Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ. Kauppatieteellinen yhdistys ry"

Transkriptio

1 Uolevi Lehtinen ja Tuula Mittilä (toim.) LIIKETOIMINTAOSAAMINEN KILPAILUKYKYMME KESKIÖSSÄ Kauppatieteellinen yhdistys ry 1

2 Heidi Keso, Hanna Lehtimäki ja Tarja Pietiläinen ASIANTUNTIJAPALVELUYRITTÄJÄN STRATEGISET PÄÄTÖKSET * Liiketoimintaosaamisen kulmakivet Asiantuntijapalvelut ovat kasvuala niin Suomessa kuin muuallakin. Alaan kohdistuu huomattavia taloudellisia ja poliittisia odotuksia talouden ja innovoinnin kansallisena moottorina. Asiantuntijapalveluja alettiin hahmottaa omana liiketoimintaklusterinaan jo 1990-luvun puolivälissä. Innovaatiotutkijat Ian Miles, Nikos Kastrinos, Rob Bilderbeek ja Pim den Hertog (1995) esittelivät käsitteen KIBS. Kirjainlyhenne KIBS tulee englanninkielisistä sanoista Knowledge Intensive Business Services. Suomeksi puhutaan tieto- ja osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Teollisuudessa puolestaan käytetään kirjainlyhennettä SKIP Service and Knowledge Intensive Products kuvaamaan palveluliiketoimintaa. Molemmissa liiketoiminnan pohjana on asiantuntijaosaamisen jakaminen ja levittäminen. Tietointensiiviset asiantuntijapalveluyritykset toimivat perinteisen toimialaluokituksen mukaan tarkasteltuna eri toimialoilla. Tietointensiivisiksi asiantuntijapalveluyrityksiksi lasketaan ainakin seuraavien toimialaluokkien yritykset (Kuusisto & Meyer 2003, Toivonen 2004, Kautonen, Koski & Schienstock 2004): tietokoneisiin, tietojenkäsittelyyn ja informaatioteknologiaan liittyvät palvelut; tutkimus- ja tuotekehityspalvelut; liikkeenjohdon konsultointi; lainopilliset palvelut; kirjanpito- ja muut taloudenhallinnon palvelut; mainos-, markkinointi- ja markkinointiviestintäpalvelut; tekniset insinööripalvelut; henkilöstö- ja rekrytointipalvelut sekä koulutuspalvelut. Yritysten luokittelu KIBS-alalle on edelleen muotoutumassa. Tyypillisesti asiantuntijapalveluyritykset ylittävät liiketoiminnassaan useita toimialarajoja. Vaikka asiantuntijapalveluyritysten klusteriin kuuluu monen eri alan yrityksiä, on yhteisen toimialan määrittely tärkeää. Strategiatutkija Michael Porterin (1980) mukaan oman toimialan tunteminen on edellytys kilpailijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tunnistamiseksi. Toimialan tunnistaminen mahdollistaa toimialatutkimuksen mukaan päätöksenteon soveltuvista ja tehokkaista kilpailukeinoista, ymmärryksen oman yrityksen erityisistä kilpailutekijöistä ja järkevän markkinoiden segmentoinnin. * Artikkeli perustuu teokseen Pietiläinen, Tarja & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi & Hiukka, Kristiina (2007) Tiedon kauppiaat.asiantuntijat yrittäjinä. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. 242

3 Oman toimialan tuntemus on yrityksen liiketoimintaosaamisen perusta. Perinteinen toimialaluokittelu estää yritysjohtoa näkemästä yrityksen verkostosuhteita liiketoimintaa suuntaavana tekijänä. Asiantuntijapalveluyrityksille on tyypillistä liiketoiminnan verkostoitunut luonne ja se, että palveluja ja tavaroita innovoidaan ja kehitetään vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa (Kemppilä & Mettänen 2004). Asiantuntijapalveluyritykset muodostavat joustavasti yhteenliittymiä intressien, osaamisalueiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi eri aikoina vallitseva retoriikka ohjailee sen määrittelyä, mihin liiketoiminta-alueeseen asiantuntijapalveluyritykset kuuluvat. Tietoyhteiskunnassa asiantuntijapalveluyritykset määrittyvät sisällöntuottajiksi, kun taas luovassa taloudessa ne ovat ideapajoja ja uusia toimintatapoja luovia ja vakiinnuttavia yrityksiä. Määrittäessään oman yrityksen toiminta-ajatusta ja erityisosaamisalueita yritysjohtajat rakentavat ja muokkaavat koko liiketoiminta-alaa ja sen osaamiseen kohdistuvia odotuksia. Koska KIBS-liiketoiminta hakee kokonaisuudessaan muotoaan, muokkaavat yksittäisen yrityksen asemointipäätökset koko liiketoimialaa. Siksi liiketoimintaympäristö näyttäytyy erityisen muuttuvana ja vaikeasti hallittavana. Asiantuntijayrityksen strategiset päätökset kiteytyvät kolmeen liiketoimintaosaamisen tekijään. Ne ovat: 1) Kyky asemoida oma liiketoiminta haluttuun liiketoimintakenttään ja kehittää siinä toimiva ansaintalogiikka 2) Palvelun ja tavaran erilaisten käyttämistapojen tunteminen ja käyttöarvon sekä kehitystarpeiden määrittäminen 3) Taito rakentaa liiketoimintaa tukevat verkostot eli etsiä ansaintalogiikkaan sopivat yhteistyökumppanit ja hallita verkostoliiketoiminnan prosessit. Palveluliiketoiminnan kiteyttäminen näihin kolmeen tekijään perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen kauppatieteiden yrittäjyys-, verkosto- ja innovaatiotutkimuksesta. Tämän artikkelin kirjoittajat toteuttivat sen Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin rahoittamassa ProACT-tutkimusohjelmassa (Pietiläinen, Lehtimäki & Keso 2005). Kartoitus kokosi teoreettisia aineksia innovatiivisen ja verkostomaisen liiketoiminnan synnyttämiseen, kehittämiseen ja arvioimiseen. Innovaatio- ja yrittäjyystutkimukset osoittavat, että tärkeimmät liiketoimintapäätökset kohdistuvat yritystoiminnan asemointiin ja liiketoiminta-aseman rakentamiseen. Innovaatio- ja verkostotutkimus puolestaan osoittavat, että tuotekehitys ja kaupallistaminen saavat todellista lisäpotkua, kun tavaran tai palvelun käyttöympäristöt ja käyttötavat tunnetaan tarkasti. Innovaatio-, yrittäjyys- ja verkostotutkimukset osoittavat, että liiketoiminnan syntymisen ja menestyksen keskeinen tekijä on kyky rakentaa verkostoja ja luoda luottamukselliset, vastavuoroiset suhteet kumppaneihin. Tässä artikkelissa syvennytään tarkastelemaan kolmea edellistä liiketoimintaosaamisen kulmakiveä osana asiantuntijapalveluyrityksen strategista päätöksentekoa. Asiantuntijapalveluyrittäjyyden erityispiirre on liiketoi- 243

4 minnan vuorovaikutuksellisuus. Asiantuntijapalveluita tutkineet emeritusprofessori Uolevi Lehtinen ja markkinoinnin tutkija Satu Niinimäki (2005) ovat määritelleet asiantuntijapalvelut hyötyä tuottaviksi vaihdon välineiksi, jotka perustuvat erikoisosaamiseen. Palvelujen perusominaisuuksina voidaan pitää niiden aineettomuutta, toiminto- ja prosessiluonnetta sekä tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen oleellista samanaikaisuutta (ks. myös Järvinen ja Lehtinen 2005). Lehtinen ja Niinimäki (emt.) toteavat, että mitä erikoistuneemmasta asiantuntijapalvelusta on kysymys, sitä useammin asiantuntijaosaaminen on käsitteissä, ideoissa tai näkökulmissa, jotka saavat aina uusia merkityksiä kussakin vuorovaikutustilanteessa. Liiketoiminnan asemoiminen on asiantuntijapalveluyrityksessä moniulotteinen prosessi Yrityksen strategisen päätöksenteon kannalta on tärkeää löytää oman liiketoiminnan asema klusterissa. Asiantuntijapalveluliiketoiminnassa asiakkaan rooli on korostunut liiketoiminnan asemoitumisessa. Ruotsalainen liikkeenjohdon konsultti Richard Normann (2001) on ennustanut, että yrityksen suhde asiakkaisiin määrittelee yhä enemmän koko yritystoiminnan asemoitumista liiketoimintakenttään. Normannin mukaan tarvitaan ajattelun muutos. Aiemmin keskityttiin palvelutapahtuman tuottamiseen, nyt kiinnitetään huomiota palvelun käyttämiseen. Keskitytään palveluprosessiin. Sen sijaan, että palvelu ymmärretään vaihtosuhteena, jossa myyjä myy palvelun ja ostaja maksaa palvelusta, puhutaan yhteistyöstä asiakkaan kanssa. Yhteistyössä saadaan aikaan asiakkaalle arvoa antava palvelu eli arvomuodostelma. Asiakas on mukana palveluprosessissa sekä fyysisesti, älyllisesti että emotionaalisesti. Asiantuntijapalvelun yltäessä kaikkien näiden ulottuvuuksien tasolle, voidaan käyttää jo tutuksi tullutta sanontaa, päästään asiakkaan iholle. Tätä ilmiötä voidaan kuvata myös sanomalla, että osataan toimia asiakkaan toimintakulttuurin pysyvänä osana, implanttina. Asiantuntijapalveluosaamisen kiteyttäminen palveluiksi (ja tavaroiksi) vaatii monipuolista osaamista. Ensinnäkin asiantuntijatyötä tekevällä on rajattomat mahdollisuudet tiedon syventämiseen ja laajentamiseen, mutta samalla sen loppumattomuus voi uuvuttaa. Asiantuntijaosaaminen ja -tieto ovat abstraktia ja osaamisen erittely, määrittely ja siihen liittyvä osaamisen arvon määrittäminen ei tapahdu yksiselitteisesti. Tietomyyjän on ymmärrettävä, mitä myytävä tieto saa aikaan ja mikä on sen arvo sekä hänelle itselleen että muille. Aineettoman osaamisen tuotteistaminen vaatii vastauksia kysymyksiin siitä, mitä kaikkea osaamiseen liittyy, miten osaaminen määritetään ja mitä osaaminen saa aikaan. Toiseksi riittävän kassavirran ja liiketoiminnan jatkuvuuden aikaansaaminen on suuri haaste erityisesti aloittavassa yrityksessä. Kassakriisissä kamppailevan ja toimintaansa aloittavan yrityksen päätöksentekotilanteessa on 244

5 houkuttelevaa myydä osaamista tavoilla, joille on markkinat valmiina ja joiden myymiseen toimintakäytännöt ovat vakiintuneet. Esimerkiksi korkeasti koulutetuille tai kokeneille liikkeenjohdon asiantuntijoille on luontevaa tarjota palveluja koulutusmarkkinoilla. Ei ole kuitenkaan sanottu, että ilmeisimmät markkinat ovat ne, joilla on kannattavaa toimia tai joilla asiantuntijat haluavat toimia. Ei myöskään ole sanottu, että kassavirtaa nopeasti tuottavat markkinat ovat tulevaisuuden kannalta sellaiset, jotka avaavat yritykselle strategisesti kestäviä ja liiketoimintaa uudistavia mahdollisuuksia. Kolmanneksi asiantuntijayrityksessä tuotekehitys suuntautuu usein niin, että tehdään asioita, jotka ovat itselle innostavia. Ensisilmäyksellä löytyviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei välttämättä ole sellaista liiketoimintaa, joka ruokkii asiantuntijan elämänhalua ja innostusta. Usein sen määritteleminen, mitä yrittäjät itse ja asiantuntijayrityksessä toimivat henkilöt todella haluavat, on vaikeaa ja vie aikaa. Oman intohimon kohteen kiteyttäminen ja itselle tärkeiden asioiden tekeminen ei välttämättä näyttäydy lainkaan kannattavana liikeideana. Erityisesti aluksi rahavirtojen aikaansaaminen voi olla työlästä. Tavara- ja palvelukehitys oman innostuksen kohteen mukaisesti vaativat heittäytymistä epävarmuuteen ja luottamusta omaan sisäiseen kokemukseen siitä, mikä on itselle tärkeää. Luottamusta on pystyttävä pitämään yllä silloinkin, kun sellaiset kysymykset, kuin kannattaako tämä konsepti ja tuleeko tästä rahaa, eivät saa selkeitä kasvukäyriä osoittavia vastauksia. Luottamus omaan osaamiseen kannattelee yli sen epävarmuuden ajan, minkä uuden liikeidean tunnetuksi tekeminen vie. Asiantuntijapalvelut ovat usein aineettomia. Ne ovat ohjeita, neuvoja tai ideoita, joiden tuottamiseen asiakkaan osallistuminen on välttämätöntä ja vaikuttaa palvelun laatuun (Lehtinen & Niinimäki 2005). Asiantuntijapalvelu saa muotonsa asiakkaan mukaan ja siksi on tärkeää määritellä, ketkä ovat yrityksen kannalta haluttuja ja kiinnostavia asiakkaita ja miksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että asiantuntija myy tietonsa ja osaamisena paketoituna malliin, jonka pitäisi soveltua kaikille (muttei ole käytännössä sopiva oikein kenellekään), asiantuntija myy aikaansa ja sitä, että antautuu mukaan asiakkaan prosessiin tuoden mukaan oman osaamisensa, kykynsä löytää tarvittavaa tietoa ja kykynsä jakaa tietämättömyyden riskiä. Tämä on asiantuntijallekin kiinnostavaa ja innostavaa, koska myös asiantuntija oppii silloin uutta. Teknologiset ratkaisut, palvelukonseptit ja tavarat voivat hyvin olla osa asiantuntijapalveluja, mutta niiden strateginen rooli on tukea ja toimia välineenä liiketoiminnan kehittämisessä. Asemointiin vaikuttaa myös yrittäjyyden yhteiskunnallinen ja sosiologinen ulottuvuus. Yhteiskunnallinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, että liikeideat eivät synny tyhjästä, vaan ne kuvastavat ihmisten tulkintoja ajassa olevista liiketoimintamahdollisuuksista. Yksittäisten ihmisten tulkinta ei kuitenkaan riitä, vaan liikeidea tarvitsee toteutuakseen tukijoita, jotka vuorostaan tekevät tulkinnan siitä, miten hyödyllinen, uskottava ja toteutuskelpoinen idea on. Erilaisia liikeideoita arvioidaan ajalle tyypillisillä kriteereillä. Tällöin tie- 245

6 tyt liikeideat uudesta liiketoiminnasta näyttäytyvät mahdollisina ja uskottavina, kun taas toiset ideat tuntuvat kaukaisilta ja toteuttamiskelvottomilta. Sosiologisen ulottuvuuden kannalta yrittämiseen vaikuttaa yhtenä suurena tekijänä sukupuoli. Yrittäjän sukupuoli vaikuttaa yrittäjyyden mahdollisuuksiin ja muotoihin, koska sukupuoli määrittelee yksilön toimintaa työmarkkinoilla ja hoivavastuuta yksityiselämässä (ks. Kinnunen & Korvajärvi 1996). Ruotsalaiset liiketaloustieteilijät Elisabeth Sundin ja Carin Holmquist (1989) osoittivat laajassa kyselytutkimuksessaan, että naisten yrittäjyyden muotoon ja laajuuteen vaikuttaa sekä elämäntapa (esimerkiksi palkkatyö) että elämäntilanne ja perheasema (esimerkiksi naimisissa oleva kouluikäisten lasten äiti, aviomies työssä). Yksilötasolla toisille yrittäjyys on merkittävä uravaihtoehto päästä johtamistehtäviin tai toteuttaa omia ideoita, kun taas toisille yrittäjyyden mielekkyys piilee siinä, että on mahdollista sovittaa yhteen perhe- ja työaikaa. Yrittäjyydessä on myös kyse identiteettityöstä ja mahdollisuudesta toteuttaa itselle tärkeitä haluja, koska ihmiset haluavat toteuttaa itseään yrittäjätyössä. Yrittäjän halu elää elämää, jota itse arvostaa, suuntaa liiketoiminnan asemoitumista. Tästä lähtökohdasta asiantuntijapalveluyrittäjä asemoi liiketoimintaansa niiden ehtojen mukaisesti, joilla hän haluaa toteuttaa liiketoimintaa ja siten, että liiketoiminta palvelee oman elämän tavoitteita. Elämässä on monenlaista tekemistä, joka tekee onnelliseksi ja tuo mielekkyyttä elämään. Kun kokonaisena ihmisenä oleminen ja toimiminen asetetaan liiketoiminnan keskiöön, tulevat toiminta-ajatuksen kehittäminen, vision laatiminen, asiantuntijuuden ja osaamisen muodostuminen ja asiantuntijayrityksen tukipalvelujen valikoima uudelleentarkastelun kohteeksi. Käyttämistapojen tunteminen on asiantuntijapalveluiden kehitystyötä Muotoutumassa olevaa asiantuntijapalveluiden toimialaa kartoittavat tutkimukset osoittavat, että palveluiden kehitysprosessit tapahtuvat tyypillisesti vuorovaikutussuhteissa asiakkaiden ja asiantuntijoiden välillä. Palvelukehitys poikkeaa näin ollen lineaarisesta tuotekehitysvaihemallista. Tuotekehitysprosessi kuvataan usein peräkkäin toteutettavina vaiheina niin, että tuoteinnovaatio lähtee yrityksen tuotekehitysosastolta ja siirtyy sieltä markkinointiosastolle ja sitä kautta asiakkaalle. Tämä on ensimmäinen kohtaaminen asiakkaan/käyttäjän kanssa. Jos tuotekehitysprosessi etenee tämän mallin mukaisesti, käyttäjä on mukana vasta lopuksi, kun tuotekehitys saa palautetta käytöstä huollon, myyntimiesten tai virheilmoitusten kautta. Käyttäjä-asiakkaan palaute palvelee lähinnä tuotteen uusia versioita. Tuotteita kehitetään ensin pitkäänkin niiden ennakko-oletusten varassa, joita tuottajalla on käyttäjistä. Kun tuote on edennyt testausvaiheeseen, tietoa käyttäjistä pyritään saamaan lisää kohderyhmästä tehdyillä tutkimuksilla. Seurauksena 246

7 on helposti, että markkinatutkimukset ja käyttäjien ja asiakkaiden tarvekartoitukset lähinnä vahvistavat tuotekehittäjien piilo-oletuksia sen sijaan, että kertoisivat jotakin käyttäjien todellisuudesta. Palvelun syntymisessä ja tuottamisessa asiakkaan mukanaolo prosessin eri vaiheissa on oleellista. Siksi palvelukehitysprosessi on muotoiltava siten, että asiakkaan kokemukset vaikuttavat jatkuvasti kehitystyön etenemiseen. Palveluinnovaatiot kehittyvät vähitellen asiakkaan kanssa, kun yhdessä etsitään ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin. Asiantuntijapalvelun tarjoajan on pystyttävä selkeästi kertomaan asiakkaan roolin tärkeydestä. On tarpeellista, että asiakkaalle tarjotaan aktiivinen rooli koko toteutuksen ajaksi tarjousneuvotteluista lähtien siihen asti, kun asiantuntija vetäytyy prosessista. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas ei voi jättäytyä passiiviseen rooliin vaan myös asiakkaan on allokoitava aikaa palveluprosessin laadukkaaseen tuottamiseen. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa palveluntarjoaja ja ostaja pystyvät neuvottelemaan molemmille osapuolille sopivan palveluprosessin. Tilanteen mukaan prosessi voidaan pilkkoa sekä toteutusaikataulun että hinnoittelun osalta pienempiin kokonaisuuksiin. Palveluprosessin kuluessa asiantuntijat tuovat sisältö-, prosessi- ja menetelmäosaamisensa asiakkaan käyttöön jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Asiakkaan/käyttäjän mukaan ottaminen palvelun kehitysprosessiin heti alkuvaiheessa tarkoittaa sitä, että palvelu jäsennetään vuorovaikutteisena tekemisenä. Tämä vaatii vuorovaikutustaitoja ja käytäntöjä, jotka tukevat vuorovaikutusta. Asiantuntijapalvelu perustuu toimijoiden osaamiseen, jolloin itse palvelu on inhimillinen tapahtuma. Toisin sanoen tunnistetaan, millä kaikilla tavoilla palvelu rakentaa palvelun tarjoajan ja käyttäjän toimintaa. Palveluprosessissa otetaan huomioon käyttäjän tai asiakkaan jokapäiväinen tekeminen, kiinnostuksen kohteet, kulttuurinen arvomaailma ja teknologiset valmiudet. Samalla palvelun tarjoaja näkee itsensä muunakin kuin asiakassuhteen toisena osapuolena. Vuorovaikutuksessa syntyy uusia palveluideoita ja -innovaatioita, jopa koko liiketoimintaidean uudistamiseen asti. Käyttämisen prosessien tunteminen edellyttää kykyä kuunnella asiakasta. Henkilökohtainen sitoutuminen ja aidosti omana itsenään mukana oleminen asiantuntijayrityksen asiakassuhteissa on vaativaa. Erilaiset käsitykset palveluprosessista asettavat odotuksia asiantuntijan käyttäytymiselle ja asiantuntijuudelle. Asiantuntijuuden arviointiin vaikuttavat yleiset kulttuuriset odotukset siitä, mikä on hyödyllistä ja pätevää asiantuntijuutta, miten tulisi käyttäytyä, puhua ja esiintyä asiantuntijana. Samoin odotukset määrittelevät, minkälainen asiantuntijan tulisi olla olemukseltaan ja tyyliltään. Sen sijaan, että pyritään toimimaan odotusten mukaisesti, nykyinen asiantuntijuuskäsitys kehottaa asiantuntijoita toimimaan aidosti omat arvonsa tunnistavana ja todeksi elävänä. Oleellista on, että asiantuntija pystyy kuuntelemaan ja olemaan herkkä asiakkaan tarpeille ja ideoille (ks. Ropo, Eriksson, Sauer, Lehtimäki, Keso, Pietiläinen & Koivunen 2005). Omien arvojen tunnistaminen edellyttää, että hyväksyy oman inhimillisyytensä kaikessa kirjavuudessaan, myös heikkoudet ja tietämättömyyden. Kun asiantuntijat 247

8 toimivat arvojensa mukaisesti, he pystyvät sitoutumaan persoonallisuudellaan ja osaamisellaan yrityksen toimintaan ja menestykseen. Henkilökohtainen sitoutuminen on lähtökohta laadukkaalle palvelulle ja tuotekehitykselle. Kulttuuriset ja lausumattomat odotukset asiantuntijuudesta voivat hankaloittaa aitoa, innostunutta ja henkilökohtaista mukanaoloa palveluprosessissa. Asiantuntijatyö herättää odotuksia siitä, että asiantuntija henkilönä tietää enemmän kuin muut. Monesti näin onkin, kun eksperttiys rakennetaan tavallista syvällisemmän tietämisen pohjalle. Vuorovaikutuksessa osallistujat käyttäytyvät kulttuuristen odotusten mukaan usein huomaamattaankin. Vastatakseen odotuksiin asiantuntijat pukevat päälleen tietäjän haarniskan. Jos asiantuntija tietäjän roolissa pyrkii vakuuttamaan osaamisellaan ja tehokkaasti saamaan ratkaisun asiakkaan ongelmiin, on vaikea asettautua kuuntelemaan ja pohtimaan niitä asiakkaan tarpeita ja ideoita, joita asiakkaan liiketoimintaprosesseihin liittyy. Tärkeämpää kuin pyrkimys vastata asiakkaiden, rahoittajien, työntekijöiden, kollegoiden tai kehityskumppaneiden odotuksiin, on kasvattaa uteliaisuutta, kyky kysyä ja kyseenalaistaa, etsiä, ihmetellä, yrittää sekä epäonnistua ja oppia virheistä ja kokemuksista. Asiantuntijapalveluyrityksen markkinointi on asiakkaan kuuntelemista ja luottamuksen rakentamista. Uolevi Lehtinen ja Satu Niinimäki (2005) sanovat, että asiantuntijoiden on vaikea markkinoida osaamistaan. Perinteisen markkinointiajattelun oppien mukaan yrittäjä tutkii ja tunnistaa potentiaalisten asiakkaiden tarpeita ja valmistaa valitulle kohderyhmälle heidän tarpeitaan tyydyttäviä tuotteita ja palveluja. Tarpeiden tyydytyksen ajatellaan antavan lisäarvoa asiakkaalle. Tämä ajattelutapa edustaa välineellistä näkemystä asiakkaisiin. Asiakkaat nähdään oman tuotteen kuluttajina ja käyttäjinä, eikä niinkään ihmisinä, jotka toimivat monissa eri suhteissa ja elämäntilanteissa. Asiakkuus on uudemman markkinointiajattelun mukaan vain vuorovaikutusta määrittävä tekijä. Tutkijoiden mukaan verkostoja hyödyntävä suhdemarkkinointi kuvaa paremmin asiantuntijapalveluyritysten markkinointia (Grönroos 2001, Lehtinen & Niinimäki 2005). Suhdemarkkinointinäkemyksen soveltaminen tarkoittaa pitkäaikaisten ja luottamuksellisten asiakassuhteiden luomista ainakin keskeisimpien asiakkaiden kanssa. Asiakkuus muotoutuu asiakkaan ja palveluntarjoajan välisessä suhteessa, jossa suhteen osapuoliin kohdistuu odotuksia ominaisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista. Siksi onkin viisasta tunnistaa mahdollisimman laaja kirjo oletuksia siitä, mitä suhteen eri osapuolet odottavat palvelulta. Palvelun tuottajan tehtävänä on tunnistaa, minkälaisia merkityksiä palvelu saa käyttäjän toiminnassa. Käyttäjä haluaa tavaroita ja palveluja, jotka tulevat hänelle sopivilla tavoilla osaksi jokapäiväistä elämää. Onnistuessaan palvelu tarjoaa samalle asiakkaalle aina uusia ratkaisuja ja siten asiantuntijapalvelut kiinnittyvät luontevaksi osaksi asiakkaan toimintaa. 248

9 Verkostojen rakentaminen on vaativaa osaamista Asiantuntijapalveluyrittäjyys toteutuu verkostoissa ja yhteistyösuhteissa. Osaamista ja asiantuntemusta myyvän yrityksen näkyvyys, tunnettuus ja liiketoiminta syntyvät vuorovaikutussuhteissa asiakkaisiin, asiantuntijakollegoihin sekä alueella toimiviin muihin asiantuntijoihin ja liike-elämässä toimiviin tuttaviin ja projekteittain tarvittaviin erityisasiantuntijoihin. Asiantuntijayrittäjyys perustuu hyvien yhteistyösuhteiden luomiseen ja niiden toimivuuden edistämiseen. Suuri osa päivittäisestä toiminnasta on yhteistyösuhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Yhteydenpito on olemassaolon edellytys. Verkostoilla on rooli yritystoiminnan käynnistämisessä, kehittämisessä ja kasvattamisessa. Verkostoituminen pitää yllä yrityksen kilpailukykyä, koska innovaatiot syntyvät osaajien verkostossa. Asiantuntijayrityksessä korostuu innovaatioiden ja verkostomaisen liiketoiminnan välisten yhteyksien ymmärtämisen tärkeys. Tutkimukset osoittavat, että asiantuntija-aloilla tehdään innovaatioita erityisen paljon yhteistyössä asiakkaiden, muiden asiantuntijayritysten, ohjelmistoyritysten ja yliopistojen kanssa. (ks. esim. Leiponen 2004). Innovaatiotutkijoiden Jari Kuusiston ja Martin Meyerin raportti palveluista ja innovaatioista tietointensiivisellä toimialalla (2003) osoittaa, että erityisesti yrityksen ulkoiset verkostosuhteet ovat merkittäviä tiedon ja innovaatioiden lähteitä. Liiketoiminnan verkostot muodostuvat ja toteutuvat ihmisten välisinä suhteina. Verkostoliiketoimintaa muotoilevat kahden väliset suhteet, jotka ovat osa laajempaa suhdeverkostoa. Verkostoissa tapahtuu monenlaista: yritykset hankkivat liiketoiminnan resursseja verkostojen kautta, verkostosuhteet sidosryhmiin suuntaavat yrityksen strategisia päämääriä ja muiden verkostotoimijoiden väliset suhteet vaikuttavat asiantuntijapalveluyrityksen toimintatilaan ja -mahdollisuuksiin. Rakennettaessa liiketoiminnan verkostoja on syytä kiinnittää huomiota kolmeen eri verkostosuhteiden strategiseen tekijään: a) yhteistyön edellytyksiin, b) verkostosuhteiden johtamiseen ja c) yhteistyön pienimmän yhteisen nimittäjän määrittelyyn. Yhteistyön edellytyksiin (a) kuuluu usko yhteistyön tuottamiin hyötyihin, sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja luottamus kumppaneihin. Raija Komppula (2000) tutki matkailualan yhteistyötä ja hänen väitöskirjatutkimuksensa tulokset osoittavat, että pienyrittäjät ovat valmiita sitoutumaan verkoston toimintaan sen mukaan, millaisia hyötyjä he odottavat saavansa. Eri yrittäjillä on erilaisia odotuksia verkostoitumisen hyödyistä, kuten yhteistyösuhteista yleensäkin. Pulma sitoutumisen kannalta on, jos yrittäjät odottavat hyötyjen realisoituvan nopeammin kuin on mahdollista. Pulmallista on myös, jos hyötyjä odotetaan syntyvän enemmän kuin tehdyillä panostuksilla on mahdollista saavuttaa. Pk-yritysten vientiyhteistyötä tutkinut Eiren Tuusjärvi (2003) tarjoaa ratkaisuksi sitä, että yritysyhteistyön osapuolet sitoutuvat riittävässä määrin ja riittävän usein arvioimaan yhteistyön panos-hyötysuhteita kunkin osapuolen 249

10 kannalta. Tällöin osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan siitä, kuinka paljon kukin on halukas käyttämään aikaa ja muita resursseja yhteistyösuhteen ylläpitämiseen. Samalla käydään avointa keskustelua siitä, millaisia hyötyodotuksia suhteen osapuolilla on yhteistyöstä. Verkostomaisessa liiketoiminnassa ei siis ole kyse siitä, kykenevätkö yhteistyön osapuolet sopimaan oikeat pelisäännöt hyötyjen jakamisesta yhteistyön alkuvaiheessa vaan kyvystä ylläpitää jatkuvaa neuvotteluprosessia. Liiketoiminnan verkostotutkijan Kirsimarja Blomqvistin (1997) mukaan luottamus on prosessin tulos ja kehittyy vähitellen kahden tai useamman osapuolen välillä. Luottamus luonnehtii suhdetta eli se ei ole yksilön ominaisuus. Verkostosuhteissa luottamusta ei välttämättä ilmaista suoraan, mutta sitä arvioidaan eri mittarein ja tuntemuksin: millainen on kumppanin historia, onko luottamus vahvistunut yhdessä toteutetuissa projekteissa aiemmin, mitä muut kertovat hänestä, millaisia ovat juorut ja millainen on näppituntuma. Luottamukseen kytkeytyviä käsitteitä ovat osaaminen, uskottavuus, varmuus, usko, toivo, lojaalisuus ja luotettavuus. Luottamus on keskeinen tekijä yhteistyösuhteen toimivuudessa, koska se luo sille edellytykset. Jos luottamusta ei ole tai sitä ei saada rakennettua, yhdessä tekemisen käytännöt verkostosuhteissa vaikeutuvat. Kun etsitään strategisia kumppaneita, perustetaan yhteinen yritys tai rakennetaan liiketoimintaverkostoa, yrittäjät mittaavat keskinäistä luottamusta. Potentiaalisia kumppaneita arvioidaan ja pohditaan, kannattaako suhteeseen panostaa. Suhteen luomiseen sisältyy riski, että suhde epäonnistuu ja syntyy pettymyksiä. Luottamuksellisten suhteiden syntyminen edellyttää epävarmuuden hyväksymistä ja mahdollisuuden antamista kumppaneille. Erityisesti asiantuntijatyössä on oleellista tunnistaa, että stereotyyppiset olettamukset erilaisista ihmisistä ja heidän luotettavuudestaan voivat estää luottamuksen rakentamista verkostosuhteissa. Toinen verkostosuhteiden onnistumiseen vaikuttava tekijä on (b) verkostojen johtaminen. Tutkimukset pk-yritysten verkostoitumiskokemuksista osoittavat, että verkostojen kokoamisvaiheessa on hyvä olla aktiivisesti verkostoja yhteen kutova johtaja. Sitä mukaa, kun verkostomainen toiminta syvenee ja vakiintuu, on hyödyllistä, että osapuolet huolehtivat koordinoinnista itse ja ulkopuolisen verkoston kutojan työpanos vähenee. Verkostosuhteissa toimimiseen sisältyy paradoksaalinen kokemus siitä, että samanaikaisesti kun kutoja menettää hallinnantunteen eli luopuu yhteen kutovan johtajan mallista, jokainen verkostoon osallistuja joutuu ottamaan täyden vastuun prosessin eteenpäinviemisestä ja tuloksista. Sitoutuessaan vastuuseen hän joutuu samalla luopumaan vallasta kontrolloida. Jos hän ei ole yksin vastuussa verkoston vetämisestä, ei hän myöskään voi yksin päättää, miten toimitaan. Verkostojen johtaminen ei ole hierarkkista johtamista. Se on johtamisen prosessi, johon kaikki verkostosuhteen osapuolet osallistuvat ja josta kukin jäsen ottaa vastuuta. Kyse on jaetusta johtajuudesta (Ropo ym. 2005), jossa korostuu jokaisen osapuolen velvoite ottaa vastuuta omasta toimin- 250

11 nastaan ja pyrkimys saada yhdessä tekemisen prosessi sujumaan. Tavoitteena on asioiden tekeminen yhteiseksi. Tietoa ja osaamista jaetaan verkoston jäsenten kesken niin, että verkoston kokonaisosaaminen kasvaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kolmas verkostosuhteiden onnistumiseen vaikuttava tekijä on (c) pienimmän yhteisen nimittäjän löytäminen. Verkostomainen toiminta ei synny itsestään vaan yhdessä tekeminen vaatii sekä yhteisten tavoitteiden että sen määrittelyä, josta osapuolet voivat vähintäänkin olla samoilla linjoilla. Verkostotoiminnassa yhteisten tavoitteiden määrittely voi olla löyhää ja eri osapuolet saattavat hakea erilaisia hyötyjä yhteistyösuhteista. Silti tavoitteiden sanoittaminen ja niistä yhteisesti sopiminen on tärkeää, koska tavoitteisiin sisältyy odotuksia muita kohtaan. Verkostotoiminnassa joudutaan ottamaan kantaa erilaisuuteen. Erilaisuuden hyväksyminen vaikuttaa niin luottamuksen rakentumiseen kuin palveluosaamiseen. On tärkeää, että asiantuntijapalveluyrittäjä osaa yhdistellä erilaista osaamista. Verkostoyhteistyössä on särmää, sillä asiantuntijatyössä on koko ajan mukana asiantuntijoiden erilaiset identiteettien rakentamisprosessit. Professiotutkimusten mukaan tietotyöläiselle itselleen oma asiantuntijuus on tärkeä osa ammatti-identiteettiä. Yhdessä tekeminen asettaa vaatimuksia asiantuntijuuden yksilöidentiteetille. Asiantuntijoiden identiteettiprosessien kohtaaminen voi olla jopa sietämätöntä, koska tilanne tuntuu hallitsemattomalta. Usein tätä selitetään yksinkertaistaen henkilökemioiden yhteensopimattomuudella. Vetoamalla ei-synkkaamiseen vältetään erilaisuuden käsittely. Turvaudutaan siis tekosyyhyn, koska ei joko jakseta tai osata käsitellä ihmisten erilaisuutta. Asiantuntijuuteen perustuvan liiketoiminnan luovuus ja innovatiivisuus edellyttävät erilaisuuden kanssa toimeen tulemisen taitoja ja halua opetella niitä. Erilaisuuden sietäminen ei riitä, vaan erilaisuutta on opittava myös arvostamaan. Verkostomainen toiminta haastaa vallitsevaa tehokkuusajattelua. Ajatellaan, että tehokkainta on suorittaa asiantuntijatehtävät kunkin yksilön erityisosaamisen varassa. Siksi työ pilkotaan eri asiantuntijoiden kesken ja kukin asiantuntija hoitaa omaan asiantuntemukseensa perustuvan liiketoiminta-alueen. Hyödyllisenä pidetään yleisesti sitä, että asiantuntijoilla on omat, toisistaan poikkeavat ja toisiaan täydentävät asiantuntijuusalueensa. Synergiaetuja haetaan kokoamalla asiantuntijoita yhteen kustannussäästöjen saamiseksi ja ajankäytön minimoimiseksi. Etuja syntyy esimerkiksi siitä, että pystytään jakamaan kiinteitä toimistokuluja usean asiantuntijan kesken. Yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollistaa myös sen, että asiantuntijat kuulevat omassa työssään hyödyllisiä ideoita ja ratkaisumalleja. Asiantuntijapalveluliiketoiminnassa tällainen tehokkuus ei ole erityisen sopiva mittari työn tuloksellisuudelle. Bengt Karlöf (2004) kritisoi tehokkuutta ja puhuu suunnitelmatalouden malliin perustuvasta tehokkuuden harhasta. Tasainen ja ennustettava toiminta on tehokkuuden ideaalitila. Mutta se ei vastaa todellisuutta, koska se ei ota huomioon ihmisten toiminnan moniilmeisyyttä. Koska tehokkuuden periaatteet on luotu liukuhihnatyöhön, ne 251

12 eivät tue asiantuntijatyötä. Voidaan jopa väittää, että nykyiset tehokkuusmittarit estävät asiantuntijuuksien innovatiivisen yhdistämisen. Asiantuntemusalueiden yhdistäminen ja yhdessä tekeminen voivat vaikuttaa tehottomalta, koska tuloksia on vaikea konkretisoida numeroin. Tiivis yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen sopivat hyvin luovaan työhön ja innovatiivisille tiimeille, jotka kehittävät uusia tuotteita ja palveluita. Innovatiivinen yhdistäminen on tarpeen siksi, että ihmiset ja yhteisöt eivät kehity ja menesty toistamalla vanhoja, aikaisemmin tehokkaina pidettyjä toimintamalleja. Tarjottavien palvelutuotteiden on ratkaistava asiakkaan moniulotteisia ja monimuotoisia pulmia. Toimivan palveluprosessin tuottaminen vaatii aina enemmän kuin yhden asiantuntijan osaamisen. Siksi asiantuntijuuden myyminen pelkästään yksilön osaamisena ei ole hedelmällinen lähtökohta nykyisessä asiantuntijuuteen perustuvassa liiketoiminnassa. Vanhat tehokkuusmittarit eivät tue asiantuntijoiden osaamisen aitoa yhdistämistä, koska niillä mitattuna yhdessä tekeminen on tehotonta toimintaa. Liiketoiminnan tehokkuuden näkökulmasta vaikuttaa erikoiselta, jos asiantuntijat käyttävät paljon aikaa yhden ja saman tehtävän suorittamiseen yhdessä. Uudet tilanteet vaativat uusia ratkaisuja. Tehtävän suorittaminen vaiheittain siten, että tehtävä kulkee yhdeltä asiantuntijalta toiselle, ei vaikuta yhtä tehottomalta kuin se, että monta korkeasti koulutettua henkilöä pohtii yksityiskohtia nenät vastatusten. Aluksi yhdessä tekeminen tuntuukin vievän enemmän aikaa. Tuntuu järkevämmältä jakaa iso työmäärä monen tekijän kesken kuin käyttää monen tekijän työpanosta saman työtehtävän suorittamiseen. Yleensä lopputuloksen aikaansaamiseen on kuitenkin kulunut yhtä paljon aikaa kuin töitä jaettaessa. Ero on siinä, että yhdessä tekemisessä syntyy sisältöä syventäviä oivalluksia. Asiantuntijapalveluyrityksen menestys perustuu laadukkaisiin palveluihin Asiantuntijayrityksen strategiset päätökset kiteytyvät kolmeen liiketoimintaosaamisen tekijään: kykyyn asemoida yritystoiminta haluttuun liiketoimintakenttään, taitoon tuntea palvelun käyttämistavat ja taitoon rakentaa ansaintalogiikkaa tukevat liiketoimintaverkostot. KIBS-liiketoiminnassa, jossa avautuu monia mahdollisuuksia, asemoinnin tärkein päätös on, missä liiketoiminnassa palveluyrittäjä haluaa olla mukana. Koska ei ole valmista palvelua, ei ole valmiita markkinoita, selkeitä kilpailijoita ja helposti tunnistettavia yhteistyökumppaneita. Eri osapuolien roolit alkavat muotoutua sen mukaan, miten asiantuntijayritys päätyy asemoimaan liiketoimintansa. Tällaisessa liiketoimintaympäristössä on keskeistä, että palveluyrittäjät perustavat palvelutoimintansa siihen, mikä on heille itselleen aidosti innostavaa. Käyttämistapojen tunteminen tuottaa laadukkaan palvelun, joka solahtaa asiakkaan käytäntöihin ja edistää hänen tavoitteitaan. Parhaimmat palvelu- 252

13 innovaatiot syntyvät, kun ollaan aidosti kiinnostuneita asiakkaan käyttämisen prosesseista ja kehitetään niitä yhdessä asiakkaan kanssa. Käyttämisen prosessien seuraaminen merkitsee aktiivista roolia sekä palveluyritykselle että asiakkaalle. Yrityksen asiantuntijoiden aktiivisuus näkyy tavoissa, joilla he kuuntelevat asiakasta ja käyttäjiä, toimivat yhdessä sekä hakevat ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Asiakas ei ole passiivinen tilaaja ja siksi palvelun laadun kehittämisen kannalta on luotava tapoja, jotka tukevat parasta mahdollista vuorovaikutusta palvelun tuottajan ja asiakkaan välillä. Asiantuntijayrityksen verkosto-osaaminen näkyy tavoissa, joilla asiantuntijayritys kerää, käsittelee ja tulkitsee tietoa sekä omien asiakkaiden että verkostokumppaneiden hyödyksi. Laadukas asiantuntijapalvelu ratkaisee asiakkaan moniulotteisia ja monimuotoisia pulmia yhdistäen joustavasti erilaista osaamista. Verkostosuhteissa erilaisuus on voimavara, jota hyödynnetään luovuuden ja innovatiivisuuden lähteenä. Erilaisuuden hyödyntäminen vaatii panostuksia yhdessä tekemisen prosesseihin, joihin on pystyttävä varaamaan paljon aikaa. Asiantuntijapalvelutyössä tarvittava verkosto-osaaminen tarvitseekin uudenlaisia tehokkuus- ja tuottavuusmittareita. Asiantuntijayrityksen palvelun laatu ei ole yrityksen asiantuntijoiden osaamisten summa vaan asiantuntijayrityksen tapa toimia. Lähteet Blomqvist, Kirsimarja (1997) The Many Faces of Trust. Scandinavian Journal of Management, 13(3). Grönroos, Christian (2001) Palveluiden johtaminen ja markkinointi. Helsinki WSOY. Järvinen, Raija & Lehtinen, Uolevi (2005) Services, e-services and e- Service Innovations Combination of Theoretical and Practical Knowledge. Proceedings of e-business Research Forum. Tampere: University of Tampere and Tampere Technical University. Karlöf, Bengt (2004) Johtamisen näkökulmat: peruskäsitteitä ja malleja. Helsinki: Edita. Kautonen, Mika & Koski, Pasi & Schienstock, Gerd (2004). From the National Industrial Heartland towards a Node in the Global Knowledge Economy: The Case of Tampere Region. Teoksessa Schienstock, G. (toim): Embracing the Knowledge Economy: the Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited. Kemppilä, Sari & Mettänen, Paula (2004) Tietointensiiviset palveluyritykset. Tutkimuksen nykytila. Tutkimusohjelmassa Tietointensiivinen palvelutoiminta tietojohtamisen näkökulmasta laadittu esiselvitys. Sitran raportteja 38. Helsinki: Sitra. 253

14 Kinnunen, Merja & Korvajärvi, Päivi (toim.) (1996) Työelämän sukupuolistavat käytännöt. Tampere: Vastapaino. Komppula, Raija (2000) Matkailuyrityksen sitoutuminen verkostoon tapaustutkimus Pohjois-Karjalan maakunnallinen matkailuverkosto. Acta Universitatis Lapponiensis 30. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Kuusisto, Jari & Meyer, Martin (2003) Insights into Services and Innovation in the Knowledge Intensive Economy. Technology Review 134/2003. Helsinki: Tekes. Lehtinen, Uolevi & Niinimäki, Satu (2005) Asiantuntijapalvelut tuotteistaminen ja markkinoinnin suunnittelu. Helsinki: WSOY. Leiponen, Aija (2004) Knowledge Services in the Finnish Innovation System. Teoksessa Schienstock, G. (toim.): Embracing the Knowledge Economy: the Dynamic Transformation of the Finnish Innovation System Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited. Miles, Ian & Kastrinos, Nikos (yhdessä K. Flanaganin kanssa) & Bilderbeek, Rob & Hertog, Pim den (yhdessä W. Huntinkin ja M. Boumanin kanssa) (1995) Knowledge-Intensive Business Services. Users, Carriers and Sources of Innovation. EIMS Publication No. 15. Luxembourg: EC. Norman, Richard (2001) Reframing Business. When the Map Changes the Landscape. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd. Pietiläinen, Tarja & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi (2005) Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys. Teknologiakatsaus 175. Helsinki: Tekes. Osoitteessa Porter, Michael (1980) Competitive Strategy. Techniques for Analyzing Industries and Competitors. New York: Free Press. Ropo, Arja & Eriksson, Marja & Sauer, Erika & Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi & Pietiläinen, Tarja & Koivunen, Niina (2000) Jaetun johtajuuden särmät. Helsinki: Talentum. Sundin, Elisabeth & Holmquist, Carin (1989) Kvinnor som företagare osynlighet, mångfald och anpassning en studie. Malmö: Liber. Toivonen, Marja (2004) Expertise as Business. Long-term Development and Future Prospects of Knowledge-Intensive Business Services (KIBS). Department of Industrial Engineering and Management, Doctoral Dissertation Series 2004/2. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. Tuusjärvi, Eiren (2003) Multifaceted Norms in SMC Export Cooperation - A Discourse Analysis of Normative Expectations. Acta Universitatis Helsingiensis, A-226. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu. 254

15 Kirjoittajat ovat akateemisia yrittäjiä ja toimivat tutkija-konsultteina perustamassaan Life Works Consulting Oy:ssä. Yritys tarjoaa osaamisintensiivisiä palveluja yksityisille yrityksille ja julkisille organisaatioille. KTT, dosentti Heidi Keson asiantuntijuusalueita ovat organisaation innovaatioiden synty ja prosessoituminen sekä osaamisstrategiat erityisesti osaamisintensiivisissä ympäristöissä. Organisaatioiden johtamisen kehittäminen ja uusien liiketoimintamallien luominen ovat hänen tutkimuksensa ja kehitystyönsä kohteena. KTT, dosentti Hanna Lehtimäki tutkii ja kehittää moniäänistä strategiaa yritysten ja julkisorganisaatioiden käyttöön. Hänen tutkimuksensa käsittelee verkostomaisen liiketoiminnan haasteita. KTT Tarja Pietiläinen tutkii ja kehittää uutta liiketoimintaa ja asiantuntijayrittäjyyttä. Erityisenä tavoitteena on sukupuolen vaikutusten tunnistaminen liiketoiminnan kehittymiseen ja sitä kautta toimintatilan avartaminen liike-elämän inhimillisille tekijöille. 255

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy

Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys. Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tiedon kauppiaat - asiantuntijoiden tiimiyrittäjyys Tarja Pietiläinen, KTT Life Works Consulting Oy Tutkimusryhmästä tiimiyrittäjiksi vuonna 2000 1 Missio Silta liiketalouden tutkimuksen ja käytännön liikkeenjohdon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti VALTION TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN VERKOSTOITUMISPÄIVÄ 7.10.2014 Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme työn terveellisyyttä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot