SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Ehdotus KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 1/19 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen liiteasiakirjat Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Asemakaavan tiivistelmä LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Geologia Pohjavesialueet Maaperän pilaantuneisuus Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Maanomistus Liikenne Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto Pohjakartta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu Yleiskaavallinen tarkastelu ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kokonaismitoitus Palvelut ja työpaikat Aluevaraukset Korttelialueet Virkistysalueet (VP ja VV) Venevalkama- ja pysäköintialueet (LV ja LP) Kadut ja liikenne Rakennusten suojelu ja vaaliminen Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö... 15

3 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 2/ Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Epävarmuustekijät ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS Toteuttamisen aikataulu Toteuttamista edeltävät luvat Toteuttamisen seuranta MUUTOKSET KAAVA-ASIAKIRJOIHIN EHDOTUSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄ OLON JÄLKEEN LIITTEET

4 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 3/19 SAVITAIPALEEN KUNTA SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Savitaipaleen satama-alue sijaitsee Kirkonkylän taajamassa Kuolimon rannalla. Satama-alueen sijainti Kirkonkylällä Suunnittelualueen likimääräinen rajaus

5 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 4/ Kaavan nimi ja tarkoitus 1.3 Selostuksen liiteasiakirjat Kaavan koko nimi on Satama-alueen asemakaavamuutos. Asemakaavan muutoksella tutkitaan satama-alueen toimintojen laajentamista, pysäköintitilojen laajennuksia sekä täydennysrakentamista. Virkistysalueiden ja terveyskeskuksen tontin osalta kaavaan tehdään normaalia ajantasaistusta. Kaavamuutoskartta 1: Voimassa oleva asemakaava 1 : Kaavamerkinnät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satama-alueen kehittämissuunnitelma 2010 Kirkonkylän satama-alueen suunnittelu selvitys alueen kaavoitusta varten 2011 Peltoinlahdentien ja Kirkonkylän ranta-alueen ympäristöarviointi 2010 Liito-oravainventointi 2012 Natura tarveharkinta 2012 Asemakaavan tilastolomakkeet Puutarhakiinteistön pilaantuneisuusarviointi raportti 2012 Vastineet kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin 1.4 Kaavatyöhön liittyvät muut asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali Alueen hyväksytyt asemakaavat selostuksineen ja merkintöineen Kirkonkylän yleiskaava 1992 Vahvistettu maakuntakaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu Aloite kaavatyön tekemiseen on tullut Savitaipaleen kunnalta. Savitaipaleen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan Asemakaavoitettavaa aluetta on tarkennettu kunnanhallituksen kokouksissa ja Asemakaavamuutoksen viranomaispalaveri pidettiin kunnassa Kaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Luonnoksesta jätettiin viisi huomautusta. Niissä suurimmassa osassa toivottiin asemakaavan laajentamista Nikkarintien päähän. Kaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana. Ehdotuksesta jätettiin viisi muistutusta. 2.2 Asemakaavan tiivistelmä Kaavamuutoksilla tiivistetään nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uusia asuinalueita sijoitetaan alueille, jotka sijoittuvat kiinteästi nykyisen taajamaverkostoon.

6 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 5/19 Vanhan asemakaavan maa- ja metsätalousalueet osoitetaan muuhun maankäyttöön. Venevalkamaa laajennetaan nykyisestä. Kaavaan osoitetaan pysäköintialue. Nikkarintien pään venevalkamaa poistetaan ja ajantasaistetaan AO-tonttien rajaukset ja rakennusoikeudet. Terveyskeskuksen tontin kaavamerkintöjä ajantasaistetaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suuri osa alueen itäosasta on metsittynyttä peltoa, jonka kenttäkerroksessa vallitsevina ovat tyypilliset niittylajit. Puusto koostuu muutamasta istutetusta lehmuksesta pellolle levinneistä hies- ja rauduskoivuista. Maaperä alarinteessä on multavaa ja vesirajassa savista ja mutaista. Vesirajan kasvilajisto hallitsevat märkien maiden lajit kuten tervaleppä, pajut ja kenttäkerroksessa mesiangervo ja korpikaisla. Etelästä suunnittelualueen läpi Kuolimoon virtaa maaperään syvälle uurtunut Kapak`oja niminen puro, jota on ruopattu eikä se ole enää luonnontilainen. Puron uoma on uurtunut varsin syvälle maaperään suunnittelualueen eteläreunassa (yli 2m), mutta muodostaa tulvametsää lähellä Kuolimon rantaa yleisen uimarannan kaakkoispuolella. Uoman välitön ympäristö on pensaikkoista ja eroosioherkkää aluetta, jota hallitsevat kulttuurilajit. Kuolimon rantavyöhykkeessä on 30-80m leveä, alava ja kosteapohjainen, paikoin märkä vyöhyke, jonka vallitsevina puulajeina ovat tervaleppä ja hieskoivu. Tämä maaperältään savinen ja mutainen alue on aiemmin ollut lehtoa ja kosteimmilta paikoilta tervaleppäkorpea, joka on sittemmin ojitettu ja raivattu pelloksi. Alueella todettiin runsaasti kulttuurilajistoa, mm. laaja jättipalsamikasvusto suunnittelualueen itäosassa. (Jouko Sipari 2010) Liito-oravan esiintymistä tutkittiin systemaattisesti maaliskuussa 2012, koska aikaisemman kesäinventoinnin perusteella arvioitiin, että alue on biotyypiltään sovelias liito-oravan esiintymiselle. Liito-orava käyttää todennäköisesti inventoitua aluetta ekologisena käytävänä, mutta ei oleskele alueella vakituisesti. Inventoinnin yhteydessä lajia tai merkkejä lajin oleskelusta alueella ei todettu. Paimensaaren ja Olkkolan välisen ekologisen käytävän turvaamiseksi rantavyöhykkeen tervalepikko tulisi säilyttää nykytilassaan (Jouko Sipari 2012) Rakennettuun ympäristöön kuuluvat mm. nykyinen satama-alue, 50-, 60-, 70- ja luvuilla rakennettuja pientaloja Nikkarintien varressa ja terveyskeskus. Rakennettuun ympäristöön voidaan luokitella myös olemassa olevat kadut.

7 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 6/ Geologia Pohjavesialueet Suunnittelualue laskee loivasti kohti Kuolimon rantaa. Venesataman ja uimarannan alueella maanpinnan taso on niin lähellä Kuolimon keskivedenpinnan tasoa, että maaperä on jatkuvasti märkä tai kostea, paikoin veden vallassa olevaa rantaluhtaa. Suunnittelualue kuuluu II Salpauselän alueeseen. Maalajit Salpausselällä ovat vaihtelevia. Yleensä maa-ainekset ovat karkeaa kivistä soraa, mutta paikoin esiintyy hienoja hietakerroksia ja moreenimaisia heikommin lajittuneita patjoja. Suurin osa kaava-alueesta kuuluu tärkeisiin pohjavesialueisiin Maaperän pilaantuneisuus Kaavoitusvaiheessa on tunnistettu mahdolliseksi maaperän pilaantuneisuuden riskikohteeksi seurakunnan vanha kasvihuonealue ja öljytoiminen lämpökeskus. Ympäristökonsultointi Niemeläinen suoritti alueella tarvittavat tutkimukset. Alueelta ei löytynyt merkkejä terveydelle haitallisista aineista Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa arvokkaita kulttuuriympäristökohteita eikä muinaismuistoja. Haimilan vanha talo tulee huomioida rakennussuojelukohteena. Haimilan talo (kuva vuodelta 1990 Arto Hämäläinen)

8 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 7/ Maanomistus Kaavamuutosalueet ovat Savitaipaleen kunnan ja seurakunnan, osakaskunnan ja yksityisten omistuksessa Liikenne Maanomistusteema Kunta vihreä väri, osakaskunta sininen väri, seurakunta keltainen väri ja yksityiset maanomistajat tumman harmaa väri. Tutkittua tilastotietoja alueen katuverkoston liikennemääristä ei ole saatavissa. Merkittävintä ajoneuvoliikenne on havaittavissa terveyskeskuksen ja Peltoilanhdentien välillä. Kesällä satamaan suuntautuva liikenne on paljon vilkkaampaa kuin talvella. Savitaipaleen kunnalla on venepaikkoja Kirkonkylän satamassa yhteensä 200 kpl, joista 110 kpl on laituripaikkoja ja 90 kpl maapaikkoja. Kuolimolle on merkitty venereitit, ja sieltä on tehty veneväyläkartta (2004). Kartta on uudistettu 2010.

9 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 8/ Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto Pohjakartta 3.2 Suunnittelutilanne Ote Kuolimon veneväyläkartasta Alueen merkittävimmät virkistysmahdollisuudet ovat uimaranta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Koko suunnittelualue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Kaikki nykyiset rakennetut kiinteistöt ovat liittyneet kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavan pohjakartta on hyväksytty Pohjakartta on kohtalaisen hyvien edelleen ajan tasalla Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT): Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan.

10 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 9/ Maakuntakaava Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Suunnittelualue kuuluu Etelä-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Etelä-Karjalan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavan aluevarauksista, jotka koskevat tätä suunnittelualuetta voidaan mainita SEU- TUKESKUKSEN KEHITTÄMISVYÖHYKE (sk) ja KUNTAKESKUS / ALUEKESKUS (C) ja Natura 2000 alue Yleiskaava Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Savitaipaleen Kirkonkylän osalta Savitaipaleen kirkonkylällä on voimassa oikeusvaikutukseton yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Yleiskaavassa on aluevarauksia vesiliikenteen alueelle (LV), lähivirkistysalueelle (VL), pientalovaltaiselle asumiselle (AP) sekä julkisten palveluiden ja hallinnon alueelle.

11 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 10/19 Ote Kirkonkylän yleiskaavasta Peltoinlahdentien alueella Asemakaava Asemakaavat: Suunnittelualueella on voimassa on viisi eri asemakaavaa vuosilta 1960, 1976, 1984, 1986 ja Asemakaavan aluevaraukset ilmenevät alla olevasta kaavaotteesta. Asemakaava ei vastaa vanhentuneisuuden takia enää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää maankäytön ja rakentamisen ohjausta. Voimassa olevaa asemakaavaa 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Seurakunta on ilmaissut omia tavoitteitaan kaavamuutoksille. Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet ovat venevalkaman laajennus,

12 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 11/19 keskitetyn pysäköinnin järjestäminen ja täydennysrakentamisen mahdollistaminen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Savitaipaleen kunnanhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen laadinnasta kokouksessaan Asemakaavoitettavaa aluetta on tarkennettu kunnanhallituksen kokouksessa ja Savitaipaleen kunta Savitaipaleen seurakunta Alueen asukkaat ja maanomistajat Alueen yrittäjät ja yhdistykset Osakaskunta Media Viranomaiset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Vaihtoehtotarkastelu Yleiskaavallinen tarkastelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yhdessä kaavaluonnoksen kansa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa mielipiteitä ja huomautuksia. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksia. Ne huomioidaan mahdollisuuksien mukaan suunnittelun edetessä. Kaavatyön alussa pidettiin viranomaispalaveri, jossa keskusteltiin kaavamuutoksiin liittyvistä asioista. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. Vaihtoehtotarkastelu painottui pitkälti venevalkaman laajuuteen. Seurakunnan edustajien kanssa on yhdessä mietitty rakentamisen volyymiä ja talotyyppejä. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava. Alueella on voimassa vuonna 1992 hyväksytty oikeusvaikutukseton Kirkonkylän taajamayleiskaava. MRL 54 :n mukaan on alueelle, jolle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään: Asemakaavan muutos täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset seuraavin perustein: 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee tiiviisti rakennetussa taajamakeskustassa ja hyödyntää olemassa olevia keskustarakenteita. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö

13 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 12/19 Alue liittyy olemassa oleviin katu- ja johtoverkostoihin. Nykyisin hajallaan olevia venepaikkoja on järkevää sijoittaa laajempaan kokonaisuuteen. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutoksella muodostetaan monipuolisia rannan läheisiä tontteja kaupallisten ja julkisten palveluiden läheisyyteen. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Palveluiden läheisyys pienentää henkilöauton käyttötarvetta. Alueelle soveltuvat energiatehokkaat ratkaisut mm. maalämpö. Energia ja jätevesihuollon järjestäminen ei kuormita merkittävästi ympäristöä. Rannan suuntaiset kevyen liikenteen yhteydet parantavat entisestään virkistysmahdollisuuksia. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Kaava-alueella ei varata alueita teolliseen toimintaan. Sen sijaan parannetaan läheisten asukkaiden ja keskustassa asioivien palvelutarjontaa sekä virkistysmahdollisuuksia. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen kehittämisen myötä käyttö lisääntyy ja voidaan olettaa että läheisten liikkeiden asiakasmäärät kasvavat. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Mahdollisia ympäristöhaittoja kaavan toteutuessa ovat lisääntyvän veneilyn aiheuttamat meluhaitat. Meluhaittojen rajoittamiseen ei ole esitetty keinoja kaavan merkinnöissä eikä määräyksissä. Meluhaittoja voidaan torjua huomioimalla ne rakennusten rakenteissa sekä istutuksilla. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Haimilan vanha asuinrakennus on merkitty suojeltavaksi kohteeksi. Alueella ei ole tiedossa luonnonarvojen suojelukohteita, jotka pitäisi kaavaan merkitä lukuun ottamatta rauhoitettua lehmusryhmää. Liitooravaselvityksessä ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Virkistykseen varattujen puistoalueiden pinta-alat kasvavat 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 13,4 ha. Kaavamuutoksella osoitetaan uusi yleinen pysäköintialue venesataman tarpeisiin, venesataman laajennus, 3 uutta AP tonttia sekä 1 AO tontti ja muilta osin vanhan kaavan ajantasaistamista sekä pientä täydennystä. Yleiseen virkistykseen osoitetaan alueita yhteensä 5,3 ha. Nikkarintien päässä poistetaan LV-alue sekä huomioidaan nykyinen kiinteistöjaotus AO-tonteilla.

14 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 13/ Kokonaismitoitus Palvelut ja työpaikat 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Tarkemmat käyttötarkoituskohtaiset mitoitustiedot ilmenevät liitteenä olevista TYVI lomakkeista. Kaavan kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu k- m2. Tätä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhoidon tarpeisiin (8 465 k-m2). Loput n k-m2 varataan pientalorakentamisen tarpeisiin. Kaavamuutoksen jälkeen alueen toiminnot tukeutuvat edelleen Savitaipaleen kirkonkylän palveluihin. Palvelu- ja työpaikkarakenteeseen kaavamuutos ei suoranaisesti vaikuta. Alueen nykyiset työpaikat ja palvelut pyritään säilyttämään ennallaan kaavamuutoksella. Asuinpientalojen korttelialueet (AP) Kortteliin 56 C osoitetaan 5 asuinpientalotonttia. Näistä rakentamattomia ovat tontit 1, 4 ja 5. Tonttien rakennusoikeudet on porrastettu kokojen suhteessa k-m2. Tontille 2 on toteutettu paritalo ja tontille 3 omakotitalo. Rakentaminen korttelissa voi olla 1½ kerroksista. Erillispientalojen korttelialueet (AO) Kortteliin 56 C osoitetaan 1 uusi erillispientalon tontti. Tontin pinta-ala on m2 ja rakennusoikeutta sille muodostuu 3 00 k-m2. Rakentaminen voi olla I kerroksista. Kortteli 60 jaetaan kahdeksi erilliseksi AO-tontiksi nykyisen kiinteistöjaotuksen ja rakennuskannan perusteella. LV-alueen poistaminen suurentaa korttelialuetta. Korttelin 59 tontti 3 suurenee samoin LV-alueen pienentämisen takia. Vanha päärakennus osoitetaan suojelukohteena (sr). Sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialue (YSA-2) Ns. Terveyskeskuksen tontti jaetaan kahdeksi eri tontiksi. Tontille 2 on toteutettu kehitysvammaisten palveluasuntoja (Koivukoti). Tontti 1 jää terveyskeskuksen käyttöön. Alueen pysäköintiä ja rakennusalueen rajauksia on tarkennettu. Rakennusoikeutta YSA-korttelissa on yhteensä k-m2. Korttelialueelle on mahdollista sijoittaa myös palveluasumista. Koivukoti Virkistysalueet (VP ja VV) Uimaranta-alueen (VV) aluerajausta on hieman tarkennettu. Terveyskeskuksen länsipuolinen lähivirkistysalue muutetaan puistoksi (VP). Terveyskeskuksen ja Kuolimon väliltä metsätalousaluetta muutetaan puistoksi samoin korttelin 56 C ja Kuolimon väliltä.

15 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 14/19 Puistoalueille osoitetaan kattava ohjeellinen ulkoilureitistö. Satama-alueen lounaispuolelle osoitetaan puistoon osa-alue, jolle voi sijoittaa maalle vedettäviä veneitä ja niihin liittyviä pysäköintipaikkoja. Satamapuistoon osoitetaan rakennusala, jolla on väliaikainen huoltorakennus. Uimaranta-aluetta Venevalkama- ja pysäköintialueet (LV ja LP) Yleinen pysäköintialue osoitetaan venevalkaman kaakkoispuolelle. Pysäköintialue on mitoitettu noin 60 henkilöauton tarpeisiin. Pinta-alaltaan pysäköintialue on noin m2. Alueen pääkäyttöaika on kesäaika. Talvella aluetta voi hyödyntää esim. veneiden talvisäilytyspaikkana. Vuotuinen retkiluistelutapahtuma tarvitsee myös lisäpysäköintialuetta. Venevalkaman laajennus mahdollistaa yli 100 uuden laituripaikan rakentamisen. Mitoituksen mukaan venepaikkojen leveydet ovat 3,0; 2,6 ja 2,4 metriä. Venevalkaman pinta-ala on noin 2,8 ha Kadut ja liikenne Poistuvasta Nikkarintien pään venevalkamasta osa alueesta korvataan kadun jatkeella, joka on mitoitettu sen verran leveäksi, että henkilöauton kääntäminen tai tilapäinen kadunvarsipysäköinti on mahdollista. 5.4 Rakennusten suojelu ja vaaliminen Haimilan vanha talo osoitetaan rakennussuojelumerkinnällä (sr). Rakennuksen ikä ajoittuu 1900 luvun alkupuolelle. Ensimmäiset asukkaat ovat toimineet seurakunnan torppareina. Itsenäiseksi tilaksi torppa irtaantui n Rakennuksessa on toiminut myös posti. (Lähde, Anu Talkan inventointi 1990)

16 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 15/ Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki rakentamiseen varatut tontit liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Venevalkama-alueelle on tarpeen olla ainakin kesäaikana vettä saatavissa kunnan verkostosta. Jätehuoltoa varten alueelle täytyy sijoittaa tarpeellinen määrä keräysastioita. Asemakaavassa ei ole määrätty alueen lämmitysmuotoa eli kiinteistöt voivat valita sen vapaasti. Alueelle on mahdollista toteuttaa lämmitys siten, että tarvittava lämpöenergia otetaan pohjavedestä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavan vaikutukset Kaavamääräykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Yleisissä määräyksissä on huomioitu mm. korttelien autopaikkojen tarvetta ja rakennusten perustamistapoja sekä otettu kantaa radonin torjuntaan: Autopaikkoja tulee varata seuraavasti: AO-korttelit 2 ap/asunto AP-korttelit 1,5 ap/asunto YSA-kortteli 1 ap/100 k-m2 Rakennusten suunnittelussa on huomioitava maaperästä aiheutuvan radonhaitan torjunta. Kortteliin 56 C tonttien uudisrakentamisen yhteydessä rakennuslupaasiakirjoihin tulee liittää riittävät pohjatutkimukset sekä asiantuntijan laatima perustamistapaselvitys. Läntisempi puistoalue nimetään Kuolimonpuistoksi ja itäisempi puisto Pappilanpuistoksi. Katujen nimistöön ei tule muutoksia. Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan, sidosryhmien ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa suunnitteluprosessia, ja vaikutuskysymyksiä on pohdittu kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä erilaisissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Vaikutuksia natura 2000 alueeseen on arvioitu erillisessä tarveharkintaraportissa.

17 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 16/19 Arvioinnit perustuvat olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin. Suunnittelualueeseen on tutustuttu maastossa. Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä. Kaavamuutoksen vaikutusalue on Savitaipaleen ydinkeskustan alue sekä Kuolimon vesistöalue Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Uudet asemakaavatontit tullevat parantamaan näkymiä mantereelta Kuolimolle päin. Vesistönäkymän turvaaminen taajamasta päin on tavoiteltavaa. Nykyisellään nopeasti kasvava lehtipuumetsä peittää näkymät kesäaikaan käytännössä kokonaan. Haitalliset vaikutukset olemassa olevaan asutukseen ja maisemaan pyritään minimoimaan kaavaratkaisuilla ja kaavamääräyksillä. Haimilan talon rakennussuojelumerkintä edesauttaa arvokkaan rakennuksen suojelua ja vaalimista. Korttelin 56 C tonttien 3-6 asuntojen rakentaminen tulee toteuttaa harjakattoisina ja julkisivuissa tulee käyttää vaaleita värisävyjä. Tämä kaavamääräys parantaa kyseisten tonttien ulkoasun soveltuvuutta läheisen vanhan pappilan arvokkaaseen kulttuuriympäristömiljööseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon Suunnittelualueen rakentamattomilla osilla on tehty vuonna 2010 luontoselvitys ja vuonna 2012 liito-oravainventointi. Alueella ei ole todettu sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka vaarantuisivat asemakaavamuutoksilla. Rauhoitettu lehmusryhmä on merkitty kaavaan asianmukaisella suojelumerkinnällä. Luontoa jää välttämättä aina jonkin verran rakentamisen alle. Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot. Kokonaisuutena katsoen kaavamuutokset eivät merkittävästi tule muuttamaan alueen luonto-olosuhteita. Yleinen virkistys kaavallisesta nykytilanteesta paranee entisestä, lähivirkistysalueiden yhtenäistymisellä ja laajenemisella. Tulevaisuuden uudisrakentamisessa tulevat energiavaatimukset tiukkenemaan. Uudisrakentaminen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksiin liittyvät asiat tulee huomioida rakentamisessa. Asuminen ja rakentaminen kuluttavat aina jonkin verran luonnonvaroja. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää autoilun tarvetta ja sitä kautta vähenevät hiilidioksidipäästöt Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin Alueen läpi virtaa Kapak`oja, joka laskee Kuolimoon. Aivan lähelle ojaa ei ole osoitettu uutta rakentamista, joten on oletettavaa, että uusia pintavalumia ei synny eikä Kuolimon veden laatu heikkene kaavamuutoksen myötä. Kaavaan on osoitettu hulevesikosteikko, jonka tarkoituksena on vähentää hai-

18 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 17/ Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset tallisten aineiden pääsyä Kuolimoon. Hulevesien käsittelyssä ja kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelullisen näkökulmaan (Kuolimon veden laatu, tärkeä pohjavesialue). Hulevesistä ja viemärivesien johtamisesta on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Pohjavesien suojelua on tehostettu seuraavalla kaavamääräyksellä: Kaava-alue sijoittuu osittain vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle ja pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle. Pohjavesialueella ei saa suorittaa pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Korttelialueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida pohjavettä likaavia aineita tai nestemäisiä polttoaineita, lukuun ottamatta vähäistä määrää tavanomaista kotitalouskäyttöä varten. Uudet sekä uusittavat öljysäiliöt tulee sijoittaa sisätiloihin tai maanpinnalle katokselliseen ja tiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Siirtoputkistojen kunto tulee olla tarkistettavissa säännöllisesti. Jäteveden tai siihen verrattavan imeyttäminen maaperään on kielletty. Pintavedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Alueen asuinrakentaminen lisää asukkaita eli palveluiden käyttäjiä ja siten vahvistaa ja turvaa taajaman elinvoimaisuutta ja parantaa yhteisöllisyyttä. Kaava monipuolistaa asukasrakennetta edelleen ja luo uusia asumisen vaihtoehtoja. Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavamuutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutukset viihtyvyyteen ja virkistykseen Virkistysalueiden kokonaispinta-ala kasvaa kaavassa, joten sen takia virkistysmahdollisuudet myös paranevat. Ohjeelliset ulkoilureitit lisäävät alueen viihtyvyyttä merkittävästi. Vaikutukset turvallisuuteen Asemakaavan muutos ei heikennä yleistä turvallisuutta millään tavoin. Kaavamuutos luo edellytykset alueen nykyisten työpaikkojen säilyttämiseen rakentamis- ja palvelualoilla. Uudisrakentaminen parantaa jonkin verran työllisyyttä suoraan ja välillisesti. Uusien asukkaiden saaminen taajamaan parantaa olemassa olevien palveluiden ja mahdollisten uusien palveluiden edellytyksiä.

19 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 18/ Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavamuutos selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä etenkin keskitetynpysäköinnin osalta. Venepaikkojen keskittäminen yhdelle alueelle parantaa vesiliikenteen edellytyksiä sekä poistaa yksittäisten venepaikkojen tarvetta muilta Kuolimon lähirannoilta Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Epävarmuustekijät Asemakaavamuutos noudattelee pääsääntöisesti oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Suurin eroavaisuus on uusien AP ja AO-tonttien alueella, jotka osittain sijoittuvat yleiskaavan VL-alueelle. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Vaikka asemakaava määrittelee kortteleiden sekä alueiden käyttötarkoituksen, rakennusten sijoittumisen ja arkkitehtuurin, lopputulos saattaa poiketa suunnitellusta, varsinkin jos toteutusaikataulu pitkittyy tai rakentaminen toteutuu esim. suunniteltua paljon pienemmällä volyymillä. 6 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu 6.2 Toteuttamista edeltävät luvat Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman, edellyttäen että muut luvat ja suunnitelmat ovat valmiina. Kunnan on tarkoitus käynnistää tarkempaa satamasuunnittelua Sataman laajennuksen toteuttaminen alkanee Uusien tonttien toteuttaminen edellyttää normaalia rakennuslupamenettelyä. Jonkin verran joudutaan tekemään infrasuunnittelua. Sataman laajennus edellyttää ympäristölupamenettelyä. 6.3 Toteuttamisen seuranta Savitaipaleen kunta valvoo viranomaisen roolissa alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista.

20 SAVITAIPALEEN KUNTA Kaavaselostus Sivu 19/19 7 MUUTOKSET KAAVA-ASIAKIRJOIHIN EHDOTUSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄ OLON JÄLKEEN Kaava-asiakirjoihin on tehty seuraavat vähäiset muutokset ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen: Väliaikaiselle huoltorakennukselle on osoitettu 160 k-m2 rakennusoikeus Korttelin 56 C AP-tontin 2 kerrosluku on muutettu II:ksi Kaavamääräyksiin on lisätty alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys Kaavaselostusta on päivitetty em. muutoksia ja kaavaprosessin kulkua vastaavaksi Savitaipaleen kunta Antti Hirvikallio RI, YKS 371 Suunnitelmakartta Satama-alueesta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy