URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA"

Transkriptio

1 Marja-Leena Stenström, Lea Pöyliö & Sakari Valkonen URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka: Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa

3 TIIVISTELMÄ Stenström, M-L., Pöyliö, L. & Valkonen, S Ura- ja rekrytointipalvelut toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Helsinki: Opetushallitus. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluja alettiin kehittää systemaattisesti vuonna 1996, jolloin kokeilu aloitettiin kuudella paikkakunnalla. Toiminnan oli tarkoitus levitä kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin vuoteen 1998 mennessä. Ammattikorkeakoulujen osalta resurssointi hoidettiin ja toiminta käynnistyi hyvin, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa kokeilun tulokset vaihtelivat oppilaitoksittain. Hallinnonalat, jotka vastasivat ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeista, olivat Opetushallitus, opetusministeriö ja työministeriö. Ura- ja rekrytointipalveluiden tarkoitus on edistää oppilaitoksessa opiskelevien ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Ura- ja rekrytointipalvelut ovat osa opinto-ohjausta: ura- ja rekrytointipalvelut tarkoittavat opinto-ohjausta opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta tarkasteltuna. Ura- ja rekrytointipalvelut eivät kuitenkaan kohdennu pelkästään koulutuksen ja työelämän rajapintaan. Niihin kuuluu urasuunnittelun ohjaus koko opiskelupolun ajalta: opiskelualan valintaan, opiskeluajan työelämäorientaatioon ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun liittyvä ohjaus. Oppilaitoksen ura- ja rekrytointipalvelut linkittyvät oppilaitoksen ohjausjärjestelmän kokonaisuuteen. Uraja rekrytointipalveluiden osa-alueita ovat yksilölliset neuvonta-, ohjaus-, ja urasuunnittelupalvelut, työnantajayhteyksien kehittäminen, työnvälitys, jatkokoulutukseen ohjaaminen, työssäoppimispaikkojen kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus. Opiskelijan kannalta rekrytointipalvelut merkitsevät paitsi suoraa työllistymiskanavaa, myös yleisemmin mahdollisuutta muodostaa realistinen ja monipuolinen kuva työelämästä urasuunnittelunsa tueksi. Tämä tutkimus on Opetushallituksen toimeksiannosta Koulutuksen tutkimuslaitoksella suoritettu peruskartoitus toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden tilanteesta. Tutkimuksella pyritään hankkimaan tietoa uraja rekrytointipalveluiden osa-alueista ja tarkastellaan lähinnä sitä, millaisia opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä tukevia ohjauspalveluja oppilaitokset tarjoavat. Kattavan kuvan saamiseksi selvitys kohdennettiin kaikkiin Suomen toisen asteen oppilaitoksiin, jotka antavat kolmivuotista ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin ammatilliset erikoisoppilaitokset, joissa annetaan lähinnä lisäkoulutusta, sekä erityisoppilaitokset. Rajauksen jäl- 3

4 keen oppilaitosten määräksi saatiin 228. Näistä suomenkielisiä oli 193 ja ruotsinkielisiä 23. Kyselyyn saatiin vastaus 181 oppilaitoksesta eli vastausprosentti oli 79,4 %, jota voidaan pitää hyvänä. Tulosten perusteella on nähtävissä, että ura- ja rekrytointipalvelut ovat vasta kehitteillä toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Ainoastaan vajaalla viidenneksellä (18 %) on meneillään ura- ja rekrytointipalveluihin liittyvä kehittämishanke. Jos mukaan lasketaan ne oppilaitokset, joissa ura- ja rekrytointipalvelut ovat jo osa oppilaitoksen normaalia toimintaa, niin neljänneksellä oppilaitoksista on uraja rekrytointipalveluihin liittyvää kehittämistoimintaa. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehitystilanne näyttää vaihtelevan oppilaitoksittain. Tutkimuksessa hahmotettiin neljä ura- ja rekrytointipalveluiden tarjonnalta erilaista ryhmää (heikko, melko heikko, melko hyvä ja hyvä tilanne). Suurin osa oppilaitoksista sijoittui keskimmäisiin luokkiin. Eniten oli tarjonnaltaan melko heikkoja oppilaitoksia, joita oli vajaa puolet. Noin neljänneksellä oppilaitoksista oli melko hyvä tilanne. Tarjonnaltaan hyviä oppilaitoksia oli 17 % ja huonoja 10 %. Parhaaseen ryhmään sijoittuneet olivat omaan tilanteeseensa tyytyväisimpiä ja heikoimmassakin ryhmässä tilanne tiedostettiin: nämä oppilaitokset arvioivat järjestäneensä ura- ja rekrytointipalvelunsa vaatimattomimmin. Kehityshankkeet näyttävät olevan kelpo väylä ura- ja rekrytointipalveluiden kehitystyölle. Hankkeissa on se hyvä puoli, että niitä varten on mahdollista saada lisäresursseja eli rahaa. Työelämään luotsaava ohjausjärjestelmä tukee oppilaitosten perustehtävää, joten sen uskoisi kiinnostavan oppilaitoksia. Näin näyttää olevan, sillä tämän selvityksen perusteella toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tunnetaan aiempaa enemmän kiinnostusta ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä kohtaan. Kehityshankkeissa mukana olevat oppilaitokset arvioivat ura- ja rekrytointipalvelunsa varsin hyviksi. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeissa mukana olevissa ja olleissa oppilaitoksissa oli kehitteillä tai kehitelty ura- ja rekrytointipalveluihin ja ohjaukseen liittyviä tuotoksia, joista saattaa olla hyötyä myös muille oppilaitoksille. Kehittämistyössä aloitteen ja kiinnostuksen on kuitenkin lähdettävä oppilaitoksesta itsestään. Projektit ja yksittäiset kehittämishankkeet jäävät irrallisiksi oppilaitoksen toimintakulttuurista, mikäli niitä ei sidota ohjausjärjestelmän kokonaissuunnitteluun ja mikäli koko henkilöstöä ei sitouteta hankkeeseen. Kehityshankkeiden onnistumisessa henkilöstön aloitteellisuus ja sitoutuminen ovat avainasemassa. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä haittaa oppilaitoksissa tiedon, resurssien ja valmiiden toimintamallien puute. Henkilöstöllä ei yksinkertaisesti ole arkityöltään aikaa paneutua kehittämään oppilaitoksensa ura- ja rekrytointipalveluita. Ohjausjärjestelmän oppilaitoskohtaisen kokonaissuunnittelun ongelmaa tuotoksilla ei poisteta, mutta tuotoksille ja toimintamalleille on varmasti kysyntää ja niistä on hyötyä myös niille oppilaitoksille, joissa ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen on vasta iduillaan. 4

5 Tietoverkkoja käytetään ohjauksen apuna toistaiseksi vähän. Tietoverkkojen yleistyessä oppilaitoksissa palvelut ovat aiempaa paremmin opiskelijoiden ulottuvilla. Ajantasaista koulutustietoa voidaan välittää tietoverkkojen avulla, joiden hyödyntämistä ura- ja rekrytointipalveluissa kehitetään monessa meneillään olevassa pilottihankkeessa. Oppilaitosten kannattaisi hyödyntää yhteistyösuhteitaan myös ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelun näkökulmasta. Resurssien säästämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi tarvitaan ohjaustahojen monipuolista hyödyntämistä sekä ura- ja rekrytointipalveluiden kytkemistä tiivisti ohjauksen kokonaisjärjestelmään. 5

6 6

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen 1990-luvulla Ura- ja rekrytointipalvelut ohjauksen toimintamuotona 10 2 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA Ohjausjärjestelmä Ohjausjärjestelmän toimintamuodot opiskelupolun eri vaiheissa 13 3 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN Ammatillisella koulutuksella muuttuville työmarkkinoille Työmarkkinoiden tulokkaiden rekrytointistrategiat 18 4 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Tutkimuksen ongelmat Tutkimuksen aineisto ja tutkimusmenetelmät 23 5 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KARTOITUKSEN TULOKSET Ura- ja rekrytointipalveluiden tarjonta Työelämäyhteistyön muodot Ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelu- ja kehittämisyhteistyö Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistilanne oppilaitoksissa Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä kuvaavat tekijät Ura- ja rekrytointipalveluiltaan erilaiset oppilaitokset Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeiden vaikutuksia 42 6 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KOKEILUT Vuoden 1996 ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämiseen osallistuneiden pilottioppilaitosten kokemuksia Esimerkkejä meneillään olevista kehittämishankkeista 46 7 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTARPEITA 50 8 TULOSTEN YHTEENVETO JA POHDINTA Ura- ja rekrytointipalveluiden tilanne toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Miten ura- ja rekrytointipalvelut ovat kehittyneet ja miten niitä voisi kehittää? 53 LÄHTEET 56 LIITE 1. Ura- ja rekrytointipalveluja koskeva kysely, kyselylomake 59 LIITE 2. Nykyiset ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämisprojektit ja niiden tuotoksia 69 7

8 8

9 1 JOHDANTO 1.1 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1990-LUVULLA Opiskelun työelämäsuhteiden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi 1990-luvun laman ja lisääntyneen nuorisotyöttömyyden myötä. Monissa 1990-luvulla toimeenpannuissa reformeissa vahvistettiin työn ja koulutuksen yhteyttä, esimerkiksi ammattikorkeakoulujärjestelmää perustettaessa ja liitettäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen työssäoppimisjaksot. Oppisopimuskoulutusta laajennettiin voimakkaasti ja nuoria ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmistavaa työpajatoimintaa levitettiin aktiivisesti. (Vehviläinen 1999, ) Valtiovalta pyrki korjaamaan laman seurauksia myös tukemalla opiskelijoiden työllistymistä edistävää ura- ja rekrytointipalvelutoimintaa eri kouluasteilla. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluja alettiin kehittää systemaattisesti vuonna 1996 työministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteishankkeena. Kokeilu aloitettiin kuudella jo aiemmin työvoimatoimistojen palvelumallien kehittämishankkeeseen osallistuneella paikkakunnalla. Toisen asteen ura- ja rekrytointipalveluiden kokeiluissa kartoitettiin työvoimatoimistojen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyömuodot ja käytännöt. Pilottikokeiluissa kehitettiin ja tehostettiin alueellista yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Projektin aikana Opetushallitus ja työministeriö järjestivät ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä tukevaa koulutusta. Kolmen projektivuoden aikana koulutuksiin osallistui miltei tuhat osanottajaa yli 200 ammatillisesta oppilaitoksesta, kun oppilaitoksia oli tuolloin kaikkiaan noin 350. (Opetushallitus 1999, 2 3.) Projektin laajentumisvaiheesta vuonna 1999 julkaistun selvityksen mukaan ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishanke herätti oppilaitoksissa kiinnostusta palveluiden kehittämistä kohtaan ja oppilaitosten yhteistyö etenkin työvoimatoimistojen kanssa aktivoitui. Kokeilujen tulokset eivät kuitenkaan levinneet kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti kaikkiin oppilaitoksiin. Pilottihankkeessa kehitettyjä toimintamalleja hyödynnettiin muissa oppilaitoksissa hyvin vaihtelevasti. Oppilaitoksissa ongelmiksi koettiin resurssien puute ja puutteet tiedonkulussa. Selvityksen mukaan ura- ja rekrytointipalveluista vastasivat ensisijassa opinto-ohjaajat mutta myös opettajat. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen lisäsi niin oppilaitosten kuin työvoimatoimistojenkin henkilöstön työmäärää, mutta työn tekemiseen ei osoitettu tarpeellisia resursseja. (Opetushallitus 1999, 8 12.) Toiminnan oli tarkoitus levitä kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin vuoteen 1998 mennessä. Ammattikorkeakoulujen osalta resurs- 9

10 sointi hoidettiin ja toiminta käynnistyi hyvin, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa kokeilun tulokset vaihtelivat oppilaitoksittain. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin verrattuna toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia on toki monin verroin enemmän, joten lienee taloudellisten seikkojen sanelemaa, että niiden ura- ja rekrytointipalveluita on lähdetty kehittämään valikoituja kehittämishaluisia pilottioppilaitoksia hyödyntäen ja luotettu toiminnan leviävän paikallisen aloitteellisuuden varassa. (Ura ja rekry. Ura ja rekry -info. Www-dokumentti. Viitattu ) Uutta kokeilutoimintaa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseksi viritettiin syksyllä 2000, jolloin valittiin 11 pilottikokeilua. Kokeilut päättyvät kesällä Hankkeet liittyvät Euroopan Sosiaalirahaston Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjaan 1 (Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.2. (Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi). Tämän Opetushallituksen toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelut ja niiden kehittyminen tilanteessa, jossa ensimmäiset kokeilut ovat päättyneet ja uudet vasta käynnistyneet. Tutkimuksella selvitetään, millaisia opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä tukevia ohjauspalveluja oppilaitokset tarjoavat, ja pyritään hankkimaan tietoa ura- ja rekrytointipalveluiden eri osaalueiden toteutumisesta. Tämä raportti esittelee oppilaitoksille syksyllä 2001 suoritetun ura- ja rekrytointipalveluiden kyselyn tuloksia. Raportin alkuosassa käsitellään ura- ja rekrytointipalveluiden taustaa, opinto-ohjausta sekä siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille laajemmassa kontekstissa kuin kyselyn tuloksia. Niiden avulla pyritään kuvaamaan ura- ja rekrytointipalveluiden tilannetta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisäksi kuvataan ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeita ja niiden tähänastisia tuotoksia. 1.2 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT OHJAUKSEN TOIMINTAMUOTONA Ura- ja rekrytointipalveluiden tarkoitus on edistää oppilaitoksessa opiskelevien ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin pääsemisen edistäminen mainitaan ammatillisten oppilaitosten tehtävänä. Myös yhteistyötä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa korostetaan. (Opetushallitus 2000, 110.) Ura- ja rekrytointipalvelut ovat osa opinto-ohjausta: ura- ja rekrytointipalvelut tarkoittavat opinto-ohjausta opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta tarkasteltuna. Ura- ja rekrytointipalvelut eivät kuitenkaan kohdennu pelkästään koulutuksen ja työelämän rajapintaan. Niihin kuuluu urasuunnittelun ohjaus koko opiskelupolun ajalta: opiskelualan valintaan, opiskeluajan työelämäorientaatioon ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun liittyvä ohjaus. Oppilaitoksen ura- ja rekrytointipalvelut linkittyvät oppilaitoksen ohjausjärjestelmän kokonaisuuteen. Ura- ja rekrytointipalveluiden osa-alueita ovat yksilölliset neuvonta-, ohjaus-, ja 10 JOHDANTO

11 urasuunnittelupalvelut, työnantajayhteyksien kehittäminen, työnvälitys, jatkokoulutukseen ohjaaminen, työssäoppimispaikkojen kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus. Oppilaitoksen järjestämät rekrytointipalvelut suunnataan oppilaitoksessa opiskelevalle tai sieltä valmistuvalle opiskelijalle ja työnantajalle. Rekrytointipalveluiden kautta työnantajat voivat paitsi suoraan rekrytoida työvoimaa, myös tehdä itseään tunnetuksi, tutustua oppilaitoksen koulutustoimintaan ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Opiskelijoille ja oppilaitoksen henkilöstölle voidaan välittää ajantasaista tietoa työnantajien toiveista ja osaamistarpeista esimerkiksi suorin kontaktein, esittelytilaisuuksissa, messuilla ja kirjallisen materiaalin avulla. Oppilaitoksen rekrytointipalvelujen tehtävänä on tällöin tapahtumien ja tiedotuksen organisointi. Esimerkiksi pienillä yrityksillä on harvoin riittävästi henkilöstöä paneutua tiedon etsimiseen ja omista rekrytointitarpeista tiedottamiseen, joten oppilaitoksen rekrytointipalveluilla on tärkeä rooli. Rekrytointipalvelujen kautta työnantajat voivat yleisemminkin tehdä elinkeinoelämää tunnetuksi opiskelijoille. Opiskelijoita voidaan tutustuttaa yrityksiin ja niiden erilaisiin rekrytointikriteereihin, -kanaviin ja -välineisiin. Opiskelijan kannalta rekrytointipalvelut merkitsevät paitsi suoraa työllistymiskanavaa, myös yleisemmin mahdollisuutta muodostaa realistinen ja monipuolinen kuva työelämästä urasuunnittelunsa tueksi. Opetussuunnitelman perusteissa oppilaitos velvoitetaan kehittämään työelämäsuhteita sekä opiskelijoiden työnhakuvalmiuksia (Opetushallitus 2000, 9 11, ). Työssäoppimisen tultua osaksi kaikkia ammatillisia perustutkintoja työssäoppimispaikkojen kysyntä on kasvanut ja oppilaitosten kyky solmia työelämäsuhteita on korostunut. Työssäoppimisjakso voi olla osa rekrytoimisprosessia, jonka aikana selvitellään työssäoppijan soveltuvuutta organisaatioon (ks. esim. Lasonen 2001). 11

12 2 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA Koulutus on nuorille väylä työmarkkinoille ja yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Väärälän (1995, 51) mukaan: Koulu on teollisen modernin yhteiskunnan eräänlainen initiaatiomuoto, jonka kautta nuoret saavuttavat ne sosiaaliset merkitykset ja resurssit, joilla he voivat osallistua aikuisten maailmaan. Ohjaus ei ole tällä väylällä luotsaamisen yksittäinen työrukkanen, vaan pikemminkin koko koulutusjärjestelmää läpäisevä toiminta-ajatus: aikuisten, joilla on kokemusta ja tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta, tehtävä on tukea ja auttaa nuoria matkalla yhteiskunnan jäseniksi. Ura- ja rekrytointipalvelut ovat opiskelijan kannalta ohjauksen osa-alue, joka tukee työelämään liittyvää tulevaisuuden suunnittelua ja hallintaa. Ura- ja rekrytointipalvelut auttavat nuoria siirtymisessä koulutuksen kautta työelämään. Oppilaitoksessa ura- ja rekrytointipalvelut voisikin ajatella pikemminkin osaksi ohjauksen kokonaisuutta kuin erilliseksi palvelutoiminnaksi. (Vuorinen 1998.) 2.1 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Käsitteenä ohjaus on moniulotteinen ja sen saama merkitys riippuu asiayhteydestä, tieteenalasta ja ohjausteoreettisesta lähestymistavasta (ks. esim. Lehtinen & Jokinen 1996, 26 33; Lairio & Puukari 2001, 9 12; Lerkkanen 2002, 46 47). Nykyisin ohjausalan keskeisimpiä sovellusalueita on opinto-ohjaus. Ohjauksen painopiste on kuitenkin muuttunut koulujärjestelmän, yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä, etenkin 1990-luvulla, jolloin on ammatinvalinnanohjauksen sijaan alettu puhua enenevässä määrin uravalinnasta ja uraohjauksesta ja opinto-ohjauksen ohessa ohjauksesta yleensä. (Sinisalo 2000, ) Koulumaailmassa ohjauksen käsite liitetään monenlaisiin tehtäväalueisiin, kuten informointiin, neuvontaan, opastamiseen ja opiskelijan tukemiseen. Opinto-ohjauksen tehtäväalueiksi määritellään yleensä opiskelun ohjaus, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaaminen. Painotukset vaihtelevat eri kouluasteilla. Peruskoulussa ammatillisen suuntautumisen ohjaus perustuu kokonaisvaltaiseen itsetuntemuksen parantamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa painotetaan ammatti-identiteetin kehittämistä, ammatillista erikoistumista ja yleistä työelämään suuntautumista. (Puukari, Lairio & Nissilä 2001, 186.) Kun ammatillisessa koulutuksessa on lisätty valinnaisuutta, suunnittelutaitojen merkitys on korostunut. Järkevän ja vastuullisen päätöksenteon tueksi opiskelijalla on oltava tietoa opintotarjonnasta ja kyky jäsentää ja täsmentää tavoitteitaan. Ohjauksella voidaan vastata tähän tarpeeseen. Tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi tarvitaan jälkimodernissa työelämässä myös taitoa neuvotella ympäristön kanssa. Tällaisia sosiaalisia, elämän suunnittelun ja päätöksenteon taitoja tulisi ohjauksen avulla parantaa. (Vuorinen & Välijärvi 1994; Puukari ym. 2001, ) 12 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

13 Ohjaus voidaan nähdä paitsi yksilöllisenä prosessina myös palvelujärjestelmänä, jonka toimintaympäristö laajenee oppilaitoksen ulkopuolisiin verkostoihin. Palvelujärjestelmän asiakkaita ovat opiskelijat, oppilaitoksen henkilöstö sekä oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot kuten työ- ja elinkeinoelämä. (Vuorinen 1998, 1, ) Ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen on osa koko organisaation kehittämistä. Ohjauspalveluiden kenttä on niin laaja ja monitahoinen, että sen kehittäminen ei voi olla yksin opinto-ohjaajan vastuulla. Toimivan ohjausjärjestelmän luomiseksi tarvitaan alueellista moniammatillista verkostoyhteistyötä sekä resurssien ja ohjausvastuun suunnitelmallista jakamista. Ohjausjärjestelmän suunnitelmallinen ja yhteistyöhön perustuva kehittäminen on järkevää käytettävissä olevien voimavarojen mielekkään ja tehokkaan käytön kannalta. (Lehtinen & Jokinen 1996, 48 49; Vuorinen 1998; Puukari ym. 2001, ) Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalveluja tuskin voidaan järjestää yhden yhtenäisen mallin mukaan, niin helpottavaa kuin se olisikin, sillä koulutusalojen ja alueiden välillä on erilaisia painotuksia ja toimintatapoja. Opiskelijoiden taustat ja odotukset ohjausta kohtaan vaihtelevat. (Vuorinen 1998, , ) Koulujärjestelmän ja -lainsäädännön reformien myötä oppilaitoksilla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet määritellä itse opinto-ohjauksensa tavoitteet ja painoalueet (Lairio, Puukari & Varis 1999, 26 27). Toimivan ohjausjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan niin oppilaitoksen yhteistyöverkostoihin laajenevaa suunnitteluyhteistyötä kuin opiskelijoille tarjottavien peruspalveluiden lähtökohtien oppilaitoskohtaista yksilöimistä. (Vuorinen 1998, , ; ks. myös Lehtinen & Jokinen 1996, ) Oppilaitoksen kannalta toimiva ohjausjärjestelmä merkitsee laatua, vetovoimaisuutta ja kustannustehokkuutta. Kun ohjausjärjestelmä on suunniteltu ohjaustahojen yhteistyönä ja se toimii moitteettomasti opiskelupolun jokaisessa vaiheessa, se ehkäisee turhia keskeyttämisiä, auttaa opiskelijoita rakentamaan työelämän kannalta relevantin tutkinnon ja valmiuksia, ja jouhevoittaa näin nuorten siirtymistä työelämään ja yhteiskunnan jäseniksi. Työnantajia toimiva ohjausjärjestelmä auttaa saamaan osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. (Vuorinen & Välijärvi 1994, ; Vuorinen 1998, ) Opiskelijoiden hyvää työllistymistä voitaneen pitää eräänä toimivan ohjauksen merkkinä, vaikka laadukkainkaan ohjaus ei auta tietenkään tilanteessa, jossa työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Ura- ja rekrytointipalveluiden tehtävänä voi olla myös opiskelijoiden valmistaminen tuleviin pettymyksiin ja yritteliäisyyden lisääminen, so. yleisten elämänhallintataitojen edistäminen. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) 2.2 OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMINTAMUODOT OPISKELUPOLUN ERI VAIHEISSA Toimiva ohjausjärjestelmä kattaa ajallisesti opiskelijan koko opiskelupolun. Elinikäisen oppimisen koskiessa yhä suurempaa ihmisjoukkoa elinikäisen ohjauksen tarve on kasvanut (Lairio & Puukari 1999, ). Hyvä ohjaus vastaa opiskelijan ohjaustarpeeseen. Haapaniemen, Voutilaisen ja Ikäheimosen selvityksessä (2001) kävi ilmi, että yliopisto-opiskelijat liittivät hyvään ohjaukseen seuraavanlaisia määreitä: hyvä ohjaus on asiantuntevaa, kannustaa itsenäiseen opiskeluun, 13

14 kattaa koko opiskeluajan, on yksilöllistä ja vuorovaikutuksellista sekä tiedottamisen osalta riittävää ja selkeää (Haapaniemi ym. 2001, ). Opiskelijan kannalta toimivassa ohjauksessa on kyse siitä, että ohjauspalveluita on tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarjolla riittävästi, oikea-aikaisesti ja ohjattavalle sopivassa muodossa. (Vuorinen & Välijärvi 1994; Vuorinen 1998.) Ohjaustarpeiden jäsentämisen apuna voidaan käyttää opiskelupolkumallia. Opiskelun vaiheet, joissa ohjausta tulisi olla tarvittaessa tarjolla, ovat aika ennen opintojen alkua, opintojen aloitusvaihe, varsinainen opiskeluaika, opintojen päättöja siirtymävaihe sekä opintojen jälkeinen seurantavaihe. Ohjauspalveluiden avulla tuetaan opiskelijan itsearvioinnin kehittymistä. Itsearviointikykyyn liittyy itsetuntemuksen parantaminen, toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten tiedostaminen, tietoisen päätöksentekotaidon oppiminen sekä elämän muutostilanteiden kohtaaminen. Vuorisen mukaan portfoliotyöskentely (laajasti tulkittuna) voisi ohjattuna ja koko opiskeluajan käytettynä työvälineenä tukea itsearvioinnin kehittymistä. (Vuorinen 1998, ) Ohjaustarpeet vaihtelevat opiskelupolun eri vaiheissa. Ennen opintojen alkua nuori tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista päätöksenteon tueksi. Suunnitellakseen tulevaisuuttaan vastuullisesti opiskelija tarvitsee ajantasaista tietoa tutkintojen rakentamisen vaihtoehdoista ja valintojen merkityksestä urasuunnittelun kannalta. Tietoa tarvitaan koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, valintamenettelyistä ja kurssitarjonnasta. (Vuorinen & Välijärvi 1994, 78-84, ) Ohjaus tässä vaiheessa on ulkoista tiedottamista, mainostamista ja markkinointia. Tiedottamisen tulisi vastata oppilaitoksen toimintatodellisuutta. Nuorten tulevaisuuden suunnit- organisoitu oppimisympäristö Itsetuntemus Toimintaympäristön mahd. Muutostilanteiden kohtaaminen Päätöksenteko Itsearviointi Ohjaus ennen opintoja Ohjaus opintojen alkuvaiheessa Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Ohjaus opintojen päättövaiheessa Seuranta KUVIO 1. Opiskelupolkumalli (Vuorinen 1998, 50) 14 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

15 telun ja oppilaitokseen valittujen opiskeluun sitoutumisen kannalta on tärkeää, että oppilaitoksen opiskelumahdollisuuksia ja toimintakulttuuria esitellään tosiasioihin pohjaten. Opiskelijarekrytointi voi olla osa ohjauksellista uraneuvontaa: tiedottamisen sisällön tulisi painottua houkuttelevien mielikuvien sijaan relevanttiin tietoon oppilaitoksen tarjonnan mahdollistamista tutkinnoista ja koulutuksen avaamista sijoittumismahdollisuuksista. Onhan myös oppilaitoksen intressien mukaista, että opiskelijat soveltuvat valitsemalleen alalle ja sitoutuvat koulutukseen. (Vuorinen & Välijärvi 1994, 77 80; Lehtinen & Jokinen 1996, ) Markkinoinnin tapaan ja tyyliin vaikuttaa monesti se, että oppilaitokset joutuvat aiempaa ankarammin kilpailemaan keskenään niin aineellisista kuin henkisistäkin resursseista. Rahaa on käytettävissä niukasti. Mahdollisimman monia hakijoita houkutellaan, sillä opiskelijapaikkojen täyttöaste on oppilaitoksen talouden kannalta merkityksellinen seikka ja aloituspaikkoja on ainakin joillakin aloilla ylen määrin. Pätevää henkilökuntaakin pitäisi pystyä rekrytoimaan. (Lehtinen & Jokinen 1996, 55.) Opiskelijavalintaa edeltävän tiedottamisen laatu on nuorten opintoihin hakeutumisen ja sitoutumisen kannalta merkityksellistä siitäkin huolimatta, että nuoret eivät tee päätöksiään vapaasti ja on aloja, jotka tulevat varmaan jatkossakin olemaan suositumpia kuin toiset. Savolaisen (1993) mukaan nuoren hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen harvoin tapahtuu rationaalisen urasuunnittelun ohjaamana, itsetuntemuksen ja ammatillisten intressien selkiytymisen kautta. Valintoja ohjaa ympäristön asettamien paineiden lisäksi tieto siitä, mitkä koulutusmahdollisuudet nuoren koulumenestys avaa. (emt., ) Opintojen aloitusvaiheessa opiskelija laatii ohjatusti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Aloitusvaihe on oppimismotivaation ja sitä kautta opiskeluun sitoutumisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Opiskelijan tulee saada tietoa opiskeluympäristöstä, sen mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä oppilaitoksen opiskelukäytänteistä. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Opiskeluprosessin aikanakin ohjaustarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Pelkällä opinto-oppaalla ohjaustarpeeseen ei vastata. Opiskelun aikana seurataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskelijat toivovat tietoa opiskelun käytännön järjestelyistä, opintojen tavoitteista ja arvioinnista. Urasuunnittelun tueksi nuori tarvitsee ohjausta tutkinnon rakentamiseen koulutustarjonnan pohjalta. Mahdollisuus valita kursseja toisista oppilaitoksista on lisännyt henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta. Joustavassa koulutusjärjestelmässä opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta on ohjauksen osa-alue, jossa tarvitaan opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien yhteistyötä. (Vuorinen & Välijärvi 1994, ) Joillakin ohjauksen alueilla ohjausvastuun jakamista tehtäväänsä perehdytetyille opiskelijatuutoreille kannattaa myös harkita (Lehtinen & Jokinen 1996, ). Ura- ja rekrytointipalveluiden näkökulmasta työssäoppiminen ja työelämäyhteyksien kehittäminen ovat ohjausjärjestelmän keskeisiä alueita. Työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijat voivat kehittää työelämälähtöistä ammattitaitoa ja saavat kokemusta ja kosketuspintaa valitsemansa alan työelämätodellisuuteen. Työssäoppiminen edistää opiskelijoiden työllistymistä ja helpottaa myös työnantajan näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimista. Työssäoppimis- 15

16 yhteistyön kautta oppilaitokset ja työnantajat voivat ennakoida tulevaisuuden koulutustarpeita. (Määttä 2000, ) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisen kannalta on tärkeää, että myös opettajilla on ajantasainen käsitys opettamansa alan kvalifikaatiovaatimuksista ja tulevaisuudesta. Ohjausjärjestelmässä tulisi olla valmius ennakoida ja havaita myös ongelmatilanteet, sillä on nuoria, jotka eivät osaa hakea apua oma-aloitteisesti (Vuorinen & Välijärvi 1994, 86 87). Ohjauksen tehtäväalueista kasvun ja kehityksen tukeminen on aiempaa keskeisempi. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja moniongelmaisten nuorten auttamisessa eri ohjaustahojen yhteistyö on välttämätöntä. (Puukari ym. 2001, ) Muodollisen tutkinnon merkitys suomalaisilla työmarkkinoilla on sikäli suuri, että syrjäytymisvaarassa olevien tukemiseen tutkinnon suorittamisessa tavalla tai toisella olisi syytä paneutua. Suhtautumista opintojen keskeyttämiseen olisi Lerkkasen (2002) mukaan kuitenkin syytä pohtia. Koulutuksen keskeyttäminen ei välttämättä merkitse koulutuksesta syrjäytymistä. Opintojen keskeyttäminen voi olla opiskelijan elämänsuunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, ainakin mikäli opiskelija suunnittelee siirtyvänsä opiskelemaan itselleen mielekkäämpää alaa. Suomalaisnuorten koulutushalukkuus on edelleen korkea. Potentiaalisen keskeyttäjän ja erityistä ohjausta tarvitsevan tunnistaminen voi tietenkin olla vaikeaa. (Lerkkanen 2002, , 161; ks. myös Komonen 2000.) Opintojen päättö- ja siirtymävaiheessa korostuvat ura- ja rekrytointipalveluiden kohteeksi perinteisesti ymmärretyt aihealueet, työelämään ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Ohjauksen työmuotoina voidaan käyttää esimerkiksi työnhakukursseja ja rekrytointitilaisuuksia. Päättövaiheessa ohjaus voi olla seuraavaan askeleeseen liittyvää tiedottamista, motivointia ja kannustamista. Oppilaitos voi esimerkiksi auttaa ja tukea valmistuvaa nuorta elämänmuutoksissa, jotka liittyvät työllistymiseen toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Alan tai alueen työllisyystilanteesta riippuen ohjauksessa voi painottua jatko-opintoihin ohjaaminen, urasuunnittelu tai työnhakutaidot. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Jatko-opintoihin siirtymistä voi helpottaa niveltämisvaiheen orientoiva ohjaus ja jatko-opintoihin valmentava opetus (ks. esim. Virtala 2001, 27 37). Seurantavaiheessa ohjausjärjestelmä kerää valmistuneiden opiskelijoiden jatkoopintoihin ja työelämään sijoittumista koskevaa tietoa, jota puolestaan voidaan käyttää koulutusorganisaation itsearvioinnin ja koulutussuunnittelun tukena. Myös yhteydenpitoa entisiin opiskelijoihin kannattaa kehittää, sillä heillä voi olla uraohjauksen kannalta hyödyllistä tietoa ja kokemusta. Työelämään sijoittuneilta entisiltä opiskelijoilta voi kerätä palautetietoa ja ehdotuksia koulutusorganisaation ja opetuksen sisällön kehittämiseksi, myös alan jatko- ja täydennyskoulutuspalveluiden kehittämisen kannalta. Koulutukseensa tyytyväiset alumnit muodostavat oppilaitoksen ulkoisen tiedottamisen kannalta käyttökelpoisen verkoston, mikäli sitä vain osataan hyödyntää. Mikä olisikaan parempaa mainosta oppilaitokselle kuin koulutukseensa tyytyväiset, työllistyneet opiskelijat? Alumnien työelämäverkostosta voi olla apua työssäoppimisen ja erilaisten projektien organisoimisessa sekä ajankohtaisen työelämätiedon välittämisessä uusille opiskelijoille (Lehtinen & Jokinen 1996, ) 16 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

17 3 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN 3.1 AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA MUUTTUVILLE TYÖMARKKINOILLE Koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu työvoiman kvalifiointi, valikointi ja yksilöiden sosiaalistaminen yhteiskuntaan. Jotta yhteiskunnallinen työnjako ja työelämä toimisivat kitkatta, on työmarkkinoille saatava riittävästi työelämän kvalifikaatiovaatimukset täyttäviä työntekijöitä. (Ahola, Kivinen & Rinne 1991, 15.) Koulutus on yhä tärkeämpi väline työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa (Lehtisalo 1991, 60). Työmarkkinoille pyrkivälle muodollinen tutkinto (riippumatta koulutuksen antamista käytännön taidoista) on usein pääsylippu, jolla työnjaollinen asema yhteiskunnassa ja työorganisaatiossa saavutetaan. (Ahola ym. 1991, 14 16; Poikela 1994, ) Koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisessa vaikeutena on osata arvioida, millaisia kvalifikaatioita tulisi ja miten niitä voitaisiin tuottaa muuttuville työmarkkinoille. Työhönsijoittumisen ohjaaminen tapahtuu vajavaisen informaation ja epävarmuuden ilmapiirissä tulevaisuutta kun on vaikea ennustaa. (Ahola ym. 1991, ) Teollisessa yhteiskunnassa koulutussuunnittelua on ohjannut suhteellisen vakaitten, lineaaristen elämänurien ideaali. Työurat muodostuvat tämän ideaalin mukaan täystyöllisyyden ja ns. normaalien (kokoaikaisten ja vakaiden) työsuhteiden vallitessa. Ammatillinen koulutus on perustunut käsitykseen suhteellisen pysyvistä ammateista ja lineaarisesta ammatillisesta urasta. (Väärälä 1995, ) Sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet ovat muuttuneet suomalaisessakin yhteiskunnassa. Globalisoituva talous vaikuttaa aiempaa selvemmin kansallisen talouden kehitykseen, työllisyyteen ja koulutukseen. Teknologian kehittyminen on muuttanut koulutuksen ja työelämän vaatimuksia. Kilpailu on lisääntynyt ja muutosvauhti melkoinen. Luottamus vakaisiin työuriin on haurastunut. Jatkuvan muutoksen ilmapiirissä ammatilliset urat rakentuvat pikemminkin markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien tilassa kuin työpaikkaan sidotusti. Työurat ovat aiempaa useammin epävakaita ja katkoksellisia. Alityöllisyys ja ns. epätyypilliset työsuhteet yleistyvät, kuten myös kouluttautuminen työn ohessa ja työpaikkojen välillä. (Väärälä 1995, ) Työmarkkinoiden epävakaistuessa käsitys työurasta on muuttunut. Uranvalinta ei ole kertaluontoinen ammatin valintaan liittyvä tapahtuma, vaan prosessi, joka liittyy laajempaan elämänsuunnitelmaan, jatkuu läpi elämän ja muuttuu elämäntilanteiden ja kokemusten mukaan. Yhden uran valitsemisen sijaan nuoria tulisi valmistaa laaja-alaiseen ja joustavaan elämänsuunnitteluun. Uranvalinnanohjauksen määrällinen ja erilaisten menetelmien tarve on kasvanut. (Lairio, Puukari & Peltosalmi 1999, ) 17

18 Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä työelämän jatkuvan muutoksen ja joustavuuden vaatimuksiin pyrittiin vastaamaan 1990-luvulla ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksella. Suunnittelu perustui ajatukselle, että vaikeasti ennustettavassa tulevaisuudessa menestyisi yksilö, joka olisi monitaitoinen, ammattitaitovalmiuksiltaan laaja-alainen, joustava ja kykenevä yksilöllisiin valintoihin. (Väärälä 1995, 49 50; ks. myös Lampinen 1998, 70 79, ) Opiskelijan omaa vastuuta tutkintonsa rakentamisessa lisättiin, mikä on lisännyt ohjauksen tarvetta (Vuorinen & Välijärvi 1994). Ammatillinen koulutus tähtää nykyisin ennemminkin laaja-alaiseen osaamiseen kuin tarkasti rajattuun ammattispesifiin osaamiseen. Laaja-alaisen koulutuksen ajatellaan, tuotettavien teknisten kvalifikaatioiden mahdollisesta epämääräisyydestä huolimatta, parantavan valmistuvien sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoille ja suojaavan ammattialakohtaiselta työttömyydeltä paremmin kuin ammattispesifin koulutuksen (Ahola ym. 1991, 46). Korkean työttömyyden aikana koulutuksen ja työelämän yhteyttä on perinteisesti pyritty tiivistämään. Myös erilaisia ammatin- ja uravalintaan liittyviä ohjauspalveluja ja auttamisjärjestelmiä on tällöin tuotu kouluun. (Ahola ym. 1991, 77.) Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ammatillisen koulutuksen ura- ja rekrytointipalveluita saatettiin entistä paremmin opiskelijoiden ulottuville juuri luvun laman ja suurtyöttömyyden paineessa. Samoihin aikoihin keskusjohtoista kouluhallintoa hajautettiin niin, että paikallisten ja alueellisten päättäjien ja koulutuksen järjestäjien päätösvaltaa koulutusta koskevissa asioissa lisättiin (Lampinen 1998, 77 79). Kun myös ohjauksen resurssointi on aiempaa enemmän paikallistason päättäjien ymmärryksen ja arvostuksen varassa, ohjauspalveluiden tarjonnassa voi olla suuria alueellisia vaihteluja (Vuorinen 1998, 72). Nykynuoret joutuvat varautumaan edeltäjiään useammin epävakaisiin uriin. Epävakailla ja kilpailun kiristämillä työmarkkinoilla ammattitutkinnon varaan ei voi jättäytyä, vaan työkelpoisuutensa on osattava tuotteistaa ja markkinoida alati uudestaan. (Julkunen 2001.) Koulutuksesta työelämään siirtymistä edistää se, että muodolliset tutkinnot ovat elinkeinoelämän tunnustamia ja arvostamia. Tutkintojen hyödyllisyys työmarkkinoilla riippuu siitä, miten työelämän tarpeet otetaan koulutuksessa huomioon. Työelämän ja koulutuksen yhteistyö on tärkeää nuorten työmarkkinoilla pärjäämisen kannalta. (Transition from Education to Working Life 2001, 81; vrt. Silvennoinen 1993, ) 3.2 TYÖMARKKINOIDEN TULOKKAIDEN REKRYTOINTISTRATEGIAT Nykyisin korostetaan työnhakijan omaa vastuuta työllistyvyydestään (Julkunen 2001). Ohjauspalveluiden avulla nuoria voidaan kuitenkin evästää ylittämään koulutuksen ja työelämän siirtymävaihe. Nivelvaihe, jota seuraavaksi kuvaillaan, on ura- ja rekrytointipalveluiden toiminta-alueista perinteisin. Siirtymävaihe koulutuksesta työmarkkinoille tarkoittaa prosessia, jonka aikana siirrytään koulutusjärjestelmästä suhteellisen vakaaseen asemaan työelämässä. Työelämään integroitumisen määritteleminen näin on jossakin määrin ongelmal- 18 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN

19 lista, sillä vakaita asemia oletetaan työelämässä olevan entistä vähemmän (ks. esim. Vähämöttönen & Keskinen 1994). Siirtymisen alkamisajankohtaakin on vaikea määritellä, sillä siirtyminen on entistä useammin dynaaminen, asteittainen ja katkoksellinen. Koulutus- ja työjaksot vuorottelevat elinikäisen oppijan elämänkaaressa. (Transition from Education to Working Life 2001, 8.) Todennäköisimmin työmarkkinoille siirtymisen vaiheessa olevat henkilöt ovat vuotiaita, joilla tutkinnon saamisesta on alle 5 vuotta. Käytännössä he ovat useimmiten nuoria, jotka ovat valmistuneet koulutuksesta ja saaneet tutkinnon kuta kuinkin siinä iässä kuin se normaalisti saadaan. Työmarkkinoilla uusi tulokas hankkii kokemusta ja muuntaa koulutuksessa saavuttamaansa tietoa ammattitaidoksi. Arvokas kokemus ei rajoitu työtaitojen kehittämiseen, vaan myös työmarkkinoilla hyödylliset sosiaaliset taidot ja pelisilmä kehittyvät, kun työorganisaation säännöt ja työyhteisö tulevat tutuiksi. (Transition from Education to Working Life 2001, 16, ) Työnantajat pitävät usein työnhakijan muodollista ammatillista peruskoulutusta sinänsä jo osoituksena oppimiskyvystä ja etuna työpaikkaa täytettäessä. Juhelan (1996, 421) mukaan vaativampien työpaikkojen täyttämisessä käytetään usein sisäistä rekrytointia, kun taas suorittavan tason työntekijöitä etsitään ulkoisen rekrytoinnin keinoin. Yrityksen henkilöstöhallinnon rekrytointi voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen rekrytointiin sen perusteella, haetaanko työntekijöitä niistä, jotka jo ovat yrityksen palveluksessa, vai yrityksen ulkopuolelta. (STK 1989, 107.) Työmarkkinoiden tulokkaat (labour-market entrants) ovat enimmäkseen nuoria. Iästä riippumatta tulokkaiden leimallinen piirre on työkokemuksen puute, tai ainakin heidän työkokemuksensa on vähäistä tai rajoittunutta. Heiltä odotetaan joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Työllisyyden ja työttömyyden kaudet vaihtelevat, mutta pitkäaikaistyöttömyyden riski on noviisien kohdalla yleisesti ottaen vähäisempi kuin kokeneilla työntekijöillä. Tulokkaat joutuvat tyytymään usein osaaikatyöhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin, vaikkakin määräaikaisia työsuhteita työnantajilla on tapana tarjota kaikille vastikään rekrytoiduille, ei vain työmarkkinoiden uusille tulokkaille. Suomalaisilla työmarkkinoilla osa-aikatyö koskettaa tulokkaiden ohella myös jo työkokemusta kartuttaneita naisia. Työelämään integroitumista helpottaa koulutuksen ohessa hankittu työkokemus. Suomessa tutkinnon tason merkitys työmarkkinoille pääsyssä on suuri. (Transition from Education to Working Life 2001, 16, 64-68, ) Julkusen ja Nätin mukaan (1994) yritysten joustostrategiat koskettavat eri henkilöstöryhmiä eri tavoin. Ydintyövoimaa, jonka asema on vakiintunut ja jolla on yritykselle strategisesti tärkeitä kvalifikaatioita, koskee toiminnallinen joustavuus. Ammattitaitoa ja töitä laajennetaan sisällöllisesti teknologisessa muutoksessa. Reunatyövoima, johon usein kuuluu työmarkkinoiden tulokkaita, joustaa määrällisesti. Perifeeristä työvoimaa koskee lyhytjänteinen sopeutuminen kuormituksen ja suhdannevaihteluiden mukaan. Reunatyövoiman työsuhteet ovat monimuotoisia ja epävarmoja. Alihankinta, ostopalvelut ja työvoiman vuokraus ovat globaalin kilpailun ympäristössä toimivien yritysten reunatyövoiman käy- 19

20 tön muotoja. (emt., ) Schienstock (1998) lisää työvoiman ryhmittelyyn kolmannenkin joukon, työn ja ei-työn välimaastossa olevat. Heidän työsuhdeturvansa on olematon, osa toimeentulosta saadaan erilaisista tukiaisista ja mukana on myös itsensä työllistäviä henkilöitä. (Vuorinen 1999, 13.) Työmarkkinoiden tulokkaita kuuluu tähänkin ryhmään. Tulokkaiden pääsyä työmarkkinoille säännöstellään monin tavoin. Garonna ja Ryan (1989) ovat hahmotelleet kolme työmarkkinoiden organisoimisen tavalle perustuvaa mallia. Mallit havainnollistavat erilaisia rekrytointistrategioita, joita käytetään työmarkkinoiden eri lohkoilla. Garonnan ja Ryanin (1989) jäsentämät työelämään integroimisen mallit ovat säännelty rekrytointi (regulated inclusion), valikoiva pois sulkeminen (selective exclusion) ja kilpailuun perustuva säätely (competitive regulation). Säännelty rekrytointi hallitsee usein ammattitaitoisen väen rekrytoinnissa, valikoiva pois sulkeminen ammattiväen sisäisessä rekrytoinnissa ja kilpailuun perustuva säätely ei-järjestäytyneillä tai työpaikoista kilpailemisen ruuhkauttamilla työmarkkinoilla. Yksittäisessä maassa ja yrityksessäkin nämä tulokkaiden työmarkkinoille integroimisen mallit elävät rinta rinnan eli työmarkkinat ovat lohkoutuneet, mutta jonkin malleista oletetaan olevan hallitseva työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. (Transition from Education to Working Life 2001, 17 19, ) Ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimisessa toimii usein säännellyn rekrytoinnin malli (regulated inclusion). Koulutuksen sisällöstä ja tarjonnasta päättävät yhteiskunnan sopijapuolet yhdessä. Koulutuksessa nuori saa niin yleisiä ja erityisiä ammatillisia taitoja kuin myös kokemusta työpaikoista sääntöineen. Järjestelmässä koulutustutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja koulutus vastaa verraten hyvin tarjolla olevia työtehtäviä. Ammattiin vaaditaan tutkinto, ja koulutuksen avulla hankittu ammattitaito vaikuttaa palkkaukseen. Muodollisesti pätevöityneiden nuorten työttömyysriski on samaa luokkaa kuin kokeneiden työntekijöiden, mutta ne, joilla hyväksyttyä tutkintoa ei ole tai on vaatimaton koulutustaso, ovat muita huonommassa työmarkkina-asemassa. (Transition from Education to Working Life 2001, 17.) Säätelymalleista valikoiva pois sulkeminen (selective exclusion) liittyy työntekijöiden hierarkkiseen etenemiseen sisäisillä työmarkkinoilla. Yrityksessä urakierto tapahtuu siten, että työntekijä aloittaa hierarkian pohjalta ja kokemuksen karttuessa eteneminen korkeampiin asemiin mahdollistuu. Palkkaus riippuu saavutetusta asemasta. Työssä hankittua kokemusta ei yleisesti arvosteta organisaation ulkopuolella eli taitoja ei pidetä siirrettävinä. Sisäisille työmarkkinoille pääsy on tulokkaille vaikeaa. Järjestelmä valikoi kokemattomat noviisit työmarkkinoiden porteille kilpailemaan sisäänpääsystä. Tutkinnosta ja työkokemuksesta on tulokkaalle toki etua, sillä paikka jonossa määräytyy muodollisten ja käytännöllisten meriittien perusteella. Organisaation ulkopuolelta uutta työvoimaa palkataan sisääntuloasemiin. Nuorilla on konkareita suurempi vaara toistuvaan ja pitkittyneeseen työttömyyteen ja heitä myös käytetään joustotyövoimana. (Transition from Education to Working Life 2001, 18, ) 20 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan Ammattistartin seurantamallia. Hanke tehdään Opetushallituksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot