Kädessäsi oleva vuosikertomuksessa on esitelty foorumin arvioimat viisi parasta ehdotusta sekä listattu myös muut Vuoden 2010 ilmastoteko ehdokkaat.

Transkriptio

1 KERTOMUS 2010

2

3 Vuoden ilmastoteko tunnustus myönnetään vuosittain energia-alalla toimivalle tai alaan liittyvälle yritykselle tai yhteisölle (tutkimuslaitos, kunta jne.), joka on toteuttanut ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja tai kehittämishankkeita tai muutoin toiminnallaan torjunut ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää tekoja: investointeja, kehittämishankkeita ja uusia innovaatioita. Vuoden ilmastoteko -ohjelma on käynnistetty, koska energiateollisuus haluaa palkita ja tukea eri toimijoiden työtä hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi. Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden 2010 ilmastoteoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelujen toteuttaman Ämmässuon kaasuvoimalan Espoossa. Kunniamaininnan arvoisiksi foorumi arvioi OKM Suunnittelu Ky:n Passiivikerrostalo kohteen sekä Helen Sähköverkkojen, ABB:n ja Nokia Siemens Networksin Kalasatama hankkeen. Kädessäsi oleva vuosikertomuksessa on esitelty foorumin arvioimat viisi parasta ehdotusta sekä listattu myös muut Vuoden 2010 ilmastoteko ehdokkaat. Tarkemmat esittelyt kohteista löydät osoitteesta Vuoden ilmastoteko voittaja saa haltuunsa vuodeksi Aalto yliopiston opiskelijoiden Olli Hanhirovan ja Matias Mäenpään suunnitteleman Blow kiertopalkinnon.

4 Vuoden ilmastotekohakemukset ENERGIAN TEHOKAS KÄYTTÖ Palvelinkeskusten kokonaisenergiaratkaisu Fortum Oyj Tietokoneiden hukkalämmön hyödyntäminen lämmityksessä Helsingin Energia Uusiutuvalla energialla lämpenevä logistiikkakeskus SOK Passiivikerrostalo OKM Suunnittelu KY Energiatehokas ikkunoiden ja ovien tuotanto Skaala ikkunat ja ovet Oy Älykäs energiaratkaisu - Kalasatama -hanke Helsingin Energia, Helen Sähköverkko, ABB ja Nokia Siemens Networks Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kunnossapito ja turbiinien uudistaminen Teollisuuden Voima Oyj UUSIUTUVA ENERGIA Puupelletit Vapo Uusiutuvan energian tuotteistus ja ympäristötili Oulun Energia Kaukaan Voima Oy:n yhteistuotantolaitos Lappeenrannan Energia ja Pohjolan Voima Oy Lähilämpö-projekti E.On Kainuu Oy Vanajan voimalaitoksen investointiohjelma Vattenfall Lämpö Oy Keravan biovoimalaitos Keravan Lämpövoima Oy (Keravan Energia ja PVO) Bioenergiaohjelma Pohjolan Voima Raahe tuulivoimamyönteinen kaupunki Energiateollisuuden tuulivoimakunta EPV tuuli-ohjelma EPV Energia Oy Taajama-alueen tuuliturbiini Nurmijärven Sähkö Aurinkovoimala sähköautojen lataukseen Fortum Oyj ja Espoon kaupunki JÄTTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA Jätevoimalaitos Vantaan Energia Oy Hyötyvoimalaitos Kotkan Energia Oy Ämmässuon kaatopaikkakaasuvoimala Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä KULUTTAJIEN VALISTUS No Emission Monday Ilmastodieetti-laskuri Suomen Ympäristökeskus Energiaperhe - energiaraportointi online palveluna Vattenfall Oy Palkinnosta päättävä foorumi käy keskustelua kestävästä kehityksestä Energiateollisuuden Kestävän kehityksen foorumi on perustettu pysyväksi asiantuntijaryhmäksi käymään keskustelua energiaalalla kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Taustana foorumille on energiateollisuuden visio hiilineutraalista tulevaisuudesta, joka edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä yhteiskunnassa toimivien energia-alan eri sidosryhmien kanssa. Foorumin puheenjohtaja on kansliapäällikkö Hannele Pokka ja jäseniä ovat ympäristötoimittaja Kari Rissa, WWF pääsihteeri Liisa Rohweder, EK:n ympäristöfoorumin puheenjohtaja Tapani Järvinen, Sitra energiaohjelman johtaja Jukka Noponen, Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen, Aalto yliopisto professori Raimo Lovio sekä muusikko Apulantayhtyeestä Sipe Santapukki.

5 VUODEN 2010 ILMASTOTEKO Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut Poissa silmistä poissa mielestä? Keskivertosuomalainen tuottaa vajaan kilon verran jätettä päivässä. Osa tästä kuormasta on hajoavaa biojätettä, joka mädäntyessään tuottaa metaania ja joka on yli kaksikymmenkertaisesti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Metaanin voi myös käyttää energiaksi, jolloin jätteestä saadaan kolminkertainen hyöty murto-osan hiilidioksidipäästöt sekä sähköä ja lämpöä alueen tarpeisiin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on rakentanut Ämmässuolle kaasuvoimalan, jonka toiminta käynnistyi toukokuussa Laitos käyttää hyödykseen kaatopaikalla muodostuvaa ja kerättyä kaasua. Kaasu on syntynyt pääosin yhdyskuntajätteistä, jotka ovat peräisin mm. kotitalouksista, kouluista, sairaaloista ja muista palveluista. Jätettä kypsytetään kaatopaikan erityisolosuhteissa vajaan vuoden verran ennen kuin kaasu on lopulta kerättävissä. Alan viimeisintä tekniikkaa käyttävässä laitoksessa hyödynnetään valtaosa Ämmässuon kaatopaikalta kerätystä kaasusta sähkön ja lämmön tuotannossa. VOITTAJA Prosessissa saadaan hyötykäyttöön 80 prosenttia kaatopaikkakaasun sisältämästä energiasta. Hyödyksi käytetyllä kaatopaikkakaasun energialla lämpenisi kerrostaloasuntoa, ja sähköä riittäisi yli asukkaan tarpeisiin. HSY päätyi yhteistuotantolaitosratkaisuun, koska se oli mm. aikataulullisesti houkuttelevampi kuin kaasun käyttäminen esim. liikenteen polttoaineena. Voimala lisää merkittävästi pääkaupunkiseudun uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrää ja kaatopaikkakaasujen hyötykäyttö jopa kymmenkertaistuu. Ilman metaanin talteenottoa ja hyödyntämistä Suomen kasvihuonekaasupäästöt olisivat prosentin korkeammat. HSY:n hanke on malliesimerkki kestävästä investoinnista siinä yhdistyvät taloudellinen kannattavuus, pienemmät päästöt sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen. Nykytekniikkaa käyttävällä laitoksella on tiukat päästörajat, joten tupruttelu ei haittaa myöskään naapureiden terveyttä tai viihtyvyyttä. Jätemäärän vähentämisen ohella jätteiden höytykäyttö on merkittävä keino pyrittäessä kestävään ja vähähiiliseen yhteiskuntaan. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut. Ämmässuon kaasuvoimala. Kuva: HSY/Kai Widell

6 KUNNIAMAININTA Kalasatama Yhä suurempi osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja tämä trendi vahvistuu. Kestävän kaupunkirakentamisen ja energiajärjestelmien yhdistäminen ovat edellytyksiä vähäpäästöiselle urbaanille tulevaisuudelle. Miltä sitten näyttää kestävä ja älykäs kaupunki? Helsingissä tarjoutuu mahdollisuus kurkistaa tuohon tulevaisuuteen, kun Kalasataman uuden ekokaupunginosan rakentamistyöt alkoivat vuonna Uuden hiilineutraalin kaupunginosan rakentamisen lähtökohtana ovat kestävä kehitys ja ympäristöystävälliset energiaratkaisut kuten älykäs sähköverkko, kaukolämpö ja -jäähdytys, paikallinen tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa sekä sähköautoilua tukeva infrastruktuuri. Meren rannalle, Itäiseen kantakaupunkiin nousevan alueen energiajärjestelmästä vastaavat Helsingin Energia, Helen Sähköverkko, ABB sekä Nokia Siemens Networks. Tavoitteena mallikaupunginosalla on toimia urbaanin hiilineutraalin energiajärjestelmän rakentamisen pioneerina ja esimerkkinä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Ympäristöystävällinen eläminen on huomattavasti helpompaa, kun oma asuinympäristö on valjastettu tukemaan tätä tarkoitusta. Huomisen energiaratkaisut ovat paitsi tehokkaita myös taloudellisia niistä hyötyvät alueen asukkaat sekä myös koko ympäröivä yhteiskunta uusien työllisyysmahdollisuuksien, viihtyisämmän sekä puhtaamman kaupunkiympäristön kautta. Kalasataman hankkeesta saadut kokemukset on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa uusien rakennushankkeiden yhteydessä Suomessa ja ulkomailla. KUNNIAMAININTA OKM Mynämäen passiivitalo Rakennusten energiankulutus kattaa reilun kolmanneksen energian loppukäytöstä Suomessa. Kulutuksen osuus unohtuu energiakeskustelussa liian usein. Kaikilla energiantuotantotavoilla on omat ympäristövaikutuksensa. Ympäristön kannalta paras käytetty watti on negawatti - energiaa jota ei koskaan tarvittu tuottaa. Mynämäen keskustaan suunniteltu passiivikerrostalo kuluttaa neljäsosan nykystandardien mukaan rakennetun talon energiantarpeesta. Pienen energiatarpeen lisäksi tärkeitä asioita ovat myös rakennuksen pitkä käyttöikä ja vähäinen huollon tarve. Mynämäen passiivitalo vastaa myös näihin haasteisiin. Passiivirakentamisesta ei kiitä ainoastaan ilmasto vaan myös asuntojen asukkaat ja omistajat. Kustannukset ovat 2-5 prosenttia nykystandardien mukaista rakentamista korkeammat, joka tarkoittaa nykyisillä energiahinnoilla ja pienemmällä energiankulutuksella alle kahdeksan vuoden takaisinmaksuaikaa sekä selvästi korkeampaa jälleenmyyntihintaa. Yhden passiivikerrostalon suunnittelu on vasta ensimmäinen askel laajemmassa muutoksessa kestävämpään yhteiskuntaan. Mynämäen kaltaiset esimerkit innostavat muita alan toimijoita ja toimivat ympäristöystävällisen rakentamisen tiennäyttäjinä. Kalasatama.

7 NELJÄS SIJA PVO Uusiutuvan energian lisäämistä pidetään energian tuotannon ja kulutuksen tehostamisen jälkeen tärkeimpänä yksittäisenä toimena maailman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Rakenteellinen muutos fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa vaatii merkittäviä taloudellisia ponnistuksia. Pohjolan Voima Oy on investoinut uusiin biovoimalaitoksiin ja niiden käyttämän metsä- ja peltoperäisen polttoaineen tutkimukseen ja kehitystyöhön yhteensä 1,4 miljardia euroa viimeisen 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä metsäenergian vuotuinen käyttö on yli miljoona kiintokuutiometriä vuodessa. Se vastaa sadan kilometrin mittaista kymmenen metrin korkuista ja yhden metrin levyistä puupinoa vuodessa. Uudet biovoimalaitokset vastaavat vajaata kolmea prosenttia energian kokonaistuotannosta Suomessa. Jos vastaava määrä energiaa olisi tuotettu kivihiilellä, Suomen päästöt olisivat noin 5 prosenttia nykyistä korkeammat. Siirtymisellä fossiilisista polttoaineista kotimaiseen biomassankäyttöön on myös muita positiivisia vaikutuksia. Suomeen on syntynyt merkittävää uusiutuvan energian osaamista tuotantolaitosten rakentamiseen ja ylläpitoon, sekä pelto- ja metsäbiomassan korjuuketjun eri vaiheisiin. Lisäksi on syntynyt uusia työpaikkoja. Asiakas ei ole enää riippuvainen tuontipolttoaineiden hinnanvaihteluista. Bioenergian työpaikat ovat myös tasapainottaneet metsäteollisuuden suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Heikon kysynnän aikana mm. paperiteollisuuden ainespuun hankinnassa toimineet yrittäjät ovat työllistyneet energiapuun korjuussa. Investointiohjelma ja siitä saadut kokemukset ja osaaminen ovat nostaneet Suomen bioenergian käytön ja korjuun johtavaksi maaksi maailmassa. Investoinneissa on otettu huomioon paitsi kasvihuonekaasupäästöt myös paikalliset hiukkaspäästöt. Laitokset ovat uusia ja ne käyttävät parasta puhdistusteknologiaa. Toteutetut hankkeet: Vaskiluodon Voima, Seinäjoki 1990 Veitsiluodon Voima, Kemi* 1996 Oulun Voima* 1997 Alholmens Kraft, Pietarsaari 2001 Kokkolan Voima 2001 Kymin Voima, Kuusankoski 2002 Jämsänkosken Voima* 2002 Järvi-Suomen Voima, Ristiina 2002 Järvi-Suomen Voima, Savonlinna 2003 Wisapower, Pietarsaari 2004 Rauman Voima Oy 2006 Porin Prosessivoima Oy 2008 Keravan Lämpövoima 2009 Kaukaan Voima 2010 *myyty Pohjolan Voima. Kuva: Jukka Nissinen

8 VIIDES SIJA Ilmastodieetti-laskuri Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kehittänyt työkalun, jolla kuluttaja voi laskea aiheuttamiensa hiilidioksidipäästöjen määrän. Osoitteessa ilmastodieetti.fi käydään läpi asumisesta, liikkumisesta, ruuasta, jätteistä ja kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Omaa tulosta voi verrata suomalaisten keskiarvoon ja myöhemmin samankokoiseen kotitalouteen tai samalla alueella asuviin. Suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt henkilöä kohti laskettuna ovat maailman suurimpia, noin kymmenen hiilidioksiditonnia vuodessa. Elämäntapa- ja kulutusvalinnoilla on päästöjen vähentämisessä suuri merkitys. Työkalun avulla suhteellisen helpoin toimenpitein moni voi karistaa omia ja koko perheen hiilikiloja jopa kymmeniä prosentteja. Laskureilla ei pysäytetä ilmastonmuutosta, mutta luotettavan tiedon saanti ja omien toimien arviointi ovat tärkeä ensiaskel vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamisessa. Ilmastodieetti-laskurin avulla kuluttaja voi kaikessa rauhassa ja omalla ajallaan rakentaa itselleen ilmastodieettiä. Asuminen Lämmitysenergia, sähkönkulutus, kodin sisustus, kodinkoneet, rakentaminen, siivous... Jätteet Jätteiden syntyminen ja lajittelu... Liikenne Henkilöautoilu, moottoripyöräily, julkinen liikenne maitse, laivaliikenne ja lentäminen... Ruoka Eri ruoka-aineiden kulutus, ravintola- ja kahvilapalvelut... Kulutus Vaatteet, jalkineet, virkistys, paperituotteet, viestintä- ja vakuutuspalvelut, elektroniikka, muut tavarat ja palvelut

9

10 Mainostoimisto Laine/Suomen Graafiset Palvelut 2011 Seuraava ilmastoteko-ohjelma avautuu ja päättyy Ehdotukset palkinnon saajaksi tehdään hakemuslomakkeella, joka löytyy osoitteesta Palkitsemiskriteerit sekä hakuohjeet julkistetaan kevään 2011 aikana. Seuraava tunnustus ilmastoteosta jaetaan huhtikuussa 2012 Energiateollisuus ry:n ilmastoseminaarin yhteydessä.