YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN"

Transkriptio

1 30 / 2009 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat Johanna Penttilä

2 Johanna Penttilä Yliopisto-opiskelijoiden työelämään orientoituminen Opintosisällöt, uraohjaus ja tulevaisuuskuvat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 30/2009

3 Copyright: Taitto: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Johanna Penttilä Pekka Holopainen Kannen kuva: Teemu Vehmaskoski Julkaisija: Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Lapinrinne HELSINKI ISBN: ISSN: Juvenes Print Tampere 2009

4 Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden työelämään orientoitumista tukevia tekijöitä yliopisto-opinnoissa, uraohjauspalveluiden merkitystä työelämäorientaation kehittymisessä sekä opiskelijoiden työllistymiseen liittyvää tulevaisuususkoa. Tutkimusaineistona on 20 yleis- ja professioalan opiskelijoiden haastattelua sekä yliopisto-opintojen osalta täydentävänä materiaalina noin 6000 vastauksen laadullinen kyselyaineisto, joka saatiin käyttöön yliopistojen uraja rekrytointipalveluiden Aarresaari-verkostolta. Taustoittavana aineistona on lisäksi seitsemän uraohjauksen parissa työskentelevän asiantuntijan haastattelua, joita on käytetty analyysin tukena erityisesti uraohjausta käsittelevässä osuudessa. Tulosten perusteella keskeisimmiksi työelämään suuntautumista tukeneiksi opintosisällöiksi määrittyivät työharjoittelu, sivuaineet ja vapaasti valittavat opinnot sekä erikseen tarkoitusta varten räätälöidyt työelämään orientoivat opinnot. Näistä teki tärkeitä erityisesti niiden käytännönläheisyys tai käytännönläheinen merkitys opiskelijalle sekä kursseilla teorian ja käytännön välille opetuksellisin keinon mahdollisesti rakennettu vuoropuhelu. Täysin mutkatonta työelämään orientoituminen ei näidenkään opintosisältöjen puitteissa kuitenkaan ollut. Työharjoittelua kritisoitiin erityisesti harjoittelumahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi ja rahoituksen epätasaisesta jakautumisesta alojen välillä. Sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen valitsemiseen olisi paikoin kaivattu enemmän tukea, ja toisinaan työelämään orientoivat opinnot saattoivat lisätä työllistymiseen liittyvää epävarmuutta ja aiheuttaa työllistymispaineita ennemmin kuin luoda tulevaisuususkoa. Uraohjaus on opintosisältöjen lisäksi yksi opiskelijoiden työelämään orientoitumista tukeva tekijä ja sitä haetaan eniten työelämään siirryttäessä esimerkiksi työnhakuasiakirjojen kirjoittamiseen, työhaastatteluun valmistautumiseen, työnhakukanavien selvittelyyn sekä erilaisiin ammatilliseen itsetuntemukseen liittyviin kysymyksiin. Useimmat haastatelluista tiesivät uraohjausta olevan saatavilla esimerkiksi yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden kautta, mutta uraohjauksen käyttömahdollisuudet olivat enemmistölle ja samalla ohjausta hyödyntämättömille jokseenkin epäselviä. Tämä saattoi johtua esimerkiksi siitä, että työelämään liittyvää neuvontaa oli saatavilla myös esimerkiksi ainejärjestöjen, ammattiliittojen tai ura- ja rekrytointipalveluiden yleisötapahtumista sekä opiskelukavereilta. Henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi sivuaineiden valintaan toivottiin keskitettyjen palvelujen lisäksi lähempää omaa laitosta. Esimerkiksi opettajatuutoreiden ajateltiin olevan tärkeitä keskustelukumppaneita monissa opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa, mutta yhteyden ottaminen heihin tuutorryhmien päätyttyä koettiin hankalaksi. Ammatillisen tulevaisuususkon suhteen aineistosta erotettiin neljä erilaista tulevaisuuteen suuntautumisen ryhmää, joita olivat luottavaiset, epävarmat, sopeutujat ja itsensä toteuttajat. Epävarmat ja sopeutujat olivat ryhmistä suurimpia. Luottavaisia lukuun ottamatta kaikissa ryhmissä puntaroitiin erilaisia työttömyyden tai epätarkoituksenmukaisen työllistymisen mahdollisuuksia omakohtaisesti varteenotettavina, joskaan ei välttämättä toivottavina. Pienimpänä työttömyyden riskiä pidettiin professioaloilla sekä sellaisilla yleisaloilla, joiden tuottaman osaamisen koettiin soveltuvan suhteellisen kitkattomasti monenlaisiin tehtäviin tai useille elinkeinoelämän sektoreille.

5 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Akateemiset työmarkkinat Työelämän uudet haasteet Korkeasti koulutettujen työllistyminen 7 3 Korkeakoulutus ja työelämä Korkeakouluopintojen työelämärelevanssi Opiskelijoiden työelämään orientoituminen Uraohjaus työelämään orientoitumisen tukena 14 4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 16 5 Tutkimuksen toteutus 17 6 Tulokset Työelämäsisällöt korkeakouluopetuksessa Autenttista työkokemusta harjoittelun kautta Sivuaineet ja vapaasti valittavat opinnot tärkeitä Suhtautuminen työelämään orientoiviin opintoihin ristiriitaista Katsaus opintosisältöihin Viisi vuotta valmistumisesta -kyselyn pohjalta Uraohjauspalvelut Kyllä mä tiedän, että niitä on, mutta Työllistymiseen ja työelämään liittyvät kysymykset Uraohjauksen ja opintojen ohjauksen kiinnekohdassa Työelämään suuntautumisen piirteitä Työelämäorientaatio opintopolun eri vaiheissa Työelämään liittyvät tulevaisuuskuvat 55 7 Pohdinta 62 Lähteet 66 Liite 1. Haastattelurunko 73

6 1 Johdanto Muutokset akateemisilla työmarkkinoilla ja niiden heijastuminen korkeakoulutukseen ovat keskeisiä opiskelijoiden työelämään orientoitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yliopistotutkintojen työllistävyyden korostuttua koulutuspoliittisessa keskustelussa on huomiota alettu enenevässä määrin kiinnittää yliopistokoulutuksen kautta tuotettavaan ja työelämässä tarvittavaan asiantuntijuuteen sekä korkeakoulututkintoihin substanssiaineen lisäksi sisältyviin niin sanottuihin yleisiin tai siirrettäviin taitoihin (ks. esim. Tynjälä 2008; Luoto & Lappalainen 2006, 57 59). Työelämän ja korkeakoulutuksen välisen eron nähdään kaventuneen työtä simuloivien opetusmenetelmien kehittämisen myötä sekä siksi, että työssä tarvitaan entistä enemmän esimerkiksi tieteellisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja (Tynjälä, Välimaa & Sarja 2003). Uusien opetusmenetelmien leviäminen ja omaksuminen käyttöön vie kuitenkin aikaa, ja monet työssä tarvittavat taidot opitaan edelleen vasta työssä (Tynjälä ym. 2004). Työelämäorientaatio on yksilöllinen ominaisuus, joka rakentuu suhteessa työelämään ja tapoihin, joilla työelämään koulutuksessa suuntaudutaan (ks. Manninen & Luukannel 2002, 5). Työelämään liittyvät kysymykset ovat opiskelijoille monella tapaa suuria ja askarruttavia halki opiskelupolun (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, 87, 93). Työmarkkinoiden kansainvälistymisen ja tuotannon muutosten myötä työmarkkinat ovat monimutkaistuneet ja työhön siirtymisen nähdään edellyttävän entistä huolellisempaa suunnittelua. Työpaikkoja ei välttämättä avaudu sinne, mistä koulutettuja työmarkkinoille vapautuu (Hyyryläinen & Leminen 2003, 103), ja keskustelu korkeakoulutettujen työllistymisen laadusta on vilkasta (ks. esim. Sainio 2008). Vaikka työelämästä on tullut aiempaa haasteellisempaa, työntekijöiden on havaittu odottavan työltä myös henkilökohtaista täyttymystä sen sijaan, että työ toimisi ainoastaan elannon hankkimisen välineenä (Julkunen 2003). Työn ja korkeakoulutuksen muutosten myötä tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät korkeakoulutuksessa vaikuttavat opiskelijoiden työelämäorientaation kehittymiseen sekä millaiset asiat opiskelijoita työelämässä ja työllistymisessä askarruttavat. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti opintosisällöt sekä uraohjaus. Työllistymiseen liittyvien kysymysten pohjalta mallinnetaan opiskelijoiden työelämään kytkeytyviä tulevaisuuskuvia. Tutkimusaineistona on 20 yleis- ja professioalan opiskelijoiden haastattelua sekä seitsemän uraohjauksen parissa työskentelevän asiantuntijan haastattelua. Haastatteluaineistoa täydentää noin 6000 vastauksen laadullinen osuus yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston Viisi vuotta valmistumisesta -kyselystä. 5

7 2 Akateemiset työmarkkinat 2.1 Työelämän uudet haasteet Korkeakoulutettujen työmarkkinat mullistuivat Suomessa 1990-luvun laman aikana, jolloin aiempaa useampi korkeakoulutettu jäi valmistuttuaan vaille työtä. Lama rapautti turvattuun toimeentuloon, työpaikkaan tai tiettyyn sosiaaliseen asemaan liittyviä koulutuslupauksia. (Rouhelo & Rautakilpi 2005.) Työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1994, jolloin yli neljännes työvoimasta oli työttömänä tilapäisesti tai pitkäkestoisemmin. Vaikka koulutuksesta kehittyikin laman aikana eräänlainen työnsaannin valttikortti ja vaikka korkeammin koulutettuja palkattiin tehtäviin, joita oli ennen saattanut hoitaa alhaisemmallakin koulutuksella, ei korkeakoulutus silti taannut varmaa työllistymistä. (Suikkanen ym. 2001, ; ks. myös Ahola 2004, 17.) Muutokset, joita työmarkkinoilla tuolloin tapahtui tai alkoi, ovat näkyvillä vielä tänäkin päivänä. Työllistymisen epävarmuutta ja epävakautta selittävät muun muassa työvoiman ja tuotannon globaalin liikkuvuuden lisääntyminen, teknologian kehittyminen sekä talouden työpaikkoja tuottamaton kasvu. Näitä on usein luonnehdittu myös globalisaation tunnuspiirteiksi tai siihen vaikuttaviksi tekijöiksi. Vaikka yleisen koulutustason noustessa työttömyysuhka kohdistuu painokkaimmin kouluttamattomiin tai vain vähän koulutusta hankkineisiin, lisääntyy kilpailu myös korkeasti koulutettujen työmarkkinoilla. (Rinne & Salmi 2003, 72 73, 88; Rinne 2003, ) Kun korkea-asteen tutkinnon oli vuonna 1990 suorittanut 28 prosenttia vuotiaista, oli luku vuonna 2003 jo 35 prosenttia (Järvinen & Vanttaja 2005, 8 9). Nykyisenkaltaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa talouden kyky luoda työpaikkoja on hidastunut, on täystyöllisyyden tulkittu olevan mahdottomuus (Rinne & Salmi 2003, 64). Työpaikkoja ei välttämättä myöskään avaudu sinne, mistä koulutettuja työmarkkinoille vapautuu, mikä aiheuttaa yhtäaikaisen riskin työttömyyden ja työvoimapulan esiintymiseen (Hyyryläinen & Leminen 2003, 103). Giddensin (2002, 21 28) mukaan riski on yksi keskeisistä globalisaatiota luonnehtivista elementeistä, ja se liittyy keskeisesti kykyyn tai tapaan hahmottaa tulevaisuutta. Talouden vaihtelut ja työn sekä tuotannon maailmanlaajuisen liikkuvuuden lisääntyminen muovaavat työmarkkinoita uudella tavalla. Nämä ovat seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa siihen, että työelämään siirtyminen näyttäytyy monille opiskelijoille pelottavana (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, 93; Mannisenmäki & Valtari 2005, ). Opiskelijoita askarruttavat työnhaun valinta- ja kilpailutilanteet, minkä lisäksi työelämässä menestymisen nähdään edellyttävän koulutuksen lisäksi oikeanlaisia pelitaitoja ja ominaisuuksia (Rouhelo & Rautakilpi 2005; Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, 94). Yhteiskunnallisten kehityskulkujen ohella työllistymiseen liittyvä epävarmuus saa pontta myös opiskelijoiden sosiaalisista verkostoista ja työllistymiseen liittyviä pelkoja ylläpitävästä kulttuurista (Buckham 1998). 6

8 Epävarmuuden ja valinnanvaihtoehtojen lisääntymisen myötä työllistymiskysymysten käsittelyä varten on perustettu erilaisia asiantuntijapalveluja. On esitetty, että kynnys esimerkiksi uraohjaukseen hakeutumiseen on madaltunut sitä mukaa, kun yksilöt haluavat jakaa riskipitoisiksi koettujen valintojen tekemisen vastuuta. (Lairio & Rekola 2007, ; Julkunen 2003, ) Barnett (2004) on eritellyt tulevaisuuden luonnetta ja siihen liittyvän epävarmuuden mukanaan tuomia haasteita. Muutokset tapahtuvat hänen mukaansa tänä päivänä aiempaa nopeammin ja osin eri tasolla kuin ennen. Sosiaalisiin tai ihmisen ja ympäristön välisiin suhteisiin kytkeytyvien muutosten rinnalle ovat tulleet ontologiset muutokset. Ne liittyvät tapoihin, joilla ihmiset ymmärtävät itseään, identiteettiään ja paikkaansa maailmassa, ja ne perustuvat siihen, ettei ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä yksiselitteisiä ja oikeita totuuksia välttämättä enää ole. Koska tietoa tuotetaan aiempaa enemmän ja monimuotoisemmista lähtökohdista, edellyttää se Giddensin (2002, 31 32) mukaan aktiivisempaa suhtautumista tietoon ja sen kriittistä arviointia. Näistä lähtökohdista nyky-yhteiskuntaa on luonnehdittu myös tietoyhteiskunnaksi, jossa oppiminen tai kyky käsitellä tietoa on merkittävässä roolissa myös työmarkkinoilla (Kauppi 2004, 187). Valtaosan korkeakoulutettujen tämän päivän ja tulevaisuuden työtehtävistä on esitetty olevan symbolianalyyttisia eli edellyttävän tiedonkäsittely- sekä verkostoitumis- ja sosiaalisia taitoja. (Reich 1995 & Castells 2000 Tynjälän 2008 mukaan.) Tietoon liittyvien tehtävien nähdäänkin nousseen entistä merkityksellisempään asemaan työmarkkinoiden muutoksen myötä. Tämä asettaa uudenlaisia edellytyksiä korkeakoulutetuilta odotettavalle asiantuntijuudelle. 2.2 Korkeasti koulutettujen työllistyminen Työmarkkinoista saatavilla oleva tieto rakentaa kuvaa korkeakoulutettujen työelämään sijoittumisesta yhtäältä pirstaleisena ja hankaloituneena, toisaalta ongelmattomana ja toimivana. Viimeisimpien tilastojen mukaan korkeakoulutetut työllistyvät suhteellisen nopeasti, eikä työttömyys ole prosentuaalisesti kovin suurta (vrt. Tilastokeskus 2007; Suutari 2003, 21). Toisaalta työmarkkinoiden nähdään muuttuneen aiempaa dynaamisemmiksi niin, että työpaikkoja syntyy ja katoaa nopeaan tahtiin, eikä työn pysyvyys ole itsestään selvää (Mannisenmäki & Valtari 2005, ). Korkeakoulutettujen työllistymistä ja työelämään siirtymistä seurataan tiiviisti korkeakoulujen, ministeriöiden, Tilastokeskuksen sekä palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen toimesta. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelut ovat toteuttaneet uraseurantaa 1990-luvun loppupuolelta asti ensin vastavalmistuneiden sijoittumisselvitysten muodossa ja sittemmin kartoittaen valmistuneiden tilannetta viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston ja Akavan vuosina (ks. Suutari 2003) toteuttaman uraseurantamallin pohjalta on tehty paitsi kansallisia (ks. Korhonen & Sainio 7

9 2006), myös yliopistokohtaisia raportteja (ks. Siitonen 2007; Manninen & Luukannel 2006; Puhakka & Tuominen 2006; Korhonen 2004), joissa korkeakoulutettujen työllisyyttä tarkastellaan viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Korkeakoulutettujen työllistymisaste on yleisesti ottaen korkea. Vuoden 2006 lopussa noin 90 prosenttia vuotta aiemmin valmistuneista teki töitä (Tilastokeskus 2008), ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta työllisiä oli Sainion ja Korhosen (2006, 10 11) mukaan 83 prosenttia valmistuneista. 15 prosenttia korkeakoulutetuista oli työvoiman ulkopuolella eli opiskelijana tai perhevapaalla, ja vain kaksi prosenttia työttömänä. Korkeakoulutettujen kokeman työttömyyden onkin esitetty olevan lähinnä työuran alkuun sijoittuvaa kitkatyöttömyyttä. Valmistuttuaan keskimäärin kolmannes korkeakoulutetuista on kertaluonteisesti tai hetkellisesti vailla työtä. Työuran alkuun sijoittuvan työttömyysjakson tai epätarkoituksenmukaisen eli koulutusta vastaamattoman työllistymisen on kuitenkin havaittu kasvattavan todennäköisyyttä samoihin asioihin myöhemmin elämässä (Sainio 2008, 59). Eurooppalaisessa vertailussa välitön valmistumisen jälkeinen työelämään sijoittuminen on melko harvinaista. Suomi on tämänkaltaisissa tilastoissa kärjessä korkeimmilla työllistymisluvuilla, mitä selittävät muihin Euroopan maihin verrattuna jokseenkin paradoksaalisesti muun muassa myöhäisempi opintojen aloittaminen, pidempi opintojen kesto ja työssäkäynti opintojen aikana tai sitä ennen. Nopean työelämään sijoittumisen ja vakaalle uralle pääsemisen välillä ei eurooppalaisessa vertailussa kuitenkaan ole havaittu juurikaan yhteyttä. (Ahola 2004, 29 30; Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, ) Aloittain tarkasteltuna työllistymisen nähdään olevan vaikeinta generalistialoilla (esim. humanistiset tai yhteiskuntatieteet), joilla koulutus ei valmista suoraan mihinkään ammattiin ja joilla täsmällinen kuva oman alan töistä tai koulutuksen ja työmarkkinoiden välisestä suhteesta puuttuu. Silti työttömyyttä kohdataan perinteisillä professioaloillakin (esim. oikeustietelijät tai opettajat) erityisesti valmistumisajankohdasta ja taloudellisesta suhdanteesta riippuen. (Suutari 2003, 23.) Onkin havaittu, että 1990-luvun laman myötä korkeakouluopiskelijoiden työelämäkäsitykset ovat muuttuneet. Kun työttömyys ennen lamaa oli akateemisesti koulutetulle epämieluisa ja kenties shokeeraavakin yllätys, ovat 2000-luvun opiskelijat orientoituneempia siihen, ettei varmoja tai pysyviä työuria välttämättä ole. (Rouhelo & Rautakilpi 2005.) Määrällisen tarkastelun ohella korkeakoulutettujen työllistymistä on nähty tarpeelliseksi selvittää laadullisesta näkökulmasta. Huomio kiinnittyy tällöin siihen, työllistyvätkö korkeakoulutetut koulutustasoaan ja -alaansa vastaavasti. Laadun analysoinnissa on sovellettu erityisesti Eliasin (1999, 4; ks. myös Stenström, Laine & Valkonen 2005, 19; Korhonen & Sainio 2006, 19 20) mallia, jossa tutkinnon suorittaneen arvio työn ja koulutusalan sekä -tason vastaavuudesta suhteutetaan keskenään. Tällä tavoin työpaikat on luokiteltu neljään ryhmään: oman alan akateemiset ammatit, muut akateemiset ammatit, oman alan uudet työmarkkinat sekä koulutusta vastaamattomat työt. Kahdessa ensin mainitussa työn akateemiset vaatimukset täyttyvät eli työ on koulutustasoa vastaavaa, mutta tehtävien yhteys omaan koulutusalaan vaihtelee. 8

10 Jälkimmäisissä työn akateemiset vaatimukset eivät täyty, mutta yhteys omaan koulutusalaan saattaa olla olemassa. Erityisesti oman alan uudet työmarkkinat ovat kiintoisat siinä, että niillä pätevyysvaatimukset ovat vasta kehittymässä. Eri aloilta ja korkeakoulusektoreilta sijoitutaan työmarkkinoille laadullisesti tarkasteltuna eri tavoin (ks. taulukko 1). Yliopistoista työllistytään jonkin verran ammattikorkeakouluja tarkoituksenmukaisemmin, joskaan vertailu ei ole aivan täydellinen johtuen tarkastelussa käytettyjen aineistojen keruun sijoittumisesta eri ajankohtiin. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta omaa alaansa ja koulutustasoaan vastaavassa työssä oli Stenströmin, Laineen ja Valkosen (2005, 69) mukaan kolme viidestä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta. Yliopistokoulutettujen osalta luku oli viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 75 prosenttia (Korhonen & Sainio 2006, 20). Eroa selittää osaltaan se, että ammattikorkeakoulututkinnon asema työmarkkinoilla koetaan vielä paikoin epäselväksi (Stenström, Laine & Valkonen 2005, 89 90). Toisaalta on myös havaittu, että koulutustasoa ja -alaa vastaamattomassa työssä toimimista perustellaan useammin työn mielenkiintoisuudella kuin vaikeudella saada koulutusta vastaavaa työtä (Sainio & Korhonen 2006, 19 20). Työn tarkoituksenmukaisuus Yliopisto-opiskelijat Amk-opiskelijat 5 v. valmistumisesta 3 v. valmistumisesta Oman alan ja koulutusasteen ammatit 75 % 60 % Muut oman koulutusasteen ammatit 2 % 10 % Oman alan uudet työmarkkinat 18 % 23 % Koulutusta vastaamattomat työt 5 % 8 % Lähteet: Korhonen & Sainio 2006, 20; Stenström, Laine & Valkonen 2005, 69. Taulukko 1. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämään sijoittuminen Työllistymisen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta on haasteellista mitata yhtäältä työmarkkinoiden jatkuvan muuttumisen ja toisaalta tarkastelukulmien moninaisuuden vuoksi. Vaikka työllistymisen tarkoituksenmukaisuus yksinkertaistetusti tarkoittaakin henkilön kykyä hyödyntää hankkimaansa koulutusta työssään, saattaa tarkoituksenmukaisuus merkitä yksilön, koulutuksen järjestäjän tai työelämän näkökulmasta eri hetkinä eri asioita. (Suutari 2001; Elias ym. 1999, 11.) Vaikka alat edelleen jaetaan professio- ja generalistialoihin, voidaan useisiin ammatteihin tänä päivänä sijoittua moninaisilla koulutustaustoilla ja selkeästi yhteen ammattiin tai tehtävään valmistavia koulutusaloja on aiempaa vähemmän (Suutari 2003, 12 13). Alakohtaista jaottelua saattaa tulevaisuudessa hämärtää entisestään mahdollisuus suorittaa kandidaatti- ja maisteriopinnot eri tieteenaloilta (vrt. Suutari 2003, 13 14). 9

11 3 Korkeakoulutus ja työelämä 3.1 Korkeakouluopintojen työelämärelevanssi Suomalainen korkeakoulutus ei ole perinteisesti ollut erityisen työelämäsuuntautunutta (Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, 33). Korkeakoulutettujen työllistymistematiikan monimutkaistuttua työelämätaitojen huomioimisesta korkeakoulukontekstissa on kuitenkin tullut keskeinen koulutuspoliittinen keskustelunaihe ja koulutuksen kehittämisen painopiste. Bolognan prosessin ja tutkinnon uudistuksen myötä työelämään kiinnittyviä opintosisältöjä on pyritty nivomaan aiempaa kiinteämmäksi osaksi korkeakouluopintoja tutkintojen työelämärelevanssin ja työllistävyyden kehittämiseksi. Alasta ja korkeakoulusta riippuen työelämäorientaatio näkyy opinnoissa kuitenkin varsin vaihtelevasti. Se voidaan toteuttaa yksittäisinä kursseina, osana muita opintokokonaisuuksia, tai se voi rakentua koko tutkinnon läpäiseväksi juoneksi (vrt. Luoto & Lappalainen 2006, 57 59). Työharjoittelun ja käytännön taitoja kehittävien yleisopintojen sijaan tai lisäksi työelämäorientaatio voi joillakin aloilla olla esimerkiksi tutkimusopetusta. Työelämäorientaatiolla tarkoitetaan myös erikseen tarkoitusta varten räätälöityjä työelämään suuntaavia kursseja, joilla voidaan esimerkiksi tutustua alalta valmistuneiden työtehtäviin ja työllistymiseen (Sarja 2004, 275). Korkeakouluopintojen ja työelämän suhdetta on tarkasteltu erityisesti opinnoissa kehittyvien työelämätaitojen (engl. transferable / generic / core skills) näkökulmasta, sillä on ajateltu, että niillä on opiskelijan työllistymisen kannalta myönteisiä vaikutuksia (Luoto & Lappalainen 2006, 57 59). Erilaisissa vastavalmistuneille ja jonkin aikaa työelämässä toimineille suunnatuissa kyselyissä koulutuksen ei kuitenkaan ole havaittu tuottavan työelämävalmiuksia samassa määrin kuin niitä työelämässä edellytetään. Samalla tärkeimmät taidot on havaittu opittavan vasta käytännössä. (Tynjälä ym. 2006, 74; ks. myös Manninen & Luukannel 2006; Korhonen & Sainio 2006.) Puutteellisesti koulutuksessa kehittyviä, mutta työssä vähintäänkin melko tärkeinä pidettyjä taitoja ovat valmistuneiden mielestä olleet esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyöskentelytaidot, joustavuus ja sopeutumiskyky sekä luova ajattelu. Toisaalta korkeakoulutuksen nähdään kehittävän työelämän kannalta järkevällä tavalla esimerkiksi kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä tiedonhankintataitoja. Tiettyjen sisältöjen koetaan kuitenkin puuttuvan koulutuksesta kokonaan. (Manninen & Luukannel 2006, 29 31; Tynjälä ym. 2004, ) Kuilulla on perusteensa, sillä tiedon ja taidon oppiminen sekä oppiminen ja opitun soveltaminen on koulutusjärjestelmässämme perinteisesti erotettu toisistaan. Kouluoppimisen on nähty tuottavan elotonta tietoa, jolla on käyttöä lähinnä tenttien kaltaisissa koulutuskonteksteissa, muttei niinkään todellisen elämän ongelmien ratkaisussa. (Tynjälä 1999, 171; Tynjälä 2000, ) 10

12 Kognitiivis-konstruktivististen ja sosiokulttuuristen näkökulmien vallattua alaa oppimisen tutkimuksessa nähdään työn ja korkeakoulutuksen eron supistuneen. Supistumista on tapahtunut molemmista suunnista siten, että käsitteellisen ajattelun hallinnan katsotaan tulleen työelämässä merkityksellisemmäksi ja työtä simuloivien opetus- ja oppimismenetelmien korkeakoulutuksessa tarpeellisemmiksi. (Tynjälä, Välimaa & Sarja 2003.) Vallitsevassa asiantuntijuuskäsityksessä tiedonluomisen nähdään tapahtuvan vuorovaikutuksessa yksilöiden ja ympäristön välillä. Monet nykypäivän työtehtävät edellyttävät muuta kuin yksilön tarkasti rajatun tehtävän suorittamista, ja työtehtävien ongelmat ovat usein monimutkaisia ja epämääräisiä (Murtonen 2004, 77 78). Tiedon nopea vanheneminen ja tietoverkkojen välityksellä helposti saatavilla oleva, sisällöltään vaihteleva informaatio tekevät yksilöiden tiedonkäsittelytaidoista entistä merkityksellisempiä (Vermunt & Verloop 1999). Osaamistarpeiden näkökulmasta tämän päivän työntekijä nähdään usein alasta riippumatta monipuolisena tieto- ja tiimityöläisenä, jolta edellytetään muun muassa tehokkaita ongelmanratkaisutaitoja, kommunikointi- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä arvioida ja kehitellä tietoa (Tynjälä, Välimaa & Sarja 2003; Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 14; Tynjälä ym. 2006, 74 77). Tällaisen osaamisen nähdään muodostuvan teoreettisista, käytännöllisistä ja metakognitiivisista aineksista (Tynjälä 1999, ). Metakognitiivisella osaamisella tarkoitetaan tietoisuutta omasta ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä, ja siihen liittyy itsesäätely, jolla viitataan oppimisprosessin tarkkailemiseen, arviointiin ja strategioiden muunteluun tarpeen mukaan (Tynjälä 2000, ). Tällaisen toiminnan on havaittu olevan tyypillistä itseohjautuvalle oppimiselle (Vermunt & Verloop 1999). Ratkaisuksi työelämäläheiseen ja asiantuntijuutta kehittävään opetukseen on esitetty niin sanottua integratiivista pedagogiikkaa, jossa kurssit ja opintojaksot järjestetään niin, että niissä yhdistyvät kaikki asiantuntijuuden osatekijät. Esimerkiksi työharjoittelu on hyvä mahdollisuus integratiivisen pedagogiikan toteuttamiseen, kunhan harjoittelu järjestetään ohjatusti niin, että sillä on yhteys teoreettisiin opintoihin ja se sisältää käytännön kokemuksen reflektointia. (Tynjälä 2008.) Muita käytäntöä, teoriaa ja metakognitiivisia elementtejä eri tavoin yhdistäviä pedagogisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ongelmalähtöinen (ks. esim. Lonka & Paganus 2004) sekä projektiperustainen oppiminen (ks. esim. Helle, Tynjälä & Vesterinen 2004). Opiskelijoiden näkökulmasta työelämään kytkeytyviä opintoja ovat työ- ja opetusharjoitteluiden lisäksi muun muassa kurssit, joilla käy vierailevia luennoitsijoita kertomassa työelämästä tai joilla tehdään käytännön harjoituksia, kuten kenttä- tai laboratoriotöitä. Myös työelämään liittyviä tai toimeksiantoina tehtäviä opinnäytetöitä pidetään työelämälähtöisinä, joskaan sellaisten tekeminen ei kaikissa oppiaineissa ole erityisen yleistä. (Mäkinen 2004, ) Työelämäläheisten kurssien on todettu tukevan erityisesti heikoimmin opintoihinsa sitoutuneita tai heikoimmin pärjänneitä opiskelijoita, kun taas opinnoissaan hyvin pärjänneiden on havaittu menestyneen työelämäläheisillä kursseilla samaan tapaan kuin muillakin kursseilla (ks. esim. Helle ym. 2007; Mäkinen & Vainiomäki 2002). Käytännönläheisyyden lisäksi myös opintojen sosiaalisella kontekstilla on havaittu olevan vaikutusta oppimistuloksiin. Työelämäläheisessä, ryhmässä tapahtuvassa opiskelussa heikompien opiskelijoiden uskotaan olevan mahdollista 11

13 oppia vertaisiltaan ja omaksua vähemmän keskeisiä, mutta oppimisen kannalta hyödyllisiä rooleja (Helle ym. 2007). Työelämätaidoista käytyä keskustelua ei kuitenkaan ole pidetty pelkästään myönteisenä, sillä puhtaasti käytännöllisten taitojen opettamista ei ole mielletty yliopistojen tehtäväksi, ja työelämätaitojen ja -yhteyksien korostumisen on pelätty murentavan tiedekorkeakoulujen sivistystehtävää sekä autonomiaa (Rhoades & Slaughter 2006). Yleisten taitojen ottaminen osaksi opetusohjelmaa on ollut haasteellista, eikä kaikkialla ole onnistuttu määrittelemään, mitä mikäkin taito oman alan kontekstissa tarkoittaa tai miten sitä tulisi opettaa (Sumsion & Goodfellow 2004). Siirrettävien taitojen lisäksi yliopistokoulutukseen on esitetty tarvittavan keinoja valmistaa opiskelijoita kokonaisvaltaisemmin, ontologisella tasolla epävarmaan tulevaisuuteen (Barnett 2000; 2004). Nähdään, että koulutuksen tulisi tuottaa valmiuksia, joilla osaamista voi ylläpitää tutkinnon suorittamisen ja työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten jälkeenkin (Virolainen & Valkonen 2002, 40 42). 3.2 Opiskelijoiden työelämään orientoituminen Manninen ja Luukannel (2002, 5) ovat määritelleet opiskelijoiden työelämäorientaation yleiseksi suhtautumiseksi tai suuntautumiseksi työelämään. Orientaatio koostuu tiedollisesta, kokemuksellisesta ja asenteellisesta puolesta eli oman alan työmarkkinoihin liittyvästä tiedosta, työkokemuksesta sekä arvoista ja merkityksistä. Se on olemassa jo ennen kuin opiskelija tulee korkeakouluun, sillä orientaatiolla on vaikutusta muun muassa opintoalan ja sivuaineiden valintaan, opintojen suunnitteluun ja suhtautumiseen työssäkäyntiin. Työelämäorientaatio kehittyy kuitenkin läpi opiskeluajan vuorovaikutuksessa oman tieteenalan sisältöjen, ohjaus- ja opetuskäytänteiden sekä harjoittelun tai muunlaisen työkokemuksen kanssa. Näin ollen työelämäorientaatioon vaikuttavat paitsi opiskeluaikainen toiminta, myös yksilölliset merkitysrakenteet, jolloin orientaation kehittyminen tiettyyn suuntaan ei ole vakio. Yksilön työelämään suuntautuminen on yhteydessä opiskelijan koulutukselleen asettamiin yleisiin tavoitteisiin sekä opiskelu- ja oppimistoimintoja ohjaaviin motiiveihin. Yleisiä koulutukselle asetettuja tavoitteita eli koulutusorientaatioita on luonnehdittu esimerkiksi ammatillisiksi, akateemisiksi, persoonallisiksi tai sosiaalisiksi. Ammatillisesti orientoituneilla opiskelijoilla kiinnostus työelämään on suuri ja koulutus voi olla esimerkiksi väline ammattipätevyyden hankkimiseen tai ammattitaidon oppimiseen. Muissa orientaatioissa yhteys työelämään on määrittelemättömämpi, ja koulutukseen voidaan osallistua esimerkiksi silkasta mielenkiinnosta, uusien haasteiden kohtaamiseksi tai koulutukseen liittyvien sosiaalisten toimintojen vuoksi. (Tynjälä 2000, 112, ) Ammatillisesti orientoituneen opiskelun tunnusmerkkeinä on työelämäkiinnostuksen lisäksi pidetty muun muassa halua valmistua mahdollisimman nopeasti, opintojen systemaattista suunnittelua sekä muihin orientaatioihin nähden pienempää keskeyttämisen todennäköisyyttä. 12

14 Työelämäorientoituneiden opiskelijoiden on myös havaittu edistyneen opinnoissaan nopeammin ja saavuttaneen korkeampia arvosanoja kuin opiskelijoiden, joiden ensisijainen tavoite on ollut keskittyä yksinomaan opiskeluun ja opiskelijaelämään. (Mäkinen, Olkinuora & Lonka 2004.) Työelämäorientaatiota on toisinaan pidetty pintasuuntautuneena ja siten itsesäätelyn ja tiedonkäsittelyn kaltaisia asiantuntijuuteen kytkeytyviä ominaisuuksia vähemmän kehittävänä opiskelutapana. Havainnot työelämään suuntautuneiden opiskelijoiden opintomenestyksestä ja opintojen etenemisestä ovat kuitenkin haastaneet tätä käsitystä. On esitetty, että ammatilliselle orientaatiolle tyypillinen opintojen systemaattinen suunnittelu voi myös viitata strategiseen suuntautumiseen, jolloin opiskelija voi halutessaan toimia eri tilanteissa ja erityyppisten tavoitteiden saavuttamiseksi eri tavoin. (Lonka, Olkinuora & Mäkinen 2004.) Yksilöllisten erojen lisäksi työelämään suuntautumisessa on havaittu olevan oppiainekulttuureihin kytkeytyviä aloittaisia eroja. Ylijoen (2000) mukaan tietyt oppiainekulttuurit ovat ammattisuuntautuneempia kuin toiset, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että tietyillä aloilla opiskelijat tavoittelevat nopeaa työelämään siirtymistä ja ammattiin valmistumista innokkaammin kuin toisilla. Oppiainekulttuureilla ja opiskeluorientaatioilla uskotaan olevan keskinäistä yhteyttä (Mäkinen, Olkinuora & Lonka 2004). Työelämään suuntautuminen ei silti aina riipu siitä, johtaako koulutus akateemiseen professioon. Mäkinen, Olkinuora ja Lonka (2004) ovat havainneet työelämään suuntautuneen opiskeluorientaation olevan yleisin lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa, mutta vahvan myös yhteiskuntatieteen opiskelijoilla. Opiskelusta ja siihen liittyvästä oheistoiminnasta ovat vastaavasti olleet kiinnostuneimpia esimerkiksi oikeustieteen ja kasvatustieteen opiskelijat. Kummassakin ryhmässä on edustettuna sekä yleis- että professioaloja, jolloin kustakin alasta piirtyy opiskeluorientaatioiden ja oppiainekulttuurien valossa omaleimainen kuva. Vaihtelua voidaan lisäksi selittää esimerkiksi opiskelijoiden erilaisilla taustoilla tai elämäntilanteilla (Honkimäki, Tynjälä & Valkonen 2004). Huolimatta siitä, että opiskelijoiden suuntautuminen työelämään näyttäytyy yllä esitettyjen tekijöiden valossa varsin vaihtelevalta, askarruttavat työuraan liittyvät kysymykset opiskelijoita melko paljon. Lairion, Penttisen ja Penttilän (2007, 86 89) mukaan työhön liittyvät pohdinnat yleistyvät opintojen myötä. Valmistumisvaiheessa noin kolmen opiskelijan neljästä on havaittu ajattelevan tulevaa työuraansa paljon. Aloittain tarkasteltuna työuraan liittyvät kysymykset mietityttävät eniten humanistisen ja taloustieteellisen alan opiskelijoita (yli 90 % opiskelijoista) ja vähiten informaatioteknologian ja kasvatustieteellisen alan opiskelijoita (n. 70 % opiskelijoista). Työuraan kytkeytyvän pohdinnan määrään vaikuttavat alan ja opiskeluvaiheen lisäksi esimerkiksi alan työllisyystilanne tutkimushetkellä sekä tutkinnon tarjoama ammatillinen tai yleinen pätevyys. Työelämään siirtymiseen liittyvien tuntemusten on havaittu olevan monilla opiskelijoilla epävarmuutta ja ahdistusta kuvastavia. Jyväskylän yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa noin joka toinen opiskelija piti siirtymää pelottavana. Mahdollisuutena ja haasteena siirtymän koki kolmannes opiskelijoista ja luontevana jatkumona valmistumiselle noin joka kymmenes. Lisäksi vajaa kymmenesosa oli siirtynyt työelämään vakituisesti jo kesken opintojen, jolloin 13

15 siirtymään ei liittynyt erityisen kielteisiä tai myönteisiä tuntemuksia. (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, ) Opiskelijoiden suhtautumista valmistumisen jälkeiseen aikaan ovat tarkastelleet myös Mannisenmäki ja Valtari (2005, ). He ovat jakaneet opiskelijat kolmeen ryhmään (varmat, ajelehtijat, tulevaisuuspelokkaat) sen perusteella, miten epävarmaksi tai varmaksi opiskelijat kokevat tulevaisuutensa työllistymisen näkökulmasta. Ajelehtijat ja tulevaisuuspelokkaat olivat tarkastelussa useammin yleissivistävien alojen opiskelijoita, kun taas varma suhtautuminen oli yleisempää ammattisuuntautuneiden alojen opiskelijoilla. Yhdeksi työelämään siirtymistä helpottavaksi tekijäksi katsotaan usein opintojen aikainen työssäkäynti, joka on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna yleistä (Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, 23 24). Opiskelijatutkimus 2006:n mukaan noin yhdeksän kymmenestä opiskelijasta työskentelee jossakin vaiheessa lukuvuotta eli lomien aikana tai muulloin (Viuhko 2006, 55). Lukukausien aikana työssä käy hieman vajaa puolet opiskelijoista (Kivinen, Nurmi & Kanervo 2002, 23). Yleisin opintojen ohella tehtävä työ on osa-aikatyötä, josta noin puolet vastaa opiskelijoiden mielestä heidän alaansa. Kokoaikatyötä tekevät arvioivat työnsä vastaavan koulutusalaansa useimmin. Työnteko heijastuu opiskelijoiden arvioihin heidän työllistymisnäkymistään: sivutoimisesti opiskelevat arvioivat työllistymisnäkymänsä useammin hyviksi kuin päätoimiset opiskelijat, ja työllistymisusko on sitä vahvempi, mitä paremmin tehty työ vastaa koulutusalaa. (Viuhko 2006, 56, ) 3.3 Uraohjaus työelämään orientoitumisen tukena Muutokset koulutuksen ja työelämän suhteissa ovat luoneet yliopistoihin uusia ohjauksellisia haasteita, ja korkeakoulujen sekä elinkeinoelämän välisen yhteistyön vakiintumisen myötä uranvalinnan ohjauksen merkitys on kasvanut (Lairio & Puukari 2000, ; Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, 72). Akateemista uraohjausta järjestävät korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut, jotkin tiedekunnat sekä työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat. Uraohjaus on osa ohjausprofessiota, ja sen päämäärät liittyvät yksilön ammatillisen kehittymisen tukemiseen. Tiivistetysti uraohjaus voidaan määritellä palveluksi, jonka tavoitteena on auttaa yksilöitä suunnittelemaan työllistymistään ja työuraansa suhteessa omiin kykyihinsä, kiinnostuksenkohteisiinsa ja päämääriinsä. (Savickas 2003.) Uranvalintaa pidetään keskeisenä ihmisen elämään vaikuttavana tekijänä, mutta siitä päättämisen ei nähdä olevan nyky-yhteiskunnassa erityisen suoraviivaista ja kertaluonteista. Teknologian kehittymisen, globalisaation ja ammattien uudelleen muotoutumisen myötä työntekijän rooli oman työuransa rakentajana nähdään entistä suurempana, mikä pätee jo uranvalinnan ja päätöksenteon vaiheisiin. (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, ) Vaikka henkilökohtaisen ohjauksen tarpeen opintopolun eri vaiheissa on viime aikoina katsottu lisääntyneen (Lairio & Rekola 2007, 119), opiskelijoiden on havaittu käyttävän uraohjausta 14

16 varsin vähän. Jyväskylän yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan tutkinnon alku- ja keskivaiheen opiskelijoista yhteensä noin 30 prosenttia oli käyttänyt uraohjauspalveluita. Valmistumisvaiheessa niin oli tehnyt vajaa neljäsosa opiskelijoista. Eniten ohjausta kaikissa opintojen vaiheissa olivat käyttäneet humanistisen tiedekunnan opiskelijat ja vähiten informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat. Uraohjauspalveluiden vähäistä käyttöä suhteessa esimerkiksi siihen, miten paljon työllistymiskysymykset opiskelijoita askarruttavat, on selitetty muun muassa palvelujen lyhyellä historialla ja sillä, etteivät ne ole vielä tulleet opiskelijoille erityisen näkyviksi. (Lairio, Penttinen & Penttilä 2007, 97 98, 102.) 15

17 4 Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset Tutkimuksessa selvitetään opiskelijoiden opintojen aikaista työelämään orientoitumista tukevia tekijöitä ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen kytkeytyviä tulevaisuuskuvia. Opiskelijan työelämäorientaation eli työelämään suuntautumisen nähdään olevan läpi opiskeluajan kehittyvä ominaisuus, jonka muotoutumiseen vaikuttavat muun muassa ohjaus- ja opetuskäytänteet, työharjoittelu ja opintojen aikainen työssäkäynti. Toisaalta työelämäorientaatio vaikuttaa muun muassa ainevalintoihin, suhtautumiseen työssäkäyntiin sekä valmistumisen jälkeiseen työnhakuun ja työelämään sijoittumiseen. (Manninen & Luukannel 2002, 5.) Tässä tutkimuksessa työelämäorientaatio käsitetään yleisenä suuntautumisena työelämään, jolloin pyrkimyksenä ei ole eritellä erilaisia laadullisia tapoja työelämään suhtautumisessa. Tuloksia pyritään kuitenkin soveltuvissa kohdin erittelemään työelämäläheisyyden kritiikkiä silmällä pitäen esimerkiksi sivistyslähtöisten opiskelupyrkimysten osalta. Työelämäorientaation kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti yliopisto-opintojen opintosisältöjä sekä ohjauskäytäntöjä. Tämän päivän keskeisimpiä korkeakoulupedagogisia haasteita ovat työssä tarvittavan asiantuntijuuden kannalta tärkeiden osaamisalueiden integroiminen korkeakouluopetukseen sekä aitojen työelämäyhteyksien lisääminen (vrt. Tynjälä 2008). Tilanteessa, jossa työelämän ja korkeakoulutuksen välisten erojen katsotaan kaventuneen (Tynjälä, Välimää & Sarja 2003), on tärkeää tarkastella, miten opiskelijat näkevät korkeakouluopintojen tukevan heidän työelämään suuntautumistaan. Huomiota halutaan kiinnittää tekijöihin, joiden opiskelijat kokevat auttavan työelämään suuntautumista korkeakouluopintojen aikana ja helpottavan työelämään siirtymiseen kytkeytyvää epävarmuutta. Kiintoisia ovat myös näissä asioissa ilmenevät ristiriidat. Koska opiskelijoiden työllistymiseen liittyvän epävarmuuden on aiemmissa tutkimuksissa (ks. esim. Lairio, Penttinen & Penttilä 2007; Mannisenmäki & Valtari 2005) osoitettu olevan jokseenkin suurta, tässä tutkimuksessa halutaan kiinnittää huomiota myös opiskelijoiden työllistymiseen liittyvään tulevaisuususkoon. Näistä lähtökohdista tutkimuksen tavoitteena on tarkastella korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikaista orientoitumista työelämään seuraavien kolmen kysymyksen kautta: 1) Mitkä yliopisto-opintoihin sisältyvät tekijät tukevat opiskelijan työelämäorientaation kehittymistä? 2) Millainen mielikuva opiskelijoilla on uraohjaspalveluista, ja mihin uraohjauspalveluja käytetään / voitaisiin käyttää? 3) Mitkä tekijät luonnehtivat opiskelijoiden työllistymiseen liittyvää tulevaisuususkoa? 16

18 5 Tutkimuksen toteutus Tutkimusta varten kerättiin kaksi haastatteluaineistoa, joista ensimmäisessä kohderyhmänä olivat ohjausalan asiantuntijat ja toisessa opiskelijat. Ensimmäinen aineisto koottiin touko-kesäkuussa 2008 haastattelemalla seitsemää uraohjaajaa kolmesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta korkeakoulusta ja yhdestä työvoimatoimistosta. Uraohjaajien haastatteluissa paneuduttiin opiskelijoille tarjottavien uraohjauspalvelujen järjestämiseen sekä keskeisimpiin uraohjauksessa käsiteltäviin kysymyksiin. Aineisto oli ensisijaisesti taustoittava, ja sen pohjalta suunnattiin opiskelijahaastattelujen teemoja sekä tehtiin johtopäätöksiä jatkotutkimuksen kohteeksi soveltuvista koulutusohjelmista. Tutkimusta varten saatiin aineistoa myös yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkostolta. Aineisto on osa verkoston toteuttamaa Viisi vuotta valmistumisesta -kyselyaineistoa vuosilta 2006 ja 2007, jossa tutkimuskohteena olivat vuosina 2001 ja 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon sekä ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (l. farmaseutti, lastentarhanopettaja, oikeusnotaari). Tätä tutkimusta varten tarkasteltiin erityisesti kyselyyn vastanneiden laadullisia perusteluja kysymykseen Miten tyytyväinen olet suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta?. Tätä avo-vastausta ei aiemmin ole erikseen tarkasteltu. Perusteluja oli esittänyt yhteensä 6194 vastaajaa kaikkiaan vastaajasta, ja ne soveltuivat käsiteltäväksi tämän tutkimuksen puitteissa erityisesti siksi, että niistä löytyi runsaasti viittauksia opintosisältöihin ja opintojen kulkuun liittyviin asioihin. Perustelut analysoitiin sisältölähtöisesti ja niitä verrattiin haastatteluaineiston pohjalta tehtyihin tulkintoihin yliopistoopinnoissa työelämän kannalta hyödylliseksi koetuista tekijöistä. Kyselyaineisto toi kokonsa vuoksi tärkeän lisän aineistoon, ja vaikka kyselyaineisto oli suunnattu työelämässä jo oleville, kytkeytyivät opintosisältöihin liittyvät perustelut haastateltujen opiskelijoiden näkemyksiin. Opiskelijahaastattelut toteutettiin loka-joulukuussa 2008 haastattelemalla yhteensä 20 yleisja professioalan opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Opiskelualoittainen erittely haastateltavista on nähtävillä taulukossa 2. Edustettuna oli yhteensä yhdeksän pääainetta, joista suurin kirjo oli humanistisia aineita (musiikkitiede, estetiikka, uskontotiede, germaaninen filologia sekä pohjoismaiset kielet). Yleisaloista mukana olivat lisäksi yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede. Professioaloja tutkimuksessa edustivat soveltava kasvatustiede, sosiaalityö sekä oikeustiede. Tulososiossa tarkastelu keskittyy pääasiassa yleis- ja professioalojen tasolle sekä niiden välisiin erotteluihin, mutta soveltuvin osin tuodaan esiin myös yksittäisiin oppiaineisiin liittyviä erityiskysymyksiä. 17

19 Ala Yleinen Professio Yhteensä 3 vsk 4 vsk 5 vsk 6 vsk Vastavalm. Humanistinen Kasvatustieteellinen Oikeustieteellinen Valtiotieteellinen Yhteensä Taulukko 2. Tiedot haastateltavista aloittain Haastattelut suunnattiin kolmannen ja tätä ylempien vuosikurssien opiskelijoille, kun tietoa haluttiin saada yliopisto-opinnoissa opiskelijoiden työelämään suuntautumista tukevista tekijöistä (ks. kysymysrunko liite 1). Tämän tiedon hankkimisen katsottiin edellyttävän tutkimushenkilöiltä kokemusta opiskelusta, ja vuosikurssin nähtiin mittaavan opintojen edistymistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Haastateltavien opintopistekertymää ei erikseen selvitetty, mutta haastattelujen perusteella voitiin tehdä johtopäätös siitä, että haastateltavat olivat edenneet opinnoissaan tutkimustehtävän kannalta tarkoituksenmukaisesti. Eniten haastateltavia oli kolmannelta ja neljänneltä vuosikurssilta. Mukana oli myös yksi vastavalmistunut; muutoin kuudes vuosikurssi oli ylin, jolta haastateltavia oli mukana. Haastateltavat rekrytoitiin korkeakoulujen henkilökunnan ja opiskelijajärjestöjen kautta joko henkilökohtaisen sähköpostiviestin tai opiskelijoiden yleiselle sähköpostilistalle lähetetyn tutkimuskutsun välityksellä. Otos oli varsin suuri, mutta se tavoitti opiskelijoita oletettua heikommin. Tutkimuskutsuun vastasi yhteensä 23 opiskelijaa, joista haastateltiin 20 henkilöä. Kaksi kutsuun vastanneista oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoina kohderyhmän ulkopuolella ja yksi estyi myöhemmin tulemasta haastatteluun. Haastatelluista 19 oli naisia, miehiä otoksessa oli ainoastaan yksi. Aineiston sukupuolijakauma ei kuitenkaan ole tulosten kannalta erityisen merkityksellinen seikka, sillä tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tulkita tuloksia sukupuolen valossa. Kuitenkin naisten korkeaa osuutta haastatteluun osallistuneissa voidaan selittää esimerkiksi sillä, että korkeakouluopiskelijat yleisesti ja valtaosa kohteena olleista oppiaineista olivat sangen naisenemmistöisiä. Lisäksi on yleistä, että naiset osallistuvat tutkimuksiin miehiä aktiivisemmin (Viuhko 2006, 21). Haastattelut toteutettiin kahden tai kolmen henkilön ryhmäteemahaastatteluina sekä yksilöteemahaastatteluina. Teemahaastattelulle ominaista on eteneminen tiettyjen keskeisten teemojen varassa sen sijaan, että kysymykset esitettäisiin yksityiskohtaisessa muodossa ja samassa järjestyksessä kaikille haastateltaville. Teemahaastattelu antaa tilaa haastateltavien tulkinnoille ja merkityksille tutkimuksenkohteena olevista asioista. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 48.) Pääasiallinen aineistonkeruumuoto oli ryhmäteemahaastattelu. Niitä oli kahdeksan ja yksilöhaastatteluja kolme. Yksilöhaastatteluja käytettiin tilanteissa, joissa yhteistä ajankohtaa useammalle henkilölle oli vaikea löytää tai kun sopiva vertaisryhmä puuttui. Ryhmät koostettiin saman oppiaineen tai alan (vrt. humanistiset tieteet) opiskelijoista, sillä ryhmähaastattelun jäsenten 18

20 on todettu olevan hyvä edustaa jokseenkin samaa, jotta heillä olisi yhteinen pohja ja intressi keskustella toistensa kanssa (Valtonen 2005, 229). Haastatteluissa hyödynnettiin stimulated recall -menetelmää, joka pohjautuu virikkeiden tarjoamiseen haastateltavan muistin tueksi ja jonka avulla voidaan hankkia käytäntöjä koskevaa tietoa (Jokinen & Pelkonen 1996). Tässä tutkimuksessa opiskelijoita pyydettiin tuomaan haastatteluihin opintorekisteriotteensa, jota haastattelun aikana analysoitiin työelämäorientaation kehittymisen näkökulmasta. Haastateltavia pyydettiin esimerkiksi nostamaan suorittamistaan opintojaksoista esiin työelämään suuntautumisen kannalta hyödyllisimmiksi koettuja kokonaisuuksia sekä erittelemään tekijöitä, jotka tekivät opintojaksoista hyödyllisiä. Opintorekisteriotteet oli tarkoitettu ainoastaan haastateltavan omaan käyttöön eikä keskustelussa käsitelty esimerkiksi arvosanoja. Haastattelujen kesto vaihteli puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Suurin osa haastatteluista oli noin tunnin kestoisia. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan. Litteroitua aineistoa kertyi uraohjaajien haastatteluista 87 sivua ja opiskelijoiden haastatteluista 160 sivua (fonttikoko 12, riviväli 1). Raportissa esiintyviä haastattelulainauksia on helppolukuisuuden vuoksi paikoin lyhennetty, ja niistä tunnisteena lainauksissa käytetään merkintää ---. Asiayhteyden selkeyttämiseksi lainauksiin tehdyt lisäykset on merkitty hakasulkein. Uraohjaajien lainauksissa haastateltavat on merkitty lyhenteellä UO sekä numerotunnisteella 1 7. Opiskelijahaastatteluissa erittely on tehty tunnistein H1 20 sekä merkitsemällä haastateltavan opiskeluala. Humanististen aineiden osalta erittely on jätetty tasolle hum. aineiden suuren kirjon vuoksi. Aineiston analyysissä oltiin kiinnostuneita opiskelijoiden erilaisista käsityksistä ja kokemuksista työelämäorientaation opiskeluaikaiseen kehittymiseen liittyen. Pääasiallinen analyysitapa oli teemoittelu, jonka on todettu olevan käyttökelpoinen aineiston analysointitapa erityisesti käytännöllisten ongelmien ratkaisemisessa (Eskola & Suoranta 2001, ). Analyysitapa oli pääosin aineistolähtöinen niin, että aineistosta etsittiin viittauksia työelämään orientoitumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Viittaukset ryhmiteltiin ensin pääteemoiksi aineistossa esiintyneiden mainintojen mukaan (esim. työharjoittelu, sivuaineet ja vapaasti valittavat opinnot sekä työelämään orientoivat opinnot). Tämän jälkeen teemoista etsittiin alateemoja, kuten hyöty- tai haittanäkökulmia. Nämä teemoittelut toimivat tulosten tulkinnan välineenä yhdessä teorian ja aiemman tutkimuksen kanssa. 19

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008

OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008 OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008 Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelijan asemaa yhteiskunnassa ja opiskeluaikaista hyvinvointia käsittelevien opiskelijanäkökulmaisten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 4.11.2014 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tampereen yliopiston opintopalvelut, ura- ja rekrytointipalvelut Terhi Erkkilä Sari Pajunen Ennakkotoiveet: 4? 1. Työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Työelämänäkökulma opinnoissa

Työelämänäkökulma opinnoissa Työelämänäkökulma opinnoissa 12.11.2013 www.uta.fi/opiskelu/tyoelama Tulossa myös: Osaamisen viestintä työnhaussa hakemuksella ja ansioluettelolla haastatteluun! ti 26.11. 2013 klo 16.15 18 Pinni B1100

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu

Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Opintori 2012 Osaamisen sanoittaminen työelämän kielelle myydäänkö akateeminen sielu Jaana O. Liimatainen, Satu Lampila ja Anne Jurvakainen Sakari Nikkilä Oulun yliopisto, Oulun yliopisto, TaTK Osaamisen

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

Avaintietoja Helsingin yliopistosta 2000. http://www.helsinki.fi/tietoa/avaintiedot00.html

Avaintietoja Helsingin yliopistosta 2000. http://www.helsinki.fi/tietoa/avaintiedot00.html .LUMDOOLVXXV Akavalaiset työmarkkinat 2000. Turenki: AKAVA ry. Raportti on luettavissa myös Internet-osoitteessa: http://www.akava.fi/html/julkaisut/tyomarkkinat.html Avaintietoja Helsingin yliopistosta

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön akateemisen opiskelun pedagoginen työelämähorisontti

Teoriasta käytäntöön akateemisen opiskelun pedagoginen työelämähorisontti Teoriasta käytäntöön akateemisen opiskelun pedagoginen työelämähorisontti Terhi Skaniakos, FT Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Miksi työelämätaitoihin tulisi kiinnittää huomiota? Opiskelijat:

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot