Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti Sari Dhima

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti 2.8.2010 Sari Dhima"

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarveselvityksen raportti Sari Dhima 1. Selvitystutkimuksen tausta Tämän selvitystutkimuksen taustalla on Taideteollisen korkeakoulun johtavan dekaanin Helena Hyvösen asettama työ- ja ohjausryhmä. 1 Ryhmien tehtävänä on määritellä akateemisesti itsenäisenä toimivan Aalto-yliopiston korkeakoulun toimitila-, oppimis- ja työympäristötavoitteet. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa Taideteollisen korkeakoulun tulevaisuuden tilatarve suhteessa Aalto-yliopiston strategiaan. 2 Selvitystutkimuksessa tulee ottaa huomioon kestävän kehityksen periaate ja University for All -periaate. Työryhmän toimikausi kestää saakka. 3 Selvitystutkimuksen toteuttaa Future Home -instituutti. Selvitystyön päätutkijana toimii TT, TaM tutkimuspäällikkö Sari Dhima. Projektissa avustavat projektitutkija TaM Johanna Lappi ja suunnittelija TaM Kirsten Sainio. Tutkimuksessa selvitetään Taideteollisen korkeakoulun toimintaprosesseja ja tilan tarve kyselylomakkeella Taideteollisen korkeakoulun sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Tähän on sisällytetty muun muassa Porin Taiteen ja median laitos, mutta tutkimuksen päähuomio kiinnittyy Arabian kampuksella sijaitsevan Taideteollisen korkeakoulun tiloihin. 4 Vastauksista analysoidaan opetus, tutkimus, taiteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kyselyä täydennetään sidosryhmän jäsenten valikoidulla yksilöhaastatteluilla koulutusohjelman tai laitoksen tarpeista. Selvitystutkimuksen tulokset kertovat Taideteollisen korkeakoulun sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien keskeiset näkemykset. Eri yksilöiden kyselyvastauksista ja haastatteluista luodaan kokonaisnäkemys Taideteollisen korkeakoulun toimivista prosesseista ja niiden vaatimista fasilitoinneista. Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategiassa päätöksiä ohjaava periaate on toiminnan laatu. Yliopistojen tavoitteena on johtava kansainvälinen asema valituilla osaamisalueilla. Tämä perustuu uutta tietoa tuottavaan perustutkimukseen ja 1 Työryhmän jäsenet ovat: Harald Arnkil, Pentti Kareoja, Risto Keski-Nisula, Ari Kivimäki, Tuuli Mattelmäki, Hannu Paajanen, Maria Sanneman, Jarmo Suominen ja Jukka Liukkonen. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Jorma Kyyrä, Helena Hyvönen, Mika Ritalahti, Teemu Leinonen, Helena Sederholm, Pirjo Hirvonen, Tuovi Hippeläinen ja Marjo Mäenpää. 2 Aalto-yliopiston strategia ATA TaiK 321/04/2009; https://www.taik.fi/onni_new/index.php?page=profile&user=18930 ( ). 4 Porin Taiteen ja median laitoksen tilojen ohella Taideteollisella korkeakoululla on tiloja Muovassa Vaasassa. 1

2 siihen nojautuvan opetukseen. Korkea laatu opetuksessa ja tutkimuksessa edellyttää monialaisuutta ja yhteistyötä eri toimialojen välillä. Monitieteinen lähestymistapa heijastuu yliopisto-opetukseen, yliopiston laatuun ja kilpailukykyyn sekä vaikuttaa sen taitoon houkutella opiskelijoiden ja tutkijoiden parhaimmisto. 5 Yliopiston houkuttelevuuteen liittyy oleellisesti se, minkälaisissa tiloissa opetus, tutkimus, taiteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tapahtuvat. Lisäksi tiloihin liittyy yliopiston uudet haasteet, kasvu ja toiminnan keskittäminen, monitieteinen toimintatapa ja kansainvälistyminen. Tilojen tarkoituksena on tukea kehittymässä olevaa ammatti-asiantuntija-organisaatiota. Organisaatio tarvitsee tuekseen laadukkaan tietojärjestelmän, mutta myös tarkoituksenmukaiset tilat. Aalto-yliopiston strategiassa sitoudutaan luomaan yliopiston korkeakouluille hyvät edellytykset kansainvälisen huipputason tutkimuksen harjoittamiseen, opetukseen sekä menestymiseen omilla aloillaan. 6 Tämä ei ole mahdollista ilman toimintaa tukevia tiloja. Tilat on nimetty Aalto-yliopiston strategiassa infrastruktuuriin. Korkean kansainvälisen tason saavuttaminen tutkimuksessa ja opetuksessa edellyttää korkeatasoista ja ajanmukaista infrastruktuuria, eli tiloja, laitteita, välineitä, aineistoja ja palveluja. 7 Toimitilojen tulee olla laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia. Niitä kehitetään ja ylläpidetään pitkäjänteisesti, kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on luoda esteetön, terveellinen, innostava, esteettinen ja turvallinen työympäristö. Tilojen ohella otetaan huomioon tietotekniikka, ja sen kehittäminen perustoimintojen ohella. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on käytössään korkeatasoiset tutkimuksen, opetuksen, opiskelun ja palvelujen tietotekniikkapalvelut. 8 Tutkimuksen toteuttaminen Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun tilatarvetta koskeva kyselytutkimus toteutettiin verkossa Webropol-ohjelmalla välisenä aikana. Kysely sisälsi 27 kysymystä, joista osa oli väittämiä, monivalinta- ja avokysymyksiä. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot koottiin viidellä viimeisellä kysymyksellä. 9 Vastauksia saatiin yhteensä Kyselyn kanssa samaan aikaan toteutettiin korkeakoulun tiloissa laatikkokysely, jossa etsittiin näkemyksiä Unelmien Taideteollisesta korkeakoulusta. Laatikkokyselyyn saatiin 34 vastausta. Webropol- ja laatikkokyselyjä täydennettiin 15 henkilön haastatteluilla ja kahdella 5 Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Aalto-yliopiston strategia Ks. Liite Vastaajista oli perusopiskelijoita 44, jatko-opiskelijoita 29, alumneja 1, opetushenkilöitä 26, tutkimushenkilöitä 18, hallintohenkilöitä 24, tukipalveluhenkilöitä 18 ja muita 8. Muihin lukeutui muun muassa johtohenkilö, muuntokoulutettava, koulutusohjelman johtaja, opetuksen tukihenkilö, pajan henkilökunta. Yksi jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 2

3 keskustelutilaisuudella. 11 Selvitystutkimuksen aikamäärän vuoksi haastatteluja ei ollut mahdollista suorittaa laajemmin. Osa suunnitelluista haastatteluista ei toteutunut joko ajanpuutteen vuoksi tai sen vuoksi ettei henkilö halunnut ottaa kantaa Taideteollisen korkeakoulun tiloihin. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin. Sopivaa haastatteluajankohtaa oli ajoittain vaikeaa löytää, jonka vuoksi haastattelut ajoittuvat tammikuusta maaliskuun puoleen väliin asti. Tämä puolestaan viivästytti haastattelujen analysoimista ja johtopäätösten tekemistä. Kyselytutkimuksen vastaukset ja haastattelut muodostavat tämän selvitystutkimuksen primääriaineiston. Tutkimuksen johtopäätökset ja niiden perusteella muodostettu esitys tilallisesta jäsennyksestä perustuu tutkimusaineistoon. Lisäksi tutkimuksessa käytetään tarpeen mukaan aiempia tilatarveselvityksiä 12, joita Taideteollisessa korkeakoulussa on tehty useita. Lisäksi laitokset tekevät parhaillaan tämän selvityksen kanssa rinnakkaisia tilaselvityksiä. Osa on nimennyt tilastrategian omaan toimintasuunnitelmaansa. 2. Nykytila suhteessa toimintaan Osastot muuttuivat Aalto-yliopiston myötä laitoksiksi vuoden 2010 alussa. Osastojaon myötä entisen Visuaalisen kulttuurin osaston koulutusohjelmat jakautuvat nykyisten Median ja Taiteen laitosten kesken. Jako muutti laitosten koulutusohjelmatarjontaa, mutta se ei ole vaikuttanut tiloihin. Muutosta on pidetty Taiteen laitoksen sisällä parannuksena aiempaan. 13 Hyvänä asiana on pidetty myös sitä, että taide on kirjoitettu Aalto-yliopiston strategiseen ytimeen ja että Taideteollisen korkeakoulun toimeenpanosuunnitelmassa on vahvistettu yleisen taideopetuksen osuutta. Taideteollisessa korkeakoulussa keskeiset kysymykset liittyvät käsitteiden taide, design, media ja tekniikka tulkintaan sekä niiden välisiin keskinäisiin suhteisiin. Esimerkiksi taiteen asema ja merkitys Aalto-yliopistossa on riippuvainen käsitteen tulkinnasta. Haastateltujen näkemys on, että taide määritetään hienojakoisemmin Taideteollisen korkeakoulun sisällä kuin Aalto-yliopiston tasolla. Haastateltavat esittävät myös huolensa taiteen ja Taideteollisen korkeakoulun asemasta Aalto-yliopistossa. Jos kaikki Taideteollisen korkeakoulun toiminta nähdä taiteena, voi tästä seurata taiteellisen toiminnan kapeneminen Aallossa ja kuvataiteen unohtuminen resurssien jaossa Ks. Liite ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu Ks. myös esim. Nykänen 2005; Lumeen tilaselvitys -raportti 2007; Oppimisen tilat 2008, 1-2; Ruskovaara et. al ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu

4 Toimialueina design ja media ilmenevät usein päällekkäisinä, jonka vuoksi ne luonnollisesti tekevät yhteistyötä. Sen sijaan teknologia ja design -yhteistyössä designvetoista suunnittelua on toteutettu vähän. Yhteistyötä on tehty teknologiavetoisesti, jossa designen rooli on jäänyt teknologian lisäksi. 15 Tarkoituksenmukaista olisi, että Taideteollisen korkeakoulun koulutuksessa säilytetään edelleen taidelähtöistä tekemistä tukevat elementit. IDBMkoulutusohjelman johtaja Markku Salimäen mukaan olisi vahinko, jos tehdään jotain teknillistä korkeakoulua lähempänä olevaa toimintatapaa. Taikkilaisten pitää olla vahvoja ja nojata omaan osaamiseensa. Tilojen pitäisi olla vuorovaikutusta tukevia ja sallia erilaisia teemallisia tiloja ja avoimia workshopeja. 16 Uudet maisteriohjelmat Syksyllä 2010 alkavat uudet maisteriohjelmat 17 lisäävät huomattavasti laitosten opiskelijoiden määrää. Muotoilun laitoksen johtajan Pirjo Hirvosen mukaan seuraavana syksynä aloittaa noin 50 kandiopiskelijaa ja 50 maisteriopiskelijaa Muotoilun laitoksen eri koulutusohjelmissa. Muotoilun laitoksen tutkijoiden määrä kasvaa ja mahdollisesti myöhemmin tulee lisää uusia maisteriohjelmia. Henkilömäärän kasvu on ollut havaittavissa myös Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella, Median laitoksilla ja Taiteen laitoksella. 18 Uudet maisteriohjelmat ja opetus tarvitsevat toisenlaisia tiloja kuin aiemmin. Tämä merkitsee, että Taideteollisessa korkeakoulussa tarvitaan lisää tilaa ja nopeita ratkaisuja tilaongelmien selvittämiseksi Taideteollisen korkeakoulun tilalliset ongelmat Kyselyn vastauksista ja haastatteluista ilmenee, että Taideteollisen korkeakoulun tilat eivät kykene vastaamaan nykyiseen tilatarpeeseen vaan tilaa on liian vähän. Pahimmillaan tilan puute estää toiminnan sisällöllisen kehittämisen. Useimmat vastaajat kokivat tilat ahtaiksi, laitosmaisiksi, kolkoiksi ja pimeiksi. Nykyisten tilojen rakenteellisena ongelmana ovat pitkät käytävät ja suljetut ovet. Tilat eivät edusta esteettistä saati funktionaalista arkkitehtuuria. Tiloihin toivotaan lisää valoa, siisteyttä ja ergonomisempia työhuoneita sekä esteetöntä työskentelyä. 20 Eri laitokset ja koulutusohjelmat tarvitsevat erikokoisia tiloja. Lisätilan tarve 15 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Markku Salimäen haastattelu Uudet maisteriohjelmat ovat: Creative sustainability,game design and production, International Design Business Management ja Taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka. 18 ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu Vrt. ATFHIA, Jorma Kyyrän haastattelu Aalto-yliopiston vararehtorin Jorma Kyyrän mukaan tarkoituksena ei ole lisätä työntekijöiden määrää tai opiskelijamäärää eikä myöskään lisätä olemassa olevaa rakennusten neliömäärää. 19 ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu Esimerkiksi ympäristötaiteen kurssilla tarvitaan tietokoneita konseptisuunnitteluun ja virtuaaliseen toimintaan. 20 V6; V18; V56; 128; V131; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

5 vaihtelee toiminnoittain ja yksiköittäin. Lisätilan tarpeeseen vaikuttaa myös työympäristön kehittäminen, työtapojen ja sisältöjen muutokset ja työpajojen laitekannan ajanmukaistaminen. 21 Tilojen neliömäärän kasvattamisen lisäksi osa toiminnasta, kuten kuvanveisto ja uusi media, tarvitsee korkeampaa tilaa. Kuvanveiston tiloissa tunnelma on usein tiivis ja ahdas, minkä vuoksi tilassa loppuu ilma. 22 Uusmedia tarvitsisi 4 5 metriä korkean tilan. Medialaboratorion tilatarpeen ajateltiin täyttyvän Lumeen myötä, mutta käytännössä Lumeen tilat eivät sovellu opetukseen tai tutkimukseen muun muassa erillisen tilavarausjärjestelmän vuoksi. 23 Akuutin tilatarpeen ratkaisuyrityksistä on seurannut dominoefekti eli yhdestä tilaratkaisusta on seurannut ratkaisemattomien tilaongelmien ketju. Jo tehtyjä suunnitelmia ei ole voitu käytännössä toteuttaa, koska seinät tulevat vastaan. Jonkun toimijan pitäisi lähteä pois Arabian kiinteistön korttelista, jotta lisätilaa vapautuisi. 24 Terveyshaitat tiloissa Arabian vanhassa kiinteistössä ongelmana on home, josta usean laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden terveys kärsii. Homeen ja kosteusvaurioiden tähden rakennuksesta joudutaan jatkuvasti korjaamaan akuuteimmat ongelmakohdat. Olemassa olevasta rakennuksesta on poistettu muun muassa seiniä, joita merkkaavat lattiassa olevat valkoiset maaliraidat. 25 Kyselystä ilmeni, että osa koki epätasa-arvoisuutta suhteessa Taideteollisen korkeakoulun tiloihin joko homeongelman, tilojen sijoittelun tai tilojen ahtauden vuoksi. Tilojen ahtaudesta seurasi myös muita ongelmia. Esimerkiksi studioihin ei voida sijoittaa uusia laitteita, koska niille ei ole tilaa. 26 Toisaalta käytössä on tiloja, jotka eivätkä vastaa niille asetettuja turvallisuuskriteerejä. Tällainen tilanne on esimerkiksi Taiteen laitoksen taidegrafiikan opetustiloissa, joissa eri työpisteillä ei ole tarpeeksi tilaa tai poistoilmapistettä, vaikka tilassa käsitellään happoja ja kemikaaleja Taideteollisen korkeakoulun toimitilastrategia ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu V102; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu Vrt. ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu Kansainvälisten asioiden hoitoon varatut tilat ovat tällä hetkellä toimivat. 25 V29; V43; V67; V72; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu V29; V37; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ; ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden, assistenttien ja jatko-opiskelijoiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu

6 Korkeakoulun tilaongelmat opetuksessa Vastauksissa korostuivat lisätarve luentosaleille, studioille, pienryhmille, projekteille ja yksintyöskentelyyn. Luentotilat ja studiot ovat kasvavassa käytössä. Esimerkiksi Median laitoksen neljännen kerroksen seminaari- ja luentohuone on liian pieni, sillä sinne sopii korkeintaan 20 henkilöä, kun tilan tarve on noin 40 henkilölle. 28 Samoin Taiteen ja Muotoilun laitokset tarvitsevat opetukseen keskikokoista luentosalia, joka olisi nykyistä kahdeksannen kerroksen luentosalia suurempi, mutta Lumeen Sampo-salia pienempi. Studiotiloille olisi kysyntää enemmän kuin opettajat voivat varata käyttöönsä. Myös opiskelijat toivoivat omaa työpistettä, pöytää ja kaappia sekä varattavia projektitiloja kurssin ajaksi. 29 Pienryhmätilojen tarve ilmeni selkeästi myös kyselyn tuloksista, sillä vastauksissa enemmistö ilmoitti työskentelevänsä pienryhmässä ja yli puolet vastaajista haluaisi työskennellä enemmän pienryhmissä. 30 Taideteollisessa korkeakoulussa on tarvetta kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen varattaville projektitiloille. Tämä edellyttää tiloilta joustavuutta, digitaalista infrastruktuuria ja joustavaa kalustusta sekä projisointilaitetta. 31 Koulutusohjelmien erilaiset tarpeet ilmenevät haastatteluissa esimerkiksi luentosalien osalta. Muotoilun laitoksen vaatesuunnittelun lehtorin Tuomas Laitisen mukaan olemassa olevissa tiloissa luentosaleja käytetään melko harvoin, koska vaatesuunnittelun opetus sisältää enimmäkseen ohjausta ja yksilöopetusta. Hänen mukaansa luento- ja projektitilat voisivat olla laitoksen eri koulutusohjelmien yhteistiloja. Sen sijaan vaatetuksen koulutusohjelmassa tarvitaan vapaata ja muunneltavaa työskentelytilaa, jossa voi sotkea, levittää tavaroita ja ripustaa seinälle piirroksia. Vastauksissa toivottiin nykyisiä luokkatiloja studiomaisempaa opetusympäristöä, jolloin tilat koostuisivat studioista, laboratorioista ja raakatilasta. 32 Tällaisen tilan tarvetta tukee myös se seikka, että tulevaa kehitystä on vaikea ennustaa, jonka vuoksi kaikkia tiloja ei kannata tehdä valmiiksi. 33 Elokuvataiteen opetustilat poikkeavat muista laitoksista, sillä opetus tapahtuu elokuvateatterissa. Ongelmana on, että nykyiset teatterit on suunniteltu enemmän elokuvan katsomiseen kuin vuorovaikutteiseen opetukseen. Tilat ovat ankeita ja niistä puuttuu luonnonvaloa. Penkkirivien pitäisi kaareutua voimakkaammin edistääkseen vuorovaikutusta. Hyviä esimerkkejä löytyy 28 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V1-V165. Ks. Liite 1, kysymykset nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden keskustelutilaisuus Raakatilalla tarkoitetaan tilaa, jota ei ole suunniteltu valmiiksi yhdelle toiminnolle. 33 V103; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

7 kaupallisista elokuvateattereista. Ne soveltuvat sekä elokuvan katsomiseen että luento-opetukseen. 34 Tämän lisäksi fiktiiviset harjoituselokuvat tarvitsevat projektitilan, johon voidaan kerätä elokuvassa tarvittavaa herätemateriaalia ja ideoida vapaalle seinäpinnalle. Projektihuone on tärkeä myös sen jälkeen kun kuvaukset ovat alkaneet, vaikka huoneessa ei juuri oleskella. Tällöin se toimii elokuvassa käytettävien tavaroiden säilytyspaikkana. Tarvittaessa elokuvan edistymisestä voi käydä tarkistamassa seinälle kootusta aikataulusta ja suunnitelmista. Kuvaukset tehdään yleensä maaliskuussa, mutta elokuvan prosessointi alkaa jo marraskuussa. Elokuvan kuvauksen jälkeen huone vapautuu muuhun käyttöön. 35 Kyselyssä tiedusteltiin opetustilojen tarpeita ja niiden tärkeysjärjestystä. Vastaajat kokivat opetustilassa tärkeimmiksi av-laitteet, luonnonvalon ja langattoman verkkoyhteyden. Vähiten annetuista vaihtoehdoista sai kannatusta mahdollisuus porata seinään reikä ilman lupaa. Opetustiloissa ei myöskään ollut tarvetta tulostimelle ja kopiointilaitteelle. 36 Korkeakoulun tilaongelmat tutkimuksessa Korkeakoulun tutkijoiden käytettävissä olevat tilat vaihtelevat laitosten kesken. Yleisesti ottaen laitosten tutkijoiden tilat ovat puutteelliset, ahtaat tai niitä ei ole lainkaan. Muotoilun laitoksella tutkijat jakavat ahtaan yhteisen työskentelytilan. Elokuvataiteen ja lavastuksen laitoksella jatko-opiskelijoilla ei ole tutkimukseen tarvittavaa tilaa lainkaan, jonka vuoksi tutkijat ja käsikirjoittajaopiskelijat työskentelevät pääasiassa kotonaan. 37 Kirjastokeskus Araliksen puolella on tutkijahuoneita, jotka vaikuttavat siltä kuin ne olisivat usein käyttämätöminä. Tutkijoilla on kuitenkin eri pituisia jaksoja, mikä aiheuttaa tilanteita, jolloin joku huone on jossakin vaiheessa odottamassa seuraavaa tutkijaa. Lisäksi tutkijoilla on mahdollisuus käyttää huoneita eri vuorokaudenaikoina, mikä saattaa antaa vaikutelman siitä, että tiloja ei käytetä lainkaan. Tutkijatilaan pääsee vain tutkija itse omalla lakullaan. 38 Muotoilun laitoksen tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden mukaan ongelmana on, että tutkijahuoneet sijaitsevat suhteellisen kaukana muusta laitoksen toiminnasta, mikä vaikeuttavat sujuvaa vuorovaikutusta. Tutkijat toivoisivat varattavia yksityisiä huoneita yhteisen tilan läheisyydestä ja tiloja, jotka tukevat enemmän spontaaneja kohtaamisia. Nyt tutkijoiden tilat ovat alimitoitettuja, eivätkä ne kykene tukemaan Aallon strategiaan kirjattua tutkimusintensiteetin 34 ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu Esimerkkejä toimivista elokuvateattereista opetukseen on esim. Sellossa ja Tanskan elokuvakoulussa. 35 ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu Elokuvataiteen puolella tehdään kaksi fiktioelokuvaa ja 2 3 dokumenttielokuvaa vuodessa. Fiktion tavoin dokumenttielokuva ei tarvitse omaa projektihuonetta, koska se perustuu reaalimaailmaan, eikä kuvauksen rekvisiittaa tarvita. 36 V1-V167. Ks. Liite 1, kysymys nro V17; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu Riitta-Liisa Leskisen kommentti Onnissa

8 kasvupyrkimystä. Myös tutkijoille tulisi olla tilaa, jossa voi rauhoittua ja saada yksityisyyttä. Haastatteluissa esitettiin, että Muotoilun laitokselle tarvitaan lisää muunneltavia tiloja noin henkilölle, neuvotteluhuone ja yksittäisiä tutkijahuoneita sekä vierailevien tutkijoiden tilat. 39 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen tilatarvelistalla on varustettu pienstudio, jota laitos nimittää tutkimusluolaksi. Siitä haluttaisiin luoda eri tutkimusryhmille matalan kynnyksen kokoontumistila, jossa olisi mukana huoneita hiljaiseen työskentelyyn ja projektitiloja kohtausten ryhmäharjoituksiin. 40 Tällä hetkellä tutkiminen keskittyy pääosin kannettavan tietokoneen äärellä työskentelyyn. Työtilojen pitäisi mahdollistaa malli- ja ryhmätyöskentely sekä tukea ergonomista päätetyöskentelyä. Tutkijat toivovat yhteistä "areenaa", jossa voi kohdata muita tutkijoita sekä Taideteollisessa korkeakoulussa että Aaltoyliopistossa. Korkeakoulun tutkijoiden tilat pitäisi kuitenkin sijaita muun laitoshenkilökunnan ja perusopiskelijoiden läheisyydessä. 41 Korkeakoulun tilaongelmat taiteellisessa toiminnassa Opiskelijat toivoivat muokattavia projektitiloja taiteen tekemiseen. 42 Tämä tuli ilmi sekä kyselytutkimuksessa että haastatteluissa. Tämä on huomionarvoista, sillä nykyisiltä Taiteen laitoksen kuvataiteen maisteriopiskelijoilta puuttuvat omaehtoiset työskentelytilat Taideteollisesta korkeakoulusta. Tilan puutteeseen on etsitty ratkaisua Otaniemestä, josta opiskelijoille on varattu ateljeetiloja. Lisäksi Aallossa valmistellaan Taiteen laitoksen biotaiteen laboratoriota rakennettavaksi Otaniemeen. Laboratorio toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston ja Taiteteollisen korkeakoulun Median laitoksen kanssa. Muut Taiteen laitoksen tilatarpeet koskevat residenssitoimintaa ja uuden koulutusohjelman (YOYO:n) opetustiloja. 43 Korkeakoululta puuttuu pysyvä tarpeeksi suuri näyttelytila, jossa voitaisiin järjestää MOA eli Masters of Arts näyttely. Sen sijaan MOA-näyttelyä varten rakennetaan erikseen kallis näyttelytila, jossa herkemmät työt jäävät helposti jalkoihin. Erikseen rakennettavan näyttelyn sijaan työt voisivat olla näytteillä koko ajan. Taideteollisen korkeakoulun nykyisinä galleriatiloina toimivat kahdeksannen kerroksen aula, Lumeen galleriakäytävä ja kirjaston edusta, jotka ovat kaikki 39 ATFHIA, Muotoilun laitoksen tutkijoiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu V V12; V48; V79; V ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; Koivunen

9 kulkutiloja. 44 Myös Taiteen laitoksen taidekasvatuksen koulutusohjelman galleriana toimii kuudennen kerroksen käytävälle rakennettu tila. 45 Haastatteluissa ehdotettiin, että näyttelytila olisi hyvä sijoittaa pääsisäänkäynnin yhteyteen. Tila voisi olla kosketusnäytöllä toimivien mediaseinien rajaama tila ja siinä esitettäisiin Taideteollisessa korkeakoulussa tehtyjä töitä. Tekniikka on ollut tähän mahdollista jo nyt ja asiasta on keskusteltu, mutta sitä ei ole vielä toteutettu. 46 Mahdollisena näyttelypaikkana voisivat toimia myös pajat ja studiot. Tämä nostettiin esiin harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa. Keskustelussa ehdotettiin studioiden yläosaan rakennettavaa vierailijoiden parveketta, jonne he voisivat tulla tutustumaan pajan toimintaan kuten lasitehtaassa. 47 Porin Taiteen ja median yksikkö Porin taiteen ja median laitoksella on emoyliopistossa vain pieni huone. Varsinaisesti laitos sijaitsee Porin yliopistokeskuksessa, jossa ovat mukana myös Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu. 48 Haastattelujen perusteella tilojen suhteen paras tilanne näyttää olevan Porin Taiteen ja median laitoksella. Sillä on käytössään riittävästi tiloja erilaista toimintaa varten. Porin yliopistokeskuksessa laitoksella on käytössään 10 työhuonetta, ateljee-luokka, mac-luokka, neuvotteluhuone ja käsikirjasto, aulatila sekä kahvihuone. Lisäksi laitos käyttää kiinteistö Oy Porin Puuvillan vanhan värjäämön tiloja opetus-, tutkimus- ja työtilakäyttöön sekä Generaattorigalleriaa näyttelytilana. Värjäämössä sijaitsevat myös opiskelijoille tarkoitetut työtilat. 49 Korkeakoulun tilaongelmat vuorovaikutuksen näkökulmasta Parhaimmillaan tilat tukevat yhteisöllisyyttä, koulutusohjelmien välistä vuorovaikutusta ja oppimista. Korkeakoulun koulutusohjelmien ja laitosten välisen vuorovaikutuksen haasteena on laitosten tilojen sijoittuminen hajanaisesti eri kerroksiin. Hajaantuneet opetustilat estävät vuorovaikutuksen, satunnaiset kohtaamiset ja hiljaisen tiedon siirtymisen. Tilojen sijoittelulla voitaisiin edistää tiiviimpää yhteistyötä laitosten välillä. Nykyisten koulutusohjelmien käytössä voisi olla enemmänkin yhteistiloja, kuten aiemmin todettiin myös kyselyn vastauksista. Muotoilun laitoksen johtajan Pirjo Hirvosen mukaan opetustilojen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää aiempaa enemmän opetuksen palautejärjestelmän kautta 44 ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu Lisäksi seiniin kiinnittäminen on Lumeen galleriassa lähes mahdotonta ja seinät kupruilevat. Galleriakäytävällä on liikaa luonnonvaloa. 45 ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Harri Laakson haastattelu Kauppakorkeakoulu on alkaen siirtynyt osaksi Turun yliopistoa. 49 ATFHIA, Harri Laakson haastattelu

10 kerättyä tietoa ja parantaa sitä kautta koulutusohjelmia ja niiden tarpeita. 50 Kyselyn mukaan 53% vastaajista haluaisi, että Taideteollinen korkeakoulu olisi vuorovaikutteisempi kuin nyt ja 23% haluasi lisää avoimuutta. 51 Vastaajat kokivat kyselyn perusteella tärkeimmiksi epämuodolliset kohtaamispaikat ja eri koulutusohjelmien väliseen yhteistyöhön tarkoitetut tilat. 52 Parhaat edellytykset yhteistyölle voidaan rakentaa jo olemassa olevan vuorovaikutuksen varaan. Nykyiset laitokset, koulutusohjelmat ja yksiköt, kuten Designium 53, Muova 54, Future Home Institute 55 tekevät keskenään yhteistyötä yli tila- ja organisaatiorajojen. Korkeakoulun sisällä Muotoilun laitos tekee yhteistyötä Taiteen ja Median laitosten sekä Lumeen kanssa. Myös Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, Median laitos ja Lume tekevät tiivistä yhteistyötä. Taiteen laitos opettaa kaikkien laitosten opiskelijoita kuvataiteessa, taidehistoriassa, taiteen ja muotoilun teoriassa. 56 Kansainvälisten asioiden yksikkö tekee yhteistyötä kaikkien Taideteollisen korkeakoulun laitosten ja yksiköiden kanssa. Aallon tasolla tehdään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun useiden yksiköiden kanssa. Eräänä esimerkkinä tästä on Muotoilun laitoksen pyrkimys luoda tiiviimpi yhteistyö AAD:n eli Art, Achitecture & Design kesken. Hankkeessa on mukana Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto. 57 Aallon suunnitelmissa on rakentaa Otaniemeen yhteinen opiskelijoiden talo (tai oppimiskeskus), jossa opiskelijat voisivat tehdä työtä, viettää vapaa-aikaa ja jossa riittää pöytiä työskentelyyn. 58 Median laitoksen johtajan Philip Deanin mukaan pitäisi pyrkiä hyödyntämään tutkimuksen ja koulutuksen synergiaa, ja tukea sitä tilaratkaisuissa. Sen vuoksi hän ehdottaa MIT Media Lab -mallia esikuvaksi. MIT Media Lab -studiotila sijaitsee neliömäisen tilan keskellä ja sitä rajaavat läpinäkyvät seinät. Studiota kiertää käytävä ja sen ulkoreunaan sijoittuvat tutkijan ja opetushenkilökunnan 50 V26; V29; V31; V126; V138; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V1-V168. Ks. liite 1, kysymys nro V1-V166. Ks. liite 1, kysymys nro Designium edistää toiminnallaan muotoilun uuden tiedon ja osaamisen siirtymistä elinkeinoelämään sekä muotoilun käyttöasteen lisääntymistä elinkeinoelämän piirissä tavoitteena Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn sekä työllisyyden merkittävä kasvu. 54 Muova on Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimusja tuotekehityskeskus, joka tarjoaa muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluita. Muova tutkii, kouluttaa ja kehittää luovasta osaamisesta tietoa ja sovelluksia, jotka edistävät suomalaisten pkyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. 55 Future Home Institute on elämisen ympäristöihin keskittyvä soveltavan tutkimuksen monialainen tutkimusyksikkö. Tutkimushankkeissa tarkastellaan käyttäjäkokemusta asumisen, työn tekemisen ja palvelujen käytön viitekehyksessä. Future Home Institute tuottaa tietoa tukemaan elämisen ympäristöjen kehittämistä, palvelutarjonnan määrittelyä ja asiakaslähtöistä liiketoimintaa. 56 ( ). 57 ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu

11 huoneet. Tilajäsennys mahdollistaa tutkijaryhmälle oman alueensa, jolloin tutkimus tapahtuu yhdessä ja erikseen. 59 Kansainvälisyyden näkökulma Kuva 1. MIT Media Lab -tilajäsennys. Korkeakouluun on luotu 1990-luvun alussa maailmanlaajuisesti uniikki organisaatio huolehtimaan kansainvälisyyden operatiivisesta toiminnasta strategian mukaisesti. Kansainvälisyys on osa korkeakoulun jokaisen yksikön ja koulutusohjelman toimintaa. Korkeakoulun johtava dekaani johtaa kansainvälisyyttä kansainvälisten asiain tukemana ja päävastuu kaikesta kansainvälisyydestä on korkeakoulun kansainvälisissä asioissa IAC (International Affairs). IAC vastaa korkeakoulun liikkuvuudesta prosessin siihen saakka, kunnes henkilö on hyväksytty korkeakouluun asiakkaaksi. Tämän jälkeen hän on OOP:n asiakas. Jatko-opiskelijat, tutkijat, vierailevat opettajat TTI:n ja laitosten asiakkaita siltä osin, kun sisällöt tai asiakkaan tarve sitä vaatii. 60 IAC institutionalisoi korkeakoulun kumppanuudet sekä käyttää niitä strategisesti. Esimerkiksi liikkuvuusprosessin, projektitoiminnan ja yhteistutkintojen partnereita on lähes 200 ympäri maailmaa. IAC:n erityisosaamista on kansainvälisen rahoituksen hankinta, hakemusten teko, projektimanagerointi sekä osaamisen siirto osaksi korkeakoulun ja sen kumppanien toimintaa. IAC koordinoi myös erilaisia verkostoja, joista merkittävin on Cumulus International Association of Universities and Colleges of Art, Design and Media -järjestön sihteeristön hoito. 61 Cumuluksessa on 2010 yhteensä 169 jäsentä 43 maasta ja se on maailman ainoa alojemme koulutuksen ja tutkimuksen järjestö. IAC hoitaa myös sopimukset ja verkostoitumista päivittäin. IAC:n asiakkaina ovat opiskelijat, 59 ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ATFHIA, Eija Salmen sähköposti ATFHIA, Eija Salmen sähköposti

12 opettajat ja muu henkilökunta Aalto-yliopistossa sekä globaalisti erilaiset organisaatiot ja yritykset. Koko ydinkansainvälisyys ylläpidetään kolmen päätoimisen henkilön avulla sekä Cumulus-järjestöön on palkattu yksi täysipäiväinen koordinaattori. 62 Taideteollinen korkeakoulu on Aallon korkeakouluista kansainvälisin. Sen opiskelijoista joka viides on ulkomaalainen. 63 Virtuaalisen tilantarve Eniten unelmoin toimivasta infrasta: että aina olisi toimiva kopiokone, langaton verkko, printteri, internet jne. käytettävissä ilman loputonta kikkailua, pyytelyä, viestintää, etsimistä, sekalaisia käytäntöjä ja käytäntöjen puutetta. 64 Muutamissa haastatteluissa ja avovastauksissa sivuttiin virtuaalisia tilatarpeita. Virtuaalista tilaa voitaisiin käyttää enemmän hyödyksi. Esimerkiksi nykyisellä sijainnilla kampusten välistä yhteyttä edistäisivät helppokäyttöiset videokonferenssilaitteet, joiden avulla voisi pitää omasta työhuoneesta pikakokouksia. Se säästäisi aika- ja matkakustannuksia. Mesettämällä voisi kysyä pieniä kysymyksiä ja ilmoittaa asioita. Etätöissä ja etäopiskelussa pidettiin tärkeänä virtuaalijärjestelmän toimivuutta. Joillekin taas mahdollisuus esitellä töitään verkossa oli fyysisiä näyttelytiloja tärkeämpi. 65 Aallossa ollaan luomassa virtuaalinen videoneuvottelun mahdollisuus ja liikkuva it-järjestelmä. Tämä edellyttää teknistä henkilökuntaa ja mahdollisuus käyttää kiinteistä IP-osoitteista vapaita yhteyksiä. 66 Lumeen tilaongelmat Lumeessa tilan puute on ajoittaista ja tilojen käyttöaste vaihtelee lukukauden ajankohdan mukaan. Eri tapahtumat aiheuttavat välillä päällekkäistä toimintaa, mikä näkyy erityisesti Lumeen työpajoissa. Keväällä tilojen käyttöaste on korkealla, kun taas kesällä tilavarauksissa on väljyyttä. TV-studiolla on paras käyttöaste - peräti 90%. Elokuvastudiota, joka on vähemmän varusteltu kuin Studionäyttämö, käytetään paljon kohtausharjoituksiin ja harjoituselokuviin. Lumeen tilojen käyttöastetta on kuitenkin vaikeaa korottaa sen vuoksi, että tilat ovat sidoksissa tekniikkaan ja sitä käyttävään henkilökuntaan. Laitteisto estää käyttämästä tilaa muuhun tarkoitukseen. Yleisesti voidaan todeta, että Lumeen tilaongelmat syntyvät käytännöstä, kun paikan päällä tarvitaan ylläpitoa ja teknisen laitteiston hallintaa. Esimerkiksi MOA-näyttelyn järjestäminen Lumeen tiloissa vaatii sekä lisätyötunteja että henkilöresursseja ATFHIA, Eija Salmen sähköposti ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ( ). 64 V70 2/ V125; V123; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ATFHIA, Jorma Kyyrän haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu

13 Lumeen tilojen suurimmat käyttäjät Taideteollisen korkeakoulun sisällä ovat Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos sekä Median laitos. Myös muut laitokset käyttävät Lumeen tiloja, jos ne ovat saatavilla. Joissakin tapauksissa ei vain löydy sopivaa ratkaisua tilatarpeeseen. Taideteollisen korkeakoulun lisäksi ammattikorkeakoulu Arcada 68 käyttää paljon TV-studiota ja Teatterikorkeakoulu Studionäyttämöä. 69 Lumeen johtaja Ari Kivimäki toteaa kaikkiaan Lumeen nettotilan tarpeen lisääntyneen. Hänen mukaansa tarvitaan skaalautuvaa tilaa, joka muuntautuu useille eri toiminnoille. Myös tutkimusryhmät ja tutkijat tarvitsevat vapaa studiotilaa eli free studio -konseptia. Samantyyppistä tilaa kuin mikä tuli ilmi kyselyssä Käytännöt ja toiminta Hiljaisuutta ja keskittymistä vaativa toiminta Kyselystä ja haastatteluista ilmeni, ettei kaikilla ole mahdollisuutta nykyisissä tiloissa keskittyä työhönsä. Tätä varten toivottiin hiljaisia tiloja, joissa voi keskittyä 71 kirjoittamiseen ja luottamuksellisiin keskusteluihin. 72 Erityisesti yksityisyyden tarve korostuu professorien ja lehtorien työssä. Kaikilla professoreilla tai lehtoreilla ei kuitenkaan ole omaa työhuonetta, eivätkä he sen vuoksi voi hoitaa opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta (HOPS) tai luottamuksellisia keskusteluja työntekijöiden kanssa omassa työhuoneessaan. 73 Professorien ja lehtorien oman työhuoneen perusteluiksi esitettiin myös tavaroiden, kirjojen ja muun opetusmateriaalin säilyttäminen. Lisäksi työhuone mahdollistaa keskittymisen sitä vaativiin työtehtäviin, kuten luentojen valmisteluun, kirjoittamiseen, hallinnollisten tehtävien toimittamiseen ja väitöstutkimustaan valmistavan opiskelijan ohjaamiseen, toteaa Taideteollisen korkeakoulun varadekaani Pekka Korvenmaa. 74 Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas ilmoitti haluavansa työskennellä enemmän yksin. 75 Mahdollisesti tämä voitaisiin ratkaista hiljaisilla ryhmätyöhuoneilla, joita on käytössä esimerkiksi Design Factorylla. 76 Yksityisyyden tarve kuitenkin vaihtelee henkilöiden kesken. Kaikki haastatellut tai kyselyyn vastanneet eivät pitäneet ongelmana työskentelyä samassa tilassa muiden henkilöiden kanssa. Tämä johtuu persoonallisista eroista ja kunkin 68 Arcada on ammatillinen korkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. 69 ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; V1-V164. Ks. liite 1. Kysymys nro V52; V ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu V117; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu V1-V152. Ks. liite 1, Kysymys nro ATFHIA, Kalevi Ekmanin haastattelu

14 työtavasta, työn sisällöstä ja keskittymistarpeen intensiteetistä. Tämän lisäksi erittäin tärkeänä sitä, että opiskelijat voivat kokea tilan omakseen. 77 Yhtenäinen tilavarausjärjestelmä uupuu Kaikkien laitosten tilat eivät ole yhteisen tilojen varausjärjestelmän piirissä, kuten jo aiemmin todettiin. Tämä johtuu useista syistä. Lumeella on tarve erilliseen tilavarausjärjestelmään, koska se vuokraa tilojaan myös kaupalliseen käyttöön. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mitä tiloja on mahdollista varata. Esimerkiksi Studionäyttämön kysynnän vuoksi varaukset tehdään vuosiksi eteenpäin. 78 Lisää tilaa vuokraamalla Lisätilan tarpeen määrä vaihtelee laitoksittain. Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos on joutunut turvautumaan ulkopuoliseen tilavuokraukseen saadakseen erillisen tuotantotoimiston käyttöönsä, koska korkeakoulu ei pystynyt järjestämään ensimmäisestä kerroksesta tarvittavaa tilaa. 79 Studiot ja työpajat Taideteollisessa korkeakoulussa useimmat työpajat sijaitsevat alakerrassa liian kaukana koulutusohjelman tiloista. Poikkeuksena tästä on vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelmat ja tekstiilitaiteen koulutusohjelman studiot, jotka sijaitsevat kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa. Toiveena on, että kaikki työpajat sijaitsisivat samassa kerroksessa tavaran kuljetuksen helpottamiseksi. 80 Kyselytutkimuksessa ehdotettiin koulutusohjelmille omia pientyöpajoja, joita 69,8% vastaajista kannatti. Suuri suosio johtui todennäköisesti siitä, että osa Muotoilun laitoksen pajoista sijaitsee kaukana koulutusohjelman tiloista. Pientyöpajojen tarve myös vaihtelee koulutusohjelmittain, esimerkiksi joissakin koulutusohjelmissa tarvittaisiin työpisteitä spray-liimaamiseen ja hahmomallien rakentamiseen. 81 Tilajäsennyksessä tulisi ottaa paremmin huomioon ne laitokset ja koulutusohjelmat, jotka tarvitsevat pajoja ja sijoittaa ne pajojen läheisyyteen. 82 Toisaalta pajoista aiheutuva melu vaikuttaa opetustilojen ja pajojen sijoittelussa. Opetustilojen ja pajojen läheisyys korostaa yhteisöllisyyttä ja edistää teorian ja 77 V1-V167. Ks. liite 1. Kysymys nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu V54; ATFHIA, Harald Arnkilin haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ATFHIA, Salu Yliriskun haastattelu V1-V169, ks. liite 1 kysymys nro 10; ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus

15 käytännön välistä vuorovaikutusta. 83 Pajat voisivat toimia säteittäisesti paremmin kuin lineaarisesti esimerkkinä on Åre Jürgensohnin piirros. Piirros 1. Pajojen tilaratkaisu Åre Jürgensohnin mukaan. Lisäksi kyselytutkimuksen vastauksista ilmeni toive pajojen pidempiin aukioloaikoihin ja avoimuuteen niiden käytössä. Opiskelijoiden halu käyttää pajoja iltaisin johtuu siitä, että useimmat työskentelevät päivisin rahoittaakseen opintonsa. Pidempien aukiolojen rajoittavana tekijänä pidetään työturvallisuutta. Opiskelijoiden kannalta ideaalia olisi, että studiot olisivat auki kello 8 22, jolloin harjoitusmestarit työskentelisivät kahdessa vuorossa. Studiot voisivat lisäksi vuokrata nuorille ammattilaisille pajoja käyttöönsä. 84 Harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa nostettiin esille myös tilojen valvonnan huomioon ottaminen studiotilojen suunnittelussa ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ; ATFHIA, Helena Hyvösen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus

16 Haastatteluissa ilmeni myös studioiden konekannan rajoitteet. Joissakin tapauksissa koneiden vähyys aiheuttaa päällekkäisiä varauksia, jolloin varaukset menevät työn kiireellisyyden mukaan. Samalla pitäisi kuitenkin mahdollistaa kurssiopetuksessa tehtävät suunnitelmat ja kokeilut, joita edellytetään uuden löytämisessä. 86 Varastotilojen tarve Studioiden ja pajojen varastotilat ovat ahtaat, eikä niiden sijoittelu ole kulun kannalta toimiva. Käytävät ja ovet pitäisivät olla niin leveitä, että tavaraa voi kuljettaa trukilla. 87 Lumeelta puuttuu kulissi- ja lavastevarasto. Lumeen johtajan Ari Kivimäen mukaan tähän on olemassa laskennallisen kaava varastotilan tarpeelle. Sen mukaan tämän hetkinen tarve on noin 1000m² varastotilaa ja varaston korkeus pitäisi olla yhtä korkea kuin studiotilat. 88 Laitoksilla on varsin vähän tilaa materiaalien varastoimiseen, joka nostettiin esille myös harjoitusmestareiden keskustelutilaisuudessa. Studioiden yhteyteen tarvittaisiin tilaa myös valmiiden töiden varastoimiseen ja arkistointiin, ainakin tilaja kalustesuunnittelun koulutusohjelmissa. Nyt valmiille töille ei ole varastotilaa. 89 Lisäksi tarvitaan tilaa arkistointia varten, esimerkiksi Muotoilun ja Taiteen laitoksella ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; Ks. Lumeen tilaraportti Mediakeskus Lumeen rakennusvaiheessa ei toteutettu kustannussyistä lainkaan lavastevarastoa. Varaston puuttuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kertaalleen käytetyt lavasteet menevät kaatopaikkajätteeksi, ellei uusiokäyttöä ole välittömästi tarjolla. Lavasteiden nopeat vaihdot ovat lisäksi ongelma, semminkin kun kokoonpanotila on yleensä täynnä säilytyksessä olevaa tavaraa. Lavastevaraston tulisi olla kooltaan vähintään neliötä ja 10 metriä korkea. 89 ATFHIA, Muotoilun laitoksen harjoitusmestareiden keskustelutilaisuus ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

17 Kampuskysymys Kuva 2. Laajennettu Arabian kampus. (Kuvalähde: Arabian kampus. Tiede, taide, kulttuuri. 2009, 9.) Kuva 3. Hajautettu kampus tai uusi kampus? (Kuvalähde: Arabian kampus. Tiede, taide, kulttuuri. 2009, 3.) 17

18 Haastattelujen ja kyselyjen perusteella näkemykset jakautuvat kampuskysymyksessä. 91 Enemmistö vastaajista (86%) haluaisi, että Taideteollinen korkeakoulu sijaitsee myös tulevaisuudessa Helsingissä, joko Arabianrannassa, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun läheisyydessä, Helsingin keskustassa tai muiden taideyliopistojen läheisyydessä. Kyselyssä 6,4% vastaajista piti Otaniemeä varteenotettavana vaihtoehtona. Lähes yhtä moni vastasi, ettei kampusasialla ole merkitystä. Vähiten (1,4%) kannatusta sai uusi kampusalue Espoossa tai Vantaalla. Haastatteluissa puolestaan ilmeni, että Elokuvataiteen ja lavastustaiteen, Muotoilun laitoksen ja Median laitoksen kannalta keskeinen sijainti kaupungissa tukee opetusta parhaiten. Toisaalta esitettiin myös kannanottoja, joissa Aalto-yliopiston yhteistä kampusta pidettiin parhaana vaihtoehtona korostettaessa yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä Johtopäätökset Muuttuneet toimintatavat koulutusohjelmissa vaikuttavat Taideteollisen korkeakoulun nykyisiin ja tuleviin tilatarpeisiin. Eri laitokset ovat hakeneet myös apua akuuttiin lisätilan tarpeeseen Otaniemestä. Tutkimus osoitti tilatarpeen luento-opetukselle, pienryhmille, tutkimustoiminnalle ja studio- ja projektityölle. Vastauksissa korostui sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys. Vuorovaikutuksellista toimintaa voidaan tukea tiloilla, mutta tilojen lisäksi tähän vaikuttaa yhteisö ja sen toimintatavat. Vuorovaikutteisuus perustuu korkeakoulun opiskelijoihin, opettajiin, tutkijoihin ja muuhun henkilökuntaan sekä siihen, minkälaisen me-hengen yhteisö viestii ja luo ympärilleen. Yllättävästi kyselytutkimuksen avovastauksissa korostui ensisijaisesti Taideteollisen korkeakoulun luonne, toiseksi sen toiminnallisuus ja vasta kolmanneksi fyysinen tila. Tämä voidaan tulkita viittaavan voimakkaasti korkeakoulun identiteettiin ja sen luonteeseen. Sitä pidetään vahvana, ja siihen myös tukeudutaan. Taiteen osuus on keskeinen sekä Taideteollisen korkeakoulun toiminnan kannalta että sen identiteetin muodostuksessa. Tulevaa varten tilojen sijoittelussa olisi hyvä ottaa huomioon nykyiset vuorovaikutussuhteet ja tarkasteltava tilojen sijoittumista tämän pohjalta. Taiteen laitoksen antama opetus toimii yhdistävänä tekijänä kaikissa koulutusohjelmissa. Sen sijaan eri laitosten tutkijoiden, opetuksen ja perustutkinto-opiskelijoiden välille kaivataan lisää vuorovaikutusta. Studiotilojen pitäisi tulevaisuudessa sijaita lähempänä koulutusohjelmien opetustiloja, jolloin pajat voisivat toimia entistä 91 V1-V168, ks. liite, kysymys nro ATFHIA, Philip Deanin haastattelu ; ATFHIA, Helena Sederholmin haastattelu ; ATFHIA, Ari Kivimäen haastattelu ; ATFHIA, Pekka Korvenmaan haastattelu ; ATFHIA, Mika Ritalahden haastattelu ; ATFHIA, Pirjo Hirvosen haastattelu ; ATFHIA, Hanna Karkun haastattelu ; ATFHIA, Tuomas Laitisen haastattelu

19 sujuvammassa vuorovaikutuksessa teorian kanssa. Toisaalta studioista ja pajoista kantautuva melu asettaa omat haasteensa opetustiloille, jos ne sijaitsevat lähekkäin toisiaan. Taideteollisen korkeakoulun tilojen nopeaa ratkaisua tarvitaan, sillä syksyllä 2010 alkavat uudet maisteriohjelmat, joiden myötä opiskelijoiden määrä kasvaa. Opiskelijat ja henkilökunta tarvitsevat työtiloja. Tämän ohella työskentelytiloja etsitään niille työntekijöille, jotka ovat sairastuneet eivätkä voi altistaa terveyttään ja toimia enää jatkossa nykyisessä työpisteessä korkeakoulun tiloissa. Tilojen sijoittuminen Eri laitosten tilat voidaan jakaa sen mukaan, miten ja kenelle se sallii tilojen käytön. Tilat voidaan sen mukaan jakaa yksityisistä tiloista julkisiin tiloihin. Yksityisin tila voi olla esimerkiksi laboratorio, tutkijan, lehtorin tai professorin työhuone, kun taas puoliyksityistä tilaa voi edustaa studiot, pajat, projektityöhuoneet, ryhmätyöhuoneet ja opiskelijoiden oleskelutilat. Puolijulkiseen tilaan voidaan katsoa kuuluvan loungetilat ja luentosalit, ja julkiseen tilaan kahvila, ravintola, kirjasto, näyttelytila ja kauppa. Toisaalta tähän kategoriaan voitaisiin myös liitää luentosalit, jos niitä käytetään esimerkiksi Studia Generalia luentoihin, joihin kaikki voivat osallistua. Laajemmassa mittakaavassa tilojen määrä ei kuitenkaan kasva, vaan tilat lomittuvat päällekkäin. Sen mukaan vain yksittäiset tilat ovat suljettuja, mutta niidenkin osalta käyttö voi tarkoittaa yhteisiä hiljaisia työtiloja yksitäisten ja erillisten työtilojen sijaan. Piirroksessa 2 tilojen avoimuus kasvaa kohti renkaiden ulkokehää. 19

20 JULKINEN PUOLIJULKINEN PUOLIYKSITYINEN YKSITYINEN Piirros 2. Tilojen sijoittuminen jaottelulla yksityinen julkinen. Arvio toteutetusta tutkimuksesta ja seuraavat toimenpiteet Tutkimuksen laaja-alaisuuden ja lyhyen toteuttamisajan vuoksi haastateltujen määrä ei voitu kasvattaa siitä huolimatta, että haastateltavat esittivät hyviä ehdotuksia. Tutkimuksen aikarajoite ei antanut tähän mahdollisuutta. Jo tällaisenaan materiaalin analyysiin ja raportin kirjoittamiseen jäi niukasti aikaa. Tutkimuksen tarkoituksen oli selvittää Taideteollisen korkeakoulun prosesseja, jotka jäivät pitkälti tilakysymysten ja nykytilojen arvioiden varaan. Tämä voi myös osaltaan kertoa siitä, miten vaikea kunkin laitoksen, yksikön tai koulutusohjelman on ilmaista omat prosessinsa opetuksessa, tutkimuksessa ja taiteellisessa toiminnassa. Toisaalta tilatarveselvitys osoittaa miten laajasta asiasta on kysymys. Kyse ei ole vain itse tiloista vaan myös toiminnoista, jotka ovat keskenään toisistaan riippuvaisia. Jo yksistään opetustoiminnan selvittäminen korkeakoulun tasolla on oman tutkimuksen arvoinen, samoin kuin tutkimustoiminnan tai taiteellisen toiminnan prosessit. Selvityksessä olisi voitu myös keskittyä enemmän yksittäisten henkilöiden tarvitsemaan tilatarpeeseen, jolloin prosessit ja niiden suhde tilaa olisi tullut paremmin esiin. Toisaalta tällä tavoin ei olisi tavoitettu nyt saatua kokonaiskuvaa, jonka perusteella voidaan tarkentaa valittuja osa-alueita. Lisäksi, mikäli aikaa olisi ollut enemmän, olisi aiempien tilaselvitysten ja tutkimuskirjallisuuden kesken ollut hedelmällistä käydä tutkimuksellista keskustelua. Tässä on kuitenkin analysoitu kyselytutkimuksen ja haastattelujen vastaukset. Joidenkin kysymysten 20

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

Kohti monimuotoista työyhteisöä

Kohti monimuotoista työyhteisöä Laura Mure Aalto-yliopisto Kohti monimuotoista työyhteisöä - Kokemuksia mobiilityöskentelystä Aalto-yliopiston kirjastossa Aallon tilastrategia: jakaminen, kohtaamiset ja monimuotoisuus Monitilatoimistot

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TVT- OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Kimmo Suomi, professori Jorma Tynjälä, yliassistentti TieVie -koulutuksen aloitusseminaari Oulun yliopisto 7.5..2004

Lisätiedot

Muoti. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys klo 9

Muoti. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys klo 9 Muoti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kandidaattiohjelma Muodin pääaine Perehdytys 28.8. klo 9 Tervetuloa opiskelemaan! Muodin pääaineessa opiskelija perehtyy kolmivuotisen, taiteen kandidaatin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas.

Kokouksen lopuksi (tai välillä) nautitaan perinteinen Pohjanhovin joululounas. ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 15.12.2015 Kokous 8/2015 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Taiteiden tiedekunnan ajankohtaiset asiat 3. Katsaus sijoitusnäkymiin ja sijoitusstrategian

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Laitos/Yksikkö (Aalto-yliopisto)

Laitos/Yksikkö (Aalto-yliopisto) Ylirisku, Salu Yli-Viikari, Tapio Xue, Haian Wu, Yiying Wiberg, Marjo Whalen, Jack Weckman, Joanna Wang, Lei Vuorisalo, Marjukka Volkoff, Jyri-Petteri Viña, Sandra Vienamo, Teppo Vesa, Jarno Veräjänkorva,

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Vuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto

Vuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Vuoroverkko Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Päivi Tikkala, Project manager LET - Learning & Educational Technology Research Unit paivi.tikkala@oulu.fi Tavoite Vuoroverkko-projekti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa

Joustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Joustavat oppimisen tilat Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Tilat innostamaan aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat (JOT) -hankkeessa koulun oppimisympäristöä on kehitetty vastaamaan

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi

Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi Nuorisotakuu Onko enemmän poliittista puhetta kuin käytännön tekoja? Toimiiko ja kuinka? Jos ei toimi niin missä vika ja mitä ja kenen pitää tehdä että toimisi Nuorisotakuu Ryhmä 1 Toimii suhteellisen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2003-2005

Tutkintovaatimukset 2003-2005 1 Taideteollinen korkeakoulu Tutkintovaatimukset 2003-2005 Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C 00560 HELSINKI Puhelinvaihde (09) 75631 Telefax (09) 7563 0223 http://www.uiah.fi 2 3 Sisältö Taideteollinen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.)

HAKUOHJE. VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) HAKUOHJE VISUAALISEN ALAN TAIDEOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op.) Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla on syksystä 2005 alkaen mahdollista suorittaa visuaalisen alan taideopettajien

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot