Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa"

Transkriptio

1 Eeva Laaksonen, Thomas Lemström, Juha V. Virtanen, Jarna Heinonen & Ulla Hytti Riittääkö innostus? Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa

2 Riittääkö innostus?

3 Turun yliopiston kauppakorkeakoulu julkaisee teoksen Tekesin ja Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoituksella.

4 Eeva Laaksonen, Thomas Lemström, Juha V. Virtanen, Jarna Heinonen & Ulla Hytti Riittääkö innostus? Sisäinen yrittäjyys terveydenhuollossa

5 Copyright 2012 Turun yliopiston kauppakorkeakoulu; Eeva Laaksonen, Thomas Lemström, Juha V. Virtanen, Jarna Heinonen & Ulla Hytti Kansi, kuvitus ja taitto: Satu Kontinen Toimitus: Sanni Tengvall ISBN Painopaikka: Uniprint, Turku 2012

6

7

8 Saatteeksi Tämä käsikirja on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille ja muille terveydenhuollon uudistamisesta kiinnostuneille. Olemme pohtineet, mitä terveydenhuollon työntekijä tai johtaja voi tehdä kehittääkseen oman alansa käytäntöjä. Puhumme käsikirjassa sisäisestä yrittäjyydestä, joka tarkoittaa yksilön halua tehdä asiat uudella, totutusta poikkeavalla tavalla omassa työpaikassaan. Haluamme haastaa lukijat pohtimaan tätä omalla kohdallaan: Mitä itse voisin tehdä toisin oman työni ja työyhteisöni uudistamiseksi? Käsikirja on syntynyt Innovaatiojohtaminen terveyspalveluissa -tutkimushankkeessa, jossa oli mukana neljä erilaista terveydenhuollon yksikköä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Tutkimuksessa etsimme innovatiivisia johtamistapoja sekä terveydenhuollon työntekijöitä, jotka soveltavat sisäistä yrittäjyyttä omassa työssään. Terveydenhuollon kaipaamaa muutosta voidaan ajaa myös ruohonjuuritasolla, ylhäältä ohjatun muutoksen rinnalla. Tutkimus toteutettiin osallistuvana tutkimuksena: havainnoimme terveydenhuollon organisaatioiden arkea ja haastattelimme työntekijöitä. Tavoitteemme oli pohtia, miten organisaatioiden toimintaa voitaisiin pienin askelin kehittää, sekä tukea näiden ideoiden toteuttamista arjessa. Pienillä ja yksinkertaisilla muutoksilla voi olla terveydenhuollon arjessa suuri vaikutus. Tämän käsikirjan avulla haluamme kertoa tutkimuksemme tuloksista laajemmalle lukijakunnalle ja rohkaista alan toimijoita ajamaan muutosta ja uudistumista. Tuloksemme nojaavat laajaan kenttätutkimukseen, jota ei olisi voitu toteuttaa ilman kohdeorganisaatioita. Lämpimät kiitokset Härkätien kuntayhtymän neuvola- ja kouluterveydenhuollolle, Sairaala Pulssille, Salon kaupungin työterveyshuollolle ja Turun yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikalle. Lisäksi kiitämme rahoittajiamme, Tekesiä ja Kunnallisalan kehittämissäätiötä, tämän projektin mahdollistamisesta. Turussa loppukesästä 2012 Eeva, Thomas, Juha, Jarna ja Ulla TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

9

10 Sisällys Johdanto 11 Miksi terveydenhuolto tarvitsee sisäisiä yrittäjiä? 11 Mitä sisäinen yrittäjyys on? 12 Esimerkkitapauksia 15 Kirsi luo oman hoitajavastaanoton 17 Lasse kehittää leikkaustekniikkaa 21 Jaana luo mahdollisuuksia 25 Sisäisen yrittäjyyden mahdollistajia 29 Työnjaon vaihtoehtoja 31 Tiimityö mahdollisuutena 33 Palautteen ja tuen merkitys 37 Avoimuus, osallistaminen ja erilaisuuden salliminen 39 Yksilön rooli ja itsensä toteuttaminen 43 Haaste johtajuudelle 47 Kaikkien osallisuus ja vastuullisuus 52 Sitoutuminen johtamiseen 55 Kirkas perustehtävä ja tulevaisuuden suunta 56 Johtamisen työkalut käyttöön 59 Sisäisen yrittäjyyden avaimia 65 Viitteet 73 Kirjallisuutta 74 Kirjoittajat 77 9

11

12 Johdanto Miksi terveydenhuolto tarvitsee sisäisiä yrittäjiä? Terveydenhuoltosektori on haastavassa tilanteessa. Sille asettavat uudenlaisia vaatimuksia muun muassa väestön ikääntyminen ja elintavat, julkisen talouden säästöpaineet sekä teknologisoitunut hoito kalliine kustannuksineen. Huolenaiheena on myös terveydenhuollon työntekijöiden jaksaminen. Terveydenhuollon organisaatioissa toteutetaan jatkuvasti paljon erilaisia projekteja toimintatapojen muuttamiseksi. Tällä alalla muutosten läpivieminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, koska terveydenhuoltojärjestelmää ohjataan niin taloudellisesti, poliittisesti kuin lainsäädännölläkin. Terveydenhuollon uudistamiseen on sanansa sanottavana muun muassa valtiolla, kunnilla, vakuutusyhtiöillä ja terveydenhuollon asiakkailla. Niukat taloudelliset resurssit ohjaavat ja rajoittavat uudistustyötä. Julkisen talouden kestävyysvaje koskettaa myös yksityistä sektoria muun muassa erilaisten tilaaja-tuottajamallien ja Kela-korvauskäytäntöjen välityksellä. Byrokraattisiksi väitetyissä terveydenhuollon organisaatioissa saattaa siis olla vähän tilaa luovuudelle ja riskialttiille hankkeille, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi terveydenhuollossa tarvitaan innovatiivisia yksilöitä, jotka yritteliäästi ajavat uudistuksia omilla työpaikoillaan. Erityisesti tästä syystä keskitymme sisäisiin yrittäjiin eli yksilöihin, jotka haluavat tehdä asiat uudella tavalla omalla työpaikallaan. Vähäisistäkään resursseista huolimatta sisäinen yrittäjä ei jää kurjuutta surkuttelemaan vaan keksii ongelmaan luovan ratkaisun. Kysymys on siis hyvin maanläheisestä toiminnasta, jossa keksitään uusia tapoja selviytyä hankalasta tilanteesta. 11

13 Muutos ja uudistuminen eivät putoa taivaasta tai tule johdolta, vaan jokaisella työntekijällä on niiden toteuttamisessa oma roolinsa. Sisäisessä yrittäjyydessä päätoimija on yksilö itse. Vaikka sisäisellä yrittäjyydelläkään ei suomalaista terveydenhuoltoa uudisteta käden käänteessä, jo lyhyellä aikavälillä se voi tehdä alalla työskentelevien työstä mielekkäämpää. Mitä sisäinen yrittäjyys on? Yksinkertaistaen sisäinen yrittäjyys tarkoittaa sitä, että toisen palveluksessa oleva suhtautuu työhönsä niin sitoutuneesti, innostuneesti ja oma-aloitteisesti kuin toimiessaan omassa yrityksessään. 1 Terveydenhuolto-organisaatioiden työntekijöitä haastatellessamme huomasimme, että sisäistä yrittäjyyttä pidetään usein peikkona. Kuvitellaan, että se tarkoittaa esimerkiksi hoitajien ryhtymistä yrittäjiksi. Sisäinen yrittäjyys ei kuitenkaan ole yrityksen pyörittämistä perinteisessä mielessä, vaan termi viittaa henkilöihin, jotka omassa työpaikassaan päättävät tehdä asioita uudella tavalla. Tällainen sisäinen yrittäjä ei välttämättä ole mikään superihminen vaan ihan tavallinen työntekijä, joka toimii toisin, itsensä likoon heittäen. Sisäinen yrittäjä etsii ja löytää mahdollisia muutoskohteita ja ryhtyy toteuttamaan ideoitaan. 2 Sisäistä yrittäjyyttä ei voi kehittää kaikissa organisaatioissa yhden mallin mukaisesti, eikä terveydenhuollon toimialalle ominaisia piirteitä voi sivuuttaa. Terveydenhuollossa on paljon rakenteita, jotka vaikeuttavat henkilöstöstä kumpuavien muutosprosessien läpivientiä, esimerkiksi lääkärien ja hoitajien erilliset linjaorganisaatiot, monikanavainen rahoitus ja kankeat tietojärjestelmät. 3 Terveydenhuollossa potilaan turvallisuus on tietenkin etusijalla, joten ihan kaikkia ideoita ei siitäkään syystä voida toteuttaa. Kuiten- 12

14 kin terveydenhuoltoalalla on paljon mahdollisuuksia sisäisen yrittäjyyden toteuttamiseen. Tässä kirjassa esittelemme kolme esimerkkitapausta: kaksi terveydenhuollon sisäistä yrittäjää sekä sisäistä yrittäjyyttä tukevan johtajan. Nämä esimerkkitarinat ovat fiktiivisiä, mutta ne perustuvat kenttätutkimuksen aineistoon. Esimerkit kuvaavat, kuinka erilaisissa työtehtävissä toimivat ihmiset voivat uudistaa omaa työtään, työtehtäviään ja organisaatiotaan. Tarinat havainnollistavat tekijöitä, jotka edistävät sisäisen yrittäjyyden toteutumista. Käsittelemme kutakin näistä tuonnempana syvällisemmin. Tarkastelemme muun muassa työnjaon ja tiimityön mahdollisuuksia, palautteen ja tuen merkitystä, vuorovaikutusta, yksilöllisyyttä sekä itsensä toteuttamista. Lopuksi pohdimme, millaisia haasteita sisäinen yrittäjyys luo johtamiselle ja johtajuudelle terveydenhuollossa. Sisäinen yrittäjyys on rajojen rikkomista, ja se vaatii henkilökohtaista riskinottoa ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamista. 4 Samalla se luo työntekijälle mahdollisuuksia kehittää itseään, työyhteisöään ja sitä kautta koko terveydenhuollon toimintakenttää. Heitämme haasteen niin työntekijöille kuin johtajillekin: sisäinen yrittäjyys tarvitsee rohkeita ja päättäväisiä yksilöitä sekä organisaatiota, joka tukee heidän päämääriään. 13

15 14

16 Esimerkkitapauksia Terveydenhuolto-organisaatioissa työskentelee monien eri ammattiryhmien edustajia, joiden tehtävänkuvat ja samalla sisäisen yrittäjyyden piirteet vaihtelevat. Ensimmäinen esimerkkitarina kuvaa sairaanhoitajaa oman työnsä ja koko organisaation uudistajana. Toisessa tarinassa esittelemme lääkärin hoitokäytäntöjen kehittäjänä, ja kolmas valaisee johtajien mahdollisuuksia sisäiseen yrittäjyyteen ja sen edistämiseen työyhteisössä. 15

17 16

18 Kirsi luo oman hoitajavastaanoton Sairaanhoitajana erikoissairaanhoidossa työskentelevä Kirsi on aina tehnyt työnsä hyvin ja tunnollisesti. Muutamia vuosia sitten opintonsa päättänyt Kirsi on ollut jo jonkin aikaa samassa työpaikassa, ja hänet tunnetaan luotettavana ja ammattitaitoisena hoitajana, joka noudattaa esimiesten toiveita ja sovittuja työvuoroja. Kirsi on kuitenkin huomannut, että hänen yksikkönsä on kovin kiireinen; töitä on vaikka muille jakaa. Jonot tuntuvat kasvavan koko ajan, mutta lisää työvoimaa ei ole odotettavissa. Hän on huolestunut paitsi omasta ja työkavereidensa jaksamisesta myös potilaiden asemasta. Hän tietää, että jotain on tehtävä. Kirsillä on tapana pitää ammattitaitoaan yllä käymällä säännöllisesti koulutuksissa. Eräässä tilaisuudessa hän kuulee mielenkiintoisen esitelmän hoitajavastaanotoista. Hoitajavastaanotolla hoitaja tekee sellaisia rutiinitoimenpiteitä, jotka lääkäri normaalisti tekisi. Lääkäri voi kuitenkin opettaa ja delegoida niitä hoitajille. Kirsi innostuu ymmärtäessään, että hoitajavastaanotto saattaisi olla ratkaisu kasvaviin jonoihin. Lisäksi hän tietää, että hänen oma työnsä muuttuisi aimo harppauksen, jos hän ottaisi itselleen tällaisen uudenlaisen toimenkuvan. Hän saisi paljon lisää vastuuta ja uusia tehtäviä. Kirsi arvelee myös, että hoitajavastaanotto auttaisi lääkäreitä keskittymään vaativampiin tapauksiin, kun heidän ei enää tarvitsisi käyttää niin paljon aikaa rutiinitoimenpiteisiin. Kirsiä askarruttaa muutama asia. Ei ole aivan selvää, miten hänen pitäisi edetä ajatuksensa kanssa. Kirsi pohtii, miten paljon hänen omaa 17

19 työaikaansa menisi vastaanoton pyörittämiseen ja miten paljon hän voisi toisaalta vapauttaa lääkärin aikaa. Lisäksi hänen on pohdittava, mitä välineitä hän tarvitsisi ja mihin huoneeseen hän vastaanottonsa perustaisi. Kirsi siis päätyy suunnittelemaan vastaanottoaan samaan tapaan kuin tuleva yrittäjä yrityksen perustamista. Käytännön seikkoja enemmän Kirsiä mietityttää se, miten esimies ja työkaverit reagoisivat hänen ehdotukseensa. Ilman esimiehen tai organisaation muun johdon tukea Kirsin on mahdotonta aloittaa vastaanottotoimintaa. Työkaverit sen sijaan saattaisivat olla kateellisia, jos hän saisi oman vastaanoton. Ennen kaikkea Kirsiä jännittää, onko hänen ideansa muiden mielestä aivan tuulesta temmattu. Kirsi esittää ideansa parille luotetulle työkaverilleen, jotka rohkaisevat häntä jatkamaan. Lopulta hän rohkaistuu esittelemään asian omalle esimiehelleen. Esimies ei suin päin riennä tukemaan ideaa vaan epäröi aluksi; onhan tällainen lääkärin tehtävien siirto hoitajalle heidän klinikallaan ennenkuulumatonta. Ideassa on pohdittavaa myös esimiehelle: Onko Kirsi oikea henkilö hoitajavastaanoton pitäjäksi? Entä mikä esimiehen rooli on vastaanoton perustamisessa ja työntekijän kannustamisessa? Sovitaan, että asiaan palataan. Kirsi kysyy mielipidettä myös kahdelta lääkäriltä, jotka pitävät ajatusta hyvänä ja antavat muutaman käytännön neuvon, miten vastaanotto kannattaa järjestää. Kirsin oma esimies päätyy asiaa mietittyään siihen, että idea on hyvä ja se kannattaa toteuttaa. Lopulta Kirsi viestittää ideastaan myös organisaation ylemmille portaille, ja hänen suunnittelutyönsä kantaa hedelmää: hoitajavastaanottoa päätetään kokeilla. Kirsin esimies tekee tarvittavat järjestelyt niin, että hoitajan työaika saadaan riittämään myös vastaanoton pyörittämiseen. Kirsi on tehnyt suunnittelutyön pitkälti omalla ajallaan, joten hänestä on mukavaa, että hän saa kiitosta esimieheltään. Lisäksi hänelle järjestetään pieni rahallinen palkinto aloitteen tekemisestä. 18

20 Kokeilun tulokset osoittautuvat hyviksi. Vastaanottokäytäntö on toimiva, koska Kirsin työpaikka on jo aiemmin organisoitu tiimien muotoon. Jokainen tiimi vastaa omista potilaistaan, joten Kirsi pystyy luontevasti valikoimaan omalle tiimilleen kuuluvat rutiinipotilaat ja ohjaamaan heidät omalle vastaanotolleen. Työkaveritkaan eivät ole kateellisia, vaan osa heistä alkaa jopa suunnitella omia vastaanottoja. 19

21 20

22 Lasse kehittää leikkaustekniikkaa Lasse on ortopedian erikoislääkäri. Työ on hänelle tärkeää ja hän nauttii siitä, että saa auttaa potilaita. Erityisesti leikkausten tekeminen on hänelle mieleen. Hän on vuosien saatossa huomannut kehittyvänsä yhä paremmaksi polvikirurgiksi. Työpaikallaan hän on päässyt seuraamaan vanhempien kirurgien työskentelyä ja oppimaan heiltä. Mahdollisuus kehittyä työssä on ollut ratkaiseva tekijä Lassen työpaikkavalinnoissa. Tämä näkyy hänen työhistoriassaan. Kokemusta on kertynyt sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Hyvien resurssien sekä osaavien työtoverien ja kollegojen lisäksi Lasse arvostaa ennen kaikkea työrauhaa sitä, että saa rauhassa keskittyä potilastyöhön. Hän inhoaa lippujen ja lappujen täyttämistä, kaikenlaista byrokratiaa, turhia palavereja, johtamisoppeja, kehittämisprojekteja ynnä muuta tarpeetonta huuhaata. Sellaiseksi hän epäilee myös puhetta sisäisestä yrittäjyydestä. Kaiken huuhaan keskellä Lassea rauhoittaa tieto siitä, että hänen osaamiselleen olisi kysyntää myös muualla. Lassen vanha kurssikaveri on hiljattain houkutellut häntä perustamaan uutta ortopedista klinikkaa naapurikaupunkiin. Lasse itse asiassa mietti asiaa vakavasti ja olisi tarttunut tilaisuuteen, jos hänen kollegaystävänsä olisi tehnyt samoin. Ortopedia täyttää Lassen elämän, ja hän on työssään kunnianhimoinen. Toisin kuin jotkut hänen kollegoistaan, hän ei tyydy siihen, että tekee mitä osaa, vaikka potilaat ovatkin useimmiten tyytyväisiä. Hän haluaa kehittyä lääkärinä ja kirurgina sekä hyödyntää työpaikallaan alan uusinta tietoa ja osaamista. 21

23 Lasse lukee alansa tieteellisiä julkaisuja ja matkustaa säännöllisesti kansainvälisiin kongresseihin. Ortopedisen kirurgian ja traumatologian kongressissa Havaijilla Lasse saa kuulla uudesta polvileikkaustekniikasta. Tulokset ovat hyviä ja tekniikan hyödyt vaikuttavat ilmeisiltä. Tekniikan soveltaminen tosin vaatii uudenlaista tähystyslaitetta. Kotiin palattuaan Lasse esittelee tekniikkaa ensin lähimmille kollegoilleen ja pitää siitä sitten esityksen lääkäripalaverissa. Kollegat arvioivat uuden tekniikan huomattavasti entisiä leikkaustapoja paremmaksi. Lasse päättää haalia käsiinsä kaiken aihetta käsittelevän kirjallisuuden. Hän ottaa jopa sähköpostitse yhteyttä amerikkalaiseen tiimiin, joka tekniikan on kehittänyt. Hän myös selvittää tarvittavan laitteen hinnan. Lasse ottaa asian uudelleen esille lääkäripalaverissa, jossa ovat läsnä kaikki kollegat sekä hänen esimiehensä, leikkaustoiminnasta vastaava vanhempi kirurgi. Yhdessä todetaan, että leikkaustekniikka ja uusi laitteisto lyhentäisivät polvileikkaukseen kuluvaa aikaa merkittävästi. Leikkauksissa säästynyt aika voitaisiin käyttää poliklinikkavastaanottoaikojen lisäämiseen. Niistä on Lassen työpaikalla puutetta. 22

24 Uusi tähystyslaite saadaan seuraavan vuoden budjettiin, ja Lasse käy Berliinissä harjoittelemassa laitteen käyttöä kahden viikon ajan. Palattuaan Saksasta hän kertoo leikkaussalihoitajille, että uusi laite otetaan käyttöön seuraavalla viikolla, sekä esittelee asiat, jotka hoitajien pitää uudentyyppisten leikkausten aikana ottaa huomioon. Hän myös opastaa kollegoitaan, jotka haluavat oppia käyttämään tähystyslaitetta. 23

25 24

26 Jaana luo mahdollisuuksia Jaana on kokenut lääkärijohtaja ja pitkän linjan kliinikko, joka tekee edelleen myös vastaanottotyötä. Hän on suvereeni erikoisalansa osaaja. Lisäksi hän on vuosien kuluessa hankkinut monenlaista johtamiskoulutusta. Taannoinen organisaatiouudistus avasi Jaanalle mahdollisuuden tarttua entistä vastuullisempaan tehtävään: nyt hän johtaa julkista avoterveydenhuollon yksikköä, johon kuuluu muutama lääkäri ja joukko terveydenhoitajia. Terveydenhoitajat tekevät varsin itsenäistä työtä monissa eri työpisteissä. Kaikki työntekijät ovat kokeneita ja osaavia. Jaana nauttii heidän arvostustaan, koska kaikki tietävät, että Jaana tuntee heidän työnsä. Jaanalla on tukenaan oma esimies, jonka kanssa hänellä on hyvät välit. Esimies tukee Jaanaa mutta ei puutu hänen työnsä yksityiskohtiin. Jaanan työparina ja terveydenhoitajien esimiehenä toimii vanhempi terveydenhoitaja. Heidän yhteistyönsä sujuu erinomaisesti. Hiljattain voimaan tullut asetus lisäsi Jaanan yksikön tehtäviä entisestään. Tästä huolimatta myös budjettia leikattiin. Jaanalla olisi paljon kehittämisideoita, mutta uudessa tilanteessa hänen ei ole aivan helppo viedä niitä eteenpäin. Yhtälö on vaikea mutta jo tutuksi käynyt vähemmällä pitää saada aikaan enemmän. Jaanan etuna on, että hän tuntee yksikkönsä läpikotaisin. Varsinaista löysää ei ole, mutta joitakin asioita voitaisiin tehdä tehokkaammin. Terveydenhoitajien tulisi Jaanan mielestä muuttaa työnsä painotuksia. Muutos vaikuttaisi työaikoihin ja vuosilomiin, minkä vuoksi Jaana arvioi uudistuk- 25

27 sen vaikeaksi toteuttaa. Vanhoihin käytänteisiin on totuttu vuosien saatossa. Jaanan työpari on samaa mieltä. Työaikojen muuttaminen ei ole läpihuutojuttu. Jaanalla on vakaa näkemys siitä, mitä muutoksia yksikön käytänteissä tulee tehdä. Hän voisi periaatteessa runnoa muutokset läpi toteamalla: Toteutamme nämä kolme muutosta. Valitettavasti työajat vähän muuttuvat, mutta sille ei voi mitään. Näin hän on toki uransa aikana nähnyt esimiesten menettelevän. Tällainen toimintapa vaatisi kuitenkin, että muutosten toteutumista valvottaisiin jatkuvasti. Siihen ei ole käytännössä mahdollisuuksia, koska yksikön terveydenhoitajien ja lääkärien työ on varsin itsenäistä. Sitä paitsi Jaana tietää olevansa ennen kaikkea kehittäjä, tukija ja mahdollistaja. Tämän hän toi selkeästi esille jo kahvitilaisuudessa, jonka hän järjesti johtajanimityksensä jälkeen. Jaana kuvaili visiotaan kahvinjuonnin ja kakunsyönnin lomassa: Tehdään yhdessä, niin saamme parempaa ja voimme paremmin. Jaana kertoo yksikkönsä palaverissa, että vähemmällä täytyy tästä lähtien saada aikaiseksi enemmän. Hän korostaa, että yksiköllä on valta tehdä päätökset siitä, miten toimintaa tehostetaan ja mistä säästetään. Jaana myös kyselee ideoita mahdollisista menettelytavoista. Jaanan työpari ehdottaa, että seuraavassa kuussa järjestettäisiin päivän mittainen työpaja, jossa ideoita kehitettäisiin porukalla. Työpajassa syntyy joukko erilaisia ideoita, joita kehitetään eteenpäin parityönä. Jaana pitää huolta siitä, että parityöskentelylle järjestetään tarvittava aika ja että tulokset kirjataan ylös. Hän toimittaa työpareille taustamateriaalia. Paritöiden tulokset puretaan seuraavassa kuussa ja niistä valitaan yhdessä toteutettaviksi viisi ideaa. Jaana on tyytyväinen, koska hänen omien ehdotustensa lisäksi toteutettaviksi valikoituu kaksi sellaista ideaa, jotka eivät ole tulleet Jaanalle edes mieleen. 26

28 Tästä alkaa pitkä prosessi, jonka hitaus kieltämättä koettelee nopeatempoisen Jaanan hermoja. Se on hänelle henkilökohtaisesti kehittämisprosessin vaativin vaihe. Hän haluaisi jo koko tarmollaan siirtyä uusiin asioihin mutta ymmärtää muutoksen vievän aikansa. Täytyy jaksaa vääntää yhä uudelleen samoja asioita rautalangasta ja pitää innostusta yllä. Pienin askelin saavutetaan tilanne, jossa uudet käytänteet toimivat myös yksikön arjessa. Kehittämistyö ei tietenkään pääty siihen, vaan jatkuu edelleen. Yhteiset onnistumisen kokemukset luovat työpaikalle myönteisen ilmapiirin. 27

29 28

30 Sisäisen yrittäjyyden mahdollistajia Tässä luvussa tulkitsemme edellisiä esimerkkitarinoita sisäisen yrittäjyyden näkökulmasta. Esiin nostamamme teemat ovat työnjako, tiimityö, palaute ja tuki, avoimuus, osallistaminen ja erilaisuuden salliminen sekä yksilöllisyys ja itsensä toteuttaminen. Tutkimuksemme perusteella ne kaikki edistävät sisäisen yrittäjyyden toteutumista terveydenhuoltoorganisaatiossa. 29

31 30

32 Työnjaon vaihtoehtoja Suomessa terveydenhuollon työntekijät on tyypillisesti jaoteltu tiukasti muun muassa lääkäreihin, sairaanhoitajiin, lähihoitajiin ja sairaala-apulaisiin sekä noudatettu työntekijäryhmien mukaista tehtävien jakoa. Tällainen jaottelu on kuitenkin vähitellen käymässä vanhanaikaiseksi luvulla terveydenhuollon työnjakoa on uudistettu erilaisten pilottiprojektien avulla. Näissä projekteissa erityisesti lääkärien tehtäviä on siirretty hoitajille, jotka ovat uusista tehtävistä selviytyäkseen saaneet koulutusta ja tukea lääkäreiltä. 5 Ensimmäisessä esimerkkitarinassa sairaanhoitaja Kirsi toimi sisäisesti yritteliäästi ja lähti ennakkoluulottomasti perustamaan hoitajavastaanottoa. Uudenlaisessa työnjaossa on paljon mahdollisuuksia. Hoitajavastaanotto on vain yksi mahdollinen tapa järjestää töitä uudelleen terveydenhuollon ympäristössä. Hoitajavastaanottoja on tutkittu Suomessa vähän, mutta aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että potilaat ovat yleensä tyytyväisiä niihin. Suomesta tai ulkomailta ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että vastaanotot johtaisivat kustannussäästöihin. 6 Vastaanottoja ei kannatakaan perustaa säästösyistä, vaan lähtökohtana tulee olla potilas ja hoidon vaikuttavuus. Kuten Kirsin tarina havainnollistaa, hoitajavastaanoton kehittämisessä huolellinen valmistelu sekä lääkärien ja esimiesten tuki ovat korvaamattomia. Toimiva työnjaon uudistaminen vaatii myös työntekijöiden kouluttamista uusiin tehtäviin sekä toimintavaltuuksien ja vastuiden selkeää määrittelemistä. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun uusi työnjako suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä ja kun kaikki sitoutuvat siihen. 7 31

33 Uudenlaiset tehtävät voivat tuoda työntekijälle enemmän vastuuta ja näin ollen lisätä työmotivaatiota, mikä näkyy sekä hoitaja Kirsin että lääkäri Lassen tarinoissa. Molemmille kehittävä työote antoi mahdollisuuden uuden oppimiseen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Myös heidän sitoutuneisuutensa työhön vahvistui, kun he pystyivät vaikuttamaan omaan työhönsä ja organisoimaan tehtäviään osaamisensa mukaan ja omista lähtökohdistaan. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että tyytyväisyys työhön lisääntyy, kun tehtävät ovat haasteellisempia ja paremmin omaa koulutusta vastaavia. Organisaatiokin hyötyy motivoituneista työntekijöistä. Lassen kehittämisaktiivisuus ei ulottunut enää siihen, miten leikkaussalista hoitajille vapautunut aika käytetään. Miten se vaikuttaa leikkaussalihoitajien työaikoihin tai mistä poliklinikalle järjestetään muuta henkilökuntaa, jotta lääkärit pääsevät lisäämään vastaanottojaan? Tämä jäi esimiehen vastuulle ja Lassen ulottumattomiin. Kirsi sen sijaan pohti myös muiden työntekijäryhmien ajankäyttöä: kun hänen työnkuvansa laajentuu, lääkäreille jää enemmän aikaa haastavampien potilaiden hoitamiseen. Pula hoitohenkilökunnasta ja jatkuva säästöpaine hankaloittavat työnjaon muutoksia. Tästä huolimatta on osoitettu, että hoitajien osaamisen nykyistä parempi hyödyntäminen ja heidän tehtävänkuvansa monipuolistaminen parantavat terveyspalveluiden saatavuutta. 8 Niinpä uusista työnjaon mahdollisuuksista hyötyvät laajasti hoitajat, lääkärit, terveydenhuollon organisaatiot, asiakkaat sekä yhteiskunta. Parhaassa tapauksessa työnjakoa uudistettaessa on vain voittajia. 32

34 Tiimityö mahdollisuutena Esimerkkihoitajamme Kirsi oli jo ennen hoitajavastaanoton aloittamista toiminut tiimissä, joka vastasi tietynlaisista potilaista. Tämä madalsi kynnystä ryhtyä kehittämään vastaanottoa juuri näille potilaille. Hänellä oli jo entuudestaan vankka asiantuntemus tiiminsä potilaista, mikä auttoi häntä luottamaan itseensä ja ideaansa hoitajavastaanoton perustamisesta. Sisäisessä yrittäjyydessä onkin tärkeää, että työntekijä uskaltaa kokeilla uusia asioita ja luottaa siihen, että hänellä on mahdollisuus onnistua. 9 Tutkimuksessamme huomasimme laajemminkin tiimityön mahdolliset hyödyt terveydenhuollon organisaatioissa. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tiimityö tukee sisäistä yrittäjyyttä. Ongelmia voidaan jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, ja tiimeissä voidaan tehdä päätöksiä hallittavamman kokoisista asioista. Työntekijöiden on helpompi ymmärtää näitä rajatumpia ongelmia ja ryhtyä toimeen niiden korjaamiseksi. 10 Tästä oli kysymys myös esimerkkitapauksessamme: Sairaanhoitaja Kirsi oli tietoinen oman tiiminsä jonotilanteesta, lääkärien kiireestä ja potilaiden tarpeista. Näin ollen hän saattoi itsenäisesti pohtia ratkaisua näihin ongelmiin. Kirsi hyötyi siitä, että hän työskenteli tiimissä ja sai olla mukana päättämässä tiimin asioista. Tutkimuksessamme huomasimme, että työntekijät kokevat tiimien tuovan joustavuutta työskentelyyn. Toimivassa organisaatiossa päätöksenteko on hajautettua. 11 Tiimityön uskotaan myös edistävän uudenlaista työnjakoa terveydenhuollossa. 12 Vaikka päätöksenteko tiimimuotoisessa työnteossa 33

35 onkin osittain jätetty tiimeille, esimiesten rooli ei silti pienene. Esimiehillä on tärkeä tiimityötä tukeva tehtävä. Kuten uudet tavat jakaa työtä, voi tiimityökin lisätä työmotivaatiota ja kiinnostusta työhön. Ennen kaikkea toimivat tiimit, joissa on hyvä henkilökemia, tukevat osaamisen kehittymistä ja asiantuntemuksen karttumista. Voidaankin ajatella, että tiimityö kannustaa sisäiseen yrittäjyyteen terveydenhuollossa. Polvikirurgiaa kehittänyt esimerkkitarinan Lasse ajoi uutta leikkausmenetelmää oman valintansa perusteella ja itsenäisesti tiimistä riippumatta. Työyhteisön ei kuitenkaan tule syrjiä sellaisia henkilöitä, jotka eivät kehitä omaa työtään yhtä aktiivisesti. Vaikka ollaan kollegoja, niin ollaan ennen kaikkea yksilöitä. Joku tuntee polvet, toinen taas olkapäät. Joku haluaa leikata, toinen tehdä vastaanottotyötä. Omilla mieltymyksillä on merkitystä, ja työnkuvissa sekä tiimien roolituksissa tulee sallia niihin perustuvat erot. Useimmiten kehittämistoimista päätetään tiukasti yhden ammattiryhmän sisällä. Vaikka leikkaussaleissa työskennellään sujuvasti tiimeissä, hoitomenetelmistä päättävät lääkärit. Hoitajilla on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa työtapojen uudistamiseen, vaikka varsin usein uudenlaiset työtavat liittyvät sekä lääkärin että hoitajan työhön. Esimerkiksi Lassen työpaikalla leikkaussalihoitajat saivat perusteellista tietoa uudesta leikkausmenetelmästä vasta viikkoa ennen kuin tähystyslaitteen käyttö oli määrä aloittaa potilastyössä. 34

36 35

37 36

38 Palautteen ja tuen merkitys Jotta sisäinen yrittäjyys voisi kukoistaa, johdon ja esimiehen olisi tuettava työntekijöitä ja annettava heille palautetta. 13 Osa tuesta on rohkaisua, osa on asiantuntemusta ja osa liittyy tarvittavien resurssien ja ajan järjestämiseen. Kaikista aloitteellisimmatkin työntekijät tarvitsevat keskustelukumppaneikseen niin kutsuttuja mentoreita, jotka eivät välttämättä puutu itse tekemiseen mutta tarjoavat kokemuksensa ja näkemyksensä työntekijän käyttöön. Joskus tällainen mentori löytyy oman organisaation ulkopuolelta. Yhtä lailla sisäinen yrittäjyys tarvitsee sponsoreita, jotka järjestävät tilaa, aikaa ja resursseja kokeilujen tekemiseen. 14 Esimerkkitarinan Kirsi esitteli ideaansa kollegoilleen, joiden kannustus oli ratkaisevaa sille, että Kirsi alkuinnostuksen jälkeen jatkoi vastaanottohankkeensa edistämistä. Lähimpien työkaverien tuki ja rohkaisu onkin erityisen tärkeää työntekijälle, joka on aikeissa panna itsensä likoon uusien käytänteiden luomiseksi. Lähimmät työtoverit ja esimiehet voivat edistää sitä, että yksilöt suuntautuvat kehittämään ja omaksumaan innovatiivisia käytänteitä. 15 Jaana kannusti työntekijöitään ideoimaan ja toteuttamaan uudistuksia työyhteisössä ja näin omalla esimerkillään ja asenteellaan muokkasi ilmapiiriä uudistuksille myönteiseksi. Jaanan tuella oli erityinen merkitys hänen esimiesasemansa vuoksi. Keskijohdolla on avainrooli yrittäjämäiselle toiminnalle suotuisan kulttuurin tukemisessa. 16 Valitettavan usein esimiesasemassa toimivat henkilöt ovat taipuvaisia tukemaan alaisissaan niin kutsuttuja hiljaisia seuraajia sen sijaan, että näkisivät kriittisissä ja ennakkoluulottomissa muutoksentekijöissä piilevät mahdollisuudet. 17 Sisäisesti yritteliäs organisaatio tarvitsee 37

39 itseensä luottavia ja aktiivisia työntekijöitä, jotka ovat valmiita ottamaan aloitteen omiin käsiinsä. Vaikka hiljaiset seuraajat ovat esimiehen näkökulmasta helppoja johdettavia, he eivät yleensä edistä sisäistä yrittäjyyttä: he eivät nimittäin useinkaan kyseenalaista olemassa olevia käytänteitä. 18 Joissain tapauksissa lähiesimiesten kyvyttömyys alaisten tukemiseen on perua asioista, jotka ovat jääneet ratkaisematta ylemmässä johtoportaassa. Usein jopa sairaaloiden johtajilla on perustavanlaatuisia vastuuseen, valtaan, tilivelvollisuuteen ja esimiesasemaan liittyviä epäselvyyksiä, jotka he itse tunnistavat vain osittain. 19 Sisäisen yrittäjyyden edistäminen ei onnistu pelkästään juhlapuheiden pohjalta. Mikäli ylimmän ja keskijohdon oma esimerkki ja sitoutuminen eivät näy käytännön toiminnassa, sisäinen yrittäjyys latistuu pelkäksi retoriikaksi muuttumatta uudenlaiseksi tekemiseksi. Johdon tulisi järjestelmällisesti ja uskottavasti minimoida sisäiseen yrittäjyyteen liittyviä riskejä ja esteitä sekä ohjata siihen resursseja, jotta organisaatioon voisi kehittyä työntekijälähtöistä kehittämistoimintaa tukeva ilmapiiri ja kulttuuri. 38

40 Avoimuus, osallistaminen ja erilaisuuden salliminen Sisäisesti yritteliäässä organisaatiossa työntekijöiden ja johdon tulisi jakaa näkemys organisaation tulevaisuudesta. 20 Kun kaikilla on kirkas yhteinen käsitys siitä, mihin suuntaan organisaatiossa kuljetaan, voidaan arjen käytäntöihin antaa löyhyyttä, mikä mahdollistaa työtapojen ja -prosessien uudistamisen. 21 Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien osapuolten tulisi olla yhtä mieltä kaikista asioista. Pikemminkin päinvastoin: olemassa olevaa kyseenalaistamalla löydetään mahdollisuuksia muutokselle. Johdon ja esimiesten tulee kuitenkin aktiivisesti korjata vääriä odotuksia, huolehtia parhaiden käytäntöjen leviämisestä, hoitaa työntekijäsuhteita ja purkaa jännitteitä organisaation sisällä. Johdonmukaisesti toteutettuna tämä synnyttää organisaatiokulttuurin, joka osallistaa henkilöstöä kehittämistyöhön erilaisista näkökulmista huolimatta. 22 Sisäisen yrittäjyyden avainasioita on, että työntekijät kykenevät ja saavat ilmaista mielipiteensä suoraviivaisesti. Työntekijät ja heidän osaamisensa ja näkemyksensä ovat merkittäviä voimavaroja muutokselle. Jotta työntekijät saisivat äänensä kuuluviin, kipeistäkin asioista on kuitenkin uskallettava puhua avoimesti nostettava kissa pöydälle. Sisäisillä yrittäjillä on valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, ja he voivat olla ratkaisevan tärkeitä organisaation uudistumiselle ja kilpailukyvylle. Juuri yksilöiden erilaisuus on sisäiselle yrittäjyydelle voimavara. Sisäisen yrittäjyyden alkukipinä piilee usein näissä tavanomaisesta poikkeavissa 39

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2-3.4.2014 Johtajat muutoksentekijöinä Eeva Hujala Tampereen yliopisto Johtajat muutoksessa ja muutosjohtajina Eletään johtajuuden muutoksen

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA 20.4.2016 Sari Kuusela YTT, tietokirjailija, HR johtaja LähiTapiola ryhmä sari.kuusela@lahitapiola.fi 20.4.2016 1 Kulttuuri on kaikkialla monitasoisesti läsnä.

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot