Ukrainan kriisi alleviivaa yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä pyritään käytännön hyötyihin. Taistelijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ukrainan kriisi alleviivaa yhteistyötä. Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä pyritään käytännön hyötyihin. Taistelijat"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ukrainan kriisi alleviivaa yhteistyötä Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä pyritään käytännön hyötyihin uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 3 (1158) verkossa > Grafiikka: Eetu Lehmusvaara Päätehtävät keskiössä Puolustusvoimauudistus on nyt takana ja maavoimat katsoo eteenpäin. Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan vaikeat vuodet ovat kertausharjoitusten osalta ohi ja reservin osaamista päästään aidosti vahvistamaan. Tulevana vuonna mahdollisuus kertaamiseen järjestetään yhteensä reserviläiselle. Harjoitusmääriä nostaa osaltaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö. uutiset, sivu 3 Ruotsi pohtii uusiksi puolustustaan uutiset, sivu 4 Taistelijat Lapin luonnon kovassa koulussa kentällä, sivu 10 Pannaria tähtikokin tyyliin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 3/2015 pääkirjoitus Tietovuodosta yhteistyöhön Päätösten yhteensovittaminen Ruotsin kanssa on arkipäivää. tornitouhua Osallistuminen Viron Ämarissa toteutettavaan ilmaharjoitteluun on saanut kohtuuttomat mittasuhteet julkisuudessa. Median itse luoman kohun alle on peittynyt ikävä ilmiö, luottamuksellisen materiaalin vuotaminen valtiohallinnosta. Kohu sai alkunsa, kun ulkoja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kokouksesta vuoti tietoja lehdistölle. Väitettiin, että tuossa kokouksessa tasavallan presidentti ja ulkoministeri puuttuivat harjoitukseen, kun puolustusvoimien harjoitusohjelmaa käytiin läpi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti aiheesta lehdistötilaisuuden, jossa hän sanoi halunneensa vain aiheesta lisää tietoa. Puolustusministeri Carl Haglundia huolestuttaa tietovuoto. Ruotuväen haastattelussa hän sanoo, ettei näe draamaa itse harjoituksessa mutta suurempi huoli on se, että utvan keskusteluita vuotaa julkisuuteen. Ämarin harjoitusasia ei ollut ensimmäinen vuoto, ja sekin vain osittainen. Tämä selektiivisyys vaikuttaa siltä, että vuotamisella tuntuu olevan joku tarkoitusperä. Myös eduskunnan puolustusvaliokunnassa puitiin harjoitusta viime viikolla. Valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö vaati utvan vuotojen tukkimista MTV3:n haastattelussa. Hän arveli, että valiokunnassa on poliitikkoja tai virkamiehiä, jotka haluavat toiminnallaan vaikuttaa Suomen linjaan. *** On ymmärrettävää, että lehdistö ei näe vuotoa ongelmallisena. Lehdistönhän sanotaan elävän vuodoista. Täysin läpinäkyvä yhteiskunta ei kuitenkaan ole mahdollinen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisella johdolla tulee olla mahdollisuus käsitellä asioita ehdottomalla luottamuksella. Jos luottamukselliset kansainväliset asiat joutuvat julkisuuteen, Suomen maine luotettavana yhteistyömaana on vaarassa. *** Päätös harjoitteluun osallistumisesta tehtäneen lähiaikoina, kun harjoituksesta saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Puolustusvoimilla, etenkin ilmavoimilla, on paljon kansainvälistä harjoitustoimintaa, myös Yhdysvaltojen ja Naton kanssa. Jos kyseessä ei ole tällä kertaa normaalista harjoittelusta poikkeavaa toimintaa, osallistumiselle ei liene estettä. Haglund näkee mahdollisena, että Suomi ja Ruotsi osallistuisivat yhdessä harjoitteluun. Puolustusministerin mukaan päätökseen osallistumisesta vaikuttavat monet asiat, muun muassa harjoituksesta saatava hyöty. Kyseessä ei ole yksisuuntainen prosessi. Jos yhteinen harjoittelu toteutuu, Suomikin voinee toivottavasti itse vaikuttaa sen sisältöön. Yhteistyö Ruotsin kanssa tuntuisi luontevalta, kun muutenkin tehdään paljon asioita yhdessä, esimerkiksi mahdollisessa Irakin uudessa koulutusoperaatiossa ja Afganistanin Resolute Support -operaatiossa. Haglund pitääkin todennäköisenä, että asiassa yhteensovitetaan päätökset Ruotsin kanssa. Se alkaa olla hänen mukaansa arkipäivää, rutiinia. > nurkka Saksan ja Suomen asevelisuhde Suomen ja Saksan välisen yhteistyön muodosta vuosina on esitetty sodan jälkeisinä vuosina useita erilaisia kannanottoja ja näkemyksiä. Oliko kysymyksessä vain kanssasotijasuhde vai vallitsiko aseveljien kesken liittosuhde. Yleistäen voidaan todeta, että useat poliittisen historian tutkijat ovat niin kutsutun liittolaisuuden kannalla ja moni sotahistorian tutkija on sitä mieltä, että liitto on virheellinen ilmaisu. Viimeksi mainitut pitävät liittolaissuhdetta voittajavaltojen lanseeraamana tulkintana. Kyse on siitä, mikä painoarvo annetaan tiukalle lakiin perustuvalle de jure -tulkinnalle tai näkemykselliselle de facto -tulkinnalle. *** Jos AOK Norwegenin päiväkäskyssä käytettyä ilmaisua In engster Waffenbrüderschaft werdet Ihr (Mitä läheisempinä aseveljinä tulette Te ), yrittäisi selkeyttää nykynuorille, sitä voitaneen havainnollistaa erilaisessa avoliittosuhteessa elävien pariskuntien käsitteillä. Ruotsissa avoliittopari erotellaan sen mukaan, asuvatko he erillään (särbo) vai yhteisessä asunnossa (sambo). Tulkinta voisi olla sellainen, että mahtavan Saksan ja heiveröisen Suomen avopari asui toisilleen uskollisessa etäsuhteessa, kumpikin omissa asunnoissaan (särbo), heillä kummallakin oli oma rahataloutensa. Sana avoliitto pitäisi korvata esimerkiksi sanalla avosuhde, sillä eihän avoparien välillä ole mitään virallista liittoa. Silti avoparin ystävyys voi olla paljon syvällisempi mitä muodollisessa avioliitossa elävien välillä vallitsee. Jos Mannerheim olisi hyväksynyt kaikkien Suomessa taistelleiden saksalaisjoukkojen päällikkyyden, olisi avopari asunut samassa asunnossa (sambo), sillä tällaisessa tapauksessa Suomi olisi joutunut ottamaan käskyjä vastaan Hitleriltä, kuten yhdessä asuvan avoparin heikompi osapuoli joutuu tekemään. Avioliitto olisi ollut kysymyksessä vasta silloin, jos Suomi olisi liittynyt kolmen vallan sopimukseen. *** Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan sopimuksen Berliinissä 27. syyskuuta Romania, Slovakia ja Unkari allekirjoittivat myös sopimuksen ja vuotta myöhemmin Bulgaria, Jugoslavia ja Kroatia. Mannerheim vältti tarkoin Suomen rinnastamista kolmen vallan sopimuksen allekirjoittajamaihin eli liittolaisiin. *** On syytä muistaa, että Saksa ei pystynyt painostamaan Suomea hyökkäämään Leningradiin ja Murmanskin radalle tai luovuttamaan maansa kansalaisuuden omaavia juutalaisia kolmannen valtakunnan kaasukammioihin. Liittolaisuustulkinta on edelleen yksi Suomen harjoittaman ulkopolitiikan veteen piirretyistä viivoista. Pentti Airio Prikaatikenraali evp Sotahistorian dosentti kysymys sosiaalisesta mediasta Edellisessä lehdessä kysyimme: Koulutetaanko merivoimien tehtäviin tarpeeksi varusmiehiä? Maan puolustaminen vaatii tietotaitojen ylläpitämistä reservissä. Kertausharjoitukset eivät riitä. Jyri-Pekka Makkonen kommentoi Talouselämä-lehden uutista, jossa kerrotaan Reserviläisliiton haluavan reserviläisille laajempaa mahdollisuutta ylläpitää taitoja. Mua kuumotellaan AUK;lla. Mut toisaalta menisin mielummin suoraan RUK;iin. Tammikuussa varusmiespalvelukseen astunut Pyry Lahtinen pohtii johtajakoulutuksen mahdollisuutta. Dagens svenska inttiord: Mulliradio - Alokkaiden keskuudessa kiertävät huhut. "Jag hörde från mulliradio." Dragsvikin alokas Antti Sarjanen esittelee päivittäin yhden ruotsinkielisen inttisanan. P-kausi: pataljoonaupseeri ja päälliköt pohtivat johtaja- ja erikoismiesvalintoja. Jääkäriprikaatissä työskentelevä Reima Vanhanen kertoo, että tammikuussa alottaneiden varusmiesten tulevat palveluspaikat ovat jo mietinnässä. Kyllä 48% 52% Ei Seuraava kysymys: Pitäisikö Suomen ja Ruotsin sotilasliitosta tehdä selvitys? Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 3/ uutiset Maavoimat katsoo eteenpäin Kertausharjoitusten ja kouluttajien määrä kasvaa maavoimissa. Poistuvan materiaalin korvaamiseen tarvitaan lisärahoitusta. Juho Mäki-Lohiluoma Kuva: Aku Siukosaari Maavoimien organisaatio muuttui merkittävästi puolustusvoimauudistuksen myötä. Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan maavoimien rakenne suoraviivaistui. Uusi organisaatio mahdollistaa maavoimien keskittymisen päätehtäviinsä, eli maanpuolustukseen ja sen valmisteluihin, muiden viranomaisten tukemiseen sekä osallistumiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan, hän sanoo. Vuodelle 2015 Toivonen listaa kolme selkeää tavoitetta: uusi rakenne ja uudet toimintatavat vakiinnutetaan, koulutus ja harjoitukset toteutetaan laadukkaasti ja maavoimien valmiutta ja suorituskykyjä kehitetään. Toivosen mukaan toimenpiteet tukevat myös puolustuskyvyn osoittamista muuttuneessa Euroopan ja lähialueiden turvallisuustilanteessa. Maavoimat on osa kokonaisuutta ja meille on tärkeää, että voimme toiminnassamme nojata vahvaan ilmapuolustukseen ja meripuolustukseen sekä yhteisiin johtamisen, kokonaisuuden ja vaikuttamisen suorituskykyihin. Kokonaisuuden kautta muodostuu puolustuksemme ennaltaehkäisevä vaikutus, jonka tulee luonnollisesti vastata turvallisuusympäristön kehitykseen, hän sanoo. Vaatimukset joukkojen toimintakyvylle ja varustukselle ovat nyt selkeästi korkeammat, Toivonen arvioi. Vaikka maavoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus putosi muutoksen myötä, Toivonen pitää joukkojen määrää riittävänä. Olennaista on hänen mukaansa se, kuinka hyvin joukkojen varustus ja osaaminen vastaavat niille asetettuja tehtäviä. Materiaalinen kehittäminen menee eteenpäin, mutta materiaali-investointien tasoa on kyettävä nostamaan seuraavalla hallituskaudella. Se on luonnollisesti merkittävä tekijä puolustuksen uskottavuuden kannalta, hän linjaa. Toivonen ei ota yksilöityä kantaa tarvittavan lisärahoituksen määrään, mutta paineita poistuvan materiaalin korvaamiseen on maavoimissa jo tällä vuosikymmenellä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg peräänkuulutti Maanpuolustuskurssin avajaisissa lisärahoitusta erityisesti maavoimien materiaalihankintoihin. Maavoimien vanhenevan johtamisvälineistön ja panssarintorjunta-aseistuksen sekä muun materiaalin korvaaminen uudella edellyttää lähitulevaisuudessa puolustusbudjettimme materiaalirahoituksen palauttamista, jota lokakuussa 2014 selvityksensä luovuttanut parlamentaarinen selvitysryhmä toki esittikin, Lindberg sanoi. Harjoitusmäärät nousevat vaikeiden vuosien jälkeen Puolustusvoimauudistuksen myötä kouluttajien määrä joukkoosastoissa nousee kahteen ja puoleen joukkuetta kohden, Toivonen kertoo. Myös varusmiesten maastoharjoitusvuorokausien määrä kasvaa ja reserviläisiä kertausharjoitetaan tulevana vuonna noin Lisäksi maavoimat jatkaa yhteistyötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa, joka kouluttaa kuluvan vuoden aikana yli reserviläistä. Vaikeat vuodet ovat Toivosen mukaan ohi: nyt Juho Mäki-Lohiluoma Maavoimien muutokset Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen mukaan paineita poistuvan materiaalin korvaamiseen on maavoimissa jo tällä vuosikymmenellä. päästään aidosti vahvistamaan reservin osaamista. Toivonen korostaa, että maavoimilla on edessään työntäyteinen vuosi. Edessä on useita vaativia harjoituksia ja koulutushenkilöstön työmäärä kasvaa, vaikka tekijöitäkin on suhteellisesti enemmän. Toivosen mukaan henkilöstön jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota organisaation kaikilla tasoilla. Maavoimat on hänen mukaansa kehittynyt koulutuksen antajana, mutta tänä vuonna keskitytään erityisesti niihin joukko-osastoihin, jotka ovat jääneet tulostasossaan muista jälkeen. Esimerkiksi Joukko-osastojen vastuut muuttuivat Lähes kaikki maavoimien tehtävien tehtävänkuvaukset on päivitetty, joten uudistus on vaikuttanut lähes jokaiseen maavoimien työntekijään. Kaikkiaan maavoimista poistui tehtävää, joista 790 tehtävää lakkautettiin kokonaan tehtävää siirrettiin toiseen organisaatioon puolustusvoimien sisällä. 240 tehtävää siirrettiin Millog Oy:lle, joka on puolustusvoimien strateginen kumppani. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen maavoimissa työskentelee yhteensä henkilöä, joista on upseereita. 150 on erikoisupseereita. 910 on opistoupseereita on aliupseereita. 770 on siviilejä. Paikkakuntaa vaihtoi 451 henkilöä. Irtisanomisia tehtiin 51. Maavoimien joukko-osastot ottivat puolustusvoimauudistuksen myötä vastuulleen suuren osan sotilaslääneille kuuluneista tehtävistä. Useita joukko-osastoja yhdistyi ja suuri osa uusista joukko-osastoista antaa usean eri aselajin koulutusta. Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävästä Kaartin jääkärirykmentin komentajaksi siirtyneen prikaatikenraali Pekka Toverin mukaan aluevastuussa olevat joukko-osastot eivät selviä tehtävistään yksin. Lääneiltä joukkoosastoille siirtyneet vastuut käsittävät muun muassa aluetoimistojen johtamisen ja maa-alueiden puolustamisen kriisitilanteessa. Kaartin jääkärirykmentin alaisuudessa toimii Uudenmaan aluetoimisto. Tulos tehdään yhteistyössä lukuisten yhteistyökumppanien, strategisten kumppanien ja tukijoiden kanssa. Yhteistyöhakuisuus korostuu myös sodan ajan tehtäviin valmistauduttaessa, koska pääkaupunkiseudun puolustukseen osallistuu tarvittaessa joukkoja kaikista puolustushaaroista sekä eri viranomaisia, Toveri sanoo. Muutoksia tuli vuodenvaihteessa myös kriisinhallintaan, sillä Maavoimien esikunta on ottanut keskeyttäneiden määrissä on huomattavia eroja joukko-osastojen välillä. Nyt haetaan parhaita käytäntöjä ja oppimista muilta. Ei saa tyytyä siihen tulostasoon, jos on selkeästi nähtävissä, että parempaankin voi päästä, Toivonen sanoo. Porin prikaatilta vastuun maavoimien joukkojen johtamisesta kriisinhallintaoperaatioissa. Kansallisten komentajien esimiehenä toimii nyt maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko. Porin prikaatin vastuulla säilyy kriisinhallintahenkilöstön koulutus ja kierto. Maavoimista työskentelee yhteensä noin 520 henkilöä yhdessätoista eri kriisinhallintaoperaatiossa. Puolustusvoimain komentajalle myönnetään kunniatohtorin arvo Kenraali Jarmo Lindberg on yksi kahdestatoista Turun yliopiston uudesta kunniatohtorista, jotka vihitään toukokuussa järjestettävässä tohtoripromootiossa. Kuva: Aku Siukosaari Rasmus Arikka Turun yliopisto myöntää puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille kunniatohtorin arvon. Turun kauppakorkeakoulu nimesi Lindbergin kauppatieteiden kunniatohtoriksi huomionosoituksena hänen työstään sotatalouspäällikkönä, jossa hän oli keskeisessä asemassa puolustusvoimien organisaatiouudistuksessa. Lindberg promovoidaan toukokuussa. Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professori Lauri Ojalan mukaan Lindbergin nimitys liittyy puolustusvoimien organisaatiouudistukseen ja sen toteutukseen, jossa logistiikkatoiminnot on yhdistetty isoksi kokonaisuudeksi. Tuloksena tästä on vuoden alussa toimintansa aloittanut Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Tutkimuspuolella on nähty järkeväksi, että pystytään tuottamaan suorituskyvyt tehokkaasti ja joustavasti eri tilanteissa. Kunniatohtorin arvo on tunnustus ja huomionosoitus puolustusvoimissa tehdylle ratkaisulle, Ojala sanoo. Ojala on päässyt seuraamaan läheltä puolustusvoimauudistusprosessia, sillä hän toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Useita yhtymäkohtia Puolustusvoimissa ja sitä palvelevassa tutkimuksessa on useita yhtymäkohtia Turun yliopistoon. Eri tiedekunnilla on yhtymäkohtia sekä Maanpuolustuksen tieteelliseltä neuvottelukunnalta että puolustusvoimilta tulleisiin hankkeisiin. Ojalan kertoo, että esimerkiksi taloustieteen puolella ollaan tarkasteltu puolustusvoimissa tapahtuvia muutoksia sekä varuskuntien yhdistämisiin ja sijoittamisiin liittyviä vaikutuksia. Turun yliopiston viestinnän koordinaattori Tytti Sokura on vuodesta 1986 asti järjestänyt tohtoripromootioita ja hän kertoo, että kenraali Lindberg on tänä aikana ainoa upseeri, jolle on myönnetty kunniatohtorin arvo Turun yliopistossa. Olen miettinyt asioita käytännön kannalta. Sopiiko upseerin juhlapuku ja tohtorinhattu yhteen? Sokura pohtii.

4 4 uutiset ruotuväki 3/2015 lyhyesti Rynnäkkövaunut modernisoidaan Puolustusministeriö valtuutti 30. tammikuuta puolustusvoimat tilaamaan BMP 2 -rynnäkköpanssarivaunujen modernisoinnin oululaiselta CONLOG Oy:ltä. Hanke sisältää noin sadan vaunun elinjaksopäivitykset sekä huoltokyvyn luomisen MILLOG OY:lle. Jalkaväen tarkastajan, eversti Jukka Valkeajärven mukaan hankinta nostaa vaunujen suorituskyvyn nykyajan taistelukentän vaatimalle tasolle ja varmistaa vaunujen käyttöiän 2030-luvun lopulle. Modernisoinnissa vaunun pimeätoiminta uusitaan vaihtamalla siihen länsimaiset pimeätähtäimet ampujalle ja ajalle. Myös vaunujen häiveominaisuudet paranevat. RAr Rankin ja Kirkonmaan varuskuntaalueet myyty Kotkan edustalla sijaitsevat Rankin ja Kirkonmaan saarien varuskunta-alueet on myyty Kotkan Saaret Oy:lle. Kauppahinta on yhteensä euroa. Alueen ylläpitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Puolustusvoimauudistuksen myötä alueista on tullut valtiolle tarpeettomia, joten ne myydään pois, Asko Taskila kertoo Senaatti-kiinteistöstä. Ostaja suunnittelee alueille muun muassa matkailutoimintaa. Osia saarista on edelleen Ilmatieteen laitoksen ja puolustusvoimien käytössä. Varusmieskoulutus päättyi Rankin saarella 2006 ja Kirkonmaalla vuonna AJu Naisten valmiusharjoitukseen yli 650 halukasta Naisten Valmiusliitto ry:n huhtikuussa järjestettävään Santis valmiusharjoitukseen on ilmoittautunut yli 650 naista, mikä on kolmisensataa enemmän kuin aiemmissa harjoituksissa. Mukaan mahtuu noin 350 ensimmäistä. Liiton viestintäsihteeri Sanna Mertsalmi arvioi lisääntyneen kiinnostuksen johtuvan muun muassa hyvästä medianäkyvyydestä ja kurssin ajankohdasta. Viikonloppukurssi tuntuu sopivan monelle. Ei haluta sitoutua mihinkään, mutta viikonlopuksi halutaan irroittautua arjesta ja oppia uusia taitoja, Mertsalmi arvioi. JKon Varusmies kuoli nokkakolarissa Panssariprikaatin varusmies kuoli kolarissa sunnuntai-iltana, 25. tammikuuta, palatessaan lomalta yksikköönsä Parolannummelle, Hämeenlinnaan. Varusmiehen kuljettama henkilöauto törmäsi rajusti vastaantulleeseen autoon tiellä 57. Toisen auton kuljettaja loukkaantui lievästi. On ilmeistä, että onnettomuus johtui huonosta ajokelistä. Tien pinta oli liukas ja tie valaisematon, tutkinnanjohtaja Matti Purhonen Hämeen poliisilaitokselta kertoo. AJu Yhteistyö on myös poliittinen signaali Haglundin mukaan Ukrainan kriisi alleviivaa puolustusyhteistyön merkitystä. Suomi-Ruotsi-yhteistyöllä pyritään käytännön hyötyihin, kuten yhteiseen ilmatilannekuvaan. Joel Kontiainen Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Ukrainan kriisi ja lähialueiden kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne korostavat suunnitteilla olevan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön merkitystä. Tämä kriisi on toiminut muistutuksena siitä minkä vuoksi uskottavan maanpuolustuksen ylläpitäminen on tärkeää, ja miksi on yhä tärkeämpää toimia tiiviissä yhteistyössä niiden maiden kanssa, joiden kanssa meillä on yhteinen arvopohja, Haglund toteaa Ruotuvälle. Nyt suunnitteilla oleva yhteistyö on rajattu koskemaan vain rauhan aikaa. Haglund kertoo, että tiivistyvä yhteistyö mahdollistaa yhdessä toimimisen myös kriisin aikana, kun toisen toimintatavat tunnetaan ja mahdolliset hallinnolliset esteet on saatu purettua. Ministerin mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa ollaan yhtä mieltä siitä, että maat toimisivat toistensa tukena poikkeusoloissa, vaikka tuki ei välttämättä tarkoittaisikaan suoraa sotilaallista tukea. Vaikka meillä ei ole yhteistä puolustusvelvoitetta, on mielestäni erittäin vaikea nähdä, että Suomi seisoisi kädet taskussa eikä tekisi mitään, jos Ruotsi ajautuisi vakavaan kriisiin. Ja päinvastoin: Ruotsin ministeri sanoi lähtevänsä siitä, että Ruotsi kokee moraaliseksi velvoitteeseen tukea Suomea, Haglund sanoo. On muistettava, että puolustusyhteistyön tiivistäminen on myös vahva poliittinen signaali. Tämän merkitys on korostunut Ukrainan kriisin aikana. On haluttu antaa sellainen viesti, että me haluamme toimia yhdessä, me kykenemme toimimaan yhdessä ja me haluamme toimia enemmän yhdessä tulevaisuudessa. Yhteistyö rakentuu alhaalta ylöspäin Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö ei kilpaile muun pohjoismaisen yhteistyön, kuten Nordefcon, kanssa. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ja -ministeriöt saivat viime vuoden huhtikuussa tehtäväkseen valmistella ehdotuksia maiden välisistä puolustusyhteistyömahdollisuuksista. Haglundin mukaan helmikuun puolessavälissä julkaistavassa raportissa esiteltävä yhteistyö rakentuu käytännön tarpeille. Vaikka prosessi lähti liikkeelle minun aloitteestani, on käytännön työ ollut puolustusvoimien organisaatiosta lähtöisin olevaa työtä. Tavoitteena on ollut löytää sellaisia alueita, joissa aidosti nähdään tarkoituksenmukaisuus ja lisäarvo. Tähän ei ole otettu asioita vain symbolisyistä tai sen vuoksi, että tyydytettäisiin jotain poliittista agendaa, Haglund sanoo. Yhteistyön painopiste tulee Joel Kontiainen Ruotsi pohtii puolustustaan uusiksi Joel Kontiainen Ruotsi on joutunut tarkastelemaan uudelleen turvallisuuspolitiikkansa lähtökohtia. Näin totesi 17. tammikuuta suomenruotsalaisessa maanpuolustuspäivässä puhunut Ruotsin puolustusministeriön turvallisuuspolitiikasta ja kansainvälisistä asioista vastaavan osaston johtaja Johan Lagerlöf. Lagerlöfin mukaan Ruotsin turvallisuuspoliittiseen asemaan on vaikuttanut erityisesti Venäjän viimeaikainen toiminta Ukrainassa, jota ei hänen mukaansa voida pitää hyvksyttävänä. Lisääntynyt sotilastoiminta Itämerellä sekä tuntemattoman tahon tekemät vedenalaiset alueloukkaukset ovat saaneet Ruotsin lisäämään harjoitustoimintaansa Itämerellä ja Gotlannissa. On mahdollista, että Ruotsissa syntyy sotilaallista puuttumista vaativia kriisejä tai tapahtumia. Myöskään hyökkäysuhan mahdollisuutta ei voida pitkällä aikavälillä sulkea pois. Tässä on tapahtunut voimakas ajattelutavan muutos, Lagerlöf totesi. Ruotsissa on viime vuosina arvosteltu vuosikymmenen vaihteessa tehtyjä päätöksiä, joiden myötä puolustuksessa keskityttiin yhä enemmän kansainvälisiin operaatioihin. Samalla myös yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin. Nyt kahdeksasta eduskuntapuolueesta kuusi tukee selvitystä viime vuonna tehtyä selvitystä, jonka mukaan maan on nostettava operatiivista valmiuttaan muun muassa ilmavoimia ja sukellusvenetoimintaa vahvistamalla. Kumppanuudet puntarissa Lagerlöfin mukaan Ruotsin hallitus on yksimielinen siitä, että puolustusta ei voi rakentaa yksin. Puolustusministeri Peter Hultqvistin tärkein prioriteetti on yhteistyö Suomen kanssa, mutta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöllä ei pyritä aikaan säästöjä, mutta puolustusministeri Carl Haglundin mukaan se kuitenkin mahdollistaa suuremman hyödyn saamisen samoista resursseista. Paras ja konkreettisin olemassa oleva esimerkki tästä on ilmavoimien Cross Border yhteistyö, jonka puitteissa järjestetään harjoituksia lähes viikoittain. Harjoitukset maksavat suunnilleen saman verran, kuin jos meidän ilmavoimamme harjoittelisivat yksin, mutta harjoitukset ovat laadukkaampia ja vaativampia, kun niissä on enemmän koneita, Haglund havainnollistaa. Toinen konkreettinen esimerkki on merivoimien Laivue hanke, jonka aluksia suunnitellaan kehitettävän yhteistyössä Ruotsin kanssa. Hankittavien alusten on näillä näkymin olemaan meri- ja ilmavoimissa. Suunnitteilla on esimerkiksi satamien ja lentokenttien yhteiskäyttö sekä yhteisen tilannekuvan jakaminen meri- ja ilma-alueista. Synergiaa harjoituksista ja tuotekehityksestä Kuva: Joel Kontiainen Suomen osalta tarkoitus korvata 2020-luvulla käyttöikänsä päähän tulevat alukset. Myös Ruotsilla on jossain vaiheessa uuden taistelualusluokan tarve. Meillä on sen verran samantyyppiset saaristo-olosuhteet, että kalliin tuotekehitystyön voisi tehdä yhdessä siten, että molemmat voisivat tilata yhteisestä alusluokasta niin monta alusta kuin haluavat, Haglund sanoo. hän haluaa myös lisää pohjoismaista ja Baltian maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, Lagerlöf totesi. Ruotsissa pidetään tärkeänä myös Yhdysvaltojen läsnäoloa Euroopassa sekä rauhankumppanuutta Naton kanssa, vaikka sotilasliiton jäsenyys on kiistelty aihe. Tammikuussa järjestetyssä Sälenin turvallisuuspolittiikkakonferensissa porvaripuolueet ilmoittivat haluavansa selvityksen Natojäsenyyden edellytyksistä. Hallitus kiirehti tuolloin torppaamaan idean. Jotkut puolueet haluavat Nato-jäsenyyden, jotkut selvityksen jäsenyydestä. Osa ei halua selvitystä ja osa ei todellakaan halua Nato-jäsenyyttä. Keskustelua käydään koko skaalalla, Lagerlöf kiteytti. Johan Lagerlöfin mukaan Ruotsissa kiistellään muun muassa Nato-selvityksen tekemisestä. Kuva: Aku Siukosaari

5 ruotuväki 3/ uutiset Vuoden varusmiesurheilija on suunnistuksen maailmanmestari Pauli Loukola Aappo Jutila Juho Mäki-Lohiluoma PVKVK eli Puolustusvoimien kansainvälinen keskus on saanut kansainvälisen ISO sertifikaatin. Sertifikaatti voidaan myöntää organisaatiolle, joka on ottanut laadunhallintajärjestelmän käyttöön toiminnassaan. Kansainvälisen keskuksen tapauksessa sertifikaatti kattaa kaiken keskuksen antaman kriisinhallintakoulutuksen. Tänä vuonna aikuisten sarjaan siirtyvä Miika Kirmula palkittiin vuoden varusmiesurheilijana. Vuoden 2014 parhaana varusmiesurheilijana palkittiin suunnistaja, alikersantti (res) Miika Kirmula. Hän voitti nuorten maailmanmestaruuden suunnistuksessa keskipitkällä matkalla. Lisäksi Kirmula oli sprintissä ja pitkällä matkalla kuudes. Hieno tunne. En osannut kuvitella palveluksen loputtua, että tämmöinen palkinto olisi voinut tulla. Varusmiespalveluksesta olen varmasti saanut hyötyä myös urheilu-uraani, vaikka sitä ei vielä tajuakaan, Kirmula kuvaili tunnelmiaan. Pääesikunnan päällikkö, varaamiraali Juha Rannikko palkitsi menestyneimmät urheilijat ja vaikuttajat fanfaarien saattelemina viime liikuntakauden päätös- ja uuden kauden avajaistilaisuudessa. Mestari Kirmula oli ylpeä puolustusvoimien myöntämästä palkinnosta. Voiton takeena oli hyvin onnistunut harjoittelukausi. Varusmiespalveluksen aikana harjoittelua piti rytmittää tarkasti, jottei tullut ylirasitustiloja. Kesällä ennen kisoja pystyin harjoittelemaan tosi hyvin kolmen kuukauden ajan, pääsin myös ulkomaan leireille, mikä riitti perusharjoittelun päälle. Urheilukoulun reserviläinen oli tyytyväinen myös toteutettuun sotilaskoulutukseen. Kirmula muistelee, että ampumataitotestissä hänen tuloksensa oli kahdeksan pistettä kahdestatoista. Tarkat tähtääjät palkittiin Vuoden 2014 sotilasurheilijaksi valittiin kersantti (res), Sami Heikkilä, lajinaan ammunta liikkuvaan maaliin. Heikkilä oli mukana Euroopan mestaruuden, MM-hopean sekä EM-pronssin voittaneessa joukkueessa. Hän palveli saavutustensa aikana sopimussotilaana Hämeen rykmentissä. Lopeta ja voita -kilpailu järjestetään vuosittain koko Suomen aikuisväestölle. Vuodesta 2013 kilpailussa on ollut oma sarjansa myös varusmiehille. Näin kannustetaan varusmiehiä vähentämään tupakointia ja nuuskan käyttöä. Viime vuonna kilpailussa oli oma sarjansa myös Puolustusvoimien henkilökunnalle. Kansainvälisen kilpailukonseptin idea on yksinkertainen. Täytyy vain lupautua olemaan tietty aika ilman tupakkatuotteita ja voi voittaa rahapalkinnon. Filha ry:n projektivastaava Anelma Lammi kertoo, että tänä vuonna kilpailu on varusmiesten osalta erilainen. Järjestämme jokaiselle saapumiserälle oman Intti ilman tupakkaa -kilpailun. Kilpailuaika on kolme kuukautta, Lammi sanoo. Keskus kouluttaa vuosittain noin 700 henkilöä viidestäkymmenestä eri maasta. Kansainvälisen keskuksen koulutuksen laatujärjestelmä läpäisi sertifioinnin joulukuussa 2014 ensimmäisellä arviointikerrallaan. ISO sertifikaattia ylläpitää monikansallinen yhdistys, jonka mukaan standardien tarkoituksena on varmistaa, että tuotteet ja palvelut ovat turvallisia, luotettavia ja laadukkaita. Standardit ovat Vuoden valmentajana juhlittiin Urheilukoulun valmennuksen koordinaattorin tehtävässä toimivaa yliluutnantti Keijo Matilaista. Jääkäriprikaati palkittiin vuoden liikuntavaikuttajana erinomaisesti järjestetyistä hiihdon sotilas-mmkilpailuista. Alikersantti (res) Heikki Lähdekorpi palkittiin puolustusvoimien tunnustuspalkinnolla. Lähdekorpi voitti nuorten sarjassa henkilökohtaisen maailmanmestaruuden sekä Euroopan mestaruuden Kilpailu kannustaa lopettamaan Viime vuonna varusmiesten sarjan Lopeta ja voita -kilpailussa voittanut Lassi Paarala pitää tupakointia huonona tapana. Kilpailuun voi osallistua vaikka ei olisi koskaan tupakoinut tai käyttänyt nuuskaa. PVKVK:lle kansainvälinen sertifikaatti sektorikohtaisia ja niitä on luotu yhteensä kappaletta. Aikataulu oli nopea Kuva: Susan Johnsson liikkuvan maalin ammunnoissa. Lisäksi mukaan tarttui kaksi joukkuekultaa Euroopan mestaruuskilpailuista. Lähdekorpi palveli Hämeen rykmentissä, Urheilukoulussa. Paras ATT-tulos taisi olla 13/12, kun kaveri vieressä avitti yhdellä kudilla. En minä sillä rynnäkkökiväärillä mihinkään sohimalla osunut, pienoiskivääriin tottunut Lähdekorpi naureskeli vaatimattomasti. Vuoden 2014 kilpailun varusmiesten sarjan voitti Porin prikaatissa kuljettajana palvellut Lassi Paarala. Eihän tupakointi ole kannattavaa hommaa, hän toteaa. Paarala kertoo huomanneensa kilpailun varuskuntasairaalan vastaanotolla pyörineistä esitteistä. Palkintosumma pisti silmään, joten osallistuin kilpailuun, hän sanoo. Viime kesäkuussa kotiutunut Paarala kertoo, että ei tupakoinut ennen inttiä. Varusmiespalveluksen alussa polttelin silloin tällöin. Kilpailu oli kuitenkin kiva kannuste, joten sen jälkeen ei enää tehnyt mieli tupakkaa. Puolustusvoimien henkilökunnan sarjan voitti Jari Kaivonurmi ilmavoimista. Kansainvälinen keskus sai ISOstandardin vain vuoden työn seurauksena. Keskuksessa koottiin vuoden 2014 aikana yhteen hyväksi todettuja käytäntöjä. Aiemmin ISO sertifikaatin on saanut muun muassa ilmavoimien Hävittäjälentolaivue 41. PVKVK:n kurssiosaston johtajan, everstiluutnantti Jari Salosen mukaan sertifikaatti on todiste koulutuksen laadukkuudesta. Sertifiointi todentaa ulkopuolisen arvioinnin kautta, että kriisinhallintakoulutuksemme on laadukasta. Se toimii todisteena toimintamme tasosta myös kansainvälisesti, hän sanoo. Kuva: Eetu Lehmusvaara tähtäimessä Mitä seuraa sosiaalisen median ohjeistuksen rikkomisesta? Pauli Loukola Puolustusvoimilla on sosiaalisen median käyttöohjeet varusmiehille ja reserviläisille nähtävissä internetissä. Yleiset ohjeet ovat, että paikkatiedon jakaminen operaatiossa on kiellettyä, sotilasharjoituksen aikana sosiaalista mediaa, eikä yleensäkään puhelinta saa käyttää. Monelle on vielä epäselvää, minkälaisia sanktioita ohjeiden noudattamatta jättämisestä seuraa. Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa vastaa. Miten puolustusvoimien sosiaalisen median sääntöjen rikkomisesta rangaistaan? Olennaista on rikkomuksen taso. Luokitellun tiedon jukaiseminen on tietysti vakavampi rikkomus kuin vaikka epäasiallinen twiitti. Sanktiot määräytyvät sotilaskurinpitomenettelyn mukaisesti. Jos kysymys on sosiaalisen median keskusteluista, kurinpitona on todennäköisesti ohjaavaa keskustelua. Meillä on vakavuustasoja, eli jos mennään operaatioturvallisuuteen tai tietoturvaan liityviin asioihin, niin uutisia muualta Mannerheimista ooppera rikkomus on vakavampi ja sitä mukaan sanktiot isompia. Vakavia rikkomuksia, jotka liittyvät erityisesti sosiaaliseen median käyttöön, ei ole ollut. Mikä toimii nyrkkisääntönä sosiaalisessa mediassa julkaisemiselle? Ensinnäkin kannustamme kaikkia kertomaan palveluksesta ja omista kokemuksista, se on ykköslähtökohta. Paikallistasoilla on etukäteen kerrotut pelisäännöt asioista, joista ei saa kertoa ja kohteita, joita ei saa kuvata. Yleisiä, nettietiketteihin littyviä sääntöjä luonnollisesti pitää noudattaa. Eli esimerkiksi toisesta julkaistavaan kuvaan pitää olla lupa ja tietysti asiallista, toista loukkaamatonta tapaa tulee noudattaa. Missä tilanteissa aseista ja muusta taistelumateriaalisa saa julkaista kuvan? Erikseen kannattaa kysyä, saako tiettyä kohdetta tai materiaalia kuvata. Ensin voi kysyä varusmiesjohtajilta ja jos he eivät tiedä, he tarkistavat esimiehiltään. Ilmajoen Musiikkijuhlat tuottaa uuden kotimaisen oopperan Carl Gustav Mannerheimista. Teos kantaesitetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kesäkuussa Oopperan libreton kirjoittavat Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies. Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien kahdestoista itse tuottama ooppera. Nyt tulevana kesänä Ilmajoen Musiikkijuhlat viettää 40-vuotisjuhlavuottaan ja kantaesittää uuden kotimaisen oopperateoksen Elämälle Ooppera Oskar Merikannosta. Mannerheim ei ole ensimmäinen Suomen suurmiehistä tuotettu ooppera Ilmajoella, sillä kahtena edelliskesänä Ilmajoella nähtiin hyvin menestynyt Kekkonen-ooppera Museovirasto suojelisi Lentosotakoulun Museovirasto esittää Kauhavan Lentosotakoulun suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Asiasta päättää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla Museovirasto esittää suojeltavaksi kokonaisuuden, joka käsittää sekä rakennuksia, rakenteita, istuttamalla muodostettuja alueita että rakennusten kiinteää sisustusta. Museoviraston mukaan Lentosotakoulu monipuolisine rakennuksineen on yksi puolustusvoimien ja erityisesti ilmavoimien rakennusperinnön avainkohteista. Siihen kuuluu ainutlaatuisia näytteitä itsenäisen Suomen sotilasarkkitehtuurista. Alue ilmentää sotilasilmailun ja puolustusvoimien rakennustoiminnan kehitystä 1920-luvulta luvun alkuun ja on valtakunnallisesti merkittävä. Rakennuslehti Osa Hälvälän alueista pysyy käyttökiellossa Alkutalvesta Lahden Finlandia-uralla hiihdelleiden kuntoilijoiden mieliä kuohuttivat Puolustusvoimien harjoitusalueelle ilmestyneet uudet puomit ja kiellot, joilla pyrittiin estämään hiihtäminen alueella. Nyt kun latu-ura on pohjustettu ja ajettu, hiihtämään pääsee Työtjärven ohi Kirkkotien puomille, mutta sen takana olevalle Hälvälän lentokenttäalueelle ei edelleenkään ole sallittua mennä. Vaikka toiminta Hennalan kasarmialueella päättyi, se ei tarkoittanut myös harjoitusalueen hiljenemistä. Alueella järjestetään edelleen maastoleirejä ja latu-ura esimerkiksi ylittää lääkintäleirin tien, jossa on olemassa törmäysvaara. Uusilla puomeilla pyritään estämään myös asiaton liikkuminen harjoitusalueen sisällä ja turvaamaan Puolustusvoimain omaisuus, sillä alueella on paljon rakennuksia. Alueella on kameravalvonta ja partiot käyvät siellä, mutta henkilökuntaa ei enää ole koko ajan paikalla. Etelä-Suomen Sanomat Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 3/2015 lyhyesti Ruotsin puolustusvoimat haluaa lisärahoitusta Ruotsin puolustusvoimat kertoo tarvitsevansa vuositasolla neljän miljardin kruunun eli noin 430 miljoonan euron lisämäärärahan vuoteen 2019 asti selvitäkseen sille asetetuista velvoitteista. Puolustusvoimien mukaan lisämäärärahaa tarvitaan erityisesti harjoituksiin, henkilöstön palkkaamiseen, sotilaiden varustukseen ja esimerkiksi sukellusveneiden etsintään. Lisäksi on arvioitu, että puolustusvoimat tarvitsisi vuoden 2020 jälkeen jopa 15 miljardin kruunun eli 1,6 miljardin euron lisämäärärahan kalustohankintoihin, kuten uusien Gripen-hävittäjien hankintaan. (www.svd.se 23.1.) JKon Nato-hävittäjä putosi Espanjassa Kreikkalainen F-16-hävittäjä syöksyi maahan vain hieman nousun jälkeen sotilasliitto Naton harjoituksessa Espanjassa. Surmansa sai yhteensä kymmenen henkeä, joista kaksi oli kreikkalaisia ja kahdeksan ranskalaisia. Surmansa saaneet kahdeksan ranskalaista olivat alueella, johon hävittäjä syöksyi maahan. Turmassa loukkaantui lisäksi yhteensä kymmenen ranskalaista ja yksitoista italialaista. Alueella säilytettiin myös ranskalaisia Mirage- ja italialaisia Alpha Jet-koneita. Tämä on tragedia, joka koskettaa koko Nato-perhettä, sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiedotteessa. (Reuters, 26.1.) JMä-L Viranomaisapua Libanonissa Suomi on antanut Unifil-operaation suomalais-irlantilaiselle pataljoonalle euroa Libanonin viranomaisten tukemiseen. Pataljoonan komentajan, everstiluutnantti Pertti Kelloniemen mukaan tuki lisää pataljoonan uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä Etelä-Libanonin alueella sekä parantaa sen toimintaedellytyksiä. Lahjoitus käytetään Libanonin asevoimien tukikohdan asuin- ja työskentelyolosuhteiden kehittämiseen. Hankimme esimerkiksi jätevesisäiliöt suihku- ja wc-kontteihin paikoissa, joissa jätevesiä ei voida kytkeä viemäreihin, Kelloniemi kertoo. RAr Redigoita myydään eteenpäin Osa ilmavoimien myymistä viidestä Redigo-lentokoneesta kaupataan eteenpäin kovaan hintaan. Ruotsalainen Helicopterservice Sweden osti viime vuoden lopulla koneet ilmavoimilta hieman yli eurolla ja pyytää nyt ensimmäisestä myyntiin ilmestyneestä Redigosta noin euroa. Jos Redigot käyvät kaupaksi, voittoa konetta kohden tulee euroa. Minulla ei ole edellytyksiä pitää kaikkia ilmassa, joten ajatuksena on pitää pari kolme konetta ja myydä loput, Helicopterservice Swedenin johtaja Bent Jacobsen kertoo Iltalehdelle. (Iltalehti.fi, 22.1.) JMä-L Meksikon asevoimien hankala operaatio Vuonna 2006 julistetussa huumesodassa on kuollut jo ihmistä. Meksikolaisten luottamus asevoimiin on karissut. Mika M. Niskanen Vuoden 2006 syksyllä julistettiin sota. Meksikolaisten huumekartellien välinen väkivalta oli riistäytynyt käsistä ja presidentti Felipe Calderón halusi muutoksen. Asevoimat komennettiin korruptoituneen poliisilaitoksen tueksi. Sotilaat ryhtyivät toimiin kartelleja vastaan. Kansa innostui viimeinkin asiat muuttuisivat. Tapahtui kuitenkin ylilyöntejä: sivullisia menehtyi ja kartellien jäseniä teloitettiin laittomasti. Nyt yhdeksän vuotta myöhemmin Meksikon huumesota on vaatinut noin henkeä ja maksanut satoja miljoonia. Innostus on muuttunut peloksi. Meksikosta Suomeen vuonna 1998 muuttanut Tizóc, joka ei halua oikeaa nimeään julkisuuteen, kertoo luottamuksensa kotimaansa asevoimia kohtaan karisseen huumesodan alkamisen jälkeen. Lapsena hänelle opetettiin koulussa, että sotilaat ovat sankareita ja puolustavat kaikkia. Jos näen nykyisin Meksikossa asevoimien auton, niin pelkään. Ennen asevoimiin pystyi luottamaan, vaikka ongelmia oli myös silloin, kertoo Tizóc joka viettää nykyisin Meksikossa vuosittain noin kaksi kuukautta. Rankaisemattomuuden periaate Rasmus Arikka Ääri-islamistinen Isis-järjestön leivissä on Syyrian ja Irakin jihadistien lisäksi myös ulkomaisia vierastaistelijoita. Pääosa heistä on nuoria miehiä, mutta nyt terroristiryhmien riveihin päätyy enemmän naisia kuin aikaisemmin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen kertoo, että naiset toimivat pääasiassa huolto- ja tukitehtävissä. Vierastaistelijalla tarkoitaan ulkomaalaista, joka matkustaa konfliktialueelle osallistuakseen aseelliseen toimintaan.vierastaistelija-ilmiö sai runsaasti huomiota Maanpuolustuskorkeakoulun opettaja Olli Teirilän mukaan päätös Meksikon asevoimien osallistamisesta syntyi alunperin puolisotilaallisten kartellien voimakkuudesta. Se, että eräs kartelli on rekrytoinut vanhoja erikousjoukkojen sotilaita omaan joukkoonsa kertoo, minkälainen vastustaja on, Teirilä sanoo. Professori Teivo Teivaisen mielestä asevoimille olisi kannattanut tarjota parempaa strategista- ja taktista sekä ihmisoikeuksien kunnioitukseen liittyvää koulutusta operaatiota varten. Mies polttaa vuonna 2012 valtaan astuneen presidentti Enrique Peña Nieton näköistä nukkea 43 opiskelijan katoamista protestoivissa mielenosoituksissa. Presidentti oli valtaan astuessaan luvannut vähentää väkivaltaa ja asevoimien roolia. Lupaukset eivät kuitenkaan täyttyneet. Syyrian sisällissodan alettua vuonna Arvioiden mukaaan alueelle on lähtenyt euroopppalaista taistelijaa, joista suuri osa tulee Ranskasta ja Iso- Britanniasta. Kaikki lähtijät eivät ole islaminuskoisia tai maahanmuuttajia. Kaikki konfliktialueelle lähteneet eivät liity uskonnollisiin ääriliikkeisiin, vaan osa lähtee humanitäärisistä syistä, Sinkkonen muistuttaa. Kovat otteet käytössä Ranskassa Kuva: Linda Tammisto Toinen merkittävä syy oli korruptio poliisivoimien keskuudessa. Kartellit olivat maksaneet ja uhkailleet matalapalkkaisia poliiseja puolelleen. Ajateltiin, että armeijassa on parempi kuri ja valvonta korruption välttämiseksi. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan päätös aseellisen voiman lisäämisestä kartelleja vastaan on nykyisin laajalti tunnustettu virheelliseksi ratkaisuksi. On tehty paljon ruumiita, muttei ole saatu katkaistua päätä näiltä järjestöiltä, joita lähdettiin tuhoamaan, Teivainen sanoo. Maanpuolustuskorkeakoulun Teirilän mukaan asevoimien toiminnan suurimpia ongelmia huumesodassa on ollut liiallinen voimankäyttö, joka on johtanut sivullisten kuolemiin sekä kartellien voimakkaisiin vastaiskuihin. Lisäksi Helsingin yliopiston Teivainen arvioi asevoimien syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan unionin jäsenmaat painivat vierastaistelija-ilmiön kanssa. Yhtä tapaa estää taistelijoita lähtemästä ei ole, mutta kovat otteet ovat käytössä esimerkiksi Ranskassa. Jos viranomaiset saavat vihiä jonkun aikeista lähteä Syyriaan, häneltä saatetaan ottaa matkustusasiakirjat pois. Sinkkonen ei pidä tätä ensisijaisena ratkaisukeinona, vaan hän korostaa ennaltaehkäisyä ja sosiaalipolitiikan merkitystä. Radikalisoituminen tulisi estää jo ennen matkasuunnitelmien syntymistä. Teemu Sinkkonen sanoo, että suurin osa Syyriaan lähtijöistä päätyy Isiksen joukkoihin. Teivaisen mukaan suurin syy asevoimien väärinkäytöksiin on rankaisemattomuuden periaate, joka on vakava ongelma eri puolilla Latinalaista Amerikkaa. Sotilaat ajattelevat, että voidaan käyttää brutaaleja keinoja, kuten tehdä laiton teloitus ja olla varmoja, ettei jää kiinni. Teknologia vähentää asevoimien väkivaltaa Viime vuoden aikana asevoimien tekemiä ihmisoikeusloukkauksia tuotiin oikeuden eteen. Teivaisen mukaan tähän on vaikuttanut kansan tyytymättömyys, ihmisoikeusjärjestöjen aktiivisuus, kansainvälisen yhteisön kritiikki sekä teknologian kehitys. Teivainen kertoo, että ennen ainoa tapa tehdä valitus sotilaiden toiminnasta oli mennä poliisiasemalle kertomaan näkemästään. Silloin saattoi itse joutua tapetuksi. Nykyisin taas kylissäkin asuvilla ihmisillä on kännykkäkamerat. Jos sotilaat tekevät teloituksia ja jättävät ruumiit joen rannalle, niin yhden päivän sisällä kuvat leviävät pitkin verkkoa ja herättävät isoa meteliä, Teivainen sanoo. Teivaisen mukaan kartellien väkivallan vähentämiseksi on esitetty esimerkiksi huumeiden kysynnän kitkemistä Yhdysvalloissa sekä mietojen huumausaineiden dekriminalisointia. Viimeisimpiä uhreja väkivallan kierteessä ovat olleet syyskuussa kadonneet 43 opiskelijaa. Poliisin epäillään olevan kytköksissä katoamisiin. Opiskelijoiden omaiset ovat syyttäneet asiasta myös asevoimia, koska katoamiset tapahtuivat sotilastukikohdan läheisyydessä. Tizóc harmittelee Meksikossa vallitsevaa korruptiota. Hänen mukaansa viranomaiset haluavat rahaa vaivatta ja nopeasti. Näin he ovat helposti lahjottavissa. Toivon, että tilanteeseen tulisi muutos, Tizóc sanoo. Vierastaistelijoiden joukossa on aiempaa enemmän naisia Euroopan unionissa ei ole yhteistä linjaa vierastaistelija-ilmiöön. Kuva: STF/Miguel Tovar Kuva: Rasmus Arikka

7 ruotuväki 3/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Uinti ei ole jääkiekkoilija Turo Korpelan vahvin laji, mutta mies taistelee tyylikkäästi maaliin tavoiteajassaan. Haaveena erikoisjoukko Laskuvarjojääkäreiden pääsykokeet ovat raskas puristus. Fyysisen testirupeaman lisäksi hakijoita arvioidaan myös psykologisilla testeillä. Juho Mäki-Lohiluoma Kouvolan uimahallin kaiuttimista kaikuu Juice Leskisen Kaksoiselämää, eikä vesijuoksijoiden päivä poikkea normaalista. Altaassa tilaa on kuitenkin tarjolla tavallista vähemmän, sillä keskiradat on varannut Utin jääkärirykmentti, joka etsii laskuvarjojääkäreitä kesän saapumiserään. Laskuvarjojääkärien pääsykokeet koostuvat fyysisistä ja psykologisista testeistä sekä lääkärintarkastuksesta. Fysiikkaa testataan lihaskunto- ja koordinaatiotestillä, reppujuoksulla, sukellus- ja uintitestillä sekä sotilassuksilla suoritettavalla hiihtotestillä. Utin jääkärirykmentin liikuntakasvatusupseerin, yliluutnantti Petri Hynnisen mukaan pääsykokeisiin tulee valmistautua huolellisesti. Fyysisesti raskaat testit suoritetaan peräjälkeen. Se yllättää monet hakijat. Päivä on pitkä: se alkaa aamulla ja kestää kahdeksan tunnin ajan. Toki siinä on aikaa suoritusten välissä, mutta se on sellaista aktiivista palautumista, että siirrytään syömään ja bussiin. Varsinaista palautumisaikaa ei ole, Hynninen sanoo. Samuli Mannisella ja Turo Korpelalla reppujuoksu sekä koordinaatio- ja lihaskuntotestit ovat jo takana. Juoksusta he suoriutuivat hyvin ja valtasivat oman eränsä kärkisijat. Testissä juostaan ensin 2 kilometriä tasaista vauhtia yhtenä joukkona, sitten otetaan aikaa kolmen kilometrin matkalta. Painoa repussa on kymmenen kiloa ja täydet pisteet saa alle 12 minuutin suorituksella. Manninen käytti radalla 21 sekuntia pidempään. Ihan okei. Tavoite oli alle 12 minuuttia, joka meni rikki kaksi viikkoa sitten Immolassa erikoisrajajääkärien testeissä, Manninen sanoo. Jääkiekkoa harrastava Korpela kertoo myös lihaskuntotestien sujuneen hyvin. Yhtä pistettä vaille täydet. Kyllä sen yhdenkin pisteen olisi sieltä vielä voinut saada, se vähän harmittaa. Mutta ihan tyytyväinen olen tähän mennessä tehtyihin suorituksiin, Korpela sanoo. Uinnissa karsiutuu eniten Hakijat yksi kerrallaan hyppäävät altaaseen viisi metriä korkeasta hyppytornista. Heti perään he noutavat ongelmitta kaksi punaista rinkulaa neljän metrin syvyydestä. Todellinen vesitesti, 200 metrin uinti, on kuitenkin vielä edessä. Yliluutnantti Hynnisen mukaan juuri uinnissa karsiutuu eniten hakijoita. Se ei välttämättä johdu huonosta uimataidosta, koska meidän rajamme ei ole hirveän korkea. Uintia edeltävässä reppujuoksussa voidaan ottaa liikaa itsestä irti ja sen jälkeen on vaikea lähteä uintiin. Omaa eräänsä ennen Turo Korpela jaksaa kannustaa kanssahakijoita. Anna tulla, ei ole pitkä matka! Korpelalle ja Manniselle uinti ei ole vahvin laji. Alkumatka sujuu lupaavasti, mutta viimeisellä kierroksella maitohapot jylläävät. Molempien aika painuu yli neljän minuutin. Hylkäysraja jää silti kauas. Uinti ei kyllä ole vahvin lajini, mutta taistelin loppuun asti sen minkä pystyin. Olen tosi tyytyväinen, sillä olen vasta kuukauden Se on sellaista aktiivista palautumista, että siirrytään syömään ja bussiin. Varsinaista palautumisaikaa ei ole. Yliluutnantti Petri Hynninen kertoo huonojen talvien näkyvän hiihtotuloksissa. harjoitellut uintia, Korpela sanoo. Viimeiset erot tehdään ladulla Utin jääkärirykmentissä, vajaa 15 kilometriä Kouvolan keskustasta, on lentokeli. Ladut on rakennettu rakkaudella, yliluutnantti Petri Hynninen vitsailee. Väsymys paistaa hakijoiden kasvoilla, mutta periksi ei anneta. Edessä on neljä 2,5 kilometrin mittaista lenkkiä, joista kaksi hiihdetään tasaista vauhtia yhdessä ja kaksi viimeistä urku auki kelloa vastaan. Samuli Mannista huolestuttaa välinerikko, mutta Hynninen kertoo toimitsijoiden hiihtävän mukana. Heiltä saa uuden välineen hajonneen tilalle, mutta hukattua aikaa ei hyvitetä. Välinerikot ovat kuitenkin harvinaisia. Hynnisen mukaan pari huonoa talvea näkyvät myös tämän vuoden testeissä: hiihtotaito ei ole entisensä. Suomalainen sotilas on tunnettu hiihtotaidostaan. Kyllä jotain pitäisi varmaan tehdä, että se säilyisi. Kyllä minä ainakin haluaisin, että jokainen tänne tuleva osaisi hiihtää, hän sanoo. Erot tekniikassa käyvät ilmi jo ensimmäisessä nousussa: osalle sotilassukset ovat uusi tuttavuus, osa nousee mäkeä kevyellä vuorohiihdolla. Kun kaksi kierrosta on takana ja varsinainen testi alkaa, erot repeävät välittömästi. Petri Hynnisen mukaan hiihtoon kannattaa satsata. Pisteitä on jaossa kymmenen, mikä tarjoaa mahdollisuuden repiä kaulaa muihin hakijoihin. Korpela ja Manninen pärjäävät myös tässä lajissa: he tulevat maaliin oman eränsä toisena ja kolmantena. Päivä on nyt pulkassa ja pisteet lähentelevät neljääkymmentä. Se on yleensä riittänyt fyysisistä testeistä. Tosi hyvät fiilikset on nyt. Mukava kun pystyi kaikin puolin ylittämään itsensä tänään. Täällä on tosi hyvää porukkaa, kaikki hengessä mukana. Aivan mahtavaa. Fyysiset testit ovat Samuli Mannisella ja Turo Korpelalla takana, mutta pääsykoerupeama on vasta puolessavälissä.

8 8 TOIMINTAKYKY ruotuväki 3/2015 TOIMINTAKYKY - maanpuolustuksen perusta? Toimintakyky on yksilön valmiutta ja kykyä toimia. Se jaetaan neljään osa-alueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen. Puolustusvoimat on tutkinut aihetta vuosikausia. Miksi? Helsingin Energian kaukolämpötunnelissa taivaltaa jono varusmiehiä. On säkkipimeää. Vain askelten kaiku kimpoilee kivissä seinissä. Aliupseerioppilas Taneli Mutasella on vaikeuksia hengittää tuskastuttava kuumuus ahdistaa ja läpitunkematon pimeys ujuttautuu pään sisälle. Ainoa valo heijastuu edessä kävelevän kurssitoverin taisteluliivin heijastimesta. Se heiluu tämän askelten mukana: ylös ja alas vasemmalle ja oikealle. Käynnissä on Kaartin jääkärirykmentin aliupseerikurssi 2:n tutkinto. Nyt Mutasta pyörryttää. Hän ymmärtää syöneensä ja juoneensa liian vähän. Selviänköhän elossa loppuun asti, hän pohtii, mutta ravistaa samantien ajatuksen pois mielestään. On pysyttävä positiivisena; ei saa hermostua. Lopulta tunneli loppuu ja joukkue saapuu avonaiseen tilaan. Mutanen romahtaa samantien maahan. Hän näkee vain sumua. Toimintakyky on yksilön valmiutta ja kykyä ottaa osaa toimintaan. Emeritusprofessori Jarmo Toiskallion kehittämässä ja puolustusvoimien käyttämässä määritelmässä toimintakyky jaetaan neljään osaalueeseen: fyysiseen, psyykkiseen, eettiseen ja sosiaaliseen. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkimusalajohtaja, psykologi Kai Nymanin mukaan osa-alueet ovat sidoksissa toisiinsa. Jos fysiikka pettää, niin ei auta vaikka kuinka vahva psyyke olisi, Nyman sanoo. Fyysinen toimintakyky aiheuttaa haasteita Varusmiesten toimintakyky kiinnostaa puolustusvoimia yksinkertaisesta syystä: mitä toimintakykyisempiä yksilöitä, sitä vahvemmat Taistelukyky laskee nopeasti, jos ei syö, eikä nuku riittävästi asevoimat Suomella on. Jos varusmiesten ja reserviläisten toimintakyky on heikko, eivät he pysty suoriutumaan sodanajan tehtävistään. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston Taistelija sodassa -tutkimusryhmän johtajan, majuri Jari Haralan mukaan yksittäisen sotilaan toimintakyky on keskeisessä osassa joukkojen suorituskyvyn kannalta. Jos esimerkiksi panssarivaunun ampuja lamaantuu kriittisellä hetkellä, niin koko vaunun tulen teho laskee nollaan, Harala arvioi. Puolustusvoimien näkökulmasta haasteita toimintakyvyn osalta aiheuttaa muun muassa havainnot fyysisen kunnon laskusta luvulla varusmiehet juoksivat keskimäärin Cooperin testissä noin 2700 metriä, kun nykyisin vastaava tulos on noin 2400 metriä. Lisäksi varusmiehet ovat polarisoituneet: on aikaisempaa enemmän erittäin hyvänkuntoisia ja erittäin huonokuntoisia. Keskivertoisten määrä on laskenut. Vuoden 2008 Reserviläistutkimus puolestaan osoittaa, että vain 46 prosenttia reserviläisistä kelpaa sodanajan tehtäväänsä kuntonsa osalta. Haralan mukaan kuntojakaumien muuttumiseen voidaan vastata määrittelemällä valintakriteerejä joukko- ja tehtäväkohtaisesti sekä kehittämällä valintamenettelyä. Käytännössä tämä voisi tulevaisuudessa tarkoittaa, että varusmiesten sijoittaminen joukko-osastojen sisällä eri aselajeihin määräytyisi ainakin nykyistä enemmän fyysisen kunnon sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Psyykkiset ominaisuudet kunnossa Toinen esimerkki toimintakyvyn kehittämiseen liittyen on hanke, jossa varusmiehet pohtivat itse omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakykynsä osalta. Lopputulokseen perustuen he luovat itselleen kehittymissuunnitelman. Se, että varusmiehet itse pohtivat omaa kehittymistään on tervetullut näkökulma. On tärkeää, ettei ajatella varusmiehiä jonain, jota kehitetään vaan nähdään heissä oleva potentiaali ja valmius kehittää itse itseään, sanoo Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija, kasvatustieteen tohtori Jenni Keskinen. Keskinen korostaa, että alokkaille tehtävien alkukyselyiden perusteella varusmiesten itseluottamus ja sosiaalisuus ovat korkealla tasolla: kokemus itsestä ja muista on positiivinen. Tämä viittaa siihen, että palveluksen alussa nuorten psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat keskimäärin hyvissä kantimissa. Koulutuksen kannalta tärkeä kysymys onkin, miten näitä vahvuuksia voisi hyödyntää koulutuksessa ja toimintakyvyn tukemisessa, Keskinen pohtii. Huolto ratkaisee Yksittäisen taistelijan toimintakyvyn horjuminen voi johtua monesta asiasta: vähäisestä ravinnosta, psyykkisestä paineesta tai moraalisista ristiriidoista. Ongelmat voivat ilmetä muun muassa kontrollin menettämisenä, lamaantumisena tai kyvyttömyytenä toimia sosiaalisesti. Vaikeuksia voi kuitenkin ennaltaehkäistä muun muassa harjaannuttamalla fyysistä kuntoaan ja paineensietokykyään. Haastavassa tilanteessa tulisi puolestaan muistaa huolto: vaihtaa märät sukat kuiviin sekä nauttia ravintoa ja nestettä. Kuukausia kestävissä kriiseissä huoltamisen ja syömisen merkitys kasvaa. Vaikka muut ominaisuudet olisivatkin kunnossa, kaverin taistelukyky laskee nopeasti, jos hän ei syö eikä nuku riittävästi, Harala kertoo. Myös toimintakykyä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeää. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija, valtiotieteiden tohtori Liisa Eräsen mukaan jokaisen tulisi tiedostaa, mitä ongelmia ja vahvuuksia omassa toiminnassa on vaikeissa tilanteissa ja kehittää tämän pohjalta kykyjänsä. Myös positiivisuus auttaa. Tiukassa paikassa itseluottamus ja usko siihen, että voi itse vaikuttaa tilanteeseen on merkittävää. Toivon ylläpitäminen helpottaa toimintakyvyn säilyttämistä, Eränen sanoo. Lisäksi asepalveluksen aikana kohdatut vaikeat tilanteet kasvattavat paineensietokykyä: mitä hankalammasta tilanteesta selviää, sitä valmiimpi on astetta haastavampaan paikkaan. Kun haasteet ovat sopivalla tasolla yksilön kykyjen rajoissa, niin ne vahvistavat ja kehittävät toimintakykyä, Eränen toteaa. Kasvattava kokemus Alikersantin arvomerkkiä nykyisin kantava Mutanen kokee oppineensa toimintakykynsä romahtamisesta tunnelissa. Kokemus kasvatti selkärankaa ja opetti tunnistamaan sen hetken, jossa toimintakyky on romahtamassa. Jos jatkaa siitä vielä eteenpäin saamatta murua rinnan alle, niin sitten luhistuu, Mutanen jatkaa. Mutanen sanoo, että olisi valmis menemään tunneliin uudestaan, mutta valmistautuisi paremmin. Hän joisi ja söisi enemmän sekä pukeutuisi kevyemmin. On pysyttävä positiivisena; ei saa hermostua. Romahtamisesta huolimatta Mutanen kampesi takaisin ylös ja suoritti loppuun tutkinnon, johon lukeutui tunnelin jälkeen muun muassa rasteja sisältänyt 18 kilometrin marssi. Tarvittava lisäpotku löytyi kurssitovereilta, jotka tyhjensivät omat eväspussinsa Mutaselle. Oppi kokemuksesta senkin, että kun toimintakyky oikeasti luhistuu, niin kaverit ovat heti auttamassa, Mutanen toteaa.

9 ruotuväki 3/2015 TOIMINTAKYKY 9 FYYSINEN Fyysinen toimintakyky tarkoittaa kykyä suorittaa kuntoa ja taitoa vaativaa lihastyötä. Puolustusvoimissa tämä tarkoittaa sitä, että kykenee kuntonsa puolesta täyttämään ne tehtävät, joihin on sodanajan joukoissa määrätty. Suomalaisten varusmiesten fyysinen toimintakyky on laskenut roimasti 1980-luvulta. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian professori ja maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, fyysiseen toimintakykyyn erikoistunut Heikki Kyröläinen, kuitenkin tähdentää, että esimerkiksi varusmiesten lihaskunto on kehittynyt. Tämä ei kuitenkaan peitä sitä tosiasiaa, että palvelukseen astuvat ovat keskimäärin liian huonossa kunnossa. Varusmiehen fyysisen toimintakyvyn horjuminen ilmenee konkreettisesti siten, ettei kykene suorittamaan asetettuja tehtäviä: ei kyetä tuhoamaan vihollista uupumisen takia tai jatkamaan marssia. Kyröläisen mukaan fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen ei ole poppakonsteja. Hyvä fyysinen toimintakyky pitää itse tehdä harjoittelun kautta. Sitä ei voi lainata kaverilta, Kyröläinen sanoo. Lenkkeilyn ja kuntosalin lisäksi Kyröläinen tähdentää esimerkiksi esteratoja, joissa voi kehittää ketteryyttä. Monissa varuskunnissa on hyvät liikuntamahdollisuudet ja niitä kannattaa hyödyntää. JUOKSUMATKA 12min (m) JAKAUMA (%) ,0 20,0 15,0 Alkuperäinen malli: Momentum ja Shachar (Human Skeleton Rigged / BlendSwap) ,0 5,0 0,0 Oranssilla merkitty huonokuntoisten osuus kaikista varusmiehistä. Mustalla varusmiesten Cooperin testin tulosten keskiarvot. Huonokuntoisten varusmiesten määrä on noussut ja Cooper-tulokset ovat laskeneet 1970-luvulta. PSYYKKINEN EETTINEN SOSIAALINEN Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkimusalajohtaja Kai Nymanin mukaan psyykkinen toimintakyky tarkoittaa yksilön sopeutumiskykyä vastoinkäymisiin, traumoihin ja stressitekijöihin sekä palautumiskykyä ja taitoa ylläpitää toimintaa painetilanteissa. Nymanin mukaan psyykkisen toimintakyvyn uhkia ovat jatkuvat riittämättömyyden kokemukset ja pettymykset sekä ylivoimaiset haasteet jatkuva tunne, ettei pärjää. Tämä voi ilmetä muun muassa ahdistuksena, univaikeuksina, masennuksena sekä muina psyykkisinä oireina. Varusmiehelle tyystin ylivoimaisilta tuntuvissa tilanteissa tulisi keskustella oman johtajansa kanssa, siitä ovatko tehtävät itselle sopivalla tasolla. Nymanin mielestä psyykkisen toimintakyvyn kehittämisen kannalta on tärkeätä suhtautua avoimin mielin ympäröivään maailmaan, osallistua aktiivisesti toimintaan sekä hakea onnistumisen kokemuksia kohtaamalla haasteita. Psyykkisen toimintakyvyn kohottamiseen liittyy kuitenkin paradoksi: kehitys ilmenee kykynä selviytyä paremmin haastavista tilanteista, mutta kehitys on mahdotonta ilman haasteita. Puolustusvoimien toiminnassa pyritään kohtaamaan koulutuksissa vaikeita tilanteita, jolloin sietokyky kasvaa ja opitaan sietämään yhä vaikeampia tilanteita, Nyman avaa. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Jenni Keskisen mukaan sodanajan olosuhteet edellyttävät, että niihin harjaannutaan varusmiespalveluksen aikana. Täten rasittuneena ja nälkäisenä kylmässä toimiminen ei osoittautuisi tositilanteessa kestämättömäksi, sanoo Keskinen. Eettinen toimintakyky tarkoittaa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston tutkija Liisa Eräsen mukaan kykyä kohdella hyvin ja oikein sekä itseään että muita ihmisiä. Eettisen toimintakyvyn horjuminen voi ilmetä ylilyönteinä esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen oman ryhmän jäsen on rikkonut yhteistä moraalikoodistoa, kuten luistanut yhteisistä tehtävistä. Kysymys on, että pystytäänkö silloin toimimaan oikeudenmukaisesti ja arvioimaan millainen sanktio on oikein yksilön ja ryhmän kannalta vai pääseekö kostonhalu valloilleen, Eränen kertoo. Eränen tarkentaa, että eettistä toimintakykyä horjuttavat asiat ovat ennen kaikkea ristiriitatilanteita: eri arvot joutuvat toistensa kanssa vastakkain. Hänen mukaansa sota itsessään on tämänkaltainen tilanne. Toisen tappaminen on ihmisen moraalin vastaista. Toisaalla on ihmisarvo sekä toisen ihmisen kunnioitus ja toisaalla oman valtion itsenäisyys sekä oman ryhmän puolustaminen hän sanoo. Eräsen mukaan on tärkeää olla tietoinen siitä, että vaikeissa tilanteissa riski ylilyönteihin on mahdollista jokaisen kohdalla kukaan ei ole täydellinen. Tulee ottaa huomioon, että etenkin vaikeissa tilanteissa eläminen edellyttää kaikilta omien tunteiden säätelykykyä, itsekuria ja sitä, että on tietoinen niistä arvoista ja moraalikoodeista, jotka ohjaavat omaa toimintaa. Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa taitoa tulla toimeen muiden ihmisten kanssa eli asioiden katsomista toisten näkökulmasta, ristiriitojen sovittelemista ja empaattisuutta. Ongelmat sosiaalisessa toimintakyvyssä ilmenevät Eräsen mukaan muun muassa siten, ettei sopeudu ryhmään, kykene ottamaan muiden tarpeita huomioon tai, että tavoittelee vain omaa etuaan. Henkilö voi jopa rikkoa toisten oikeuksia tai ryhmän toimintaa, Eränen toteaa. Varusmiespalveluksessa ongelmia pyritään ehkäisemään TEKSTI Mika M. Niskanen luomalla yhteishenkeä. Tämä toteutetaan antamalla esimerkiksi tehtäviä, joista ei voi selviytyä yksin. Sota on kuitenkin selvästi ryhmä- ja joukkuetoimintaa yksilöt eivät voi voittaa sotaa, Eränen summaa. Eräsen mukaan sosiaalisessa toimintakyvyssä kyse on harjaantumisesta. Sosiaalisia taitojaan voi kehittää yksinkertaisesti viettämällä aikaa toisten kanssa. On myös tutkittu, että syvällisten romaanien lukeminen kehittää eläytymiskykyä sosiaalisissa tilanteissa, Eränen kertoo. ULKOASU Eetu Lehmusvaara

10 10 kentällä ruotuväki 3/2015 lyhyesti Oikeusasiamiehen mukaan urheilijoita suositaan Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin arvioi, että ammattiurheilijat nauttivat erityisasemasta varusmiespalveluksessa. Hänen mukaansa asepalvelus voi vaikeuttaa muidenkin ammattien harjoittamista. Jos jokin ryhmä, kuten ammattiurheilijat, määrätään aina lyhyimpään palvelukseen, tulee menettelylle olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste, Sakslin kommentoi eduskunnan oikeusasiamiehen tiedotteessa. Sakslin painottaa, että varusmiespalvelus pitää järjestää mahdollisimman yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla. Puolustusministeriöltä on pyydetty asiasta arviota. PLo Puolustusvoimille lisää kertasinkoja Puolustusministeri Carl Haglund on valtuuttanut puolustusvoimat solmimaan hankintasopimuksen 66 KES 12 -kertasingoista sekä niiden harjoitusaseista ja -ampumatarvikkeista Nammo Lapua Oy.n kanssa. Kyse on jatkosta vuonna 2012 solmitulle sopimukselle. Kevyitä kertasinkoja hankitaan yhteensä noin kappaletta. Tilauksen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on noin 15,1 miljoonaa euroa. Toimitukset ajoittuvat vuosille Nämä korvaavat osaltaan 2020-luvun alussa käytöstä poistuvien 66 KES 88 -kertasinkojen suorituskyvyn, sanoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen sektorijohtaja Taina Hurme. MNi 245. reserviupseerikurssi päättyi Maavoimien reserviupseerikurssi 245 Kannel päättyi torstaina Tuolloin noin 700 varusmiestä ylennettiin upseerikokelaiksi. Kurssi kestää 14 viikkoa ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kurssilla opetellaan sodan ajan joukkojen johtamisen perusteita. Seuraavien kuukausien aikana kokelaat pääsevät soveltamaan käytännössä RUK:ssa opittuja taitojaan. RUK:n oppilaskunnan puheenjohtaja, upseerikokelas Antti Grönlund kertoo tutustuneensa kurssin aikana monenlaisiin ihmisiin. Tämän on todella arvokas kokemus, Grönlund toteaa. AJu Saksa testaa helikoptereita Suomessa Saksan ilmavoimat tekee helmikuussa kylmätestejä kahdelle CH-53GA kuljetushelikopterilleen Suomessa Utin jääkärirykmentissä. Saksalaisvierailu alkoi tammikuun lopulla ja päättyy ensi keskiviikkona. Saksalaiset luonnollisesti toivovat vaihtelua sääolosuhteisiin, jotta pääsevät kokeilemaan, miten kopterit toimivat eri tilanteissa, sanoo Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jaro Kesänen. Testattavat helikopterit ovat päivitettyjä versioita Saksan ilmavoimien vanhasta CH-53 - mallista. MNi Taistelijat Lapin kovassa koulussa Jääkäriprikaatissa järjestettiin tammikuussa talvisodankäynnin peruskurssi. Kurssille osallistui nyt toisena vuotena peräkkäin myös yhdysvaltalaisia taistelijoita. Jukka Isomaa Kello yhdeltätoista aamulla Sodankylässä on vielä hämärää ja pakkasta parikymmentä astetta. Linjaa pitkin hiihtää kolme taistelijaa. He pysähtyvät metsän suojaan odottamaan loppujoukkoa. Parhaillaan käynnissä on Jääkäriprikaatin kymmenes talvisodankäynnin kurssi. Tänä aamuna kurssilaiset ovat suorittaneet väijytyksen vihollisen marssiosastoa vastaan ja irtautuneet sen jälkeen sovitulle kohtaamispaikalle. Ryhmäläisten saapuessa ripotellen kohtaamispaikalle, ryhmänjohtaja tarkistaa jokaisen varustuksen ja tiedustelee vointia. Ulkopuolinen kiinnittää huomionsa ensimmäisenä siihen, että ryhmä keskustelee keskenään englanniksi. Kurssille osallistuu tänä vuonna kahdeksan sotilasta Yhdysvaltojen asevoimista: viisi merijalkaväestä ja kolme US Army Alaskasta. Uusia näkökulmia kolumni Väsyttääkö? Vääpeli Adam McQuiston näyttää kuinka nuotion sytyttäminen magnesiumtuluksilla ja taskuun kerätyillä sytöillä onnistuu tarvittaessa parissa minuutissa ilman ennakkovalmisteluja. Takana on nyt yli 200 palveluspäivää, mutta en vieläkään ole immuuni väsymykselle. Yksikössäni on hiljaisuus kello kymmenen ja joka aamu herätys Teoriassa aikaa nukkumiseen on seitsemän ja puoli tuntia, mutta ei käytännössä. Kukaan ei vaivu sikeään uneen heti valojen sammuttua. Nukahtaminen ottaa aikansa, ja lopulta kun on saamassa unen päästä kiinni joku tupakavereista aloittaa korvia raastavan kuorsauksen tai puhuu unissaan. Se niistä yöunista. Hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeä, energinen ja positiviinen. Riittävät yöunet myös tutkitusti parantavat esimerkiksi reagointi- ja havainnointikykyä. Mutta mitä käykään, jos ei saa nukkua tarpeeksi? Suoritin peruskoulutuskauteni Upinniemessä, jossa ohjelmaa riitti koko päiväksi kello kuudesta alkaen. Oli sulkeisharjoituksia ja käytös- sekä taistelukoulutusta. Kävimme myös ampumaradalla ja oppitunteilla. Viimeistään kuumassa ja täpötäydessä luokassa tuli raja vastaan. Nuokuin pulpetilla. Tein kaikkeni pysyäkseni hereillä, mutta en muista oppituntien sisällöstä juuri mitään. Pelkkä kynä kädessä suurta vahinkoa ei päässyt syntymään, mutta ajatella, että yhtä väsyneenä seikkailin RK 62 tanassa ampumaradalla. Muistan ajatelleeni P-kaudella, että ehkä palveluksen edetessä väsymys helpottaisi. Siihen täytyisi vain tottua. Takana on nyt yli 200 palveluspäivää, mutta en vieläkään ole immuuni väsymykselle. Onko vika minussa? Amerikkalaistaistelijoiden osallistuminen kurssille on osa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälistä vaihtosopimusta. Ideana on, että kumpikin valtio voi lähettää omia kouluttajiaan oppilaiksi toisen maan järjestämille kursseille. Amerikkalaiset osallistuvat nyt toisena vuonna peräkkäin Jääkäriprikaatin talvikoulutukseen. Suomesta Yhdysvaltoihin on toistaiseksi lähetetty vain yksittäisiä henkilöitä kouluttautumaan. Alaskan talvisodankäynnin keskuksen kouluttajalle, vääpeli Adam McQuistonille luminen ympäristö ei ole täysin uusi kokemus. Hänellä on kokemusta niin pakkasessa toimimisesta kuin upottavista lumihangista. McQuiston kokee kuitenkin saaneensa kurssilla monia hyviä ohjeita, jotka helpottavat kylmässä metsässä selviämistä. Esimerkiksi yksi hyödyllinen vinkki on, että tuohta ja muuta sytykettä kannattaa aina kerätä mukaan maastossa edettäessä, vaikkei niille olisikaan välitöntä tarvetta. Nuotion saa näin nopeasti aikaiseksi yllättävässäkin tilanteessa. Kurssi ei kuitenkaan päästä ketään helpolla. McQuistonin mukaan erityisesti hiihtäminen kuivassa pakkasilmassa ahkiota vetäen on ollut rankkaa, sillä pakkanen on hetkellisesti pudonnut jopa -38 celsiusasteeseen. Talvikurssin johtajan, kapteeni Juha Massisen arvioi amerikkalaisten selvinneen kurssin haasteista kohtalaisesti: Heillä kaikilla on jonkin verran aiempaa hiihtokokemusta, mikä on hyvä asia. Sen sijaan yli kymmenen kilometrin mittaiset hiihtoetapit umpihangessa sekä leveät metsäsukset ovat selkeästi uusi kokemus. Amerikkalaisten osallistumisen myötä kurssin koulutuskieli on täytynyt vaihtaa suomesta englanniksi. Massisen mielestä suurempia kieliongelmia ei ole ilmennyt, sillä koulutus on hyvin käytäntöön sidottua. Lähdemme liikkeelle hyvin perusasioista, kuten kurssilla käytettävien varusteiden nimistä. Kunhan termit ovat vain kaikille Unilääketieteeseen erikoistuneen neurologin, lääketieteen tohtori Markku Partisen mukaan ihminen ei totu väsymykseen, eikä väsyneenä milloinkaan saavuteta yhtä hyviä oppimistuloksia kuin virkeänä. Sotilaskoulutushan on pääosin täysin vieraiden asioiden oppimista ja harjoittelua. On hyvä pohtia, voisivatko koulutustustulokset parantua, jos varusmiehiä ei kiskottaisi ylös jo kukonlaulun aikaan. Partisen mukaan ainakin väsymyksestä aiheutuvat onnettomuudet voitaisiin estää. Keskiarvoisesti aikuisen unentarve on noin kahdeksan tuntia Kuva: Jukka Isomaa yhteiset, koulutettavat asiat on helppo välittää. Omia rajoja testaten Ensimmäiset viisi päivää kurssilaiset ovat käyneet läpi perusasioita kylmässä selviytymisestä perusharjoitusten muodossa. Jääkäriprikaatin esikuntapäällikön, everstiluutnantti Jari Osmosen mukaan tärkeintä kurssin antia on oman toimintakyvyn säilyttäminen kylmässä ympäristössä. Oikeanlainen kerrospukeutuminen sekä riittävä ravinto ja nesteytys ovat kaiken perusta. Tavoite on, että jokainen pystyy huolehtimaan itsestään ennen maastoon menoa. Kurssin jälkipuolisko muodostuu neljän päivän soveltavasta vaiheesta, jossa opetettuja asioita testataan käytännössä, ja jonka miehet viettävät kokonaan maastossa. Soveltavan vaiheen ajaksi taistelijat jaetaan kahdeksan hengen ryhmiin, joissa on sekaisin sekä suomalaisia että yhdysvaltalaisia. Maastossa selviytymisen perusedellytyksiä pyritään sitten horjuttamaan. Miehet joutuvat esimerkiksi toimimaan vähällä ravinnolla ja tilanteessa, jossa osa varusteista on menetetty, Osmonen kiteyttää. Miehille koulutetaan myös lumikammin rakentaminen, jolloin edes teltta ei osoittaudu korvaamattomaksi varusteeksi. Taistelijat myös viettävät yhden yön kiepissä pelkkä makuupussi suojanaan. Yksi rankimpia koettelemuksia on todennäköisesti harjoitus, jossa ryhmän jäsenet yksi kerrallaan hiihtävät avantoon. Tämän jälkeen taistelijoiden tulee päästä yksin ylös avannosta, tehdä nuotio ja vaihtaa sen lämmössä itselleen kuivat varusteet. Pyrkimyksenä on päästä jatkamaan matkaa mahdollisimman pian. Toistaiseksi kurssilla ei ole kuulunut soraääniä, vaikka väsymystä on selkeästi ilmassa. Kapteeni Massisen mukaan yhdysvaltalaisten sotilaiden palaute viime vuoden kurssilta oli pelkästään positiivista: Itse asiassa viime vuoden palautteessa toivottiin erityisesti pidempää soveltavaa vaihetta, ja tämän vuoksi aiemmin viikon mittainen kurssi on nyt pidennetty yhdeksään päivään. Rasmus Arikka > vuorokaudessa. Osa onnekkaista tulee toimeen jopa kuuden tunnin yöunilla, tosin vain kymmenen prosenttia väestöstä. Uskon, että tälläkin hetkellä moni varusmies kaipaa punkkaansa. Ei laiskuuttaan vaan silkkaa väsymystään. Puolustusvoimat mainostaa olevansa Suomen suurin kuntokoulu. Runsas liikunta onkin loistava asia varusmieskoulutuksessa, mutta on hyvä muistaa, että liikunnan lisääntyessä myös levon tarve kasvaa. Pirteistä sotilaista on iloa eniten kaikkien kannalta. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 3/ kentällä Rokotteesta toivotaan apua palveluksessa Vuonna 2012 käyttöön otettu varusmiesten influenssarokote on tepsinyt. Rokotteen teho riippuu siitä, millaiseksi vallalla oleva influenssavirus kehittyy. Joel Kontiainen Puolustusvoimissa palvelustaan jatkavat varusmiehet on rokotettu syksyn aikana kausi-influenssaa vastaan, minkä lisäksi tammikuussa palvelukseen astuneille rokote on annettu viimeistään palveluksen kahden ensimmäisen viikon aikana. Kausi-influenssarokote on varusmiehille pakollinen suojarokote, jolla taudin leviämistä kasarmeilla ja yhteiskunnassa pyritään ehkäisemään. Karjalan prikaatin päällikkölääkäri, lääkintäkapteeni Mika Mattinen kertoo, että on vielä aikaista ennustaa, millaisena alkuvuoteen sijoittuva influenssakausi tulee näkymään varuskunnissa. Pari vuotta sitten aloitettu rokottaminen kausi-influenssan varalta näyttää kuitenkin hillinneen viime vuosien influenssakausia. Viime vuosi oli varuskunnissa influenssan suhteen hiljainen. Jos se tarkoittaa sitä, että rokote suojaa influenssalta varuskunnissa, niin voi olla, että influenssapiikki jää rokotteen vuoksi kokonaan tulematta, Mattinen analysoi. Vielä ei tosin olla ihan varmoja siitä, miten hyvin tänä vuonna annettu kausi-influenssarokote suojaa influenssaa vastaan, sillä rokotteen suojauskyky riippuu siitä, millaiseksi vallalla oleva influenssavirus kehittyy. Tarkempaa tietoa influenssaviruksen laadusta saadaan, kun tautitapauksia alkaa ilmetä enemmän. A-influenssavirustyypistä on ruotuväki 40 vuotta sitten Juho Mäki-Lohiluoma Prikaatikenraali Pekka Toveri aloitti vuodenvaihteessa Kaartin jääkärirykmentin komentajana. Hän siirtyi Santahaminaan Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävästä. tiettävästi ollut myös muuntunutta muotoa liikkeellä, ja ihan täyttä suojaa kausi-influenssarokote ei muuntuneeseen virukseen anna, Mattinen kertoo. Vaikeasti torjuttava tauti Mopo polkee, kone kulkee eteenpäin Palvelukseen astuneet varusmiehet saivat kausi-influenssarokotteen viimeistään astuessaan palvelukseen. Ratsumiesvoimalla toimivan ilmatorjuntaradan on saanut käyttöönsä Hämeen Ratsujääkäripataljoona Lahdessa. Hälvälän ampumaradalla oleva rata poikkeaa muista vastaavista radoista sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan. Rataa ei ole moottoroitu, vaan mallikonetta vauhdittaa polkupyörää polkeva ratsumies. Mallikoneet ovat tarkkoja pienoismalleja mittakaavassa 1:30 oikeista lentokoneista ja helikoptereista. Laitteistoon on asennettu nopeusmittari, jolla polkija voi tarkkailla mallikoneen nopeutta. Nopeus pyritään pitämään oikeassa suhteessa mallikoneiden nopeuteen. Ratahankkeeseen ei Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa ollut käytettävissä erillistä määrärahaa. Radan suunnittelija ja toteuttaja vääpeli A. Aalto on rakentanut radan varuskunnasta saatavissa olevasta romuraudasta. Rahaa käytettiin pääasiassa vaijeriin, hitsauspuikkoihin ja sementtiin noin 2000 markkaa. Ilmatorjuntarataa voidaan käyttää sekä kylmäharjoitteluun että kovapanosammuntoihin. Kylmäharjoittelu on mahdollista useista Ennen nykyistä tehtävääni palvelin ensin Panssariprikaatin komentajana ja sitten vuoden 2014 Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana. Lääninkomentajan tehtävästä jään kaipaamaan erityisesti lukuisia erinomaisia yhteistyökumppaneita. Maassamme tehdään erittäin laadukasta viranomaisyhteistyötä poikkeusoloihin varautumisessa sekä paljon uhrautuvaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Kaartin jääkärirykmentti otti vastaan suuren osan lakkautetun Etelä-Suomen sotilasläänin tehtävistä. Rykmentti vastaa lisäksi edelleen varusmiesten ja reserviläisten kouluttamista. Koska olen aiemmin palvellut sekä joukko-osaston että sotilasläänin komentajana, minulla on varsin hyvä kuva kummastakin tehtäväkentästä. Uusi organisaatio pitää saada toimimaan ja kaikista tehtävistä sekä lukuisista yhteistyökumppaneista pitää "ottaa koppi". Samalla varusmies- ja reserviläiskoulutusta pitää pyörittää entiseen tapaan. Uudessa tehtävässä korostuu Kausi-influenssa eroaa tavallisesta viruksen aiheuttamasta flunssasta lähinnä oireiden voimakkuuden perusteella. Influenssa ei tyypillisesti ole perusterveille henkilöille hengenvaarallinen, mutta saattaa heikentää yleiskuntoa pitkäksikin aikaa. Influenssa myös altistaa vaarallisille jälkitaudeille, kuten keuhkokuumeelle ja sydänlihastulehdukselle. Influenssalta voi pyrkiä suojautumaan huolehtimalla käsihygieniasta ja oikeasta yskimistavasta, mutta kunnollisen suojan saaminen tautia vastaan on varuskuntaolosuhteissa hankalaa. eri suunnista, kovapanosammunnat suoritetaan joko kohtitulevaan tai sivuttain liikkuvaan koneeseen. Ampujia voi olla yhtä aikaa yhdestä neljään. Suoritetuissa ammunnoissa rata on todettu erittäin käyttövarmaksi ja toimintavalmiiksi. Yksi mies jaksaa polkea maalikoneiden tarvitsevan nopeuden. Osumaprosentti eri ampujaryhmissä on vaihdellut prosenttiin. Hälvälän ilmatorjuntaharjoitusrata toimii varusmiesten lihasvoimalla. Panssarimiehen oppimistehtävä mielestäni yhteistyöhakuisuus. Tulos tehdään yhteistyössä monien eri kumppanien kanssa. Joukko-osaston komentajana palveleminen on hieno kokemus; paras tehtävä mihin upseeri voi päästä. Tehtävässä pääsee oppimaan paljon uutta, toimimaan kentällä sekä johtamaan harjoituksia. Panssarimiehenä olen kyllä melkoisen oppimistehtävän edessä. Asutuskeskustaistelu ei ole mikään vahvuusalueeni, joten olen varmasti alussa enemmän ottavana osapuolena. Mahdollisuus palvella kahden hienon joukko-osaston komentajana on harvinainen. Tästä mahdollisuudesta voi olla vain tyytyväinen. Jos tiiviisti asuvilla varusmiehillä ei ole rokotussuojaa, ja tautitapauksia tänne jostain tulee, niin kyllä influenssa väistämättä käy läpi melkein kaikki, Mattinen toteaa. Ongelmana virustaudeissa on se, että tauti on tartuttava jo ennen kuin se oireilee. Vaikka eristäisimme kaikki kuumepotilaat, sillä ei pystyttäisi estämään uusia tartuntoja. Prikaatikenraali Pekka Toveri aloitti Kaartin jääkärirykmentin komentajana tämän vuoden alussa. Kuva: Aku Siukosaari Kuva: Ruotuväki Kuva: Joonatan Anttonen NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Olli Eerola, alikersantti 19 TOIMENKUVA Veneenkuljettaja ASUINPAIKKA Turku KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Palveluksen jälkeen Eerola haaveilee viettävänsä mukavaa opiskelijaelämää oikeustieteiden tai pianonsoiton parissa. Rennosti merivoimissa Rasmus Arikka Veneenkuljettaja-aliupseeri, alikersantti Olli Eerolan, 19, palvelustehtävä on pienveneiden ajaminen sekä niiden huolto- ja kunnossapitotehtävät. Hän kehuu palveluspaikkaansa Rannikkolaivastoa. Turun Pansiossa sijaitsevassa varuskunnassa on hyvä yhteishenki ja asiantunteva kantahenkilökunta, mikä on tehnyt nuoren aliupseerin palvelusajasta mieluisan. Varusmiespalvelukseen haettaessa Eerola pyrki tietoisesti merivoimiin. Hän on pitkään ollut mukana meripartiotoiminnassa, joten vesielementti ja veneily ovat tuttuja. Kutsunnoissa kysyttiin, haluanko laivastoon. Sanoin heti, että kyllä haluan, Eerola kertoo. Kaikkien muiden merivoimissa suomenkielisen varusmiespalveluksen suorittavien tavoin Eerola astui alokkaan saappaisiin Upinniemessä, nykyisessä Rannikkoprikaatissa. Heinäkuussa 2014 palveluksensa aloittanut sotilas ei peruskoulutuskaudella osannut kuvitella, mihin tehtäviin päätyisi. P-kauden jälkeen maastokuviot vaihtuivat laivaston sinisiin, mikä oli Eerolalle tärkeää. Kokemukset laivastosta ovat vastanneet lähes täysin mielikuvia ja käsityksiä, joita hänellä oli ennen palvelusta. Odotin laivastolta käytännönläheisyyttä ja mutkattomuutta. Sitä se on ollutkin. Täällä pyritään selkeästi tavotteisiin ja jätetään turha hössötys pois. Eerola hymyilee leveästi ja tyytyväisyys huokuu ulospäin. Hän puhuu palvelustovereistaan veljelliseen sävyyn, sillä tiivis ja pieni porukka viettää paljon aikaa yhdessä. Pansiossa on veneenkuljettajia ainoastaan yhdeksän. PALVELUSPAIKKA Rannikkolaivosto, Turku Vapaalla pianoa ja liikuntaa Rannikkolaivastossa ei ole lainkaan alokkaita, eikä aliupseerikurssin suorittanut Eerola ole päässyt kokeilemaan taitojaan esimerkiksi ryhmänjohtajana. Hän kuitenkin kertoo saaneensa mielekkäitä ja monipuolisia tehtäviä. Osa veneenkuljettajista pääsee vielä tänä keväänä harjoittelemaan johtamista Rannikkolaivaston Pansion tukikohdassa alkavalla aliupseerikurssilla. Upinniemessä suoritetun peruskoulutuskauden ja Pansiossa vietettävän loppupalveluksen välinen ero on Eerolan mukaan huima. Rannikkoprikaatissa on toistatuhatta varusmiestä, mutta Rannikkolaivastossa Pansiossa on vain joitain satoja. Turkulainen Eerola kertoo, että iltalomilla tulee pyörähdettyä kotona tai kaupungin keskustassa, mikä ei Upinniemestä käsin ollut mahdollista. Iso osa vapaa-ajasta kuluu kuitenkin palvelustovereiden kanssa kotiyksikössä. Vapaa-ajalla meitä kehotetaan liikkumaan mahdollisimman paljon. Siihen onkin hyvät resurssit, sillä meillä on kahden askeleen päässä oma kuntosali. Lisäksi meillä on tarunhohtoinen Vekumessi, jossa on todella hyvät oltavat, Eerola hymyilee ja iskee silmää. Vekumessi on veneenkuljettajien taukotila ja olohuone, mutta nuori aliupseeri ei valaise asiaa enempää. Siiviilissä alikersantti Eerola on musiikkimies ja hän kirjoittikin ylioppilaaksi Puolalanmäen musiikkilukiosta. Hän on soittanut klassista pianoa pitkään ja lomilla musiikin parissa tulee vietettyä paljon aikaa. Varusmiespalveluksen takia hän on joutunut lopettamaan pianotunnit, mutta suunnittelee soittoharratuksen jatkamista reserviin siirryttyään.

12 12 kentällä ruotuväki 3/2015 Oma tietoverkko viranomaisten käyttöön Ylimmän valtiojohdon ja turvallisuusviranomaisten käytössä on suojattu tietoliikenneverkko. Verkko toimii myös luonnonilmiöiden, sähkökatkosten tai tietoverkkohyökkäysten sattuessa. Aappo Jutila Puolustusvoimat on mukana luomassa uutta hallinnon turvallisuusverkkoa. Kyseessä on valtion ylimmälle johdolle ja yli turvallisuusviranomaiskäyttäjälle tarkoitettu korkean varautumisen tietoverkko. Tavoitteena on nostaa tietoliikenneverkon suojatasoa ja käytettävyyttä. Uuden, laajemman verkon perustana on puolustusvoimien korkeasti suojattu tieto- ja viestintäverkko. Verkon käyttäjiksi tulevat valtion ylimmän johdon ja ministeriöiden lisäksi turvallisuusviranomaiset kuten poliisi, rajavartiolaitos, hätäkeskukset, pelastusviranomaiset sekä puolustusvoimat. Turvallisuusverkkohankkeen tietoliikenneprojektin projektipäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Ismo Viljanen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta kertoo, että hankkeen päätoimijoita ovat puolustus-, sisä ja valtiovarainministeriö. Vuosina hankkeen kustannukset olivat 187 miljoonaa euroa. Turvallisuusverkkolaki on hyväksytty tammikuun alussa. Nyt verkon toiminta voidaan siirtää Suomen Erillisverkko Oy:lle. Turvallisuusverkko takaa valtionjohdon päätöksentekokyvyn ja viranomaisten välisen työskentelyn ja yhteydenpidon kaikissa turvallisuustilanteissa. Koko valtion kattava tieto- ja viestintäverkko takaa viestintäyhteydet myös kriisitilanteissa. Vaikka Internet ja kaupalliset puhelinverkot olisivat kaatuneet, on viranomaisilla keino viestiä keskenään. Tietoliikenneprojektin projektipäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Ismo Viljanen kertoo, että turvallisuusverkon suunnittelussa on otettu huomioon suuren käyttäjämäärän aiheuttamat vaatimukset. Kuva: Aku Siukosaari Siitä johtuen, että puolustusvoimien sisäinen tietoliikenneverkko muuttuu turvallisuusverkoksi ja laajenee myös muiden viranomaisten käyttöön, verkon käyttäjien määrä moninkertaistuu, Viljanen sanoo. Laajasta käyttäjäkunnasta aiheutuu omat haasteensa tietoverkossa käytettäville verkkotekniikoille ja siellä käyttöön otettaville tietoliikennejärjestelmille. Tietoturvallisuus varmistetaan tehokkaalla valvonnalla ja tietoliikenteen salaamisella, Viljanen sanoo. Verkko toimii myös sähkökatkon aikana Viljasen mukaan verkon laiteasemien vara-akustot kestävät vähintään kuusi tuntia. Keskeisimmillä viestiasemilla on varauduttu sähkökatkoihin varustamalla ne kiinteillä varavoimakoneilla. Kaikki turvallisuusverkon viestiasemat on varustettu ulkoisella varavoimaliitännällä, johon voidaan tarvittaessa kytkeä siirrettävä varavoimakone, Viljanen kertoo. Verkko tulee viranomaisten päivittäiseen käyttöön. Nykyaikana tietoyhteyksien merkitys on entistä tärkeämpää. Suojattu tietoverkko toimii niin, että kaikki aineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Turvallisuusverkkoa varten on rakennettu hankkeen aikana tuhansia kilometrejä valokuituyhteyksiä niin merelle kuin maahankin. Viranomaisten käytössä on myös VIRVE-radioverkko, jota käytetään salatun puheliikenteen välittämiseen. huomio! verkossa Keskustelupalstoilla puidaan intin arkea Kaartin jääkärirykmentin kunniakomppanian sotilaat valmiina vastaanottamaan Latvian presidentin Andris Berzinsin. Presidentinlinnan kunniavartiossa toimiminen on sotilaspoliiseille mielenkiintoinen tehtävä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Aappo Jutila Varusmiehet keskustelevat arjestaan erilaisilla foorumeilla. Ylilauta.org on suuressa suosiossa myös varusmiesten keskuudessa. Internet on läsnä jokaisen elämässä. Vaikka keskustelupalstat ovat jo vanha keksintö, ne pitävät edelleen pintansa muiden sosiaalisten medioiden joukossa. Keskustelupalstoilla keskustelu tapahtuu usein anonyymisti tai jonkin nimimerkin alla. Yksi keskustelua herättävä aihe on puolustusvoimat ja maanpuolustus. Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara pohtii, että jokaisella suomalaisella on jokin yhteys sotilaalliseen maanpuolustukseen. Puolustusvoimat on todella otollinen keskustelun aihe. Itseasiassa se on ollut sitä koko historiansa ajan, Karhuvaara sanoo. Puolustusvoimat on julkaissut ohjeet sosiaalisessa mediassa käyttäytymiseen. Niissä rajoitetaan esimerkiksi paikkatietojen jakamista internetissä ja kohteiden valokuvaamista. Tämän tarkoituksena on turvata operaatioturvallisuus, ja opettaa varusmiehille myös kriisin ajan toimintaa. Viime kesänä Ukrainan kriisin eskaloituessa muutamat venäläissotilaat julkaisivat kuvapalvelu Instagramissa kuvia, joista selvisi, että he olivat Ukrainassa. Venäjä kielsi tuolloin, että heillä olisi joukkoja itä-ukrainassa. Tällainen tahaton tietovuoto voi aiheuttaa noloja tilanteita ja vaarantaa jopa operaation onnistumisen. Intistäkin pitää puhua Internetissä puidaan vapaasti varsinkin varusmiesten arkeen liittyviä asioita. Keskustelua on aina käyty. Aiemmin asioista puhuttiin kasvokkain, mytta nykyään keskustelua käydään yhä enemmän myös internetissä. Karhuvaara huomauttaa hymyillen, että läheisten kannalta on varmasti hyvä, että varusmiehet voivat käsitellä inttijuttuja myös netissä. Kuten roomalaiset sanoivat: Kuva: Aku Siukosaari Joka härillä ajaa, se häristä puhuu, Karhuvaara toteaa. Varusmiehillä siis riittää puhetta palveluksestaan. Monella keskustelupalstalla kirjoittelu saattaa muuttua luottamukselliseksi. Helposti unohtuu, että kaikki mitä kirjoitetaan on julkista. Varusmiesten hallussa on kuitenkin harvoin salassa pidettävää tietoa, joten yleensä ylilyönnit liittyvät palvelutoverien nimittelyyn. Viime syksynä Porin prikaatin materiaalikatoamisten yhteydessä esimerkiksi ylilauta.org -sivustolla tapahtunutta puitiin innokkaasti. On vaikeaa sanoa, pitääkö mikään palstoilla kirjoitettu paikkaansa. Varusmiehillä on suuri halu osallistua heitä koskevaan keskusteluun, vaikka taustatietoa ei olisikaan riittävästi. Karhuvaara sanoo, että jos puolustusvoimiin liittyvistä asioista puhutaan virheellisesti, täytyy asia korjata ja levittää oikeaa tietoa. Keskustelu on kuitenkin pääosin hyvä asia. Ilman keskustelua asiat eivät uudistuisi. Pohjimmiltaan siinä on kyse mielipiteiden vaihdosta, eikä sitä synny jos vain puhutaan hyväksyvään sävyyn samasta mielipiteestä.

13 ruotuväki 3/ vapaalla Kuva: Pekka Hartikainen Nelihenkinen Arkadia-bändi on perustettu vuonna 2003 Alavudella. Mikael Leinonen päätyi mukaan vuosi sitten koesoiton kautta, sillä yhteinen sävel bändin muiden jäsenten kanssa löytyi heti. Herra ylikersantti Kaartin metallimies Musiikkiharrastus ottaa paljon, mutta antaa takaisin vielä enemmän. Rasmus Arikka Ylikersantti Mikael Leinonen nostaa päätään tietokoneen takaa. Palveluspuku M05 yllään hän on kuin kuka tahansa joukkueen johtaja Kaartin jääkärirykmentissä. Lyhyestä tukasta ja sotilaallisesta ulkoasusta ei voi päätellä, että vapaa-ajallaan hän soittaa rumpuja Arkadia-nimisessä metallibändissä. Musiikki ja bänditoiminta ovat Leinoselle hyvin tärkeitä. Hän nauttii erityisesti keikkailusta sekä onnistumisen tunteesta. Keikan jälkeen on todella hyvä fiilis, jos on onnistunut ja on itse soittanut hyvin. Jos huomaa, että yleisöllä on hyvä meininki, se on parasta mitä voi olla, Leinonen selostaa. Mitä soittamisesta ja esiintymisestä saa? Keikka on bändille taistelu, jossa adrenaliini virtaa. Keikka taistellaan alusta loppuun niin että se menee viimeisen päälle, ylikersantti naurahtaa. Soittaessa pääsee purkamaan aggressioita. Ne on hyvä purkaa rumpuihin, hän jatkaa. Leinonen vertaa rumpujen soittamista urheiluun. Treenikämpällä rumpujen hakkaamisesta saa saman hyvänolontunteen kuin esimerkiksi lenkkeilystä, mutta vasta keikalla tai juoksukilpailussa pääsee todella haastamaan itseään. Musiikin ohella urheilu on tärkeä elementti Leinoselle, ja hän Kuva: Rasmus Arikka Ylikersantti Mikael Leinonen toimii joukkueenjohtajana ja vääpelin sijaisena Kaartin jääkärirykmenttissä Santahaminassa. kehuukin puolustusvoimia siitä, että kaikkia työntekijöitä kannustetaan liikkumaan. Ylikersantti pelaa sählyä pari kertaa viikossa lounastuntien aikana, mutta varuskunnan porttien ulkopuolella hän ehtii hikoilla vain rumpujen takana. Harjoitustunteja kertyy lähes päivittäin ja parhaimmillaan viikossa on tullut soitettua jopa 30 tuntia. Ylimääräistä aikaa ei siis ole. Leinonen elää avoliitossa ja on pienen lapsen isä. Hän myöntää, että suurin osa vapaa-ajasta uhrautuu bändille. Yhden päivän viikossa hän pyhittää perheelleen, mutta ei koe sitä riittäväksi. Se on kuitenkin tietoinen valinta. Haluan nyt panostaa bändielämään ja soittoharrastukseen. On parempi katsoa nyt, eikä viisikymppisenä, mihin rahkeet riittävät ja kuinka pitkälle voi päästä, 28-vuotias Leinonen sanoo. Pelkkä harrastus Asukaslukuunsa nähden Suomessa on maailman eniten metallibändejä, mutta vain harvat raskaan musiikin harrastajista tekevät läpimurron kansallisille tai kansainvälisille lavoille. Vaikka Leinonen ottaa bändissä soittamisen vakavissaan hän korostaa sen olevan pelkkä harrastus. Jos harrastus alkaa tuntua työltä, onko se enää niin hauskaa? Harrastus on kuitenkin ensisijaisesti hauskanpitoa. Leinonen kertoo, että soittamisesta ei saa rahaa, mutta Arkadiayhtyeen kanssa on päässyt kokemaan muusikon elämää lähes ammattimaisesti. Esiintymisiä on ollut monella paikkakunnalla Etelä- Suomesta Ouluun asti. Tänä keväänäkin keikkoja on 25, joista ensimmäinen on 6. helmikuuta Night Club Stone -ravintolassa Helsingissä. Yhtye myös tekee tällä hetkellä toista studioalbumiaan, johon Leinonen suhtautuu intohimoisesti. On unelmien täyttymys, että pääsee levylle soittamaan rumpuja. Uskon, että toinen levy on vielä parempi kuin ensimmäinen. tupavisa 1. Kuka toimi puolustusministerinä ennen Carl Haglundia? 2. Mikä on tasavallan presidentti Sauli Niinistön sotilasarvo? 3. Mikä on tulehduskipulääke Buranan vaikuttava ainesosa? 4. Mikä on Suomen eteläisin kunta? 5. Mikä on oikea painallus-puhallus suhde ihmistä elvytettäessä? 6. Miten sotilaspainissa voi ansaita kaksi pistettä kerralla? 7. Mistä ISAF on lyhenne? 8. Monenneksiko Suomi sijoittui vuonna 2014 jääkiekon MM-kisoissa? 9. Mikä metroasema sijaitsee Hakaniemen ja Rautatientorin välissä? 10. Mikä tunnus on kuvassa? vastaukset 1. Stefan Wallin, 2. Kapteeni reservissä, 3. Ibuprofeeni, 4. Hanko, 5. 2:30, 6. Nostamalla vastustajan ilmaan, 7. International Security Assistance Force, 8. Toiseksi, 9. Helsingin yliopisto, 10. Laguksen nuolet (panssarijoukkojen tunnus)

14 14 vapaalla ruotuväki 3/2015 kirjat kirja Sotilasrajan unet Kirjoittaja Jani Saxell Kustantaja WSOY Julkaisuvuosi 2014 Jani Saxellin Sotilasrajan unet on unenpäästäjä Florianista kertovan trilogiaksi suunnitellun sarjan toinen osa. Tiiliskivimäistä teosta voisi parhaiten luonnehtia historialliseksi fiktion ja fantasiakirjallisuuden sekoitukseksi. Romaanissaan Saxell kuljettaa rinnakkain Balkanin historian verisiä tapahtumia ja lähitulevaisuuteen sijoittuvaa tarinalankaa. Kirjan tapahtumat käynnistyvät vuoden 2015 lopun Turun saaristossa, jonne joukko Bosnian sodan YK-veteraaneja kokoontuu metsästysretken merkeissä. Harmiton kuulumisten vaihto muuttuu kuitenkin verilöylyksi, kun salaperäinen voima saa kaverukset sekoamaan ja ampumaan toisiaan. Kummallista tapahtumaa päätyy selvittämään trilogian aiemmasta osasta tuttu päähenkilö Florian Timar, jolla on yliluonnollisia voimia. Rinnakkain Florian-tarinan kanssa kuljetetaan Balkanin seudun historiaa valottavia lukuja. Tarinan tapahtumat avautuvat lukijalle aina 1400-luvun ottomaanien valtakunnan, Titon muodostaman sosialistisen Jugoslavian ja 1990-luvun verilöylyjen kautta. Romaania kirjoittaessaan Saxell on tehnyt valtavan taustatyön, jonka myötä teos pursuaa millin tarkkoja historiallisia yksityiskohtia sekä lukemattomia henkilöhahmoja. Loppua kohden romaani rakentaa myös pelottavan tulevaisuusskenaarion, pakottaen lukijan pohtimaan, mihin vuosisatoja johtanut vihanpito ja verenvuodatus voi pahimmillaan johtaa. Fantastisista elementeistään huolimatta, kirjan maalailemat visiot tulevat myös pelottavan lähelle nyky-eroopan poliittisia skenaarioita. Jukka Isomaa Ville Hänninen (vas.) ja Jussi Karjalainen esittelevät pitkän työn lopputuloksen: Sarjatulta!-kirjan. Kuva: Pentti Tuovinen Semmonen savotta Kirjoittaja Kalle Päätalo, toimittaneet Eero Marttinen ja Hannu Kahakorpi Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2014 Sarjakuvatulitusta sotapropagandasta Semmonen savotta -kirja kuvaa talvi- ja jatkosotaa Kalle Päätalon silmin. Uusi kirja on Päätalon aikaisempien romaanien tapaan hämmästyttävän tarkasti, yksityiskohtia myöten kuvattua kertomusta sodista. Opukseen on koottu sotamuistoja Päätalon aikaisemmasta kirjallisuudesta, pomppien romaanista toiseen muutaman sivun välein. Tarina säilyy silti hyvin eheänä. Kirjan ovat toimittaneet elokuvaohjaaja Hannu Kahakorpi sekä toimittaja Eero Marttinen. He tuntevat Päätalon henkilönä sekä hänen tuotantonsa. Kerronnan tarkkuus Päätalon ensimmäisestä päivästä alokkaana aina kotiutumiseen asti tekee tositarinasta erityisen puoleensavetävän. Päätalo loukkaantui jatkosodassa vakavasti, minkä takia hänet siirrettiin palvelemaan talousaliupseerina vankilerille. Vuosia myöhemmin hän ei ollut uskoa siviiliin pääsyään. Tunnen kalpenevani ja leukani alkaa vapista. Samoin minua alkaa huiputtaa, niin että minun on tartuttava pöydän reunaan. Minulta karkaa lähes itkuun päättyvä parahdus: Enkö pääse vieläkää siviiliin? Miksi? Myös B-miehet kotiutetaan, älä hermostu. Mutta B-miehet jäävät, sanoisinko puoliksi armeijan kirjoihin toistaiseksi, Päätalolle sanottiin hänen noutaessaan sotilaspassia takaisin. Kirja on myös hyvä historianopetus sodan vaiheista ja sen jälkeisestä elämästä. Sotilaan silmin vaikeista ajoista kertova kokonaisuus on erinomainen paketti kaikille Suomen sota-ajoista kiinnostuneille. Marttinen on sidostanut Päätalon tarinoita niin, että myös maailmanhistorian tapahtumat selkiytyvät lukijalle. Pauli Loukola Suomen sotahistoriasta on julkaistu kasoittain kirjoja. Silti sotien aikojen sarjakuviin ja pilapiirroksiin ei ole kajottu, ennen kuin toimittajat Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen kokosivat massiivisen, 206-sivuisen teoksen nimeltä Sarjatulta! Kirjaan on koottu pilapiirroksia, sarjakuvia ja propagandaa 1930-luvulta Lapin sodan jälkeiseen rauhaan asti. Lisäksi kuvittajiin ja tarinoihin piirosten taustoihin on syvennytty tarkasti. Pitkäaikaiset tutut ryhtyivät projektiin yhteistuumin. Karjalainen tuntee luvun tapahtumat selvästi ja Hänninen on kuviin erikoistunut kirjailija, joten he pystyivät täydentämään hyvin toisiaan kirjan teossa. Ensin oli yritettävä käydä läpi kaikki, mitä aiheeseen mahdollisesti liittyy ja sen jälkeen valikoida. Kirjan rakenne etenee toisaalta kronologisesti, mutta sen lisäksi siellä on teemoja, joihin voi upottaa monenlaista kuvitusta, Hänninen kertoo kirjan synnystä. Tämä ei ole niinkään sotakirja, vaan kirja ajasta. Kuvissa kuvataan paljon muuta kuin sotimista. Kuvat käsittelevät esimerkiksi säännöstelyä tai liittyvät naisiin ja lapsiin sota-aikana. Sarjatulta! esittelee noin 400 kuvaa 80 taiteilijalta. Kirjasta on helppo löytää useita taiteilijoita, joista ei ole ennen kirjoitettu mitään. Hänniselle mielenkiintoinen löytö oli Joel Räsänen, joka teki piirroksia kansanhuoltoministeriölle, joka järjesti siihen aikaan kotirintamalla erilaisia kampanjoita. Hän on herkkäviivainen, mukavasti lakoninen taiteilija. Hänen jutuistaan tykkään. Myös hyvin tunnetuista taiteilijoista, kuten Tove Janssonista tai Erkki Tantusta löytyi uusia puolia, kun kuvia penkoi enemmän. Kirjan sivuille on valittu Räsäsen sarjakuvia Topi Toimeliaasta. Yksinkertaisissa, eleettömissä sarjakuvissa Topi muun muassa pilailee väestönsuojelulähetin kustannuksella pukemalla kaasunaamarin koirankopista kurkistavan koiran kuonolle. Hän on herkkäviivainen, mukavasti lakoninen taiteilija. Sarjakuvissa tyylit vaihtelevat laidasta laitaan, ja kirjaa on erittäin mielenkiintoista selailla, hyppimällä sodasta ja tyylilajista toiseen. Hännisen ja Karjalaisen perinpohjainen taustatyö näkyy sivujen monipuolisessa annissa. Kirjassa tutustuu ainutlaatuisiin piirroksiin, toisaalta voi lukea pitkän sarjan perinteisestä Rymy-Eetun jatkosodasta. Jatkosodassa propaganda kukoisti Hänninen kertoo ajan kuvan erottuvan selvästi propagandapiirroksissa. Talvisota syttyi nopeasti, joten propagandatuotantoa ei ehditty valmistella samalla tavalla kuin jatkosotaan. Kuvissakin näkyy selvästi, miten jatkosodan alku oli voitokasta ja tunnelma oli hurmoshenkistä. Myöhemmin sodan edetessä kuvat muuttuivat realistisimmiksi ja kyynisimmiksi. Kirjoittajana kiinnostavinta oli tarinoiden kaivaminen kuvien taustoilta, Hynninen sanoo. Kirjailijat pyrkivät olemaan uskollisia ajankuvalle, mutta rasismia tai ulkomaanvihaa ei haluttu ylikorostaa. Esimerkiksi juutalaiset piirrettiin ennen sotavuosia karikatyyrisesti, eikä se liittynyt antisemitismiin. Sen takia, väärän kuvan välttämiseksi, kirjailijat eivät halunneet valita liikaa kuvia pilakuvia juutalaisista. Röyhkeitä kuvia ei silti ole kartettu, vaan kirjassa on esimerkiksi venäläisten tuottamia propagandapiirroksia Hitlerin takapuolta nuolevasta Marsalkka Mannerheimista. Pauli Loukola levyt Them Bird Things: The Bride Who Came To Yellow Sky Playground Music Nelihenkinen helsinkiläisyhtye Them Brid Things julkaisee helmikuun alussa neljännen studioalbuminsa, joka tarjoaa kuulijalle monipuolisen äänimaiseman. Uusi albumi on yhtenäinen kokonaisuus, jota on miellyttävä kuunnella. Rento bluesiin ja folkiin vivahtava pop-soundi yhdistettynä erinäiseen valikoimaan akustisia soittimia luo ainutlaatuisen tunnelman. Yhtyeen monipuoliset muusikot soittavat esimerkiksi tuubaa, klarinettia, saksofonia, tabla-rumpuja harmoonia ja suomalaista kannelta. Rosoiset äänet ja nostalginen soitinvalikoima tekee musiikista maanläheistä ja aitoa. Helsinkiläisen Them Bird Things -bändin neljäs studioalbumi The Bride Who Came To Yellow Sky hurmaa kuulijan tyynesti mutta varmasti. Yhtyeen kokoonpanoon kuuluvat laulaja Salla Day, Arttu Tolonen, Affe Forsman sekä Tapani Varis. Solistin rosoinen ja matala ääni lumoaa kuuntelijan. Musiikki on miellyttävää. Albumin aloittaa kappale nimeltä Pretty Fly, se on nimensä mukaisesti hentoinen ja ilmava kuin pikkuinen lento. Them Bird Things -kokoonpanon keulakuva, laulaja Salla Day odotti esikoistaan levyn työstämisen aikana. Lapsiteema ja vanhemmuus kuuluukin levyn kappaleissa. Esimerkiksi kappale Brer Rabbit & the Tar Baby on selvästi lastenlaulu. Tällaista letkeää musiikkia voisi hyvin kuvitella kuuntelevansa ystävien seurassa. Jos kiinnittää huomionsa kappaleiden sanoitukseen voi kuitenkin löytää vakaviakin teemoja. Albumin nimikko kappale The Bride Who Came To Yellow Sky kertoo siirtolaisista, jotka muuttivat Amerikkaan aikaa sitten. Nyt heitä ei kuitenkaan muista enää kukaan. Aappo Jutila Arkadia: Unrelenting Inverse Records Arkadia on suomalainen metallibändi, joka toimii potentiaalisena vaihtoehtoehtona niille, joille raskas murinametalli ei sovi. Kappaleiden melodisuus ja taidokas soitanta ovat yhdessä kokoonpano, josta on helppo pitää. Mielenkiintoiset sovitukset ja rock-musiikista tutut kitarariffit tarjoavat miellyttävän kuuntelukokemuksen, vaikka ei olisikaan vannoutunut metallimusiikin ystävä. Lukuisista bändiharrastajista Arkadian jäsenet erottuvat edukseen ammattimaisella otteellaan. Ensimmäinen CD-albumi on teknisesti hieno suoritus, eikä kokonaisuudessa ole paljon kritisoitavaa. Kappaleet erottuvat toisistaan, vaikka lähes kaikissa toistuvat samat tavanomaiset musiikilliset tehokeinot: rytmit muuttuvat kesken biisien, ja säröpedaalia ei turhaan säästellä. Toisaalta nämä elementit kuuluvat tälle musiikkityylille. Unrelenting-levyllä erityisen onnistunut kipale on instrumentaalinen The decision of yesterday. Albumin piristävä poikkeus muistuttaa, että uskottava metallimusiikki ei aina vaadi matalaa örinälaulantaa tai korvia viiltäviä falsettiääniä. Huolellisesti suunniteltu melodia ja säröinen kitarasoundi saavat aikaan saman efektin. Yhtyeen kitaristi Mikko Järvenpää on säveltänyt kaikki kappaleet. Hän on vastannut pääosin myös sanoituksista, joissa näkyy lisäksi laulaja Antti-Jussi Valkaman kynän jälki. Albumin raidat Before the dawn ja Final dispozal ovat malliesimerkkejä hyvistä metallilohkaisuista, joissa yhdistyy selkeä rytmikäs melodia, mutta tempo muuttuu harkitusti. Tyylissä on klassisen hevimusiikin piirteitä, jotka yhdistyvät kitarapainotteiseen rokkiin. Levy jättää kaipaamaan ainoastaan raikkautta hieman tukkoiseen lauluun. Muuten Unrelenting on 40 minuuttia silkkaa rautaa. Rasmus Arikka

15 ruotuväki 03/2015 VAPAALLA 15 MICHELIN-TÄHDEN PANNARI Teksti: Juho Mäki-Lohiluoma Ulkoasu: Eetu Lehmusvaara Kuvat: Aku Siukosaari Juho Saralehto on yksi maamme lupaavimmista nuorista keittiömestareista. Hän työskentelee Michelin-tähdellä palkitussa ravintola Askissa, joka valittiin vuonna 2014 myös vuoden ravintolaksi. Nyt Saralehto tuunaa perinteisen pannukakun. Kruunuhaassa sijaitseva ravintola Ask uskoo luomuun, biodynaamisiin raaka-aineisiin ja lähituotantoon. Syksyllä 2012 avattu ravintola on Filip Langhoffin ja Linda Stenman-Langhoffin perustama ja omistama. Juho Saralehto hyppäsi mukaan tiimiin noin puoli vuotta sitten. Saralehdolle tämä on toinen pesti Michelin-ravintolassa. Sen lisäksi hän työskennellyt kokkina muun muassa Lontoossa ja Hollannissa. Saralehdon pannukakku on maukas, kuten odottaa saattaa. Valurautapannussa paistaminen tekee pannariin rapean ja maukkaan pinnan. Kylmän jäätelön ja lämpimän pannukakun kontrasti toimii hyvin. Perinteisen hillon sijaan makeutta tuovat sokerisiirappi ja kuusenkerkät. Askin mieltymys luomuun näkyy pannukakun raaka-aineissa, sillä lähes jokainen ainesosa on tuotettu luonnonmukaisesti. Aivan yksinkertaista Saralehdon pannukakun tekeminen ei ole, koska kaikkia miehen käyttämiä välineitä tuskin löytyy kotikeittiöstä. Jäätelö valmistu hetkessä yli euroa maksavalla Pacojet-keittiökoneella, jonka titanium-nitriittiterät pyörivät parhaimmillaan kierrosta minuutissa. Kuitenkin jo perinteisellä jäätelökoneella saa pannukakun päälle Saralehdon käyttämät maut, ja tilanteen vaatiessa itsetehdyn jäätelön voi korvata myös kaupasta ostetulla. Myöskään pannukakun osalta haastetta ei kannata pelätä, sillä maukkaan Michelin-pannarin luominen ole lainkaan mahdotonta edes kokemattomalle jauhopeukalolle. Aikaa annoksen valmistaminen kuitenkin vaatii: pannaritaikinan pitää antaa hapantua kahdeksan tuntia ja jäätelön raaka-aineiden jäähdyttämiseen tulee varata puoli vuorokautta. Playa del Pansio Juho Saralehto suoritti varusmiespalveluksensa merivoimissa. Upinniemessä alkanut palvelus jatkui laivakokkina Pansiossa. Ajasta jäi positiiviset muistot, mutta ihan kaikkia palveluksen aikaisia temppuja ei Saralehdon mukaan kannata listata lehteen. Jäi kyllä tosi hyvät muistot. Hauskaa oli. Muistan kun tulimme bussilla Upinniemestä Pansioon ja alikersantti sanoi portilla, että voitte unohtaa kaiken mitä siellä Upinniemessä opetettiin. Tervetuloa Playa del Pansioon, täällä on asiat vähän eri tavalla, Saralehto naurahtaa. Ja kyllä ne olivatkin. Ei tarvinnut hirveästi stressata. RESEPTI Hapatettu spelttipannukakku 80 g leipäjuurta 100 g luomuspelttijauhoja 180 g luomusihtivehnäjauhoja 400 g luomumaitoa 100 g sulatettua luomuvoita 100 g luomujogurttia 150 g luomusokeria 8 g suolaa Sekoita ja anna hapattua huoneen lämmössä noin 8 tuntia. Lisää 3 luomukananmunaa. Paista esilämmitetyssä valurautapannussa 180 asteessa noin minuuttia. Juho Saralehto viimeistelee pannukakun kuusenkerkillä ja sokerisiirapilla. Maitojäätelö 1000 g lehmän raakamaitoa 300 g sokeria 12 g liivatetta Lämmitä sokeri ja pieni osa maidosta. Lisää liotettu liivate ja sekoita lopun maidon kanssa. Jäähdytä 12 tuntia. Sekoita auki ja aja jäätelökoneessa.

16 16 takakansi ruotuväki 3/2015 potretti Maanpuolustusta uudelta paikalta Pauli Loukola Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uuden toiminnanjohtajan kädenpuristus on tiukka. Hän kysyy jämäkästi haastattelun aluksi toimittajien taustat itselleen selväksi. Prikaatikenraali (evp) Pertti Laatikainen osoittaa ensivaikutelmallaan ison organisaation johtajan merkkejä, jotka pohjautuvat pitkäaikaiseen kokemukseen maanpuolustuskentän piireistä. Maanpuoluolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallisena järjestönä suuri. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta järjestävällä MPK:lla on 14 jäsenjärjestöä, muun muassa Kadettikunta ja Sotilaskotiliitto. MPK järjestää vuosittain yli kurssia ympäri Suomea. Tammikuun alusta julkisoikeudellisen yhdistyksen toiminnanjohtajaksi valittu Laatikainen sanoo, että hänellä on nyt mahdollisuus testata, millä tavalla kynnet riittävät uuteen johtamistehtävään. Olen ollut pitkään vapaaehtoistoiminnassa urheilun ja liikunnan sektoreilla ja yhteistoiminnassa MPK:n kanssa puolustusvoimien koulutuspäällikön tehtävässä sekä muissakin edellisissä kenttätehtävissäni. Olen ollut MPK:n hallituksessa ennen, ja tunnen toiminnan hyvin ulkoapäin. Arvostan vapaaehtoistoimintaa ja arvostan MPK:ta. Koulutusta siviileille ja sotilaille Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksesta kaksi kolmasosaa on sotilaallisia kursseja ja yksi kolmasosa kaikille kansalaisille tarkoitettua varautumis -ja turvallisuuskoulutusta. Puolustusvoimien kanssa tehtävä strateginen yhteistyö on Laatikaiselle luontevaa. Uusi yhteistyömuoto puolustusvoimien kanssa on paikallispataljoonat. Puolustusvoimat pyrkii sijoittamaan paikallispataljooniin reserviläisiä, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan vapaaehtoisina ja meidän roolimme on Pertti Laatikainen toimi Etelä-Suomen sotilasläänin komentajana ennen siirtymistään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen johtoon. heidän koulutuksessa. Koulutuksen volyymin lisäämisessä pitää katsoa kokonaisuutta, jotta myös varautumispuoli pysyy vahvana. Siviileille suunnatussa koulutuksessa kohderyhmä on hyvin erilainen. Kursseilla opetellaan muun muassa luonnossa elämistä, ensiapukoulutusta ja varautumista sähkökatkoksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lukiolaiselle järjestetään lukiolaisten turvakursseja. Laatikainen huomauttaa, että kurssit ovat hyvä tapa naisille tutustua maanpuolustukseen. Vuosittain koulutukseen osallistuu yli naista. Kaikkiaan MPK:n koulutusvuorokaudet ovat lisääntyneet viidessä vuodessa :sta :een. Laatikainen esittelee huoneen seinältään ison taulun, jossa komeilee MPK:n tunnus: kilpi, jossa on sinisellä pohjalla kolme valkoista irtopaalua vierekkäin. Kilpi kuvaa turvallisuutta, paalut kotia, uskoa ja isänmaata. Haluaisin innostaa reserviläisjärjestöjä, että saataisiin reserviläisiä enemmän liikkumaan. Kuva: puolustusvoimat Laatikaisen omia tavoitteita MPK:n kehittämisessä ovat yksinkertaistettuna fyysinen koulutus, paikallispataljoonat, yritysten ja kuntien kurssit, sekä lukion turvakurssit. Haluaisin innostaa reserviläisjärjestöjä, että saataisiin reserviläisiä enemmän liikkumaan. Kurssiohjelmissa voitaisiin kehittää sitä puolta. Yksittäisen sotilaan suorituskyvyssä kaikki rakentuu fyysisen kunnon päälle, kun mennään haastaviin olosuhteisiin, Laatikainen painottaa. Haluan, että pystymme kehittymään paikallispataljoonien koulutuksessa ja löytää oikean tavan, miten koulutus järjestetään. Siviilikurssipuolella yrityksille ja kunnille suunnatussa toiminnassa haluaisin lisätä tarjontaa kunnille ja viranomaisille. Lukiolaisten turvakurssin haluaisin laajentuvan enemmän koko valtakuntaan. Urheilumies Laatikainen on aina urheillut paljon; harrastanut suunistusta ja lentopalloa, valmentanut ja ollut järjestötoiminnassa eritoten suunnistuksessa ja painissa. 90-luvun lopulla hän oli järjestelytoimikunnan puheenjohtajana järjestämässä nuorten painin MMkisoja Suomessa. Laaja tausta poiki hänelle aikoinaan paikan puolustusvoimien Urheilukoulun johtajana. Kaksi vuotta elämästään hän on viettänyt Lähi-idässä: Libanonissa, Syyriassa ja Israelissa. Ensimmäisellä Laatikaisen ulkomaan tehtävällä syttyi Persianlahden sota vuonna 1990 ja toisella kerralla palvellessaan Jerusalemissa syyskuussa 2000 alkoi intifada, eli palestiinalaisten kansannousu Israelin miehitystä vastaan. Jokaiselle, joka haluaa ammatillisesti kehittyä, kriisinhallintatehtävä on uralla suositeltava ja mielestäni välttämätön, Laatikainen toteaa. Pertti Laatikainen Ikä: 57 Asuinpaikka: Vantaa Ammatti: Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Sotilasarvo: Prikaatikenraali (evp) Koskaan ei saa antaa periksi. Kuva: Eetu Lehmusvaara poiminta Talvisodan sotataidot seminaarin aiheena Joel Kontiainen Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää tiistaina 10. helmikuuta Talvisotaseminaarin, joka käsittelee sotataitoon liittyviä teemoja. Seminaari järjestetään sotamuseolla Helsingissä kello 12 alkaen. Everstiluutnantti Yrjö Lehtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että teemaa lähestytään niin Päämajan kuin rintamankin näkökulmasta. Tarkastelemme johtamista sekä sitä, miten sotataito talvisodan aikana ilmeni. Muun muassa mottitaktiikkana tunnettu ilmiö tulee tässä esiin, Lehtonen kertoo. Seminaarin ensimmäisen, ilmiötä kannaksen näkökulmasta esittelevän, puheenvuoron pitää Ari Sotataitoa tarkastellaan seminaarissa sekä rintaman että Päämajan näkökulmasta. Kuva: SA-kuva Raunio, minkä jälkeen aihetta käsittelee Päämajan näkökulmasta Pasi Tuunanen. Seminaari päättyy Lehtosen vetämään keskusteluun. Keskustelussa ovat läsnä seminaarin puhujat. Myös yleisöltä toivotaan aktiivista osallistumista, sillä nyt on hyvä mahdollisuus keskustella näistä teemoista talvisodan osalta, Lehtonen sanoo. Tapahtumaan on rajattu määrä paikkoja. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan seminaariin internetin kautta viimeistään 6. helmikuuta kello 16 mennessä. Talvisotaseminaari Sotamuseolla Helsingissä kello alkaen. > kalenteri Ilmavoimien Big Bandin Aalto-sarja alkaa Ilmavoimien Big Band -yhtyeen Aalto-sarja käynnistyy latinalaisrytmeissä 6. helmikuuta. Tuolloin lavalle nousee Big Bandin lisäksi kansainvälisesti arvostettu ja palkittu lyömäsoittaja Lucas van Merwijk Hollannista. Konsertissa on mahdollisuus myös tanssia. > Varuskunnissa vannotaan sotilasvalat Tammikuun alussa palvelukseen astuneet varusmiehet vannovat sotilasvalan tai antavat sotilasvakuutuksen helmikuun aikana. Valatilaisuudet koostuvat tavallisesti paraatikatselmuksesta ja ohimarssissta, joiden yhteydessä yleisöllä on mahdollisuus tutustua puolustusvoimien toimintaan ja kalustoon. Valapäivien paraatikatselmukset ja ohimarssit ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia, joista löytyy tietoa puolustusvoimien internetsivuilta. > Kaartin soittokunta Temppeliaukion kirkossa Kaartin soittokunta nousee Temppelinaukion kirkon lavalle tiistaina 10. helmikuuta kello 19. Tuolloin konsertissa kuullaan muun muassa Aaron Coplandin, Wim Bexin, Philip Wilbyn ja Malcolm Arnoldin sävellyksiä. Solistina on Denson Paul Pollard. Kapellimestari József Hárs toimii Radion sinfoniaorkesterin soolokäyrätorvensoittajana. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta:

JÄSENTIEDOTE 1/2015. TURVU:n mestaruuskilpailuja päätettiin järjestää seuraavien lajien osalta: JÄSENTIEDOTE 1/2015 HYVÄT JÄSENET Toimintavuosi 2015 on jo hyvässä vauhdissa. Yhdistyksen vuosikokouksessa valittu johtokunta on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä 1. HARJOITUKSELLISET TEEMAT - Lihaskestävyys - Lajinomaisuus - Vauhti / vauhtireservi - Kesän Cup-kuukausi ; rutiinia 2. TULOSTAVOITTEET - Naiset ja miehet MM viestissä 8 parhaan joukkoon - MM-kilpailuissa

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Nuorten maajoukkueohjelma

Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelma Nuorten maajoukkueohjelman tavoitteet Tuottaa mahdollisimman monta pelaajaa aikuismaajoukkueisiin vähintään 3 pelaajaa/ikäluokka 3 kansainvälisen tason huippua/vuosikymmen Kilpailla

Lisätiedot

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015

ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 ALIUPSEERILIITTO RY MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 26.1.2015 1. YLEISET SÄÄNNÖT... 2 1.1.MESTARUUSKILPAILUT... 2 1.2. OSALLISTUMISOIKEUS... 2 1.3. KILPAILUAJAN JA PAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 1.4. MESTARUUSKILPAILUJEN

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)

Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä) Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Pohjois-Karjalan Hiihto ry Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin 2010

Muutokset pelisääntöihin 2010 Muutokset pelisääntöihin 2010 Yhteenveto selittämään uutta IHFn sääntökirjaa Lukuisten muotoseikkojen muutosten lisäksi IHFn sääntökirjan uusi versio tarjoaa selkeyttäviä selityksiä tukemaan johdonmukaista

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot