitä on siitäkin, että aiempaa suurempi osuus metsänhoitajista työskentelisi metsäalan ulkopuolella. Tyytyväisyys opintoihin työuran kannalta ja käsitys työn ja opintojen vastaavuudesta ovat vakavasti otettavia mittareita, joita tulee benchmarkata muihin akateemisiin aloihin. Nämä signaalit tulee ottaa huomioon niin metsätieteellisen koulutuksen kuin työelämän kehittämisessä. Esiselvitys auttaa myös tunnistamaan tiedollisia aukkopaikkoja ja jatkoselvittämisen tarpeita. Hankkeen aineisto antaa mahdollisuuksia löytää vastauksia osaan näistä kysymyksistä, mutta osa vaatii tietojen täydennystä muilla keinoin. Tiedot metsätieteellisen tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta, työllistymisen laadusta, koulutusmääristä, heidän käsityksestään koulutuksestaan ja tyytyväisyydestään koulutuksen tuottamiin valmiuksiin työelämässä sekä tarvittavan osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat jatkossakin tärkeitä selvityksen ja seurannan kohteita. METSÄNHOITAJA

10 TYÖTTÖMYYTTÄ VALMISTUMISENSA JÄLKEEN KOKENEET (%) Työttömyyttä valmistumisensa jälkeen kokeneet (%) Humanistinen (833) Maatalous metsätieteellinen (131) Kasvatustieteellinen (817) Teologian (112) Luonnontieteellinen (723) Taideteollinen (58) Yhteiskuntatieteellinen (596) KAIKKI (6066) Psykologian (92) Liikuntatieteellinen (52) Oikeustieteellinen (153) Teknillistieteellinen (1130) Kauppatieteellinen (711) Eläinlääketieteellinen (26) Farmasian (195) Terveystieteiden (210) Hammaslääketieteellinen (29) Lääketieteellinen (198) Keskimäärin joka kolmas vastaaja on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Koulutusalojen väliset erot ovat merkittäviä: humanisteista jopa 53 % vastaajista on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, kun taas lääketieteellisellä alalla vastaava luku on vain 1 %. Useimmilla aloilla työttömyyttä kokeneiden osuus on suurempi kuin vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä. Erityisen suurta nousu on ollut psykologian, Kolmannes maistereista on ollut työttömänä teknillistieteellisen ja eläinlääketieteellisen koulutusalan vastaajien keskuudessa. Laskua Joka puolestaan kolmas onmaisteri on ollut työttömänä viiden ensimmäisen valmis- tapahtunut liikuntatieteellisellä, oikeustieteellisellä ja etenkin hammaslääketieteellisellä alalla. tumisen jälkeisen vuoden aikana, ilmenee yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluyksikköjen muodostaman Aarresaari-verkoston kyselystä. Lyhyt työttömyysjakso on tuttu ilmiö monen maisterin uralla. Seurantatutkimuksessa mukana olleilla On välttämätöntä, että työvoimapalveluissa tunnistetaan työttömillä oli ollut keskimäärin noin kaksi korkeasti koulutettujen erityistarpeet ja mahdollisuudet työttömyysjaksoa, hieman enemmän kuin työmarkkinoilla, kommentoi asiantuntija Miika Sahamies kaksi vuotta aiemmin. Keskimääräinen työttömyysaika oli 0,7 vuotta. Aarresaariverkoston kyselyn tuloksia. Työttömyysjaksoista ei kuitenkaan muodostu automaattisesti estettä koulutusta Miika Sahamies Asiantuntija, Akava vastaavan työuran rakentamiselle. Viiden vuoden seurantajakson jälkeen peräti 83 prosenttia vastaajista oli aktiivisesti mukana työelämässä. Lisäksi 85 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen suorittamaansa tutkintoon ja sen koettiin tukevan työuraa. Akavan asiantuntijana työskentelevä Miika Sahamies on koulutukseltaan teologian maisteri ja valtiotieteen kandidaatti. Sahamies on työskennellyt Akavassa maaliskuusta 2013 vastuullaan nuorten aikuisten edunvalvonta. Keskimäärin joka kolmas vastaaja on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Maatalous-metsätieteellisiltä aloilta valmistuneiden työttömyys oli hieman keskimääräistä yleisempää ja 42 % vastaajista oli ollut valmistumisen jälkeen työttömänä. Useimmilla aloilla työttömyyttä kokeneiden osuus on suurempi kuin vuonna 2010 tehdyssä vastaavassa Aarresaaren selvityksessä. Maatalous-metsätieteellisten alojen osalta nousua on muutama prosentti. TYÖTTÖMYYS TUTUINTA HUMANISTEILLE Työttömyysjaksot vaihtelevat koulutusaloittain. Joka toinen (52 %) humanistiselta alalta valmistunut on ollut työttömänä jossain vaiheessa uraansa. Seuraavaksi yleisintä työttömyys on kasvatustieteelliseltä (42 %) ja maatalous-metsätieteelliseltä (41 %) alalta valmistuneilla. Kahden vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna työttömyysjaksoja on enemmän erityisesti eläinlääkäreillä, diplomiinsinööreillä ja psykologeilla. Lääkäreillä ja hammaslääkäreillä työllisyystilanne on sen sijaan pysynyt varsin hyvänä. 10 METSÄNHOITAJA

11 Tärkeimmät työllistymistä vaikeuttaneet tekijät TÄRKEIMMÄT TYÖLLISTYMISTÄ VAIKEUTTANEET TEKIJÄT KOULUTUSALOITTAIN ( 1 = ei lainkaan > 6 = erittäin paljon, md) koulutusaloittain (1 = ei lainkaan 6 = erittäin paljon, md) KOULUTUSALA Alueellinen työmarkkinatilanne Työkokemuksen puute Puutteelliset suhdeverkostot Alan heikko työmarkkinatilanne Lääketieteellinen 1 1,5 1 1 Hammaslääketieteellinen Terveystieteiden Farmasian Eläinlääketieteellinen Kauppatieteellinen Teknillistieteellinen Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen 3, ,5 Psykologian KAIKKI Yhteiskuntatieteellinen Taideteollinen Luonnontieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Maatalous metsätieteellinen Humanistinen Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta käy ilmi, että työkokemuksen puute koettiin ongelmaksi etenkin oikeustieteellisen, yhteiskuntatieteellisen, luonnontieteellisen ja maatalous metsätieteellisen koulutusalan vastaajien keskuudessa. Alan heikko työmarkkinatilanne taas oli vaikeuttanut erityisesti taideteollisen ja maatalous metsätieteellisen alan vastaajien työllistymistä. EPÄTYYPILLISET TYÖT ARKIPÄIVÄÄ Vaikka toisille työnteon sirpaloituminen Lisääntyvät projektityöt, sijaisuudet, määräaikaisuudet ja erityyppiset yrittäjyyden edelleen kielteiset puolensa. Ne näkyvät näyttäytyy valoisana asiana, sillä on silti muodot ovat kyselyn perusteella arkipäivää tutkimuksessa maistereiden työtyytyväisyydessä. Siitä huolimatta, että vastaajat monelle vastavalmistuneelle. Työelämässä olevilla maistereilla on olivat keskimäärin tyytyväisiä työhönsä, ollut viiden vuoden aikana keskimäärin 2,2 joka toinen koki nykyisen työnsä henkisesti työnantajaa ja lähes neljä erillistä työ- tai kuormittavaksi ja joka kolmannen työsuhteen jatkuvuus oli epävarmaa vastoin heidän virkasuhdetta. Eniten erillisiä työsuhteita on ollut eri alojen lääkäreillä, samoin työnantajia. Diplomi-insinöörit vaihtavat työnantajaa omaa tahtoaan. kaikkein harvimmin. Korkeasti koulutettujen työelämä on murroksessa Lyhyt työttömyysjakso alkaa olla monen maisterin uralla tuttu ilmiö. On tärkeää kertoa vastavalmistuneille, ettei asiaa tarvitse pelätä tai häpeillä. Samalla on hyvä muistuttaa, että työttömyysjakson aikana on olennaista ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan, jotta siirtyminen takaisin työelämään sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Tutkimuksesta näkyy, kuinka maistereiden urapolut ovat irtautumassa totutuista kaavoista. Esimerkiksi joka neljäs lääkäri kertoi olevansa määräaikaisessa työssä omasta halustaan ja yli 10 prosenttia kaikista akateemisista oli toiminut kuluneen viiden vuoden aikana yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina. Korkeasti koulutettujen työelämä on murroksessa. Tämän on otettava huomioon jo opintojen sisällöissä sekä korkeasti koulutetuille tarjottavissa työvoimapalveluissa. On välttämätöntä, että työvoimapalveluissa tunnistetaan korkeasti koulutettujen asiakkaiden erityistarpeet ja kunkin tutkinnon antamat toimintamahdollisuudet työmarkkinoilla. Mikään tutkintonimike ei itsessään saa hidastaa työllistymistä. Erityisesti niin sanottujen geneeristen tutkintojen kohdalla on ymmärrettävä, että korkeakoulutettujen yleistiedot ja taidot ovat niin laajoja, että ne tarjoavat mahdollisuuden työskennellä hyvinkin erilaisilla asiantuntijasektoreilla. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin nimeämään tekijöitä, jotka vaikeuttavat työllistymistä. Alueellinen ja alan heikko työmarkkinatilanne sekä työkokemuksen ja suhdeverkostojen puute koettiin eniten työllistymistä vaikeuttaneiksi tekijöiksi. Työttömyys on monen maisterin uralla tuttu ilmiö. Työttömyysjakson aikana on tärkeää ylläpitää omaa ammattitaitoaan. MISTÄ SELVITYKSESTÄ ON KYSE? Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen muodostama verkosto, johon kuuluvat yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja rekrytointipalvelut. Joka toinen vuosi suoritettavalla Aarresaariverkoston kyselyllä selvitetään yliopistoista valmistuneiden korkeakoulutettujen sijoittumista työmarkkinoille, työuran kehitystä ja työtyytyväisyyttä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Viimeisin valtakunnallinen uraseurantakysely tehtiin syksyllä 2012 vuonna 2007 valmistuneille. Kyselyssä oli mukana 12 korkeakoulua ja siihen vastasi 6155 henkilöä. Vastausprosentti oli 45. Kyselyn tulokset kokonaisuudessaan Aarresaaren verkkosivuilta uraseuranta.pdf. METSÄNHOITAJA

12 Miten maisteri maksimoi työllistymismahdollisuutensa? Korkeasti koulututut työllistyvät edelleen paremmin kuin työnhakijat keskimäärin. Akateeminen työttömyys kasvaa kuitenkin nopeasti. Akavan tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen työttömästä on korkeasti koulutettuja 13,6 prosenttia. Kari Ahokas IngImage Visa Tuomisen väitöskirjatutkimuksen mukaan ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneista noin kuusikymmentä prosenttia ei viiden vuoden aikana valmistumisestaan ollut päivääkään työttömänä. Tuominen tutki kaikkiaan noin yliopistomaisterin työllistymistä. Miten maisteri sitten maksimoi työllistymismahdollisuutensa? Tuominen hymähtää. Hänen mukaansa yhtä, varmaa tapaa akateemisen työttömyyden selättämiseen ei ole. Tuominen vierastaa ajatusta, jossa pelkkä tutkinto itsessään johtaa työllistymiseen tai työttömyyteen. Vaikuttavia tekijöitä on niin monia, Tuominen sanoo. Hän ehdottaa, että sekä maisterit että yliopistot tekisivät pieniä parannuksia useilla eri osa-alueilla. HETI TÖIHIN Tuomisen tutkimuksessa maisterit pitivät suurimpana työllistymisensä esteenä alueellista työmarkkinatilannetta. Opiskelupaikan valinta hyvän työllisyyden alueelta edistää siis työllistymistä. Työkokemuksen hankkiminen jo opiskeluaikana on tärkeätä. Muuttaa voi tietysti myöhemminkin. Esimerkiksi asuntolaina tai jälkikasvun koulunkäynti voi kuitenkin silloin hillitä liikkumista. Jos opintoihin kuuluu vapaaehtoinen työharjoittelu, se todellakin kannattaa tehdä, Tuominen sanoo. Oikeanlaisen harjoittelupaikan valinta on merkityksellistä. Tuominen kertoo haastatelluistaan, jotka jälkeenpäin muistelevat katkerasti päätöstään suorittaa työharjoittelu yliopistolla helpoimman mukaan. Koulutusalalla on vaikutusta työllistymiseen, mutta Tuominen jätti väitöskirjatutkimuksessaan tämän ulottuvuuden tarkastelun vähemmälle. Työllistymiseen vaikuttaa koulutusalaa enemmän hänen mukaansa se, pätevöittääkö tutkinto ammattiin vai onko kyseessä yleistutkinto. Yleensä ottaen perinteiset professioammatit työllistävät akateemisia varmemmin, Tuominen sanoo. Lisäksi eri alojen erilainen sukupuolijako ja niiden myötä epätasaisesti jakautuvat perhevapaat mutkistavat työllistymisen tutkimusta koulutusaloittain. VAUHTIA VALMISTUMISEEN Nopeasti valmistuneet työllistyvät Tuomisen tutkimuksen mukaan keskimääristä maisteria paremmin. Toisin kuin ehkä voisi luulla, he myös saavat graduistaan keskimääräistä korkeampia arvosanoja. Tulos on erikoinen, mutta siihen on päädytty muissakin tutkimuksissa. Nopeat valmistujat ovat ehkä tavallista määrätietoisempia Tuominen miettii. Raadolliset syyt, kuten mojova asuntolaina, voivat houkutella nopeaan valmistumiseen etenkin professioaloilla, joilla epäpätevät tienaavat vähemmän kuin valmistuneet. Myös aiempi alemman asteen tutkinto voi nopeuttaa yliopistosta valmistumista. Tuomisen väitöskirjatutkimuksen aineistosta oli poistettu maisterit, joilla oli entuudestaan korkeakoulututkinto. MITÄ VOIN TEHDÄ ITSE? Väitöskirjatutkimukseen osallistuneet maisterit pitivät tärkeimpinä omaan työllistymiseensä vaikuttaneina tekijöinä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja omaa aktiivisuutta. Etenkin vallitsevassa vaikeassa taloustilanteessa hakijoita vapaisiin paikkoihin on paljon. Erottautuminen joukosta on tärkeätä. Työnantajat arvostavat muun muassa työkokemusta. Tuominen ei kuitenkaan pidä mielekkäänä listata esimerkiksi top 3 -ominaisuuksia, joita maisterin kannattaisi korostaa työnhaussa. Jos jokainen työnhakija ohjeistettaisiin vaikkapa tekemään cv tietyllä tavalla, yksikään ei erottuisi muista. Jokaisen on löydettävä oma juttunsa, Tuominen sanoo. Yksi maisteri kertoi suuren fyysisen kokonsa vaikuttaneen suopeasti häntä johtotehtäviin valittaessa. Lapsityöpastori taas oli hyötynyt musikaalisuudestaan. Vaatimukset vaihtelevat alan ja työpaikan mukaan. YLIOPISTOT HUOMIO! Tuominen kannustaa yliopistoja parantamaan etenkin sivuaineohjausta, joka on perinteisesti ollut lapsenkengissään. Valmistuneet pitävät sivuainevalintoja melkoisen tärkeänä työllistymisen kannalta. Kuitenkin, aiemman tutkimuksen mukaan, sivuaineita on valittu jopa sattumanvaraisesti. 12 METSÄNHOITAJA

13 Ongelma ei ole yksin yliopistojen. Olen ollut itsekin pitämässä sivuaineohjausta, johon opiskelijat eivät tulleet paikalle, Tuominen sanoo. Ketään ei voi pakottaa kiinnostumaan työurastaan. Pahimmassa tapauksessa opiskelija saattaa tulla kysymään valmistumishetken häämöttäessä, että mihin näillä papereilla voisikaan mennä töihin. Siinä voi vain tehdä vastakysymyksen, että mitäs olit itse ajatellut, Tuominen naurahtaa. Tällaisia tapauksia on onneksi vähän. Lisäksi olisi tärkeää, että yliopisto tarjoaisi esimerkiksi urapsykologin palveluja, vaikkeivät kaikki niitä tarvitsisikaan. Jos opiskelujen läpäisyä voi tukea parinkin henkilön palkkaamisella, sen täytyy olla yliopistolle kannattavaa toimintaa. Yliopistothan saavat rahoitusta valmistuneiden määrän mukaan, Tuominen sanoo. VAIN ELÄMÄÄ Tuominen suhtautuu tutkimusaiheeseensa leppoisasti. Työllistymisen tai työn itse ei tarvitse olla tärkeintä elämässä. Jos työllistyminen on kaikki kaikessa, miksi kaikki eivät sitten hakeudu putkimiehiksi, lähihoitajiksi tai muille vähäisen työttömyyden aloille? Yliopiston ensisijainen tarkoitus on kuitenkin sivistää opiskelijoita ja tehdä heistä oman alansa asiantuntijoita. Tuominen muistuttaa, että elämä on moniulotteinen kokonaisuus, ja työ vain yksi osa sitä. Ihminen sitä paitsi sopeutuu hyvin vallitseviin olosuhteisiin. Kirjoitan juuri artikkelia humanistista, joka oli ryhtymässä maatalousyrittäjäksi sikatilalle, kun sattui löytymään sikatilallinen puoliso. Joensuulaisen Visa Tuomisen väitöskirja Maistereiden työllistyvyys hyväksyttiin kesäkuussa 2013 Itä- Suomen yliopistossa. Tuominen on työskennellyt muun muassa Joensuun ja Itä-Suomen yliopistoissa rekrytointipäällikkönä ja erikoissuunnittelijana sekä toiminut valtakunnallisessa Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen verkostossa. Hän työskentelee tällä hetkellä Joensuun normaalikoulun lukiolla opinto-ohjauksen lehtorina. METSÄNHOITAJA

14 TJS Opintokeskus Shutterstock Osaaminen näkyväksi Oman osaamisen ajatteleminen ja sen tekeminen näkyväksi alkavat olla arkipäivää. Osaamista käsitellään työnhakutilanteissa, kehityskeskusteluissa, opiskelujen yhteydessä ja suunniteltaessa töitä työpaikalla. Työssä kertynyt osaaminen voi hyödyttää järjestön jäsentä monin tavoin. TJS Opintokeskuksen opaskirja käsittelee aihetta laajasti. MUUTTUVA TYÖURA Muutokset työuran suunnassa voivat käynnistyä pienistä kimmokkeista. Työpaikoilla saatetaan kokeilla uudenlaista työnjakoa, ja pian työntekijät löytävät itsensä asiantuntijatehtävistä, joita eivät olleet alun perin itselleen suunnitelleet. Työurat monipuolistuvat myös ammatinvaihdosten ja uudelleen kouluttautumisten myötä. Aiemmin urasuunnittelu miellettiin lähinnä toimitusjohtajien asiaksi. Oman työ- 14 METSÄNHOITAJA

15 ISBN Inka Ukkola uran muutosten pohtiminen koskettaa nyt kuitenkin meistä useimpia ja yksi työuran rakentumisen peruskivistä on osaaminen. Osaamista voidaan kirjata työpaikalla esimerkiksi kehityskeskusteluiden muistioihin tai osaamisrekisteriin. Niiden avulla on helppo tuottaa osaamisesta todistus vaikkapa oppilaitokseen pyrkimistä varten. TYÖ TUOTTAA OSAAMISTA Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen perustuu työn sisältöjen huolelliseen kuvaamiseen. Millaisista tehtävistä työ koostuu? Onko työ suorittavaa vai soveltavaa? Miten yksityiskohtaisina ohjeet ja tehtävänannot saadaan? Kuinka paljon työ vaatii tehtäväsisältöjen ja oman osaamisen kehittämistä? Selkeitä mitta-asteikkoja on vaikea muodostaa, toisaalta myös osaamisen kertyminen työssä tapahtuu pikemminkin hitaasti liukumalla kuin selkeinä hyppäyksinä. Osaaminen arvioituu aina myös suhteessa ammattialaan: ilmaisu hyvät vuorovaikutustaidot voi ja saa tarkoittaa eri asioita logistiikan kuin sosiaali- ja terveysalalla. Osaamista tunnistettaessa ja arvioitaessa hyvä kysymys on esimerkiksi juuri se, miten paljon työntekijä joutuu itse suunnittelemaan omaa työtään. Kyky suunnitella kertoo työntekijän taidosta osata ottaa asioista selvää, työn sisältöjen ymmärtämisestä ja sen oivaltamisesta, miten oma työ liittyy työpaikan toiminnan kokonaisuuteen. Muita hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, millaisia ongelmia joutuu työssään ratkaisemaan, millaista vuorovaikutusta työ vaatii ja millaisia työvälineitä työssä on täytynyt osata käyttää. TUNNISTAMINEN VOI OLLA VAIKEAA APUA SAA LIITOSTA Eräs haaste osaamisen tunnistamiselle ovat tunnesyyt. Käsitys omasta osaamisesta syntyy saadun palautteen pohjalta. Jos työpaikan ilmapiiri on huono tai palautetta ei saa, käsitys omasta osaamisesta voi jäädä heikoksi, vaikka osaaminen olisi todellisuudessa kunnossa. Tällöin olisi tärkeää osata kiinnittää huomiota siihen, miten työt sujuvat ja millaisia tuloksia saa, koska tulokset ovat todellisia silloinkin, kun palaute on vääristynyttä. Mikäli oman osaamisen tunnistaminen tuntuu vaikealta, Metsänhoitajaliiton toimistosta voi tilata maksutta TJS Opintokeskuksen valmistaman oppaan Osaaminen näkyväksi työtodistukseen. TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen oppilaitos, joka tukee toiminnallaan Akavan ja STTK:n liittojen koulutustoimintaa. Lähdössä opiskelemaan? Hyödynnä hyväksi lukemisen mahdollisuus Osassa ammatteja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että omaa osaamista täydennetään jatkuvasti pidemmillä ja lyhyemmillä täydennyskoulutuksilla. Osa oppilaitoksista on tehnyt pitkällistä kehittämistyötä täydennys- ja uudelleenkouluttautujien palvelemiseksi. Käytössä on mahdollisuuksia hyväksi lukea työssä hankittua osaamista ja räätälöidä oppimissuunnitelma omien tarpeiden mukaiseksi. Nämä mahdollisuudet jäävät kuitenkin hyödyntämättä, jollei työntekijä tule niitä ajatelleeksi. Seuraavassa on joitakin vinkkejä koulutukseen lähtijälle. Tutustu huolellisesti tulevaan opetussuunnitelmaan. Siinä on kuvattuna, millaista osaamista sinulla on sitten, kun opinnot on suoritettu. Onko seassa osaamisia, jotka sinulla mielestäsi jo on? Tällöin voit pyytää työpaikalla esimieheltä todistuksen, että olet jo tehnyt (kuinka pitkään) työtehtäviä, joissa olet jo osoittanut kyseistä osaamista (kuvaamalla tehtävien sisältö). Oletko vaihtamassa alaa? Monet oppilaitokset kiinnittävät oppilasvalinnassa huomiota siihen, onko opiskelijalla realistista käsitystä opiskeltavan alan töiden sisällöstä ja siihen onko hänellä kiinnostusta tai taipumuksia alalle. Jos aiempi työkokemuksesi on muualta, voiko joku, joka tuntee sinut, antaa lausunnon taipumuksistasi? Jos tulevalla ammatti-alallasi arvostetaan esimerkiksi hyviä ihmissuhdetaitoja, voitko saada lausunnon kyvystäsi tulla ihmisten kanssa toimeen vaikkapa oman yhdistyksen hallituksen jäseneltä tai naapurilta? Lausuntojen ei ole pakko olla työelämästä. Osaamisen hyväksi lukeminen tehdään yleensä aina heti opintojen alussa. Jos oivallat vasta opintojen edistyttyä, että sinulla olisikin ollut osaamista, joka olisi kannattanut huomioida, kerro, että olet vasta nyt ymmärtänyt, mistä on kyse ja kysy voidaanko asiaan palata. Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen koskettavat jatkuvasti aina vain suurempaa joukkoa työssäkäyvistä. Oman osaamisen näkyväksi tekemistä tarvitaan tietysti työnhaussa, mutta aihe voi tulla ajankohtaiseksi muustakin syystä. Työssä hankittua osaamista luetaan hyväksi hakeuduttaessa koulutukseen ja sitä pitää usein miettiä valmistauduttaessa palkkauksen arviointikeskusteluun. Tässä oppaassa on kolme osaa. Niistä ensimmäinen neuvoo, miten työntekijän työssä hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja dokumentoida oppilaitoksessa tapahtuvaa hyväksi lukemista varten. Luku sisältää omat ohjeet työntekijälle ja hänen esimiehelleen sekä omat ohjeet oppilaitoksen edustajalle. Oppaan toinen osa valmentaa työntekijää ja esimiestä laatimaan osaamisperustainen työtodistus työpaikan vaihtajalle. Oppaasta löytyvät erilliset ohjeet työntekijälle ja esimiehelle. Kolmas osa käsittelee osaamisen tunnistamista palkkauksen arviointikeskusteluja varten. Opas on valmistunut osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Unelmia uudesta työstä -hanketta. TUKEA JÄSENILLE TYÖELÄMÄSSÄ Osaaminen näkyväksi työtodistukseen -julkaisu on osa ESR-hanketta nimeltä Unelmia uudesta työstä. Hankkeen avulla toimihenkilöjärjestöt tukevat muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia jäseniä. Työssä hankitun osaamisen tunnistamisen välineet palvelevat tietysti kaikkia työssäkäyviä jäseniä, mutta lyhyitä työsuhteita tekevät ja itsensä työllistävät hakevat töitä usein, mikä johtaa siihen, että oman osaamisen osoittamiseen on kiinnostusta. Hankkeessa on tuotettu selvitys joustoturvan käyttökokemuksista (Vaherjoki 2011) sekä fysioterapeuttien työmarkkinatilanteesta (Leinikki 2012). Tekeillä ovat myös tutkimukset tekijänoikeuksista luovilla aloilla (Järvilehto) sekä tuntiopettajien sosioemotionaalisista taidoista (Hankala). Hankkeessa on toteutettu seminaari pätkätyöhön liittyvistä kysymyksistä, luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä vierailuja oppilaitoksissa. Lisäksi hanke on tuottanut materiaalia pätkätyöläisten käyttöön, materiaali on luettavissa TJS Opintokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa parjataan_patkissa Toimihenkilöjärjestöt palvelevat jäseniään tuottamalla kotisivuilleen hyödyllistä tietoa työntekijöiden oikeuksista, työllistymisestä, työturvallisuudesta ja palkkakehityksestä. Erinomainen työelämätietouden lähde on mm. Osaaminen näkyväksi työtodistukseen METSÄNHOITAJA

16 Marjut Hentunen "Meneillään oleva metsäsektorin rakennekehitys ei ole johtamassa metsäteollisuuden ulosliputtamiseen Suomesta, vaan sen uusiutumiseen. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinoiden veturina", sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. 16 METSÄNHOITAJA

17 Markku Laukkanen Puuinfo EK:n Häkämies uskoo metsäteollisuuden uusiin tuotteisiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Suomen talouden kasvuodotusten perustuvan edelleen vahvasti metsäteollisuuteen ja puun uusiin kaupallisiin käyttömuotoihin biotaloudessa ja puutuotealalla. - Nyt tuleekin panostaa vahvasti puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Jo nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä, muistuttaa Häkämies. Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan meneillään oleva metsäsektorin rakennekehitys ei ole johtamassa metsäteollisuuden ulosliputtamiseen Suomesta, vaan sen uusiutumiseen. Häkämies muistuttaa, että vaikka meneillään oleva metsäteollisuuden rakennemuutos on uudistanut metsäsektoria voimakkaasti, puolet Suomen keskeisimmistä vientituotteista tulevat edelleen metsäteollisuudesta. Häkämies panostaisi puun uusien käyttömuotojen tutkimukseen, kehitystyöhön ja kaupallistamiseen. Kehitystyössä on katsottava rajojemme ulkopuolelle, kuten Yhdysvaltoihin ja kasvaviin talouksiin uusien kasvumahdollisuuksien löytämiseksi, arvioi Häkämies. Metsäteollisuuden tilanne on rakennemuutoksesta johtuen parantunut. Nyt on nähtävissä suuria mahdollisuuksia siinä, että globaalin metsäteollisuuden rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä. Mitä eväitä meillä suomalaisilla on, kysyy Häkämies. Maailmanlaajuisessa vertailussa meillä on valtaisat metsävarat, mineraaleja, puhdasta vettä, osaamista, hyvä teollinen perinne ja kyky joustavasti vastata uusilla innovaatioilla meneillään olevaan muutokseen. Tulevaisuudessa mahdollisuudet perustuvat yhä enemmän uusiutuvien materiaalien jalostamiseen kestävän kehityksen tuotteiksi. Suomen uusteollistaminen voidaankin nähdä osana vihreää taloutta ja ympäristöliiketoimintaa, cleantechiä, muotoilee Häkämies. PUUTUOTTEIDEN MAAILMAN MARKKINAT KASVUSSA Suomen talous käy parhaillaan läpi rakennemuutosta, jolla haetaan tulevaisuuden selviytymisen eväitä globaalissa taloudessa. Nyt jos koskaan tarvitaan uutta asennetta uudistaa toimintatapojamme niin julkisella sektorilla kuin elinkeinoelämässä sekä tunnistaa tulevan kasvun mahdollisuudet. - Puutuotteiden maailman markkinat eivät ole kadonneet vaan päinvastoin kasvussa. Ainoa mikä on hukassa, on Suomen kilpailukyky, muistuttaa Häkämies. Nyt on haettava rohkeita ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseen ja alennettava pk-yritysten kynnystä tarjota tuotteitaan vientiin. Puutuotealalla nähdään vientimahdollisuuksia mm. moniin Afrikan maihin, Kiinaan sekä lähialueille kuten Venäjälle, jossa talouden kasvu siivittää myös rakentamista. Venäjän vienti tulee ottaa nykyistä vakavammin, koska pelkästään lähinaapurissa Pietarissa on Suomen kokoiset markkinat. Venäjän WTO -jäsenyys voikin parhaimmillaan tarjota merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle rakennustuoteteollisuudelle. Venäjälle ei kannata viedä vanhaa tekniikkaa ja osaamista, vaan uutta vähähiilisen rakentamisen tekniikkaa ja osaamista, kuvailee Häkämies. Puurakentamisen kehitystyötä tuleekin Häkämiehen mielestä jatkaa. Kansainvälisesti kilpailukykyisten konseptien kehittäminen edellyttää myös sitä, että kaikki materiaalit ovat rakentamisen säädöksissä samalla viivalla. VÄHÄHIILINEN RAKENTAMINEN OSA SUOMI-BRÄNDIÄ Valtiolla ja kunnilla on Häkämiehen mielestä suuri vastuu toimia edelläkävijöinä vähähiilisessä rakentamisessa yhteiskunnan omassa tai sen rahoittamassa rakentamisessa ja luoda näin markkinakysyntää omilla ratkaisuillaan. Kunnat voisivat kilpailuttaa julkisia hankintoja ja edistää ympäristöliiketoiminnan markkinoita kotimaassa ja tuottaa vahvoja referenssejä vähähiilisen rakentamiseen. Elinkeinoelämä kannattaa valtioneuvoston tavoitetta edistää julkisissa hankinnoissa kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisuja sekä uuden teknologian käyttöönottoa myös rakentamisessa, kertoo Häkämies. On perusteltu ja hyvä tavoite vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon myös rakentamisessa. Vähähiilinen rakentaminen voisi olla keskeinen osa Suomi-brändia ja lisätä puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle vientimahdollisuuksia, näkee Häkämies. Etujoukoissa olevat kehittäjät ovat globaaleilla markkinoilla vahvoilla. Nyt tarvitaan edelläkävijöitä ja näyttäviä kohteita, jotka toimivat koko alan esimerkkeinä ja markkinoiden vetureina. METSÄNHOITAJA

18 Eero T. Anttila Johtaja, varatuomari, Erko TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN MUUTOKSIA Työttömyysturvalakiin tuli useita muutoksia vuoden 2014 alusta lukien. Muutosten jälkeen jäsenet pääsevät nopeammin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ja myös omavastuuaika lyhenee. Toisaalta päivärahan enimmäismaksuaikaan tuli tiukennuksia ja lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostettiin. ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSPÄIVÄ RAHAN EDELLYTYKSET VOIVAT TÄYTTYÄ KUUDESSA KUUKAUDESSA Palkansaajan ansiopäivärahan maksaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsen ja työskennellyt ennen työttömyyden alkamista määrätyn ajan. Näitä edellytyksiä kutsutaan jäsenyys- ja työssäoloehdoksi. Palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehto lyheni vuoden 2014 alussa 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Tämä tarkoittaa, että kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa aikaisintaan 26 viikon jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. Lyhyempi 26 viikon jäsenyys- ja työssäoloehto koskee niitä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet jälkeen vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän kalenteriviikon ajan. OMAVASTUUAIKA LYHENEE JA ASETETAAN ENINTÄÄN KERRAN VUODESSA Työttömyyden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Omavastuuaika asetetaan myös silloin, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen esimerkiksi osa-aikatyön, lomautusjaksojen välisen työn tai määräaikaisen työsuhteen perusteella. Omavastuuaika lyhenee vuodenvaihteessa seitsemästä arkipäivästä (ma-pe) viiteen arkipäivään. Tämän lisäksi omavastuuaika asetetaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa. PÄIVÄRAHAN TASO MÄÄRITELLÄÄN ENINTÄÄN KERRAN VUODESSA Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella työttömyyden alkaessa. Ansiopäivärahan määrä lasketaan myös silloin, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen esimerkiksi osa-aikatyön, lomautusjaksojen välisen työn tai määräaikaisen työsuhteen perusteella. Ansiopäivärahan määrä lasketaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa. TYÖHISTORIA JA KIELTÄYTYMINEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ PALVELUSTA VAIKUTTAVAT ANSIO-OSAN ENIMMÄISMAKSUAIKAAN Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansioihin perustuvasta ansio-osasta. Ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään jatkossa 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy ensimmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttää palvelun. Vähennystä ei tehdä palvelusta kieltäytymisen ja palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa. Silloin kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahan maksamisen enimmäismaksuaika alkaa lakimuutoksen jälkeen. KOROTUSOSIIN MUUTOKSIA Ansiopäiväraha voidaan maksaa korkeammalla tasolla, jos henkilölle on kertynyt riittävä työhistoria tai jos hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Lakimuutoksen myötä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava muutosturvan ansio-osa poistuu ja korotetun ansio-osan taso nostetaan muutosturvan 18 METSÄNHOITAJA

19 SHUTTERSTOCK ESIMERKKEJÄ TYÖTULON VAIKUTUKSESTA PALKKA / KK ANSIOPÄIVÄRAHA / KK TYÖTULO 300 / KK TYÖTULO 250 / KK TYÖTULO 200 / KK > > 947,04 työtulo ei vaikuta päivärahaan ,04 päivärahasta vähennetään 0,73 / kk ,90 päivärahasta vähennetään 53,46 / kk ,76 päivärahasta vähennetään 106,19 / kk ,62 päivärahasta vähennetään 115,43 / kk ,48 päivärahasta vähennetään 72,29 / kk ,19 työtulo ei vaikuta päivärahaan työtulo ei vaikuta päivärahaan työtulo ei vaikuta päivärahaan päivärahasta vähennetään 3,46 / kk päivärahasta vähennetään 56,19 / kk päivärahasta vähennetään 108,92 / kk päivärahasta vähennetään 72,29 / kk työtulo ei vaikuta päivärahaan työtulo ei vaikuta päivärahaan työtulo ei vaikuta päivärahaan työtulo ei vaikuta päivärahaan päivärahasta vähennetään 6,19 / kk päivärahasta vähennetään 58,92 / kk päivärahasta vähennetään 72,29 / kk työtulo ei vaikuta päivärahaan Esimerkit perustuvat ilman lapsikorotuksia tai korotettua ansio-osaa laskettuun päivärahaan. Päiväkohtainen etuus on muutettu kuukausikohtaiseksi kertomalla päiväraha luvulla 21,5. Esimerkit ovat yleisluontoisia, eikä niitä ole kohdennettu mihinkään yksittäistapaukseen. Metsänhoitajaliiton jäsenten työttömyyskassa on Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko. Lisätietoa työttömyysturvalain muutoksista sivuilta ansio-osan tasolle. Palvelujen ajalta maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivän ajalta. 20 vuoden työhistorian perusteella maksetaan korotettua ansio-osaa enintään 90 päivän ajan aikaisemman 100 päivän sijasta. Kolmen vuoden työhistorian perusteella ei enää makseta korotettua ansio-osaa 20 päivän ajalta. LISÄPÄIVÄOIKEUDEN IKÄRAJA NOUSEE Ikääntyville pitkäaikatyöttömille voidaan maksaa ansiopäiväraha 500 päivän enimmäisajan jälkeen lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Lisäpäiväoikeuden ikäraja on jatkossa 61 vuotta niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai sen jälkeen. Vuosina syntyneillä ikäraja on edelleen 59 vuotta ja vuosina syntyneillä 60 vuotta. Ansiopäivärahan maksaminen lisäpäiviltä edellyttää, että henkilö on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. TYÖTULOILLE SUOJAOSA Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos henkilö on työllistynyt osittain. Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet hakujaksolla ansaitusta työtulosta. Vuodenvaihteen jälkeen alle 300 euron työtulot eivät vaikuta ansiopäivärahan määrään. 300 euron ylittävät tulot sovitellaan. Päivärahan ja työtulon yhteissumma ei kuitenkaan voi olla suurempi, kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty. Tästä syystä myös alle 300 euron työtulo voi joissain tilanteissa vaikuttaa päivärahan määrään. Esimerkiksi 300 euron työtulo pienentää jatkossakin ansiopäivärahaa, jos henkilön päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka on alle 1300 euroa. Mitä pienempi päivärahan perusteena oleva palkka on, sitä enemmän esimerkiksi mahdolliset osaaikatyön tulot vähentävät päivärahaa. Ansiopäiväraha on kuitenkin vähintään peruspäivärahan suuruinen. Eli jos henkilön työtulo on alle 300 euroa, ansiopäivärahan määrä on vuonna 2014 vähintään 32,66 euroa päivässä ja 702,19 euroa kuukaudessa. Jos päivärahan perusteena oleva palkka on yli 1300 euroa, työtön voi ansaita 300 euroa ilman, että työtulo pienentää päivärahaa. Yrittäjän ansiopäivärahan kohdalla 300 euron palkkatulo voi pienentää ansiopäivärahaa, jos henkilön päivärahan perusteena oleva vakuutustaso on alle euroa vuodessa. Kassalle tulee jatkossakin ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja toimittaa palkkalaskelmat tai palkkatodistukset hakujaksolla tehdyistä töistä ansaituista palkoista. METSÄNHOITAJA

20 Johanna Hristov Metsänhoitajaliitto Metsänhoitajaliiton jäsenten keskipalkka euroa Metsänhoitajaliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton jäsenten keskipalkka oli lokakuussa euroa ja mediaanipalkka 4345 euroa. Keskipalkalla mitattuna Metsänhoitajaliitto säilytti asemansa 4L-liittojen palkkajohtajana. Jäsenistön palkat on jokavuotiseen tapaan tutkittu marraskuun 2013 aikana sähköposteissa pyörineellä työmarkkinatutkimuksella. Palkkauksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mm. jäsenten työmarkkina-asemaa, työaikaa ja etätyöhön liittyviä kysymyksiä. Tässä artikkelissa käsitellään tuloksia jäsenten palkkauksen osalta. Tutkimuksen 4L-liitoille (Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto, Metsänhoitajaliitto, Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto) toteutti Taloustutkimus Oy. Metsänhoitajaliiton tutkinnon suorittaneista, Suomessa pysyvästi oleskelevista ja vielä työelämässä olevista jäsenistä tutkimukseen vastasi 41,8 % eli 696 jäsentä. YKSITYISELLÄ SEKTORILLA PARHAAT PALKAT Työmarkkinatutkimuksessa vastaajilta kysyttiin kokonaiskuukausiansioita (kuukausibruttotulot) lokakuussa Vastaajia pyydettiin sisällyttämään palkkaan myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot puolestaan eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain kokoaikaisesti työskenteleviin. 4L-liittojen korkein palkkataso keskipalkalla mitattuna on Metsänhoitajaliitossa (taulukko 1), jossa suurimmat palkat maksetaan yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistossa (taulukko 2). Keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on lähes euroa. Yksityisellä sektorilla työskentelevien mediaanipalkka lokakuussa 2013 oli euroa ja ylin kymmenys tienasi enemmän kuin euroa kuukaudessa. Noin puolet Metsänhoitajaliiton jäsenistä työskentelee yksityisellä sektorilla. Taulukossa 3 on esitetty ansiotason kehitys työvuosien karttuessa yksityisellä sektorilla. Metsänhoitajaliiton vastavalmistuneiden vähimmäispalkkasuositus yksityissektorille on euroa. Kun verrataan palkkausta määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa (taulukko 4), huomataan vakituisissa työsuhteissa maksettavien palkkojen olevan merkittävästi määräaikaisten palkkoja korkeampia. Tätä selittää määräaikaisten työsuhteiden yleisyys uran alkuvaiheessa, jolloin palkkakin on vielä matalampi. Valtaosa Metsänhoitajaliiton jäsenistä työskentelee vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yliopistolla. ANSIOTASON MUUTOS MALTILLISTA Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2013 heinä syyskuun välisenä aikana 2,2 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli vain hyvin pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 2,2 prosenttia, kuntasektorilla 1,9 prosenttia ja valtiolla 2,2 prosenttia. Metsänhoitajaliiton jäsenten ansiotason muutosta voidaan tarkastella työmarkkinatutkimuksen tulosten pohjalta. Tarkastelua kuitenkin hankaloittaa se, että tutkimusaineistosta ei ole saatavilla henkilöidenttistä palkkatarkastelua vaan muutokset esim. vas- taajarakenteessa vaikuttavat palkkojen vuositason vertailuun. Tutkimuksen perusteella Metsänhoitajaliiton jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat laskeneet 1,4 prosenttia vuoden takaisesti (taulukko 5). Palkat ovat laskeneet eniten ylimmissä fraktiileissä ja erityisesti yksityisellä sektorilla. Tällainen muutos palkkatilastossa saattaa johtua esim. ylemmän tason johtajien eläköitymisestä. Mediaanipalkka on sitä vastoin 2,5 prosenttia viimevuotista korkeampi. Vastaajien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinnon ipadin voitti Nina Alkava. Lisäksi arvottiin 10 kpl leffalippuja. Leffalipun voittivat: Sanna Hellberg, Riitta Sairanen, Raimo Vähämaa, Teija Ojala, Pasi Virtanen, Jani Pulkkinen, Sari Johanna Muurinen, Kyösti Antero Turkia, Maaria Henriikka Haikarainen sekä Sanna-Liisa Suojasto. Onnittelut voittajille! 20 METSÄNHOITAJA