PELASTUSTOIMEN HENKILÖJOHTAMISEN KOULUTUS- OHJELMA PEHKO

Transkriptio

1 PELASTUSTOIMEN HENKILÖJOHTAMISEN KOULUTUS- OHJELMA PEHKO Suomen Palopäällystöliitto ry ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Raportti Laatijat: Tomi Timonen, Suomen Palopäällystöliitto ja Hanna Suontausta, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Helsinki Suomen Palopäällystöliitto I Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki I puhelin (09) I faksi (09) I toimisto@sppl.fi I

2 Suomen Palopäällystöliitto Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Sisällys 1 PELASTUSTOIMEN HENKILÖJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA PEHKO Taustaa Koulutusohjelman tavoitteet ja kohderyhmä Osallistujien valinta Koulutusohjelman rahoitus ja talous OSALLISTUJAT Osallistuneet pelastuslaitokset Esimieskokemus Käsitys johtamiskulttuurin nykytilasta, koosteet PEHKO Esimiestyö (grafiikka) Työyksikön ilmapiiri (grafiikka) Organisaatiokulttuuri (grafiikka) Sitoutuminen organisaatioon (grafiikka) Työmotiivit (grafiikka) KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ JA AIKATAULU Ensimmäinen jakso: Strateginen muutos ja kehitys sekä omat voimavarat Jakso yksi: Ensimmäinen päivä Jakso yksi: Toinen päivä Jakso yksi: Kolmas päivä Materiaalit Toinen jakso: Oma johtajuus: johtamistyyli ja vuorovaikutus Jakso kaksi: Ensimmäinen päivä Jakso kaksi: Toinen päivä Jakso kaksi: Kolmas päivä Materiaalit Kolmas jakso: Henkilöstöjohtaminen Jakso kolme: Ensimmäinen päivä Jakso kolme: Toinen päivä (PEHKO 1, 2 ja 3) Jakso kolme: Toinen päivä (PEHKO 4 ja 5) Jakso kolme: Kolmas päivä Materiaalit PALAUTTEET KOULUTUSOHJELMAN VAIKUUTTAVUUDESTA... 31

3 Suomen Palopäällystöliitto Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö 4.1 Vastausprosentti Kurssin pituus Mikä oli parasta koulutusohjelmassa? Vastaukset Mitkä asiat kannattaisi mielestäsi toteuttaa toisin? Vastaukset Mitkä olivat tärkeimmät henkilökohtaiset tavoitteesi osallistuessasi koulutusohjelmaan? Vastaukset Miten hyvin edellä mainitsemasi tavoitteet täyttyivät? Solmitko koulutusohjelman yhteydessä työsi kannalta uusia kontakteja tai syntyikö uusia yhteistyökuvioita? Suosittelisitko vastaavaa koulutusohjelmaa työyhteisösi muille henkilöille? Oliko koulutusohjelman sisällössä mielestäsi täysin tarpeettomia osia? Puuttuiko koulutusohjelman sisällöstä mielestäsi jotain olennaista? Miten osallistuminen koulutusohjelmaan hyödytti sinua? Miten sinun osallistumisesi koulutusohjelmaan hyödytti pelastusalaa toimialakohtaisesti? HENKILÖKOHTAISET KEHITYSTYÖT Valmiit kehitystyöt ( ) tekijät ja aiheet KOULUTUSOHJELMA JA OPINTOPISTEVASTAAVUUDET Edellytykset opintopisteen vastaavuudelle Mahdollisuus turvallisuusalan lisäopintoihin Tietoja koulutuksesta TULEVAISUUS LIITTEET Kurssiohjelma: PEHKO Kurssiohjelma: PEHKO Kurssiohjelma: PEHKO Kurssiohjelma: PEHKO Kurssiohjelma: PEHKO Kyselylomake Pelastutoimen henkilöjohtamisen kehittäminen Osallistujan taustat ja odotukset Kyselylomake Pelastustoimen johtamiskulttuurin nykytila ja kehittämishaasteet Infokirje... 79

4 Suomen Palopäällystöliitto Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Kuvaluettelo Kuva 1 PEHKO-koulutusohjelmaan osallistuneet pelastuslaitoksittain Kuva 2 Mitä mieltä kurssin pituudesta? Kuva 3 Tavoitteiden täyttyminen Kuva 4 Uusien kontaktien ja yhteistyökuvioiden syntyminen Kuva 5 Suosittelisitko koulutusta muille? Kuva 6 Henkilökohtainen kehitystyö... 50

5 5 1 Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelma PEHKO 1.1 Taustaa Suomen Palopäällystöliitto (SPPL), Pelastusopisto ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö alkoivat suunnitella Pelastustoimen henkilöjohtamisen kehittämistä vuonna Heti alusta oli selvää, että valmennus haluttiin ankkuroida mahdollisimman kiinteästi meneillään olevien muutosten tukemiseen ja henkilöstöjohtamisen rooliin muutoksen toteutuksessa. Varsinaiset koulutukset alkoivat keväällä 2010 ja viimeinen koulutusohjelma saatiin päätökseen toukokuussa Koulutusohjelmassa oli kaiken kaikkiaan 101 osallistujaa, 91 miestä ja 10 naista. Nimeksi valmennukselle koulutusohjelman ohjausryhmä päätti antaa PEHKO lyhennettynä virallisen nimen alkukirjaimista (Pelastustoimen Henkilöjohtamisen Koulutusohjelma). Sisällön suunnittelun päävastuu oli Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kehitysjohtaja, KL Pertti Laineella, jolla on monivuotinen kokemus henkilöstöjohtajan tehtävistä yritysmaailmasta. Erityisesti koulutusohjelman Strategia-osuuden suunnittelussa vahva rooli oli myös Pelastusopiston yliopettaja Heikki Ojalalla. Pertti Laine jäi eläkkeelle koulutusohjelman aikana, mutta jatkoi PEHKON luennoitsijana koko valmennuksen ajan. Professori Tomi Kallio, dosentti Jukka-Pekka Puro ja kehitysjohtaja, FT Heikki Haaparanta ( alkaen) toivat myös tärkeitä osia koulutusohjelman sisältöön. Koulutuspäällikkö Hanna Suontaustan (Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö) vastuulla oli kurssien arjen pyörittämien sekä Moodle-verkko-oppimisympäristön ylläpito ja hallinnointi. Pelastustoimen henkilöjohtamisen koulutusohjelman ohjausryhmään kuuluivat Piia Vähäsalo, Tomi Timonen, Pauli Nurminen, Risto Wikström ja Tarja Oksanen. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön puolesta ohjausryhmätyöskentelyssä ovat olleet mukana Pertti Laine, Hanna Suontausta ja Heikki Haaparanta. Lisäksi ohjausryhmä työskentelyyn hankkeen aikana osallistuivat myös Heikki Ojala ja Kari Kinnunen Pelastusopistolta. 1.2 Koulutusohjelman tavoitteet ja kohderyhmä Miksi tällainen koulutusohjelma haluttiin toteuttaa? Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli se, että vaikka pelastuslaitoksissa oli jo toteutettu monenlaista johtamisen kehittämistä, nyt tarvittiin uudenlaista otetta johtamiseen; sellaista, joka yhdistäisi ja kehittäisi koko toimialan johtamista. Yleistavoitteena oli kehittää pelastustoimen henkilöjohtamista niin, että ylemmissä esimiestehtävissä toimivat ymmärtävät oman johtamistyönsä merkityksen alan keskeisten muutoshankkeiden toteuttamisessa. Samalla kehitettäisiin päivittäistä henkilöjohtamista entistä paremmin ihmisten motivoitumista, osallistumista ja jaksamista tukevaksi.

6 6 Palopäällystöliitto lähetti pelastusalueille koulutusohjelman kutsun kevättalvella 2010 (kuva seuraavassa).

7 7 Kutsun perusteella ilmoittautumisia alkoikin tulla ja ensimmäinen kurssi lähti liikkeelle toukokuussa 2010.

8 8 1.3 Osallistujien valinta Pelastuslaitosten johto työnantajina valitsi osallistujat. Erityisen tärkeänä valintakriteerinä pidettiin osallistujan omaa motivaatiota osallistumiseen ja itsensä kehittämiseen. Kun koulutusohjelmia oli suunniteltu toteuttaa viisi kappaletta ja kuhunkin toteutukseen otettiin noin 20 osallistujaa, mahdollisti tämä noin sadan avainhenkilön osallistumisen kehittämisohjelmaan. Tämä osallistujamäärä myös saavutettiin. Palopäällystöliitto otti vastaan ilmoittautumiset ja hoiti majoitusvaraukset ja käytännöt Vierumäki Country Clubin suuntaan. Liitto toimitti tiedot osallistujista Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikölle, joka hoiti käytännössä osallistujien informoinnin ja orientoinnin sekä kutsumisen varsinaiseen koulutusohjelmaan. 1.4 Koulutusohjelman rahoitus ja talous Koulutusohjelma toteutettiin Palosuojelurahaston 100 % erityisavustuksella siten että osallistuminen koulutukseen oli maksutonta. Lähettävät tahot vastasivat osallistujien palkka-, matka- ja majoituskuluista. Kehittämishankkeen välittömät kustannukset olivat ,14 euroa eli 1 % Kustannusten jakautumien 1 % TUKKK n euroa/osallistuja sisältäen Luennoitsijakulut suunnittelun, ohjauksen ja toteutuksen. 31 % 39 % Tilat ja ruokailu Hankkeelle myönnettiin Palosuojelurahaston erityisavustusta eu- muut kulut Ohjausryhmä roa, joka koostui varsinaisesta hankeasustuksesta euroa sekä 28 % euron lisärahoituksesta. Hankkeen alkuperäinen kustannusarvio vuonna 2008 oli rahoitusta suunniteltaessa euroa, jonka ylittyminen johtui kehittämisohjelman lopullisesta toteutusmuodosta, kuten ryhmätyönohjauksen mukaan ottamisesta sekä toteutuspaikan sijainnista aiheutuvista ennakoimattomista matkakuluista. Lisäksi arvioitujen kustannusten ylittymiseen vaikutti yleinen kustannustason nousu. Palopäällystöliitto piti hanketta niin merkittävänä että ohjelmat päätettiin viedä sovitussa muodossa loppuun saakka ja liitto vastasikin osaltaan kulujen ylittymisestä aiheutuvista kustannuksista ,14 euroa. Hankkeen hallinnointi toteutettiin Palopäällystöliiton toimesta palosuojelurahaston yleisavustuksen turvin. Lähettävät tahot panostivat henkilöjohdon koulutukseen lähipäivien muodossa 909 henkilötyöpäivää, mikä vastaa yli neljän henkilötyövuoden panosta. Mikäli arvioidaan panostusta rahallisessa muodossa käyttäen laskennassa palomestarin kokonaisansiota 4029 euroa/kk (tilastokeskus 2010) euroa, oli panostus jo palkkakulujen osalta sivukulut huomioiden lähes euroa.

9 9 2 Osallistujat Koulutusohjelman aloitti kaiken kaikkiaan 101 henkilöä, joista 95 kävi koko koulutusohjelman läpi ja 6 keskeytti. Keskeyttäneistä 3 vaihtoi työpaikkaa tai tehtäviä ja yksi osallistuja keskeytti sairastumisen vuoksi. Miehiä osallistujista oli 91, naisia 10. Osallistujien keski-ikä oli 46 vuotta, nuorin osallistuja oli 27-vuotias ja vanhin 59. OSALLISTUJAN NIMI Pelastusalue / organisaatio PEHKO Ari Keijonen SPPL 1. Ari Saarenpää Lapin pela 1. Heikki Levón Oulu-Koillismaan pela 1. Jani Aaltonen Päijät-Hämeen pela 1. Jarmo Haapanen Jokilaaksojen pela 1. Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pela 1. Juha Lindholm Helsingin pela 1. Juha Virto Varsinais-Suomen pela 1. Mikko Nygård SM 1. Ole Wik Pohjanmaan pela 1. Pauli Nurminen Keski-Suomen pela 1. Pekka Hynynen Länsi-Uudenmaan pela 1. Pertti Mäenpää Hätäkeskuslaitos 1. Petri Talikka Kanta-Hämeen pela 1. Teemu-Taavetti Toivonen Tampereen aluepelastuslaitos 1. Tuomo Kukkonen Oulu-Koillismaan pela 1. Ulf Westerstråhle Etelä-Karjalan pela 1. Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pela 1. Yrjö Jantunen Pohjois-Karjalan pela 1. Arto Mäkelä Etelä-Karjalan pela 2. Esko Hätinen Pohjois-Karjalan pela 2. Hanna Talka Keski-Uudenmaan pela 2. Harri Paldanius Lapin pela 2. Heikki Suomalainen Päijät-Hämeen pela 2. Jari Lepistö Jokilaaksojen pela 2. Jarkko Selin Keski-Uudenmaan pela 2. Jarmo Peltonen Pohjanmaan pela 2. Juha Tiitinen Kymenlaakson pela 2. Kari Alanko Varsinais-Suomen pela 2. Martti Sneck Länsi-Uudenmaan pela 2.

10 10 OSALLISTUJAN NIMI Pelastusalue / organisaatio PEHKO Mika Kuivalainen Keski-Suomen pela 2. Pekka Mutikainen Tampereen aluepelastuslaitos 2. Petri Hintikka Oulu-Koillismaan pela 2. Stig Granström Länsi-Uudenmaan pela 2. Tomi Pursiainen Itä-Uudenmaan pela 2. Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pela 2. Veikko Valli Oulu-Koillismaan pela 2. Ville Mensala Helsingin pela 2. Alpo Nikula SM 3. Arto Heiskanen Pohjois-Savon pela 3. Ilpo Tolonen Kymenlaakson pela 3. Jari Kivekäs Keski-Uudenmaan pela 3. Jukka Valtoaho Etelä-Karjalan pela 3. Jyrki Paunila Tampereen aluepelastuslaitos 3. Kaj Enqvist Pohjanmaan pela 3. Lauri Jaakkola Länsi-Uudenmaan pela 3. Markus Koskela Kanta-Hämeen pela 3. Mika Kivipato Kanta-Hämeen pela 3. Mika Viljanen Varsinais-Suomen pela 3. Niklas Eriksson Keski-Uudenmaan pela 3. Paula Kantis Länsi-Uudenmaan pela 3. Petri Nenonen Varsinais-Suomen pela 3. Petteri Hynönen Pohjois-Savon pela 3. Pia Nyman Itä-Uudenmaan pela 3. Ritva Tanttu Etelä-Karjalan pela 3. Sirpa Heiskanen Oulu-Koillismaan pela 3. Tarja Hjelt Kymenlaakson pela 3. Timo Rantala Lapin pela 3. Tomi Honkakunnas Oulu-Koillismaan pela 3. Tomi Timonen SPPL 3. Esa Ihalainen Jokilaaksojen pela 4. Esa Viiru Etelä-Karjalan pela 4. Heikki Aarela Keski-Uudenmaan pela 4. Heikki Kervinen Länsi-Uudenmaan pela 4. Henri Vänni Keski-Suomen pela 4. Juhani Carlson Kymenlaakson pela 4. Jukka Ruuskanen Kymenlaakson pela 4.

11 11 OSALLISTUJAN NIMI Pelastusalue / organisaatio PEHKO Marja Sopanen Keski-Uudenmaan pela 4. Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pela 4. Matti Honkanen Pelastusopisto 4. Mika Haverinen Oulu-Koillismaan pela 4. Mika Salmela Tampereen aluepelastuslaitos 4. Mika Viertola Pohjois-Karjalan pela 4. Petri Tuomi Oulu-Koillismaan pela 4. Sami Häkkinen SPPL 4. Sanna Leiviskä Lapin pela 4. Tuomo Kallio Jokilaaksojen pela 4. Hannu Orrenmaa Oulu-Koillismaan pela 5. Juha Karhu Länsi-Uudenmaan pela 5. Juha Lahtinen Päijät-Hämeen pela 5. Juha Rajala Keski-Uudenmaan pela 5. Jussi Rahikainen Kuntaliitto 5. Jörgen Lang Pohjanmaan pela 5. Krister Fogelberg Pohjanmaan pela 5. Lari Parkkinen Pohjois-Karjalan pela 5. Maria Murtola Kanta-Hämeen pela 5. Markku Saarinen Kanta-Hämeen pela 5. Minna Branders Länsi-Uudenmaan pela 5. Olli Korteniemi Jokilaaksojen pela 5. Olli Pietikäinen Länsi-Uudenmaan pela 5. Pertti Loivamaa Keski-Suomen pela 5. Petri Lindh SPPL 5. Sami Lindfors Tampereen aluepelastuslaitos 5. Seppo Törönen Pohjois-Karjalan pela 5. Tauno Toivanen Oulu-Koillismaan pela 5. Tero Vanhamaa Kymenlaakson pela 5. Tuomo Virkkala Kanta-Hämeen pela 5. Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pela 5. Vesa Leinonen Kymenlaakson pela 5. Vesa-Pekka Tervo Keski-Uudenmaan pela 5. Yrjö Jalava Keski-Uudenmaan pela 5.

12 Osallistuneet pelastuslaitokset Suomen 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta PEHKO-koulutusohjelmaan lähetti osallistujia 17, lisäksi osallistujia oli Suomen Palopäällystöliitosta, Sisäasiainministeriöstä, Hätäkeskuslaitoksesta, Pelastusopistosta ja Kuntaliitosta. Eniten osallistujia oli Länsi-Uudenmaan sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksista. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Keski- Pohjanmaa ja Satakunta eivät lähettäneet yhtään osallistujaa. PEHKO-koulutusohjelmaan osallistuneet pelastuslaitoksittain Länsi-Uudenmaan pela Oulu-Koillismaan pela Keski-Uudenmaan pela Kymenlaakson pela Kanta-Hämeen pela Etelä-Karjalan pela Jokilaaksojen pela Pohjanmaan pela Varsinais-Suomen pela Tampereen aluepelastuslaitos Pohjois-Karjalan pela Lapin pela Päijät-Hämeen pela SPPL Keski-Suomen pela Itä-Uudenmaan pela Helsingin pela Pohjois-Savon pela SM Hätäkeskuslaitos Kuntaliitto Pelastusopisto Kuva 1 PEHKO-koulutusohjelmaan osallistuneet pelastuslaitoksittain

13 Esimieskokemus Kaikille osallistujille teetettiin 1- ja 2-jaksojen välissä professori Tomi J. Kallion kehittämä MPE-kysely (Management Personal Evaluation), jossa kysyttiin taustatietoina mm. esimieskokemusvuosia ja asemaa organisaatiossa. Seuraavassa koosteet kyselyjen tuloksista esimieskokemuksen osalta: PEHKO 1 Vastaajia yht. 17 (17 / 19, kaikki vastaajat miehiä) Vastaajien keski-ikä 48 vuotta (min 33, max 58) Johtamiskokemus vuosina keskimäärin 15,1 vuotta (min 3, max 28) Asema organisaatiossa: 2,3 (1 = työnjohto, 2 = keskijohto, = 3 ylin johto) PEHKO 2 Vastaajia yht. 18 (18 / 19, 17 miestä ja 1 nainen) Vastaajien keski-ikä 45 vuotta (min 35, max 57) Johtamiskokemus vuosina keskimäärin 15,4 vuotta (min 1, max 30) Asema organisaatiossa: 2,3 (1 = työnjohto, 2 = keskijohto, = 3 ylin johto) PEHKO 3 Vastaajia yht. 18 (18 / 22, 14 miestä ja 4 naista) Vastaajien keski-ikä 45 vuotta (min 29, max 55) Johtamiskokemus vuosina keskimäärin 12,6 vuotta (min 0, max 25) Asema organisaatiossa: 2,3 (1 = työnjohto, 2 = keskijohto, = 3 ylin johto) PEHKO 4 Vastaajia yht. 16 (16/18, 13 miestä ja 3 naista) Vastaajien keski-ikä 44 vuotta (min 27, max 54) Johtamiskokemus vuosina keskimäärin 12,8 vuotta (min 1, max 24) Asema organisaatiossa: 2,2 (1 = työnjohto, 2 = keskijohto, = 3 ylin johto) PEHKO 5 Vastaajia yht. 18 (18/23, 17 miestä ja 1 naista) Vastaajien keski-ikä 45,9 vuotta (min 32, max 57) Johtamiskokemus vuosina keskimäärin 14,4 vuotta (min 0, max 34) Asema organisaatiossa: 2,3 (1 = työnjohto, 2 = keskijohto, = 3 ylin johto)

14 Käsitys johtamiskulttuurin nykytilasta, koosteet PEHKO 1-5 Osallistujilta kysyttiin ennen koulutusohjelman alkua heidän käsitystään Pelastustoimen johtamiskulttuurin nykytilasta. Vastauksiin ei sisältynyt suurta dramatiikkaa asioiden koettiin olevan pääsääntöisesti hyvin. Eräitä kehittämisalueita kuitenkin vastauksista oli löydettävissä: esimiehen rooli osaamisen tukijana ja kehittäjänä, aktiivinen ja varhainen ongelmiin puuttuminen sekä aloitteellisuuteen ja kehittämiseen innostaminen ja kuuleminen. Myös ikuisuusaihe tiedon kulku - tai paremminkin sen kulkemattomuus - nousi esiin. Parantamisen varaa oli myös palkitsemisen ja henkilöstöstä huolehtimisen alueilla. Seuraavassa esitetään kootut vastaukset graafisesti Esimiestyö (grafiikka)

15 15

16 16 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Koetko, että sinun ja lähiesimiehesi välinen suhde on stressaava? Erittäin harvoin tai ei koskaan Melko harvoin Silloin tällöin Melko usein Hyvin usein tai aina

17 2.3.2 Työyksikön ilmapiiri (grafiikka) 17

18 18 60% Jäykkä ja sääntöihin perustuva 50% 40% 30% 20% 10% 0% Erittäin vähän tai ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon

19 Organisaatiokulttuuri (grafiikka) 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Erittäin harvoin tai ei koskaan Onko tiedonkulku riittävää työyhteisössäsi? Melko harvoin Silloin tällöin Melko usein Hyvin usein tai aina

20 20

21 21

22 Sitoutuminen organisaatioon (grafiikka) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Tämä organisaatio todella innostaa minua parhaaseen mahdolliseen työsuoritukseen Täysin eri mieltä Melko paljon eri mieltä Siltä väliltä Lähes samaa mieltä Täysin samaa mieltä

23 2.3.5 Työmotiivit (grafiikka) 23

24 24

25 25

26 26 3 Koulutusohjelman sisältö ja aikataulu Koulutusohjelma koostui kolmesta kolmen päivän lähityöskentelyjaksosta (yhteensä 9 lähipäivää) ja näiden välissä etäopiskelusta (monimuoto-opiskelu verkossa). Lisäksi jokainen osallistuja sai tehtäväkseen henkilökohtaisen kehitystyön. Kullakin kurssilla oli noin 20 osallistujaa. Toteutusaikataulu oli seuraava: 1. jakso: Strateginen muutos ja kehitys sekä omat voimavarat 2. jakso: Oma johtajuus: johtamistyyli ja vuorovaikutus 3. jakso Henkilöstöjohtaminen PEHKO PEHKO PEHKO PEHKO PEHKO Lähipäiväjaksojen sisällöt tarkentuivat ja muuttuivat koulutusohjelmakokonaisuuden aikana jonkin verran annettujen palautteiden myötä. Seuraavassa on esitelty lähipäiväjaksojen ohjelmat ja luennoitsijat pääkohdittain. Kurssikohtaiset päiväohjelmat ovat tämän raportin lopussa liitteinä. 3.1 Ensimmäinen jakso: Strateginen muutos ja kehitys sekä omat voimavarat Ensimmäisessä jaksossa alustajina olivat Sisäasiainministeriön Pelastusosastolta hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen (PEHKO 1), suunnittelujohtaja Veikko Peltonen (PEHKO 2 ja 3) sekä neuvotteleva virkamies Henri Helo (PEHKO 4 ja 5). Pelastusjohtajat Pekka Vänskä, Seppo Lokka sekä Vesa Parkko alustivat keskusteluja omilla luennoillaan. Teija Mankkinen SPEKistä, Pelastusopiston yliopettaja Heikki Ojala sekä PEHKOn pääopettaja Pertti Laine toivat omaa osaamistaan strategisen muutoksen läpikäyntiin. Vierumäen valmennuspäällikkö Matti Heikkilä sekä Lahden kaupungin talousjohtaja Mika Mäkelä pitivät myös omat, hyvät palautteet saaneet alustuksensa ensimmäisessä jaksossa Jakso yksi: Ensimmäinen päivä Valmennuksen avaus ja esittely: Tavoitteet ja odotukset.

27 27 Osallistujien esittely Ministeriön puheenvuoro Strateginen johtaminen - viitekehyksiä Pelastustoimen strategiset kehityshaasteet ja -hankkeet Jakso yksi: Toinen päivä Henkilökohtaisten kehitystehtävien käynnistäminen, koulutusohjelman etäopiskeluympäristöön tutustuminen yms. Pelastustoimen tuottavuushaasteet ja johtajan rooli tuottavuuden kehittäjänä Miksi muutos ja kehittäminen on tahmeaa pelastustoimessa? tai Isännän ääni kunnan puheenvuoro: Muutos niukkojen resurssien maailmassa Oma jaksaminen sekä fyysisen kunnon ja elämäntapojen merkitys Jakso yksi: Kolmas päivä Pelastustoimen muutoskulttuuri - johtajana muutoksessa pelastustoimialalla Voimavarat ja jaksaminen muutostilanteissa Orientointi työnohjaukseen Jakson päätös ja kotiin lähtö Materiaalit Ykkösjakson materiaaleina osallistujat saivat (joko paperiversioina tai sähköisenä) seuraavat mm. alustuksia: Heikki Ojala: Strategisen johtamisen viitekehys Pekka Vänskän artikkeli Pelastustoimen strategioissa on yksi vika Seppo Lokka: Strateginen johtaminen Pertti Laine: Muutoksen johtaminen, Muutos ja työhyvinvointi Matti Heikkilä: Liikunnasta täsmälääkettä Vesa Parkko: Johtamisen kehittäminen

28 Toinen jakso: Oma johtajuus: johtamistyyli ja vuorovaikutus Ensimmäisen ja toisen jakson välissä osallistujat olivat vastanneet professori Tomi J. Kallion MPE-kyselyyn, jonka tuloksien läpikäynti kuului toisen jakson ohjelmaan. Tomi Kallio vetikin ensimmäisen päivän kokonaisuudessaan. Toinen päivä oli rakenteeltaan haasteellinen. Kaikki osallistujat tutustuivat työnohjaukseen ryhmätyönohjauksen muodossa niin, että kunkin ryhmän sessio kesti 1,5 tuntia. Näin koko päivän ajan 4-6 henkilön ryhmä (vaihtuvalla kokoonpanolla) oli poissa luokkatyöskentelystä. Ensimmäisessä PEHKOssa kokeiltiin mallia, jossa aamu- ja iltapäivällä luokassa käytiin läpi sama opetus aina puolelle osallistujista. Neljännes osallistujista oli aina työnohjauksessa ja toisella neljänneksellä oli vapaata vastaavan ajan. PEHKO 2-5:lla siirryttiin kuitenkin malliin, jossa päivän ohjelma ja ryhmätyönohjaus kulkivat rinnakkain Jakso kaksi: Ensimmäinen päivä Henkilökohtaisen johtamisen ja vuorovaikutustavan viitekehykset Oma henkilökohtainen johtamis- ja vuorovaikutustapa Tietoisuus, kehittämistarpeet ja kehittämisen mahdollisuudet Jakso kaksi: Toinen päivä Ryhmätyönohjaukset koko päivän, kesto 1,5 h / ryhmä Katsaus kehitystöihin Kehitystöiden aiheanalyysiraportit, teemojen sparrausta ja työstämistä Jakso kaksi: Kolmas päivä Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi johtamisen työkaluina Millaista johtamistapaa pelastustoimi (kehitys ja tavoitteet) edellyttää Materiaalit Kakkosjakson materiaaleina osallistujat saivat (joko paperiversioina tai sähköisenä) seuraavat alustuksia: Tomi J. Kallio: Oma henkilökohtainen johtamis- ja vuorovaikutustapa II: Tietoisuus, kehittämistarpeet ja kehittämisen mahdollisuudet Tomi J. Kallio: Henkilökohtaisen johtamisen ja vuorovaikutustavan viitekehykset, MPE-kyselyn tulokset

29 Kolmas jakso: Henkilöstöjohtaminen PEHKOn viimeinen jakso, Henkilöstöjohtaminen, muuttui eniten koko koulutusohjelman aikana. Ensimmäisen PEHKOn palautteiden perusteella pääluennoitsijaksi viimeseen jaksoon vaihdettiin Turun yliopiston mediatutkimuksen oppiaineesta dosentti Jukka-Pekka Puro. Toinen päivä oli jälleen pyhitetty työnohjaukselle, joten osa osallistujista oli pois ryhmästä, kuten kakkosjaksollakin. PEHKO 1-3:ssa toisen päivän muu (työnohjauksen lisäksi) sisältö koostui kehityskeskustelujen ja palautteen antamisen ja vastaanottamisen käsittelemisestä. Kahdessa viimeisessä PEHKOssa aiheiksi päivitettiin uudet oppimiskäsitykset esimiestyön taustalla sekä esimiestyöhän vaikuttavat uudet teknologiat. Koko PEHKO-koulutusohjelman viimeinen päivä koostui aina osallistujien henkilökohtaisten kehitystöiden esittelyistä. Kukin osallistuja kertoi 5-15 minuutin pikaesittelyssä oman kehitystyönsä pääkohdat ja esittelyn jälkeen muilla osallistujilla sekä esittelytilaisuuksiin kutsutuilla Pelastustoimen johdon edustajilla oli mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä ja keskustella esityksistä Jakso kolme: Ensimmäinen päivä Esimiehen viestintä henkilöstöjohtamisen kysymyksenä Esimiehen vuorovaikutuksen kehittäminen Esimiehen viestintätaidot Jakso kolme: Toinen päivä (PEHKO 1, 2 ja 3) Ryhmätyönohjaukset koko päivän, kesto 1,5 h / ryhmä Henkilöstöjohtamisen maailma Keskustelu ja interaktio esimiestyössä Esimies-alaiskeskustelut Kehityskeskustelut ja korjaava palaute Jakso kolme: Toinen päivä (PEHKO 4 ja 5) Ryhmätyönohjaukset koko päivän, kesto 1,5 h / ryhmä Uusi oppimiskäsitys esimiestyön taustalla Teknologian kehityssuuntia Uudet teknologiat esimiestyön tukena ja haasteena

30 Jakso kolme: Kolmas päivä Kehitystöiden esittelyt Kurssin päätös Materiaalit Viimeisen eli kolmannen jakson materiaaleina osallistujat saivat (joko paperiversioina tai sähköisenä) seuraavat alustuksia: Jukka-Pekka Puro: Esimiesviestinnän kehittäminen Heikki Haaparanta: Käsitys ihmisen oppimisesta 90-luvulta lähtien suuressa murroksessa suomalaisessa koulutuskentässä, Teknologia ja tietojärjestelmät kehittyvät yhä nopeammin, Sosiaalinen media Oheismateriaalit eivät ole suuren kokonsa vuoksi tässä raportissa mukana, mutta ne on luovutettu SPPL:lle sähköisessä muodossa.

31 31 4 Palautteet koulutusohjelman vaikuuttavuudesta 4.1 Vastausprosentti Koko koulutusohjelman päätyttyä toukokuun 2012 lopulla kaikille osallistujille lähetettiin palautekysely. Kaikista 101 vastaajasta kyselyyn vastasi 63, vastaukset jakautuivat ryhmien välillä seuraavasti (vastausprosentti): PEHKO 1 13/19 eli 68 % PEHKO 2 11/19 eli 58 % PEHKO 3 11/22 eli 50 % PEHKO 4 14/18 eli 78 % PEHKO 5 14/23 eli 61 % Yhteensä 63/101 eli 63 % 4.2 Kurssin pituus Yli 90 % vastanneista piti koulutusohjelman pituutta sopivana, vajaa 8 % olisi halunnut kurssin olevan pidempikin. Vastaajista vain yhden (1,6 %) mielestä PEHKOn kesto oli liian pitkä. Kuva 2 Mitä mieltä kurssin pituudesta?

32 Mikä oli parasta koulutusohjelmassa? Avoimeen kysymykseen Mikä oli parasta koulutusohjelmassa saatiin 56 erilaista vastausta. Useimmat vastauksissa esille tulleet asiat olivat: verkostoituminen ja kollegoiden tapaaminen (15/56 eli 27 % vastauksista) hyvät ja mielenkiintoiset luennot ja luennoitsijat (27/56 eli 48 % vastauksista) Vastaukset - keskustelut ja verkottuminen - Verkostuminen, uusia idiksiä johtamiseen - Kurssilaisilta saatu vertaistuki. Pekka Vänskän alustus oli erinomainen - Alan asioiden käsittely ammattilaiisten kanssa ja hyvin johdetussa oppimistilaisuudessa. - Mielenkiintoiset luennot ja niiden pohjalta keskustelu muiden kurssilaisten kanssa. - Asiantuntevat luennoitsijat - Ei enää meinaa muistaakaan, mutta erityisesti keskustelut joidenkin luennoitsijoiden esitysten yhteydessä ja niiden jälkeen. - Toisten pelastustoimialueden henkilöstön tapaaminen ja heidän kanssaan käydyt keskustelut - Verkostoituminen - Irtiotto arjen työstä. - Muut opiskelijat, paikka, osa koulutussisällöstä - Kertausta vanhoihin opintoihin. Mieleenjäävin oli suomalaisten kuntoilutottumukset luento. - Keskustelut ja yhteisiin probleemoihin paneutuminen. Lopputyöt. - Kokonaisjärjestelyt - Ohjelma sinänsä oli laadittu hyvin, ryhmässä tekeminen ja lopputöiden tulokset. - Kollegoiden tapaaminen ja vertaisoppiminen, mielenkiintoiset luennot, irtautuminen arjesta. - Keskustelut, ryhmätyöt ja niiden purku - Hyvät aiheet ja ennen kaikkea korkeatasoiset luennoitsijat - Vuorovaikutus. Osaavat kouluttajat. Hyvät puitteet. - Olin opiskellut viimeksi 2003 ja koulutusohjelmassa hyviä asioita minulle oli tutustuminen tämän päivän sähköiseen viestintä maailmaan, joka toi tarpeen päivittää omia tietoja. Muutos ja kehittäminen, henkilökohtainen johtaminen ja vuorovaikutus jotka varmistivat, että oma ajatusmaailma on suunnilleen oikealla

33 33 kohdalla asioissa. Työnohjaus. Keskustelut muiden kanssa. - Vuorovaikutus osallistujien mukaan lukien "opettajat" kanssa. Räätälöity turvallisuusalan ihmisille - Oman toimialan henkilöiden tapaaminen eri puolilta Suomea ja kokemusten vaihtaminen. Hyvät ja mielenkiintoiset luennot. - Verkostoituminen ja se havainto, että myös muissa orgnisaatioissa ja toimialoilla painitaan samojen ongelmien kanssa. Lisäksi työnohjaukseen liittyvät asiat olivat erinomaisia. - Verkottuminen muiden samaatyötä tekevien kanssa ja herkulliset keskustelut polttavista aiheista. - Henkilökohtaisesti: toisen osallistujan esille tuoma kehitystyönaihe ja se, että sai esittää kehitystyönsä pelastusylijohtajalle Koulutuksellisesti/yhteisöllisesti: verkostoituminen Yhdellä sanalla edellä mainitut summattuna verkostoituminen - Uudet ihmiset! Ja kokemusten vertailu ja kuulla mitä missäkin on touhuttu (esim henkilöstöasioiden kanssa) ja minkälaisiin lopputuloksiin niin on päästy. - Hyvät luennoitsijat. - Asiantuntijaluennot - Kollegoiden tapaaminen ympäri Suomea. Yhteisistä kehittämisalueista keskustelu ja pohdiskelu kollegoiden kesken. Koulutusohjelman vetäjien näkemykset, "alan ulkopuolisin" silmin katsottuna. - Henkilö, joka luennoi kunnosta, omasta jaksamisesta jne. Oliko joku valmentaja tms. Hän oli paras! Hänen luentonsa oli vahva ja vaikuttava. Vaikutti minuun henkilökohtaisella tasolla. Kun saa kehon liikkumaan ja fyysisen kunnon nousemaan -> vaikuttaa se mieleen ja kaikkeen toimintaan! Yliopistotaustan omaavat kouluttajat. Sain paljon teoreettista tietoa ja he saivat minut ajattelemaan. Vaikutukset näkyvät työssäni tulevaisuudessa. - luennot, verkostoituminen->uusia alan henkilöitä joita ei aiemmin nähnyt/tuntenut - Muutama luento + keskustelu Esim. Matti Heikkilä; Mika Mäkinen sekä yleiset keskustelut - Erittäin hyvät luennot. Asiantuntevat luennoitsijat - Kokonaisuua erittäin hyvä - Aikataulutus oli sopiva (Kolme lähijaksoa 5 kk:n aikajanalla) Esimiesviestinnän kehittäminen J-P Puron osuus oli hyvä. Kyselyiden tulokset ja vertaileminen erilaisiin työntekijäryhmiin antoi perspektiiviä pelastustoimen johtamismalleihin. - Keskityttiin oman toiminnan kehittämiseen. Kurssilla oleelliset asiat tulivat hyvin esille. - Joka jaksolta löytyi vähintään yksi mukaansatempaava luennoitsija, jonka aihepiiriä olisi ollut mielenkiintoista kuulla syvällisemmin. Lisäksi ilman muuta kollegoi-