ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/257/ /2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero Projektikoodi S10954 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ELÄMYS: Oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Ulla Hytti Sähköpostiosoite ulla.hytti@utu.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kristiina Tattari Sähköpostiosoite kristiina.tattari@tse.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Naisyrittäjien koulutus- ja kehittämishankkeen Elämys: Oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla tarkoitus oli tukea johtamiskykyä, erityisesti oma itsensä johtamisen taitoa, ja sitä kautta luoda mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yrityksen kasvulle. Naisten omistamat, usein pienet yritykset jäävät usein kehittämistoimien ulkopuolelle. Esimerkiksi johtamiskoulutusta on tarjolla paljonkin, mutta se on pääasiassa kohdistettu suurempien yritysten tarpeisiin. Naisyrittäjien johtamisominaisuuksien kehittäminen kasvuyrittäjyyden suuntaan edellyttää yrittäjyys- ja kasvumotivaation sekä verkostoitumistaitojen uudenlaisia yhdistelmiä. Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin tietoa lisäävän koulutuksen (toiminnalliset työpajat) ja yrittäjien asenteisiin ja tavoitteisiin vaikuttavan koulutuksen (elämykselliset työpajat) avulla. Hankkeen kohderyhmänä olivat satakuntalaiset naisyrittäjät, jotka olivat kiinnostuneita itsensä ja yrityksensä kehittämisestä. Hankkeen tavoitteina olivat: - osallistujienkyky johtaa itseään paranee EURA JÄRJESTELMÄ 1/9

2 - osallistujien yrittäjyysmotivaatio vahvistuu - osallistujien kasvumotivaatio vahvistuu - osallistujat tunnistavat kasvumahdollisuuksia - osallistujien verkostot kehittyvät (monipuolistuvat) 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanke toteutettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä niin, että hankkeen koordinointi- ja pääasiallinen toteutusvastuu oli Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköllä. TuKKK:n Porin yksikkö vastasi hankkeeseen liittyvien toiminnallisten työpajojen ja elämyksellisten työpajojen sisältösuunnittelusta ja toteutuksesta sekä hankkeeseen kuuluvien haastattelujen ja verkostokartoitusten toteutuksesta ja elämyksellisten menetelmien käytön kehittämisestä. Satakunnan ammattikorkeakoulu vastasi hankkeen tiedotuksesta sekä Moodle-oppimisympäristöstä. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu osallistui hankkeen toimenpiteiden käytännön järjestelyihin sekä avusti hankkeeseen kuuluvissa kartoituksissa sekä elämyksellisten menetelmien kehittämisessä. Hankkeeseen osallistui yhdeksän naisyrittäjää, joista yksi jättäytyi heti hankkeen alussa pois henkilökohtaisista syistä. Yrittäjien ryhmä oli heterogeeninen yrittäjyyskokemuksen, iän ja toimialojen suhteen. Hankkeen koulutuksellisessa osuudessa yhdistyi sekä yritystoiminnan kehittäminen toiminnallisissa työpajoissa että yrittäjään itseensä kohdistuva yrittäjävalmennus elämyksellisissä työpajoissa. Hankkeessa järjestettiin seitsemän toiminnallista työpajaa, joissa asiantuntijaluennoitsijat käsittelivät sekä teorialähtöisesti että käytännön esimerkein yrittäjyyteen liittyviä teemoja, kuten ajankäyttöä, itsensä johtamista, tunnejohtamista, kasvua ja verkostoja. Osallistujat saivat myös itse vaikuttaa työpajojen sisältöihin, ja heidän kiinnostuksensa kohdistui erityisesti itsensä johtamiseen. Hankkeen elämyksellisen kehittämisen osuudessa työstettiin teatteripedagogiikan keinoin naisyrittäjyyteen liittyviä teemoja ja pohdittiin käsityksiä kasvun edellytyksistä ja esteistä. Elämyksellisen kehittämisen osuus (teatteritreenit) koostuivat kahdestatoista noin neljän tunnin työpajasta, joissa opetus- ja oppimismenetelminä olivat oman elämänkerran kirjoittaminen ja siitä poimittujen kohtausten näkyväksi tekeminen, toisten ohjaaminen, keholliset liikeharjoitukset sekä tunnettujen kasvuyrittäjien menetystekijöihin tutustuminen. Yrittäjät käyttivät elämänkertoja omien yrittäjyysintentioidensa tutkimisessa, teatteritreenien eläytymistehtävissä ja loppuesityksen valmistelussa. Hankkeen olennaisena osana oli elämyksellisten menetelmien sovellutusten kehittäminen yrittäjyyden tukemisessa. Elämys-hankkeen tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja yrittäjien valmennusprosessin aikana syntyi runsaasti erilaisia aineistoja, joita analysoitiin tutkimuksen avulla. Tutkimus fokusoitui hankkeen alussa liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Hankkeen loppuvaiheessa tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnettiin yrittäjämäisen oppimisen viitekehystä ja erityisenä kiinnostuksen kohteena oli erilaisten kokemusten ja elämysten rooli yrittäjän kehittymisessä. Vuonna 2011 tutkimuksessa keskityttiin erityisesti a) tutkimaan miten osallistujat kokevat kehittyneensä suhteessa hankkeen tavoitteisiin b) arvioimaan, mikä rooli koulutus- ja kehittämisohjelmalla ja erityisesti elämyksellisillä menetelmillä on kehittymisen tukena ja c) tuottamaan toimenpidesuosituksia, miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muissa koulutusohjelmissa ja tehokkaasti levittää. Hankkeen EURA JÄRJESTELMÄ 2/9

3 kansainvälisyys toteutui hankkeen tutkimustulosten esittelyllä kansainvälisissä konferensseissa. Hankkeessa toteutettiin elämyksellisten menetelmien seminaari Elämyspäivä Porin yliopistokeskuksessa Elämyspäivän asiantuntijapuheenvuoroissa esiteltiin taidelähtöisiä ja toiminnallisia menetelmiä ja työpajoissa osallistujat pääsivät kokeilemaan menetelmiä. Elämys-hankkeen päätöstilaisuus ja todistusten jako yrittäjille järjestettiin Porin taidemuseossa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedottamista ja markkinointia hankkeen toiminnasta on toteutettu useiden eri kanavien kautta. Hankkeen alussa tiedottaminen painottui vahvasti osallistujien rekrytointiin tähdänneeseen tiedotukseen. Tiedotus suunnattiin ensisijaisesti naisyrittäjä- ja yrittäjäjärjestöjen sekä kehittämisorganisaatioden kautta. Lisäksi tiedottamisessa hyödynnettiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä hankkeen ohjausryhmän kontakteja. Hankkeesta laadittiin esite, jota jaettiin edellä mainittujen järjestöjen kautta pääasiassa sähköpostitse, mutta myös postitse ja erilaisissa tilaisuuksissa. Potentiaalisia osallistujia lähestyttiin myös suoraan puhelimitse. Tärkeänä Elämys-hankkeen markkinointi- ja tiedottamiskanavana olivat verkostoitumistilaisuudet, joihin hankkeen henkilökunta osallistui. Hanketta esiteltiin mm. SaTaVa-projektin perheyrittäjien brunssilla ( ), Satakunnan korkeakoululaitoksen hankeseminaarissa ( ) ja Satakunnan korkeakoulujen järjestämässä yrittäjyyden seminaarissa ( ) Hankkeen näkyvyys toteutui myös hankkeessa tehtävän tutkimuksen kautta. Hankkeen elämyksellisistä menetelmistä valmisteltu tutkimusabstrakti esitettiin From Tacit to Explicit: Embodied in Problem Based Learning -konferenssissa (Tampere ). Hankkeen projektitutkija osallistui myös osallistui valtakunnalliselle Yrittäjyyskasvatuspäiville Turussa sekä Sovella taidetta messuille Helsingin Teatterikorkeakoulussa. Hankkeen tutkimuksesta tiedotettiin myös järjestetyssä 16th Conference on Small Business Research -konferenssissa Tanskassa. Lisäksi Elämys-hankkeeseen osallistuvat yritykset osallistuivat Suomi Areenan naisyrittäjyystilaisuuteen sekä Crazy Town - yritysverkoston tiloissa järjestettyyn verkostoitumistilaisuuteen. Yrittäjät kutsuivat tilaisuuteen omia kontaktejaan ja kasvuryittäjägurunsa sekä alueellisia ja valtakunnallisia naisyrittäjävaikuttajia. Tilaisuus oli jatkoa Suomi Areenan naisyrittäjyyskeskustelulle. Hankkeen toiminta oli esillä lehdistössä lehdistötiedotteina sekä uutisointeina hankkeen koulutuksesta. Hankkeen alussa laadittiin lehdistötiedote, joka tähtäsi osallistujien rekrytoimiseen, tiedotteen perustella hankkeesta julkaistiin artikkeli Porin Sanomissa Satakunnan Yrittäjät -lehden 9/2010 artikkelissa "Elämykset apuna yrittäjyyden kehittämisessä" sekä Turun kauppakorkeakoulun Mercurius - sidosryhmälehden 4/2010 "Yrittäjä kehittyy ja johtaa draaman avulla" -artikkeleissa esiteltiin molemmissa Elämys-hankkeen koulutusta. Hankkeesta on myös tiedotettu Satakunnan ammattikorkeakoulun sidosryhmäjulkaisu Agorassa Hankkeen tulosten tiedottamiseksi Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin ( ) elämyksellisten menetelmien seminaari Elämyspäivä, jota markkinoitiin laajasti eri kohderyhmille. Sähköisessä viestinnässä EURA JÄRJESTELMÄ 3/9

4 keskeisessä roolissa oli sidosryhmämarkkinointi kohdennetuin sähköpostiviestein sekä alueelliset ja valtakunnalliset uutiskirjeet. Elämyspäivän esitettä jaettiin eri tilaisuuksissa, lisäksi tapahtumasta tiedotettiin medialle. Satakunnan Kansan ( ) Taiteesta apua työelämän muutoksiin sekä UCPori Newsin ( ) Elämyksiä etsimässä ja löytämässä. Elämyspäivä voi johtaa maailmankuvan muuttumiseen - artikkeleissa esiteltiin molemmissa Elämyspäivän ohjelmaa. Elämyspäivästä oli lehti-ilmoitus Satakunnan Yrittäjät ry:n PYRY lehdessä (1/2011). Lisäksi Elämyspäivä sai näkyvyyttä ainakin seuraavilla nettisivuilla: TuKKK.n ja SAMK:n verkkosivut sekä Porin yliopistokeskuksen ja yrityspalvelukeskus Enterin sivut. Elämyspäivää esiteltiin myös Luovan Tampereen ja Luova Suomen nettisivuilla sekä uutiskirjeessä. Elämyspäivä oli esillä myös organisaatioita fasilitoinnin ja osallistamisen keinoin kehittävän Grape People - yrityksen sivuilla. Sähköisissä viestimissä hankkeen jatkuvaa näkyvyyttä ylläpidettiin sekä Turun kauppakorkeakoulun että Satakunnan ammattikorkeakoulun verkkosivuilla, lisäksi hanke esiteltiin Porin yliopistokeskuksen verkkosivuilla. Tiedottamisessa kanavina olivat myös sähköpostit sekä Moodle-verkkoympäristö. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun internet-sivut 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Osallistujien rekrytointi hankkeeseen oli haasteellista. Naisten yritykset ovat yleensä pieniä palvelualojen yrityksiä, joissa yrittäjä itse on usein ainoa henkilöresurssi, joten sitoutuminen lähes kahden vuoden hankkeeseen oli suuri kynnys. Yhdeksän naisyrittäjää aloitti hankkeessa, joista yksi keskeytti. Työpajoja oli noin 1-2 kertaa kuukaudessa, ja kotitehtävänä oli elämänkertojen kirjoittaminen. Tarkoitus oli, että yrittäjät olisivat oppimispäiväkirjaan reflektoineet oman johtajuuden kehittymistään, mutta tämä ei toteutunut. Myös kirjallisen palautteen saaminen työpajoista oli haasteellista. Palautetta ryhmäkeskusteluna kokeiltiin, ja se onnistui. Yrittäjät kokivat sähköisen oppimisympäristön (Moodle) hankalaksi, joten sen käyttö hankkeessa jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Hankkeessa on käytetty monenlaisia elämyksellisiä menetelmiä (teatteripedagogiikkaan perustuvat harjoitteet ja esitys, omaelämänkerran ja menestyneen kasvuyrittäjä(guru)elämänkerran kirjoittaminen). Menetelmät ovat vahvasti ohjaajasidonnaisia, mistä syystä menetelmien kuvaaminen ja erityisesti menetelmien konseptointi oli haasteellista. Siksi kaikki tekeminen hankkeessa dokumentoitiin monin eri keinoin, muun muassa treenit videokuvattiin ja niistä tehtiin havaintopäiväkirjaa. Yrittäjien omaelämänkerrat ja guruelämänkerrat eivät toistaiseksi ole hankkeen aineistona. Aloitustilaisuudesta olisi ehkä pitänyt tuoda selvemmin esiin, että kaikki hankkeessa tuotettu materiaali on hankkeen tutkijoiden tutkimusaineistoa. Tämä on tarpeellista huomioida jatkossa. Hankkeen aikana tapahtui henkilömuutoksia sekä tutkimushenkilöstössä että hallintohenkilöstössä. Hankkeen henkilömuutokset vaikuttivat osaltaan hankkeen tutkimuksen fokusointiin ja mahdollistivat laajentumisen yrittäjämäisen oppimisen ja yrittäjäidentiteetin kehittymisen kysymyksiin. EURA JÄRJESTELMÄ 4/9

5 Henkilövaihdoksista huolimatta hanke eteni suunnitelmien mukaan. Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2010 alussa tapahtuneet organisaation konsortiouudistukset ja siihen liittyvät taloushallinnon muutokset vaikeuttivat jossakin määrin myös hankkeen vuoden 2010 taloushallintoa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tarkoitus oli tukea naisyrittäjien johtamiskykyä, erityisesti oma itsensä johtamisen taitoa, ja sitä kautta luoda mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yrityksen kasvulle. Hankkeessa toteutettiin seitsemän toiminnallista työpajaa, kaksitoista elämystyöpajaa ja loppuesitys. Hankkeeseen osallistuneille yrittäjille toteutettiin alku- ja loppuhaastattelut. Osallistujat olivat kiinnostuneet itsensä kehittämisestä ja haluavat jatkossakin lisää tietoa ja työkaluja kehittää itseään ja toimintaansa. Ryhmän vertaistuki vahvisti osallistujien motivaatiota toimia ja kehittyä yrittäjänä. Vertaistuki myös kannusti tarttumaan kasvun haasteisiin. Elämäkertatyöskentelyn kautta osallistujat tulivat tietoisemmiksi kasvun liittyvistä odotuksistaan, oletuksistaan ja esteistä. Ryhmästä tuli yrittäjille uusi verkosto, johon kuuluvat myös hankkeen henkilöstö ja kouluttajat. Elämys-hankkeen tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja yrittäjien valmennusprosessin aikana syntyi runsaasti erilaisia aineistoja, joita analysoitiin tutkimuksen avulla. Tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnettiin liikeetoimintamahdollisuuksien tunnistamisen lisäksi yrittäjämäisen oppimisen viitekehystä ja erityisesti tarkasteltiin erilaisten kokemusten ja elämysten roolia yrittäjän kehittymisessä. Hankkeen tutkimus toteutui suunnitelmien mukaan: tuloksena syntyi neljä tutkimuspaperia sekä erillinen raportti, jossa mallinnetaan toiminnallisia menetelmiä. - 1 tutkimuspaperi Nordic Conference on Small Business Research Tanskassa (liiketoimintamahdollisuudet) - 1 tutkimuspaperi: Erilaisten kokemusten (omat aiemmat kokemukset, toisten kokemuksista oppiminen, sosiaalisissa verkostoissa tapahtuva oppiminen) rooli yrittäjyyden kehittymisessä: Entrepreneurial learning in the context of an entrepreneurship training programme, 2011 EFMD Entrepreneurship Conference, February 2011, Tallinna - 1 tutkimuspapari: Elämyksellisten (art-based) menetelmien rooli identiteetin kehittymisessä. Constructing a professional identity with the approach of art-based methods, 2nd Workshop on Imagining Business, , Segovia. - 1 tutkimuspaperi. Kasvuidentiteetin ja verkostojen tukeminen koulutus- ja kehittämisohjelmalla Discourses on growth: Focusing women entrepreneurs, Nordic Academy of Management, , Tukholma. - 1 hyväksytty abstrakti: Entrepreneurial learning in the context of an entrepreneurship training programme. RENTXXV - Research in Entrepreneurship and small business 25th annual anniversary Conference, Bodö, Norway November 16-18, 2011 Tutkimuspapereiden lisäksi hankkeen tutkimustulokset esitetään tarkemmin erillisessä, loppuraportin yhteydessä toimitettavassa Toiminnallinen ja taidelähtöinen yrittäjävalmennus -raportissa, jossa tarkastellaan millaisen merkityksen ja roolin saavat elämykselliset työpajat ja yksilöön kohdistuva yrittäjävalmennus ja toisaalta liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä työskentely. Lisäksi raportissa pyritään mallintamaan EURA JÄRJESTELMÄ 5/9

6 käytettyjä elämyksellisiä tai toiminnallisia menetelmiä. Tavoitteena on raportin julkaisu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarjassa. Elämysmenetelmiä sovelletaan myös yrittäjyyden opetuksessa ja niitä on jo esitetty uusien hankesuunnitelmien sisältöihin. Elämyksellisten menetelmien konseptointityön edistämiseksi sekä hankkeen tulosten tiedottamiseksi Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin ( ) Elämyspäivä, jossa oli n.70 osallistujaa: yrittäjiä sekä eri koulutus -ja kehittämisorganisaatioiden edustajia eri puolilta Suomea. Elämyspäivässä esiteltiin taidelähtöistä työskentelyä ja toiminnallisten menetelmien käyttöä eri toimialoilla. Elämyspäivän kokemuksia hyödynnettiin hankkeen loppuraportissa toiminnallisten menetelmien mallinnuksessa. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektissa hyödynnettiin elämyksellisiä menetelmiä naisyrittäjien kasvuhalukkuuden tukemiseen. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda ja testata elämyksellisten menetelmiä ja kerätä tietoa siitä, miten ne soveltuvat yrittäjien kasvuasenteiden tunnistamiseen ja kasvumotivaation tukemiseen. Hankkeessa yhdistyi yrittäjään kohdistuva yrittäjävalmennus (elämykselliset työpajat) ja yritystoiminnan kehittäminen (toiminnalliset työpajat). Elämyksellisten menetelmien kokeilu tehtiin suunnitelman mukaisesti ja tutkimusaineistoa kertyi paljon. Elämyksellisten menetelmien seminaari Elämyspäivä toi esille hankkeesta saatuja kokemuksia jo hankkeen aikana. Elämysmenetelmiä sovelletaan opetuksessa ja niitä on jo esitetty uusien hankesuunnitelmien sisältöihin. Hankkeen jälkeen on tavoitteena tuottaa julkaisu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarjassa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin tavoitteena ei ollut tasa-arvovaikutuksia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan hyviä käytäntöjä ja levittämään niitä. Tutkimuksen tuloksena syntyneitä tutkimusabstrakteja pidettiin hyvänä välineenä arvioida hanketta ja levittää hankkeen tuloksia. Myös hankkeen yksityiskohtaisia tilannekuvauksia pidettiin hyvänä tapana seurata hankkeen tavoitteiden toteutumista. Hyvänä pidettiin myös sitä, että jo hankkeen aikana kyettiin levittämään kokemuksia (Elämyspäivä), mikä oli hyvä lisä hankkeen alkuperäiseen suunnitelmaan. Hyvänä käytänteenä pidettiin hankkeen pitkäkestoisuutta. Kahden vuoden hankkeessa toteutettiin puolentoista vuoden aikana kaksitoista elämyksellistä ja seitsemän toiminnallista työpajaa, kukin kestoltaan noin neljä tuntia. Koko päivän koulutuksiin olisi todennäköisesti ollut vaikeampi irrottautua. Työpajat limittyivät sisällöllisesti sekä yrittäjän että yrityksen kehittämiseen. Teatteriharjoitteiden avulla kyettiin nopeasti rakentamaan luottamus osallistujien välille, mikä edisti avoimen ja aktiivisen keskusteluilmapiirin syntymistä. Osallistujat pitivät yhteyttä myös työpajatapaamisten välillä. EURA JÄRJESTELMÄ 6/9

7 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Toteutettiin Elämyspäivä-seminaari, jonka luento-osuudessa asiantuntijapuheenvuoroissa esiteltiin taidelähtöisiä ja toiminnallisia menetelmiä; työpajoissa osallistujat pääsivät kokeilemaan menetelmiä. Hankkeen aineistosta kirjoitettiin useita tutkimuspapereita, joita on esitelty kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa; tutkimustulokset esitetään Toiminnallinen ja taidelähtöinen yrittäjävalmennus -raportin - sisältöinä. Tavoitteena on julkaisu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarjassa. Elämysmenetelmiä sovelletaan opetuksessa ja niitä on jo esitetty uusien hankesuunnitelmien sisältöihin. Osatoteuttajana Satakunnan ammattikorkeakoulu, joka maakunnallisena monialaisena toimijana voi tehokkaasti levittää tuloksia. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 93 % ,00 94 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 7 % 8 896,00 6 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Naisyrittäjien koulutus- ja kehittämishankkeen Elämys - Oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittäminen elämyksellisten menetelmien avulla tarkoitus oli tukea johtamiskykyä, erityisesti oma itsensä johtamisen taitoa, ja sitä kautta luoda mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yrityksen kasvulle. Naisten omistamat ja usein pienet yritykset jäävät usein kehittämistoimien ulkopuolelle. Esimerkiksi johtamiskoulutusta on tarjolla paljonkin, mutta se on pääasiassa kohdistettu suurempien yritysten tarpeisiin. Naisyrittäjien johtamisominaisuuksien kehittäminen kasvuyrittäjyyden suuntaan edellyttää yrittäjyys- ja kasvumotivaation sekä verkostoitumistaitojen uudenlaisia yhdistelmiä. Hankkeen kohderyhmänä olivat satakuntalaiset naisyrittäjät, jotka olivat kiinnostuneita itsensä ja yrityksensä kehittämisestä. Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin tietoa lisäävän koulutuksen (toiminnalliset työpajat) ja yrittäjien asenteisiin ja tavoitteisiin vaikuttavan koulutuksen (elämykselliset työpajat) avulla. Hankkeessa toteutettiin seitsemän toiminnallista työpajaa, kaksitoista elämystyöpajaa ja loppuesitys. Hankkeeseen osallistuneille yrittäjille toteutettiin alku- ja loppuhaastattelut. Toiminnallisten työpajojen asiantuntijaluennoitsijat käsittelivät sekä teorialähtöisesti että käytännön esimerkein yrittäjyyteen liittyviä teemoja, kuten ajankäyttöä, itsensä johtamista, tunnejohtamista, kasvua ja verkostoja. Osallistujat saivat myös itse vaikuttaa työpajojen sisältöihin, ja heidän kiinnostuksensa kohdistui erityisesti itsensä johtamiseen. Hankkeen elämyksellisen kehittämisen osuudessa työstettiin teatteripedagogiikan keinoin naisyrittäjyyteen liittyviä teemoja ja pohdittiin käsityksiä kasvun edellytyksistä ja esteistä. Elämyksellisen kehittämisen osuudessa "teatteritreeneissä" opetus- ja oppimismenetelminä olivat oman elämänkerran kirjoittaminen ja siitä poimittujen kohtausten näkyväksi tekeminen, toisten ohjaaminen, keholliset liikeharjoitukset sekä EURA JÄRJESTELMÄ 7/9

8 tunnettujen kasvuyrittäjien menetystekijöihin tutustuminen. Yrittäjät käyttivät elämänkertoja omien yrittäjyysintentioidensa tutkimisessa, teatteritreenien eläytymistehtävissä ja loppuesityksen valmistelussa. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät olivat kiinnostuneet itsensä kehittämisestä ja haluavat jatkossakin lisää tietoa ja työkaluja kehittää itseään ja toimintaansa. Ryhmän vertaistuki vahvisti osallistujien motivaatiota toimia ja kehittyä yrittäjänä. Vertaistuki myös kannusti tarttumaan kasvun haasteisiin. Elämäkertatyöskentelyn kautta osallistujat tulivat tietoisemmiksi kasvun liittyvistä odotuksistaan, oletuksistaan ja esteistä. Ryhmästä tuli yrittäjille uusi verkosto, johon kuuluvat myös hankkeen henkilöstö ja kouluttajat. Projektin yhtenä tavoitteena oli luoda ja testata elämyksellisten menetelmien työkaluja ja kerätä tietoa siitä, miten ne soveltuvat yrittäjien kasvuasenteiden tunnistamiseen ja kasvumotivaation tukemiseen. Elämyshankkeen tutkimuksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja yrittäjien valmennusprosessin aikana syntyi runsaasti erilaisia aineistoja, joita analysoitiin tutkimuksen avulla. Tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnettiin yrittäjämäisen oppimisen viitekehystä ja erityisesti tarkasteltiin erilaisten kokemusten ja elämysten roolia yrittäjän kehittymisessä. Hankkeessa toteutettiin elämyksellisten menetelmien seminaari Elämyspäivä, jonka luento-osuudessa asiantuntijapuheenvuoroissa esiteltiin taidelähtöisiä ja toiminnallisia menetelmiä; työpajoissa osallistujat pääsivät kokeilemaan menetelmiä. Hankkeen aineistosta kirjoitettiin useita tutkimuspapereita, joita on esitelty kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa; tutkimustulokset esitetään Toiminnallinen ja taidelähtöinen yrittäjävalmennus -raportin sisältöinä. Raportissa tarkastellaan millaisen merkityksen ja roolin saavat elämykselliset työpajat ja yksilöön kohdistuva yrittäjävalmennus ja toisaalta liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä työskentely. Lisäksi raportissa pyritään mallintamaan käytettyjä elämyksellisiä tai toiminnallisia menetelmiä. Elämysmenetelmiä sovelletaan opetuksessa ja niitä on jo esitetty uusien hankesuunnitelmien sisältöihin. Hanke toteutettiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä niin, että hankkeen koordinointi- ja pääasiallinen toteutusvastuu oli Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköllä. TuKKK:n Porin yksikkö vastasi hankkeeseen liittyvien toiminnallisten työpajojen ja elämyksellisen kehittämisen tapaamisten sisältösuunnittelusta ja toteutuksesta sekä hankkeeseen kuuluvien haastattelujen ja verkostokartoitusten toteutuksesta ja elämyksellisten menetelmien käytön kehittämisestä. Satakunnan ammattikorkeakoulu vastasi hankkeen tiedotuksesta sekä Moodleoppimisympäristöstä. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu osallistui hankkeen toimenpiteiden käytännön järjestelyihin sekä avusti hankkeeseen kuuluvissa kartoituksissa sekä elämyksellisten menetelmien kehittämisessä. EURA JÄRJESTELMÄ 8/9

9 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja säilytetään Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä. Porin yliopistokeskus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö PL 170 (Pohjoisranta 11 A), Pori puh. (02) Päiväys ja allekirjoitus Esa Puolamäki yksikön johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 9/9