Kouvolan kaupungin. Henkilöstökertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin. Henkilöstökertomus"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Henkilöstökertomus 2011

2 Tekstit: Henkilöstöyksikkö Henkilöstökertomustyöryhmä Taitto: Suvi Lantta Kansi: Eeva Forsman Kouvolan kaupungin julkaisu 2012 Henkilöstökertomus 2011

3 Sisällysluettelo Työhyvinvoinnin edistäminen vaatii oikeaa asennetta! 4 1. KAUPUNKISTRATEGia 5 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Palvelussuhteen luonne Päätoimisuus Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Ikä- ja sukupuolijakauma Eläkkeelle siirtyminen Eläkepoistuman ennuste Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Palkkatuella työllistäminen Kaupungin kesätyöpaikat Työaika ja työpanos Työaikamuodot Perhevapaiden käyttö Vuorotteluvapaa Osaamisen kehittäminen Opintovapaa Omaehtoisen koulutuksen tukeminen työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky Työhyvinvointi Kuntoutustoiminta Sairauspoissaolot Työtapaturmasta johtuneet poissaolot Kuntoutustuet Ammatillinen kuntoutus Työsuojelu Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Sisäinen viestintä Kehittämishankkeet Yhteistoiminta Palkkaus ja henkilöstökustannukset Henkilöstön palkka- ja palkitsemisjärjestelmä Henkilöstökustannukset Talkoovapaa Henkilöstökertomus 2011

4 Työhyvinvoinnin edistäminen vaatii oikeaa asennetta! Kaupunkimme menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä sillä on palveluksessaan. Turvataksemme laadukkaan palvelutuotannon ja kilpailukykymme työnantajana on tärkeää panostaa henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Takana on uuden Kouvolan kolmas toimintavuosi. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on henkilöstöä koskevien tunnuslukujen ja niiden analyysien lisäksi antaa mahdollisimman kattava kuvaus kuluneen vuoden henkilöstötyön painopisteistä. Henkilöstömäärän kasvu ensimmäisinä toimintavuosina on herättänyt paljon keskustelua. Kasvun taustalla ovat kuitenkin olleet palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset, viimeisimpänä niistä Pohjois-Kymen sairaalan siirtyminen osaksi kaupungin organisaatiota. Samanaikaisesti, kun henkilöstömäärä on kasvanut, on myös eläkepoistumaa hyödynnetty tehokkaasti esimerkiksi hallinto- ja toimistohenkilöstön sekä teknisen sektorin henkilöstön osalta. Eläköityminen on kääntynyt selvään kasvuun, minkä vuoksi ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu. Henkilöstön riittävän määrän ja oikean kohdentumisen varmistaminen vaatii myös riittävän aikaisessa vaiheessa tehtyjä palvelustrategisia päätöksiä. Erityisiä haasteita tuo lähivuosina hoitohenkilöstön runsas eläköityminen samanaikaisesti, kun vanhuspalvelujen palvelutarpeet kasvavat. Henkilöstön vähennystarve onkin kääntymässä hyvin nopeasti työvoimapulaksi. Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi on tärkeää tehostaa myös rekrytointiprosessia. Tätä tavoitetta tukee syksyllä 2011 aloitettu Kuntarekry-järjestelmän käyttöönottoprojekti. Kuntarekry.fi-palvelu on tuonut mukanaan uuden työpaikkojen markkinointikanavan ja siten lisännyt myös valtakunnallista näkyvyyttämme työnantajana. Uuden palkkausjärjestelmän kehittäminen tapahtuu vaiheittain ja kestää useamman vuoden. Kuntaliitokseen liittynyt tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi on vaatinut paljon työtä ja se saatiin päätökseen vuonna Uuden palkkausjärjestelmän rakentamista on jatkettu kuluneen vuoden aikana henkilökohtaisen lisän perusteiden ja arviointijärjestelmien kehittämisellä. Työhyvinvointi on noussut viime vuosina yhdeksi henkilöstöjohtamisen keskeiseksi painopisteeksi. Hyvinvointia haastavat erityisesti kiire, kireä taloudellinen tilanne ja jatkuvien muutosten virta. Nämä kaikki ovat näkyneet myös kaupungin työyhteisöjen arjessa. Vaikka sairauspoissaolojen kehityssuunta onkin ollut kertomusvuonna huolestuttava, eikä niiden kasvua ole vielä kyetty hillitsemään, on kuitenkin nähtävissä myös positiivisia signaaleja. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt runsaalla neljänneksellä, kun taas työssä jatkamiseen liittyvien osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kolminkertaistunut edellisvuodesta. Ammatillisen kuntoutuksen käyttö kasvoi lähes 70 prosenttia edellisvuodesta, mikä kertoo siitä, että työkyvyn tukemiseen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja varhaiseläkkeille on lähdetty aidosti hakemaan vaihtoehtoja kaupungin työyhteisöissä. Työhyvinvointi muodostuu monesta eri tekijästä, joten myös sitä edistävien keinojen tulee olla moninaisia. Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin kaupungin julistautuminen savuttomaksi työpaikaksi. Kaupunki panostaa laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn tukemiseen esimerkiksi henkilöstökoulutuksella, kuntoutustoiminnalla sekä erilaisin liikunta- ja kulttuuripalveluin. Yhteistyön lisääminen työterveyshuollon kanssa on myös ollut keskeisessä roolissa. Työhyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin ennen kaikkea arkipäivän työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja johtamiseen kuuluvaa kehittämistä ja toimintaa. Työhyvinvointi syntyy työstä, jolloin myös pelisääntöjen on oltava kunnossa. Työhyvinvoinnin edistäminen vaatii kaikilta osapuolilta lujaa tahtoa ja sitoutumista toimia terveyttä edistävällä tavalla siten, että asenteet ovat terveysmyönteisiä ja ongelmien sijaan korostetaan mahdollisuuksia. Meillä on varmasti hyvät edellytykset onnistua tässä tehtävässä, kunhan vain laitamme asenteemme kohdalleen ja pelaamme kaikki samaa peliä! Päivi Karhu henkilöstöjohtaja 4 Henkilöstökertomus 2011

5 1. KAUPUNKISTRATEGIA Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Kaupunkistrategian toiminta-ajatus, visio ja päämäärät on esitetty alla olevassa kuvassa. Arvot ovat valintojen tekemistä ohjaavia periaatteita. Kaupungin organisaation toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on arvoprosessin tuloksena määritelty: Kaupunkilaisen paras Vastuullinen yhteistyö Tavoitteellisuus ja tehokkuus Rohkea uudistuminen Luotettavuus ja turvallisuus. Strategiatyön lähtökohtana on kaupunkistrategia ja siinä määriteltyjen päämäärien jalkauttaminen. Strategiatyön jalkauttaminen niin kutsuttuna arvokirjatyönä eteni vuonna 2011 koko kaupunkiorganisaation laajuudelle. Strategiapäämäärät jalkautetaan johtamisen toteutus- ja toimenpidesuunnitelmiksi. Välineeksi on kehitetty organisaatiotasoittain tarkentuva tiekartasto, jolla pyritään tukemaan osallistavaa johtamista, läpinäkyvyyttä ja kokonaistarkastelua Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupunkistrategian toteutumista. Henkilöstöohjelmaan liittyviksi pitkän aikavälin tavoitteiksi on määritelty: Johtaminen on tavoitteellista, osallistavaa ja yhteistyötä edistävää Käytössä on strategiaa tukeva palkka- ja palkitsemisjärjestelmä Palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä Hyvinvoiva henkilöstö ja terveet työyhteisöt. Henkilöstökertomus

6 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Palvelussuhteen luonne Vuoden 2011 lopussa Kouvolan kaupungin palveluksessa oli henkilöä, joista vakinaisen henkilöstön osuus oli noin 77 %. Vakinaisen henkilöstön määrä nousi vuoden aikana noin 250 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön määrän kasvu edellisvuoteen verrattuna johtuu siitä, että Kuusankosken aluesairaalan (Pohjois-Kymen sairaala) henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Carealta Kouvolan kaupungille. Kaupungin palvelukseen siirtyi aluesairaalan toiminnan siirron myötä noin 330 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli noin 300. Seutulaskenta tuotti kuntayhtymälle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Kuusankosken aluesairaalan osalta, joten aluesairaalan siirron johdosta sovittiin kahden työntekijän siirtymisestä Kouvolan kaupungin palvelukseen. Toisaalta henkilöstömäärää on vähentänyt vuoden 2011 alussa tapahtunut Pohjois-Kymen Tieto -liikelaitoksen yhtiöittäminen. Vuodenvaihteessa Pohjois- Kymen Tiedon palveluksessa oli yhteensä 37 työntekijää, joista 34 oli vakinaisia ja 3 määräaikaisia. Henkilöstö siirtyi perustetun Kaakkois-Suomen Tieto -osakeyhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksella. Vuosina henkilöstömäärän kasvun taustalla ovat olleet ennen kaikkea palvelurakenteissa tapahtuneet muutokset. Henkilöstömäärää on kasvattanut erityisesti kaksi merkittävää muutosta palvelutuotannossa. Iitin ja Haminan lomituspalvelut siirtyivät Kouvolan kaupungille vuoden 2010 alussa. Siirron yhteydessä kaupungille siirtyi 114 työntekijää. Kuusankosken aluesairaalan siirtyminen Kouvolan kaupungille kasvatti henkilöstömäärää noin 330:lla. Marjoniemen palveluasuntojen perustaminen lisäsi kaupungin henkilöstömäärää puolestaan 54 viranhaltijalla/työntekijällä (I vaihe vuonna 2009: 32 ja II vaihe vuonna 2010: 22). Vastaavana aikana henkilöstömäärää ovat vähentäneet työterveyshuollon siirtyminen Kouvolan kaupungilta Kymijoen työterveydelle (vähennys 21 viranhaltijaa/työntekijää) ja Pohjois-Kymen tiedon yhtiöittäminen (vähennys yhteensä 37 työntekijää). Lisäksi kuntaliitoksen jälkeen on vakinaistettu lukuisia määräaikaisesti hoidettuja tehtäviä palvelutuotannossa, erityisesti sivistyspalveluissa. Kaupungin koko henkilöstö jakautui seuraavasti: tilaajat 444 (6,7 %), tuottajat (78,6 %), liikelaitokset 975 (14,7 %). Taulukko 1 Henkilöstön määrä Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinopalvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Teknisen tuotannon liikelaitos Tilaliikelaitos Liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Vakinainen henkilöstö on tilastoitu sille toimialalle, jolla hän työskentelee riippumatta sen hetkisen palvelussuhteen luonteesta. Tilasto sisältää myös virka-/työvapaalla olevat henkilöt. Sivutoimiset työntekijät eivät sisälly lukuihin. * Konsernipalvelujen (ti) vakinaiseen henkilöstöön on laskettu mukaan myös päätoimiset luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (yht. 12 henkilöä), koska heidän palkkansa maksetaan henkilöstöyksikön kustannuspaikalta. ** Elinkeinopalvelut (ti) sisältää myös lomituspalvelut, joten henkilöstöön kuuluu 132 vakinaista ja 33 määräaikaista maatalouslomittajaa. 6 Henkilöstökertomus 2011

7 2.2 Päätoimisuus Koko henkilöstöstä on kokaikatyössä työntekijää (85 %) ja osa-aikatyössä työntekijää (15 %). Miehistä kokoaikatyössä on 968 (87 %) ja naisista (85 %). Taulukko 2 Koko henkilöstö päätoimisuuden mukaan jaoteltuna Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Kokoaikatyö Osa-aikatyö Yhteensä Kaavio 1 Henkilöstön määrä palvelusektoreittain Osa-aikatyössä olevista on osa-aikaeläkkeellä 140 (vuonna 2010: 129) ja palkkatuella työllistettyjä 178. Liikelaitokset 15 % Tekniikka ja ympäristö 1 % Konsernipalvelut 3 % Elinkeinopalvelut 3 % Konsernipalvelut Elinkeinopalvelut Sivistys Perusturva Tekniikka ja ympäristö Liikelaitokset (15 %) sisältää Teknisen tuotannon liikelaitoksen, Tilaliikelaitoksen sekä liikelaitos Kouvolan Veden. Perusturva 40 % Sivistys 38 % Liikelaitokset 2.3 Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Valtaosa vakinaisesta henkilöstöstä eli henkilöä (211 miestä ja naista) kuului kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului 843 henkilöä ( 264 miestä ja 579 naista), kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) 229 henkilöä (163 miestä ja 66 naista), kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) 202 henkilöä (183 miestä ja 19 naista) ja kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) piiriin 90 henkilöä (35 miestä ja 55 naista). Kaavio 2 Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain OVTES 17 % TS 4 % LS 2 % TTES 4 % KVTES 73 % KVTES OVTES TS LS TTES Henkilöstökertomus

8 2.4 Ikä- ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön osalta naisten suurin ikäryhmä on vuotiaat, kun taas miesten suurin ikäryhmä on vuotiaat. Vakinaisen henkilöstön suurimmat ikäryhmät ovat samat kuin koko henkilöstöllä. Määräaikaisen henkilöstön suurin ikäryhmä on puolestaan vuotiaat miehissä ja vuotiaat naisissa. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,0 vuotta (46,0). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,1 vuotta (48,1) ja määräaikaisen 38,9 vuotta (38,9). Määräaikaiset ovat siis keskimäärin lähes 10 vuotta nuorempia kuin vakinaiset. Koko henkilöstön osalta naisten keski-ikä on 45,7 vuotta (45,7) ja miesten 47,3 vuotta (47,3). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien naisten keski-ikä on 47,8 vuotta (47,7) ja määräaikaisten 39,0 vuotta (39,1). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien miesten keski-ikä on 50,0 vuotta (49,7) ja määräaikaisten 38,8 (37,8). Koko kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,1 % (82,4 %) ja miehiä 16,9 % (17,6 %). Naisvaltaisin toimiala on talouspalvelukeskus, jossa naisia on 97,1 % (97,3 %). Miesvaltaisin toimiala puolestaan on liikelaitos Kouvolan Vesi, jonka henkilöstöstä miehiä on 76,1 % (77,9 %). Kaikkein tasaisin sukupuolijakauma on tekniikka ja ympäristöpalveluissa (ti), jossa miehiä on 54,2 % (55,4 %) ja naisia 45,8 % (44,6 %). (Suluissa vuoden 2010 vastaavat luvut.) Taulukko 3 Koko henkilöstön sukupuolijakauma Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinopalvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Vuonna Vuonna Kaavio 3 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Naiset Miehet Yhteensä Henkilöstökertomus 2011

9 Kaavio 4 Henkilöstön sukupuolijakauma toimialoittain % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Konserni Elinkeino (ti) -palvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekn. ja ymp. (ti) Sivistys (tu) Talouspalvelukeskus Perusturva (tu) Tekn. tuotanto Tilaliikelaitos Naiset 76,8 67,2 75,0 84,2 45,8 97,1 81,5 94,3 67,3 36,8 23,9 83,1 Miehet 23,2 32,8 25,0 15,8 54,2 2,9 18,5 5,7 32,7 63,2 76,1 16,9 Kvl:n Vesi Yht. 2.5 Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2011 aikana Kouvolan kaupungilta siirtyi eläkkeelle yhteensä 165 työntekijää. Lisäksi osa-aikaeläkkeille siirtyi 61 työntekijää. Vuonna 2011 eläköitymisen myötä vapautuneesta 165 vakanssista jätettiin täyttämättä 22 eli 13 %, kun vuotta aiemmin vapautuneista vakansseista jätettiin täyttämättä 27 %. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on selvästi laskenut edellisvuodesta (37:stä 27:ään), kun taas työntekijän ja työnantajan kannalta edullisemmat osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet merkittävästi (8:sta 25:een). Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäävä jatkaa edelleen työssä, eikä työnantajalle tule maksettavaksi varhaiseläkemenoperusteista maksua (varhe-maksua). Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen on yleinen ilmiö kuntasektorilla, mikä johtuu osittain henkilöstön ikääntymisestä ja on myös yhteydessä yksilöllisten varhaiseläkkeiden asteittaiseen poistumiseen. Taulukko 4 Vuonna 2011 myönnetyt eläkkeet Toimiala Vanhuuseläkkeelle jääneet Varhennetulle vanhuuseläkkelle jääneet Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Osa-aikaeläkkeelle jääneet Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneet Jätetty täyttämättä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinopalvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Vuonna Vuonna Henkilöstökertomus

10 Eläkepoistuman hyödyntäminen vuosina nähdään taulukosta 5. Eläkepoistumaa on hyödynnetty Kouvolan kaupungilla tehokkaasti niiden ammattiryhmien osalta, joissa se on ollut palvelutuotannon kannalta mahdollista. Esimerkiksi hallinto- ja toimistohenkilöstön osalta 41 % eläköitymisen myötä vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä ja teknisen sektorin tehtävistä 39 %. Eläkepoistuman hyödyntäminen on ollut erityisen suurta maatalouslomituksen sekä puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstön osalta. Eläkepoistumaa ei ole voitu hyödyntää asetettujen tavoitteiden mukaisesti, koska palveluverkkoon ei ole tehty vielä muutoksia tarkasteluvuosien aikana. Taulukko 5 Eläkepoistuman hyödyntäminen Ammattiryhmä Eläkkeelle Jätetty täyttämättä lkm Jätetty täyttämättä % Hallinto- ja toimistohenkilöstö % Opetushenkilöstö % Varhaiskasvatus (sis. koulunk.ohj.) % Muu sivistystoimen henkilöstö % Hoitohenkilöstö % Muu sos. ja terveydenhuolto (sis % laitoshuoltajat) Ruokapalveluhenkilöstö % Puhtauspalveluhenkilöstö % Maatalouslomituksen henkilöstö % Tekninen henkilöstö % Yhteensä % Kaavio 5 KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä eläkelajeittain Lähde: Keva 10 Henkilöstökertomus 2011

11 2.6 Eläkepoistuman ennuste Eläkepoistuma kasvaa entisestään lähivuosina ollen suurimmillaan vuosina Eläkepoistuman ennusteen mukaan vuosi 2013 on suurin eläköitymisvuosi. Kouvolan kaupungin eläkepoistuma on vuosina kuntaalan keskimääräistä eläkepoistumaa suurempi. Kunta-alan keskimääräinen eläkepoistuma alitetaan ennusteiden mukaan vasta vuonna Työkyvyttömyyseläke-ennuste sisältää kaikki erilaiset työkyvyttömyyden lajit: täysi työkyvyttömyyseläke osatyökyvyttömyyseläke kuntoutustuki osakuntoutustuki. Taulukko 6 Eläkepoistuman ennuste Vuosi Vanhuuseläke Työkyvyttömyys eläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % Kuntaalan eläkepoistuma % ,7 3, ,3 3, ,6 3, ,8 3, ,7 3, ,1 3, ,3 3, ,4 3, ,5 3,1 Lähde: Keva Kaavio 6 Kunta-alan eläkepoistuma Lähde: Keva Henkilöstökertomus

12 Taulukko 7 Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Ammattiryhmä Vak. henk henk % henk % Perushoitajat ja lähihoitajat , ,2 Siivoojat , ,2 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset , ,0 Aineenopettajat ja lehtorit , ,9 Sairaanhoitajat , ,2 Luokanopettajat , ,8 Henkilökohtaiset avustajat ym , ,2 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat , ,8 Perhepäivähoitajat ym , ,5 Sihteerit , ,6 Kodinhoitajat ja kotiavustajat , ,7 Lastentarhanopettajat , ,8 Keittiöapulaiset , ,8 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat , ,1 Sairaala- ja hoitoapulaiset , ,7 Lähde: Keva Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ei enää ole ollut varsinaista eläkeikää. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 62-vuotiaana. Vanhuuseläkeiän muutos näkyy vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousuna vuodesta 2006 alkaen. Myös keskimääräinen eläkeikä on ollut nousussa vime vuosina. Vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 64,0 vuotta (v. 2010: 63,7 vuotta) sekä kaikkien eläkelajien osalta 59,9 vuotta (v. 2010: 59,9 vuotta). Sisäinen tarkastaja Pirjo Nousiainen jäi eläkkeelle kesällä yli neljänkymmen Kouvolan kaupungin palvelusvuoden jälkeen. Kuva Katriina Lankinen Lasten ja nuorten palvelujen palvelujohtaja Sirkka Uusipaikka jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kuva: Johanna Vuolasto 12 Henkilöstökertomus 2011

13 2.7 Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelu käsittää strategian ja toiminnan vaatiman määrällisen ja laadullisen henkilöstötarpeen määrittelyn. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiat, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Kouvolan kaupunki järjestää kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut pääasiassa omana palvelutuotantona, mutta käyttää suunnitelmallisesti myös ostopalveluja sekä hyödyntää uusia asiakaslähtöisiä järjestämismuotoja, kuten esimerkiksi palveluseteliä. Palvelujen järjestämistä suunniteltaessa tulee ennakoivasti vastata toimintaympäristön muutoshaasteisiin, kuten esimerkiksi väestörakenteen muutoksiin, palvelutarpeiden muuttumiseen ja talouden epätasapainoon. Kaupunginhallitus asetti ohjeelliseksi tavoitteeksi, että vuoden 2014 loppuun mennessä vapautuvista vakansseista jätetään täyttämättä Täyttölupatyöryhmä jakoi tavoitteen toimialojen kesken vuosien henkilöstösuunnitelman valmistelun pohjaksi. Taulukko 8 Toimialakohtainen henkilöstösuunnitelma Toimiala Vakinaiset virat/tehtävät Vakinaiset virat/tehtävät Muutos Muutos (korjattu toiminnalliset muutokset) Konsernipalvelut Talouspalvelukeskus Elinkeinopalvelut 162,5 151, Sivistys 2064,5 2014, Perusturva 2104,5 2257, Tekniikka ja ympäristö Tilaliikelaitos Tekninen tuotanto Kouvolan Vesi Yhteensä, joista 5418,5 5394, esimiehiä 431,5 420, muuta henkilöstöä Tavoitteen jakamisessa otettiin huomioon arviot palvelutarpeiden kehityksestä. Palvelutarpeiden kehitystä on arvioitu seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa 7 väestötekijöiden muutosten perusteella. Kaaviossa on nähtävissä erityisesti vanhusten hoidon kasvavat tarpeet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä on yksi suurimpia haasteita, kun otetaan samalla huomioon hoitohenkilöstön runsas eläköityminen, joka näkyy sivun 12 taulukosta 7. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstösuunnitelman vuosille Henkilöstösuunnitelma vuosien 2013 ja 2014 osalta hyväksyttiin alustavana ja sitä tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Suunnitelma henkilöstömäärän kehityksestä vuoteen 2014 noudattelee kaupunginhallituksen asettamia vähentämistavoitteita tai tavoitteet jopa ylitetään kaupunkikehityksen ja teknisen tuotannon liikelaitoksen osalta. Kaupunginhallituksen asettamia tavoitteita ei täysin saavuteta konsernipalvelujen osalta, vaikka henkilöstömäärä väheneekin selvästi. Sivistyspalvelujen osalta haasteena on henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan vähenevää palvelujen kysyntää. Henkilöstösuunnitelman suurimmat haasteet kohdistuvat kuitenkin perusturvapalveluihin, jonka henkilöstömäärä kasvaa edelleen merkittävästi palvelujen kysynnän kasvusta ja uusista lakisääteisistä velvoitteista johtuen. Uuden organisaation valmistelu on vielä siinä määrin kesken, ettei sen vaikutuksia henkilöstörakenteeseen voida riittävällä tarkkuudella arvioida. Henkilöstösuunnittelun osalta vuosina on haasteellista se, ettei runsas eläköityminen kohdistu niihin tehtäviin ja toimintoihin, joissa sen hyödyntäminen on mahdollista. Eläköityminen on runsasta erityisesti sellaisissa ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava tai kasvavat palvelutarpeet edellyttävät jopa henkilöstön lisäämistä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitys korostuu entisestään lähivuosina. Työvoimavajeen korvaamisessa tärkeitä keinoja ovat rekrytoinnin lisäksi työhyvinvoinnin, osaamisen ja palveluprosessien kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen yksityisen sektorin, kolmannen sektorin ja kaupungin välillä. Henkilöstökertomus

14 Kaavio 7 Palvelutarpeiden kehitys Lähde: FCG Rekrytointi Kouvolan kaupungilla on käytössä täyttölupamenettely, jonka tarkoituksena on varmistaa rekrytointitarpeen huolellinen arviointi työyksiköissä. Täyttölupamenettelyn ulkopuolella ovat seuraavat ammattiryhmät: opetushenkilöstö, lääkärit, sosiaalityöntekijät, psykologit ja puheterapeutit. Täyttölupatyöryhmään kuuluvat henkilöstölautakunnan puheenjohtaja Jukka Nyberg (työryhmän puheenjohtaja), kaupunginhallituksen jäsen Vesa Vainio, henkilöstöjohtaja, talous- ja strategiajohtaja, perusturvajohtaja sekä kaksi tuotantojohtajaa (sivistys sekä tekninen). Täyttölupatyöryhmän sihteerinä toimii henkilöstöyksikön henkilöstösuunnittelija. Täyttölupatyöryhmä käsitteli vuonna 2011 yhteensä 291 hakemusta, joista 21:een annettiin kielteinen päätös. Muille myönnettiin täyttölupa joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Täyttölupa-anomuksista 174 tuli perusturvan toimialalta. Rekrytoinnissa käytettiin vuonna 2011 apuna sähköistä Skillnet Artist -rekrytointijärjestelmää. Sen kautta julkaistuja hakuja oli yhteensä lähes 500. Vilkkainta rekrytointi oli sivistyspalveluissa (249 hakua) ja perusturvapalveluissa (219 hakua). Eniten hakijoita vuonna 2011 keräsivät perusturvapalvelujen toimistosihteerin tehtävä (138 hakijaa) ja ympäristötarkastajan tehtävä (74 hakijaa). Kesäkuussa 2011 Artist-ohjelman rinnalle otettiin käyttöön Kuntarekry.fi-palvelun työpaikkailmoitusosio, joka on lisännyt Kouvolan kaupungin valtakunnallista näkyvyyttä työnantajana. Kuntarekry.fi-palvelu on kaikkien kuntatyönantajien käyttöön tarkoitettu rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on Suomen Kuntaliiton omistama KL-Kuntarekry Oy. Kuntarekry.fi-palvelu sisältää kolme osakokonaisuutta: rekrytointijärjestelmän, sekä erikseen määritellyt palvelut. Kuntarekry-rekrytointijärjestelmän käyttöönottoprojekti aloitettiin puolestaan syksyllä Rekrytointi sivistyspalveluissa Pääosa sivistyspalvelujen rekrytoinnista ajoittui helmi - kesäkuulle, kun opetuksessa valmisteltiin seuraavaa lukuvuotta ja varhaiskasvatuksessa seuraavaa toimintavuotta. Muuta rekrytointia tapahtui sitä mukaa kuin virkoja tai tehtäviä tuli avoimeksi ja niihin saatiin täyttölupa. Täyttölupaprosessi loi haasteita rekrytoinnin aikataulujen toimivuuteen. Rekrytoinnissa käytettiin työministeriön www-sivustoa mol.fi sekä kaupungin omaa www-sivustoa. Perinteisistä lehti-ilmoituksista on luovuttu lähes kokonaan, ja sähköinen media tavoitti hyvin hakijoita. Lyhytaikaisten sijaisten rekrytoinnista huolehtivat toimintayksiköiden esimiehet. Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä 14 Henkilöstökertomus 2011

15 rajoitettiin huomioiden kuitenkin turvallisuusnäkökulmat ja henkilöstön koulutustarpeet. Sivistyspalveluissa suurin haaste oli saada rekrytoiduksi virkakelpoisia erityisopettajia ja erityisluokanopettajia sekä psykologeja. Virkakelpoisten puuttuessa opettajan virat täytettiin määräaikaisesti. Suurin osa psykologipalveluista on tarvittaessa täytynyt hoitaa ostopalveluina. Virkakelpoisten sijaisten saaminen keväällä oli hyvin haasteellista. Rekrytointi perusturvassa Perusturvan rekrytoinnin pääpaino on ollut koulutetun ammattihenkilöstön rekrytoinnissa. Erityisen haastavia rekrytointeja perusturvassa ovat lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnit. Rekrytointikanavina on käytetty mm. eri ammattilehtiä, työvoimahallinnon mol.fi-sivustoa ja kaupungin omia www-sivuja. Lääkärirekrytoinnissa on lisäksi käytetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämiä TK-rekry sivuja sekä yksityisiä rekrytointiyrityksiä. Toimintavuoden aikana on osallistuttu useisiin koulutetun ammattihenkilöstön koulutus- ja rekrytointitapahtumiin, joissa on tuotu esille myös tehtävien monipuolisuutta. Esimiesten ja työyhteisöjen rooli rekrytoinneissa on korostunut entisestään. Vuonna 2010 aloitettiin seudullinen yhteistyö lääkäreiden rekrytoinnin osalta Kotkan kaupungin ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kanssa. Tavoitteena on ollut yhteistyön lisääminen, rekrytointikustannusten jakaminen ja seudullinen näkyvyys. Yhteistyötä laajennettiin sairaanhoitajien rekrytoinnin osalta, kun toimintaan tuli mukaan Haminan kaupunki ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu. Rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin ja valvontainsinöörin tehtäviin on ollut vaikeuksia saada ammatillisesti päteviä hakijoita. Ympäristötarkastajan tehtävään päteviä hakijoita oli riittävästi. Oppilaitosten opiskelijoille on järjestetty infotilaisuuksia käyttäjäpalveluiden toiminnasta. Vuoden aikana on myös laadittu perehdyttämisoppaat tukemaan rekrytoinnin onnistumista. Opiskelijoille on myös järjestynyt joitakin harjoittelupaikkoja ja näyttöjä on arvioitu. Urapalvelu Kouvolan kaupungilla on käytössä vapaaehtoinen henkilöstön urapalvelu. Sen tarkoituksena on edesauttaa henkilöstön tarkoituksenmukaista sijoittumista organisaation tarpeiden kannalta sekä tarjota mahdollisuuksia osaamisen käyttämiseen ja kehittämiseen sekä uralla etenemiseen. Urapalveluun voivat ilmoittautua vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevat, jotka haluavat tehtäväkiertoon, vaihtaa tehtäviä (toistaiseksi tai pidempiaikaiset sijaisuudet) taikka siirtyä osa-aikaisesta palvelussuhteesta kokoaikaiseen palvelussuhteeseen. Urapalveluun ilmoittautuneita oli vuoden vaihteessa noin 50. Tähän mennessä joitakin työntekijöitä on sijoittunut uusiin tehtäviin urapalvelun kautta. Tulevaisuudessa on tavoitteena lisätä henkilöstön liikkuvuutta organisaation tarpeiden mukaisesti mm. urapalvelua hyödyntämällä. Kouvolan kaupungin perusturva osallistuu vuosina Medikon toteuttamaan pitkäkestoiseen ulkomaan rekrytointiin. Mediko on Kotkan kaupungin Minfo-keskuksen koordinoiman toimisto, jota rahoittavat Kouvolan osuuden lisäksi Kotkan kaupunki, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Etelä- Karjalan seutuvaliokunta. Päätavoitteena on suomen kielen taitoisen lääkäri- ja hammaslääkärityövoiman rekrytointi Kymenlaakson alueelle. Lisäksi EU-pätevyyden ja suomenkielen taitoisten sairaanhoitajien rekrytointia on suunniteltu. Rekrytointi tekniikka ja ympäristöpalveluissa ja teknisessä tuotannossa Kymenlaakson yhteisosasto Lääkäripäivillä 2011 Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Arja Kaitainen Henkilöstökertomus

16 2.8 Palkkatuella työllistäminen Kaupungin henkilöstöyksikkö organisoi palkkatuella työllistämistä OTE Nuorten työpajoja lukuun ottamatta. Henkilöstöyksikön kautta työllistettiin vuoden 2011 aikana yhteensä 339 henkilöä, joista perusturvaan 139, sivistykseen 106, tekniselle sektorille 91 ja konsernipalveluihin 3 henkilöä. Sopimukset olivat pääosin 6 kuukauden mittaisia. Lähes kolmasosan eli 107 henkilön osalta sopimuksia onnistuttiin jatkamaan ja näin varmistamaan heille pääsy ansiosidonnaiselle päivärahalle tai lisäpäiville. Työllistäminen oli pääosin ns. harkinnanvaraista työllistämistä, jossa nuorilla työllisyysehto täyttyi puolen vuoden ja yli 25-vuotiailla vuoden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Täyteen palkkatukeen harkinnanvaraisessa työllistämisessä vaadittiin 85% säännöllisestä työajasta. Velvoitetyöllistettävien määrä kasvaa vuosi vuodelta hieman. Vuonna 2012 heitä oli 24 henkilöä. Velvoitetyöllistettäville järjestettiin kokoaikainen työpaikka kahdeksaksi kuukaudeksi, mikä takasi heille pääsyn lisäpäiville. Kaavio 8 Työllistettyjen määrä palvelusektoreittain vuonna 2011 Palkkakustannuksiin käytettiin (ilman sos.kuluja) yhteensä euroa. Tukea saatiin työvoimahallinnolta yhteensä euroa. OTE Nuorten työpajojen kautta työllistettiin vuonna 2011 yhteensä 109 nuorta, joista alle 25-vuotiaita oli 86 ja muita 23. Työllistettyjen nuorten keski-ikä oli 22,5 vuotta. Taulukko 9 Työllistettyjen sukupuolijakauma toimialoittain vuonna 2011 Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Konsernipalvelut Sivistys Sivistys OTE Nuorten työpajat Perusturva Tekninen tuotanto (ml. ti) Yhteensä Vuonna Vuonna % 1 % Konsernipalvelut Sivistys Perusturva 31 % 48 % Tekninen tuotanto (ml. ti) 2.9 Kaupungin kesätyöpaikat Kaupungin kesätyöpaikkoihin saapui yhteensä 1707 hakemusta. Koululaisia työllistettiin kuukauden mittaisiin työsuhteisiin yhteensä 300 henkilöä. Palkkakustannukset ilman sosiaalikuluja olivat Taulukko 10 Kesätyöntekijöiden määrä toimialoittain vuonna 2011 Toimiala Yhteensä Sivistys 67 Perusturva 90 Tekninen tuotanto 135 Kouvolan Vesi 8 Yhteensä 300 Vuonna Vuonna Henkilöstökertomus 2011

17 3. Työaika ja työpanos 3.1 Työaikamuodot Vakinaisesta henkilöstöstä 32 % (vuonna 2010: 28 %) kuuluu jaksotyöajan piiriin. Jaksotyöaikaa tekevien nousu suurimmaksi ryhmäksi johtui Pohjois-Kymen sairaalan siirtymisestä kaupungin organisaatioon. Toiseksi suurin ryhmä on yleistyöaikaa tekevät henkilöt, joita on 30 % (32 %) vakinaisesta henkilöstöstä. Kolmanneksi suurin ryhmä on toimistotyöaikaa tekevät, joiden osuus on 16 % (17 %) vakinaisesta henkilöstöstä. Lähes yhtä paljon eli 15 % (16 %) on opetustyössä. Toimistotyöajan säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. Toimistotyön ns. normaalityöaika on klo Kaupungilla on pääosin käytössä liukuva työaika. Yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Työnantaja voi järjestää viikkotyöajan myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään 6 viikon ajanjaksossa. Päivittäiset työajat vahvistetaan etukäteen näiden tuntimäärien rajoissa. Jaksotyön säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon pituisessa jaksossa. Työaika toteutetaan etukäteen laaditun työvuoroluettelon mukaisesti. Perhepäivähoitajan säännöllinen täysi työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson vähimmäispituus on kaksi viikkoa ja enimmäispituus kuusi kuukautta. Säännöllinen työaika 37 tuntia viikossa on käytössä esim. koulupsykologeilla, ylihoitajilla, sosiaalityöntekijöillä ja koulukuraattoreilla. Toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisten työaikamuotojen tarkastelu sekä työaikamuotojen yhtenäistäminen on kuntaliitoksen jäljiltä vielä kesken. Kaavio 9 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä eri työaikamuodoissa Toimisto -työaika Yleistyöaika Kaksivuorotyö Jaksotyö Perhepäivähoitajat Opetustyö Lääkärit 37 h/vko Naiset Miehet Henkilöstökertomus

18 3.2 Perhevapaiden käyttö Vuoden 2011 aikana käytettiin yhteensä kalenteripäivää perhevapaita. Äitiysvapaalla oli vuoden 2011 aikana 152 henkilöä ja isyysvapaata käytti 28 henkilöä. Vanhempainvapaata käytti 135 henkilöä (4 miestä ja 131 naista), hoitovapaata 183 henkilöä (4 miestä ja 179 naista) sekä tilapäistä hoitovapaata 795 henkilöä (68 miestä ja 727 naista). Perhevapaiden pituudet ovat seuraavat: äitiysvapaa 105 arkipäivää isyysvapaa 1-18 arkipäivää äitiys- tai vanhempainrahakaudella vanhempainvapaa 158 arkipäivää. Taulukko 11 Perhevapaiden käyttö vuonna 2011 kalenteripäivinä Toimiala Äitiysvapaa Isyysvapaa Vanhem- painvapaa Hoitovapaa Tilapäinen hoitovapaa Ottolapsen hoitoloma Yhteensä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinopalvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Talouspalvelukeskus Sivistys (tu) Perusturva (tu) Tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Vuonna Vuonna Kouvolan kaupunki maksaa palkkaa ottovanhempainvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä. Hoitovapaata myönnetään alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Tilapäistä hoitovapaata myönnetään alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuttua äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan. Taulukko 12 Vuorotteluvapaiden käyttö vuonna 2011 kalenteripäivinä Toimiala Henkilöt Vuorotteluvapaa Kalpv yhteensä henkilö Konsernipalvelut (ti) ,5 Elinkeinopalvelut (ti) ,0 Sivistys (ti) 0 0 0,0 Perusturva (ti) 0 0 0,0 Tekniikka ja ympäristö (ti) ,0 Talouspalvelukeskus 0 0 0,0 Sivistys (tu) ,7 Perusturva (tu) ,0 Tekninen tuotanto ,4 Tilaliikelaitos 0 0 0,0 Kouvolan Vesi ,7 Yhteensä ,6 Vuonna ,8 Vuonna ,8 3.3 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2011 aikana 117 henkilöä (14 miestä ja 103 naista). Heidän keski-ikänsä oli 51,7 vuotta. Vapaata kertyi yhteensä kalenteripäivää. Vuorotteluvapaat lisääntyivät hieman edellisvuodesta. 18 Henkilöstökertomus 2011

19 4. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisellä pyritään mahdollistamaan kaupungin strategian mukaisen toiminnan toteutuminen. Lähtökohtana ovat kaupungin tehtävät ja niiden edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Kehittämisen keinoin pyritään varmistamaan sekä henkilöstön osaaminen että organisaation kyky jatkuvaan oppimiseen, innovointiin ja kehittämiseen. Haasteena on henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen, mikä edellyttää entistä parempaa ennakointia ja henkilöstön moniosaamisen varmistamista ja hyödyntämistä. Henkilöstöyksikkö vastaa koko henkilöstölle tarkoitetusta koulutuksesta ja toimialat oman toimialansa ammatillisesta koulutuksesta. Vuonna 2011 keskitettynä henkilöstökoulutuksena järjestettiin 80 tilaisuutta, joihin osallistui noin 3000 kaupungin työntekijää. Edellisvuosien tapaan koulutuksen painopisteet ovat olleet esimiestyön tukeminen, muutosvalmennukset, täydennyskoulutus sekä tietohallintoon liittyvä koulutus. Esimiesinfoilla pyritään jalkauttamaan uusia toimintatapoja, tuomaan ajankohtaisia asioita esimiesten tietoon sekä vastaamaan esimiesten kysymyksiin. Esimiesinfojen ja kaikille yhteisten koulutustilaisuuksien teemoina olivat mm. rekrytointi, esimiehen valvontavastuu, asiakasväkivallan hallinta ja henkisen väkivallan estäminen, osaamisen johtaminen, työlähtöinen työterveyshuolto sekä työn kuormittavuus ja stressinhallinta. Lisäksi esimiesinfoissa käsiteltiin eläkeasioita, Savuton Kouvola-mallia, lomautuksia, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia ja muita ajankohtaisia asioita. Henkilöstöyksikön ja kaupungin muiden asiantuntijoiden lisäksi kouluttajina oli ulkopuolisia asiantuntijoita mm. Työterveyslaitokselta. Kouvolan kaupungilla oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 470 esimiestä, joista naisia oli 317 ja miehiä 153. Esimiesten keski-ikä oli 51,0 vuotta. Naisten keski-ikä oli 49,9 vuotta ja miesten 53,3 vuotta. Systemaattista esimies- ja johtamiskoulutusta suunniteltiin yhdessä toimialojen kanssa, mutta toteutus siirtyi vuodelle Kaupungin johtoryhmä teki oman toimintansa itsearvioinnin ja osallistui johtoryhmävalmennukseen. Koko henkilöstölle tarkoitettuja työyhteisö- ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä työyhteisökoulutuksia olivat Kiusaaminen ja konfliktit työyhteisössä, Oivalluksia työniloon, terveyteen ja yhteisöllisyyteen sekä Terve työyhteisö. Suosituin tapahtuma oli Asenteen, luovuuden ja hitaan ajan voimaa Mikko Kuustosen, Jukka Perkon, Teemu Viinikaisen ja Jouko Paanasen johdattelemana. Yli 500 henkeä seurasi kolme tuntia monitaitoisen nelikon aiheeseen liittyvää sanallista, kuvallista ja musiikillista improvisointia. Myös asiakasväkivallan estämiseen tähtäävää turvallisuuskoulutusta tarjottiin erityisesti sosiaali- ja terveysalaan painottuen. Koulutusyhteistyötä Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa jatkettiin. Uutena koulutusteemana ääntä työkseen käyttäville koulujen ja päiväkotien henkilöstölle ja muille kohderyhmään kuuluville järjestettiin äänenhuoltokoulutus. Tämä koulutus sai paljon myönteistä palautetta ja osoittautui tarpeelliseksi jatkossakin. Muutostukea ja työyhteisövalmennusta toteutettiin sisäisenä valmennuksena mm. kotipalvelun sekä puhtaus- ja vahtimestaripalvelujen henkilöstölle. Talouspalvelukeskuksessa toteutettiin muutostukiprosessi yhdessä Kymijoen työterveyshuollon kanssa. Perinteisten Office-ohjelmien koulutusten lisäksi annettiin koulutusta myös Photoshop-, Adobe Acrobat-, Dream Broker- ja Webropol-ohjelmiin sekä Statojärjestelmään, jolla ylläpidetään Konttia. Pidempikestoisen Tiety-tietotyön tutkinnon ensimmäinen ryhmä valmistui keväällä ja toinen aloitti syksyllä. Työyhteisövalmennus Kuusankoskitalolla Kuva: Tanja Hellsten Henkilöstökertomus 2011 Ammatillista uudelleen- ja täydennyskoulutusta on tuettu erityi- 19

20 Liikuttajat ja ryhmän ohjaaja Kirsi Kiiskinen. Kuva: Tanja Hellsten sesti työvoimapula-aloilla, kuten erityisopettajien ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Itä-Suomen yliopiston ja Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa yhteistyössä vuodesta 2009 järjestetty sosiaalityön perus- ja aineopintojen paikallinen opetus on loppusuoralla. Jatkoksi tälle koulutukselle yritettiin yhteishankkeena saada myös sosiaalityön maisteriopinnot Kouvolaan, mutta rahoitus ei onnistunut. Teknisen tuotannon henkilöstöä on jatkanut Johtamistaidon opiston järjestämässä TEAT- eli tekniikan ammattitutkinto työnjohdolle koulutuksessa. Palmenian toteuttaman tuotekehittäjäkoulutuksen on suorittanut jo yli 20 kaupungin asiantuntijaa ja esimiestä. Yhteistyö Palmenian kanssa jatkuu edelleen. Terveysliikuntaan ja työyhteisöjen aktivoimiseen tähtäävän, Kymlin toteuttaman, Liikuttajatutkinnon suoritti yhdeksän työntekijää eri toimialoilta. Seuraavassa on kuvattu toimialojen keskeisimmät koulutushankkeet. Sivistys Opetustoimen täydennyskoulutuksen suunnittelun selkeinä johtoajatuksina ovat edelleen olleet yhtenäisen toimintakulttuurin rakentaminen ja henkilöstön ammatillisen osaamisen lisääminen. Perusopetuksen opetushenkilöstön virkaehtosopimuksen mukainen täydennyskoulutus on osittain toteutettu opettajille valinnaisina koulutuspäivinä lukuvuoden aikana. Monipuolisesti eri opettajaryhmien ammatillisia täydennyskoulutustarpeita huomioivalta koulutustarjottimelta opettajat ovat voineet valita sisällöltään ja ajallisesti itselleen sopivimmat koulutukset. Koulutukset on järjestetty paikallisina. Sisällöstä riippuen koulutuspäivät ovat olleet avoimia myös 2. asteen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Opettajien täydennyskouluttautumisvelvoitetta ovat täydentäneet koulukohtaiset, koulujen itsensä järjestämät koulutustilaisuudet sekä omaehtoinen kouluttautuminen. Valtakunnalliseen Osaava-ohjelmaan kuuluva Osaava Kouvolan seutu hanke on avannut mahdollisuuden opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ulkoisen rahoituksen avulla. Ohjelman ensimmäisen vaiheen teemoiksi valikoituivat tietoyhteiskuntaosaaminen ja työhyvinvointi. Hankkeen rahoituksella on toteutettu mm. Kouvolan ja Iitin perusopetuksen ja lukion laaja esimieskoulutus. Koulutusprosessin muodostivat vuoden 2011 aikana oppilaitosjohdolle suunnatut kahdeksan lähikoulutuspäivää ja näiden välillä itsenäisesti toteutetut välitehtävät. Koulujen itsensä toteuttamat työhyvinvointiteemaan keskittyneet kehittämiskoulutukset tukivat käytännön tasolla koko prosessiin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Osaavaohjelman toisen vaiheen rahoitus on varmistunut vuosille , uudessa koulutussuunnitelmassa keskitytään laajasti peruskouluun kasvatus- ja oppimisympäristönä. Vuoden 2011 aikana Kouvolan seudun ammattiopistossa keskityttiin vahvistamaan henkilöstön oman toiminnan arviointiosaamista. Koulutusta järjestettiin sekä vertais- että itsearvioinnista. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (EKKY), Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (EKAMI) ja Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) solmivat vuoden 2011 alussa yhteistyösopimuksen vertaisarviointitoiminnasta. Vertaisarviointiyhteistyötä toteutetaan vuosittain vaihtuvin teemoin. Ensimmäistä vertaisarviointia varten vertaisarviointiryhmälle ja organisaatioiden johdolle järjestettiin Opetushallituksen toteuttama vertaisarviointikoulutus, jonka tavoitteena oli perehtyä vertaisarviointiin osana laadunhallintaa sekä tutustua vertaisarvioinnin keskeisiin periaatteisiin ja antaa valmiuksia vertaisarvioijana toimimiseen. Verkoston ensimmäinen vertaisarviointikierros toteutettiin koulutuksen jälkeen maalis-huhtikuussa. Syys - lokakuussa 2011 KSAO:ssa toteutettiin puolestaan EFQM-mallin mukainen itsearviointikoulutus helmikuussa 2012 toteutettavaa koko toiminnan itsearviointia varten. Laatukeskuksen tuottama koulutus järjestettiin yhteistyössä Kouvolan kaupungin teknisen tuotannon liikelaitoksen kanssa. Koulutukseen osallistui kaiken kaikkiaan 40 henkeä konsernipalveluista, teknisestä tuotannosta sekä KSAO:sta. Osallistujien mielestä itsearviointi on hyvä ja 20 Henkilöstökertomus 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin. Henkilöstökertomus

Kouvolan kaupungin. Henkilöstökertomus Kouvolan kaupungin Henkilöstökertomus 2015 Tekstit: Konsernipalvelut / Henkilöstöpalvelut Toimialat (kehittämishankkeet ja asiakastyytyväisyyskyselyt) Taitto: Suvi Lantta Kansi: Eeva Forsman Kouvolan kaupungin

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 5 2.4.

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan alkaen Henkilöstöpalvelut 14.11.2016 Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstön lomarahoihin ja työaikaan 1.2.2017 alkaen Asian käsittely Yhteistyötoimikunta 1.12.2016 Hallintolautakunta 13.12.2016

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016

Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 Käsittely: Työyhteisötoimikunta 15.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 25.4.2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 2.1 Palvelussuhteen luonne...

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi. 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi 28.4.2016 Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö Siilinjärven kunta työnantajana Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2017

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2017 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2017 Kiky TYÖAIKAVELVOITTEEN LISÄYS Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja 9.11.2016 22.11.2016 Kevätlukukausi 2017 Perusopetus 22.11.2016 2 Työvelvoitteen

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 2 JOHDANTO Tämä henkilöstöraportti on järjestyksessä seitsemästoista Orimattilan kaupungin henkilöstöraportti. Henkilöstöraportin

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

. AMMATTIMAINEN................ JOHTAMISTAPA............. Osallistava johtajuus henkilöstön edustus kaikissa johtoryhmissä esimiehiä arvioidaan säännönmukaisesti kehityskeskustelut käydään vähintään joka

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA

PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA PIRKAN OPISTON KOULUTUSSUUNNITELMA Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma Kuntia koskevan yhteistoimintalain mukaan kunta on velvollinen laatimaan yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TIETOA, TAHTOA, TUKEA -HENKILÖSTÖOHJELMAMME

TIETOA, TAHTOA, TUKEA -HENKILÖSTÖOHJELMAMME 1 (5) HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TIETOA, TAHTOA, TUKEA -HENKILÖSTÖOHJELMAMME 2013-2016 Kaupunkistrategiassa Rajaton tulevaisuus on linjattu seuraavien vuosien tärkeimmät strategiset päämäärät. Kuudestatoista valitusta

Lisätiedot

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi

Perusopetus / Pajuluoman koulu Luokanopettaja (2) virka 1.8.2012 40 600 - uudet virat, kustannuslisäys 97 500 /vuosi Henkilöstösuunnitelma 2012 2015 Hj 29.8.2011, 136 Seinäjoen kaupungin henkilöstösuunnitelman 2012 2015 valmistelu edellyttää henkilöstöresurssin kokonaisarviointia. Valmistelun lähtökohtana on, että henkilöstölisäykset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

1. Perusturvan toimialan vakanssit

1. Perusturvan toimialan vakanssit Kunnanhallitus 380 21.11.2016 Vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät vakanssi- ja nimikemuutokset 847/01.01.00/2016 Kunnanhallitus 21.11.2016 380 21.11.2016 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.11.2016 hyväksynyt

Lisätiedot