Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry"

Transkriptio

1 Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ Kauppatieteellinen yhdistys ry 1

2 Heidi Keso, Hanna Lehtimäki ja Tarja Pietiläinen ASIANTUNTIJAPALVELUYRITTÄJÄN STRATEGISET PÄÄTÖKSET * Liiketoimintaosaamisen kulmakivet Asiantuntijapalvelut ovat kasvuala niin Suomessa kuin muuallakin. Alaan kohdistuu huomattavia taloudellisia ja poliittisia odotuksia talouden ja innovoinnin kansallisena moottorina. Asiantuntijapalveluja alettiin hahmottaa omana liiketoimintaklusterinaan jo 1990-luvun puolivälissä. Innovaatiotutkijat Ian Miles, Nikos Kastrinos, Rob Bilderbeek ja Pim den Hertog (1995) esittelivät käsitteen KIBS. Kirjainlyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Suomeksi puhutaan tieto- ja osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Teollisuudessa puolestaan käytetään kirjainlyhennettä SKIP Service and Knowledge Intensive Products kuvaamaan palveluliiketoimintaa. Molemmissa liiketoiminnan pohjana on asiantuntijaosaamisen jakaminen ja levittäminen. Tietointensiiviset asiantuntijapalveluyritykset toimivat perinteisen toimialaluokituksen mukaan tarkasteltuna eri toimialoilla. Tietointensiivisiksi asiantuntijapalveluyrityksiksi lasketaan ainakin seuraavien toimialaluokkien yritykset (Kuusisto & Meyer 2003, Toivonen 2004, Kautonen, Koski & Schienstock 2004): tietokoneisiin, tietojenkäsittelyyn ja informaatioteknologiaan liittyvät palvelut; tutkimus- ja tuotekehityspalvelut; liikkeenjohdon konsultointi; lainopilliset palvelut; kirjanpito- ja muut taloudenhallinnon palvelut; mainos-, markkinointi- ja markkinointiviestintäpalvelut; tekniset insinööripalvelut; henkilöstö- ja rekrytointipalvelut sekä koulutuspalvelut. Yritysten luokittelu KIBS-alalle on edelleen muotoutumassa. Tyypillisesti asiantuntijapalveluyritykset ylittävät liiketoiminnassaan useita toimialarajoja. Vaikka asiantuntijapalveluyritysten klusteriin kuuluu monen eri alan yrityksiä, on yhteisen toimialan määrittely tärkeää. Strategiatutkija Michael Porterin (1980) mukaan oman toimialan tunteminen on edellytys kilpailijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tunnistamiseksi. Toimialan tunnistaminen mahdollistaa toimialatutkimuksen mukaan päätöksenteon soveltuvista ja tehokkaista kilpailukeinoista, ymmärryksen oman yrityksen erityisistä kilpailutekijöistä ja järkevän markkinoiden segmentoinnin. * Artikkeli perustuu teokseen Pietiläinen, Tarja & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi & Hiukka, Kristiina (2007) Tiedon kauppiaat.asiantuntijat yrittäjinä. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. 242

3 Oman toimialan tuntemus on yrityksen liiketoimintaosaamisen perusta. Perinteinen toimialaluokittelu estää yritysjohtoa näkemästä yrityksen verkostosuhteita liiketoimintaa suuntaavana tekijänä. Asiantuntijapalveluyrityksille on tyypillistä liiketoiminnan verkostoitunut luonne ja se, että palveluja ja tavaroita innovoidaan ja kehitetään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa (Kemppilä & Mettänen 2004). Asiantuntijapalveluyritykset muodostavat joustavasti yhteenliittymiä intressien, osaamisalueiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi eri aikoina vallitseva retoriikka ohjailee sen määrittelyä, mihin liiketoiminta-alueeseen asiantuntijapalveluyritykset kuuluvat. Tietoyhteiskunnassa asiantuntijapalveluyritykset määrittyvät sisällöntuottajiksi, kun taas luovassa taloudessa ne ovat ideapajoja ja uusia toimintatapoja luovia ja vakiinnuttavia yrityksiä. Määrittäessään oman yrityksen toiminta-ajatusta ja erityisosaamisalueita yritysjohtajat rakentavat ja muokkaavat koko liiketoiminta-alaa ja sen osaamiseen kohdistuvia odotuksia. Koska KIBS-liiketoiminta hakee kokonaisuudessaan muotoaan, muokkaavat yksittäisen yrityksen asemointipäätökset koko liiketoimialaa. Siksi liiketoimintaympäristö näyttäytyy erityisen muuttuvana ja vaikeasti hallittavana. Asiantuntijayrityksen strategiset päätökset kiteytyvät kolmeen liiketoimintaosaamisen tekijään. Ne ovat: 1) Kyky asemoida oma liiketoiminta haluttuun liiketoimintakenttään ja kehittää siinä toimiva ansaintalogiikka 2) Palvelun ja tavaran erilaisten käyttämistapojen tunteminen ja käyttöarvon sekä kehitystarpeiden määrittäminen 3) Taito rakentaa liiketoimintaa tukevat verkostot eli etsiä ansaintalogiikkaan sopivat yhteistyökumppanit ja hallita verkostoliiketoiminnan prosessit. Palveluliiketoiminnan kiteyttäminen näihin kolmeen tekijään perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen kauppatieteiden yrittäjyys-, verkosto- ja innovaatiotutkimuksesta. Tämän artikkelin kirjoittajat toteuttivat sen Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittamassa ProACT-tutkimusohjelmassa (Pietiläinen, Lehtimäki & Keso 2005). Kartoitus kokosi teoreettisia aineksia innovatiivisen ja verkostomaisen liiketoiminnan synnyttämiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Innovaatio- ja yrittäjyystutkimukset osoittavat, että tärkeimmät liiketoimintapäätökset kohdistuvat yritystoiminnan asemointiin ja liiketoiminta-aseman rakentamiseen. Innovaatio- ja verkostotutkimus puolestaan osoittavat, että tuotekehitys ja kaupallistaminen saavat todellista lisäpotkua, kun tavaran tai palvelun käyttöympäristöt ja käyttötavat tunnetaan tarkasti. Innovaatio-, yrittäjyys- ja verkostotutkimukset osoittavat, että liiketoiminnan syntymisen ja menestyksen keskeinen tekijä on kyky rakentaa verkostoja ja luoda luottamukselliset, vastavuoroiset suhteet kumppaneihin. Tässä artikkelissa syvennytään tarkastelemaan kolmea edellistä liiketoimintaosaamisen kulmakiveä osana asiantuntijapalveluyrityksen strategista päätöksentekoa. Asiantuntijapalveluyrittäjyyden erityispiirre on liiketoi- 243

4 minnan vuorovaikutuksellisuus. Asiantuntijapalveluita tutkineet emeritusprofessori Uolevi Lehtinen ja markkinoinnin tutkija Satu Niinimäki (2005) ovat määritelleet asiantuntijapalvelut hyötyä tuottaviksi vaihdon välineiksi, jotka perustuvat erikoisosaamiseen. Palvelujen perusominaisuuksina voidaan pitää niiden aineettomuutta, toiminto- ja prosessiluonnetta sekä tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen oleellista samanaikaisuutta (ks. myös Järvinen ja Lehtinen 2005). Lehtinen ja Niinimäki (emt.) toteavat, että mitä erikoistuneemmasta asiantuntijapalvelusta on kysymys, sitä useammin asiantuntijaosaaminen on käsitteissä, ideoissa tai näkökulmissa, jotka saavat aina uusia merkityksiä kussakin vuorovaikutustilanteessa. Liiketoiminnan asemoiminen on asiantuntijapalveluyrityksessä moniulotteinen prosessi Yrityksen strategisen päätöksenteon kannalta on tärkeää löytää oman liiketoiminnan asema klusterissa. Asiantuntijapalveluliiketoiminnassa asiakkaan rooli on korostunut liiketoiminnan asemoitumisessa. Ruotsalainen liikkeenjohdon konsultti Richard Normann (2001) on ennustanut, että yrityksen suhde asiakkaisiin määrittelee yhä enemmän koko yritystoiminnan asemoitumista liiketoimintakenttään. Normannin mukaan tarvitaan ajattelun muutos. Aiemmin keskityttiin palvelutapahtuman tuottamiseen, nyt kiinnitetään huomiota palvelun käyttämiseen. Keskitytään palveluprosessiin. Sen sijaan, että palvelu ymmärretään vaihtosuhteena, jossa myyjä myy palvelun ja ostaja maksaa palvelusta, puhutaan yhteistyöstä asiakkaan kanssa. Yhteistyössä saadaan aikaan asiakkaalle arvoa antava palvelu eli arvomuodostelma. Asiakas on mukana palveluprosessissa sekä fyysisesti, älyllisesti että emotionaalisesti. Asiantuntijapalvelun yltäessä kaikkien näiden ulottuvuuksien tasolle, voidaan käyttää jo tutuksi tullutta sanontaa, päästään asiakkaan iholle. Tätä ilmiötä voidaan kuvata myös sanomalla, että osataan toimia asiakkaan toimintakulttuurin pysyvänä osana, implanttina. Asiantuntijapalveluosaamisen kiteyttäminen palveluiksi (ja tavaroiksi) vaatii monipuolista osaamista. Ensinnäkin asiantuntijatyötä tekevällä on rajattomat mahdollisuudet tiedon syventämiseen ja laajentamiseen, mutta samalla sen loppumattomuus voi uuvuttaa. Asiantuntijaosaaminen ja -tieto ovat abstraktia ja osaamisen erittely, määrittely ja siihen liittyvä osaamisen arvon määrittäminen ei tapahdu yksiselitteisesti. Tietomyyjän on ymmärrettävä, mitä myytävä tieto saa aikaan ja mikä on sen arvo sekä hänelle itselleen että muille. Aineettoman osaamisen tuotteistaminen vaatii vastauksia kysymyksiin siitä, mitä kaikkea osaamiseen liittyy, miten osaaminen määritetään ja mitä osaaminen saa aikaan. Toiseksi riittävän kassavirran ja liiketoiminnan jatkuvuuden aikaansaaminen on suuri haaste erityisesti aloittavassa yrityksessä. Kassakriisissä kamppailevan ja toimintaansa aloittavan yrityksen päätöksentekotilanteessa on 244

5 houkuttelevaa myydä osaamista tavoilla, joille on markkinat valmiina ja joiden myymiseen toimintakäytännöt ovat vakiintuneet. Esimerkiksi korkeasti koulutetuille tai kokeneille liikkeenjohdon asiantuntijoille on luontevaa tarjota palveluja koulutusmarkkinoilla. Ei ole kuitenkaan sanottu, että ilmeisimmät markkinat ovat ne, joilla on kannattavaa toimia tai joilla asiantuntijat haluavat toimia. Ei myöskään ole sanottu, että kassavirtaa nopeasti tuottavat markkinat ovat tulevaisuuden kannalta sellaiset, jotka avaavat yritykselle strategisesti kestäviä ja liiketoimintaa uudistavia mahdollisuuksia. Kolmanneksi asiantuntijayrityksessä tuotekehitys suuntautuu usein niin, että tehdään asioita, jotka ovat itselle innostavia. Ensisilmäyksellä löytyviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei välttämättä ole sellaista liiketoimintaa, joka ruokkii asiantuntijan elämänhalua ja innostusta. Usein sen määritteleminen, mitä yrittäjät itse ja asiantuntijayrityksessä toimivat henkilöt todella haluavat, on vaikeaa ja vie aikaa. Oman intohimon kohteen kiteyttäminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen ei välttämättä näyttäydy lainkaan kannattavana liikeideana. Erityisesti aluksi rahavirtojen aikaansaaminen voi olla työlästä. Tavara- ja palvelukehitys oman innostuksen kohteen mukaisesti vaativat heittäytymistä epävarmuuteen ja luottamusta omaan sisäiseen kokemukseen siitä, mikä on itselle tärkeää. Luottamusta on pystyttävä pitämään yllä silloinkin, kun sellaiset kysymykset, kuin kannattaako tämä konsepti ja tuleeko tästä rahaa, eivät saa selkeitä kasvukäyriä osoittavia vastauksia. Luottamus omaan osaamiseen kannattelee yli sen epävarmuuden ajan, minkä uuden liikeidean tunnetuksi tekeminen vie. Asiantuntijapalvelut ovat usein aineettomia. Ne ovat ohjeita, neuvoja tai ideoita, joiden tuottamiseen asiakkaan osallistuminen on välttämätöntä ja vaikuttaa palvelun laatuun (Lehtinen & Niinimäki 2005). Asiantuntijapalvelu saa muotonsa asiakkaan mukaan ja siksi on tärkeää määritellä, ketkä ovat yrityksen kannalta haluttuja ja kiinnostavia asiakkaita ja miksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että asiantuntija myy tietonsa ja osaamisena paketoituna malliin, jonka pitäisi soveltua kaikille (muttei ole käytännössä sopiva oikein kenellekään), asiantuntija myy aikaansa ja sitä, että antautuu mukaan asiakkaan prosessiin tuoden mukaan oman osaamisensa, kykynsä löytää tarvittavaa tietoa ja kykynsä jakaa tietämättömyyden riskiä. Tämä on asiantuntijallekin kiinnostavaa ja innostavaa, koska myös asiantuntija oppii silloin uutta. Teknologiset ratkaisut, palvelukonseptit ja tavarat voivat hyvin olla osa asiantuntijapalveluja, mutta niiden strateginen rooli on tukea ja toimia välineenä liiketoiminnan kehittämisessä. Asemointiin vaikuttaa myös yrittäjyyden yhteiskunnallinen ja sosiologinen ulottuvuus. Yhteiskunnallinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että liikeideat eivät synny tyhjästä, vaan ne kuvastavat ihmisten tulkintoja ajassa olevista liiketoimintamahdollisuuksista. Yksittäisten ihmisten tulkinta ei kuitenkaan riitä, vaan liikeidea tarvitsee toteutuakseen tukijoita, jotka vuorostaan tekevät tulkinnan siitä, miten hyödyllinen, uskottava ja toteutuskelpoinen idea on. Erilaisia liikeideoita arvioidaan ajalle tyypillisillä kriteereillä. Tällöin tie- 245

6 tyt liikeideat uudesta liiketoiminnasta näyttäytyvät mahdollisina ja uskottavina, kun taas toiset ideat tuntuvat kaukaisilta ja toteuttamiskelvottomilta. Sosiologisen ulottuvuuden kannalta yrittämiseen vaikuttaa yhtenä suurena tekijänä sukupuoli. Yrittäjän sukupuoli vaikuttaa yrittäjyyden mahdollisuuksiin ja muotoihin, koska sukupuoli määrittelee yksilön toimintaa työmarkkinoilla ja hoivavastuuta yksityiselämässä (ks. Kinnunen & Korvajärvi 1996). Ruotsalaiset liiketaloustieteilijät Elisabeth Sundin ja Carin Holmquist (1989) osoittivat laajassa kyselytutkimuksessaan, että naisten yrittäjyyden muotoon ja laajuuteen vaikuttaa sekä elämäntapa (esimerkiksi palkkatyö) että elämäntilanne ja perheasema (esimerkiksi naimisissa oleva kouluikäisten lasten äiti, aviomies työssä). Yksilötasolla toisille yrittäjyys on merkittävä uravaihtoehto päästä johtamistehtäviin tai toteuttaa omia ideoita, kun taas toisille yrittäjyyden mielekkyys piilee siinä, että on mahdollista sovittaa yhteen perhe- ja työaikaa. Yrittäjyydessä on myös kyse identiteettityöstä ja mahdollisuudesta toteuttaa itselle tärkeitä haluja, koska ihmiset haluavat toteuttaa itseään yrittäjätyössä. Yrittäjän halu elää elämää, jota itse arvostaa, suuntaa liiketoiminnan asemoitumista. Tästä lähtökohdasta asiantuntijapalveluyrittäjä asemoi liiketoimintaansa niiden ehtojen mukaisesti, joilla hän haluaa toteuttaa liiketoimintaa ja siten, että liiketoiminta palvelee oman elämän tavoitteita. Elämässä on monenlaista tekemistä, joka tekee onnelliseksi ja tuo mielekkyyttä elämään. Kun kokonaisena ihmisenä oleminen ja toimiminen asetetaan liiketoiminnan keskiöön, tulevat toiminta-ajatuksen kehittäminen, vision laatiminen, asiantuntijuuden ja osaamisen muodostuminen ja asiantuntijayrityksen tukipalvelujen valikoima uudelleentarkastelun kohteeksi. Käyttämistapojen tunteminen on asiantuntijapalveluiden kehitystyötä Muotoutumassa olevaa asiantuntijapalveluiden toimialaa kartoittavat tutkimukset osoittavat, että palveluiden kehitysprosessit tapahtuvat tyypillisesti vuorovaikutussuhteissa asiakkaiden ja asiantuntijoiden välillä. Palvelukehitys poikkeaa näin ollen lineaarisesta tuotekehitysvaihemallista. Tuotekehitysprosessi kuvataan usein peräkkäin toteutettavina vaiheina niin, että tuoteinnovaatio lähtee yrityksen tuotekehitysosastolta ja siirtyy sieltä markkinointiosastolle ja sitä kautta asiakkaalle. Tämä on ensimmäinen kohtaaminen asiakkaan/käyttäjän kanssa. Jos tuotekehitysprosessi etenee tämän mallin mukaisesti, käyttäjä on mukana vasta lopuksi, kun tuotekehitys saa palautetta käytöstä huollon, myyntimiesten tai virheilmoitusten kautta. Käyttäjä-asiakkaan palaute palvelee lähinnä tuotteen uusia versioita. Tuotteita kehitetään ensin pitkäänkin niiden ennakko-oletusten varassa, joita tuottajalla on käyttäjistä. Kun tuote on edennyt testausvaiheeseen, tietoa käyttäjistä pyritään saamaan lisää kohderyhmästä tehdyillä tutkimuksilla. Seurauksena 246

7 on helposti, että markkinatutkimukset ja käyttäjien ja asiakkaiden tarvekartoitukset lähinnä vahvistavat tuotekehittäjien piilo-oletuksia sen sijaan, että kertoisivat jotakin käyttäjien todellisuudesta. Palvelun syntymisessä ja tuottamisessa asiakkaan mukanaolo prosessin eri vaiheissa on oleellista. Siksi palvelukehitysprosessi on muotoiltava siten, että asiakkaan kokemukset vaikuttavat jatkuvasti kehitystyön etenemiseen. Palveluinnovaatiot kehittyvät vähitellen asiakkaan kanssa, kun yhdessä etsitään ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Asiantuntijapalvelun tarjoajan on pystyttävä selkeästi kertomaan asiakkaan roolin tärkeydestä. On tarpeellista, että asiakkaalle tarjotaan aktiivinen rooli koko toteutuksen ajaksi tarjousneuvotteluista lähtien siihen asti, kun asiantuntija vetäytyy prosessista. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas ei voi jättäytyä passiiviseen rooliin vaan myös asiakkaan on allokoitava aikaa palveluprosessin laadukkaaseen tuottamiseen. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa palveluntarjoaja ja ostaja pystyvät neuvottelemaan molemmille osapuolille sopivan palveluprosessin. Tilanteen mukaan prosessi voidaan pilkkoa sekä toteutusaikataulun että hinnoittelun osalta pienempiin kokonaisuuksiin. Palveluprosessin kuluessa asiantuntijat tuovat sisältö-, prosessi- ja menetelmäosaamisensa asiakkaan käyttöön jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Asiakkaan/käyttäjän mukaan ottaminen palvelun kehitysprosessiin heti alkuvaiheessa tarkoittaa sitä, että palvelu jäsennetään vuorovaikutteisena tekemisenä. Tämä vaatii vuorovaikutustaitoja ja käytäntöjä, jotka tukevat vuorovaikutusta. Asiantuntijapalvelu perustuu toimijoiden osaamiseen, jolloin itse palvelu on inhimillinen tapahtuma. Toisin sanoen tunnistetaan, millä kaikilla tavoilla palvelu rakentaa palvelun tarjoajan ja käyttäjän toimintaa. Palveluprosessissa otetaan huomioon käyttäjän tai asiakkaan jokapäiväinen tekeminen, kiinnostuksen kohteet, kulttuurinen arvomaailma ja teknologiset valmiudet. Samalla palvelun tarjoaja näkee itsensä muunakin kuin asiakassuhteen toisena osapuolena. Vuorovaikutuksessa syntyy uusia palveluideoita ja -innovaatioita, jopa koko liiketoimintaidean uudistamiseen asti. Käyttämisen prosessien tunteminen edellyttää kykyä kuunnella asiakasta. Henkilökohtainen sitoutuminen ja aidosti omana itsenään mukana oleminen asiantuntijayrityksen asiakassuhteissa on vaativaa. Erilaiset käsitykset palveluprosessista asettavat odotuksia asiantuntijan käyttäytymiselle ja asiantuntijuudelle. Asiantuntijuuden arviointiin vaikuttavat yleiset kulttuuriset odotukset siitä, mikä on hyödyllistä ja pätevää asiantuntijuutta, miten tulisi käyttäytyä, puhua ja esiintyä asiantuntijana. Samoin odotukset määrittelevät, minkälainen asiantuntijan tulisi olla olemukseltaan ja tyyliltään. Sen sijaan, että pyritään toimimaan odotusten mukaisesti, nykyinen asiantuntijuuskäsitys kehottaa asiantuntijoita toimimaan aidosti omat arvonsa tunnistavana ja todeksi elävänä. Oleellista on, että asiantuntija pystyy kuuntelemaan ja olemaan herkkä asiakkaan tarpeille ja ideoille (ks. Ropo, Eriksson, Sauer, Lehtimäki, Keso, Pietiläinen & Koivunen 2005). Omien arvojen tunnistaminen edellyttää, että hyväksyy oman inhimillisyytensä kaikessa kirjavuudessaan, myös heikkoudet ja tietämättömyyden. Kun asiantuntijat 247

8 toimivat arvojensa mukaisesti, he pystyvät sitoutumaan persoonallisuudellaan ja osaamisellaan yrityksen toimintaan ja menestykseen. Henkilökohtainen sitoutuminen on lähtökohta laadukkaalle palvelulle ja tuotekehitykselle. Kulttuuriset ja lausumattomat odotukset asiantuntijuudesta voivat hankaloittaa aitoa, innostunutta ja henkilökohtaista mukanaoloa palveluprosessissa. Asiantuntijatyö herättää odotuksia siitä, että asiantuntija henkilönä tietää enemmän kuin muut. Monesti näin onkin, kun eksperttiys rakennetaan tavallista syvällisemmän tietämisen pohjalle. Vuorovaikutuksessa osallistujat käyttäytyvät kulttuuristen odotusten mukaan usein huomaamattaankin. Vastatakseen odotuksiin asiantuntijat pukevat päälleen tietäjän haarniskan. Jos asiantuntija tietäjän roolissa pyrkii vakuuttamaan osaamisellaan ja tehokkaasti saamaan ratkaisun asiakkaan ongelmiin, on vaikea asettautua kuuntelemaan ja pohtimaan niitä asiakkaan tarpeita ja ideoita, joita asiakkaan liiketoimintaprosesseihin liittyy. Tärkeämpää kuin pyrkimys vastata asiakkaiden, rahoittajien, työntekijöiden, kollegoiden tai kehityskumppaneiden odotuksiin, on kasvattaa uteliaisuutta, kyky kysyä ja kyseenalaistaa, etsiä, ihmetellä, yrittää sekä epäonnistua ja oppia virheistä ja kokemuksista. Asiantuntijapalveluyrityksen markkinointi on asiakkaan kuuntelemista ja luottamuksen rakentamista. Uolevi Lehtinen ja Satu Niinimäki (2005) sanovat, että asiantuntijoiden on vaikea markkinoida osaamistaan. Perinteisen markkinointiajattelun oppien mukaan yrittäjä tutkii ja tunnistaa potentiaalisten asiakkaiden tarpeita ja valmistaa valitulle kohderyhmälle heidän tarpeitaan tyydyttäviä tuotteita ja palveluja. Tarpeiden tyydytyksen ajatellaan antavan lisäarvoa asiakkaalle. Tämä ajattelutapa edustaa välineellistä näkemystä asiakkaisiin. Asiakkaat nähdään oman tuotteen kuluttajina ja käyttäjinä, eikä niinkään ihmisinä, jotka toimivat monissa eri suhteissa ja elämäntilanteissa. Asiakkuus on uudemman markkinointiajattelun mukaan vain vuorovaikutusta määrittävä tekijä. Tutkijoiden mukaan verkostoja hyödyntävä suhdemarkkinointi kuvaa paremmin asiantuntijapalveluyritysten markkinointia (Grönroos 2001, Lehtinen & Niinimäki 2005). Suhdemarkkinointinäkemyksen soveltaminen tarkoittaa pitkäaikaisten ja luottamuksellisten asiakassuhteiden luomista ainakin keskeisimpien asiakkaiden kanssa. Asiakkuus muotoutuu asiakkaan ja palveluntarjoajan välisessä suhteessa, jossa suhteen osapuoliin kohdistuu odotuksia ominaisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Siksi onkin viisasta tunnistaa mahdollisimman laaja kirjo oletuksia siitä, mitä suhteen eri osapuolet odottavat palvelulta. Palvelun tuottajan tehtävänä on tunnistaa, minkälaisia merkityksiä palvelu saa käyttäjän toiminnassa. Käyttäjä haluaa tavaroita ja palveluja, jotka tulevat hänelle sopivilla tavoilla osaksi jokapäiväistä elämää. Onnistuessaan palvelu tarjoaa samalle asiakkaalle aina uusia ratkaisuja ja siten asiantuntijapalvelut kiinnittyvät luontevaksi osaksi asiakkaan toimintaa. 248

9 Verkostojen rakentaminen on vaativaa osaamista Asiantuntijapalveluyrittäjyys toteutuu verkostoissa ja yhteistyösuhteissa. Osaamista ja asiantuntemusta myyvän yrityksen näkyvyys, tunnettuus ja liiketoiminta syntyvät vuorovaikutussuhteissa asiakkaisiin, asiantuntijakollegoihin sekä alueella toimiviin muihin asiantuntijoihin ja liike-elämässä toimiviin tuttaviin ja projekteittain tarvittaviin erityisasiantuntijoihin. Asiantuntijayrittäjyys perustuu hyvien yhteistyösuhteiden luomiseen ja niiden toimivuuden edistämiseen. Suuri osa päivittäisestä toiminnasta on yhteistyösuhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Yhteydenpito on olemassaolon edellytys. Verkostoilla on rooli yritystoiminnan käynnistämisessä, kehittämisessä ja kasvattamisessa. Verkostoituminen pitää yllä yrityksen kilpailukykyä, koska innovaatiot syntyvät osaajien verkostossa. Asiantuntijayrityksessä korostuu innovaatioiden ja verkostomaisen liiketoiminnan välisten yhteyksien ymmärtämisen tärkeys. Tutkimukset osoittavat, että asiantuntija-aloilla tehdään innovaatioita erityisen paljon yhteistyössä asiakkaiden, muiden asiantuntijayritysten, ohjelmistoyritysten ja yliopistojen kanssa. (ks. esim. Leiponen 2004). Innovaatiotutkijoiden Jari Kuusiston ja Martin Meyerin raportti palveluista ja innovaatioista tietointensiivisellä toimialalla (2003) osoittaa, että erityisesti yrityksen ulkoiset verkostosuhteet ovat merkittäviä tiedon ja innovaatioiden lähteitä. Liiketoiminnan verkostot muodostuvat ja toteutuvat ihmisten välisinä suhteina. Verkostoliiketoimintaa muotoilevat kahden väliset suhteet, jotka ovat osa laajempaa suhdeverkostoa. Verkostoissa tapahtuu monenlaista: yritykset hankkivat liiketoiminnan resursseja verkostojen kautta, verkostosuhteet sidosryhmiin suuntaavat yrityksen strategisia päämääriä ja muiden verkostotoimijoiden väliset suhteet vaikuttavat asiantuntijapalveluyrityksen toimintatilaan ja -mahdollisuuksiin. Rakennettaessa liiketoiminnan verkostoja on syytä kiinnittää huomiota kolmeen eri verkostosuhteiden strategiseen tekijään: a) yhteistyön edellytyksiin, b) verkostosuhteiden johtamiseen ja c) yhteistyön pienimmän yhteisen nimittäjän määrittelyyn. Yhteistyön edellytyksiin (a) kuuluu usko yhteistyön tuottamiin hyötyihin, sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja luottamus kumppaneihin. Raija Komppula (2000) tutki matkailualan yhteistyötä ja hänen väitöskirjatutkimuksensa tulokset osoittavat, että pienyrittäjät ovat valmiita sitoutumaan verkoston toimintaan sen mukaan, millaisia hyötyjä he odottavat saavansa. Eri yrittäjillä on erilaisia odotuksia verkostoitumisen hyödyistä, kuten yhteistyösuhteista yleensäkin. Pulma sitoutumisen kannalta on, jos yrittäjät odottavat hyötyjen realisoituvan nopeammin kuin on mahdollista. Pulmallista on myös, jos hyötyjä odotetaan syntyvän enemmän kuin tehdyillä panostuksilla on mahdollista saavuttaa. Pk-yritysten vientiyhteistyötä tutkinut Eiren Tuusjärvi (2003) tarjoaa ratkaisuksi sitä, että yritysyhteistyön osapuolet sitoutuvat riittävässä määrin ja riittävän usein arvioimaan yhteistyön panos-hyötysuhteita kunkin osapuolen 249

10 kannalta. Tällöin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan siitä, kuinka paljon kukin on halukas käyttämään aikaa ja muita resursseja yhteistyösuhteen ylläpitämiseen. Samalla käydään avointa keskustelua siitä, millaisia hyötyodotuksia suhteen osapuolilla on yhteistyöstä. Verkostomaisessa liiketoiminnassa ei siis ole kyse siitä, kykenevätkö yhteistyön osapuolet sopimaan oikeat pelisäännöt hyötyjen jakamisesta yhteistyön alkuvaiheessa vaan kyvystä ylläpitää jatkuvaa neuvotteluprosessia. Liiketoiminnan verkostotutkijan Kirsimarja Blomqvistin (1997) mukaan luottamus on prosessin tulos ja kehittyy vähitellen kahden tai useamman osapuolen välillä. Luottamus luonnehtii suhdetta eli se ei ole yksilön ominaisuus. Verkostosuhteissa luottamusta ei välttämättä ilmaista suoraan, mutta sitä arvioidaan eri mittarein ja tuntemuksin: millainen on kumppanin historia, onko luottamus vahvistunut yhdessä toteutetuissa projekteissa aiemmin, mitä muut kertovat hänestä, millaisia ovat juorut ja millainen on näppituntuma. Luottamukseen kytkeytyviä käsitteitä ovat osaaminen, uskottavuus, varmuus, usko, toivo, lojaalisuus ja luotettavuus. Luottamus on keskeinen tekijä yhteistyösuhteen toimivuudessa, koska se luo sille edellytykset. Jos luottamusta ei ole tai sitä ei saada rakennettua, yhdessä tekemisen käytännöt verkostosuhteissa vaikeutuvat. Kun etsitään strategisia kumppaneita, perustetaan yhteinen yritys tai rakennetaan liiketoimintaverkostoa, yrittäjät mittaavat keskinäistä luottamusta. Potentiaalisia kumppaneita arvioidaan ja pohditaan, kannattaako suhteeseen panostaa. Suhteen luomiseen sisältyy riski, että suhde epäonnistuu ja syntyy pettymyksiä. Luottamuksellisten suhteiden syntyminen edellyttää epävarmuuden hyväksymistä ja mahdollisuuden antamista kumppaneille. Erityisesti asiantuntijatyössä on oleellista tunnistaa, että stereotyyppiset olettamukset erilaisista ihmisistä ja heidän luotettavuudestaan voivat estää luottamuksen rakentamista verkostosuhteissa. Toinen verkostosuhteiden onnistumiseen vaikuttava tekijä on (b) verkostojen johtaminen. Tutkimukset pk-yritysten verkostoitumiskokemuksista osoittavat, että verkostojen kokoamisvaiheessa on hyvä olla aktiivisesti verkostoja yhteen kutova johtaja. Sitä mukaa, kun verkostomainen toiminta syvenee ja vakiintuu, on hyödyllistä, että osapuolet huolehtivat koordinoinnista itse ja ulkopuolisen verkoston kutojan työpanos vähenee. Verkostosuhteissa toimimiseen sisältyy paradoksaalinen kokemus siitä, että samanaikaisesti kun kutoja menettää hallinnantunteen eli luopuu yhteen kutovan johtajan mallista, jokainen verkostoon osallistuja joutuu ottamaan täyden vastuun prosessin eteenpäinviemisestä ja tuloksista. Sitoutuessaan vastuuseen hän joutuu samalla luopumaan vallasta kontrolloida. Jos hän ei ole yksin vastuussa verkoston vetämisestä, ei hän myöskään voi yksin päättää, miten toimitaan. Verkostojen johtaminen ei ole hierarkkista johtamista. Se on johtamisen prosessi, johon kaikki verkostosuhteen osapuolet osallistuvat ja josta kukin jäsen ottaa vastuuta. Kyse on jaetusta johtajuudesta (Ropo ym. 2005), jossa korostuu jokaisen osapuolen velvoite ottaa vastuuta omasta toimin- 250

11 nastaan ja pyrkimys saada yhdessä tekemisen prosessi sujumaan. Tavoitteena on asioiden tekeminen yhteiseksi. Tietoa ja osaamista jaetaan verkoston jäsenten kesken niin, että verkoston kokonaisosaaminen kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kolmas verkostosuhteiden onnistumiseen vaikuttava tekijä on (c) pienimmän yhteisen nimittäjän löytäminen. Verkostomainen toiminta ei synny itsestään vaan yhdessä tekeminen vaatii sekä yhteisten tavoitteiden että sen määrittelyä, josta osapuolet voivat vähintäänkin olla samoilla linjoilla. Verkostotoiminnassa yhteisten tavoitteiden määrittely voi olla löyhää ja eri osapuolet saattavat hakea erilaisia hyötyjä yhteistyösuhteista. Silti tavoitteiden sanoittaminen ja niistä yhteisesti sopiminen on tärkeää, koska tavoitteisiin sisältyy odotuksia muita kohtaan. Verkostotoiminnassa joudutaan ottamaan kantaa erilaisuuteen. Erilaisuuden hyväksyminen vaikuttaa niin luottamuksen rakentumiseen kuin palveluosaamiseen. On tärkeää, että asiantuntijapalveluyrittäjä osaa yhdistellä erilaista osaamista. Verkostoyhteistyössä on särmää, sillä asiantuntijatyössä on koko ajan mukana asiantuntijoiden erilaiset identiteettien rakentamisprosessit. Professiotutkimusten mukaan tietotyöläiselle itselleen oma asiantuntijuus on tärkeä osa ammatti-identiteettiä. Yhdessä tekeminen asettaa vaatimuksia asiantuntijuuden yksilöidentiteetille. Asiantuntijoiden identiteettiprosessien kohtaaminen voi olla jopa sietämätöntä, koska tilanne tuntuu hallitsemattomalta. Usein tätä selitetään yksinkertaistaen henkilökemioiden yhteensopimattomuudella. Vetoamalla ei-synkkaamiseen vältetään erilaisuuden käsittely. Turvaudutaan siis tekosyyhyn, koska ei joko jakseta tai osata käsitellä ihmisten erilaisuutta. Asiantuntijuuteen perustuvan liiketoiminnan luovuus ja innovatiivisuus edellyttävät erilaisuuden kanssa toimeen tulemisen taitoja ja halua opetella niitä. Erilaisuuden sietäminen ei riitä, vaan erilaisuutta on opittava myös arvostamaan. Verkostomainen toiminta haastaa vallitsevaa tehokkuusajattelua. Ajatellaan, että tehokkainta on suorittaa asiantuntijatehtävät kunkin yksilön erityisosaamisen varassa. Siksi työ pilkotaan eri asiantuntijoiden kesken ja kukin asiantuntija hoitaa omaan asiantuntemukseensa perustuvan liiketoiminta-alueen. Hyödyllisenä pidetään yleisesti sitä, että asiantuntijoilla on omat, toisistaan poikkeavat ja toisiaan täydentävät asiantuntijuusalueensa. Synergiaetuja haetaan kokoamalla asiantuntijoita yhteen kustannussäästöjen saamiseksi ja ajankäytön minimoimiseksi. Etuja syntyy esimerkiksi siitä, että pystytään jakamaan kiinteitä toimistokuluja usean asiantuntijan kesken. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollistaa myös sen, että asiantuntijat kuulevat omassa työssään hyödyllisiä ideoita ja ratkaisumalleja. Asiantuntijapalveluliiketoiminnassa tällainen tehokkuus ei ole erityisen sopiva mittari työn tuloksellisuudelle. Bengt Karlöf (2004) kritisoi tehokkuutta ja puhuu suunnitelmatalouden malliin perustuvasta tehokkuuden harhasta. Tasainen ja ennustettava toiminta on tehokkuuden ideaalitila. Mutta se ei vastaa todellisuutta, koska se ei ota huomioon ihmisten toiminnan moniilmeisyyttä. Koska tehokkuuden periaatteet on luotu liukuhihnatyöhön, ne 251

12 eivät tue asiantuntijatyötä. Voidaan jopa väittää, että nykyiset tehokkuusmittarit estävät asiantuntijuuksien innovatiivisen yhdistämisen. Asiantuntemusalueiden yhdistäminen ja yhdessä tekeminen voivat vaikuttaa tehottomalta, koska tuloksia on vaikea konkretisoida numeroin. Tiivis yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen sopivat hyvin luovaan työhön ja innovatiivisille tiimeille, jotka kehittävät uusia tuotteita ja palveluita. Innovatiivinen yhdistäminen on tarpeen siksi, että ihmiset ja yhteisöt eivät kehity ja menesty toistamalla vanhoja, aikaisemmin tehokkaina pidettyjä toimintamalleja. Tarjottavien palvelutuotteiden on ratkaistava asiakkaan moniulotteisia ja monimuotoisia pulmia. Toimivan palveluprosessin tuottaminen vaatii aina enemmän kuin yhden asiantuntijan osaamisen. Siksi asiantuntijuuden myyminen pelkästään yksilön osaamisena ei ole hedelmällinen lähtökohta nykyisessä asiantuntijuuteen perustuvassa liiketoiminnassa. Vanhat tehokkuusmittarit eivät tue asiantuntijoiden osaamisen aitoa yhdistämistä, koska niillä mitattuna yhdessä tekeminen on tehotonta toimintaa. Liiketoiminnan tehokkuuden näkökulmasta vaikuttaa erikoiselta, jos asiantuntijat käyttävät paljon aikaa yhden ja saman tehtävän suorittamiseen yhdessä. Uudet tilanteet vaativat uusia ratkaisuja. Tehtävän suorittaminen vaiheittain siten, että tehtävä kulkee yhdeltä asiantuntijalta toiselle, ei vaikuta yhtä tehottomalta kuin se, että monta korkeasti koulutettua henkilöä pohtii yksityiskohtia nenät vastatusten. Aluksi yhdessä tekeminen tuntuukin vievän enemmän aikaa. Tuntuu järkevämmältä jakaa iso työmäärä monen tekijän kesken kuin käyttää monen tekijän työpanosta saman työtehtävän suorittamiseen. Yleensä lopputuloksen aikaansaamiseen on kuitenkin kulunut yhtä paljon aikaa kuin töitä jaettaessa. Ero on siinä, että yhdessä tekemisessä syntyy sisältöä syventäviä oivalluksia. Asiantuntijapalveluyrityksen menestys perustuu laadukkaisiin palveluihin Asiantuntijayrityksen strategiset päätökset kiteytyvät kolmeen liiketoimintaosaamisen tekijään: kykyyn asemoida yritystoiminta haluttuun liiketoimintakenttään, taitoon tuntea palvelun käyttämistavat ja taitoon rakentaa ansaintalogiikkaa tukevat liiketoimintaverkostot. KIBS-liiketoiminnassa, jossa avautuu monia mahdollisuuksia, asemoinnin tärkein päätös on, missä liiketoiminnassa palveluyrittäjä haluaa olla mukana. Koska ei ole valmista palvelua, ei ole valmiita markkinoita, selkeitä kilpailijoita ja helposti tunnistettavia yhteistyökumppaneita. Eri osapuolien roolit alkavat muotoutua sen mukaan, miten asiantuntijayritys päätyy asemoimaan liiketoimintansa. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä on keskeistä, että palveluyrittäjät perustavat palvelutoimintansa siihen, mikä on heille itselleen aidosti innostavaa. Käyttämistapojen tunteminen tuottaa laadukkaan palvelun, joka solahtaa asiakkaan käytäntöihin ja edistää hänen tavoitteitaan. Parhaimmat palvelu- 252

13 innovaatiot syntyvät, kun ollaan aidosti kiinnostuneita asiakkaan käyttämisen prosesseista ja kehitetään niitä yhdessä asiakkaan kanssa. Käyttämisen prosessien seuraaminen merkitsee aktiivista roolia sekä palveluyritykselle että asiakkaalle. Yrityksen asiantuntijoiden aktiivisuus näkyy tavoissa, joilla he kuuntelevat asiakasta ja käyttäjiä, toimivat yhdessä sekä hakevat ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Asiakas ei ole passiivinen tilaaja ja siksi palvelun laadun kehittämisen kannalta on luotava tapoja, jotka tukevat parasta mahdollista vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä. Asiantuntijayrityksen verkosto-osaaminen näkyy tavoissa, joilla asiantuntijayritys kerää, käsittelee ja tulkitsee tietoa sekä omien asiakkaiden että verkostokumppaneiden hyödyksi. Laadukas asiantuntijapalvelu ratkaisee asiakkaan moniulotteisia ja monimuotoisia pulmia yhdistäen joustavasti erilaista osaamista. Verkostosuhteissa erilaisuus on voimavara, jota hyödynnetään luovuuden ja innovatiivisuuden lähteenä. Erilaisuuden hyödyntäminen vaatii panostuksia yhdessä tekemisen prosesseihin, joihin on pystyttävä varaamaan paljon aikaa. Asiantuntijapalvelutyössä tarvittava verkosto-osaaminen tarvitseekin uudenlaisia tehokkuus- ja tuottavuusmittareita. Asiantuntijayrityksen palvelun laatu ei ole yrityksen asiantuntijoiden osaamisten summa vaan asiantuntijayrityksen tapa toimia. Lähteet Blomqvist, Kirsimarja (1997) The Many Faces of Trust. Scandinavian Journal of Management, 13(3). Grönroos, Christian (2001) Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Helsinki WSOY. Järvinen, Raija & Lehtinen, Uolevi (2005) Services, e-services and e- Service Innovations Combination of Theoretical and Practical Knowledge. Proceedings of e-business Research Forum. Tampere: University of Tampere and Tampere Technical University. Karlöf, Bengt (2004) Johtamisen näkökulmat: peruskäsitteitä ja malleja. Helsinki: Edita. Kautonen, Mika & Koski, Pasi & Schienstock, Gerd (2004). From the National Industrial Heartland towards a Node in the Global Knowledge Economy: The Case of Tampere Region. Teoksessa Schienstock, G. (toim): Embracing the Knowledge Economy: the Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited. Kemppilä, Sari & Mettänen, Paula (2004) Tietointensiiviset palveluyritykset. Tutkimuksen nykytila. Tutkimusohjelmassa Tietointensiivinen palvelutoiminta tietojohtamisen näkökulmasta laadittu esiselvitys. Sitran raportteja 38. Helsinki: Sitra. 253

14 Kinnunen, Merja & Korvajärvi, Päivi (toim.) (1996) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tampere: Vastapaino. Komppula, Raija (2000) Matkailuyrityksen sitoutuminen verkostoon tapaustutkimus Pohjois-Karjalan maakunnallinen matkailuverkosto. Acta Universitatis Lapponiensis 30. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kuusisto, Jari & Meyer, Martin (2003) Insights into Services and Innovation in the Knowledge Intensive Economy. Technology Review 134/2003. Helsinki: Tekes. Lehtinen, Uolevi & Niinimäki, Satu (2005) Asiantuntijapalvelut tuotteistaminen ja markkinoinnin suunnittelu. Helsinki: WSOY. Leiponen, Aija (2004) Knowledge Services in the Finnish Innovation System. Teoksessa Schienstock, G. (toim.): Embracing the Knowledge Economy: the Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited. Miles, Ian & Kastrinos, Nikos (yhdessä K. Flanaganin kanssa) & Bilderbeek, Rob & Hertog, Pim den (yhdessä W. Huntinkin ja M. Boumanin kanssa) (1995) Knowledge-Intensive Business Services. Users, Carriers and Sources of Innovation. EIMS Publication No. 15. Luxembourg: EC. Norman, Richard (2001) Reframing Business. When the Map Changes the Landscape. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd. Pietiläinen, Tarja & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi (2005) Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys. Teknologiakatsaus 175. Helsinki: Tekes. Osoitteessa Porter, Michael (1980) Competitive Strategy. Techniques for Analyzing Industries and Competitors. New York: Free Press. Ropo, Arja & Eriksson, Marja & Sauer, Erika & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi & Pietiläinen, Tarja & Koivunen, Niina (2000) Jaetun johtajuuden särmät. Helsinki: Talentum. Sundin, Elisabeth & Holmquist, Carin (1989) Kvinnor som företagare osynlighet, mångfald och anpassning en studie. Malmö: Liber. Toivonen, Marja (2004) Expertise as Business. Long-term Development and Future Prospects of Knowledge-Intensive Business Services (KIBS). Department of Industrial Engineering and Management, Doctoral Dissertation Series 2004/2. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Tuusjärvi, Eiren (2003) Multifaceted Norms in SMC Export Cooperation - A Discourse Analysis of Normative Expectations. Acta Universitatis Helsingiensis, A-226. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu. 254

15 Kirjoittajat ovat akateemisia yrittäjiä ja toimivat tutkija-konsultteina perustamassaan Life Works Consulting Oy:ssä. Yritys tarjoaa osaamisintensiivisiä palveluja yksityisille yrityksille ja julkisille organisaatioille. KTT, dosentti Heidi Keson asiantuntijuusalueita ovat organisaation innovaatioiden synty ja prosessoituminen sekä osaamisstrategiat erityisesti osaamisintensiivisissä ympäristöissä. Organisaatioiden johtamisen kehittäminen ja uusien liiketoimintamallien luominen ovat hänen tutkimuksensa ja kehitystyönsä kohteena. KTT, dosentti Hanna Lehtimäki tutkii ja kehittää moniäänistä strategiaa yritysten ja julkisorganisaatioiden käyttöön. Hänen tutkimuksensa käsittelee verkostomaisen liiketoiminnan haasteita. KTT Tarja Pietiläinen tutkii ja kehittää uutta liiketoimintaa ja asiantuntijayrittäjyyttä. Erityisenä tavoitteena on sukupuolen vaikutusten tunnistaminen liiketoiminnan kehittymiseen ja sitä kautta toimintatilan avartaminen liike-elämän inhimillisille tekijöille. 255

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014

Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014 Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014 KTT Raija R Leskinen Johtava yritysasiantuntija, Executive Coach (ACC) Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM

Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria. Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Irrottele ja innovoi - kohti uutta hallintokulttuuria Naisjohtajaverkosto 19.9.2012 Virpi Einola-Pekkinen VM Mistä tarve uuteen hallintokulttuuriin? Kansainvälinen finanssikriisi ja Suomen väestön muita

Lisätiedot