Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti Sari Dhima

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti 2.8.2010 Sari Dhima"

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti Sari Dhima 1. Selvitystutkimuksen tausta Tämän selvitystutkimuksen taustalla on Taideteollisen korkeakoulun johtavan dekaanin Helena Hyvösen asettama työ- ja ohjausryhmä. 1 Ryhmien tehtävänä on määritellä akateemisesti itsenäisenä toimivan Aalto-yliopiston korkeakoulun toimitila-, oppimis- ja työympäristötavoitteet. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa Taideteollisen korkeakoulun tulevaisuuden tilatarve suhteessa Aalto-yliopiston strategiaan. 2 Selvitystutkimuksessa tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen periaate ja University for All -periaate. Työryhmän toimikausi kestää saakka. 3 Selvitystutkimuksen toteuttaa Future Home -instituutti. Selvitystyön päätutkijana toimii TT, TaM tutkimuspäällikkö Sari Dhima. Projektissa avustavat projektitutkija TaM Johanna Lappi ja suunnittelija TaM Kirsten Sainio. Tutkimuksessa selvitetään Taideteollisen korkeakoulun toimintaprosesseja ja tilan tarve kyselylomakkeella Taideteollisen korkeakoulun sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Tähän on sisällytetty muun muassa Porin Taiteen ja median laitos, mutta tutkimuksen päähuomio kiinnittyy Arabian kampuksella sijaitsevan Taideteollisen korkeakoulun tiloihin. 4 Vastauksista analysoidaan opetus, tutkimus, taiteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kyselyä täydennetään sidosryhmän jäsenten valikoidulla yksilöhaastatteluilla koulutusohjelman tai laitoksen tarpeista. Selvitystutkimuksen tulokset kertovat Taideteollisen korkeakoulun sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien keskeiset näkemykset. Eri yksilöiden kyselyvastauksista ja haastatteluista luodaan kokonaisnäkemys Taideteollisen korkeakoulun toimivista prosesseista ja niiden vaatimista fasilitoinneista. Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategiassa päätöksiä ohjaava periaate on toiminnan laatu. Yliopistojen tavoitteena on johtava kansainvälinen asema valituilla osaamisalueilla. Tämä perustuu uutta tietoa tuottavaan perustutkimukseen ja 1 Työryhmän jäsenet ovat: Harald Arnkil, Pentti Kareoja, Risto Keski-Nisula, Ari Kivimäki, Tuuli Mattelmäki, Hannu Paajanen, Maria Sanneman, Jarmo Suominen ja Jukka Liukkonen. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Jorma Kyyrä, Helena Hyvönen, Mika Ritalahti, Teemu Leinonen, Helena Sederholm, Pirjo Hirvonen, Tuovi Hippeläinen ja Marjo Mäenpää. 2 Aalto-yliopiston strategia ATA TaiK 321/04/2009; https://www.taik.fi/onni_new/index.php?page=profile&user=18930 ( ). 4 Porin Taiteen ja median laitoksen tilojen ohella Taideteollisella korkeakoululla on tiloja Muovassa Vaasassa. 1

2 siihen nojautuvan opetukseen. Korkea laatu opetuksessa ja tutkimuksessa edellyttää monialaisuutta ja yhteistyötä eri toimialojen välillä. Monitieteinen lähestymistapa heijastuu yliopisto-opetukseen, yliopiston laatuun ja kilpailukykyyn sekä vaikuttaa sen taitoon houkutella opiskelijoiden ja tutkijoiden parhaimmisto. 5 Yliopiston houkuttelevuuteen liittyy oleellisesti se, minkälaisissa tiloissa opetus, tutkimus, taiteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tapahtuvat. Lisäksi tiloihin liittyy yliopiston uudet haasteet, kasvu ja toiminnan keskittäminen, monitieteinen toimintatapa ja kansainvälistyminen. Tilojen tarkoituksena on tukea kehittymässä olevaa ammatti-asiantuntija-organisaatiota. Organisaatio tarvitsee tuekseen laadukkaan tietojärjestelmän, mutta myös tarkoituksenmukaiset tilat. Aalto-yliopiston strategiassa sitoudutaan luomaan yliopiston korkeakouluille hyvät edellytykset kansainvälisen huipputason tutkimuksen harjoittamiseen, opetukseen sekä menestymiseen omilla aloillaan. 6 Tämä ei ole mahdollista ilman toimintaa tukevia tiloja. Tilat on nimetty Aalto-yliopiston strategiassa infrastruktuuriin. Korkean kansainvälisen tason saavuttaminen tutkimuksessa ja opetuksessa edellyttää korkeatasoista ja ajanmukaista infrastruktuuria, eli tiloja, laitteita, välineitä, aineistoja ja palveluja. 7 Toimitilojen tulee olla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia. Niitä kehitetään ja ylläpidetään pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on luoda esteetön, terveellinen, innostava, esteettinen ja turvallinen työympäristö. Tilojen ohella otetaan huomioon tietotekniikka, ja sen kehittäminen perustoimintojen ohella. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on käytössään korkeatasoiset tutkimuksen, opetuksen, opiskelun ja palvelujen tietotekniikkapalvelut. 8 Tutkimuksen toteuttaminen Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarvetta koskeva kyselytutkimus toteutettiin verkossa Webropol-ohjelmalla välisenä aikana. Kysely sisälsi 27 kysymystä, joista osa oli väittämiä, monivalinta- ja avokysymyksiä. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot koottiin viidellä viimeisellä kysymyksellä. 9 Vastauksia saatiin yhteensä Kyselyn kanssa samaan aikaan toteutettiin korkeakoulun tiloissa laatikkokysely, jossa etsittiin näkemyksiä Unelmien Taideteollisesta korkeakoulusta. Laatikkokyselyyn saatiin 34 vastausta. Webropol- ja laatikkokyselyjä täydennettiin 15 henkilön haastatteluilla ja kahdella 5 Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Ks. Liite Vastaajista oli perusopiskelijoita 44, jatko-opiskelijoita 29, alumneja 1, opetushenkilöitä 26, tutkimushenkilöitä 18, hallintohenkilöitä 24, tukipalveluhenkilöitä 18 ja muita 8. Muihin lukeutui muun muassa johtohenkilö, muuntokoulutettava, koulutusohjelman johtaja, opetuksen tukihenkilö, pajan henkilökunta. Yksi jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 2

3 keskustelutilaisuudella. 11 Selvitystutkimuksen aikamäärän vuoksi haastatteluja ei ollut mahdollista suorittaa laajemmin. Osa suunnitelluista haastatteluista ei toteutunut joko ajanpuutteen vuoksi tai sen vuoksi ettei henkilö halunnut ottaa kantaa Taideteollisen korkeakoulun tiloihin. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Sopivaa haastatteluajankohtaa oli ajoittain vaikeaa löytää, jonka vuoksi haastattelut ajoittuvat tammikuusta maaliskuun puoleen väliin asti. Tämä puolestaan viivästytti haastattelujen analysoimista ja johtopäätösten tekemistä. Kyselytutkimuksen vastaukset ja haastattelut muodostavat tämän selvitystutkimuksen primääriaineiston. Tutkimuksen johtopäätökset ja niiden perusteella muodostettu esitys tilallisesta jäsennyksestä perustuu tutkimusaineistoon. Lisäksi tutkimuksessa käytetään tarpeen mukaan aiempia tilatarveselvityksiä 12, joita Taideteollisessa korkeakoulussa on tehty useita. Lisäksi laitokset tekevät parhaillaan tämän selvityksen kanssa rinnakkaisia tilaselvityksiä. Osa on nimennyt tilastrategian omaan toimintasuunnitelmaansa. 2. Nykytila suhteessa toimintaan Osastot muuttuivat Aalto-yliopiston myötä laitoksiksi vuoden 2010 alussa. Osastojaon myötä entisen Visuaalisen kulttuurin osaston koulutusohjelmat jakautuvat nykyisten Median ja Taiteen laitosten kesken. Jako muutti laitosten koulutusohjelmatarjontaa, mutta se ei ole vaikuttanut tiloihin. Muutosta on pidetty Taiteen laitoksen sisällä parannuksena aiempaan. 13 Hyvänä asiana on pidetty myös sitä, että taide on kirjoitettu Aalto-yliopiston strategiseen ytimeen ja että Taideteollisen korkeakoulun toimeenpanosuunnitelmassa on vahvistettu yleisen taideopetuksen osuutta. Taideteollisessa korkeakoulussa keskeiset kysymykset liittyvät käsitteiden taide, design, media ja tekniikka tulkintaan sekä niiden välisiin keskinäisiin suhteisiin. Esimerkiksi taiteen asema ja merkitys Aalto-yliopistossa on riippuvainen käsitteen tulkinnasta. Haastateltujen näkemys on, että taide määritetään hienojakoisemmin Taideteollisen korkeakoulun sisällä kuin Aalto-yliopiston tasolla. Haastateltavat esittävät myös huolensa taiteen ja Taideteollisen korkeakoulun asemasta Aalto-yliopistossa. Jos kaikki Taideteollisen korkeakoulun toiminta nähdä taiteena, voi tästä seurata taiteellisen toiminnan kapeneminen Aallossa ja kuvataiteen unohtuminen resurssien jaossa Ks. Liite ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu Ks. myös esim. Nykänen 2005; Lumeen tilaselvitys -raportti 2007; Oppimisen tilat 2008, 1-2; Ruskovaara et. al ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu

4 Toimialueina design ja media ilmenevät usein päällekkäisinä, jonka vuoksi ne luonnollisesti tekevät yhteistyötä. Sen sijaan teknologia ja design -yhteistyössä designvetoista suunnittelua on toteutettu vähän. Yhteistyötä on tehty teknologiavetoisesti, jossa designen rooli on jäänyt teknologian lisäksi. 15 Tarkoituksenmukaista olisi, että Taideteollisen korkeakoulun koulutuksessa säilytetään edelleen taidelähtöistä tekemistä tukevat elementit. IDBMkoulutusohjelman johtaja Markku Salimäen mukaan olisi vahinko, jos tehdään jotain teknillistä korkeakoulua lähempänä olevaa toimintatapaa. Taikkilaisten pitää olla vahvoja ja nojata omaan osaamiseensa. Tilojen pitäisi olla vuorovaikutusta tukevia ja sallia erilaisia teemallisia tiloja ja avoimia workshopeja. 16 Uudet maisteriohjelmat Syksyllä 2010 alkavat uudet maisteriohjelmat 17 lisäävät huomattavasti laitosten opiskelijoiden määrää. Muotoilun laitoksen johtajan Pirjo Hirvosen mukaan seuraavana syksynä aloittaa noin 50 kandiopiskelijaa ja 50 maisteriopiskelijaa Muotoilun laitoksen eri koulutusohjelmissa. Muotoilun laitoksen tutkijoiden määrä kasvaa ja mahdollisesti myöhemmin tulee lisää uusia maisteriohjelmia. Henkilömäärän kasvu on ollut havaittavissa myös Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella, Median laitoksilla ja Taiteen laitoksella. 18 Uudet maisteriohjelmat ja opetus tarvitsevat toisenlaisia tiloja kuin aiemmin. Tämä merkitsee, että Taideteollisessa korkeakoulussa tarvitaan lisää tilaa ja nopeita ratkaisuja tilaongelmien selvittämiseksi Taideteollisen korkeakoulun tilalliset ongelmat Kyselyn vastauksista ja haastatteluista ilmenee, että Taideteollisen korkeakoulun tilat eivät kykene vastaamaan nykyiseen tilatarpeeseen vaan tilaa on liian vähän. Pahimmillaan tilan puute estää toiminnan sisällöllisen kehittämisen. Useimmat vastaajat kokivat tilat ahtaiksi, laitosmaisiksi, kolkoiksi ja pimeiksi. Nykyisten tilojen rakenteellisena ongelmana ovat pitkät käytävät ja suljetut ovet. Tilat eivät edusta esteettistä saati funktionaalista arkkitehtuuria. Tiloihin toivotaan lisää valoa, siisteyttä ja ergonomisempia työhuoneita sekä esteetöntä työskentelyä. 20 Eri laitokset ja koulutusohjelmat tarvitsevat erikokoisia tiloja. Lisätilan tarve 15 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Markku Salimäen haastattelu Uudet maisteriohjelmat ovat: Creative sustainability,game design and production, International Design Business Management ja Taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka. 18 ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu Vrt. ATFHIA, Jorma Kyyrän haastattelu Aalto-yliopiston vararehtorin Jorma Kyyrän mukaan tarkoituksena ei ole lisätä työntekijöiden määrää tai opiskelijamäärää eikä myöskään lisätä olemassa olevaa rakennusten neliömäärää. 19 ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu Esimerkiksi ympäristötaiteen kurssilla tarvitaan tietokoneita konseptisuunnitteluun ja virtuaaliseen toimintaan. 20 V6; V18; V56; 128; V131; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

5 vaihtelee toiminnoittain ja yksiköittäin. Lisätilan tarpeeseen vaikuttaa myös työympäristön kehittäminen, työtapojen ja sisältöjen muutokset ja työpajojen laitekannan ajanmukaistaminen. 21 Tilojen neliömäärän kasvattamisen lisäksi osa toiminnasta, kuten kuvanveisto ja uusi media, tarvitsee korkeampaa tilaa. Kuvanveiston tiloissa tunnelma on usein tiivis ja ahdas, minkä vuoksi tilassa loppuu ilma. 22 Uusmedia tarvitsisi 4 5 metriä korkean tilan. Medialaboratorion tilatarpeen ajateltiin täyttyvän Lumeen myötä, mutta käytännössä Lumeen tilat eivät sovellu opetukseen tai tutkimukseen muun muassa erillisen tilavarausjärjestelmän vuoksi. 23 Akuutin tilatarpeen ratkaisuyrityksistä on seurannut dominoefekti eli yhdestä tilaratkaisusta on seurannut ratkaisemattomien tilaongelmien ketju. Jo tehtyjä suunnitelmia ei ole voitu käytännössä toteuttaa, koska seinät tulevat vastaan. Jonkun toimijan pitäisi lähteä pois Arabian kiinteistön korttelista, jotta lisätilaa vapautuisi. 24 Terveyshaitat tiloissa Arabian vanhassa kiinteistössä ongelmana on home, josta usean laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden terveys kärsii. Homeen ja kosteusvaurioiden tähden rakennuksesta joudutaan jatkuvasti korjaamaan akuuteimmat ongelmakohdat. Olemassa olevasta rakennuksesta on poistettu muun muassa seiniä, joita merkkaavat lattiassa olevat valkoiset maaliraidat. 25 Kyselystä ilmeni, että osa koki epätasa-arvoisuutta suhteessa Taideteollisen korkeakoulun tiloihin joko homeongelman, tilojen sijoittelun tai tilojen ahtauden vuoksi. Tilojen ahtaudesta seurasi myös muita ongelmia. Esimerkiksi studioihin ei voida sijoittaa uusia laitteita, koska niille ei ole tilaa. 26 Toisaalta käytössä on tiloja, jotka eivätkä vastaa niille asetettuja turvallisuuskriteerejä. Tällainen tilanne on esimerkiksi Taiteen laitoksen taidegrafiikan opetustiloissa, joissa eri työpisteillä ei ole tarpeeksi tilaa tai poistoilmapistettä, vaikka tilassa käsitellään happoja ja kemikaaleja Taideteollisen korkeakoulun toimitilastrategia ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu V102; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu Vrt. ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu Kansainvälisten asioiden hoitoon varatut tilat ovat tällä hetkellä toimivat. 25 V29; V43; V67; V72; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu V29; V37; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ; ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden, assistenttien ja jatko-opiskelijoiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu

6 Korkeakoulun tilaongelmat opetuksessa Vastauksissa korostuivat lisätarve luentosaleille, studioille, pienryhmille, projekteille ja yksintyöskentelyyn. Luentotilat ja studiot ovat kasvavassa käytössä. Esimerkiksi Median laitoksen neljännen kerroksen seminaari- ja luentohuone on liian pieni, sillä sinne sopii korkeintaan 20 henkilöä, kun tilan tarve on noin 40 henkilölle. 28 Samoin Taiteen ja Muotoilun laitokset tarvitsevat opetukseen keskikokoista luentosalia, joka olisi nykyistä kahdeksannen kerroksen luentosalia suurempi, mutta Lumeen Sampo-salia pienempi. Studiotiloille olisi kysyntää enemmän kuin opettajat voivat varata käyttöönsä. Myös opiskelijat toivoivat omaa työpistettä, pöytää ja kaappia sekä varattavia projektitiloja kurssin ajaksi. 29 Pienryhmätilojen tarve ilmeni selkeästi myös kyselyn tuloksista, sillä vastauksissa enemmistö ilmoitti työskentelevänsä pienryhmässä ja yli puolet vastaajista haluaisi työskennellä enemmän pienryhmissä. 30 Taideteollisessa korkeakoulussa on tarvetta kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen varattaville projektitiloille. Tämä edellyttää tiloilta joustavuutta, digitaalista infrastruktuuria ja joustavaa kalustusta sekä projisointilaitetta. 31 Koulutusohjelmien erilaiset tarpeet ilmenevät haastatteluissa esimerkiksi luentosalien osalta. Muotoilun laitoksen vaatesuunnittelun lehtorin Tuomas Laitisen mukaan olemassa olevissa tiloissa luentosaleja käytetään melko harvoin, koska vaatesuunnittelun opetus sisältää enimmäkseen ohjausta ja yksilöopetusta. Hänen mukaansa luento- ja projektitilat voisivat olla laitoksen eri koulutusohjelmien yhteistiloja. Sen sijaan vaatetuksen koulutusohjelmassa tarvitaan vapaata ja muunneltavaa työskentelytilaa, jossa voi sotkea, levittää tavaroita ja ripustaa seinälle piirroksia. Vastauksissa toivottiin nykyisiä luokkatiloja studiomaisempaa opetusympäristöä, jolloin tilat koostuisivat studioista, laboratorioista ja raakatilasta. 32 Tällaisen tilan tarvetta tukee myös se seikka, että tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa, jonka vuoksi kaikkia tiloja ei kannata tehdä valmiiksi. 33 Elokuvataiteen opetustilat poikkeavat muista laitoksista, sillä opetus tapahtuu elokuvateatterissa. Ongelmana on, että nykyiset teatterit on suunniteltu enemmän elokuvan katsomiseen kuin vuorovaikutteiseen opetukseen. Tilat ovat ankeita ja niistä puuttuu luonnonvaloa. Penkkirivien pitäisi kaareutua voimakkaammin edistääkseen vuorovaikutusta. Hyviä esimerkkejä löytyy 28 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V1-V165. Ks. Liite 1, kysymykset nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden keskustelutilaisuus Raakatilalla tarkoitetaan tilaa, jota ei ole suunniteltu valmiiksi yhdelle toiminnolle. 33 V103; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

7 kaupallisista elokuvateattereista. Ne soveltuvat sekä elokuvan katsomiseen että luento-opetukseen. 34 Tämän lisäksi fiktiiviset harjoituselokuvat tarvitsevat projektitilan, johon voidaan kerätä elokuvassa tarvittavaa herätemateriaalia ja ideoida vapaalle seinäpinnalle. Projektihuone on tärkeä myös sen jälkeen kun kuvaukset ovat alkaneet, vaikka huoneessa ei juuri oleskella. Tällöin se toimii elokuvassa käytettävien tavaroiden säilytyspaikkana. Tarvittaessa elokuvan edistymisestä voi käydä tarkistamassa seinälle kootusta aikataulusta ja suunnitelmista. Kuvaukset tehdään yleensä maaliskuussa, mutta elokuvan prosessointi alkaa jo marraskuussa. Elokuvan kuvauksen jälkeen huone vapautuu muuhun käyttöön. 35 Kyselyssä tiedusteltiin opetustilojen tarpeita ja niiden tärkeysjärjestystä. Vastaajat kokivat opetustilassa tärkeimmiksi av-laitteet, luonnonvalon ja langattoman verkkoyhteyden. Vähiten annetuista vaihtoehdoista sai kannatusta mahdollisuus porata seinään reikä ilman lupaa. Opetustiloissa ei myöskään ollut tarvetta tulostimelle ja kopiointilaitteelle. 36 Korkeakoulun tilaongelmat tutkimuksessa Korkeakoulun tutkijoiden käytettävissä olevat tilat vaihtelevat laitosten kesken. Yleisesti ottaen laitosten tutkijoiden tilat ovat puutteelliset, ahtaat tai niitä ei ole lainkaan. Muotoilun laitoksella tutkijat jakavat ahtaan yhteisen työskentelytilan. Elokuvataiteen ja lavastuksen laitoksella jatko-opiskelijoilla ei ole tutkimukseen tarvittavaa tilaa lainkaan, jonka vuoksi tutkijat ja käsikirjoittajaopiskelijat työskentelevät pääasiassa kotonaan. 37 Kirjastokeskus Araliksen puolella on tutkijahuoneita, jotka vaikuttavat siltä kuin ne olisivat usein käyttämätöminä. Tutkijoilla on kuitenkin eri pituisia jaksoja, mikä aiheuttaa tilanteita, jolloin joku huone on jossakin vaiheessa odottamassa seuraavaa tutkijaa. Lisäksi tutkijoilla on mahdollisuus käyttää huoneita eri vuorokaudenaikoina, mikä saattaa antaa vaikutelman siitä, että tiloja ei käytetä lainkaan. Tutkijatilaan pääsee vain tutkija itse omalla lakullaan. 38 Muotoilun laitoksen tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden mukaan ongelmana on, että tutkijahuoneet sijaitsevat suhteellisen kaukana muusta laitoksen toiminnasta, mikä vaikeuttavat sujuvaa vuorovaikutusta. Tutkijat toivoisivat varattavia yksityisiä huoneita yhteisen tilan läheisyydestä ja tiloja, jotka tukevat enemmän spontaaneja kohtaamisia. Nyt tutkijoiden tilat ovat alimitoitettuja, eivätkä ne kykene tukemaan Aallon strategiaan kirjattua tutkimusintensiteetin 34 ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu Esimerkkejä toimivista elokuvateattereista opetukseen on esim. Sellossa ja Tanskan elokuvakoulussa. 35 ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu Elokuvataiteen puolella tehdään kaksi fiktioelokuvaa ja 2 3 dokumenttielokuvaa vuodessa. Fiktion tavoin dokumenttielokuva ei tarvitse omaa projektihuonetta, koska se perustuu reaalimaailmaan, eikä kuvauksen rekvisiittaa tarvita. 36 V1-V167. Ks. Liite 1, kysymys nro V17; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu Riitta-Liisa Leskisen kommentti Onnissa

8 kasvupyrkimystä. Myös tutkijoille tulisi olla tilaa, jossa voi rauhoittua ja saada yksityisyyttä. Haastatteluissa esitettiin, että Muotoilun laitokselle tarvitaan lisää muunneltavia tiloja noin henkilölle, neuvotteluhuone ja yksittäisiä tutkijahuoneita sekä vierailevien tutkijoiden tilat. 39 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen tilatarvelistalla on varustettu pienstudio, jota laitos nimittää tutkimusluolaksi. Siitä haluttaisiin luoda eri tutkimusryhmille matalan kynnyksen kokoontumistila, jossa olisi mukana huoneita hiljaiseen työskentelyyn ja projektitiloja kohtausten ryhmäharjoituksiin. 40 Tällä hetkellä tutkiminen keskittyy pääosin kannettavan tietokoneen äärellä työskentelyyn. Työtilojen pitäisi mahdollistaa malli- ja ryhmätyöskentely sekä tukea ergonomista päätetyöskentelyä. Tutkijat toivovat yhteistä "areenaa", jossa voi kohdata muita tutkijoita sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että Aaltoyliopistossa. Korkeakoulun tutkijoiden tilat pitäisi kuitenkin sijaita muun laitoshenkilökunnan ja perusopiskelijoiden läheisyydessä. 41 Korkeakoulun tilaongelmat taiteellisessa toiminnassa Opiskelijat toivoivat muokattavia projektitiloja taiteen tekemiseen. 42 Tämä tuli ilmi sekä kyselytutkimuksessa että haastatteluissa. Tämä on huomionarvoista, sillä nykyisiltä Taiteen laitoksen kuvataiteen maisteriopiskelijoilta puuttuvat omaehtoiset työskentelytilat Taideteollisesta korkeakoulusta. Tilan puutteeseen on etsitty ratkaisua Otaniemestä, josta opiskelijoille on varattu ateljeetiloja. Lisäksi Aallossa valmistellaan Taiteen laitoksen biotaiteen laboratoriota rakennettavaksi Otaniemeen. Laboratorio toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston ja Taiteteollisen korkeakoulun Median laitoksen kanssa. Muut Taiteen laitoksen tilatarpeet koskevat residenssitoimintaa ja uuden koulutusohjelman (YOYO:n) opetustiloja. 43 Korkeakoululta puuttuu pysyvä tarpeeksi suuri näyttelytila, jossa voitaisiin järjestää MOA eli Masters of Arts näyttely. Sen sijaan MOA-näyttelyä varten rakennetaan erikseen kallis näyttelytila, jossa herkemmät työt jäävät helposti jalkoihin. Erikseen rakennettavan näyttelyn sijaan työt voisivat olla näytteillä koko ajan. Taideteollisen korkeakoulun nykyisinä galleriatiloina toimivat kahdeksannen kerroksen aula, Lumeen galleriakäytävä ja kirjaston edusta, jotka ovat kaikki 39 ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu V V12; V48; V79; V ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; Koivunen

9 kulkutiloja. 44 Myös Taiteen laitoksen taidekasvatuksen koulutusohjelman galleriana toimii kuudennen kerroksen käytävälle rakennettu tila. 45 Haastatteluissa ehdotettiin, että näyttelytila olisi hyvä sijoittaa pääsisäänkäynnin yhteyteen. Tila voisi olla kosketusnäytöllä toimivien mediaseinien rajaama tila ja siinä esitettäisiin Taideteollisessa korkeakoulussa tehtyjä töitä. Tekniikka on ollut tähän mahdollista jo nyt ja asiasta on keskusteltu, mutta sitä ei ole vielä toteutettu. 46 Mahdollisena näyttelypaikkana voisivat toimia myös pajat ja studiot. Tämä nostettiin esiin harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa. Keskustelussa ehdotettiin studioiden yläosaan rakennettavaa vierailijoiden parveketta, jonne he voisivat tulla tutustumaan pajan toimintaan kuten lasitehtaassa. 47 Porin Taiteen ja median yksikkö Porin taiteen ja median laitoksella on emoyliopistossa vain pieni huone. Varsinaisesti laitos sijaitsee Porin yliopistokeskuksessa, jossa ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu. 48 Haastattelujen perusteella tilojen suhteen paras tilanne näyttää olevan Porin Taiteen ja median laitoksella. Sillä on käytössään riittävästi tiloja erilaista toimintaa varten. Porin yliopistokeskuksessa laitoksella on käytössään 10 työhuonetta, ateljee-luokka, mac-luokka, neuvotteluhuone ja käsikirjasto, aulatila sekä kahvihuone. Lisäksi laitos käyttää kiinteistö Oy Porin Puuvillan vanhan värjäämön tiloja opetus-, tutkimus- ja työtilakäyttöön sekä Generaattorigalleriaa näyttelytilana. Värjäämössä sijaitsevat myös opiskelijoille tarkoitetut työtilat. 49 Korkeakoulun tilaongelmat vuorovaikutuksen näkökulmasta Parhaimmillaan tilat tukevat yhteisöllisyyttä, koulutusohjelmien välistä vuorovaikutusta ja oppimista. Korkeakoulun koulutusohjelmien ja laitosten välisen vuorovaikutuksen haasteena on laitosten tilojen sijoittuminen hajanaisesti eri kerroksiin. Hajaantuneet opetustilat estävät vuorovaikutuksen, satunnaiset kohtaamiset ja hiljaisen tiedon siirtymisen. Tilojen sijoittelulla voitaisiin edistää tiiviimpää yhteistyötä laitosten välillä. Nykyisten koulutusohjelmien käytössä voisi olla enemmänkin yhteistiloja, kuten aiemmin todettiin myös kyselyn vastauksista. Muotoilun laitoksen johtajan Pirjo Hirvosen mukaan opetustilojen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän opetuksen palautejärjestelmän kautta 44 ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu Lisäksi seiniin kiinnittäminen on Lumeen galleriassa lähes mahdotonta ja seinät kupruilevat. Galleriakäytävällä on liikaa luonnonvaloa. 45 ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Harri Laakson haastattelu Kauppakorkeakoulu on alkaen siirtynyt osaksi Turun yliopistoa. 49 ATFHIA, Harri Laakson haastattelu

10 kerättyä tietoa ja parantaa sitä kautta koulutusohjelmia ja niiden tarpeita. 50 Kyselyn mukaan 53% vastaajista haluaisi, että Taideteollinen korkeakoulu olisi vuorovaikutteisempi kuin nyt ja 23% haluasi lisää avoimuutta. 51 Vastaajat kokivat kyselyn perusteella tärkeimmiksi epämuodolliset kohtaamispaikat ja eri koulutusohjelmien väliseen yhteistyöhön tarkoitetut tilat. 52 Parhaat edellytykset yhteistyölle voidaan rakentaa jo olemassa olevan vuorovaikutuksen varaan. Nykyiset laitokset, koulutusohjelmat ja yksiköt, kuten Designium 53, Muova 54, Future Home Institute 55 tekevät keskenään yhteistyötä yli tila- ja organisaatiorajojen. Korkeakoulun sisällä Muotoilun laitos tekee yhteistyötä Taiteen ja Median laitosten sekä Lumeen kanssa. Myös Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, Median laitos ja Lume tekevät tiivistä yhteistyötä. Taiteen laitos opettaa kaikkien laitosten opiskelijoita kuvataiteessa, taidehistoriassa, taiteen ja muotoilun teoriassa. 56 Kansainvälisten asioiden yksikkö tekee yhteistyötä kaikkien Taideteollisen korkeakoulun laitosten ja yksiköiden kanssa. Aallon tasolla tehdään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun useiden yksiköiden kanssa. Eräänä esimerkkinä tästä on Muotoilun laitoksen pyrkimys luoda tiiviimpi yhteistyö AAD:n eli Art, Achitecture & Design kesken. Hankkeessa on mukana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. 57 Aallon suunnitelmissa on rakentaa Otaniemeen yhteinen opiskelijoiden talo (tai oppimiskeskus), jossa opiskelijat voisivat tehdä työtä, viettää vapaa-aikaa ja jossa riittää pöytiä työskentelyyn. 58 Median laitoksen johtajan Philip Deanin mukaan pitäisi pyrkiä hyödyntämään tutkimuksen ja koulutuksen synergiaa, ja tukea sitä tilaratkaisuissa. Sen vuoksi hän ehdottaa MIT Media Lab -mallia esikuvaksi. MIT Media Lab -studiotila sijaitsee neliömäisen tilan keskellä ja sitä rajaavat läpinäkyvät seinät. Studiota kiertää käytävä ja sen ulkoreunaan sijoittuvat tutkijan ja opetushenkilökunnan 50 V26; V29; V31; V126; V138; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V1-V168. Ks. liite 1, kysymys nro V1-V166. Ks. liite 1, kysymys nro Designium edistää toiminnallaan muotoilun uuden tiedon ja osaamisen siirtymistä elinkeinoelämään sekä muotoilun käyttöasteen lisääntymistä elinkeinoelämän piirissä tavoitteena Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä työllisyyden merkittävä kasvu. 54 Muova on Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimusja tuotekehityskeskus, joka tarjoaa muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluita. Muova tutkii, kouluttaa ja kehittää luovasta osaamisesta tietoa ja sovelluksia, jotka edistävät suomalaisten pkyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. 55 Future Home Institute on elämisen ympäristöihin keskittyvä soveltavan tutkimuksen monialainen tutkimusyksikkö. Tutkimushankkeissa tarkastellaan käyttäjäkokemusta asumisen, työn tekemisen ja palvelujen käytön viitekehyksessä. Future Home Institute tuottaa tietoa tukemaan elämisen ympäristöjen kehittämistä, palvelutarjonnan määrittelyä ja asiakaslähtöistä liiketoimintaa. 56 ( ). 57 ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu

11 huoneet. Tilajäsennys mahdollistaa tutkijaryhmälle oman alueensa, jolloin tutkimus tapahtuu yhdessä ja erikseen. 59 Kansainvälisyyden näkökulma Kuva 1. MIT Media Lab -tilajäsennys. Korkeakouluun on luotu 1990-luvun alussa maailmanlaajuisesti uniikki organisaatio huolehtimaan kansainvälisyyden operatiivisesta toiminnasta strategian mukaisesti. Kansainvälisyys on osa korkeakoulun jokaisen yksikön ja koulutusohjelman toimintaa. Korkeakoulun johtava dekaani johtaa kansainvälisyyttä kansainvälisten asiain tukemana ja päävastuu kaikesta kansainvälisyydestä on korkeakoulun kansainvälisissä asioissa IAC (International Affairs). IAC vastaa korkeakoulun liikkuvuudesta prosessin siihen saakka, kunnes henkilö on hyväksytty korkeakouluun asiakkaaksi. Tämän jälkeen hän on OOP:n asiakas. Jatko-opiskelijat, tutkijat, vierailevat opettajat TTI:n ja laitosten asiakkaita siltä osin, kun sisällöt tai asiakkaan tarve sitä vaatii. 60 IAC institutionalisoi korkeakoulun kumppanuudet sekä käyttää niitä strategisesti. Esimerkiksi liikkuvuusprosessin, projektitoiminnan ja yhteistutkintojen partnereita on lähes 200 ympäri maailmaa. IAC:n erityisosaamista on kansainvälisen rahoituksen hankinta, hakemusten teko, projektimanagerointi sekä osaamisen siirto osaksi korkeakoulun ja sen kumppanien toimintaa. IAC koordinoi myös erilaisia verkostoja, joista merkittävin on Cumulus International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media -järjestön sihteeristön hoito. 61 Cumuluksessa on 2010 yhteensä 169 jäsentä 43 maasta ja se on maailman ainoa alojemme koulutuksen ja tutkimuksen järjestö. IAC hoitaa myös sopimukset ja verkostoitumista päivittäin. IAC:n asiakkaina ovat opiskelijat, 59 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ATFHIA, Eija Salmen sähköposti ATFHIA, Eija Salmen sähköposti

12 opettajat ja muu henkilökunta Aalto-yliopistossa sekä globaalisti erilaiset organisaatiot ja yritykset. Koko ydinkansainvälisyys ylläpidetään kolmen päätoimisen henkilön avulla sekä Cumulus-järjestöön on palkattu yksi täysipäiväinen koordinaattori. 62 Taideteollinen korkeakoulu on Aallon korkeakouluista kansainvälisin. Sen opiskelijoista joka viides on ulkomaalainen. 63 Virtuaalisen tilantarve Eniten unelmoin toimivasta infrasta: että aina olisi toimiva kopiokone, langaton verkko, printteri, internet jne. käytettävissä ilman loputonta kikkailua, pyytelyä, viestintää, etsimistä, sekalaisia käytäntöjä ja käytäntöjen puutetta. 64 Muutamissa haastatteluissa ja avovastauksissa sivuttiin virtuaalisia tilatarpeita. Virtuaalista tilaa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi. Esimerkiksi nykyisellä sijainnilla kampusten välistä yhteyttä edistäisivät helppokäyttöiset videokonferenssilaitteet, joiden avulla voisi pitää omasta työhuoneesta pikakokouksia. Se säästäisi aika- ja matkakustannuksia. Mesettämällä voisi kysyä pieniä kysymyksiä ja ilmoittaa asioita. Etätöissä ja etäopiskelussa pidettiin tärkeänä virtuaalijärjestelmän toimivuutta. Joillekin taas mahdollisuus esitellä töitään verkossa oli fyysisiä näyttelytiloja tärkeämpi. 65 Aallossa ollaan luomassa virtuaalinen videoneuvottelun mahdollisuus ja liikkuva it-järjestelmä. Tämä edellyttää teknistä henkilökuntaa ja mahdollisuus käyttää kiinteistä IP-osoitteista vapaita yhteyksiä. 66 Lumeen tilaongelmat Lumeessa tilan puute on ajoittaista ja tilojen käyttöaste vaihtelee lukukauden ajankohdan mukaan. Eri tapahtumat aiheuttavat välillä päällekkäistä toimintaa, mikä näkyy erityisesti Lumeen työpajoissa. Keväällä tilojen käyttöaste on korkealla, kun taas kesällä tilavarauksissa on väljyyttä. TV-studiolla on paras käyttöaste - peräti 90%. Elokuvastudiota, joka on vähemmän varusteltu kuin Studionäyttämö, käytetään paljon kohtausharjoituksiin ja harjoituselokuviin. Lumeen tilojen käyttöastetta on kuitenkin vaikeaa korottaa sen vuoksi, että tilat ovat sidoksissa tekniikkaan ja sitä käyttävään henkilökuntaan. Laitteisto estää käyttämästä tilaa muuhun tarkoitukseen. Yleisesti voidaan todeta, että Lumeen tilaongelmat syntyvät käytännöstä, kun paikan päällä tarvitaan ylläpitoa ja teknisen laitteiston hallintaa. Esimerkiksi MOA-näyttelyn järjestäminen Lumeen tiloissa vaatii sekä lisätyötunteja että henkilöresursseja ATFHIA, Eija Salmen sähköposti ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ( ). 64 V70 2/ V125; V123; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ATFHIA, Jorma Kyyrän haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu

13 Lumeen tilojen suurimmat käyttäjät Taideteollisen korkeakoulun sisällä ovat Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos sekä Median laitos. Myös muut laitokset käyttävät Lumeen tiloja, jos ne ovat saatavilla. Joissakin tapauksissa ei vain löydy sopivaa ratkaisua tilatarpeeseen. Taideteollisen korkeakoulun lisäksi ammattikorkeakoulu Arcada 68 käyttää paljon TV-studiota ja Teatterikorkeakoulu Studionäyttämöä. 69 Lumeen johtaja Ari Kivimäki toteaa kaikkiaan Lumeen nettotilan tarpeen lisääntyneen. Hänen mukaansa tarvitaan skaalautuvaa tilaa, joka muuntautuu useille eri toiminnoille. Myös tutkimusryhmät ja tutkijat tarvitsevat vapaa studiotilaa eli free studio -konseptia. Samantyyppistä tilaa kuin mikä tuli ilmi kyselyssä Käytännöt ja toiminta Hiljaisuutta ja keskittymistä vaativa toiminta Kyselystä ja haastatteluista ilmeni, ettei kaikilla ole mahdollisuutta nykyisissä tiloissa keskittyä työhönsä. Tätä varten toivottiin hiljaisia tiloja, joissa voi keskittyä 71 kirjoittamiseen ja luottamuksellisiin keskusteluihin. 72 Erityisesti yksityisyyden tarve korostuu professorien ja lehtorien työssä. Kaikilla professoreilla tai lehtoreilla ei kuitenkaan ole omaa työhuonetta, eivätkä he sen vuoksi voi hoitaa opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta (HOPS) tai luottamuksellisia keskusteluja työntekijöiden kanssa omassa työhuoneessaan. 73 Professorien ja lehtorien oman työhuoneen perusteluiksi esitettiin myös tavaroiden, kirjojen ja muun opetusmateriaalin säilyttäminen. Lisäksi työhuone mahdollistaa keskittymisen sitä vaativiin työtehtäviin, kuten luentojen valmisteluun, kirjoittamiseen, hallinnollisten tehtävien toimittamiseen ja väitöstutkimustaan valmistavan opiskelijan ohjaamiseen, toteaa Taideteollisen korkeakoulun varadekaani Pekka Korvenmaa. 74 Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas ilmoitti haluavansa työskennellä enemmän yksin. 75 Mahdollisesti tämä voitaisiin ratkaista hiljaisilla ryhmätyöhuoneilla, joita on käytössä esimerkiksi Design Factorylla. 76 Yksityisyyden tarve kuitenkin vaihtelee henkilöiden kesken. Kaikki haastatellut tai kyselyyn vastanneet eivät pitäneet ongelmana työskentelyä samassa tilassa muiden henkilöiden kanssa. Tämä johtuu persoonallisista eroista ja kunkin 68 Arcada on ammatillinen korkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. 69 ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; V1-V164. Ks. liite 1. Kysymys nro V52; V ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V117; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu V1-V152. Ks. liite 1, Kysymys nro ATFHIA, Kalevi Ekmanin haastattelu

14 työtavasta, työn sisällöstä ja keskittymistarpeen intensiteetistä. Tämän lisäksi erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat voivat kokea tilan omakseen. 77 Yhtenäinen tilavarausjärjestelmä uupuu Kaikkien laitosten tilat eivät ole yhteisen tilojen varausjärjestelmän piirissä, kuten jo aiemmin todettiin. Tämä johtuu useista syistä. Lumeella on tarve erilliseen tilavarausjärjestelmään, koska se vuokraa tilojaan myös kaupalliseen käyttöön. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mitä tiloja on mahdollista varata. Esimerkiksi Studionäyttämön kysynnän vuoksi varaukset tehdään vuosiksi eteenpäin. 78 Lisää tilaa vuokraamalla Lisätilan tarpeen määrä vaihtelee laitoksittain. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos on joutunut turvautumaan ulkopuoliseen tilavuokraukseen saadakseen erillisen tuotantotoimiston käyttöönsä, koska korkeakoulu ei pystynyt järjestämään ensimmäisestä kerroksesta tarvittavaa tilaa. 79 Studiot ja työpajat Taideteollisessa korkeakoulussa useimmat työpajat sijaitsevat alakerrassa liian kaukana koulutusohjelman tiloista. Poikkeuksena tästä on vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmat ja tekstiilitaiteen koulutusohjelman studiot, jotka sijaitsevat kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa. Toiveena on, että kaikki työpajat sijaitsisivat samassa kerroksessa tavaran kuljetuksen helpottamiseksi. 80 Kyselytutkimuksessa ehdotettiin koulutusohjelmille omia pientyöpajoja, joita 69,8% vastaajista kannatti. Suuri suosio johtui todennäköisesti siitä, että osa Muotoilun laitoksen pajoista sijaitsee kaukana koulutusohjelman tiloista. Pientyöpajojen tarve myös vaihtelee koulutusohjelmittain, esimerkiksi joissakin koulutusohjelmissa tarvittaisiin työpisteitä spray-liimaamiseen ja hahmomallien rakentamiseen. 81 Tilajäsennyksessä tulisi ottaa paremmin huomioon ne laitokset ja koulutusohjelmat, jotka tarvitsevat pajoja ja sijoittaa ne pajojen läheisyyteen. 82 Toisaalta pajoista aiheutuva melu vaikuttaa opetustilojen ja pajojen sijoittelussa. Opetustilojen ja pajojen läheisyys korostaa yhteisöllisyyttä ja edistää teorian ja 77 V1-V167. Ks. liite 1. Kysymys nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu V54; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ATFHIA, Salu Yliriskun haastattelu V1-V169, ks. liite 1 kysymys nro 10; ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus

15 käytännön välistä vuorovaikutusta. 83 Pajat voisivat toimia säteittäisesti paremmin kuin lineaarisesti esimerkkinä on Åre Jürgensohnin piirros. Piirros 1. Pajojen tilaratkaisu Åre Jürgensohnin mukaan. Lisäksi kyselytutkimuksen vastauksista ilmeni toive pajojen pidempiin aukioloaikoihin ja avoimuuteen niiden käytössä. Opiskelijoiden halu käyttää pajoja iltaisin johtuu siitä, että useimmat työskentelevät päivisin rahoittaakseen opintonsa. Pidempien aukiolojen rajoittavana tekijänä pidetään työturvallisuutta. Opiskelijoiden kannalta ideaalia olisi, että studiot olisivat auki kello 8 22, jolloin harjoitusmestarit työskentelisivät kahdessa vuorossa. Studiot voisivat lisäksi vuokrata nuorille ammattilaisille pajoja käyttöönsä. 84 Harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa nostettiin esille myös tilojen valvonnan huomioon ottaminen studiotilojen suunnittelussa ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus

16 Haastatteluissa ilmeni myös studioiden konekannan rajoitteet. Joissakin tapauksissa koneiden vähyys aiheuttaa päällekkäisiä varauksia, jolloin varaukset menevät työn kiireellisyyden mukaan. Samalla pitäisi kuitenkin mahdollistaa kurssiopetuksessa tehtävät suunnitelmat ja kokeilut, joita edellytetään uuden löytämisessä. 86 Varastotilojen tarve Studioiden ja pajojen varastotilat ovat ahtaat, eikä niiden sijoittelu ole kulun kannalta toimiva. Käytävät ja ovet pitäisivät olla niin leveitä, että tavaraa voi kuljettaa trukilla. 87 Lumeelta puuttuu kulissi- ja lavastevarasto. Lumeen johtajan Ari Kivimäen mukaan tähän on olemassa laskennallisen kaava varastotilan tarpeelle. Sen mukaan tämän hetkinen tarve on noin 1000m² varastotilaa ja varaston korkeus pitäisi olla yhtä korkea kuin studiotilat. 88 Laitoksilla on varsin vähän tilaa materiaalien varastoimiseen, joka nostettiin esille myös harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa. Studioiden yhteyteen tarvittaisiin tilaa myös valmiiden töiden varastoimiseen ja arkistointiin, ainakin tilaja kalustesuunnittelun koulutusohjelmissa. Nyt valmiille töille ei ole varastotilaa. 89 Lisäksi tarvitaan tilaa arkistointia varten, esimerkiksi Muotoilun ja Taiteen laitoksella ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; Ks. Lumeen tilaraportti Mediakeskus Lumeen rakennusvaiheessa ei toteutettu kustannussyistä lainkaan lavastevarastoa. Varaston puuttuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kertaalleen käytetyt lavasteet menevät kaatopaikkajätteeksi, ellei uusiokäyttöä ole välittömästi tarjolla. Lavasteiden nopeat vaihdot ovat lisäksi ongelma, semminkin kun kokoonpanotila on yleensä täynnä säilytyksessä olevaa tavaraa. Lavastevaraston tulisi olla kooltaan vähintään neliötä ja 10 metriä korkea. 89 ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

17 Kampuskysymys Kuva 2. Laajennettu Arabian kampus. (Kuvalähde: Arabian kampus. Tiede, taide, kulttuuri. 2009, 9.) Kuva 3. Hajautettu kampus tai uusi kampus? (Kuvalähde: Arabian kampus. Tiede, taide, kulttuuri. 2009, 3.) 17

18 Haastattelujen ja kyselyjen perusteella näkemykset jakautuvat kampuskysymyksessä. 91 Enemmistö vastaajista (86%) haluaisi, että Taideteollinen korkeakoulu sijaitsee myös tulevaisuudessa Helsingissä, joko Arabianrannassa, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun läheisyydessä, Helsingin keskustassa tai muiden taideyliopistojen läheisyydessä. Kyselyssä 6,4% vastaajista piti Otaniemeä varteenotettavana vaihtoehtona. Lähes yhtä moni vastasi, ettei kampusasialla ole merkitystä. Vähiten (1,4%) kannatusta sai uusi kampusalue Espoossa tai Vantaalla. Haastatteluissa puolestaan ilmeni, että Elokuvataiteen ja lavastustaiteen, Muotoilun laitoksen ja Median laitoksen kannalta keskeinen sijainti kaupungissa tukee opetusta parhaiten. Toisaalta esitettiin myös kannanottoja, joissa Aalto-yliopiston yhteistä kampusta pidettiin parhaana vaihtoehtona korostettaessa yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä Johtopäätökset Muuttuneet toimintatavat koulutusohjelmissa vaikuttavat Taideteollisen korkeakoulun nykyisiin ja tuleviin tilatarpeisiin. Eri laitokset ovat hakeneet myös apua akuuttiin lisätilan tarpeeseen Otaniemestä. Tutkimus osoitti tilatarpeen luento-opetukselle, pienryhmille, tutkimustoiminnalle ja studio- ja projektityölle. Vastauksissa korostui sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys. Vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan tukea tiloilla, mutta tilojen lisäksi tähän vaikuttaa yhteisö ja sen toimintatavat. Vuorovaikutteisuus perustuu korkeakoulun opiskelijoihin, opettajiin, tutkijoihin ja muuhun henkilökuntaan sekä siihen, minkälaisen me-hengen yhteisö viestii ja luo ympärilleen. Yllättävästi kyselytutkimuksen avovastauksissa korostui ensisijaisesti Taideteollisen korkeakoulun luonne, toiseksi sen toiminnallisuus ja vasta kolmanneksi fyysinen tila. Tämä voidaan tulkita viittaavan voimakkaasti korkeakoulun identiteettiin ja sen luonteeseen. Sitä pidetään vahvana, ja siihen myös tukeudutaan. Taiteen osuus on keskeinen sekä Taideteollisen korkeakoulun toiminnan kannalta että sen identiteetin muodostuksessa. Tulevaa varten tilojen sijoittelussa olisi hyvä ottaa huomioon nykyiset vuorovaikutussuhteet ja tarkasteltava tilojen sijoittumista tämän pohjalta. Taiteen laitoksen antama opetus toimii yhdistävänä tekijänä kaikissa koulutusohjelmissa. Sen sijaan eri laitosten tutkijoiden, opetuksen ja perustutkinto-opiskelijoiden välille kaivataan lisää vuorovaikutusta. Studiotilojen pitäisi tulevaisuudessa sijaita lähempänä koulutusohjelmien opetustiloja, jolloin pajat voisivat toimia entistä 91 V1-V168, ks. liite, kysymys nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

19 sujuvammassa vuorovaikutuksessa teorian kanssa. Toisaalta studioista ja pajoista kantautuva melu asettaa omat haasteensa opetustiloille, jos ne sijaitsevat lähekkäin toisiaan. Taideteollisen korkeakoulun tilojen nopeaa ratkaisua tarvitaan, sillä syksyllä 2010 alkavat uudet maisteriohjelmat, joiden myötä opiskelijoiden määrä kasvaa. Opiskelijat ja henkilökunta tarvitsevat työtiloja. Tämän ohella työskentelytiloja etsitään niille työntekijöille, jotka ovat sairastuneet eivätkä voi altistaa terveyttään ja toimia enää jatkossa nykyisessä työpisteessä korkeakoulun tiloissa. Tilojen sijoittuminen Eri laitosten tilat voidaan jakaa sen mukaan, miten ja kenelle se sallii tilojen käytön. Tilat voidaan sen mukaan jakaa yksityisistä tiloista julkisiin tiloihin. Yksityisin tila voi olla esimerkiksi laboratorio, tutkijan, lehtorin tai professorin työhuone, kun taas puoliyksityistä tilaa voi edustaa studiot, pajat, projektityöhuoneet, ryhmätyöhuoneet ja opiskelijoiden oleskelutilat. Puolijulkiseen tilaan voidaan katsoa kuuluvan loungetilat ja luentosalit, ja julkiseen tilaan kahvila, ravintola, kirjasto, näyttelytila ja kauppa. Toisaalta tähän kategoriaan voitaisiin myös liitää luentosalit, jos niitä käytetään esimerkiksi Studia Generalia luentoihin, joihin kaikki voivat osallistua. Laajemmassa mittakaavassa tilojen määrä ei kuitenkaan kasva, vaan tilat lomittuvat päällekkäin. Sen mukaan vain yksittäiset tilat ovat suljettuja, mutta niidenkin osalta käyttö voi tarkoittaa yhteisiä hiljaisia työtiloja yksitäisten ja erillisten työtilojen sijaan. Piirroksessa 2 tilojen avoimuus kasvaa kohti renkaiden ulkokehää. 19

20 JULKINEN PUOLIJULKINEN PUOLIYKSITYINEN YKSITYINEN Piirros 2. Tilojen sijoittuminen jaottelulla yksityinen julkinen. Arvio toteutetusta tutkimuksesta ja seuraavat toimenpiteet Tutkimuksen laaja-alaisuuden ja lyhyen toteuttamisajan vuoksi haastateltujen määrä ei voitu kasvattaa siitä huolimatta, että haastateltavat esittivät hyviä ehdotuksia. Tutkimuksen aikarajoite ei antanut tähän mahdollisuutta. Jo tällaisenaan materiaalin analyysiin ja raportin kirjoittamiseen jäi niukasti aikaa. Tutkimuksen tarkoituksen oli selvittää Taideteollisen korkeakoulun prosesseja, jotka jäivät pitkälti tilakysymysten ja nykytilojen arvioiden varaan. Tämä voi myös osaltaan kertoa siitä, miten vaikea kunkin laitoksen, yksikön tai koulutusohjelman on ilmaista omat prosessinsa opetuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Toisaalta tilatarveselvitys osoittaa miten laajasta asiasta on kysymys. Kyse ei ole vain itse tiloista vaan myös toiminnoista, jotka ovat keskenään toisistaan riippuvaisia. Jo yksistään opetustoiminnan selvittäminen korkeakoulun tasolla on oman tutkimuksen arvoinen, samoin kuin tutkimustoiminnan tai taiteellisen toiminnan prosessit. Selvityksessä olisi voitu myös keskittyä enemmän yksittäisten henkilöiden tarvitsemaan tilatarpeeseen, jolloin prosessit ja niiden suhde tilaa olisi tullut paremmin esiin. Toisaalta tällä tavoin ei olisi tavoitettu nyt saatua kokonaiskuvaa, jonka perusteella voidaan tarkentaa valittuja osa-alueita. Lisäksi, mikäli aikaa olisi ollut enemmän, olisi aiempien tilaselvitysten ja tutkimuskirjallisuuden kesken ollut hedelmällistä käydä tutkimuksellista keskustelua. Tässä on kuitenkin analysoitu kyselytutkimuksen ja haastattelujen vastaukset. Joidenkin kysymysten 20

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA

POSITIIVISIA KOKEMUKSIA Yliopistojen 22. työturvallisuuspäivät POSITIIVISIA KOKEMUKSIA Maija Pellonpää-Forss Taideteollinen korkeakoulu, muotoilun osasto tekstiilitaiteen koulutusohjelma, lehtori, painokangassuunnittelu TaiK:n

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013

Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013 Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Käyttäjätyytyväisyyskysely Syksy 2013 Tutkimuksen toteutus! Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tilojen käyttäjien tyytyväisyys Otaniemen, Töölön ja Arabian kampusten tiloihin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

Opiskelijakilpailu Aalto ARTS Books - Messuosaston suunnittelu Helsingin kirjamessuille 25. 28.10.2012 1. TAUSTAA

Opiskelijakilpailu Aalto ARTS Books - Messuosaston suunnittelu Helsingin kirjamessuille 25. 28.10.2012 1. TAUSTAA Opiskelijakilpailu Aalto ARTS Books - Messuosaston suunnittelu Helsingin kirjamessuille 25. 28.10.2012 1. TAUSTAA Helsingin kirjamessut ovat Aalto ARTS Booksin tärkein myyntitapahtuma Suomessa vuonna 2012.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OSAKOn strategia 2014-2017

OSAKOn strategia 2014-2017 OSAKOn strategia 2014-2017 Johdanto, strategiatyöryhmän terveiset lukijalle Opiskelijakunnan edustajisto perusti vuoden 2013 ensimmäisessä kokouksessaan strategiatyöryhmän, johon nimettiin seitsemän OSAKOn

Lisätiedot

Laitos/Yksikkö (Aalto-yliopisto)

Laitos/Yksikkö (Aalto-yliopisto) Ylirisku, Salu Yli-Viikari, Tapio Xue, Haian Wu, Yiying Wiberg, Marjo Whalen, Jack Weckman, Joanna Wang, Lei Vuorisalo, Marjukka Volkoff, Jyri-Petteri Viña, Sandra Vienamo, Teppo Vesa, Jarno Veräjänkorva,

Lisätiedot

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011

OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN. Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 OPINMÄKI SUURPELLON SYDÄN Kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä InnoSchool -tutkimushankkeen kutsuseminaari 18.1.2011 Opinmäki luomassa Suurpellon yhteisöä Keskeinen kohtaamispaikka Suurpellon ytimessä Rakentaa

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Tiivistelmä Linda Witick/OOP 1.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto (s.3) 2. Raportin

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015. Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014

Toimintasuunnitelma 2015. Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014 Toimintasuunnitelma 2015 Plan of Action 2015 Lauri Lehtoruusu 27.11.2014 YHTEISÖN KAMPUS: EDUNVALVONTA COMMUNITY S CAMPUS: ADVOCACY Varmistetaan Otaniemeen rakennuspaikat 500 uudelle asunnolle Aallon kulunvalvontajärjestelmä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2003-2005

Tutkintovaatimukset 2003-2005 1 Taideteollinen korkeakoulu Tutkintovaatimukset 2003-2005 Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C 00560 HELSINKI Puhelinvaihde (09) 75631 Telefax (09) 7563 0223 http://www.uiah.fi 2 3 Sisältö Taideteollinen

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena

Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Lapin kirjastojen portaali lappilaisten opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena Tiina Kemppainen Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ohjelmistotekniikan koulutusohjelma Tiina.Kemppainen@ramk.fi 18.9.2003 http://amc.pori.tut.fi/moments

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos

Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Koulut oppimisen ympäristöinä TkT, arkkitehti Aija Staffans Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Kommenttipuheenvuoro: kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Espoon kaupunki, sivistystoimi Kutsuseminaari

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

dosentti Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto

dosentti Olli Niemi, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto Tekesin Rakennettu ympäristö (2009-2014) tulosseminaarista 3.10.2014 Kierros 3: TEOLLINEN KORJAAMINEN JA KANSAINVÄLISYYS Kampusalueiden uudistaminen kansainvälisesti vetovoimaisiksi ympäristöiksi korjaamalla

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

Korvaklinikan opetusvideot VHSkaseteilta SATU JANHUNEN, OPETUSHOITAJA MARJA SILENTI, VERKKO-OPETUKSEN TUKIHENKILÖ

Korvaklinikan opetusvideot VHSkaseteilta SATU JANHUNEN, OPETUSHOITAJA MARJA SILENTI, VERKKO-OPETUKSEN TUKIHENKILÖ Korvaklinikan opetusvideot VHSkaseteilta verkkoon SATU JANHUNEN, OPETUSHOITAJA MARJA SILENTI, VERKKO-OPETUKSEN TUKIHENKILÖ KNK- (KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN) KURSSIN KUVAUS KNK-kurssi kuuluu kliinisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan (TaM) lähtökyselyn loppuraportti / TIIVISTELMÄ. Sara Rönkkönen / OOP 4.10. 2011

Tutkinnon suorittajan (TaM) lähtökyselyn loppuraportti / TIIVISTELMÄ. Sara Rönkkönen / OOP 4.10. 2011 Tutkinnon suorittajan (TaM) lähtökyselyn loppuraportti / TIIVISTELMÄ Sara Rönkkönen / OOP 4.10. 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto, s.3 2. Raportin luotettavuuden rajoitukset, s.4 3. Aineiston keruu, vastaajien

Lisätiedot

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta KKV0 OPISKELIJAKSI YLIOPISTOON (5 op) Kasvatustieteiden laitos Opiskelijaksi yliopistoon-opintojakson aikana tutustutaan yliopistoopiskeluun sekä yliopiston palveluihin, ympäristöön ja organisaatioon.

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? Marjo Vesalainen, yliopistopedagogiikan lehtori Margit Koivumaa, verkko-opetuksen suunnittelija hum-opti@helsinki.fi Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka

Lisätiedot

"Hyvinvointirakentaminen"

Hyvinvointirakentaminen "Hyvinvointirakentaminen" Rakennetun ympäristön ohjelma, TEKES 18.5.2010 Helsinki Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Taustaa "Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista" (Vitruvius 80-15 eaa.) rakennelman

Lisätiedot

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä.

Wood City. Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Wood City Kokonainen kortteli täynnä uniikkia designia ja urbaania yhteisöllisyyttä Jätkäsaaressa, keskellä Helsinkiä. Puun moderni paluu Wood City on näyttävä nyky- ja puuarkkitehtuurin taidonnäyte ja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto Kampuskehitys 24.4.2013 Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on perustettu yliopistouudistuksen yhteydessä pääomittamaan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot