SELVITYS EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN PALVELUISTA VARSINAIS-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN PALVELUISTA VARSINAIS-SUOMESSA"

Transkriptio

1 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 2/2013 SELVITYS EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN PALVELUISTA VARSINAIS-SUOMESSA Ia Karvinen

2 SELVITYS EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN PALVELUISTA VARSINAIS-SUOMESSA Kannen kuvat: Turun kaupungin kuvapankki / Susse Määttänen Turun kaupungin kuvapankki / Päivi Vänttinen Turun kaupungin kuvapankki / Heini Turun kaupungin kuvapankki / koulut liikkeelle TEKIJÄ: Ia Karvinen, Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden laitos, sosiaalityön tutkinto-ohjelma ISBN (PDF) ISSN (PDF)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SELVITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET KÄSITTEET AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄT TULOKSET KÄSITYKSET EHKÄISEVÄSTÄ LASTENSUOJELUSTA TYÖMENETELMIEN TUNTEMUS ASIAKASLÄHTÖISYYS TOIMIALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KEHITTÄMISHANKKEET JA KOULUTUSTARVE TULOSTEN ARVIOINTIA LÄHTEET/LIITTEET... 33

4 4 1. JOHDANTO Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisprosessien myllerryksessä tarvitaan kokoavaa näkökulmaa asiakaslähtöisten palveluiden ja työtapojen kehittämisen seurauksista Suomessa. Tarvitaan tietoa siitä, mitä kehittämistyö on jättänyt jälkeensä ja siitä, ovatko valtakunnallisessa Kaste-hankkeessa 1 määritetyt hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät suuret tavoitteet lähempänä toteutumista. Kasteen strategisia tavoitteita ovat esimerkiksi asiakkaan osallisuuden lisääminen ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen. Kasteen Länsi-Suomen alueellinen toimeenpanosuunnitelma ( ) sisältää perustavoitteen eri osa-alueiden kehittymisen seurannasta. Julkisia palveluita pyritään Suomessa kehittämään tehokkuusnäkökulmasta käsin. Hankkeiden arviointi on kuitenkin puutteellista. Hankesuunnitelmiin ja -kehittämistyöhön haetaan rahoitusta, ja jatkohankkeita suunnitellaan ilman pätevää tieteellistä näyttöä hankkeiden varsinaisesta tuloksellisuudesta. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen ja seuranta ovat keskeisiä valtion politiikassa. Valtiovarainministeriö on selvityttänyt perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen. On selvitetty missä määrin on perusteltua tarkastella perheitä tukevia julkisia palveluja investointeina, joihin panostamalla voidaan välttää tulevia suurempia kustannuksia korjaavista toimenpiteistä. Ministeriö viittaa tutkimukseen, jonka mukaan lasten ja nuorten palveluissa tehdyt säästöt ovat pitkällä aikavälillä lisänneet lasten pahoinvointia ja kuntien kustannuksia. (Valtiovarainministeriön tiedote 2012.) Tätä tutkimusta motivoivat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi viime aikoina julkista keskustelua herättäneet lapsenmurhat ja perhesurmat. Niihin liittyvän sisäasiainministeriön selvityksen (2012) mukaan tarvitaan kattavaa tutkimusta muun muassa palvelupoluista ja niille ohjautumisesta sekä ylisektorisen (toimialojen välisen) yhteistyön kehittämisestä. Kehittämistyön seuranta on tärkeää, sillä uhkana on, että hankkeiden jälkeen myös kehittämistyö päättyy ja hankkeiden tulokset saattavat jäädä hyödyntämättä. 1 Kaste-hanke on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Se on pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi, ja lisäksi se on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen, strateginen ohjausväline, jolla johdetaan valtakunnallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. (STM 2012.; 1; 13, STM 2010c).

5 5 Länsi-Suomen alueella on Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Remontti-hankkeessa 2 tavoiteltu asiakaslähtöisten palveluiden ja työmenetelmien juurruttamista kuntarakenteisiin. Hankkeen tavoitteista huolimatta riskinä on, etteivät työmenetelmät ja -tavat jää kuntarakenteisiin tai se, että ne jäävät vain joihinkin kuntiin. Remontti-hankkeen uusimmat uutiset -tiedotteessa (2013) todetaan: Remontin periaatteet on liitetty osaksi jo vajaan kymmenen kunnan toimintamalleja ja strategioita. Useissa piloteissa on myös tutkittu, että ennaltaehkäisevä työ tulee huomattavasti korjaavia toimia halvemmaksi. Esimerkiksi Salon pilotin loppuraportissa todetaan jokaisen huostaanoton korvaamisen ennaltaehkäisevällä työllä säästävän keskimäärin euroa vuodessa. Samalla rahalla kyetään palkkaamaan kaksi perhetyöntekijää. Palvelujen kehittäminen ja kehittämistyön arviointi ovat haasteellisia tehtäviä jo pelkästään palvelujen kirjon ollessa nykyään todella laaja. Aluehallintovirastot suorittavat palvelujen arviointia, mutta ne liittyvät usein kanteluihin, eikä kehittämistyön tulosten tai palvelujen kokonaisuuden arviointiin. Lisäksi palvelujen tilaajilta on odotettu palvelujen arviointia, joskin tämä työ on osoitettu usein jääneen melko pinnalliseksi. Kehittämishankkeiden tuloksia arvioidaan yleensä hankkeen sisäisesti; näin ollen missään ei arvioida tai vertailla keskenään kaikkia kehittämishankkeita tai kaikkia palvelumalleja. Ministeriöt teettävät selvityksiä, joissa arvioidaan palvelujen toimivuutta ja tuloksellisuutta. Nämäkin selvitykset uhkaavat valikoitua sellaisiin, joita ministeriöt voivat taloudellisesta näkökulmasta katsoen parhaiten hyödyntää, eivätkä sellaisiin, jotka todella osoittaisivat muutos- ja kehittämistarpeita monipuolisesti hallinnon ja valtionpolitiikan tasolla. Ministeriölähtöisissä tavoitteissa on viime vuosina alettu painottaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ehkäisevää työtä sekä kehittämistä ja kehittämistyön tuloksellisuuden arviointia. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 2012; 28) muistiossa mainitaan lasten ja perheiden palvelujen ja lastensuojelun uudistamisen edellyttävän resurssien tarkastelun lisäksi huomion kiinnittämistä myös toimintoja määrittelevään lainsäädäntöön sekä työkäytäntöihin, - menetelmiin ja osaamiseen. Jatkossa pyritään arvioimaan ehkäisevien toimien ja lastensuojelulain toimivuutta, lastensuojelulain nojalla annettavaa ohjeistusta ja resursointia sekä lastensuojelun johtamista, asiakastyön toimintamalleja ja koulutustarpeita. Toimenpide- 2 Remontti-hanke on Länsi-Suomen Kaste-alueella vuosina toteutettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke.

6 6 ehdotukset ongelmien korjaamiseksi ja lainsäädännön muuttamiseksi tehtiin kesällä 2013 (Toimiva lastensuojelu 2013). Ministeriön selvitystyöryhmä toteaa tiedotteessaan (STM: 2012), että käytäntöjen kirjavuus eri alueilla on ongelma. Näin ollen tiedonkulkua ja osaamista on yhtenäistettävä. Joillain alueilla lastensuojelu ja perheiden palvelut toimivat hyvin, mutta näin ei ole kaikilla alueilla. Hyvät käytännöt eivät leviä itsestään. Selvitysryhmä ehdottaakin pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista uudistamisohjelmaa, jonka lähtökohtana on lapsiperheiden ja lasten tuen tarve. Lisäksi todetaan, että viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säädökset ovat hajallaan yleis- ja erityislaeissa, eikä niitä tunneta riittävästi kentällä. Tämä johtaa selvitysryhmän havaintojen mukaan siihen, että tärkeitä tietoja jää siirtymättä viranomaisten välillä ja toisaalta siihen, että asiakkaan kokemusten mukaan tietoja siirretään asiakkaiden tietämättä. Eri säännösten kokoaminen yhteen on tarpeen ja kiireellistä, jotta tiedon puute ja kirjavat tulkinnat eivät vaikeuta toiminnan hyvää toteuttamista. (Mt.) Suomen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin tiedotteessa (2012) todetaan, että oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädännön uudistuksessa painopiste tulee siirtää ennaltaehkäisyyn. Perusopetuksessa oppilaalla on jo nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Tarkoituksena on laajentaa psykologi- ja kuraattoripalveluita myös lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Jatkossa oppilas- ja opiskelijahuolto olisi järjestettävä eri viranomaisten välisenä yhteistyönä niin, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta päästä psykologin, kuraattorin tai opiskeluterveydenhuollon vastaanotolle parannettaisiin. Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta lisättäisiin sitomalla opiskeluhuollon suunnitelmat osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, joiden laatiminen on jo nyt kuntien tehtävänä. Tavoitteena on, että merkittävä osa niistä lapsista ja nuorista, jotka nyt ovat lastensuojelun asiakkaita, saisivat jatkossa nopeammin avun jo oppilasja opiskelijahuollossa. Ennaltaehkäisevä oppilas- ja opiskelijahuolto tuo siten myös kustannussäästöjä, koska se vähentää tarvetta lastensuojeluasiakkuuksiin ja korjaaviin toimenpiteisiin. (Mt.) Myös itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA on käynnistänyt Lapset, nuoret ja perheet -tutkimus- ja vaikuttamisohjelman juhlistaakseen satavuotiaan itsenäisen Suomen lapsia, nuoria ja perheitä. Ohjelma toteutetaan vuosina , ja sen kuvataan kokoavan yhteen useita tutkimushankkeita ja tuottavan korkealaatuista tutkimusta lasten, nuorten ja

7 7 perheiden elämään liittyvistä asioista ja ilmiöistä, joita on mahdollista soveltaa päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ohjelmaan halutaan ottaa mukaan myös sellaisia teemoja, joista puhuminen on epätavanomaista ja joiden esille ottaminen saattaa rikkoa hiljaisia sopimuksia ja tabuja. (Lastensuojelun Keskusliiton tiedote 2012.) Paras-hankkeessa vuosina aloitetulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella pyritään kohti suurempaa kuntakokoa (Annala 2011, 5-7). Sosiaalipalveluiden muutoksen seurantatutkimus ParasSos toteutettiin vuosina Tutkimuksen mukaan uudet monimutkaiset hallintomallit ovat synnyttäneet ajoittain epäselvyyttä ja epätietoisuutta vastuunjaossa. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, että palveluohjauksen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. (Virkki, Vartiainen, Kettunen & Heinämäki 2011.) Toinen Paras -hanketta arvioinut tutkimus on toteutettu Itä-Suomen yliopistossa (Niiranen, Puustinen, Zitting & Kinnunen 2013). Siinä todetaan, että lasten ja perheiden palvelut huomioitiin Paras-hankkeen aikana kunnan strategisessa päätöksenteossa melko hyvin, esimerkiksi lakisääteisissä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa. Lasten ja nuorten palveluissa puutteita ilmeni eritoten yhteistyössä ja tiedonkulussa kunnan muiden toimialojen, kuten kulttuurin, liikunnan ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Tutkimuksessa havaittiin tiedonkulun puutteita muun muassa ostopalvelutyöntekijöiden suunnalta päätöksentekoon. Tämän selvityksen teon mahdollistamisesta ja sen ohjauksesta kiitän harjoittelun ohjaajaani Merja Anista, joka valitsi minut harjoittelijaksi Vassoon syksyksi Kiitokset myös työtoverilleni Hanna Inkeroiselle hyvästä ohjauksesta ja monenlaisista keskusteluista sekä kaikille työyhteisön jäsenille kannustavasta ja kriittisestä otteesta työtäni kohtaan. Lopuksi: Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille panoksestanne sosiaalitutkimukselle! Avainsanoja: ehkäisevä lastensuojelu, moniammatillisuus, toimialojen välinen yhteistyö, asiakaslähtöisyys.

8 8 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET KÄSITTEET Olen toteuttanut tämän selvityksen Tampereen yliopiston sosiaalityön maisteriopintojen työharjoittelussa Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa (Vasso) Selvitys on osa työharjoittelun kehittämistehtävää, joka liittyy valtakunnallisen Kaste-hankkeen tavoitteiden seurantajärjestelmän kehittämiseen alueellisesti. Tämän selvityksen tarkoituksena on vastata kysymykseen siitä, millaisia ehkäisevän lastensuojelun kuntapalvelut ovat Varsinais-Suomessa. Tarkastelen asiakaslähtöisiksi nimettyjen asiakastyömenetelmien ja ehkäisevien palvelujen tunnettavuutta ja niiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä sekä ehkäisevän lastensuojelun toimijoiden välistä yhteistyötä laajasti. Yhtenä tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa. Tämän selvitystyö alkoi kysymyksellä: Miten mitata ehkäisevän lastensuojelun kehittämisen tuloksellisuutta? Suunnittelin survey-kyselyn (ks. liite 1) kartoittamaan Varsinais-Suomen ehkäisevien lastensuojelupalvelujen sisällöllisiä tekijöitä, kuten palvelujen valikoimaa, työntekijöiden koulutustarvetta ja osallistumista ehkäisevän lastensuojelun hankkeisiin ja heidän mielipiteitään hankkeiden tuloksista, toimialojen välistä yhteistyötä, asiakastyömenetelmien asiakaslähtöisyyttä sekä menetelmien tuntemusta ja käyttöä. Siitä huolimatta, että selvitys painottuu työntekijöiden näkökulmiin, en ole unohtanut asiakasta palvelujen käyttäjänä: kysyn esimerkiksi työntekijöiden käsityksiä siitä, saavatko asiakkaat heille sopivia palveluja ja saavatko he niitä oikea-aikaisesti. Kyseessä ei kuitenkaan ole asiakkaan oma näkökulma, vaan työntekijöiden käsitykset asiakkaan tilanteesta. Tästä muodostuva tieto on suuntaa-antavaa ja kertoo työntekijöiden konstruktioista. Tässä selvityksessä keskeisiä käsitteitä ovat ehkäisevä lastensuojelu ja toimialojen välinen yhteistyö. Lastensuojelulain 3 käsittää muutossäädöksen ehkäisevästä lastensuojelusta: Ehkäisevä lastensuojelu sisältää lasten, nuorten ja perheiden varhaisia tukimuotoja, joilla pyritään ehkäisemään varsinaisen lastensuojelun asiakkuutta. Lisäksi edellytetään, että lapsen tuen ja suojelun tarve otetaan huomioon aikuisille suunnatuissa palveluissa (LsL 8-10). Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Toimialojen välistä yhteistyötä on kuvattu rajapintatyöksi, ylisektoriseksi yhteistyöksi ja moniammatilliseksi työtavaksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen näkökulmasta moniammatillinen yhteistyö voidaan nähdä rakenneuudistuksessa myös mahdollisuutena

9 9 muuttaa toimintaa muuttamatta valtarakenteita (Rimpelä 2012). Yhteistyö tekee mahdolliseksi sen, että hallintokuntien väliset erot, toimialojen erilaiset historialliset muutokset ja lainsäädännöt kohtaavat. Monialainen johtaminen on haasteen edessä. Kuntaliitoskehitys on muuttanut kuntien hallintorakenteita: linjaorganisaatiosta on siirrytty prosessiorganisaatiomalliin, jossa tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkäaikainen palvelutarve (Annala 2011; 5-7). Hallintorakenteiden muutoksella on tavoiteltu muun muassa hierarkkisten elementtien vähenemistä organisaatiossa. Kuitenkin monissa tutkimuksissa on havaittu, että hallintorakenteen uudistus ei ole vähentänyt hierarkiaa, vaan päinvastoin jopa lisännyt sitä (Niiranen, Sinkkonen-Järvelä, Seppänen, Vartiainen 2011; 20). Tämä näkynee toimialojen välisessä yhteistyössä professioiden vahvistumisena ja toisen toimialan tuntemuksen tärkeyden korostumisena. Moniammatillisessa yhteistyössä keskeistä on asiakkaan edun määrittely. Aina ei ole yksimielisyyttä siitä, mitä esimerkiksi lapsen etu tarkoittaa erilaisissa perhetilanteissa (Forsman 2010; 16). Tässä mielessä yhteistyön onnistuminen tarkoittaisi edun käsitteen määrittelyä asiakkaan kanssa siten, että päätöksentekoon kykenevä asiakas voisi itse päättää, mikä on hänen oman etunsa mukaista. Lapsen edun määrittelyssä viranomaisyhteistyön merkitys korostuu. Määrittely ja tilanne voivat olla toimijoille äärimmäisen vaikeita, jos huonoista vaihtoehdoista tulisi valita vähiten huono. Moniammatillisuuden haasteina on pidetty muun muassa vastuualueiden määrittelyä ja työskentelyn jatkuvuuden turvaamista. Lisäksi toimintaa voi vaikeuttaa työntekijöiden yhteen keräämisen hitaus, palaverien peruuntuminen sekä asiakkaan ja työntekijän välinen suhde. Esimerkiksi lastensuojelussa on tavallista, että asiakkaalla ei ole positiivisia tunteita työntekijää kohtaan, mikä osaltaan saattaa johtaa asiakkaan turvautumiseen toiseen tiimin työntekijään. Tällainen tilanne saattaa aiheuttaa jännitteitä tiimin yhteisen tiedon muodostukselle. Pidän osana sosiaalityön ammattitaitoa asiakkaan edun näkemistä ja puolustamista hierarkkisten valtasuhteiden ohi. Tämä merkitsee yhteiskunnallisiin ilmiöihin (kuten medikalisaatioon) liittyvän määrittelyvallan tunnistamista ja toimialojen välisessä yhteistyössä toisinaan esiintyvien vallan verkostojen näkyväksi tuomista ja niiden hienovaraista purkamista. Moniammatillisuuden etuina on pidetty asiakkaan tilanteen holistista kartoitusta, uuden tiedon luomista, ajansäästöä, asiakaslähtöisyyttä ja taloudellista säästöä. Yhteistyökumppanuuteen

10 10 liittyy usein myös tilaaja-tuottaja- asetelma ja toisen toiminnan seuranta. Tätä vasten on ymmärrettävää, että myös jokaisen työntekijän ammattitaitoa arvioidaan. Vuoden 2009 Sosiaalityön tutkimuksen päivillä Turun yliopistossa moniammatillisuutta lähestyttiin myös kyseenalaistaen: Mihin sosiaalityö tarvitsee moniammatillisuutta sekä mitä käsitteellä tarkoitamme? Moniammatillisuutta on perusteltu asiakkaan edulla. Voidaankin kysyä: Millaista sosiaalityön asiantuntijuutta tarvitaan moniammatillisessa yhteistyössä, missä ja kuka tai ketkä määrittelyn tekevät sekä millainen on asiakkaan asema ja miten hän tulee kuulluksi moniammatillisessa tiimissä? Tutkimuksen päivien perusteella moniammatillisuudella tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja yhdessä työskentelyä, ei siis rinnakkain työskentelyä. Moniammatillisen työotteen voi ajatella edellyttävän sosiaalityöltä vahvaa professiota, jota voidaan tukea koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Toisaalta moniammatillisissa työryhmissä on havaittu joskus tarve eriyttää työtä ja toteuttaa työtä jopa erillisillä tavoitteilla: moniammatillista taitoa on saada erilliset tavoitteet sopimaan asiakkaan tilanteen kokonaisuuteen. Tarkastelen tässä selvityksessä asiakaslähtöisyyttä ehkäisevien asiakastyömenetelmien tuntemuksen ja käytön sekä työntekijöiden käsitysten perusteella (ks. kuvio 7 ja liite 1: kysymykset nro 11, 18 ja 19). Asiakaslähtöisyyttä voidaan toki katsoa myös esimerkiksi organisaatio- ja kuntatasolla, työntekijöiden ideologiana ja osana toimialojen välistä yhteistyötä.

11 11 3. AINEISTO JA ANALYYSIMENETELMÄT Lähetin sähköisen survey-kyselyn Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja koulutoimeen, poliisiin ja varhaiskasvatukseen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrialle sekä työhallintoon. Näitä toimialoja voidaan pitää keskeisinä ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisessa. Kolmas sektori huomioidaan vastausvaihtoehtona, osana kuntapalveluja. Kyselylinkki oli avoinna yhteensä noin kahden viikon ajan. Tuona aikana kyselyyn vastasi 252 työntekijää eri puolilta Varsinais-Suomea. Vastausmäärä riittää alueellisen selvityksen toteuttamiselle, vaikkakaan vastausprosenttia ei voida tarkkaan määritellä, sillä sähköisestä kyselystä ei voida laskea, monelleko kysely on todellisuudessa mennyt perille. Toisaalta, suuntaa antava vastausprosentti saadaan, kun verrataan kyselylinkin avanneiden määrää vastanneiden määrään. Tällöin se olisi koko kyselyn osalta 74 prosenttia ja avovastausten osalta 68 prosenttia. Kyselyn tulosten valmistumisajankohtaa ja niiden saatavuutta tiedusteli kaksi kyselyn vastaajaa sähköpostitse. Kokonaisuudessaan arvioituna kyselyyn on vastattu huolellisesti ja avovastauksiin tuli monia pitkiä vastauksia, mikä kertonee kyselyn aiheen kiinnostaneen monia vastaajia. Olen analysoinut aineiston SPSS tilastolaskentaohjelmistolla, ja avovastauksia olen luokitellut webropol-ohjelmiston avulla. Kyselyyn vastanneista suurin osa lukeutuu ehkäisevän lastensuojelun toimijoihin ja varsinaisen lastensuojelun toimijoita eli lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä kyselyyn vastanneista on vain muutama. Koulutoimi on vastannut ahkerimmin (44,8 % vastanneista), kun taas liikunta- ja kulttuuritoimi ovat vastanneet kaikista vähiten (yhteensä 4 %), ja työhallinnon vastaukset puuttuvat kokonaan. Työhallinnon oma vastausvaihtoehto toimialojen kohdalta oli jäänyt kyselystä puuttumaan, mikä saattaa olla vastaamatta jättämisen syy. Terveystoimen vastaajia kyselyssä on noin viidennes (19 %), sosiaalitoimen noin 10 prosenttia ja poliisin noin 10 prosenttia. Nuorisotoimen osuus vastaajista on vain noin neljä prosenttia ja varhaiskasvatuksen noin seitsemän prosenttia. Vähiten vastanneilla aloilla ei ehkä koeta kyselyn aihetta itseä läheisesti koskevaksi tai mielenkiintoiseksi tai näillä aloilla ei kenties ole mahdollisuutta vastata sähköisiin kyselyihin samassa määrin kuin muilla aloilla. Lisäksi työtä saatetaan tehdä vähemmän tietokoneen äärellä, jolloin vastaaminen voi jäädä väliin.

12 12 Jakaumasta huolimatta vastaajamäärä riittää tilastolliseen analyysiin, joskin edellä mainittu jakauma huomioidaan analyysissä. Lisäksi huomioidaan, että aineiston koko ei mahdollista kaikkien kuntien välistä tilastollista vertailua, eikä kaikkien toimialojen välistä vertailua. Joka tapauksessa kysely tuottaa ajankohtaisen katsauksen ehkäisevän lastensuojelun palveluista ja niiden toimivuudesta Varsinais-Suomen kunta-alan työntekijöiden näkökulmasta. Kyselyyn vastaajista yli kolmanneksen toimipaikka sijaitsee Turussa. Pienemmistä kunnista vastauksia määrällisesti eniten saapui Salosta, Uudestakaupungista, Kaarinasta ja Paraisilta. Kaikista pienistä Varsinais-Suomen kunnista tuli vastauksia, vaikkakin eräistä vain yhden vastaajan voimin. Vastaajat ovat monipuolisesti eri ammateista. Yli kolmannes vastaajista on opettajia, 10 prosenttia varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajia (myös perhepäivähoitajia) ja 8 prosenttia sosiaalityöntekijöitä. Toimialojen johtavia työntekijöitä vastaajista on jopa 13 prosenttia. Asteikkokysymyksiin on vastattu tilastollisesti katsoen monipuolisesti, ja avovastausten sisällön perusteella on syytä olettaa, että vastaukset vastaavat pitkälti vastaajien käsityksiä todellisuudesta: niin negatiiviset kuin positiivisetkin asiat on tuotu myös avovastauksissa hyvin esiin. Voidaan kuitenkin kysyä, halusivatko kyselyyn vastata pääasiassa ne, joilla oli halu antaa nimettömänä palvelujärjestelmäkritiikkiä. Mieluummin arvioin kuitenkin kyselyyn vastanneiden vastausmotivaation syntyneen mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa kertomalla mielipiteitä sekä raportoida nykytilanteesta nimettömänä. Seuraavissa kuvioissa on vastanneiden jakaumia havainnollisesti esitettynä. Kuvio 1: Vastaajien toimiala (%).

13 13 Kuvio 2: Vastaajien määrä työpaikkakunnittain. Kuvio 3: Vastaajien ammatillinen jakauma (%).

14 14 Kuvio 4: Vastaajien koulutustaso (%).

15 15 4. TULOKSET Tässä luvussa esittelen tutkimuksen keskeisimmät tulokset suorina jakaumina ja vertailen vastauksia mahdollisuuksien mukaan KÄSITYKSET EHKÄISEVÄSTÄ LASTENSUOJELUSTA Noin 10 prosenttia vastaajista on sitä mieltä että ehkäisevä lastensuojelu ei kuulu osaksi heidän työtään tai he eivät tiedä kuuluuko se työn osaksi. Toiseksi on huomionarvoista, että ehkäisevän lastensuojelun lain muutossäädös on tuttu vain osalle ehkäisevän lastensuojelun toimijoita. Kaikkien toimialojen vertailussa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja siinä, miten ehkäisevä työ käsitetään kuuluvaksi omaan työhön. Huomion arvoista kuitenkin on, että terveystoimen vastaajista jopa lähes viidennes (17 %, n= 48) on sitä mieltä, että ehkäisevä lastensuojelu ei koske heidän työtään. Eniten ehkäisevän lastensuojelun arvioivat koskevan omaa työtään varhaiskasvatuksen, poliisitoimen ja nuorisotoimen vastaajat, joista jokainen vastaa ehkäisevän lastensuojelun koskevan omaa työtään vähintään joskus. Varsinaisen lastensuojelun toimijoista kukaan ei vastannut oman työnsä liittyvän jatkuvasti ehkäisevään työhön, vaikka on oletettavaa, että nämäkin työntekijät tekevät runsaasti yhteistyötä ehkäisevän lastensuojelun toimijoiden, kuten koulutoimen ja lastenpsykiatrian kanssa. Varsinaisen lastensuojelun painopisteen onkin ajateltu olevan korjaavassa työssä, joka voidaan kuitenkin mieltää myös ehkäiseväksi työksi esimerkiksi ylisukupolvisesta näkökulmasta. Lastensuojelulla voidaan ehkäistä ongelmien siirtymistä jälkipolville.

16 16 Kuvio 5: Ehkäisevän lastensuojelun toimijoiden käsitykset siitä, koskeeko ehkäisevä lastensuojelu omaa työtä (%) TYÖMENETELMIEN TUNTEMUS Tarkasteltaessa erilaisten kuntapalveluiden tuntemusta ja niiden käyttöä työssä voidaan havaita, että moni vastaaja ei osaa sanoa, ohjataanko niihin asiakkaita heidän omasta organisaatiostaan. Myös vertaisryhmien vähäinen käyttö on huomionarvoista, sillä juuri vertaisryhmien todennetusta tuloksellisuudesta asiakkaiden tilanteessa on paljon keskusteltu. Asiakastyön menetelmien käytössä ja tuntemuksessa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja toimialojen välisessä vertailussa. Tarkastelen asiakastyömenetelmien tuntemusta ja käyttöä lähinnä uusimpien, hankkeissa ja palvelurakenneuudistuksessa sekä koulutuksessa kehitettyjen ja tutkimuksessa painotettujen menetelmien osalta. Olen valinnut tarkasteluun seuraavia menetelmiä: verkostotyö, dialogisen arvioinnin menetelmä, ryhmämuotoinen asiakastyö, motivoiva haastattelu, lapsen kommunikointia tukevat menetelmät, lasten ja nuorten käytöshäiriöiden varhainen tunnistus -menetelmä, kouluvaari, lapset puheeksi - menetelmä, perhekoulu sekä ehkäisevä ja korjaava perhetyö. Käytän työmenetelmien kuvauksessa sekä omia työkokemuksiani että koulutuksia, joihin olen osallistunut työssäni. Asiakastyön menetelmien tuntemuksen arvioinnilla on yhteys toimialojen välisen yhteistyön arviointiin, sillä useat menetelmät perustuvat yhteistyöhön. Kaikista menetelmistä parhaiten tunnetaan verkostotyö ja kouluvaari sekä ehkäisevä ja korjaava perhetyö. Kouluvaarin

17 17 tuntemuksen määrä selittyy koulutoimen vastaajien suurella osuudella aineistossa. Muiden menetelmien osalta tuntemus on vähäistä, sillä noin kolmasosa vastaajista ei tunne useimpia menetelmiä. Tulosta voi pitää merkittävänä etenkin toimialojen välisen yhteistyön näkökulmasta, jossa toisen toimialan työn ja osaamisen tuntemuksella on keskeinen yhteistyötä edistävä merkitys (ks. kpl 4.4.). Ehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa esimerkiksi kotipalvelua, sosiaalitoimen kotiapua ja neuvolan perhetyötä. Asiakastyömenetelmien käyttöä ja tuntemusta kartoittavien kysymysten perusteella toimialojen välillä ei ole merkittäviä eroja ehkäisevän perhetyön käytön suhteen. Suurin osa kaikkien toimialojen vastaajista (lukuun ottamatta poliisia) arvioi käyttävänsä tai tilaavansa ehkäisevää perhetyötä asiakkaalle silloin tällöin tai usein. Koulutoimen sisäisiä eroja on nähtävissä, sillä vastaukset jakaantuvat tasan niiden koulujen välillä, joissa perhetyötä tilataan ja joissa sitä ei käytetä. (Ks. Liite ). Ehkäisevä perhetyö tunnetaan laajalti, joskin kaikilta muilta toimialoilta paitsi sosiaalitoimelta löytyy muutama vastaaja, jotka eivät tunne sitä lainkaan. Tämä voi kertoa siitä, että perhetyötä saatetaan tehdä eri nimikkeellä. Huomionarvoista on, että terveystoimen vastaajista kymmenen prosenttia (n=43) ilmoittaa, ettei tunne ehkäisevää perhetyötä lainkaan. Poliiseilla ehkäisevän perhetyön tuntemus on yhtä harvinaista. Sosiaalitoimen vastaajista kaikki tuntevat menetelmän. Korjaavalla perhetyöllä tarkoitetaan varsinaisen lastensuojelun avohuollon perhetyötä tilanteessa, jossa perhe on lastensuojelun asiakkaana. Korjaavan perhetyön tuntemuksessa ei ole merkittäviä eroja toimialojen välillä. Kuitenkin - kuten kuviosta näkyy - kaikkien toimialojen vertailussa kulttuuri- ja liikuntatoimi tuntevat vähiten korjaavan perhetyön. Tämä saattaa selittyä kyseisen toimialan vastaajien vähäisellä lukumäärällä. Lisäksi on huomionarvoista, että terveystoimen vastaajista jopa 15 prosenttia ei tunne lainkaan korjaavaa perhetyötä. Eri menetelmien tuntemus on luonnollisesti yhteydessä siihen, minkälaisissa työtehtävissä kukin omassa ammatissaan toimii.

18 18 Kuvio 6: Toimialoittainen prosentuaalinen jakauma korjaavan perhetyön tuntemisessa. Verkostotyöllä tarkoitetaan kaikkea asiakkaan sosiaalisen verkoston kanssa tapahtuvaa työtä, kuten asiakkaan lähipiirin tai viranomaisverkoston kanssa tehtävää työtä. Verkostotyötä on perinteisesti tehty sosiaalitoimessa. Sosiaalitoimi erottuukin toimialojen välisessä vertailussa ainoaksi toimialaksi, jonka vastaajista jokainen tuntee menetelmän. Verkostotyön tuntemus on yleistä, mutta liikuntatoimen vastaajista puolet ja poliisin vastaajista jopa noin kolmannes ei tunne kyseistä menetelmää lainkaan. Kaikista vastaajista noin neljäsosa ei tunne tätä menetelmää lainkaan. Tämä on huomionarvoista, sillä nykyisin verkostotyön merkitystä painotetaan voimakkaasti moniammatillisessa toiminnassa ja erityisesti sosiaalitoimessa. Dialoginen arviointi on menetelmä, joka on kehitetty asiakastyöhön tavoitteena saada asiakkaan oma ääni paremmin kuuluville ja vähentää viranomaisten taipumusta määritellä asiakkaan tilannetta. Menetelmässä korostuu avoimen dialogin periaate, jossa on elementtejä motivoivasta haastattelusta. Motivoivassa haastattelussa on ideana saada asiakas itse tuottamaan oma käsityksensä todellisuudesta ja tavoitteistaan ilman, että haastattelijan kysymykset johdattelisivat kuvaamaan tilannetta haastattelijan tarpeiden suuntaan. Tavoitteena on saada jokaisen osallistujan mielipide näkyväksi ja jokainen osallistumaan mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan yhteiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi dialogisen arvioinnin keinoin voidaan saavuttaa parempi yhteisymmärrys ja vuorovaikutus työntekijän ja asiakkaan välille sekä löytää asiakkaan oma kieli.

19 19 Dialoginen arviointi ei ole yleisesti tunnettu eikä laajasti käytetty menetelmä. Kaikkien toimialojen vertailussa sosiaali- ja terveystoimessa sitä käytetään eniten ja sosiaalitoimessa sen tuntemus on laajinta. Esimerkiksi terveystoimen vastaajista noin kolmannes ei tunne menetelmää lainkaan. En osaa sanoa - vastausten suuri osuus tämän kysymyksen osalta saattaa kertoa siitä, että työntekijät käyttävät arvioinnissa työmenetelmänä keskustelua, joka yleisesti on dialogi asiakkaan ja työntekijän välillä, mutteivät systemaattisesti ja tietoisesti sovella dialogisen arvioinnin ideologiaa keskustellessaan asiakkaan kanssa. Koulutoimen vastaajista lähes puolet ei tunne kyseistä menetelmää lainkaan, mikä saattaa kertoa siitä, että koulutoimessa ei ole järjestetty riittävästi koulutusta liittyen tähän asiakastyömenetelmään tai siihen, että koulutoimi saattaa määritellä asiakkaaksi oppilaan, eikä oppilaan koko perhettä yleisemmin kuin esimerkiksi sosiaalitoimi. Ryhmämuotoisella asiakastyöllä tarkoitetaan erilaisia asiakkaan kuntoutumista tai osallisuutta tukevia ryhmiä, joissa ideana on tehdä yhdessä ja yksin asioita, kuten valokuvauskerhot, taideryhmät, retkeilyryhmät ja muu tavoitteellinen ryhmätoiminta. Ryhmien käyttöä on perusteltu myös resurssien tehokkaalla hyödyntämisellä. Ryhmien käyttö on toimialojen vertailussa yleisintä terveys- ja sosiaalitoimessa, vaikkakin terveystoimen vastaajista noin neljännes ei tunne menetelmää lainkaan. Kommunikointia tukevat menetelmät on kehitetty pääasiassa varhaiskasvatuksen käyttöön, ja niiden käytön tuloksellisuudesta raportoitiin muun muassa Remontti- hankkeen tiedotustilaisuudessa keväällä Nämä menetelmät tunnetaan kaikkien toimialojen vertailussa parhaiten varhaiskasvatuksessa, vaikkakin varhaiskasvatuksen vastaajista noin neljännes ei tunne menetelmää lainkaan. Kaikista vastaajista noin kolmasosa ei tunne tätä menetelmää lainkaan. Perhekoulu on systemaattinen menetelmä, jossa tavoitellaan perheen sisäisen dynamiikan parantumista sekä päiväkirjan pitämisellä ja tehtävien teolla edistetään asiakkaan ja työntekijän ymmärrystä siitä, miten perheen sisäisiä asioita hoidetaan. Tämä menetelmä ei ole kovin laajasti ollut käytössä; sitä on käytetty muun muassa varsinaisen lastensuojelun perhetyössä avohuollon korjaavana keinona. Tämän menetelmän soveltaminen olisi mielekästä myös muilla toimialoilla, joissa työskennellään koko perheen kanssa. Kaikista vastaajista yli puolet ei joko osaa sanoa tai ei tunne kyseistä menetelmää lainkaan. Kaikista vastaajista alle puolet tuntee Lapset puheeksi -menetelmän. Toimialojen vertailussa eniten menetelmää käytetään terveystoimessa. Menetelmä on kehitetty sosiaali- ja

20 20 terveystoimen käyttöön tavoitteena lisätä lapsen näkyvyyttä perhetilanteessa esimerkiksi silloin, jos vanhempi sairastuu tai jos perheessä on jokin muu kriisi tai ongelma. Lisäksi menetelmää on lanseerattu aloilla, jotka perinteisesti on suunnattu aikuisten palveluihin, kuten aikuispsykiatriaan. Parhaimmillaan lapsi on voinut saada menetelmän avulla varhaista tukea vaikeaksi kokemiinsa tilanteisiin, mikä on edistänyt koko perheen jaksamista. Menetelmän tavoitteena on tukea lapsen ymmärrystä siitä, mitä vanhemman sairastuminen tai päihdeongelma merkitsee lapselle. Tilanteen sanoittaminen on usein vähentänyt lapsen pelkoa ja ahdistusta vanhemman toimintaa kohtaan. Joissakin sairaaloissa ja poliklinikoilla sosiaalityöntekijä on edistyksellisesti tuonut mallin systemaattiseen käyttöön osaksi työyhteisön menetelmiä ASIAKASLÄHTÖISYYS Asiakaslähtöisyyttä tarkasteltiin tässä tutkimuksessa muun muassa monivalintakysymyksillä, joilla kartoitettiin palvelujen saatavuutta, asiakkaan osallisuutta ja työntekijän käsitystä oikeudestaan määritellä asiakkaalle sopivat palvelut (Ks. kuviot 7-10). Lähes neljännes (23,8 %) vastaajista on täysin tai osittain sitä mieltä, että heillä työntekijöinä on aina oikeus määritellä asiakkaalle sopivat palvelut. Osittain tai täysin eri mieltä väittämästä on lähes puolet vastaajista. Tämän perusteella voidaan ajatella, että työntekijäjoukolla voi olla hyvinkin vastakkaisia käsityksiä siitä, kenen olisi hyvä määritellä asiakkaan paras. Asiakas voi joutua kahden vastakkaisen näkemyksen vaikutuksen piiriin, mikä oletettavasti voi vaikeuttaa viranomaisyhteistyön lisäksi asiakastyöskentelyä. Erittäin suuri osa vastaajista (85,5 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että asiakas joutuu odottamaan usein liian kauan sopivaan palveluun pääsyä. Täysin eri mieltä kysymyksestä on vain 1,8 prosenttia vastaajista, ja nämä vastaajat (n=8) ovat kaikki johtavissa asemissa. Niin ikään erittäin suuri määrä vastaajista on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että asiakkaalle sopivia palveluja ei voida toteuttaa kustannussyistä (77,6 %). Tämä voi kertoa siitä, että terveyspalveluiden hoitotakuu ei toteudu ja siitä, että sosiaalipalveluiden asiakkaat saavat palveluita vasta sitten, kun se on jo liian myöhäistä. Huostaanottojen määrän jatkuva kasvu saattaa kertoa tätä samaa todellisuutta. Palveluvalikoimaan liittyen erittäin suuri osa vastaajista on täysin tai osittain sitä mieltä (75 %), että asiakkaalle sopivaa palvelua ei aina ole olemassa. Tämä merkinnee sitä, että yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ei ole helppoa tai mahdollista toteuttaa, vaikka laki sitä edellyttääkin.

21 21 Huomionarvoista on se, että hyvin suuri osa vastaajista (83,6 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että organisaation säästötoimet voivat joskus mennä asiakkaan tarpeiden edelle. Tällaisessa tilanteessa työntekijät saattavat joutua ikävään tilanteeseen nähdessään asiakkaan pahoinvoinnin samalla tietäen sen johtuvan säästötoimista. Pahimmillaan säästötoimet siis heikentävät sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön lain hengen mukaisten palvelujen saatavuutta. Suuri osa vastaajista (81,8 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, ettei asiakas tunnista aina omaa parastaan. Lähes puolet vastaajista (44,8 %) on täysin tai osittain sitä mieltä, että asiakkaan palvelutarve kartoitetaan aina riittävän laajasti. Merkille pantavaa on, että vain 10 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä väittämästä. Lisäksi huomionarvoista on, että lähes viidennes vastaajista ei osaa sanoa kartoituksen laajuudesta. Kuvio 7: Työntekijöiden käsityksiä palvelujen saatavuudesta ja asiakkaan osallisuudesta.

22 22 Kuvio 8: Vastaukset toimialoittain väittämään: Asiakas ei aina tunnista omaa parastaan. Kuvio 9: Vastaukset toimialoittain (%) väittämään Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan aina riittävän laajasti.

23 23 Kuvio 10: Vastaukset toimialoittain (%) väittämään: Minulla on aina oikeus määritellä asiakkaalle sopivat palvelut TOIMIALOJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Esitän tässä luvussa aineiston sisällönanalyysin alustavia tuloksia (464 avovastausta) kahdesta kysymyksestä: 1) Mitkä tekijät edistävät ja 2) mitkä rajoittavat toimialojen välistä yhteistyötä? Esittelen pääluokat ja niiden sisältöä, mutta tarkemmin tämä analyysi on luettavissa tekeillä olevassa sosiaalityön pro gradu-tutkielmassani (Karvinen 2013; tulossa), joka valmistuu tänä vuonna Tampereen yliopistosta. Kartoitan toimialojen välistä yhteistyötä tässä raportissa lisäksi kysymällä vastaajien käsityksiä yhteistyön määrästä ja toimivuudesta. Toimialojen välisen yhteistyön tarkastelussa voidaan huomata, että moniammatillisuus on monelle vastaajalle tuttu, mutta tarkemmin perustelematon toimintatapa. Pro gradu -tutkielmani (Karvinen 2013; mt.) sisällönanalyysissä toimialojen välistä yhteistyötä edistävät tekijät ovat: 1) tietotaito, 2) avoimuus, 3) rakenteet, 4) tuttuus, 5) asenteet, 6) luottamus ja 7) en osaa sanoa (kuvio 11 alla.)

24 24 Kuvio 11: Työntekijöiden käsitykset toimialojen välistä yhteistyötä edistävistä tekijöistä pääluokittain (mainintojen määrä avovastauksissa, n= 232). Vastaukset osoittavat, että yhteistyötä edistävistä tekijöistä tietotaito ja osaaminen ovat merkittäviä. Tietotaitoon ja osaamiseen sisältyvät seuraavat alaluokat: tieto vastapuolen toimintatavoista, osaaminen ja yhteisymmärrys sekä yhteistyöhön kutsuminen. Vastausten perusteella avoimuus edistää merkittävästi yhteistyötä ja se voidaan jakaa kahteen osaan: tiedonvälityksen avoimuus ja keskustelun avoimuus. Kolmanneksi yhteistyötä edistävät rakenteelliset tekijät, johon sisältyvät resurssit, toisen osapuolen tavoitettavuus ja yhteydenpito sekä ammatillisuus ja lainsäädäntö. Yhteistyökumppanien tuttuus edistää myös merkittävästi yhteistyötä. Sitä kuvataan vastauksissa esimerkiksi seuraavasti: Kun yhteistyötä tarvitaan, siihen pitäisi varata riittävästi aikaa. Jos esim. verkostopalaverissa eri alojen työntekijät tapaavat toisensa vasta samaan aikaan, kun asiakaskin saapuu paikalle, ei tilanne ole paras mahdollinen. Se kun vuosien myötä tulee eri tahojen yhteistyökumppanien "kasvot" konkreettisiksi, tutuiksi- --> helpompi ottaa yhteyttä. Työntekijöiden pysyvyys yleensä edistää yhteistyötä.! Yhteistyötä edistävät aineiston perusteella varsin merkittävästi myös asenteet toista osapuolta kohtaan. Asenteet sisältävät yhtäältä sellaiset vastaukset, joissa vastaaja tiedostaa kyseessä olevan asenteen vaikutuksen (manifests content) ja toisaalta sellaiset vastaukset, joiden

25 25 tulkitsen sisältävän (latent content) asenne-tekijän joko vastaajan itsensä taholta, odotuksena, arvostelmana tai toisen osapuolen taholta arvostelmana. Asenteissa erottuu selvästi kolme osaaluetta: toisen kunnioittaminen ja arvostaminen, motivaatio yhteistyöhön ja asenteellinen (arvoperusteinen) yhteisymmärrys, kuten esimerkiksi samanlaiset arvot ja keskustelu samalla aaltopituudella. Vastausten perusteella myös luottamus edistää toimialojen välistä yhteistyötä, ja sitä kuvataan esimerkiksi luottamuksellisena yhteistyönä ja luottamuksena kaikkien toimijoiden ammatillisuuteen sekä luottamuksen pitämisenä. Vastausten perusteella toimialojen välistä yhteistyötä rajoittavat rakenteelliset ja asenteelliset tekijät, osaamisen puute, tuntemattomuus ja pelko. Kuvio 12: Työntekijöiden käsityksiä toimialojen välistä yhteistyötä rajoittavista tekijöistä (mainintojen määrä avovastauksissa, n= 232). Yhteistyötä rajoittavat merkittävästi rakenteelliset tekijät. Rakenteeseen sisältyvät esimerkiksi työmäärä, kiire, resurssipula, työntekijöiden vaihtuvuus, organisaatioiden kulttuurit ja historia, tosiasiallisesti vaikuttavat valtasuhteet, byrokratia, budjettien tiukkuus ja lainsäädäntö.

26 26 Vastausten perusteella yhteistyötä rajoittavat myös asenteet, jotka sisältävät esimerkiksi ennakkoluulot, itsekkyyden, eristäytymisen, salailun, vaitiolovelvollisuuteen tukeutumisen sekä työntekijöiden käsityksiä motivaation, arvostuksen ja luottamuksen puutteesta. Lisäksi yhteistyötä rajoittaa merkittävästi osaamisen puute, johon lukeutuvat esimerkiksi tietämättömyys toisesta toimijasta, tiedonpuute tukitoimien mahdollisuudesta, salassapidon väärinkäyttö tai ylikorostaminen, vuorovaikutuksen puute sekä puutteet kokonaisuuden hahmottamistaidoissa. Vastausten perusteella myös pelko ja asioiden luonne rajoittavat jonkin verran toimialojen välistä yhteistyötä. Tähän sisältyvät esimerkiksi pelko vaitiolovelvollisuuden väärinkäytöstä, käsiteltävien asioiden vaikeus, ja rohkeuden puute asioiden puheeksi ottamisessa, kuten esimerkiksi: Iso kynnys ottaa lastensuojeluun yhteyttä, vanhemmat pitävät rangaistuksena. Epävarmuus millaista yhteistyötä ja miten saa tai ei saa tehdä. Pelko seurauksista. Koko aineiston tarkastelussa havaitaan neuvolan, aikuissosiaalityön ja aikuispsykiatrian kanssa tehtävän vain vähän yhteistyötä. Lisäksi moni vastaaja arvioi yhteistyön lastensuojelun, aikuispsykiatrian, perusterveydenhuollon, poliisin sekä lasten- ja nuortenpsykiatrian kanssa toimivan vain kohtalaisesti tai ei lainkaan (ks. kuvio 13). Kaikkien toimialojen vertailussa eniten neuvolan kanssa yhteistyötä vastaavat tekevänsä sosiaalitoimen, liikuntatoimen ja varhaiskasvatuksen työntekijät. Neuvolan kanssa yhteistyötä tekevistä yli kolmannes arvioi yhteistyön toimivan vain kohtalaisesti ja vain viidesosa arvioi sen toimivan hyvin (ks. kuvio 13). Varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyötä tekevistä noin neljäsosa arvioi yhteistyön toimivan kohtalaisesti, ja hyväksi toimivuuden arvioi yli kolmannes vastaajista (ks. kuvio 13). Koulutoimen kanssa tehtävän yhteistyön vain kohtalaisesti toimivaksi arvioi yli puolet sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja varhaiskasvatuksen vastaajista ja lähes puolet terveystoimen vastaajista. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa tekevistä vastaajista noin puolet arvioi yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa toimivan vain kohtalaisesti ja vain noin kolmasosa heistä arvioi sen toimivan hyvin (kuvio 13). Sosiaali- ja terveystoimen vastaajista yli puolet arvioi

27 27 yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa toimivan vain kohtalaisesti. Merkille pantavaa on, että lähes neljä viidestä (78 %) poliisista arvioi yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa toimivan vain kohtalaisesti, eikä yksikään poliisi arvioi sen toimivan hyvin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa yhteistyötä tekevistä vastaajista yli puolet arvioi yhteistyön toimivan vain kohtalaisesti ja vain alle viidesosa heistä arvioi sen toimivan hyvin (kuvio 13). Kaikkien toimialojen vertailussa koulutoimen vastaajissa on eniten, jopa yli 10 prosenttia niitä, jotka ilmoittavat, että yhteistyö lasten- ja nuortenpsykiatrian kanssa ei toimi lainkaan. Lisäksi koulutoimen vastaajista vain alle 10 prosenttia on sitä mieltä, että yhteistyö toimii hyvin. Yhteistyötä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa määrällisesti vähiten tekevät varhaiskasvatuksen työntekijät, joista jopa kolmannes vastaa, ettei yhteistyötä tehdä lainkaan. Yhteistyötä aikuispsykiatrian kanssa vastaa tekevänsä noin 60 prosenttia vastaajista ja merkille pantavaa on, että heistä vain noin viidesosa arvioi yhteistyön toimivan hyvin. Kohtalaisesti sen arvioi toimivan noin kolmannes vastaajista. Merkittävänä voidaan pitää myös sitä, että yli neljännes (27 %) vastaajista ei osaa sanoa miten yhteistyö toimii. Yhteistyön vähyys saattaa liittyä yleisesti aikuisten palveluihin, sillä yli neljännes (30 %) vastaajista ei osaa sanoa miten yhteistyö toimii työvoimapalvelujen kanssa ja yli neljännes (27,2 %) vastaajista ei osaa sanoa miten se toimii aikuissosiaalityön kanssa.

28 28 Kuvio 13: Ehkäisevän lastensuojelun yhteistyön toimivuus eri toimialojen kanssa KEHITTÄMISHANKKEET JA KOULUTUSTARVE Vastaajista alle viidesosa (18,6 %) on osallistunut ehkäisevän lastensuojelun kehittämishankkeisiin ja 6 % vastaajista ei osaa sanoa onko osallistunut sellaisiin. Kaikkien toimialojen vertailussa ei esiinny tilastollisesti merkitseviä eroja hankkeisiin osallistumisessa. Sosiaalitoimen vastaajista puolet ja terveystoimen vastaajista yli viidesosa (22 %) on osallistunut hankkeisiin. Hankkeiden keskeisinä etuina avovastauksissa mainitaan esimerkiksi: Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen. Kyseessä oli vanhempainryhmä mm. tukea tarvitseville vanhemmille; "tuloksista" voisin mainita vertaistuen, keskustelumahdollisuuden ja mahdollisuuden saada uusia näkökulmia mieltä painaviin asioihin. Yhteistyön parantuminen eri toimijoiden kesken. Sen huomion levittäminen, että lastensuojelu ei kuulu ainoastaan sosiaalitoimelle.

29 29 Etsivän työn kautta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret täytyy löytää ajoissa, jotta asioihin voidaan vaikuttaa parhaiten. Tiedonkulun on oltava sujuvaa kaikkien eri toimijoiden kesken ja salassapitosäännöksiin ei tule vedota. Matalan kynnyksen toimintamallit, asiakkaille enemmän vaihtoehtoja. Suunnitelma viranomaisyhteistyön kehittämisestä ja vahvistamisesta. Toivottavasti suunnitelmat saadaan toteutettua myös käytännössä tehokkaasti. Lisäksi aineistossa on joitakin vastauksia, jotka eivät tue kehittämishankkeiden tuloksellisuutta, esimerkiksi: Emme saaneet tuloksia, yritimme kehittää toimintatapoja. Ajatustapojen muutos on käynnistynyt, mutta käytännön toimintatapoihin ajattelu ei vielä ulotu. Ehkäisevä lastensuojelu on koulun jokapäiväistä arkea, ei hanke. Nyt YTE- pedagogiikan vaatimat useat kirjaamiset vievät liian suuren osan oikean ja aidon ehkäisevän lastensuojelun ajasta. Tuloksena onkin siis lainlaatijan tarkoituksen mukaisen hyödyn ja avun sijasta vähemmän aikaa, tukea ja apua tarvitseville. Koulutustarvetta pyydettiin kyselyssä arvioimaan uusien ja jo pidempään tunnettujen asiakastyömenetelmien osalta. Toimialojen välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja koulutustarpeen suhteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä molemmista noin viidesosa (20 %) ja liikuntatoimesta neljäsosa arvioi saaneensa riittävästi koulutusta uusien työmenetelmien käytöstä. Liikuntatoimen kohdalla tulee kuitenkin huomioida vastaajien pieni kokonaismäärä. Tilastollisesti merkitsevästi vähemmän riittävää koulutusta arvioivat saaneensa koulutoimen (6 %) nuorisotoimen (9 %), poliisin (9 %) ja kulttuuritoimen (0 %) edustajat. Kulttuuritoimen kohdalla tulee huomioida vastaajien pienen määrän lisäksi se, että alalla ei samalla tavoin tarvita asiakastyömenetelmiä kuin muilla vertailussa mukana olevilla aloilla. Merkille pantavaa kaikkien toimialojen vertailussa on se, että riittävästi kyseistä koulutusta arvioi saaneensa vain 14,5 prosenttia vastaajista (ks. kuvio 17).

30 Kuvio 14: Kaikkien vastaajien arvio omasta koulutustarpeesta (%). 30

31 31 5. TULOSTEN ARVIOINTIA Ehkäisevää työtä on pyritty toteuttamaan jatkuvasti vähenevillä resursseilla palvelujen laadun parantamista sekä työmenetelmien ja -prosessien kehittämistä apuna käyttäen. Tämän selvityksen perusteella toimialojen välisen yhteistyön tärkeänä esteenä nähdään kiire ja työntekijöiden vaihtuvuus: Monilla toimialoilla koetaan epäinhimillisiä työkiireitä, joita aiheuttanevat ainakin organisaatiomuutokset, joissa pitää opetella paljon uusia asioita työtehtävien ja yhteistyökäytäntöjen muuttuessa. Lisäksi on mahdollista, että tuloksellisuuteen tähtäävät organisaatiouudistukset ja kehittämishankkeet vain uuvuttavat työntekijöitä, eivätkä siksi tuota odotettuja säästöjä lyhyellä aikavälillä. Kaikki työntekijät eivät kenties pysy muutoksessa mukana, ja kokevat oman osaamisensa riittämättömänä. Huomionarvoista ja ajankohtaista tässä tutkimuksessa on, että suurin osa työntekijöistä toivoo lisää koulutusta ehkäisevien työmenetelmien osalta. Kaste-ohjelmassa on kysytty, miten mitata lastensuojelun painopisteen siirtymää varsinaisesta lastensuojelusta ehkäisevään. On ajateltu, että mitä vähemmän perheitä ohjautuu varsinaiseen lastensuojeluun, sitä paremmin ehkäisevässä työssä olisi onnistuttu ja painopiste olisi siirtynyt. Toisaalta varsinaisen lastensuojelun asiakkuuksien määrään vaikuttavat myös lastensuojelun omat, valtakunnallisesti vaihtelevat määrittelykriteerit ja se, miten riittävästi varsinainen lastensuojelu ohjaa asiakkaitaan ehkäisevän lastensuojelun palveluihin, kuten koulukuraattorille tai perheneuvolaan. Lisäksi asiakkuuksien määrään vaikuttaa se, miten taitavasti varsinainen lastensuojelu tekee yhteistyötä ehkäisevän lastensuojelun toimialojen, kuten neuvolan kanssa. Toimialojen välistä yhteistyötä rajoittavat ja edistävät tekijät liittyvätkin tutkimukseni perusteella merkittävästi työntekijän osaamiseen ja tietotaitoon. Lastensuojelun painopisteen siirtymä vaatinee otollista alustaa organisatorisessa, lainsäädännöllisessä ja kulttuurisessa merkityksessä. Siirtymää helpottaisivat riittävät resurssit ja oikea-aikaiset palvelut. Tämän selvityksen perusteella syntyy huoli siitä, ettei resursseihin panosteta riittävästi, sillä asiakkaat eivät saa työntekijöiden mielestä riittävän ajoissa palveluita, eivätkä palvelut aina vastaa asiakkaiden tarpeita. Lisäksi erityisen huolestuttavia ovat tämän selvityksen perusteella työntekijöiden käsitykset siitä, että organisaation säästöt menevät usein asiakkaan tarpeiden edelle.

32 32 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysryhmän loppuraportissa (Toimiva lastensuojelu 2013) esitetään yhteensä 54 toimenpide-ehdotusta lastensuojelun kehittämiseksi. Niissä esitetään muun muassa pitkän aikavälin tavoitteeksi lasten ja perheiden kohtaaminen kokonaisuutena ja yhteisten palvelujen ja niihin sisältyvän yleisen tuen järjestäminen elämänkulun myötä jatkuvana kokonaisuutena. Rakenteellisena kehityssuuntana esitetään hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin esitetään järjestelmää, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys. Kokonaisuudessaan voidaan arvioida, että ehkäisevän lastensuojelun työmenetelmät ja toimialojen välinen yhteistyö ovat etsimässä paikkaansa lakisääteisten palvelujen kentällä, ja niiden tuleminen palvelujen valikoimaan tai sen osaksi tasavertaisesti kaikkien saataville aiheuttaa muutospaineita koko palvelurakenteessa.

33 33 LÄHTEET/LIITTEET Ahvenus, Päivi (2012) Sosiaalityön erityispiirteet pienessä kunnassa. Teoksessa: Minna Strömberg-Jakka ja Teija Karttunen (toim.) Sosiaalityön haasteet. Juva: PS-kustannus, Annala, Erja (2011) Paras-hankkeen ja kuntaliitosten vaikutukset organisaation toimintakäytäntöihin, tarkastelussa ennaltaehkäisevä lastensuojelu. Tutkimuskohteena Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sekä varhaiskasvatus. Liiketaloustiede: Johtamisen ja organisoinnin pro gradu- tutkielma: Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. Forsman, Sinikka (2010) Sosiaalityöntekijän jaksaminen ja jatkaminen lastensuojelussa. Henkilökohtaisen ja muodollisen uran rajapinnoilla. Sosiaalityön tutkimuksen laitos. Tampereen yliopisto. Sähköinen julkaisu Tampere: University Press Tampere Heikkinen, Alpo (2007) Nuoret lastensuojelun avohuollossa - palveluiden ja menetelmien tarkastelu. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaalialan kehittämishankkeen lastensuojelun kehittämisohjelman raportti. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto: ISBN. Helsinki. Huotari, Päivi (2009) Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Akateeminen väitöskirja TAY: Tampereen yliopistopaino Juvenes Print. Isoherranen, Kaarina (2008) Yhteistyön uusi haaste- moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa (toim.: Isoherranen, Rekola ja Nurminen): Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY oppimateriaalit. Konttinen, Esa (1997) Professionaalinen asiantuntijatyö ja sen haasteet myöhäismodernissa. Teoksessa: Muuttuva asiantuntijuus. (Toim.): Kirjonen, Remes, Eteläpelto 1997: Jyväskylän yliopistopaino Lankinen, Niko (2011) Yhdessä oikeaan aikaan. Lapsiperheiden hyvinvointia tukevan kasvuympäristölähtöisen toimintamallin kehittäminen Raision kaupunkiin. Väliraportti. Lindén, Mirja (1999) Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa ympäristössä. Stakes. Raportteja 234. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Mertala, Sirpa (2011) Yhdessä tietämisen episodeja. Terveydenhuollon kompleksiset työympäristöt. Tampere: Juvenes Print.

34 34 Niemi, Annukka (2006) Asiakaslähtöisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa: Yksityisen ja julkisen kotihoidon työntekijöiden käsityksiä asiakaslähtöisyydestä. Pro gradu -tutkielma Terveyshallintotieteen pääaine: Kuopion yliopisto. Terveyshallinnon ja -talouden laitos. Niiranen, Sinkkonen-Järvelä, Seppänen, Vartiainen (2011) (toim.) Johtaminen sosiaalialalla. Tallinna Raamatutrukikoda: Gaudeamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus. Pärnä, Katariina (2012) Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Akateeminen väitöskirja, Turun yliopisto. Turku: Uniprint Oy. STM 2012; 1: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (2012) 1. Juvenes Print: Tampereen yliopistopaino. Valtakunnallisen Kaste-ohjelman Länsi-Suomen alueellinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta : SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 35/ <http://www.intermin.fi/julkaisu/352012?docid=36314>. Sähköinen julkaisu (PDF): <www.intermin.fi/julkaisut>. Sisäasiainministeriö klo www-lähteet: Ehkäisevä työ. Prosessikuvaus. Sähköinen julkaisu: <http://www.sosiaaliportti.fi/fifi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/ehkaisevatyo/>. Hankesuunnitelma Kaste I -ohjelman mukaisen hankkeen toteuttamiseksi: Remontti juurruttamishanke: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden uudistaminen Länsi-Suomen Kaste-alueella Liite 2 valtionavustushakemukseen. Länsi-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä. <http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=333991&nodeid=14716>. Lastensuojelun Keskusliiton tiedote (2012). Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tarkoitettu työkaluksi asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden tuottamiseen. Sisältää paitsi tutkittua tietoa asiakaslähtöisyyden merkityksestä myös käytännön vinkkejä alan ammattilaisille ja kehittäjille: <http://www.tekes.fi/ohjelmat/tyke/ajankohtais...si?type=news>.

35 35 <http://www.socca.fi/yhteistutkiminen. Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi hanke>. Paavola, Honkavaara, Muuronen, Mäkinen, Tolonen, Varsa (2010) Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus. Lastensuojelulain vaikutukset eri ammattiryhmien toimintatapoihin: Mikä toimii, mikä takkuaa, mitä pitäisi kehittää? (pdf) Lastensuojelun Keskusliitto. Helsinki. <http://www.lskl.fi/files/395/ehkaisevan_lastensuojelun_kirjava_todellisuus.pdf>. Niiranen, Vuokko (2013). < Niiranen, Vuokko, Puustinen, Alisa, Zitting, Joakim & Kinnunen, Juha. Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa. verkkoversiona Kuntaliiton sivuilta: <www.kunnat.net/arttu>. Puro, Markku (2012) Asiakaslähtöisyys terveydenhuollossa. Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Helsinki. Forssan seudun terveydenhuollon ky. Sähköinen julkaisu. Remontti-hankkeen uusimmat uutiset (2013) <http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=438959&nodeid=14716>. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) (2012). Selvitys kuntien perhetyön, lastensuojelun toimintatapojen sekä lastensuojelulain toimivuuden kehittämisestä. <http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/lastensuojelu> Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedote Tiedote stm.fi-palvelussa. <http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/ #fi>. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) (2010c) tiedote. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE <http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/kaste;jsessionid=cd173c209774af f108632>. Suomen nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssin tiedote : <http://www.alli.fi/sitenews/view/-/nid/2190/ngid/40/ klo 10.40>. Toimiva lastensuojelu. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:28. <http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/ #fi>. Toimiva lastensuojelu. Selvitysryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:19.

36 36 Valtiovarainministeriön tiedote (2012). <http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid= klo 11.00>. Virkki, Tuija, Vartiainen, Anssi, Kettunen, Pekka & Heinämäki, Liisa. Sosiaalipalvelut muutoksessa Kuntalaisten ja henkilöstön näkemyksiä Paras-uudistuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 56/2011. Muut lähteet: Karvinen Ia (2013): Edistävät ja rajoittavat tekijät ehkäisevän lastensuojelun toimialojen välisessä yhteistyössä. Vuonna (syys- lokakuussa) 2013 valmistuva pro-gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalityön maisteriopinnot. Remontti- hankkeen tiedotustilaisuus Turussa syksyllä Rimpelä, Matti (2012) Onko nykyjärjestelmän hajanaisuus / nykyjärjestelmä este lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille? Remontti-hankkeen koulutusluento: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittava johtaminen Puutarhakadun auditorio. Turku. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) uutiset Twitterissä: <http://twitter.com/stm_uutiset>.

37 Kysely lasten-, nuorten- ja perheiden kuntapalveluista ehkäisevän lastensuojelun osalta Varsinais-Suomessa. Lastensuojelulain 3 käsittää muutossäädöksen ehkäisevästä lastensuojelusta. Ehkäisevä lastensuojelu sisältää lasten, nuorten ja perheiden varhaisia tukimuotoja, joilla pyritään ehkäisemään varsinaisen lastensuojelun asiakkuutta. Lisäksi edellytetään, että lapsen tuen ja suojelun tarve huomioidaan aikuisten palveluissa, lastensuojelulaki 8-10 (Finlex).Tämä tutkimus kartoittaa kuntapalveluiden ehkäisevän tuen muotoja. Tutkimuksen tuloksia käytetään sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Vastaukset käsitellään nimettöminä. 1. Ikä * nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Sukupuoli * nmlkj Mies nmlkj Nainen 3. Koulutus * nmlkj Lukio nmlkj Opistoaste nmlkj nmlkj Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto 4. Työtehtävä / ammatti * g Toimiala * nmlkj Sosiaalitoimi nmlkj Terveystoimi nmlkj Poliisi

38 nmlkj Koulutoimi nmlkj Liikuntatoimi nmlkj Kulttuuritoimi nmlkj Nuorisotoimi nmlkj Varhaiskasvatus 6. Työpaikkasi postinumero * qqqqq merkkiä jäljellä Keskeytä 20% valmiina (Sivu 1 / 5)

39 Kysely lasten-, nuorten- ja perheiden kuntapalveluista ehkäisevän lastensuojelun osalta Varsinais-Suomessa. 7. Tunnetko kyselyn alussa mainitun lastensuojelulain ( 3) muutossäädöksen ehkäisevästä lastensuojelusta? * nmlkji En osaa sanoa nmlkj En tunne nmlkj Tunnen jonkin verran nmlkj Tunnen hyvin 8. Koskeeko ehkäisevä lastensuojelu omaa työtäsi? * nmlkj nmlkj En osaa sanoa Ei lainkaan nmlkj Joskus nmlkj Usein nmlkj Jatkuvasti/ päivittäin 9. Oletko ollut mukana ehkäisevää lastensuojelua kehittävissä hankkeissa/ kehittämistyössä? * nmlkj En osaa sanoa nmlkj Kyllä nmlkj En Keskeytä 40% valmiina (Sivu 2 / 5)

40 Kysely lasten-, nuorten- ja perheiden kuntapalveluista ehkäisevän lastensuojelun osalta Varsinais-Suomessa. 10. Mikä/mitkä ovat mielestäsi hankkeen merkittävimmät tulokset? * kk 5 6 Keskeytä 60% valmiina (Sivu 3 / 5)

41 Kysely lasten-, nuorten- ja perheiden kuntapalveluista ehkäisevän lastensuojelun osalta Varsinais-Suomessa. 11. Käytetäänkö/ tilaako organisaatiosi seuraavia asiakastyömenetelmiä? * Perhetyö ehkäisevä (esim. (esim. neuvolan perhetyö, sosiaalitoimen kotiapu) Perhetyö korjaava ( esim. lastensuojelun avohuolto) En osaa sanoa En tunne menetelmää Tunnen menetelmän, mutta ei käytössä meillä Kyllä, käytetään /tilataan silloin tällöin Kyllä, käytetään/tilataan usein nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Verkostotyö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Dialoginen arviointi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Ryhmämuotoinen asiakastyö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Motivoiva haastattelu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Ryhmänvetäjä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kommunikointia tukevat menetelmät Lasten käytöshäiriöiden varhainen tunnistus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kouluvaari tai -mummi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Dialoginen arviointi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Lapset puheeksimenetelmä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekoulu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 12. Miten usein työskentelet alla lueteltujen alojen ammattilaisten kanssa? * 1= en koskaan 2 = harvoin 3= melko harvoin 4= melko usein 5= usein Neuvola nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

42 Varhaiskasvatus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Koulutoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perusterveydenhuolto (esim. päihdepalvelut, terveystutkimukset) nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Lasten- tai nuorisopsykiatria nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Aikuispsykiatria nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Lastensuojelu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Aikuissosiaalityö / toimeentulotuki nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vammaispalvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kela nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vakuutusyhtiöt nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekeskus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Poliisi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kolmas sektori nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kulttuuri- ja liikuntatoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Nuorisotoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Työvoimapalvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 13. Arvioi alla lueteltujen alojen kanssa tehtävän yhteistyön toimivuutta. * En osaa sanoa Ei yhteistyötä Yhteistyö ei toimi Yhteistyö toimii kohtalaisesti Yhteistyö toimii hyvin Neuvola nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Varhaiskasvatus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Koulutoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perusterveydenhuolto nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Lasten- tai nuorisopsykiatria nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Aikuispsykiatria nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Lastensuojelu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Aikuissosiaalityö / toimeentulotuki nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vammaispalvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kela nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vakuutusyhtiöt nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekeskus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Poliisi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kolmas sektori nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kulttuuri- ja liikuntatoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Nuorisotoimi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj

43 Työvoimapalvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 14. Mitkä ovat mielestäsi yhteistyötä edistäviä tekijöitä? * gg Mitkä tekijät mielestäsi rajoittavat yhteistyötä? * gg 5 6 Keskeytä 80% valmiina (Sivu 4 / 5)

44 Kysely lasten-, nuorten- ja perheiden kuntapalveluista ehkäisevän lastensuojelun osalta Varsinais-Suomessa. 16. Rastita palvelut, joita organisaatiosi tarjoaa/tilaa tai joihin teiltä ohjataan asiakkaita * 1=en osaa sanoa 2=ei ole käytössä 3= poistunut käytöstä 4=kyllä, toisinaan 5=kyllä, usein Verkkokurssit nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekerhot nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekeskus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Matalan kynnyksen kohtaamispaikat perheille nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Vertaisryhmä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Koulukuraattori nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Mielenterveysambulassi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Nuorisotalo nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Koulupoliisi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Nettipoliisi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Sopeutumisvalmennus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kasvatus- ja perheneuvola nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Kolmannen sektorin palvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Henkilökohtainen avustaja nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tukihenkilö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Tukiperhe nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Terapia nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Päivähoito nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Perhekuntoutus nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Etsivä nuorisotyö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Päihdepalvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 17. Arvioi minkä verran aikaa käytät työssäsi seuraaviin osa-alueisiin: *

45 En osaa sanoa En lainkaan Vähän Melko vähän Melko paljon Paljon Ehkäisevä lastensuojelutyö nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Dokumentointi nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Muu nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 18. Arvioi seuraavia väittämiä * Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan aina riittävän laajasti 1=en osaa sanoa 2= täysin eri mieltä 3= osittain eri mieltä 4= osittain samaa mieltä 5= täysin samaa mieltä nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Asiakas ei aina tunnista omaa parastaan nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj Organisaation tarpeet, kuten säästötoimet, voivat joskus mennä asiakkaan tarpeiden edelle Asiakkaalle sopivaa palvelua ei ole aina olemassa Asiakkaalle sopivaa palvelua ei ole aina mahdollista toteuttaa kustannussyistä Asiakas joutuu joskus odottamaan liian kauan sopivaan palveluun pääsyä Minulla on aina oikeus määritellä asiakkaalle sopivat palvelut nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj nmlkj 19. Oletko saanut mielestäsi riittävästi koulutusta ja tietoa uusimpien asiakastyömenetelmien käytöstä? * nmlkj En osaa sanoa nmlkj En nmlkji Vanhat menetelmät ovat riittäviä nmlkj Kyllä Keskeytä 100% valmiina (Sivu 5 / 5)

46 LIITE 2: EXEL-taulukot Kuvio 1: Vastaajien ikä (%).

47 Kuvio 7: Palvelujen käyttö ja tuntemus kaikkien vastaajien osalta.

48 Kuvio 8: Asiakastyömenetelmien käyttö ja tuntemus Varsinais-Suomessa kaikkien vastaajien osalta. Kuvio 18: Kaikkien vastausten prosenttijakauma kysymykseen: Oletko osallistunut ehkäisevän lastensuojelun kehittämishankkeisiin?.

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille?

Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Millä keinoin parempaa hyvinvointia lapsille ja nuorille? Mikko Oranen 11.4.2013 18.04.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehykset Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa

Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa Erityisasiantuntija RESME -seminaari 17.9.14 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot