RYHMÄTOIMINTA SOSIAALISENA KUNTOUTUKSENA. Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYHMÄTOIMINTA SOSIAALISENA KUNTOUTUKSENA. Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia"

Transkriptio

1 Kangas Terhi Kupari Eeva Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto Sosionomi YAMK Opinnäytetyö, 2018 RYHMÄTOIMINTA SOSIAALISENA KUNTOUTUKSENA Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien kokemuksia

2 TIIVISTELMÄ Terhi Kangas & Eeva Kupari Opinnäytetyön nimi 56 s., 5 liitettä Marraskuu, 2018 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto Syrjäytymisvaarassa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sosionomi (YAMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tutkimustietoa hyödyntäen mitä erilaisia ryhmämuotoisia menetelmiä on sosiaalisessa kuntoutuksessa käytössä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vantaalaisen asumisyksikön nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien näkemyksiä ryhmämuotoisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien toimivuudesta, haasteista ja kehittämisideoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ryhmämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen. Opinnäytetyö oli laadullinen ja se toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja yksilöhaastatteluina. Teoreettinen viitekehys rakennettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmiä hyödyntäen. Aineisto koostui vuosien välillä julkaistuista kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista, hankkeista ja raporteista. Kirjallisuuskatsaus rakentui seitsemästä ryhmämenetelmiä käsittelevästä tutkimusartikkelista. Teemahaastattelut suoritettiin haastattelemalla viittä asumisyksikössä asuvaa ryhmissä käynyttä nuorta, käsitekarttaa apuna käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineistona olleet tutkimukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja haastattelut teemoittelemalla. Kirjallisuudesta analysoidun aineiston perusteella sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoisia menetelmiä voidaan luokitella sekä elämänhallintaa tukeviin että luoviin ja luontolähtöisiin ryhmiin. Haastattelut osoittavat, että mielekäs ryhmätoiminta oli järkevää arjen hallintaa tukevaa yhdessä tekemistä tai yhdessä olemista. Toimivan ryhmän edellytyksenä oli hyvä ilmapiiri, säännölliset tapaamiset, ryhmänmukaiset tilat ja välineet sekä ammattitaitoinen ohjaaja. Lisäksi kummassakin aineistossa tuli ilmi nuorten osallisuuden merkittävyys mielekkään ryhmätoiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä asiakaslähtöistä ryhmätoimintaa nuorille aikuisille mielenterveyskuntoutujille. Jatkossa olisi perusteltua selvittää erilaisten ryhmämuotoisten menetelmien vaikuttavuutta nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen tukemisessa. Lisäksi nuorten näkökulmasta käsin olisi mielenkiintoista selvittää vertaisohjaamisen ja osallisuuden laajempaa merkitystä ryhmäprosessissa. Asiasanat: nuori aikuinen mielenterveyskuntoutuja, sosiaalinen kuntoutus, osallisuus, ryhmätoiminta Diakonia-ammattikorkeakoulu

3 ABSTRACT Terhi Kangas & Eeva Kupari Group activities as social rehabilitation Experiences of young adults in mental rehabilitation 56 p., 5 appendices November, 2018 Diaconia University of Applied Sciences Master s Degree Programme in the Promotion of the Health and Well-Being of People in Danger of Marginalisation Master of Social Services The aim of this thesis was to show, based on scientific studies, what different kinds of group methods exist in social rehabilitation. Also, the purpose was to find out the viewpoints of young adults in mental health rehabilitation living in a residential unit in Vantaa, Finland, about the functioning, challenges and development ideas of group methods in social rehabilitation. The objective was to provide information for the development of group methods in social rehabilitation. The present thesis is a qualitative study which was carried out as a review of literature and individual interviews. The theoretical frame was built using the methods of a descriptive literature review. The data included international and Finnish studies, projects and reports published between The literature review consisted of seven research articles about group methods. The semistructured interviews were made by interviewing five young adults that had participated in the groups, with the help of a conceptual diagram. The studies that were used as the data in the literature review were analysed using a theory-driven content analysis, and the interviews by identifying themes. Based on the literature data that was analysed, the group methods in social rehabilitation can be classified both in coping-promoting, as well as creative and nature-based groups. The interviews showed that meaningful group activities were the sensible doing together or being together that promote control in everyday activities. The conditions for a functional group were a good atmosphere, regular meetings, adequate space and materials for the group and a professional instructor. Also, both data showed the importance of the participation of the young adults in planning and carrying out meaningful group activities. The results can be useful when developing customer-based group activities for young adults in mental rehabilitation. In the future it would be well motivated to find out the effectiveness of different group methods in promoting young adults social rehabilitation. Also, in the point of view of young adults, it would be interesting to find out the wider meaning of peer instruction and involvement in a group process. Key words: young adult in mental health rehabilitation, social rehabilitation, involvement, group activities Diakonia-ammattikorkeakoulu

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SOSIAALINEN KUNTOUTUS Sosiaalisen kuntoutuksen määrittely Sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja Sosiaalisen kuntoutuksen hankkeita NUORI AIKUINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA OSALLISENA RYHMÄTOIMINNASSA Nuori mielenterveyskuntoutuja ja osallisuus Ryhmätoiminta Elämänhallintaa tukeva ryhmätoiminta Luova- ja luontolähtöinen ryhmätoiminta OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön prosessi Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Haastattelu ja käsitekartan käyttäminen Aineiston analyysi NUORTEN AIKUISTEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN MIELEKÄS RYHMÄTOIMINTA Ryhmäkokemus Ryhmän aiheita Sosiaalinen vuorovaikutus Ryhmän rakenteet ja rajat Ryhmän ohjaaja LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS POHDINTA LÄHTEET LIITE 1. Saatekirje LIITE 2. Suostumus opinnäytetyöhön osallistumisesta LIITE 3. Haastattelukysymykset LIITE 4. Elämänhallintaa tukeva ryhmätoiminta LIITE 5. Luova- ja luontolähtöinen ryhmätoiminta... 61

5 1 JOHDANTO Suomalaisista vuotiaista nuorista noin prosenttia kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä. Ennalta ehkäisevä toiminta, sairaudesta aiheutuvien haittojen minimointi ja sairastumisen jälkeen takaisin yhteiskuntaan tukeminen ovat ensisijaisen tärkeää nuoren kehityksen kannalta. (Marttunen & Karlsson 2013, ) Vuonna 2017 voimaan tulleen uuden nuorisolain (L 1285/2016) keskeisinä tavoitteina ovat nuorten osallisuuden, yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Nuorisolain piirissä ovat vuotiaat nuoret. Sosiaalinen kuntoutus tuli lakisääteiseksi vuonna 2015 uudistetun sosiaalihuoltolain (L 1301/2014) myötä ja siinä määriteltiin ensi kertaa sosiaalisen kuntoutuksen sisältö ja tavoitteet. Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen menetelmien avulla annettavaa tukea sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja osallisuuden parantamiseksi. (L 1301/2014.) Tällä hetkellä sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat riittämättömiä, niiden kehittämiseen tarvitaan lisää resursseja ja palvelut eivät ole jäsentyneet selkeästi. Sosiaalisen kuntoutuksen tulon sosiaalihuoltolakiin toivotaan tuovan uutta kuntien sosiaalipalveluihin. (Puromäki, Kuusio, Tuusa & Karjalainen 2016, 4.) Vantaan kaupungin tavoitteena on kehittää nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien sosiaaliseen kuntoutukseen uusia ryhmätoiminnan menetelmiä sekä lisätä asiakkaiden osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja yhteistyötahona on Vantaan kaupungin aikuissosiaalityön asumispalvelut ja asiakasryhmänä vuotiaat mielenterveyskuntoutujat. Kohderyhmä on kummallekin opinnäytetyön tekijöistä läheinen työn kautta, sillä toinen työskentelee asumispalveluja ja toinen sosiaalista kuntoutusta järjestävässä yksikössä. Opinnäytetyön tuloksia voimme hyödyntää työssämme nuorten parissa.

6 5 Vantaan kehittämisstrategiassa 2018 pyritään tarjoamaan ensisijaisesti sosiaalinen kuntoutus jokaiselle omaan kotiin. Lisäksi kaikissa palveluissa korostetaan kuntouttavaa työotetta, yhteiskuntaan kiinnittymistä sekä nuoren läheisverkostojen vahvistamista ja tarvittaessa myös niiden luomista. (Liisa Kankkunen, henkilökohtainen tiedonanto ) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on jäsentää teorian avulla, millaisia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoisia menetelmiä on käytössä eri maissa. Lisäksi tarkoituksena on haastatella toimintaan osallistuvia Vantaan kaupungin aikuissosiaalityön asiakkuudessa olevia nuoria mielenterveyskuntoutujia, saadaksemme tietoa heidän kokemuksistaan ja toiveistaan toimintaan liittyen.

7 6 2 SOSIAALINEN KUNTOUTUS 2.1 Sosiaalisen kuntoutuksen määrittely Sosiaalihuoltolain (L 1301/2014) mukaan kuntalaisilla on oikeus sosiaaliseen kuntoutukseen. Nuorten ja erityisesti alle 25-vuotiaiden sosiaalisen kuntoutuksen lisääminen ja kehittäminen ovat yksi sosiaalihuoltolain painopistealueista. Erityispalveluiden sijaan nuoria ohjataan yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on yhtenäinen ja palveluista riippumaton asiakasprosessi. (L 1301/2014.) Vantaalla sosiaalinen kuntoutus toteutetaan määräaikaisena ja ryhmätyömenetelmin. Haasteena on ollut alle 25-vuotiaiden nuorten saaminen ryhmätoimintaan mukaan. Huolesta johtuen Vantaalla kehitetään uusia työmuotoja, kuten digitaalisia palveluita ja jalkautuvaa sosiaalityötä nuorten saattamiseksi tarvitsemiensa palveluiden piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Forsell 2018, ) Palveluiden myöntäminen perustuu aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin. Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea kuntalaisen sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluvat sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen. Lisäksi kuntoutus sisältää valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen, elämänhallintaan ja ryhmätoimintaan sekä tukea sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja sosiaalista kuntoutumista edistäviin toimenpiteisiin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, ) Sosiaalityö on sosiaalihuoltolain (L 1301/2014) mukaan sosiaalialan ammattilaisen toteuttamaa asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palveluiden kokonaisuus sovittamalla se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa, ohjaamalla ja seuraamalla sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Aikuissosiaalityöllä ei ole omaa

8 7 erityistä lainsäädäntöä, mutta sitä ohjeistaa esimerkiksi päihdehuollosta, kuntouttavasta työtoiminnasta tai toimeentulotuesta säädetyt erityislait. Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua sosiaalityötä ja sen asiakkaiksi ohjautuu muun muassa koulutusta ja työpaikkaa vailla olevia päihde- ja mielenterveysongelmaisia nuoria. (Juhila 2008, ) 2.2 Sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja Sosiaalisen kuntoutuksen päivätoiminta tukee vajaakuntoisten asiakkaiden toimintakykyä ja voimavaroja. Se myös ylläpitää ja edistää toimintakykyä ryhmätyön menetelmin, kädentaitoja tukevan toiminnan, keskusteluryhmien ja kehittäjäasiakastoiminnan kautta. Asiakkaalle tehdään palveluntarpeen arviointi ja asiakkuussuunnitelma. (Hankosalo 2016, 40.) Työpajatoiminnassa valmennetaan asiakasta yhteisössä vahvistamalla arjenhallintataitoja ja parannetaan asiakkaan valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työelämään. Työpajatoiminnassa opitaan tekemisen kautta ja valmennus tukee asiakkaan työkykyä sekä työyhteisöosaamista. Työpajojen valmentautujat ovat nuoria ja aikuisia. Työpajajakson aikana tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja TE-toimiston kanssa. Asiakkaalle tehdään työpajatoiminnan jälkeinen suunnitelma joko koulutukseen tai työelämään. (Oulasvirta-Niiranen 2017, 7 8.) Toiminnallisen verkostotyön menetelmässä asiakas itse valitsee neuvonpitoon tulevat palvelujärjestelmän ja läheisverkoston toimijat, joiden kanssa luodaan aktiivinen yhteistyöprosessi. Toiminnallinen verkostotyö muodostuu tapaamisista ja niiden välillä olevista toimintajaksoista. Toiminta tähtää asiakkaan arjen hyvinvoinnin edistämiseen sekä yksilön että yhteisön tasolla. Asiakas esittää tuen tarpeittensa pohjalta tavoitteita, joiden edistämistä työntekijät tukevat. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa sovitaan jatkotoimenpiteitä. (Hankosalo 2016, 26.)

9 8 Taiteen ja kulttuurin keinoin toteutettava nuorten osallistaminen tuottaa myös havaittavia terveysvaikutuksia. Huolellinen nuorten tarpeiden huomioiminen toimintaa suunniteltaessa on tärkeää, jotta nuori pystytään ohjaamaan häntä hyödyttäviin palveluihin. (Liikanen 2015, 50.) Esimerkiksi ryhmämuotoinen toiminta ei sovi kaikille ja eristäytyvä nuori tarvitse toisenlaista tukea kuin taas sosiaalisesti aktiivinen nuori. Tarvittavan palvelun olisi ajoituksellisesti tärkeää järjestyä nuorelle silloin, kun hän sitä tarvitsee eikä esteenä saisi olla organisaatioiden rajat tai byrokraattiset ehdot ja säännöt. (Määttä & Määttä 2015, 41.) Julkisen sektorin matalan kynnyksen palvelun tulisi muistuttaa mahdollisimman vähän viranomaistoimintaa, mitä nuoret vierastavat. Työntekijöiltä tämä edellyttää ammattitaitoa huomioida nuorten erilaiset tarpeet, aitoa kohtaamista ja kykyä muuntautua eri asiakaspalvelun tilanteissa. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, 20.) 2.3 Sosiaalisen kuntoutuksen hankkeita Nykyisen palvelujärjestelmän ongelmana sosiaalisen kuntoutuksen kuntapalveluissa on niiden pirstaleisuus. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa tulisi panostaa moniammatilliseen työskentelyotteeseen tai viedä kaikki tarvittavat palvelut saman katon alle. Matalan kynnyksen palveluja on toteutettu useilla eri paikkakunnilla. Mikkelissä matalan kynnyksen ratkaisuna toimii Olkkari -hanke, jossa nuorten toiveita on kuultu palveluiden kehittämisvaiheessa, ja joka toimii yhden luukun periaatteella. Olkkari on Mikkelin kaupungin eritoimijoiden ja nuorten yhteistyössä kehitetty kohtaamispaikka, missä tarjotaan neuvontaa, ohjausta, tukea ja osallisuutta nuorille sekä heidän läheisilleen ilman ajanvarausta. Olkkarin työntekijät kulkevat nuorten rinnalla eri verkostoissa ja tekevät palveluohjausta hyödyntäen nuorten omia verkostoja. Työntekijät jalkautuvat nuorten luokse kouluille, kauppakeskuksiin ja kaupungille. Olkkarissa on erilaisia harrastusjärjestöjen järjestämää aktivointi-, harrastus- ja vertaisryhmätoimintaa. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, )

10 9 Hämeenlinnassa toimii nuorten sosiaalisen kuntoutuksen matalan kynnyksen palvelupiste sosiaali- ja terveyspalveluiden moniammatillisena yhteistyönä, jossa nuoret ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa. Palvelupisteessä toimii nuorten terveysneuvontapiste (Walk-in palvelu), minkä kautta nuori saa tarvittaessa lähetteen mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Palveluprosessi on hyvin suunniteltu, organisoitu ja kohdennettu. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on valmentava ote omien asioiden hoitoon sekä asiointiin. Nuoret saavat myös ryhmämuotoista valmennusta internetin ja tietokoneen käyttöön. Autettavasta auttajaksi -mallissa nuorista tulee toistensa auttajia. Lisäksi itsenäisen asumisen tukeminen on keskeinen nuorten palvelu. Käynnistymässä olevassa Chat-palvelussa nuoret tavoittavat kaupungin työntekijän ja saavat kysymyksiinsä välittömästi vastaukset. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, ) Jyväskylän palvelukeskus J-nappiin ohjautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin kiinnittymättömiä nuoria oma-aloitteisesti sekä sosiaaliaseman ja etsivän nuorisotyön kautta. J-napissa nuoria tavataan kerran viikossa ja tarvittaessa tehdään kotikäyntejä. Toiminnan tavoitteena on tukea nuoria osalliseksi yhteiskuntaan. Lisäksi syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille on Asuminen haltuunryhmätoiminta, tukea talouden hallintaan ja mielialakurssi. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, ) Oulun työllisyysohjelman tavoitteena vuosille oli nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi, johon pyrittiin eri palveluiden linkittämisellä, saumattomalla yhteistyöllä ja palveluiden helpolla tavoitettavuudella. Matalan kynnyksen palveluita saavat nuoret samalta luukulta Oulun Byströmin talossa. Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi on osa talon toimintaa. Nuorten kanssa työskentelevä moniammatillinen verkosto tähtää ennaltaehkäisyyn ja tavoitteena on estää nuorten siirtyminen korvaaviin palveluihin. Työntekijöiden työskentely fyysisesti samoissa tiloissa helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamista. Palveluita ovat muun muassa yksilö- ja ryhmäohjaus, infot, teemapäivät ja erilaiset tapahtuvat. Lisäksi talossa toimii kriisipäivystys sekä velka- ja liikuntaneuvonta. Byströmin talossa on mahdollista työntekijöiden vertaisoppimineen ja toimiminen yli sektorirajojen. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, 33.)

11 10 Kaste-ohjelmaan sisältyvän Nuoret pudokkaat-hankkeen puitteissa tehtiin uudenlaista palvelumallien kehittämistyötä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi moniammatillisesti ennakoivalla työotteella. Hankkeessa kehitettiin ennalta ehkäisevän työn Sieppari-toimintamallia, koulun poissaoloihin puuttuvaa Tuuppauskokousta, Elämisen-taito-kurssia, pienryhmätoimintaa maahanmuuttajataustaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen sekä Kipinä-ryhmän matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestettiin Vamoksen kolmannen sektorin yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opiskelu- ja työllisyyspalveluiden kanssa. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, 36.) Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste -ohjelmaan kuuluvan Virtaa vielä Virta II -kehittämishankkeessa kerättiin sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä ja käytäntöjä, kuten esimerkiksi ympyrämenetelmä asiakkaan elämäntilanteen selvittämiseksi (Hankosalo 2016, 3.) SOKU-hanke kuuluu Euroopan Unionin sosiaalisen osallisuuden ja köyhyydentoimintalinjaan ja on julkisten organisaatioiden, kolmannen sektorin sekä yritystoiminnan yhteistyötä. Toiminnan tavoitteena on parantaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten työ- ja toimintakykyä. Hankkeessa painottuvat tiedottaminen ja vaikuttamistyö sekä oppilaitoksissa opiskelijoiden opintojen toteutuminen. Nuorten yhteisöissä korostuvat kokemuksien jakaminen, vertaistuki, yhteistoiminta ja toiminnan suunnittelu. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen -hankkeen Seita-säätiön Potkuri-kohtaamispaikkaan nuoret ohjautuivat joko ammattilaisten ohjaamina tai oma-aloitteisesti. Asiakkuuden käynnistymisessä olennaista on palvelun ja palveluun ohjaamisen oikea-aikaisuus. Hanke on herättänyt nuorissa luottamusta ja toisten nuorten kokemukset ovat herättäneet kiinnostusta hankkeeseen ja innostaneet lähtemään prosessiin mukaan. Tupa-tulevaisuuspaja Kosmos pyrkii estämään nuorten putoamisen palveluiden väliin. Nuori tulee Kosmokseen itse määrittelemänsä verkoston tuella. Kemin kaupungin työllisyyspalveluyksikön asiantuntijat tukevat nuorta tulevaisuuden suunnitelmissa ohjaamalla hänet kuntien työllisyyspalveluihin tai opiskelemaan ja tarvittaessa terveydenhoitoon tai kuntoutukseen. Hanke tuottaa tietoa nuorten arjesta ja siihen liittyvistä haasteista nuorten ollessa kokemustoimijoina. (Pulju, Raappana & Isometsä 2017, )

12 11 Yhteiskunnan syrjällä (YSHY) -hankkeessa keskityttiin opiskelun ja työelämän ulkopuolella oleviin NEET-nuoriin, joita oli vuonna Hankkeen tulosten perusteella tehtiin politiikkasuositukset koskien nuorten palveluita ja koulutusta. Jokaiseen kuntaan suositeltiin nuorten matalan kynnyksen palvelua, nuorelle luottotyöntekijää ja yksi suunnitelma, nivelvaiheansoista tuen jatkuvuutta, tulevaisuustukea toimeentulotuen tilalle ja että nuoren tukijärjestelmää johdettaisiin kokonaisuutena. Suosituksiin päädyttiin tutkimusten, selvitysten ja työpajatyöskentelyjen pohjalta. (Määttä & Määttä 2015, 5 6.) Näissä hankkeissa on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalveluita tavalla, mikä helpottaa nuorten aikuisten ohjautumista palveluiden äärelle. Nuoria ei ohjattu toisen paikkaan vaan tarvittavan palvelun, oli se sitten nuorten oleilua toimipisteellä ilman suurempia tavoitteita, sosiaalietuuksiin liittyvää tukea tai terveyden ylläpitämiseen liittyvää palvelua, sai nuori oikeassa hetkessä näistä matalan kynnyksen toimipisteistä. Yhteistä ja merkittävää oli myös asiakkaiden osallistuminen palveluiden kehittämiseen. Osissa hankkeista painottuivat enemmän työllistymiseen tai opiskeluun tähtäävät toimet. Tavoitteena oli nuorten ohjaaminen heidän ehdoillaan sosiaaliseen kuntoukseen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.

13 12 3 NUORI AIKUINEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUJA OSALLISENA RYH- MÄTOIMINNASSA 3.1 Nuori mielenterveyskuntoutuja ja osallisuus Nuoruusikään liittyy voimakkaita fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Muutokset ovat tärkeitä nuoren kasvulle, mutta ne lisäävät myös haitallisten kehityskulkujen riskiä ja heikentävät nuoren elämänlaatua. Itsenäistyessään nuorella on elämässään esimerkiksi kotoa irtaantumiseen, opiskeluun ja parisuhteen muodostukseen liittyviä haasteita. Siirtymävaiheessa aikuisuuteen näitä stressitekijöitä pidetään altistavina tekijöinä mielenterveydenhäiriöiden puhkeamiselle nuorilla, joilla on niihin liittyvä perinnöllinen tai biologinen alttius. (Aalto-Setälä & Marttunen 2007, ) Mielenterveyden keskusliitto määrittelee mielenterveyskuntoutujaksi henkilön, jonka sairaus on hallinnassa ja hän on siitä toipumassa (Mielenterveyden keskusliitto 2017). Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana, jossa yksilö pystyy toteuttamaan itseään, kestää elämän tavanomaisia rasituksia, pystyy työskentelemään tuottavasti ja tuloksekkaasti ja antamaan oman panoksensa yhteisölle (WHO 2016). Osallisuuden edistämisellä on keskeinen merkitys syrjäytymisen torjumisessa henkilölle, joka on jäänyt sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Osallisuutta vahvistavien palvelujen, kuten sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja sosiaalinen kuntoutuksen turvaaminen on tärkeää. Viranomaisten rooli syrjäytymisen torjunnassa on merkittävä, mutta myös kolmannella sektorilla on pitkät perinteet hyvinvointia tukevassa työssä ja osaamista osallisuutta lisäävissä toiminnoissa. Viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä tulee suunnitella ja kehittää. Tarvittava tuki henkilön syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden torjumisessa voi olla hänen ohjaaminen mielekkääseen ja hyvinvointia edistävään toimintaan tai hänen toimintamahdollisuuksien ja elämänhallinnan vahvistamista ja tukemista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, )

14 13 Osallisuus on kuulumista kokonaisuuteen, jossa ihminen pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin. Ihmisen osallisuutta on, kun pystyy vaikuttamaan oman elämän kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja yhteisiin asioihin. Hyvinvointia lisääviä aineellisia lähteitä ovat kohtuullinen toimeentulo, asuminen, koulutus ja harrastustarvikkeet. Hyvinvoinnin aineettomia lähteitä ovat esimerkiksi luottamus, turva ja luovuus. Lisäksi on aineellisen ja aineettoman väliin sijoittuvia hyvinvoinnin lähteitä kuten palveluita. Osallisuus näkyy myös ihmisen vaikuttamismahdollisuutena erilaisissa prosesseissa kuten ryhmissä, palveluissa, asuinympäristöissä tai laajemmin yhteiskunnassa. (Isola ym. 2017, 5.) 3.2 Ryhmätoiminta Sosiaalihuoltolain (L 1301/2014) mukaan sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllisen tuen yhdistäminen toiminnallisuuteen vahvistaa yksilön kykyä selviytyä arjessa. Tavoitteena voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa ja koulutukseen tai työhön tarvittavien valmiuksien harjoittelua. Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla esimerkiksi kotikäynnit, mukana kulkeminen, tuki omien asioiden hoitamiseen, erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ja työtoiminta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017, 57.) Ryhmämuotoista sosiaalityötä voi käyttää avohuollon tukitoimena. Ryhmätoiminnan kautta voi muodostua psykososiaalisesti merkittäviä asioita, kuten johonkin kuuluminen ja liittyminen, hyväksytyksi tuleminen, osallistuminen, osallisuus sekä vaikuttaminen. (Levamo 2007, ) Ryhmän tunnusmerkkejä kirjallisuuden perusteella ovat koko, tarkoitus, säännöt, vuorovaikutus, työnjako ja johtajuus (Niemistö 2000, 16). Ryhmän syntymisen perusehtoja ovat samassa fyysisessä tilassa oleminen, vuorovaikutuksessa muodostuneet sosiaaliset suhteet ja lopuksi yhteinen tavoitteellinen toiminta (Himberg & Jauhiainen 1998, 98). Niemistön (2000, 58) mukaan vuorovaikutteiseen ryhmään tarvitaan vähintään viisi henkeä, sillä ryhmäkoon ollessa yhdeksän henkilöä tai enemmän vuorovaikutus vähenee.

15 14 Yhteiskunta tarvitsee ryhmiä, koska se säätelee yksilöiden toimintaa ryhmien välityksellä, ryhmien avulla yhteiskunnan jäsenet sosiaalistetaan yhteiseen normimaailmaan ja ryhmät tuovat kiinteyttä yhteiskuntaan. Yksilölle ryhmät tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöönsä, liittyä yhteiskuntaan ja myös muuttaa sitä. (Himberg & Jauhiainen 1998, ) Ryhmän toimintaan liittyy tiettyjä ehtoja, joiden puitteissa tavoitteelliset ryhmät toimivat ja joihin tutkijat ovat kehittäneet erilaisia lähestymistapoja. Tuckmanin mallissa ryhmän kehitysvaiheita ovat muodostumisvaihe, kuohuntavaihe, yhdenmukaisuusvaihe, toimivan yhteisöllisyyden vaihe ja lopetus (Niemistö 2000, ). Bionin teorian mukaan ryhmä voi olla työtilassa ja suuntautua yhteiseen tehtävään tai suuntautua muuhun kuin työhön. Työtilasta putoava ryhmä käyttää energiansa joko riippuvuuteen johtajasta, parinmuodostukseen ja juonitteluun tai taisteluun vallasta ja sen jälkeen passiivisuuteen. Turquet kehitti vielä neljännen käsitteen, yhdenmukaisuusoletuksen. Jokaisessa ryhmässä jäsenellä on suhteet johtajaan, tehtävään ja muihin jäseniin. (Niemistö 2000, 144.) Ryhmätoimintaa suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon ryhmätilannetta mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä. Lewinin teorian mukaan ryhmässä oppii parhaiten, kun jäsenet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Ryhmän jäsenet voivat edesauttaa toistensa luovuutta ollessaan aktiivisia osallistujia. Deweyn teorian mukaan oppimisessa tulisi pyrkiä yhdistämään tarkoitus, tekeminen ja ajattelu. Hänen mukaansa oppimisprosessi on jatkuva spiraali, jossa uudet asiat syntyvät aiempien kokemusten pohjalta. Kolbin teorian mukaan oppiminen on kokonaisvaltainen ja jatkuva prosessi, joka yhdistää kokemuksen, havaitsemisen, kognition ja käyttäytymisen. (Öystilä 2003, 38 39, 54.) Ihmisellä voi olla erilaisia tapoja käyttäytymiseen eri tilanteissa. Ryhmässä jokaisella jäsenellä on tietynlainen osallistumistapa, jota kutsutaan rooliksi. Morenon rooliteoriassa rooli määritellään yksilön näkökulmasta hänen omaksumakseen toimintamuodoksi tilanteessa, johon liittyy muita yksilöitä. Roolikäsite liittyy sekä yksilön sisäiseen dynamiikkaan että vuorovaikutukseen toisten kanssa. (Niemistö 2000, 84, 89.)

16 Elämänhallintaa tukeva ryhmätoiminta Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-projektissa tarkasteltiin heikosti hoitoon kiinnittyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien päihde- tai muulla riippuvuuskäyttäytymisellä oireilevien nuorten aikuisten ryhmätoiminnan asiakaspalautetta sekä päihdealan ammattilaisten näkemyksiä avoimesta ryhmätoiminnasta. Raportissa työntekijät korostivat nuorten oikeutta määritellä tapansa olla palveluissa asiakkaana. Nuorten odotukset ryhmätoiminnalta eivät olleet erityisiä vaan itsessään ryhmään osallistuminen ja lähteminen kotoa toivat vaihtelua päiviin. Nuorilla oli riippuvuuksiensa takia asiakkuuksia päihde-, mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa, joten matalan kynnyksen palvelu mahdollisti osallistumisen ilman vaatimuksia. Ryhmätoiminnan välittömällä ilmapiirillä sekä vertaistuella oli nuorille suuri merkitys. Heidät hyväksyttiin toimintaan omana itsenään. Elämäntaito-ryhmässä nuoret saivat normaalin päivärytmin ja toiminnallisuuden kautta onnistumisen kokemuksia esimerkiksi siivoamisessa, mitkä käyttäjämaailmassa olivat toissijaisia asioita. Ryhmätoimintaan sitoutumisesta nuoria palkittiin leffalipuilla tai lähdettiin yhdessä ulos syömään. Arjen hallintaa tukevat ryhmät tukivat nuorten elämänmuutosta. Nuoret toivoivat muuan muassa viikonloppuryhmää sekä sisällöltään erilaisia ryhmiä toiminallisia ja keskusteluryhmiä sekä ryhmän aiheita kysyttävän nuorilta itseltään. (Puuronen 2014, ) Vahvistu osallisuudesta -ryhmätoiminnassa opitaan toisilta yhdessä tekemisen ja keskustelujen kautta muun muassa talouden hallintaa, ruuanlaittoa, kodinhoitoa sekä harrastetaan yhdessä liikuntaa että käydään tutustumiskäynneillä kouluissa ja erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Ryhmän periaatteita ovat osallisuus, toiminnallisuus, voimaantuminen ja vertaistuki. Osallistujat ja ohjaaja suunnittelevat toiminnan yhdessä. Kuivuri taas on päihdekuntoutujan ryhmä, mihin pääsee haastattelujen jälkeen. Ryhmässä työttömiä päihdekuntoutujia motivoidaan ottamaan haltuun oma kuntoutumisen prosessi. Ryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa ja keskustelee voimavarakeskeisesti arjen haasteista. Ryhmään valitut saavat kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen kuntoutumisen tueksi. (Hankosalo 2016, )

17 16 Tampereella Silta-Valmennus ry toteuttaa nuorten elämänhallintaan, kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvää palvelutoimintaa. Heillä on nuorten kuntouttavaa työtoimintaa, starttipaja- sekä Kipinä-ryhmätoimintaa. Nuoret ohjautuvat palveluun itse tai sosiaalitoimen kautta. Aspa-säätiöllä on Työ - Tie osallisuuteen - projekti jo ammattiin valmistuneille nuorille, jotka kaipaavat erityistä tukea ammattiuransa käynnistämisessä. Tuki auttaa nuoria siirtymään työelämään ja se toteutetaan ammatillisen koulutuksen viimeisen lukukauden aikana Tie työhönkurssina. (Tuusa & Ala-Kauhaluoma 2014, 41.) Pääkaupunkiseudulla Nyyti ry tukee opiskelijoiden mielenterveyttä erilaisilla kursseilla kuten Elämäntaito-kurssilla, missä harjoitellaan taitoja ja tarjotaan tietoa elämän haasteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Kohti työelämää-ryhmämenetelmässä tuetaan nuorten mielenterveyttä siirtymävaiheessa peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Koulutetut ohjaajat auttavat nuorten henkilökohtaisten vahvuuksien määrittelemisessä ja harjoittavat nuoria kohtaamaan vastoinkäymisiä sekä niiden voittamista. Ryhmissä käytetään aktiivisen oppimisen menetelmiä ryhmäkeskustelujen ja roolipeliharjoitusten avulla sekä sosiaalisen oppimisen periaatteita. Helsingissä Manuva-hankkeessa ennaltaehkäistiin maahanmuuttajanuorten koulupudokkuutta sekä syrjäytymistä. Ryhmämuotoisen opetuksen ja sosiaaliohjauksen keinoin nuorille luotiin koulutuspolku jatko-opintoihin sekä tuettiin asettumista uuteen kotimaahan. Kalliolan nuorten ry:n MY W.A.Y:lle sekä Nuorten akatemian Tukipari-toiminnalle (nuoren tukena on vapaaehtoinen aikuinen) yhteistä on nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien kartoittamisen lisäksi nuoren työ- ja toimintakykyä tukevien voimavarojen vahvistaminen. Käytössä heillä on sekä ryhmä- että yksilömenetelmiä. (Laajasalo & Pirkola 2012, 53 55). Bettman, Tucker, Behrens & Vanderloon (2016) tutkimuksessa Rocky Mountainalueella erämaassa tutkittiin itsenäistyvien vuotiaiden nuorten ryhmätoimintaan osallistumisen kokemuksia. Wilderness Therapy:n osallistui 157 nuorta kuuden vuoden aikana ja keskimääräinen osallistumisaika oli 63,5 päivää. Erämaa olosuhteissa nuoret työskentelivät yhdessä ja etsivät ratkaisuja arjen haastaviin tilanteisiin toisiaan tukien. Nuoret oppivat joustamaan ja sopeutumaan haastavissa arjen tilanteissa. Tutkimuksen mukaan nuorten ahdistuksen oireet vähenivät sekä vuorovaikutustaidot paranivat. (Bettman ym. 2016, )

18 17 Davidson, Manion, Davidson & Brandon (2006) tutkimuksessa käytettiin mielenterveyden kuntoutusmenetelmää Nuorten verkko Youth Net/Reseau Ado (YN/RA) ja tutkittiin sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kuntoutusmenetelmän ryhmätoiminta perustuu Davidsonin ja Manionin vuonna 1996 tekemään havaintoon nuorten halusta toimia mieluiten nuorten kanssa. Nuoret, joilla on haasteita mielenterveytensä kanssa käyttävät vähän perinteisiä mielenterveyspalveluita rajoittuneen toimintakykynsä takia. YN/RA:n palvelut on suunniteltu nuorten tarpeita vastaavaksi ja toimintamuotoina ovat mielenterveyteen liittyvän tiedon jakaminen sekä erilaiset toiminnalliset ryhmät kuten esimerkiksi lumilautailu ja vaellus. Nuorten osallistuminen YN/RA:n toimintaan on tutkimuksen mukaan lisännyt nuorten osallisuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä organisaation toiminta on vaikuttanut lieventävästi mielenterveysongelmiin liittyvään stigmaan. (Davidson ym. 2006, 273, ) Tutkimusryhmän Iwasaki, Springett, Dashora, McLaughlin, McHugh & Youth YEG Team (2015) päätutkija tapasi nuorten sidosryhmiin kuluvia kunnantyöntekijöitä sosiaali- ja terveystoimesta, kouluista ja järjestöistä. Projektin tavoite oli parantaa palvelujärjestelmää tukemaan syrjäytymisen riskiryhmiin kuuluvia nuoria paremmin sekä saada syrjäytymisriskissä olevat ja marginaalissa elävät nuoret jälleen osallisiksi yhteisöön. Tutkimusprojektiin valikoitui syrjäytymisen riskiryhmään kuuluvia tai marginaalissa eläviä nuoria. Heidät valittiin mukaan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, kouluista, monikulttuurisista palveluista ja vapaaehtoisten toimijoiden palveluista. Projektissa oli mukana työntekijöitä ja vapaaehtoisia toimijoita eri organisaatioista sekä ohjaajia järjestöistä. Koko prosessi oli nuorten vetämä. Nuoret ja eri toimijoiden edustajat tapasivat pienryhmissä, joiden alussa jokainen kertoi omat kuulumiset ja vuorovaikutusta helpotettiin yhteisellä toiminnalla. Työpaja sisälsi keskustelua eri teemoista, teatteria, runoja, taidetta, musiikkia ym. ja lopuksi oli reflektio. Ryhmämenetelmällä saavutettiin yhteinen näkemys nuorten ja kunnan työntekijöiden, järjestöjen työntekijöiden sekä nuorison ohjaajien ja poliitikkojen kesken siitä, miten parantaa syrjäytyneiden nuorten sitoutumista yksilön, perheen ja yhteisön tasolla sekä miten heidät saadaan kuntoutumaan yhteisöön osallisiksi. Menetelmällä voidaan muuttaa palvelujärjestelmän toimintatapoja nuorten tarpeita paremmin vastaaviksi. (Iwasaki ym. 2015, , )

19 Luova- ja luontolähtöinen ryhmätoiminta Luontoa elämään toimintakykyä ja osallisuutta luontoläheisillä menetelmillä ja palveluilla -hanke toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun, Eduro-säätiön, Kemijärven kaupungin perhe- ja mielenterveysklinikan Lapponian ja Sallan nuorisotoimen yhteistyössä. Toiminnassa sovellettiin Green Care-menetelmää, jossa asiakkaille tarjoutui mahdollisuus osallistua maatilan eläinten hoitoon ja työtehtäviin sekä retkille ja leireille luonnossa. Hankkeessa luontokuntoutus oli osa kokonaiskuntoutusta, mutta jatkossa se voisi olla pääasiallinen kuntoutuksen toimintatapa. Osallistujat olivat myös mukana toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena oli kuntoutujien arjen taitojen vahvistuminen, tuettu työllistyminen tai työelämään pääseminen. (Tolvanen & Jääskeläinen 2016, 11 13, 37.) Liikeri-ryhmätoiminnassa vahvistetaan nuorten tietoisuutta omasta elämästään sen asiantuntijana valokuvauksen ja vapaaehtoistyön kautta sekä edistetään nuoren työelämävalmiuksia. Ryhmä kokoontuu useamman kerran viikossa muutaman viikon ajan ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Jakson jälkeen ryhmän jäsenet työllistyivät pariksi kuukaudeksi, jolloin he olivat yhteydessä toisiinsa sosiaalisen median kautta. Valokuvauksen avulla voidaan lisätä nuorten osallisuutta ryhmätoiminnoissa ja se voi toimia nuorelle osallistumista helpottavana välineenä sosiaalisissa tilanteissa tai vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyö voi olla osa ryhmätoimintaa esimerkiksi vanhusten palvelutalossa. Onnistumisen kokemuksen kautta nuori voi tehdä vastaavaa jatkossakin. Ryhmätoimintana verkossa tapahtuvassa kehittäjäasiakastoiminnassa asiakkaan on mahdollista oppia toisten kokemuksista ja saada vertaistukea. Toiminta on säännöllisiä videotapaamisia verkossa, joissa on etukäteen suunniteltu keskustelua ohjaava teema ja rakenne. Keskustelun lisäksi asiakkaat tekevät tehtäviä sekä kertovat kokemuksistaan palveluissa, joiden pohjalta palveluita myös kehitetään. Kehittäjäasiakastoiminta lisää asiakkaan ja työntekijän keskinäistä ymmärrystä palveluiden kehittämisen tarpeista. (Hankosalo 2016, 18, ) Arki on draamaa toiminta Mikkelin teatterissa on yhteisen kehittämisen toimintatapa. Toiminnassa oli mukana opiskelijoita sekä ammattilaisia ja nuoria Ohjaamon Olkkarista, että teatterin työntekijöitä. Kaikki olivat mukana ilman titteleitä ja

20 19 taustaa omina itsenään. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät toteutettiin ammattiteatterissa yhteiskunnallisesti arvossa pidetyssä toimintaympäristössä. Arki on draamaa -ryhmä esitti esimerkiksi kaikille avoimen yleisönäytelmän, pikkujouluesityksen ja järjesti avoimien ovien päivän. Ryhmän hyvä yhteishenki, sosiaaliset suhteet a vertaisten tuki olivat osallistujien mukaan arvokkaita asioita ryhmätoiminnan onnistumiselle. Nuoret pitivät heittäytymistä epämukavuusalueelle voimaannuttavana kokemuksena ja onnistumiset vahvistivat heidän itsetuntoa. (Ikonen 2018, ) Papinczak, Dingle, Stoyanov, Hides & Zelenko (2015) tutkivat nuorten musiikin kuuntelun vaikutuksia heidän hyvinvointiin. Tutkimuksen tuloksissa todettiin nuorten kuuntelevan musiikkia tukeakseen hyvinvointiaan. He rakentavat musiikin kuuntelun avulla ystävyyssuhteita ja saavuttavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, musiikki auttaa heitä jäsentämään tunteita ja muodostamaan tietoisuutta sekä tehostamaan tunnetiloja. 95 % tutkimukseen osallistuneista nuorista kertoi musiikin tukevan hyvinvointia. Tutkijoiden suosituksena musiikin kuunteleminen voisi toimia arjessa tukemassa nuorten optimaalista terveyttä sekä toimintakykyä teknologian avulla kenties puhelinsovelluksena. (Papinczack ym. 2015, ) Pedersen, Dalskau, Ihlebaek & Patil (2014) ovat selvittäneet tutkimuksessaan osatekijöitä, mitkä vaikuttavat Norjan Care Farm maatilojen toiminnassa kuntouttaen työttömiä mielenterveysongelmaisia takaisin työelämään. Rekisteröityjä ammatillisia Care Farm maatiloja on 950, joissa on ammatillista kuntouttavaa työtoimintaa työttömille mielenterveysongelmaisille. Tavoitteena on kuntouttaa heidät takaisin työelämään huomioimalla heidän työkykynsä ja toimintakykynsä. Työtehtävät annetaan kuntoutujille heidän toimintakyky huomioiden ja tarjolla on erilaisia maatilan työtehtäviä. Kuntoutuksessa olevat työntekijät saavat ammatillista ohjausta ja tukea työtehtävien suorittamiseen. Tärkeä osatekijä on ympäristö, missä on luontoa ja eläimiä. Olennaista oli kohentaa kuntoutujien arjen rakennetta. (Pedersen ym. 2014, )

21 20 Rodgers (2017) tutki yhteisöllisen Braunsteinin kokoaman Me2 Orkesterin musiikin vaikutuksia mielensairauden tuomaan stigmaan. Braunstein taisteli oman sairautensa kanssa ja halusi perustaa stigma vapaan orkesterin. Me2 Orkesterissa oli kaikilla mielenterveydellisiä haasteita elämässään. He pystyivät olemaan orkesterin jäseniä sairautensa kanssa kaltaistensa joukossa ilman pelkoa hylkäämisestä ja tuomitsemisesta. Me2 Orkesterin kaltaisella yhteisöllisellä musiikilla on vaikutusta yksilöön kasvattaen ihmisen voimaa vastustaa mielensairauksiin liittyvän stigman vaikutuksia persoonallisuuteen sekä vahvistaa itsetuntoa ja uskoa itseen sekä vähentää eristäytyneisyyttä ja yksinäisyyttä. (Rodgers 2017, )

22 21 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE Opinnäytetyön aihe on lähtöisin Vantaan kaupungin aikuissosiaalityön tarpeesta kehittää nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien ryhmämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuotoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa mitä erilaisia ryhmämuotoisia menetelmiä on sosiaalisessa kuntouksessa käytössä. Toisena tarkoituksena oli selvittää vantaalaisen asumisyksikön nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien näkemyksiä ryhmämuotoisten sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien toimivuudesta, haasteista ja kehittämisideoista. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Miten nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta toteutetaan? Millaisia kokemuksia nuorilla aikuisilla mielenterveyskuntoutujilla on ryhmämuotoisesta sosiaalisesta kuntoutuksesta? Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten aikuisen mielenterveyskuntoutujien ryhmämuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on saada nuorten ääni ja asiantuntijuus ryhmäkokemuksista ja kehittämisajatuksista esille.

23 22 5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 5.1 Opinnäytetyön prosessi Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin syyskuussa 2017 tapaamalla Vantaan kaupungin aikuissosiaalityön työntekijöitä ja sopimalla yhdessä aikataulu, tavoitteet sekä haastateltava asiakasryhmä. Toisella tapaamisella helmikuussa 2018 esiteltiin yhteistyötaholle tutkimussuunnitelman ja sovittiin missä asumisyksikössä suoritamme haastattelut. Tutkimuslupa saatiin Vantaan kaupungilta helmikuun lopussa. Maaliskuussa 2018 käytiin kertomassa nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä Vantaalla opinnäytetyöstä ja siihen liittyvistä haastatteluista nuorille ja työntekijöille. Esittelimme heille saatekirjeen (LIITE 1), suostumus opinnäytetyöhön osallistumisesta -lomakkeen (LIITE 2) ja haastattelukysymykset (LIITE 3). Kaikki nuoret eivät olleet paikalla, joten jätimme tulosteita heille myöhemmin luettavaksi. Lisäksi sovimme nuorten ja työntekijöiden kanssa haastatteluajat. Haastattelut suoritettiin maaliskuun 2018 lopussa, litterointi oli valmis huhtikuun alussa ja lopullinen analyysi syyskuussa. Kirjallisuuskatsauksen aineiston hankkiminen ja analyysi suoritettiin rinnakkain haastatteluiden kanssa. Tutkimustulokset saatiin valmiiksi lokakuussa 2018, jolloin myös käytiin esittelemässä ne nuorille. Opinnäytetyön seminaari oli asumisyksikössä lokakuussa 2018 ja paikalla oli asumisyksikön nuorten lisäksi työntekijöitä, Vantaan kaupungin yhteistyötahot, opettaja ja opponoijat. Palautteen perusteella muokattiin opinnäytetyötä, joka oli valmis marraskuussa Opinnäytetyön toteutus esitetään vaiheittain kuviossa 1.

24 Helmikuu Syyskuu Huhtikuu Maaliskuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Yhteistyötahojen tapaaminen Kirjallisuuskatsaus Tutkimussuunnitelma Tutkimuslupa Nuorten tapaaminen Haastattelut Litterointi Kirjallisuuskatsaus Analyysit Tulokset Nuorten tapaaminen Julkistamisseminaari Esitarkastus Opinnäytetyö valmis KUVIO 1. Opinnäytetyön eteneminen Aineistoa hankimme laadullisen kirjallisuuskatsauksen metodeja hyödyntäen ja haastatteluiden avulla sekä hyödyntäen opinnäytetyön tekijöiden muistiinpanoja. Tuomen ja Sarajärven (2018, 83) mukaan laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa on pyrittävä moninaisuuteen ja erilaisia menetelmiä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti, rinnan tai eri tavoin yhdisteltynä tutkittavan ongelman ja resurssien mukaan. 5.2 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuden avulla mitä erilaisia ryhmämuotoisia menetelmiä on käytössä nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimusartikkeleista laadittiin taulukot, joita verrattiin haastatteluista saatuihin tuloksiin. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin kuvaileva, narratiivinen kirjallisuuskatsaus, sillä Kangasniemen ym. (2013, ) mukaan aineistolähtöisen ja ymmärtämiseen tähtäävän menetelmän tavoitteena on ilmiön kuvaaminen. Kirjallisuuskatsauksia voidaan yleisellä tasolla ryhmitellä kuvailevaan, systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyyseihin, joiden valintaa määrittää se mihin tutkimuksessa keskitytään (Suhonen, Axelin & Stolt 2013, 8).

25 24 Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheet etenevät päällekkäin ja niitä ovat tutkimuskysymyksen määrittäminen, kirjallisuushaku ja aineiston valinta, kuvailun rakentaminen ja tulosten raportoiminen (Kangasniemi ym. 2013, 294; Niela-Vilén & Hamari 2013, 33). Nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien ryhmämuotoiseen sosiaaliseen kuntoutukseen liittyviä tutkimuksia etsittiin EBSCO-, Google Scholar-, ja Medicja Taylor and Francis-tietokannoista. Kuvailevan katsauksen aineisto haetaan elektronisista tieteellisistä tietokannoista tai manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista (Kangasniemi ym. 2013, 295). Lisäksi haettiin hanke- ja projekti -raportteja internetistä, sillä Kangasniemen ym. (2013, 296) mukaan kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa voidaan käyttää muitakin kuin tieteellisiä artikkeleita. Hakusanoja, joita käytettiin, olivat sosiaalinen kuntoutus*, ryhmätoiminta*, nuoret*, mielenterveyskuntoutujat*, osallisuus*, taide*, luonto* ja arjenhallinta* suomenkielisinä, ruotsinkielisinä (social rehabilitering*, ungdom*, mental hälsa*, deltagande*, teamarbete*) ja englanninkielisinä (rehabilitation*, young people*, social care*, empowerment*, participation*, art*, nature*, technology*) eri tavoin yhdistellen. Mahdollisimman kattavan tiedon saaminen tutkittavasta aiheesta edellyttää tiedon hakemista useammasta tietokannasta (Lehtiö & Johansson 2013, 42). Viitteitä tuli yhteensä yli 2000 kappaletta. Hakutuloksien määrän ollessa suuri kannattaa miettiä, että voiko hakua tarkentaa tai onko hakulausekkeen sana liian laaja (Lehtiö & Johansson 2016, 52). Lähdettäessä pilkkomaan aihetta hakuun sopiviksi käsitteiksi tulee Lehtiön ja Johanssonin (2013, 36) mukaan pohtia minkälaista tietoa halutaan. Mukaanottokriteereinä olivat tutkimuskysymykseen vastaaminen, tutkimuksen julkaiseminen vuosien välisenä aikana, tieteellisen julkaisun tai alkuperäisiä tuloksia käsittelevän artikkelin kielenä suomi, ruotsi tai englanti, abstrakti saatavilla, sosiaalisen kuntoutuksen tai ryhmätoiminnan näkökulma, kohderyhmänä nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat ja julkaisun saatavissa oleminen kirjaston tietokannasta. Lisäksi valittiin vertaisarvioituja tutkimuksia hakutulosten luotettavuuden lisäämiseksi. Ennen hakuja kannattaa miettiä haun rajaukset ja käyttää samantapaisia kriteerejä jokaisessa tietokannassa haun säilyttämisessä mahdollisimman samanlaisina (Lehtiö & Johansson 2013, 51).

26 25 Hakutuloksia oli toisessa vaiheessa yhteensä 439 kappaletta, joista otsikoiden perusteella valittiin tutkimuskysymykseen liittyvät relevantit ja loogiset viitteet sekä ne, joiden tutkimus oli sovellettavissa ja jotka olivat sisällöltään kattavia. Tutkimuskysymys on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keskeinen ja koko tutkimusprosessia ohjaava tekijä (Kangasniemi ym. 2013, 294). Artikkeleista poistettiin myös kaksoiskappaleet. Sisäänottokriteerit täyttäviä viitteitä tuli yhteensä 78 kappaletta. Kokosimme löytämämme artikkeliviitteet RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaan, sillä Lehtiön ja Johanssonin (2013, 53) mukaan RefWorkissä artikkeliviitteet pysyvät tallessa ja kirjoittaminen helpottuu, viitteitä voi kansioida aihepiireittäin ja sen avulla voi luoda lähdeluettelon. Seuraavaksi luettiin valituista tutkimuksista tiivistelmät ja osasta myös sisällön selvittääksemme aineiston vastaavuutta tutkimuskysymyksiimme. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa keskeinen painoarvo on sisällöllisellä valinnalla, mikä edellyttää jatkuvaa ja vastavuoroista reflektointia aineiston ja tutkimuskysymyksen välillä (Kangasniemi ym. 2013, 296). Tietokannoista Medic, EBSCO ja Taylor and Francis valittiin seitsemän ulkomailla (Kanadassa, Australiassa, USA:ssa, Norjassa ja Irlannissa) ja kaksi Suomessa julkaistua tutkimusta, joista koottiin taulukot (LIITE 4 & 5). Toimituksellinen kirjallisuuskatsaus on suppea, sisältäen jopa alle kymmenen lähdettä, ja tavoitteena objektiivisuuden sijaan keskustelun herättäminen (Salminen 2011, 6 7). Aineiston riittävyyden määrää tutkimuskysymyksen laajuus (Kangasniemi ym. 2013, 295). Kumpikin opinnäytetyöntekijä teki itsenäisesti hakuja, jonka jälkeen yhteisen työskentelyn perusteella relevantit tutkimukset valittiin mukaan. Valkeapään (2013, 64) mukaan keskeistä virheiden minimoinnissa on se, että katsauksen kaikissa osavaiheissa on vähintään kaksi tutkijaa mukana. Lisäksi opinnäytetyöhön liittyvää kirjallisuutta haettiin manuaalisesti kirjastoista sekä selattiin aiheisiin liittyviä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja yliopistojen väitöskirjoja, joiden sisällysluetteloihin myös tutustuttiin. Hakuprosessi esitetään vaiheittain kuviossa 2.

27 26 KUVIO 2 Hakuprosessin kuvaaminen 5.3 Haastattelu ja käsitekartan käyttäminen Haastatteluihin osallistui viisi, yksi nainen ja neljä miestä, asumisyksikön kuudesta nuoresta. Opinnäytetyön tekijöistä toinen haastatteli kolmea ja toinen kahta nuorta. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin yksilöhaastatteluina toteutettava kysymyspohjainen puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu, jossa Eskolan ja Vastamäen (2010, 28 29) mukaan kysymykset ovat kaikille samat, mutta haastateltavat vastaavat niihin omin sanoin. Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada tietoa nuorten omasta näkökulmasta käsin. Kanasen (2015, 150) mukaan yksilöhaastatteluilla saadaan tarkempaa tietoa ja teemahaastattelun teemoilla pyritään paljastamaan ilmiön eri näkökulmat. Opinnäytetyöntekijät olivat vieraita haastateltaville, jolloin kahden kesken asioista puhuminen oli helpompaa.

28 27 Tarkentavien kysymysten esittäminen onnistuu myös helpommin kasvokkain tapahtuvassa tiedonkeruussa. Tutkija voi lähestyä keskustelunomaisiin haastatteluihin liittyvän vuorovaikutuksen avulla vaikeitakin aiheita, kuten esimerkiksi mitä merkityksiä haastateltavat antavat kokemuksilleen (Hirsjärvi & Hurme 2004, 11). Opinnäytetyön aineiston hankkiminen onnistuneesti haastattelun avulla vaati huolellisen valmistautumisen ja menetelmään liittyvien keskeisten piirteiden huomioimisen. Haastattelukysymysten teemat perustuivat opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin ja aikaisemmista tutkimuksista saatuun tietoon. Kysymykset muotoiltiin avoimiksi mitä ja miten -kysymyksiksi sillä Ruusuvuori, Nikander ja Hyvärinen tuovat esille kyllä vai ei -kysymyksiin sisältyvän ennakko-oletuksen, jolloin laadullisen tutkimuksen idea uusien menetelmien löytymisestä ei toteudu. Teemahaastattelulle on ominaista Hirsjärven ja Hurmeen (2004, 47 48) mukaan osallistujien saman tilanteen kokeminen, johon liittyvistä asioista haastattelija on ottanut selvää ja analyysinsä pohjalta kehittämän haastattelurungon avulla tehnyt kysymykset. Teemahaastattelussa aihepiirit eli teemat on etukäteen valittu ja haastattelija huolehtii, että kaikki alueet käydään haastattelun aikana läpi, vaikka järjestys ja laajuus voikin vaihdella (Eskola & Vastamäki 2010, 28 29). Haastattelun toteuttamista harjoiteltiin ja kysymyksiä testattiin tekemällä koehaastattelu kahdelle nuorelle mielenterveyskuntoutujalle toisen opinnäytetyön tekijän työpaikassa. Koehaastatteluiden avulla saatiin varmuutta haastatteluiden toteuttamiseen. Palautteen perusteella myös muokattiin jonkin verran kysymyksiä ja käsitekarttaa. Esihaastattelujen suorittaminen ennen varsinaista haastattelua auttaa omien käytäntöjen harjoittelemisessa (Eskola & Vastamäki 2010, 29 40). Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään mitä merkitystä ryhmätoiminnassa käymisellä oli nuorille. Kysyttiin myös heidän kokemuksiaan ryhmätoiminnan hyödyistä ja vaikuttavuudesta arjen hallintaan, sosiaalisiin suhteisiin, toimintakykyyn ja itsetuntoon. Lisäksi pyydettiin heitä kertomaan millaista olisi mielekäs sosiaalista kuntoutusta tukeva ryhmätoiminta sekä mitkä asiat edistäisivät tai es-

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa asiakkaan toimintakyvyn vahvistamista syrjäytymisen torjumista osallisuuden edistämistä 4 sosiaaliohjaajaa 2 lähihoitajaa UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI MÄÄRITTÄÄ SOSIAALISEN

Lisätiedot

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa ja koordinoida

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Tampere Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? - seminaari, Jyväskylä 7.10.2015 Jarno Karjalainen 7.10.2015 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA

NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA Mikä on Ohjaamo? Alle 30-vuotiaille tarkoitettu matalan kynnyksen monialainen palvelupiste. Tarjoaa maksutonta tukea ja ohjausta työllistymiseen, koulutukseen,

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Jyväskylä SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.3.2018 Vantaa Jarno Karjalainen SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat ideoivat,

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.

Lisätiedot

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa

Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Näkemykset sosiaalisesta kuntoutuksesta kunnissa Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen 14.9.2017 Seinäjoki Kuntakysely Julkaisu THL.n verkkosivuilla: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sosku/sosiaalinenkuntoutus/kuntakysely

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus

Lisätiedot

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 7.5.2018 Hämeenlinna Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN SEMINAARI Helsinki 6.10.2016 Jutta Paavola Mieleen palautus 1 Sosiaalihuollon ja sosiaalityön ensisijainen tehtävä: Hyvinvoinnin ylläpitäminen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Osakokonaisuuden toimijat

Osakokonaisuuden toimijat NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017 GREEN CARE KÄSITTEET Arja Jääskeläinen 16.11.2017 Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke LUONTOA ELÄMÄÄN HANKE (ESR) (1.1.2015-31.12.2017) Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Hyvinvointia osallisuustyöllä https://www.youtube.com/watch?v=twxk1pag5lu Mikä on Sokra? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017

Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Osallisuus ja työmarkkinavalmiudet - sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma Matti Tuusa Vanhempi asiantuntija, YTL Kuntoutussäätiö Syyskuu 2017 Toimintakyvyn ulottuvuudet Fyysinen ulottuvuus: - arkielämään

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke

Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke Luontoa elämään! Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla hanke (1/2015-12/2017) HANKKEEN TOTEUTTAJAT Lapin ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipalveluiden osaamisala (3 osa-aikaista

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta KP OTE Osallisuutta tukeva toiminta Osallisuutta tukevan toimintamallin kuvaus LUONNOS 21.6.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille Nuori2017 28.3.2017 Työpajatoiminnan vaikuttavuus ja Sovari-mittari Reetta Pietikäinen Valtakunnallinen työpajayhdistys Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä #SOKRA Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti Sosiaalinen kuntoutus Osana julkisia palveluita Ihmisen hyvänä Maakunnan hyvinvoinnin tuotanto Ristiriita yksilön

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli

Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Osallisuutta kuntoutuksesta hankkeessa kehitetty työtoiminnan malli Sisällys Johdanto... 2 1. Työtoiminnan sisällöt... 3 2. Työtoiminnan mallit 5 2.1 Starttityötoiminta... 6 2.2 Kartoittava työtoiminta...

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä

KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017, Lahti Vastaava kokemusohjaaja, YTL Mervi Piiroinen 1. Mitä kokemusohjaus on? - Uusi mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen Työpajatoiminnan vaikuttavuus Teemu Vauhkonen & Tommi Hoikkala Syrjäytyminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia Hankkeessa tutkitaan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen

Lisätiedot

PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa 1.3.2017 30.9.2019 Leena Välimaa Luontolähtöinen lähestymistapa maahanmuuttajien kotouttamisessa Pohjoisen ihmisen luontosuhde on voimakas Monet pohjoisen

Lisätiedot

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOT JA TYÖPAJAT Tuija Kautto Kohtaamo-hanke NUOREN VERKOSTO NUORTEN PALVELUIDEN OHJAUS MINISTERIÖIDEN OMAT HISSIT? ( vrt. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015) OHJAAMOTOIMINNAN KULMAKIVET Kohderyhmänä

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva

Lisätiedot