URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA"

Transkriptio

1 Marja-Leena Stenström, Lea Pöyliö & Sakari Valkonen URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus ja tekijät Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka: Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa

3 TIIVISTELMÄ Stenström, M-L., Pöyliö, L. & Valkonen, S Ura- ja rekrytointipalvelut toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Helsinki: Opetushallitus. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluja alettiin kehittää systemaattisesti vuonna 1996, jolloin kokeilu aloitettiin kuudella paikkakunnalla. Toiminnan oli tarkoitus levitä kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin vuoteen 1998 mennessä. Ammattikorkeakoulujen osalta resurssointi hoidettiin ja toiminta käynnistyi hyvin, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa kokeilun tulokset vaihtelivat oppilaitoksittain. Hallinnonalat, jotka vastasivat ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeista, olivat Opetushallitus, opetusministeriö ja työministeriö. Ura- ja rekrytointipalveluiden tarkoitus on edistää oppilaitoksessa opiskelevien ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Ura- ja rekrytointipalvelut ovat osa opinto-ohjausta: ura- ja rekrytointipalvelut tarkoittavat opinto-ohjausta opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta tarkasteltuna. Ura- ja rekrytointipalvelut eivät kuitenkaan kohdennu pelkästään koulutuksen ja työelämän rajapintaan. Niihin kuuluu urasuunnittelun ohjaus koko opiskelupolun ajalta: opiskelualan valintaan, opiskeluajan työelämäorientaatioon ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun liittyvä ohjaus. Oppilaitoksen ura- ja rekrytointipalvelut linkittyvät oppilaitoksen ohjausjärjestelmän kokonaisuuteen. Uraja rekrytointipalveluiden osa-alueita ovat yksilölliset neuvonta-, ohjaus-, ja urasuunnittelupalvelut, työnantajayhteyksien kehittäminen, työnvälitys, jatkokoulutukseen ohjaaminen, työssäoppimispaikkojen kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus. Opiskelijan kannalta rekrytointipalvelut merkitsevät paitsi suoraa työllistymiskanavaa, myös yleisemmin mahdollisuutta muodostaa realistinen ja monipuolinen kuva työelämästä urasuunnittelunsa tueksi. Tämä tutkimus on Opetushallituksen toimeksiannosta Koulutuksen tutkimuslaitoksella suoritettu peruskartoitus toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden tilanteesta. Tutkimuksella pyritään hankkimaan tietoa uraja rekrytointipalveluiden osa-alueista ja tarkastellaan lähinnä sitä, millaisia opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä tukevia ohjauspalveluja oppilaitokset tarjoavat. Kattavan kuvan saamiseksi selvitys kohdennettiin kaikkiin Suomen toisen asteen oppilaitoksiin, jotka antavat kolmivuotista ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin ammatilliset erikoisoppilaitokset, joissa annetaan lähinnä lisäkoulutusta, sekä erityisoppilaitokset. Rajauksen jäl- 3

4 keen oppilaitosten määräksi saatiin 228. Näistä suomenkielisiä oli 193 ja ruotsinkielisiä 23. Kyselyyn saatiin vastaus 181 oppilaitoksesta eli vastausprosentti oli 79,4 %, jota voidaan pitää hyvänä. Tulosten perusteella on nähtävissä, että ura- ja rekrytointipalvelut ovat vasta kehitteillä toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Ainoastaan vajaalla viidenneksellä (18 %) on meneillään ura- ja rekrytointipalveluihin liittyvä kehittämishanke. Jos mukaan lasketaan ne oppilaitokset, joissa ura- ja rekrytointipalvelut ovat jo osa oppilaitoksen normaalia toimintaa, niin neljänneksellä oppilaitoksista on uraja rekrytointipalveluihin liittyvää kehittämistoimintaa. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehitystilanne näyttää vaihtelevan oppilaitoksittain. Tutkimuksessa hahmotettiin neljä ura- ja rekrytointipalveluiden tarjonnalta erilaista ryhmää (heikko, melko heikko, melko hyvä ja hyvä tilanne). Suurin osa oppilaitoksista sijoittui keskimmäisiin luokkiin. Eniten oli tarjonnaltaan melko heikkoja oppilaitoksia, joita oli vajaa puolet. Noin neljänneksellä oppilaitoksista oli melko hyvä tilanne. Tarjonnaltaan hyviä oppilaitoksia oli 17 % ja huonoja 10 %. Parhaaseen ryhmään sijoittuneet olivat omaan tilanteeseensa tyytyväisimpiä ja heikoimmassakin ryhmässä tilanne tiedostettiin: nämä oppilaitokset arvioivat järjestäneensä ura- ja rekrytointipalvelunsa vaatimattomimmin. Kehityshankkeet näyttävät olevan kelpo väylä ura- ja rekrytointipalveluiden kehitystyölle. Hankkeissa on se hyvä puoli, että niitä varten on mahdollista saada lisäresursseja eli rahaa. Työelämään luotsaava ohjausjärjestelmä tukee oppilaitosten perustehtävää, joten sen uskoisi kiinnostavan oppilaitoksia. Näin näyttää olevan, sillä tämän selvityksen perusteella toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa tunnetaan aiempaa enemmän kiinnostusta ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä kohtaan. Kehityshankkeissa mukana olevat oppilaitokset arvioivat ura- ja rekrytointipalvelunsa varsin hyviksi. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeissa mukana olevissa ja olleissa oppilaitoksissa oli kehitteillä tai kehitelty ura- ja rekrytointipalveluihin ja ohjaukseen liittyviä tuotoksia, joista saattaa olla hyötyä myös muille oppilaitoksille. Kehittämistyössä aloitteen ja kiinnostuksen on kuitenkin lähdettävä oppilaitoksesta itsestään. Projektit ja yksittäiset kehittämishankkeet jäävät irrallisiksi oppilaitoksen toimintakulttuurista, mikäli niitä ei sidota ohjausjärjestelmän kokonaissuunnitteluun ja mikäli koko henkilöstöä ei sitouteta hankkeeseen. Kehityshankkeiden onnistumisessa henkilöstön aloitteellisuus ja sitoutuminen ovat avainasemassa. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä haittaa oppilaitoksissa tiedon, resurssien ja valmiiden toimintamallien puute. Henkilöstöllä ei yksinkertaisesti ole arkityöltään aikaa paneutua kehittämään oppilaitoksensa ura- ja rekrytointipalveluita. Ohjausjärjestelmän oppilaitoskohtaisen kokonaissuunnittelun ongelmaa tuotoksilla ei poisteta, mutta tuotoksille ja toimintamalleille on varmasti kysyntää ja niistä on hyötyä myös niille oppilaitoksille, joissa ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen on vasta iduillaan. 4

5 Tietoverkkoja käytetään ohjauksen apuna toistaiseksi vähän. Tietoverkkojen yleistyessä oppilaitoksissa palvelut ovat aiempaa paremmin opiskelijoiden ulottuvilla. Ajantasaista koulutustietoa voidaan välittää tietoverkkojen avulla, joiden hyödyntämistä ura- ja rekrytointipalveluissa kehitetään monessa meneillään olevassa pilottihankkeessa. Oppilaitosten kannattaisi hyödyntää yhteistyösuhteitaan myös ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelun näkökulmasta. Resurssien säästämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi tarvitaan ohjaustahojen monipuolista hyödyntämistä sekä ura- ja rekrytointipalveluiden kytkemistä tiivisti ohjauksen kokonaisjärjestelmään. 5

6 6

7 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen 1990-luvulla Ura- ja rekrytointipalvelut ohjauksen toimintamuotona 10 2 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA Ohjausjärjestelmä Ohjausjärjestelmän toimintamuodot opiskelupolun eri vaiheissa 13 3 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN Ammatillisella koulutuksella muuttuville työmarkkinoille Työmarkkinoiden tulokkaiden rekrytointistrategiat 18 4 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Tutkimuksen ongelmat Tutkimuksen aineisto ja tutkimusmenetelmät 23 5 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KARTOITUKSEN TULOKSET Ura- ja rekrytointipalveluiden tarjonta Työelämäyhteistyön muodot Ura- ja rekrytointipalveluiden suunnittelu- ja kehittämisyhteistyö Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistilanne oppilaitoksissa Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä kuvaavat tekijät Ura- ja rekrytointipalveluiltaan erilaiset oppilaitokset Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeiden vaikutuksia 42 6 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KOKEILUT Vuoden 1996 ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämiseen osallistuneiden pilottioppilaitosten kokemuksia Esimerkkejä meneillään olevista kehittämishankkeista 46 7 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTARPEITA 50 8 TULOSTEN YHTEENVETO JA POHDINTA Ura- ja rekrytointipalveluiden tilanne toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Miten ura- ja rekrytointipalvelut ovat kehittyneet ja miten niitä voisi kehittää? 53 LÄHTEET 56 LIITE 1. Ura- ja rekrytointipalveluja koskeva kysely, kyselylomake 59 LIITE 2. Nykyiset ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämisprojektit ja niiden tuotoksia 69 7

8 8

9 1 JOHDANTO 1.1 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN 1990-LUVULLA Opiskelun työelämäsuhteiden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi 1990-luvun laman ja lisääntyneen nuorisotyöttömyyden myötä. Monissa 1990-luvulla toimeenpannuissa reformeissa vahvistettiin työn ja koulutuksen yhteyttä, esimerkiksi ammattikorkeakoulujärjestelmää perustettaessa ja liitettäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen työssäoppimisjaksot. Oppisopimuskoulutusta laajennettiin voimakkaasti ja nuoria ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmistavaa työpajatoimintaa levitettiin aktiivisesti. (Vehviläinen 1999, ) Valtiovalta pyrki korjaamaan laman seurauksia myös tukemalla opiskelijoiden työllistymistä edistävää ura- ja rekrytointipalvelutoimintaa eri kouluasteilla. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluja alettiin kehittää systemaattisesti vuonna 1996 työministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteishankkeena. Kokeilu aloitettiin kuudella jo aiemmin työvoimatoimistojen palvelumallien kehittämishankkeeseen osallistuneella paikkakunnalla. Toisen asteen ura- ja rekrytointipalveluiden kokeiluissa kartoitettiin työvoimatoimistojen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyömuodot ja käytännöt. Pilottikokeiluissa kehitettiin ja tehostettiin alueellista yhteistyötä eri toimijatahojen välillä. Projektin aikana Opetushallitus ja työministeriö järjestivät ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämistä tukevaa koulutusta. Kolmen projektivuoden aikana koulutuksiin osallistui miltei tuhat osanottajaa yli 200 ammatillisesta oppilaitoksesta, kun oppilaitoksia oli tuolloin kaikkiaan noin 350. (Opetushallitus 1999, 2 3.) Projektin laajentumisvaiheesta vuonna 1999 julkaistun selvityksen mukaan ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishanke herätti oppilaitoksissa kiinnostusta palveluiden kehittämistä kohtaan ja oppilaitosten yhteistyö etenkin työvoimatoimistojen kanssa aktivoitui. Kokeilujen tulokset eivät kuitenkaan levinneet kehittämishankkeen tavoitteiden mukaisesti kaikkiin oppilaitoksiin. Pilottihankkeessa kehitettyjä toimintamalleja hyödynnettiin muissa oppilaitoksissa hyvin vaihtelevasti. Oppilaitoksissa ongelmiksi koettiin resurssien puute ja puutteet tiedonkulussa. Selvityksen mukaan ura- ja rekrytointipalveluista vastasivat ensisijassa opinto-ohjaajat mutta myös opettajat. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen lisäsi niin oppilaitosten kuin työvoimatoimistojenkin henkilöstön työmäärää, mutta työn tekemiseen ei osoitettu tarpeellisia resursseja. (Opetushallitus 1999, 8 12.) Toiminnan oli tarkoitus levitä kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin vuoteen 1998 mennessä. Ammattikorkeakoulujen osalta resurs- 9

10 sointi hoidettiin ja toiminta käynnistyi hyvin, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa kokeilun tulokset vaihtelivat oppilaitoksittain. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin verrattuna toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia on toki monin verroin enemmän, joten lienee taloudellisten seikkojen sanelemaa, että niiden ura- ja rekrytointipalveluita on lähdetty kehittämään valikoituja kehittämishaluisia pilottioppilaitoksia hyödyntäen ja luotettu toiminnan leviävän paikallisen aloitteellisuuden varassa. (Ura ja rekry. Ura ja rekry -info. Www-dokumentti. Viitattu ) Uutta kokeilutoimintaa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseksi viritettiin syksyllä 2000, jolloin valittiin 11 pilottikokeilua. Kokeilut päättyvät kesällä Hankkeet liittyvät Euroopan Sosiaalirahaston Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjaan 1 (Työvoiman kysynnän hyödyntäminen ja työllistyvyyden edistäminen) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 1.2. (Uudet toimintatavat koulutuksesta työelämään siirtymiseksi). Tämän Opetushallituksen toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelut ja niiden kehittyminen tilanteessa, jossa ensimmäiset kokeilut ovat päättyneet ja uudet vasta käynnistyneet. Tutkimuksella selvitetään, millaisia opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä tukevia ohjauspalveluja oppilaitokset tarjoavat, ja pyritään hankkimaan tietoa ura- ja rekrytointipalveluiden eri osaalueiden toteutumisesta. Tämä raportti esittelee oppilaitoksille syksyllä 2001 suoritetun ura- ja rekrytointipalveluiden kyselyn tuloksia. Raportin alkuosassa käsitellään ura- ja rekrytointipalveluiden taustaa, opinto-ohjausta sekä siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työmarkkinoille laajemmassa kontekstissa kuin kyselyn tuloksia. Niiden avulla pyritään kuvaamaan ura- ja rekrytointipalveluiden tilannetta toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Lisäksi kuvataan ura- ja rekrytointipalveluiden kehittämishankkeita ja niiden tähänastisia tuotoksia. 1.2 URA- JA REKRYTOINTIPALVELUT OHJAUKSEN TOIMINTAMUOTONA Ura- ja rekrytointipalveluiden tarkoitus on edistää oppilaitoksessa opiskelevien ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen siirtymistä. Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin pääsemisen edistäminen mainitaan ammatillisten oppilaitosten tehtävänä. Myös yhteistyötä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa korostetaan. (Opetushallitus 2000, 110.) Ura- ja rekrytointipalvelut ovat osa opinto-ohjausta: ura- ja rekrytointipalvelut tarkoittavat opinto-ohjausta opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta tarkasteltuna. Ura- ja rekrytointipalvelut eivät kuitenkaan kohdennu pelkästään koulutuksen ja työelämän rajapintaan. Niihin kuuluu urasuunnittelun ohjaus koko opiskelupolun ajalta: opiskelualan valintaan, opiskeluajan työelämäorientaatioon ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun liittyvä ohjaus. Oppilaitoksen ura- ja rekrytointipalvelut linkittyvät oppilaitoksen ohjausjärjestelmän kokonaisuuteen. Ura- ja rekrytointipalveluiden osa-alueita ovat yksilölliset neuvonta-, ohjaus-, ja 10 JOHDANTO

11 urasuunnittelupalvelut, työnantajayhteyksien kehittäminen, työnvälitys, jatkokoulutukseen ohjaaminen, työssäoppimispaikkojen kehittäminen sekä yrittäjyyskasvatus. Oppilaitoksen järjestämät rekrytointipalvelut suunnataan oppilaitoksessa opiskelevalle tai sieltä valmistuvalle opiskelijalle ja työnantajalle. Rekrytointipalveluiden kautta työnantajat voivat paitsi suoraan rekrytoida työvoimaa, myös tehdä itseään tunnetuksi, tutustua oppilaitoksen koulutustoimintaan ja vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Opiskelijoille ja oppilaitoksen henkilöstölle voidaan välittää ajantasaista tietoa työnantajien toiveista ja osaamistarpeista esimerkiksi suorin kontaktein, esittelytilaisuuksissa, messuilla ja kirjallisen materiaalin avulla. Oppilaitoksen rekrytointipalvelujen tehtävänä on tällöin tapahtumien ja tiedotuksen organisointi. Esimerkiksi pienillä yrityksillä on harvoin riittävästi henkilöstöä paneutua tiedon etsimiseen ja omista rekrytointitarpeista tiedottamiseen, joten oppilaitoksen rekrytointipalveluilla on tärkeä rooli. Rekrytointipalvelujen kautta työnantajat voivat yleisemminkin tehdä elinkeinoelämää tunnetuksi opiskelijoille. Opiskelijoita voidaan tutustuttaa yrityksiin ja niiden erilaisiin rekrytointikriteereihin, -kanaviin ja -välineisiin. Opiskelijan kannalta rekrytointipalvelut merkitsevät paitsi suoraa työllistymiskanavaa, myös yleisemmin mahdollisuutta muodostaa realistinen ja monipuolinen kuva työelämästä urasuunnittelunsa tueksi. Opetussuunnitelman perusteissa oppilaitos velvoitetaan kehittämään työelämäsuhteita sekä opiskelijoiden työnhakuvalmiuksia (Opetushallitus 2000, 9 11, ). Työssäoppimisen tultua osaksi kaikkia ammatillisia perustutkintoja työssäoppimispaikkojen kysyntä on kasvanut ja oppilaitosten kyky solmia työelämäsuhteita on korostunut. Työssäoppimisjakso voi olla osa rekrytoimisprosessia, jonka aikana selvitellään työssäoppijan soveltuvuutta organisaatioon (ks. esim. Lasonen 2001). 11

12 2 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA Koulutus on nuorille väylä työmarkkinoille ja yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Väärälän (1995, 51) mukaan: Koulu on teollisen modernin yhteiskunnan eräänlainen initiaatiomuoto, jonka kautta nuoret saavuttavat ne sosiaaliset merkitykset ja resurssit, joilla he voivat osallistua aikuisten maailmaan. Ohjaus ei ole tällä väylällä luotsaamisen yksittäinen työrukkanen, vaan pikemminkin koko koulutusjärjestelmää läpäisevä toiminta-ajatus: aikuisten, joilla on kokemusta ja tietoa yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toiminnasta, tehtävä on tukea ja auttaa nuoria matkalla yhteiskunnan jäseniksi. Ura- ja rekrytointipalvelut ovat opiskelijan kannalta ohjauksen osa-alue, joka tukee työelämään liittyvää tulevaisuuden suunnittelua ja hallintaa. Ura- ja rekrytointipalvelut auttavat nuoria siirtymisessä koulutuksen kautta työelämään. Oppilaitoksessa ura- ja rekrytointipalvelut voisikin ajatella pikemminkin osaksi ohjauksen kokonaisuutta kuin erilliseksi palvelutoiminnaksi. (Vuorinen 1998.) 2.1 OHJAUSJÄRJESTELMÄ Käsitteenä ohjaus on moniulotteinen ja sen saama merkitys riippuu asiayhteydestä, tieteenalasta ja ohjausteoreettisesta lähestymistavasta (ks. esim. Lehtinen & Jokinen 1996, 26 33; Lairio & Puukari 2001, 9 12; Lerkkanen 2002, 46 47). Nykyisin ohjausalan keskeisimpiä sovellusalueita on opinto-ohjaus. Ohjauksen painopiste on kuitenkin muuttunut koulujärjestelmän, yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä, etenkin 1990-luvulla, jolloin on ammatinvalinnanohjauksen sijaan alettu puhua enenevässä määrin uravalinnasta ja uraohjauksesta ja opinto-ohjauksen ohessa ohjauksesta yleensä. (Sinisalo 2000, ) Koulumaailmassa ohjauksen käsite liitetään monenlaisiin tehtäväalueisiin, kuten informointiin, neuvontaan, opastamiseen ja opiskelijan tukemiseen. Opinto-ohjauksen tehtäväalueiksi määritellään yleensä opiskelun ohjaus, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaaminen. Painotukset vaihtelevat eri kouluasteilla. Peruskoulussa ammatillisen suuntautumisen ohjaus perustuu kokonaisvaltaiseen itsetuntemuksen parantamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa painotetaan ammatti-identiteetin kehittämistä, ammatillista erikoistumista ja yleistä työelämään suuntautumista. (Puukari, Lairio & Nissilä 2001, 186.) Kun ammatillisessa koulutuksessa on lisätty valinnaisuutta, suunnittelutaitojen merkitys on korostunut. Järkevän ja vastuullisen päätöksenteon tueksi opiskelijalla on oltava tietoa opintotarjonnasta ja kyky jäsentää ja täsmentää tavoitteitaan. Ohjauksella voidaan vastata tähän tarpeeseen. Tavoitteiden asettamiseksi ja saavuttamiseksi tarvitaan jälkimodernissa työelämässä myös taitoa neuvotella ympäristön kanssa. Tällaisia sosiaalisia, elämän suunnittelun ja päätöksenteon taitoja tulisi ohjauksen avulla parantaa. (Vuorinen & Välijärvi 1994; Puukari ym. 2001, ) 12 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

13 Ohjaus voidaan nähdä paitsi yksilöllisenä prosessina myös palvelujärjestelmänä, jonka toimintaympäristö laajenee oppilaitoksen ulkopuolisiin verkostoihin. Palvelujärjestelmän asiakkaita ovat opiskelijat, oppilaitoksen henkilöstö sekä oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot kuten työ- ja elinkeinoelämä. (Vuorinen 1998, 1, ) Ohjauksen kokonaisvaltainen kehittäminen on osa koko organisaation kehittämistä. Ohjauspalveluiden kenttä on niin laaja ja monitahoinen, että sen kehittäminen ei voi olla yksin opinto-ohjaajan vastuulla. Toimivan ohjausjärjestelmän luomiseksi tarvitaan alueellista moniammatillista verkostoyhteistyötä sekä resurssien ja ohjausvastuun suunnitelmallista jakamista. Ohjausjärjestelmän suunnitelmallinen ja yhteistyöhön perustuva kehittäminen on järkevää käytettävissä olevien voimavarojen mielekkään ja tehokkaan käytön kannalta. (Lehtinen & Jokinen 1996, 48 49; Vuorinen 1998; Puukari ym. 2001, ) Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalveluja tuskin voidaan järjestää yhden yhtenäisen mallin mukaan, niin helpottavaa kuin se olisikin, sillä koulutusalojen ja alueiden välillä on erilaisia painotuksia ja toimintatapoja. Opiskelijoiden taustat ja odotukset ohjausta kohtaan vaihtelevat. (Vuorinen 1998, , ) Koulujärjestelmän ja -lainsäädännön reformien myötä oppilaitoksilla on aiempaa suuremmat mahdollisuudet määritellä itse opinto-ohjauksensa tavoitteet ja painoalueet (Lairio, Puukari & Varis 1999, 26 27). Toimivan ohjausjärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan niin oppilaitoksen yhteistyöverkostoihin laajenevaa suunnitteluyhteistyötä kuin opiskelijoille tarjottavien peruspalveluiden lähtökohtien oppilaitoskohtaista yksilöimistä. (Vuorinen 1998, , ; ks. myös Lehtinen & Jokinen 1996, ) Oppilaitoksen kannalta toimiva ohjausjärjestelmä merkitsee laatua, vetovoimaisuutta ja kustannustehokkuutta. Kun ohjausjärjestelmä on suunniteltu ohjaustahojen yhteistyönä ja se toimii moitteettomasti opiskelupolun jokaisessa vaiheessa, se ehkäisee turhia keskeyttämisiä, auttaa opiskelijoita rakentamaan työelämän kannalta relevantin tutkinnon ja valmiuksia, ja jouhevoittaa näin nuorten siirtymistä työelämään ja yhteiskunnan jäseniksi. Työnantajia toimiva ohjausjärjestelmä auttaa saamaan osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. (Vuorinen & Välijärvi 1994, ; Vuorinen 1998, ) Opiskelijoiden hyvää työllistymistä voitaneen pitää eräänä toimivan ohjauksen merkkinä, vaikka laadukkainkaan ohjaus ei auta tietenkään tilanteessa, jossa työpaikkoja ei kerta kaikkiaan ole tarjolla. Ura- ja rekrytointipalveluiden tehtävänä voi olla myös opiskelijoiden valmistaminen tuleviin pettymyksiin ja yritteliäisyyden lisääminen, so. yleisten elämänhallintataitojen edistäminen. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) 2.2 OHJAUSJÄRJESTELMÄN TOIMINTAMUODOT OPISKELUPOLUN ERI VAIHEISSA Toimiva ohjausjärjestelmä kattaa ajallisesti opiskelijan koko opiskelupolun. Elinikäisen oppimisen koskiessa yhä suurempaa ihmisjoukkoa elinikäisen ohjauksen tarve on kasvanut (Lairio & Puukari 1999, ). Hyvä ohjaus vastaa opiskelijan ohjaustarpeeseen. Haapaniemen, Voutilaisen ja Ikäheimosen selvityksessä (2001) kävi ilmi, että yliopisto-opiskelijat liittivät hyvään ohjaukseen seuraavanlaisia määreitä: hyvä ohjaus on asiantuntevaa, kannustaa itsenäiseen opiskeluun, 13

14 kattaa koko opiskeluajan, on yksilöllistä ja vuorovaikutuksellista sekä tiedottamisen osalta riittävää ja selkeää (Haapaniemi ym. 2001, ). Opiskelijan kannalta toimivassa ohjauksessa on kyse siitä, että ohjauspalveluita on tulevaisuuden suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarjolla riittävästi, oikea-aikaisesti ja ohjattavalle sopivassa muodossa. (Vuorinen & Välijärvi 1994; Vuorinen 1998.) Ohjaustarpeiden jäsentämisen apuna voidaan käyttää opiskelupolkumallia. Opiskelun vaiheet, joissa ohjausta tulisi olla tarvittaessa tarjolla, ovat aika ennen opintojen alkua, opintojen aloitusvaihe, varsinainen opiskeluaika, opintojen päättöja siirtymävaihe sekä opintojen jälkeinen seurantavaihe. Ohjauspalveluiden avulla tuetaan opiskelijan itsearvioinnin kehittymistä. Itsearviointikykyyn liittyy itsetuntemuksen parantaminen, toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja vaatimusten tiedostaminen, tietoisen päätöksentekotaidon oppiminen sekä elämän muutostilanteiden kohtaaminen. Vuorisen mukaan portfoliotyöskentely (laajasti tulkittuna) voisi ohjattuna ja koko opiskeluajan käytettynä työvälineenä tukea itsearvioinnin kehittymistä. (Vuorinen 1998, ) Ohjaustarpeet vaihtelevat opiskelupolun eri vaiheissa. Ennen opintojen alkua nuori tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista päätöksenteon tueksi. Suunnitellakseen tulevaisuuttaan vastuullisesti opiskelija tarvitsee ajantasaista tietoa tutkintojen rakentamisen vaihtoehdoista ja valintojen merkityksestä urasuunnittelun kannalta. Tietoa tarvitaan koulutuksen tavoitteista, hakuedellytyksistä, valintamenettelyistä ja kurssitarjonnasta. (Vuorinen & Välijärvi 1994, 78-84, ) Ohjaus tässä vaiheessa on ulkoista tiedottamista, mainostamista ja markkinointia. Tiedottamisen tulisi vastata oppilaitoksen toimintatodellisuutta. Nuorten tulevaisuuden suunnit- organisoitu oppimisympäristö Itsetuntemus Toimintaympäristön mahd. Muutostilanteiden kohtaaminen Päätöksenteko Itsearviointi Ohjaus ennen opintoja Ohjaus opintojen alkuvaiheessa Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Ohjaus opintojen päättövaiheessa Seuranta KUVIO 1. Opiskelupolkumalli (Vuorinen 1998, 50) 14 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

15 telun ja oppilaitokseen valittujen opiskeluun sitoutumisen kannalta on tärkeää, että oppilaitoksen opiskelumahdollisuuksia ja toimintakulttuuria esitellään tosiasioihin pohjaten. Opiskelijarekrytointi voi olla osa ohjauksellista uraneuvontaa: tiedottamisen sisällön tulisi painottua houkuttelevien mielikuvien sijaan relevanttiin tietoon oppilaitoksen tarjonnan mahdollistamista tutkinnoista ja koulutuksen avaamista sijoittumismahdollisuuksista. Onhan myös oppilaitoksen intressien mukaista, että opiskelijat soveltuvat valitsemalleen alalle ja sitoutuvat koulutukseen. (Vuorinen & Välijärvi 1994, 77 80; Lehtinen & Jokinen 1996, ) Markkinoinnin tapaan ja tyyliin vaikuttaa monesti se, että oppilaitokset joutuvat aiempaa ankarammin kilpailemaan keskenään niin aineellisista kuin henkisistäkin resursseista. Rahaa on käytettävissä niukasti. Mahdollisimman monia hakijoita houkutellaan, sillä opiskelijapaikkojen täyttöaste on oppilaitoksen talouden kannalta merkityksellinen seikka ja aloituspaikkoja on ainakin joillakin aloilla ylen määrin. Pätevää henkilökuntaakin pitäisi pystyä rekrytoimaan. (Lehtinen & Jokinen 1996, 55.) Opiskelijavalintaa edeltävän tiedottamisen laatu on nuorten opintoihin hakeutumisen ja sitoutumisen kannalta merkityksellistä siitäkin huolimatta, että nuoret eivät tee päätöksiään vapaasti ja on aloja, jotka tulevat varmaan jatkossakin olemaan suositumpia kuin toiset. Savolaisen (1993) mukaan nuoren hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen harvoin tapahtuu rationaalisen urasuunnittelun ohjaamana, itsetuntemuksen ja ammatillisten intressien selkiytymisen kautta. Valintoja ohjaa ympäristön asettamien paineiden lisäksi tieto siitä, mitkä koulutusmahdollisuudet nuoren koulumenestys avaa. (emt., ) Opintojen aloitusvaiheessa opiskelija laatii ohjatusti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Aloitusvaihe on oppimismotivaation ja sitä kautta opiskeluun sitoutumisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Opiskelijan tulee saada tietoa opiskeluympäristöstä, sen mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä oppilaitoksen opiskelukäytänteistä. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Opiskeluprosessin aikanakin ohjaustarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Pelkällä opinto-oppaalla ohjaustarpeeseen ei vastata. Opiskelun aikana seurataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskelijat toivovat tietoa opiskelun käytännön järjestelyistä, opintojen tavoitteista ja arvioinnista. Urasuunnittelun tueksi nuori tarvitsee ohjausta tutkinnon rakentamiseen koulutustarjonnan pohjalta. Mahdollisuus valita kursseja toisista oppilaitoksista on lisännyt henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta. Joustavassa koulutusjärjestelmässä opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta on ohjauksen osa-alue, jossa tarvitaan opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien yhteistyötä. (Vuorinen & Välijärvi 1994, ) Joillakin ohjauksen alueilla ohjausvastuun jakamista tehtäväänsä perehdytetyille opiskelijatuutoreille kannattaa myös harkita (Lehtinen & Jokinen 1996, ). Ura- ja rekrytointipalveluiden näkökulmasta työssäoppiminen ja työelämäyhteyksien kehittäminen ovat ohjausjärjestelmän keskeisiä alueita. Työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijat voivat kehittää työelämälähtöistä ammattitaitoa ja saavat kokemusta ja kosketuspintaa valitsemansa alan työelämätodellisuuteen. Työssäoppiminen edistää opiskelijoiden työllistymistä ja helpottaa myös työnantajan näkökulmasta ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimista. Työssäoppimis- 15

16 yhteistyön kautta oppilaitokset ja työnantajat voivat ennakoida tulevaisuuden koulutustarpeita. (Määttä 2000, ) Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämisen kannalta on tärkeää, että myös opettajilla on ajantasainen käsitys opettamansa alan kvalifikaatiovaatimuksista ja tulevaisuudesta. Ohjausjärjestelmässä tulisi olla valmius ennakoida ja havaita myös ongelmatilanteet, sillä on nuoria, jotka eivät osaa hakea apua oma-aloitteisesti (Vuorinen & Välijärvi 1994, 86 87). Ohjauksen tehtäväalueista kasvun ja kehityksen tukeminen on aiempaa keskeisempi. Syrjäytymisen ehkäisemisessä ja moniongelmaisten nuorten auttamisessa eri ohjaustahojen yhteistyö on välttämätöntä. (Puukari ym. 2001, ) Muodollisen tutkinnon merkitys suomalaisilla työmarkkinoilla on sikäli suuri, että syrjäytymisvaarassa olevien tukemiseen tutkinnon suorittamisessa tavalla tai toisella olisi syytä paneutua. Suhtautumista opintojen keskeyttämiseen olisi Lerkkasen (2002) mukaan kuitenkin syytä pohtia. Koulutuksen keskeyttäminen ei välttämättä merkitse koulutuksesta syrjäytymistä. Opintojen keskeyttäminen voi olla opiskelijan elämänsuunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, ainakin mikäli opiskelija suunnittelee siirtyvänsä opiskelemaan itselleen mielekkäämpää alaa. Suomalaisnuorten koulutushalukkuus on edelleen korkea. Potentiaalisen keskeyttäjän ja erityistä ohjausta tarvitsevan tunnistaminen voi tietenkin olla vaikeaa. (Lerkkanen 2002, , 161; ks. myös Komonen 2000.) Opintojen päättö- ja siirtymävaiheessa korostuvat ura- ja rekrytointipalveluiden kohteeksi perinteisesti ymmärretyt aihealueet, työelämään ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Ohjauksen työmuotoina voidaan käyttää esimerkiksi työnhakukursseja ja rekrytointitilaisuuksia. Päättövaiheessa ohjaus voi olla seuraavaan askeleeseen liittyvää tiedottamista, motivointia ja kannustamista. Oppilaitos voi esimerkiksi auttaa ja tukea valmistuvaa nuorta elämänmuutoksissa, jotka liittyvät työllistymiseen toisella paikkakunnalla tai ulkomailla. Alan tai alueen työllisyystilanteesta riippuen ohjauksessa voi painottua jatko-opintoihin ohjaaminen, urasuunnittelu tai työnhakutaidot. (Lehtinen & Jokinen 1996, ) Jatko-opintoihin siirtymistä voi helpottaa niveltämisvaiheen orientoiva ohjaus ja jatko-opintoihin valmentava opetus (ks. esim. Virtala 2001, 27 37). Seurantavaiheessa ohjausjärjestelmä kerää valmistuneiden opiskelijoiden jatkoopintoihin ja työelämään sijoittumista koskevaa tietoa, jota puolestaan voidaan käyttää koulutusorganisaation itsearvioinnin ja koulutussuunnittelun tukena. Myös yhteydenpitoa entisiin opiskelijoihin kannattaa kehittää, sillä heillä voi olla uraohjauksen kannalta hyödyllistä tietoa ja kokemusta. Työelämään sijoittuneilta entisiltä opiskelijoilta voi kerätä palautetietoa ja ehdotuksia koulutusorganisaation ja opetuksen sisällön kehittämiseksi, myös alan jatko- ja täydennyskoulutuspalveluiden kehittämisen kannalta. Koulutukseensa tyytyväiset alumnit muodostavat oppilaitoksen ulkoisen tiedottamisen kannalta käyttökelpoisen verkoston, mikäli sitä vain osataan hyödyntää. Mikä olisikaan parempaa mainosta oppilaitokselle kuin koulutukseensa tyytyväiset, työllistyneet opiskelijat? Alumnien työelämäverkostosta voi olla apua työssäoppimisen ja erilaisten projektien organisoimisessa sekä ajankohtaisen työelämätiedon välittämisessä uusille opiskelijoille (Lehtinen & Jokinen 1996, ) 16 OHJAUKSEN KIINTOPISTEITÄ OPISKELUPOLUN VARRELLA

17 3 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN 3.1 AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA MUUTTUVILLE TYÖMARKKINOILLE Koulutuksen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu työvoiman kvalifiointi, valikointi ja yksilöiden sosiaalistaminen yhteiskuntaan. Jotta yhteiskunnallinen työnjako ja työelämä toimisivat kitkatta, on työmarkkinoille saatava riittävästi työelämän kvalifikaatiovaatimukset täyttäviä työntekijöitä. (Ahola, Kivinen & Rinne 1991, 15.) Koulutus on yhä tärkeämpi väline työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa (Lehtisalo 1991, 60). Työmarkkinoille pyrkivälle muodollinen tutkinto (riippumatta koulutuksen antamista käytännön taidoista) on usein pääsylippu, jolla työnjaollinen asema yhteiskunnassa ja työorganisaatiossa saavutetaan. (Ahola ym. 1991, 14 16; Poikela 1994, ) Koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisessa vaikeutena on osata arvioida, millaisia kvalifikaatioita tulisi ja miten niitä voitaisiin tuottaa muuttuville työmarkkinoille. Työhönsijoittumisen ohjaaminen tapahtuu vajavaisen informaation ja epävarmuuden ilmapiirissä tulevaisuutta kun on vaikea ennustaa. (Ahola ym. 1991, ) Teollisessa yhteiskunnassa koulutussuunnittelua on ohjannut suhteellisen vakaitten, lineaaristen elämänurien ideaali. Työurat muodostuvat tämän ideaalin mukaan täystyöllisyyden ja ns. normaalien (kokoaikaisten ja vakaiden) työsuhteiden vallitessa. Ammatillinen koulutus on perustunut käsitykseen suhteellisen pysyvistä ammateista ja lineaarisesta ammatillisesta urasta. (Väärälä 1995, ) Sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet ovat muuttuneet suomalaisessakin yhteiskunnassa. Globalisoituva talous vaikuttaa aiempaa selvemmin kansallisen talouden kehitykseen, työllisyyteen ja koulutukseen. Teknologian kehittyminen on muuttanut koulutuksen ja työelämän vaatimuksia. Kilpailu on lisääntynyt ja muutosvauhti melkoinen. Luottamus vakaisiin työuriin on haurastunut. Jatkuvan muutoksen ilmapiirissä ammatilliset urat rakentuvat pikemminkin markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien tilassa kuin työpaikkaan sidotusti. Työurat ovat aiempaa useammin epävakaita ja katkoksellisia. Alityöllisyys ja ns. epätyypilliset työsuhteet yleistyvät, kuten myös kouluttautuminen työn ohessa ja työpaikkojen välillä. (Väärälä 1995, ) Työmarkkinoiden epävakaistuessa käsitys työurasta on muuttunut. Uranvalinta ei ole kertaluontoinen ammatin valintaan liittyvä tapahtuma, vaan prosessi, joka liittyy laajempaan elämänsuunnitelmaan, jatkuu läpi elämän ja muuttuu elämäntilanteiden ja kokemusten mukaan. Yhden uran valitsemisen sijaan nuoria tulisi valmistaa laaja-alaiseen ja joustavaan elämänsuunnitteluun. Uranvalinnanohjauksen määrällinen ja erilaisten menetelmien tarve on kasvanut. (Lairio, Puukari & Peltosalmi 1999, ) 17

18 Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä työelämän jatkuvan muutoksen ja joustavuuden vaatimuksiin pyrittiin vastaamaan 1990-luvulla ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksella. Suunnittelu perustui ajatukselle, että vaikeasti ennustettavassa tulevaisuudessa menestyisi yksilö, joka olisi monitaitoinen, ammattitaitovalmiuksiltaan laaja-alainen, joustava ja kykenevä yksilöllisiin valintoihin. (Väärälä 1995, 49 50; ks. myös Lampinen 1998, 70 79, ) Opiskelijan omaa vastuuta tutkintonsa rakentamisessa lisättiin, mikä on lisännyt ohjauksen tarvetta (Vuorinen & Välijärvi 1994). Ammatillinen koulutus tähtää nykyisin ennemminkin laaja-alaiseen osaamiseen kuin tarkasti rajattuun ammattispesifiin osaamiseen. Laaja-alaisen koulutuksen ajatellaan, tuotettavien teknisten kvalifikaatioiden mahdollisesta epämääräisyydestä huolimatta, parantavan valmistuvien sijoittumismahdollisuuksia työmarkkinoille ja suojaavan ammattialakohtaiselta työttömyydeltä paremmin kuin ammattispesifin koulutuksen (Ahola ym. 1991, 46). Korkean työttömyyden aikana koulutuksen ja työelämän yhteyttä on perinteisesti pyritty tiivistämään. Myös erilaisia ammatin- ja uravalintaan liittyviä ohjauspalveluja ja auttamisjärjestelmiä on tällöin tuotu kouluun. (Ahola ym. 1991, 77.) Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ammatillisen koulutuksen ura- ja rekrytointipalveluita saatettiin entistä paremmin opiskelijoiden ulottuville juuri luvun laman ja suurtyöttömyyden paineessa. Samoihin aikoihin keskusjohtoista kouluhallintoa hajautettiin niin, että paikallisten ja alueellisten päättäjien ja koulutuksen järjestäjien päätösvaltaa koulutusta koskevissa asioissa lisättiin (Lampinen 1998, 77 79). Kun myös ohjauksen resurssointi on aiempaa enemmän paikallistason päättäjien ymmärryksen ja arvostuksen varassa, ohjauspalveluiden tarjonnassa voi olla suuria alueellisia vaihteluja (Vuorinen 1998, 72). Nykynuoret joutuvat varautumaan edeltäjiään useammin epävakaisiin uriin. Epävakailla ja kilpailun kiristämillä työmarkkinoilla ammattitutkinnon varaan ei voi jättäytyä, vaan työkelpoisuutensa on osattava tuotteistaa ja markkinoida alati uudestaan. (Julkunen 2001.) Koulutuksesta työelämään siirtymistä edistää se, että muodolliset tutkinnot ovat elinkeinoelämän tunnustamia ja arvostamia. Tutkintojen hyödyllisyys työmarkkinoilla riippuu siitä, miten työelämän tarpeet otetaan koulutuksessa huomioon. Työelämän ja koulutuksen yhteistyö on tärkeää nuorten työmarkkinoilla pärjäämisen kannalta. (Transition from Education to Working Life 2001, 81; vrt. Silvennoinen 1993, ) 3.2 TYÖMARKKINOIDEN TULOKKAIDEN REKRYTOINTISTRATEGIAT Nykyisin korostetaan työnhakijan omaa vastuuta työllistyvyydestään (Julkunen 2001). Ohjauspalveluiden avulla nuoria voidaan kuitenkin evästää ylittämään koulutuksen ja työelämän siirtymävaihe. Nivelvaihe, jota seuraavaksi kuvaillaan, on ura- ja rekrytointipalveluiden toiminta-alueista perinteisin. Siirtymävaihe koulutuksesta työmarkkinoille tarkoittaa prosessia, jonka aikana siirrytään koulutusjärjestelmästä suhteellisen vakaaseen asemaan työelämässä. Työelämään integroitumisen määritteleminen näin on jossakin määrin ongelmal- 18 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN

19 lista, sillä vakaita asemia oletetaan työelämässä olevan entistä vähemmän (ks. esim. Vähämöttönen & Keskinen 1994). Siirtymisen alkamisajankohtaakin on vaikea määritellä, sillä siirtyminen on entistä useammin dynaaminen, asteittainen ja katkoksellinen. Koulutus- ja työjaksot vuorottelevat elinikäisen oppijan elämänkaaressa. (Transition from Education to Working Life 2001, 8.) Todennäköisimmin työmarkkinoille siirtymisen vaiheessa olevat henkilöt ovat vuotiaita, joilla tutkinnon saamisesta on alle 5 vuotta. Käytännössä he ovat useimmiten nuoria, jotka ovat valmistuneet koulutuksesta ja saaneet tutkinnon kuta kuinkin siinä iässä kuin se normaalisti saadaan. Työmarkkinoilla uusi tulokas hankkii kokemusta ja muuntaa koulutuksessa saavuttamaansa tietoa ammattitaidoksi. Arvokas kokemus ei rajoitu työtaitojen kehittämiseen, vaan myös työmarkkinoilla hyödylliset sosiaaliset taidot ja pelisilmä kehittyvät, kun työorganisaation säännöt ja työyhteisö tulevat tutuiksi. (Transition from Education to Working Life 2001, 16, ) Työnantajat pitävät usein työnhakijan muodollista ammatillista peruskoulutusta sinänsä jo osoituksena oppimiskyvystä ja etuna työpaikkaa täytettäessä. Juhelan (1996, 421) mukaan vaativampien työpaikkojen täyttämisessä käytetään usein sisäistä rekrytointia, kun taas suorittavan tason työntekijöitä etsitään ulkoisen rekrytoinnin keinoin. Yrityksen henkilöstöhallinnon rekrytointi voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen rekrytointiin sen perusteella, haetaanko työntekijöitä niistä, jotka jo ovat yrityksen palveluksessa, vai yrityksen ulkopuolelta. (STK 1989, 107.) Työmarkkinoiden tulokkaat (labour-market entrants) ovat enimmäkseen nuoria. Iästä riippumatta tulokkaiden leimallinen piirre on työkokemuksen puute, tai ainakin heidän työkokemuksensa on vähäistä tai rajoittunutta. Heiltä odotetaan joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Työllisyyden ja työttömyyden kaudet vaihtelevat, mutta pitkäaikaistyöttömyyden riski on noviisien kohdalla yleisesti ottaen vähäisempi kuin kokeneilla työntekijöillä. Tulokkaat joutuvat tyytymään usein osaaikatyöhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin, vaikkakin määräaikaisia työsuhteita työnantajilla on tapana tarjota kaikille vastikään rekrytoiduille, ei vain työmarkkinoiden uusille tulokkaille. Suomalaisilla työmarkkinoilla osa-aikatyö koskettaa tulokkaiden ohella myös jo työkokemusta kartuttaneita naisia. Työelämään integroitumista helpottaa koulutuksen ohessa hankittu työkokemus. Suomessa tutkinnon tason merkitys työmarkkinoille pääsyssä on suuri. (Transition from Education to Working Life 2001, 16, 64-68, ) Julkusen ja Nätin mukaan (1994) yritysten joustostrategiat koskettavat eri henkilöstöryhmiä eri tavoin. Ydintyövoimaa, jonka asema on vakiintunut ja jolla on yritykselle strategisesti tärkeitä kvalifikaatioita, koskee toiminnallinen joustavuus. Ammattitaitoa ja töitä laajennetaan sisällöllisesti teknologisessa muutoksessa. Reunatyövoima, johon usein kuuluu työmarkkinoiden tulokkaita, joustaa määrällisesti. Perifeeristä työvoimaa koskee lyhytjänteinen sopeutuminen kuormituksen ja suhdannevaihteluiden mukaan. Reunatyövoiman työsuhteet ovat monimuotoisia ja epävarmoja. Alihankinta, ostopalvelut ja työvoiman vuokraus ovat globaalin kilpailun ympäristössä toimivien yritysten reunatyövoiman käy- 19

20 tön muotoja. (emt., ) Schienstock (1998) lisää työvoiman ryhmittelyyn kolmannenkin joukon, työn ja ei-työn välimaastossa olevat. Heidän työsuhdeturvansa on olematon, osa toimeentulosta saadaan erilaisista tukiaisista ja mukana on myös itsensä työllistäviä henkilöitä. (Vuorinen 1999, 13.) Työmarkkinoiden tulokkaita kuuluu tähänkin ryhmään. Tulokkaiden pääsyä työmarkkinoille säännöstellään monin tavoin. Garonna ja Ryan (1989) ovat hahmotelleet kolme työmarkkinoiden organisoimisen tavalle perustuvaa mallia. Mallit havainnollistavat erilaisia rekrytointistrategioita, joita käytetään työmarkkinoiden eri lohkoilla. Garonnan ja Ryanin (1989) jäsentämät työelämään integroimisen mallit ovat säännelty rekrytointi (regulated inclusion), valikoiva pois sulkeminen (selective exclusion) ja kilpailuun perustuva säätely (competitive regulation). Säännelty rekrytointi hallitsee usein ammattitaitoisen väen rekrytoinnissa, valikoiva pois sulkeminen ammattiväen sisäisessä rekrytoinnissa ja kilpailuun perustuva säätely ei-järjestäytyneillä tai työpaikoista kilpailemisen ruuhkauttamilla työmarkkinoilla. Yksittäisessä maassa ja yrityksessäkin nämä tulokkaiden työmarkkinoille integroimisen mallit elävät rinta rinnan eli työmarkkinat ovat lohkoutuneet, mutta jonkin malleista oletetaan olevan hallitseva työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisessa. (Transition from Education to Working Life 2001, 17 19, ) Ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimisessa toimii usein säännellyn rekrytoinnin malli (regulated inclusion). Koulutuksen sisällöstä ja tarjonnasta päättävät yhteiskunnan sopijapuolet yhdessä. Koulutuksessa nuori saa niin yleisiä ja erityisiä ammatillisia taitoja kuin myös kokemusta työpaikoista sääntöineen. Järjestelmässä koulutustutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja koulutus vastaa verraten hyvin tarjolla olevia työtehtäviä. Ammattiin vaaditaan tutkinto, ja koulutuksen avulla hankittu ammattitaito vaikuttaa palkkaukseen. Muodollisesti pätevöityneiden nuorten työttömyysriski on samaa luokkaa kuin kokeneiden työntekijöiden, mutta ne, joilla hyväksyttyä tutkintoa ei ole tai on vaatimaton koulutustaso, ovat muita huonommassa työmarkkina-asemassa. (Transition from Education to Working Life 2001, 17.) Säätelymalleista valikoiva pois sulkeminen (selective exclusion) liittyy työntekijöiden hierarkkiseen etenemiseen sisäisillä työmarkkinoilla. Yrityksessä urakierto tapahtuu siten, että työntekijä aloittaa hierarkian pohjalta ja kokemuksen karttuessa eteneminen korkeampiin asemiin mahdollistuu. Palkkaus riippuu saavutetusta asemasta. Työssä hankittua kokemusta ei yleisesti arvosteta organisaation ulkopuolella eli taitoja ei pidetä siirrettävinä. Sisäisille työmarkkinoille pääsy on tulokkaille vaikeaa. Järjestelmä valikoi kokemattomat noviisit työmarkkinoiden porteille kilpailemaan sisäänpääsystä. Tutkinnosta ja työkokemuksesta on tulokkaalle toki etua, sillä paikka jonossa määräytyy muodollisten ja käytännöllisten meriittien perusteella. Organisaation ulkopuolelta uutta työvoimaa palkataan sisääntuloasemiin. Nuorilla on konkareita suurempi vaara toistuvaan ja pitkittyneeseen työttömyyteen ja heitä myös käytetään joustotyövoimana. (Transition from Education to Working Life 2001, 18, ) 20 SIIRTYMINEN KOULUSTA TYÖELÄMÄÄN

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen

HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Sisällys 1. Hyvän ohjauksen kriteerien tehtävä... 3 2. Hyvän ohjauksen kriteerien käyttö

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto

Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne, haasteet ja ratkaisuehdotuksia Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kaupungin opetusvirasto Ohjauksen tilanne tällä hetkellä Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut, jolloin monille

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot