KILPAILUVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2006

Transkriptio

1 N TILINPÄÄTÖS 2006

2 2 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Toiminnan vaikuttavuus Kilpailun edistäminen Kilpailuvalvonta Kansainväliset asiat Viestintä Yhteistyö lääninhallitusten kanssa Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöresurssit Työhyvinvointi Henkilöstön kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitus...46

3 3 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Kilpailuviraston vuoden 2006 toimintaa luonnehti useiden merkittävien kilpailunrajoitusasioiden käsittely. Virasto toimitti joulukuussa markkinaoikeuden käsiteltäväksi raakapuukaupan kartelliepäilyn, jossa Stora Enso Oyj:lle ja Metsäliitto Osuuskunnalle esitetään yhteensä 51 miljoonan euron kilpailunrikkomismaksuja. Joulukuussa 2006 saatiin päätökseen asfalttikartellin suullinen käsittely markkinaoikeudessa viisi viikkoa kestäneen yli neljänkymmenen todistajan kuulemisen jälkeen. Vuoden 2004 lakiuudistuksessa laajennettu kieltoperiaate on vakiinnutettu saattamalla markkinaoikeuden käsiteltäväksi eräitä keskeisiä vertikaalisen kilpailunrajoittamisen muotoja. Aikanaan saatavat tuomioistuinratkaisut tekevät mahdolliseksi entistä voimakkaamman priorisoinnin viraston tapauskäsittelyssä. Kartellien ja vertikaalisten rajoitusten alalla virasto teki kuusi markkinaoikeusesitystä, joissa vaaditaan yhteensä 55,5 miljoonan euron seuraamusmaksuja. Monopolivalvonnassa virasto keskittyi useiden vakavien telealan kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Ensimmäinen kilpailunrajoituslain 13 :ssä tarkoitettu sitoumuspäätös tehtiin sementtikaupan alennuksia koskevassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöepäilyä koskeneessa asiassa. Kilpailunrajoituskieltojen noudattamisen valvonnassa virasto on saavuttanut asetetut tavoitteet pääosin hyvin. Sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön saatavuus olivat laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Viraston panos tähän keskusteluun jäi osittain vähäiseksi, koska sen energia-asiantuntijoiden työpanos kohdistettiin tärkeän Fortum/ E. ON Finland -yrityskaupan selvittämiseen sekä myöhemmin viraston päätöksestä tehdyn valituksen käsittelyyn tuomioistuimissa. Energiamarkkinoiden valvonnassa, kuten monien muidenkin yhteiskunnan peruspalveluja tuottavien alojen valvonnassa, viraston voimavarat ovat liian pienet. Virastossa ratkaistiin vuoden aikana 371 kilpailunrajoitusasiaa. Ratkaisujen määrä on ollut tätä suurempi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vain vuonna Myös viraston antamien lausuntojen ja sen tekemien aloitteiden määrä oli selvästi suurempi kuin aikaisemmin. Yrityskauppa-asioiden määrä on sen sijaan odotusten mukaisesti vähentynyt noin kolmannekseen vuonna 2004 tehdyn ilmoitusvelvollisuuden raja-arvo-

4 4 muutoksen jälkeen. Ehdollisesti hyväksyttyjen kauppojen lukumäärä (2) on kuitenkin sama kuin monina edellisinä vuosina. Tästä näkökulmasta lainsäädäntöuudistus vaikuttaa onnistuneelta. Markkinaoikeudessa oli vireillä vuoden lopussa 12 viraston tekemää seuraamusmaksuasiaa. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin kaksi tärkeää viraston asiakirjojen julkisuutta koskevaa ratkaisua, jotka selkeyttivät julkisuuslain soveltamista kartellitutkimuksissa. Tapausmäärien kehitys edellyttää tulevaisuudessa entistä selkeämpää keskittymistä merkittävimpiin asioihin. Oikeudellistumiskehityksen jatkuessa on vaarana kilpailunedistämisen ja tutkimustoiminnan heikkeneminen. Erityisesti viraston käsittelemien asioiden laajuus ja merkittävyys johtivat siihen, että tavoitetta käsittelyn nopeutumisesta ei kaikilta osin saavutettu. Vähäpätöisten asioiden käsittelyssä käsittelyajat ovat laskusuunnassa, mutta merkittävät, varsinaisella päätöksellä ratkaistut asiat vaativat vuonna 2006 keskimäärin aiempaa pidemmän käsittelyajan. Tähän vaikutti tosin se, että pitkään vireillä olleita asioita saatiin päätökseen aikaisempia vuosia enemmän. Uudet vireille tulleet asiat on käsitelty aikaisempaa nopeammin, ja yrityskauppavalvonnan käsittelyajoissa päästiin asetettua tavoitetta parempaan tulokseen. Kilpailun edistämisessä viraston toiminta vastasi hyvin odotuksia. Lausuntoja ja aloitteita tehtiin aiempaa enemmän, markkinaehtoistaminen eteni hyvin julkisessa palvelutuotannossa, jätelain uudistus toteutui viraston tavoitteiden mukaisesti ja työeläkejärjestelmän kilpailuongelmien selvittämiseen vaikutettiin. EU:n puheenjohtajuuskauteen liittyvät tehtävät hoidettiin suunnitelmien mukaisesti. Sama arvio voidaan tehdä viraston toiminnasta yhteisön kilpailuviranomaisten verkostossa (ECN). Kansainvälisten tehtävien määrän paisumisen vuoksi virasto joutuu vastaisuudessa keskittymään vain Suomen kannalta oleellisiin asioihin. Hankkeet toiminnallisen tehokkuuden parantamiseksi ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Asianhallintajärjestelmän määrittelytyö on saatettu päätökseen ja sen perusteella on käynnistetty tarjouskilpailu tietojärjestelmän hankkimiseksi. Viraston strategian suunnittelu- ja seurantaprosessia koskeva kehittämistyö käynnistettiin tarjouskilpailulla kehitystyössä käytettävän konsultin valitsemiseksi. Henkilöstökoulutuksessa tähdättiin mm. taloudellisen analyysin kehittämiseen ja toimialatuntemuksen lisäämiseen. Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvia kehityskeskusteluja varten järjestettiin valmennusta koko henkilöstölle. Henkilöstön koulutukseen käytetty työaika jäi kuitenkin jossain määrin tavoitteesta.

5 5 1.2 Toiminnan vaikuttavuus Kilpailun edistäminen Kilpailuviraston toiminta palvelee markkinoiden toiminnan tehostamista. Kilpailun edistämisen ja kilpailuvalvonnan tavoitteena on turvata avoin ja toimiva kilpailu markkinoilla sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet. Kilpailupolitiikan toimivuuden ja Kilpailuviraston toiminnan kannalta keskeisiksi kehittämiskohteiksi katsottiin tulossopimuksessa seuraavat asiat: kilpailun edistäminen, erityisesti palvelutuotannon markkinaehtoistamisen edistäminen ja seuranta sekä kilpailunäkökulman vahvistaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kilpailulainsäädännön valvontakeinojen tehokas käyttö ja arviointi sekä ratkaisujen läpinäkyvyys avoimuus tutkimuksen ja muiden hallinnonalojen suuntaan viraston organisaation toimivuus ja työssä vaadittavan asiantuntemuksen varmistaminen ja EU:n puheenjohtajuuskauden vaatimat järjestelyt. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan seuraavassa erikseen kilpailun edistämisen, kilpailuvalvonnan, kansainvälisen toiminnan, viestinnän ja lääniyhteistyön osalta. Julkisen tuotannon markkinaehtoistamisen osalta tavoitteena oli saattaa päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden tietoon eri toimintavaihtoehtojen kilpailuvaikutuksia. Tarkoitus oli raivata näin tilaa markkinadynamiikalle, turvata kilpailuneutraliteetti eri tuotantotapojen välillä ja ennaltaehkäistä kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Muiden sääntelyuudistusten osalta resurssit tuli suunnata mm. ympäristölainsäädännön ja eri liikennemuotoja koskevien lakiuudistusten seurantaan. Virasto sitoutui lisäämään aktiivisuuttaan myös sääntelyn karsimisessa mm. osallistumalla rakennuspoliittisen ohjelman seurantatyöhön ja yrittäjyyden politiikkaohjelmatyön jatkoselvityksiin. Tavoitteena oli myös vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä, edistää kilpailua koskevaa tutkimusta sekä lisätä vuorovaikutusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli käynnistää kaksi omaa uutta tutkimusprojektia.

6 6 Virasto oli vuosina mukana valtiovarainministeriön kehittämisosaston hankkeessa, jonka tehtävänä oli laatia ehdotuksia toimenpiteiksi yksityisen palvelutuotannon roolin kehittämiseksi julkisessa palvelutuotannossa. Keväällä 2006 julkaistu hankkeen loppuraportti sisältää useita toimenpide-ehdotuksia aiheeseen liittyen (VM:n työryhmämuistio 7/2006). Työryhmän ehdotuksia käsiteltiin ensin keväällä 2006 VM:ssä järjestetyssä työseminaarissa, minkä jälkeen ryhmä jatkoi asettajansa toivomuksesta ehdotusten työstämistä edistääkseen niiden toimeenpanoa. Työryhmän muistio uudistuksia edellyttävistä toimenpiteistä luovutettiin valtiovarainministeriölle maaliskuussa Virasto antoi julkisesta tuotantotoiminnasta myös useita lausuntoja, piti esitelmiä ja oli useaan otteeseen kuultavana eduskunnassa. Lausuntojen, kuulemisten ja esiintymisten aiheet liittyivät mm. kunnallisten liikelaitosten asemaan, hankintasäännösten uudistamiseen, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä Metsähallituksen ja Poliisin tekniikkakeskuksen organisaatiouudistuksiin. Muun kuin julkisen tuotannon osalta toimintaa kohdistettiin pääosin niihin kysymyksiin, joiden osalta virasto on tai on ollut mukana säädösten uudistamisessa. Tällaisia asioita ovat mm. kaupan ja työeläkealan kilpailuolosuhteet, maanteiden ja rautateiden tavaraliikenne sekä jätehuoltoa ja päästöoikeuksien jakoa koskevat kysymykset. Näiden ohella virasto osallistui mm. rakennuspoliittisen ohjelman ja kansallisen laajakaistastrategian toimeenpanoa seuraavien työryhmien työskentelyyn. Virasto antoi toukokuun 2005 ja huhtikuun 2006 välisenä aikana työeläkelainsäädäntöön liittyen mm. eduskunnan eri valiokunnille ja sosiaali- ja terveysministeriölle useita aloitteita ja lausuntoja, joissa kiinnitettiin huomiota eräisiin työeläkelaitoksia koskevan sääntelyn ja alalla noudatettavien käytäntöjen mahdollisesti aiheuttamiin kielteisiin kilpailuvaikutuksiin. Viraston aloitteellisuus asiassa johti osaltaan siihen, että STM nimitti kesäkuussa 2006 selvitysmiehen arvioimaan työeläkejärjestelmän kilpailukysymyksiä. Tammikuussa 2007 julkaistun selvityksen keskeisenä sisältönä ovat asiat, joita Kilpailuvirasto oli käsitellyt lausunnoissaan ja aloitteissaan. Rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmällä, jossa myös Kilpailuvirasto on edustettuna, on useita kilpailun kannalta olennaisia selvityskohteita: tilastointiyhteistyö, standardit ja alan keskittyminen, tuottavuusongelmat ja havaitut kilpailunrajoitukset, kaavoitus, kiinteistörahastojärjestelmät sekä julkisten kiinteistönomistajien ja rakentajien markkinatoiminta. Virasto käynnisti lisäksi viime vuonna oman sisäisen rakennusalaa koskevan selvitysprojektin. Kilpailun edistämisessä konkreettisimmat tulokset saavutettiin jätehuollon ja rautateiden tavaraliikenteen kohdalla. Merkittävä osa jätehuollosta avautuu jätelain muutoksen johdosta kilpailulle alkaen, ja kansallinen tavaraliiken-

7 7 ne avautui kilpailulle jo vuoden 2007 alussa. Hallituksen vuonna 2006 eduskunnalle antama esitys jätelain muuttamisesta perustui Kilpailuviraston aloitteesta perustetun ympäristöministeriön työryhmän tekemiin ehdotuksiin. Vähiten tuloksia on toistaiseksi saavutettu kaupan sääntelyn purkamisessa ja taksiliikenteen tarveharkinnan poistamisessa. Kaupan osalta virasto on osallistunut mm. aukioloajoista, myymälöiden sijoittamiseen liittyvästä sääntelystä ja itsehoitolääkkeitten myyntikanavista käytävään keskusteluun. Virasto on mukana myös ympäristöministeriön viime vuonna perustamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää nykyisen sääntelyn vaikutuksia vähittäiskaupan kilpailuolosuhteisiin. Ryhmän toimikausi päättyy Virastolta pyydettiin enemmän lausuntoja kuin aiempina vuosina. Annettujen lausuntojen määrä (81) kasvoi edellisestä vuodesta lähes 50 prosentilla ja sitä edellisestäkin noin viidenneksellä. Noin kolmasosa lausunnoista (25) annettiin eduskunnan eri valiokuntien pyynnöstä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 10 ja sitä edellisenä vuonna 15. Eniten lausuntoja annettiin talousvaliokunnalle (7), sosiaali- ja terveysvaliokunnalle (5), valtiovarainvaliokunnalle (4) ja liikenne- ja viestintävaliokunnalle (3). Hallinnonaloittain tarkastellen eniten lausuntoja (24) pyysivät liikenne- ja viestintäministeriö ja Viestintävirasto. Seuraavaksi eniten lausuntoja annettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle (11) ja sosiaali- ja terveysministeriölle (5). Oikeus-, sisäasiain- ja valtiovarainministeriöille annettiin kullekin kolme lausuntoa. Kilpailuinstituutin toimintaa on tuettu mm. osallistumalla instituutin tutkimusten ohjausryhmiin. Myös muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä on lisätty. Virasto solmi keväällä 2006 Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen HECERin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella viraston tutkijat voivat osallistua laitoksen järjestämään kilpailuaiheiseen koulutukseen. Virasto luovutti lisäksi Suomen Akatemian rahoittaman kartelleja koskevan tutkimusprojektin käyttöön vanhan kilpailunrajoitusrekisterinsä. Entisajan kartellitoimintaa tarkastellaan projektissa sekä perinteisen toimialan taloustieteen että taloushistorian näkökulmasta. Toukokuussa 2006 virasto järjesti Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille seitsemän opintopisteen laajuisen kurssin käytännön kilpailuoikeudesta. Kurssi onnistui saadun palautteen perusteella hyvin.

8 Kilpailuvalvonta Kilpailuvalvonnassa keskeisenä tavoitteena oli suunnata toiminta yhteiskunnan avaintoimialoille ja kohdistaa voimavarat ensisijaisesti kansantalouden kannalta merkittäviin rajoituksiin. Kilpailunrajoituslain ja EU:n kilpailusääntöjen määräyksiä tuli toimeenpanna mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, ja valvonnan ennaltaehkäisevää luonnetta tuli tehostaa aktiivisella neuvonnalla ja tiedotuksella. Tavoitteena oli myös kehittää rajoitusten selvittämismenettelyä ja oikeudenkäynteihin valmistautumista sekä ylläpitää ja kehittää viraston asiantuntemusta kilpailunrajoitusten taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Virasto teki viime vuonna markkinaoikeudelle yhteensä kuusi esitystä seuraamusmaksujen määräämiseksi. Vuonna 2005 esityksiä oli tehty neljä ja vuonna 2004 kaksi. Kilpailuvalvonnan voimavaroja sitoutui runsaasti markkinaoikeudessa vuodesta 2004 vireillä olleen asfalttikartelliesityksen oikeuskäsittelyyn. Monopolivalvonnassa eniten resursseja vaativat Fortum/E.ON Finland kaupan käsittely ja sitä seuranneet oikeusprosessit. Tuomioistuimelle laadittiin satoja sivuja kirjelmiä. Uusista markkinaoikeusesityksistä kolme koski valtakunnallisia kartelleja raakapuukaupassa, autovaraosien tukkukaupassa ja kodinkoneiden huolto- ja korjaustoiminnassa. Muut kolme esitystä koskivat kiellettyä määrähinnoittelua, rinnakkaistuonnin estämistä ja lainvastaisia jälleenmyynti- ja markkinointirajoituksia. Tarkemmat kuvaukset esityksistä löytyvät seuraavassa kohdista Kartellivalvonta ja Jakelusopimuksia koskevat kilpailunrajoitukset. Kilpailunrajoituslakiin vuonna 2004 lisättyä ns. armahduspykälää (9 ) sovellettiin kahdessa kartellitapauksessa (raakapuukauppa ja autovaraosien tukkukauppa). Lisäksi virasto sovelsi ensimmäistä kertaa kilpailunrajoituslain 13 :n antamaa mahdollisuutta havaitun kilpailuongelman ratkaisemiseen sitoumuspäätöksellä. Kilpailunrajoitusten selvittämistä kehitettiin yhteistyössä muiden maiden kilpailuviranomaisten kanssa. Virasto järjesti toukokuussa 2006 Helsingissä kansainvälisen kilpailuviranomaisten sähköistä tarkastustoimintaa ja sen menetelmiä käsittelevän kokouksen, johon osallistui asiantuntijoita 25 eri kilpailuviranomaisesta Euroopassa. Kokous oli jatkoa jo aiemmin käynnistetylle selvitysmenetelmien kehittämiseen tähtäävälle yhteistyölle.

9 9 Yrityskauppavalvonta Yrityskauppavalvonnan tavoitteena on turvata markkinoiden kilpailullinen rakenne puuttumalla tarvittaessa etukäteen kilpailua merkittävästi estäviin yrityskauppoihin. Ongelmattomat yrityskaupat pyritään ratkaisemaan nopeasti ja joustavasti, jotta valvonnasta aiheutuisi asianosaisille mahdollisimman vähän haittaa. Myös yrityskauppavalvonnassa voidaan hyödyntää EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyötä ja mahdollisuutta tapausten siirtoon viranomaiselta toiselle. Tavoitteena on, että virasto saa käsiteltäväkseen kaikki sellaiset Suomen markkinoilla vaikuttavat sulautumat, joissa virasto on paras viranomainen selvittämään asiaa. Yrityskauppavalvonnalla on selvästi kilpailuongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Yritykset kartoittavat etukäteen asiamiesten avustuksella ja tarvittaessa viraston tulkinta-avun perusteella kauppaa koskevat kilpailuoikeudelliset riskit, eivätkä ongelmallisimmat järjestelyt tule virastossa vireille. Yrityskauppapäätöksiä annettiin 39 eli kuusi enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä kahdessa kaupalle asetettiin ehtoja, ja muistakin tapauksista seitsemässä asia vaati tavallista tarkempia selvityksiä. Kaikki viime vuonna vireille tulleet tapaukset pystyttiin kuitenkin Fortum Power and Heat / E. ON Finland kauppaa lukuun ottamatta ratkaisemaan ns. ensimmäisen vaiheen käsittelyssä eli kuukauden sisällä ilmoituksen tekemisestä. Ensimmäisen vaiheen käsittelylle asetettiin 18 päivän tavoiteaika. Tavoite alitettiin selvästi, sillä toteutunut ensimmäisen vaiheen keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna vain 15 päivää. Edellisenä vuonna vastaava toteutunut luku oli 20 päivää ja sitä edellisenä 18 päivää. * Ensimmäinen, tammikuussa 2006 annettu ehdollinen hyväksymispäätös koski edellisenä syksynä jatkokäsittelyyn siirrettyä SOK/Spar kauppaa. Virasto selvitti kaupan kilpailuvaikutuksia sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla. Vaikkei SOK:n markkinaosuus noussutkaan valtakunnallisesti tarkasteltuna erityisen korkeaksi, kaupan alueelliset ja paikalliset vaikutukset olivat kuitenkin merkittäviä. Keskeisin ehto kaupan hyväksynnälle oli SOK:lle / S-ryhmälle asetettu velvoite tarjota noin 30 paikkakunnalla Spar-myymälän liiketoiminta myytäväksi jo markkinoilla oleville tai potentiaalisille kilpailijoille. SOK:n / Suomen Spar Oyj:n tuli myös luopua 35 prosentin omistusosuudestaan Tuko Logistics Oy:ssä. Ehdoilla varmistettiin se, että kuluttajille jäi kaikilla alueilla edelleen vaihtoehtoja päivittäistavaroiden hankinnassa.

10 10 Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta * Helmikuussa 2006 virastolle ilmoitetun Fortum/E.ON kaupan kilpailuongelmat liittyivät sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinoihin. Vaikka pohjoismaiset sähkömarkkinat ovatkin pitkälti yhdentyneet, sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinat ovat kuitenkin siirtokapasiteetin niukkuuden vuoksi osan ajasta kansalliset ja Fortumilla on ainakin tällöin määräävä markkinaasema Suomen markkinoilla. Fortumin kohtaama sähkön kysyntä ja kilpaileva tarjonta eivät tuolloin rajoita tehokkaasti sen mahdollisuuksia vaikuttaa sähkön tukkuhintatasoon. Kesäkuussa 2006 annetussa päätöksessä asetettiin kaupan hyväksynnän ehdoksi se, että Fortumin tulee tarjota Suomen markkinoille vuosittain 1 TWh ns. virtuaalikapasiteettia asti sekä vuokrata osuutensa Meri-Porin hiilivoimalaitoksesta asti. Fortumin piti lisäksi myydä Haapavedellä sijaitseva turvelauhdevoimalaitoksensa sekä Hämeenlinnassa sijaitsevat sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitos ja kaasuturbiinivoimalaitos. Ilman asetettuja ehtoja Fortumin määräävä markkina-asema olisi vahvistunut kaupan myötä entisestään. Molemmista ehdollisista päätöksistä valitettiin markkinaoikeuteen, jossa prosessi on Fortumin osalta edelleen kesken. Spar-tapausta koskenut valitus hylättiin markkinaoikeudessa. Muita yrityskauppavalvonnassa tarkemmin tutkittuja tapauksia olivat mm. Tallinkin Silja-hankinta, LSO:n ja Järvi-Suomen Portin välinen kauppa sekä TeliaSoneran Cygate kauppa. EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyöverkoston hyödyntäminen on myös yrityskauppavalvonnassa vakiintunut osaksi viraston normaalia toimintaa. Yhteistyötä tehtiin viime vuonna mm. edellä mainituissa Tallink/Silja- ja TeliaSonera/ Cygate -tapauksissa. Lisäksi virasto avusti komissiota vuonna 2005 Kilpailuvirastolta komissiolle siirretyn Omya/Huber -kaupan selvityksissä. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonta tuli suunnata erityisesti vientiteollisuudelle ja kansantaloudelle tärkeisiin infrastruktuuritoimialoihin sekä hinnoittelu- ja muiden ns. pullonkaulatekijöiden hyväksikäyttöön määräävän markkina-aseman puolustamisessa tai hyväksi käyttämisessä. Lisäksi valvontaa tuli kohdistaa erityisesti nopeasti kehittyvillä markkinoilla havaittuihin kilpailunrajoituksiin ja sellaisiin määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten aiheuttamiin kilpailunrajoituksiin, joilla estetään uusien toimintamuotojen kehitystä tai rajoitetaan alalle tuloa. Viraston monopoliryhmän resursseja kohdistettiin aiempaa enemmän kansantaloudelle tärkeiden infrastruktuurialojen, kuten energia- ja telemarkkinoiden, ja

11 11 vakavia markkinahäiriöitä aiheuttavien poissuljentatapausten tutkimiseen. Tapauskäsittelyä tehostettiin samalla niin, että uusien ns. vähämerkityksellisten tapausten keskimääräiseksi käsittelyajaksi muodostui uusien avattujen tapausten osalta enää 13 päivää. Priorisoinnin seurauksena päästiin vuoden lopussa tilanteeseen, jossa jo yli puolet vireillä olevista määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvistä tapauksista on nimettävissä kansantaloudellisilta vaikutuksiltaan merkittäviksi; vuoden alussa tällaisia tapauksia oli kaikista tapauksista noin kolmannes. Energiamarkkinavirasto ja Kilpailuvirasto allekirjoittivat tammikuussa 2006 muistion, jossa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnassa. Yhteistyö onkin ollut kiinteää. Kilpailuvirastossa energiamarkkinoiden tutkintaan suunnatut resurssit sitoutuivat kuitenkin viime vuonna suurelta osin edellä kuvatun Fortum/E.ON Finland -yrityskaupan käsittelyyn. Yrityskauppavalvonnan tiukkojen aikarajojen (käsittelyn kesto enintään 4 kk) puitteissa tehdyt selvitykset olivat luonteeltaan poikkeuksellisen vaativia. Virastolla oli selvityksiä varten käytössään mm. pohjoismaisen sähköpörssin koko hintatarjousaineisto, jonka analysointi ja jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon oli erityisen työlästä. Myös Fortumin tekemään valitukseen liittyvä markkinaoikeusprosessi vaati huomattavan määrän resursseja. Viraston omat sähkömarkkinoita koskevat selvitykset pystyttiin käynnistämään vasta loppuvuodesta. Telemarkkinoilla selvitysten pääpaino oli laajakaistamarkkinoilla, joiden kilpailullisuuden varmistaminen on keskeisen tärkeää tietoyhteiskuntaohjelman ja kansallisen laajakaistastrategian toteutumisen kannalta. Vaikka toimiala on syksystä 2004 alkaen ollut ennakkosääntelyn alainen, se ei yksin riitä markkinaongelmien ennakointiin ja ratkaisemiseen. Markkinoiden kilpailullisuuden varmistaminen vaatii virastolta edelleen jatkuvaa seurantaa ja riittävän puuttumisvalmiuden ylläpitämistä. Virastossa valmisteltiin viime vuonna useampaakin laajakaistamarkkinoihin liittyvää seuraamusmaksuesitystä, jotka on tarkoitus viedä markkinaoikeuteen vuonna Markkinaoikeudessa on lisäksi edelleen vireillä viraston sille vuonna 2004 tekemä Lännen Puhelinta koskeva seuraamusmaksuesitys. Muilla kuin ns. infrastruktuurialoilla havaituista poissuljentatapauksista voi mainita esimerkkinä Finnsementti tapauksen, jossa yrityksen soveltamilla selektiivisillä alennusjärjestelmillä katsottiin olevan potentiaalisesti poissulkevia vaikutuksia. Viraston puututtua asiaan yritys sitoutui kuitenkin jatkossa noudattamaan hinnoittelua, joka ei keinotekoisesti estä sementin tuontia.

12 12 Finnsementti -tapaus oli virastossa ensimmäinen tapaus, jossa hyödynnettiin vuonna 2004 uudistetun kilpailunrajoituslain 13 :n antamaa mahdollisuutta havaitun kilpailuongelman ratkaisemiseen sitoumuspäätöksellä. Virastossa aloitettiin lisäksi laajat lukkomarkkinoita koskevat selvitykset. Vastaavia selvityksiä tehtiin vuoden mittaan myös taksien maksuliikennejärjestelmien markkinoilla ja rakennus- ja räjähdysainemarkkinoilla. Lisäksi tehtiin useita ratkaisuja, jotka koskivat poissuljentaepäilyjä lentoliikennemarkkinoilla. Kartellivalvonta Kartellivalvonnassa tavoitteena oli paljastaa erityisesti sellaisia hinta- ja markkinoidenjakokartelleja, joiden tarkoituksena on yksinomaan kilpailun rajoittaminen. Paljastuneet kilpailunrajoitukset tuli määrätä lopetettaviksi ja saattaa markkinaoikeuden käsiteltäviksi seuraamusmaksun määräämistä varten. Valvonnan painopistettä tuli siirtää oma-aloitteiseen kartellien vastaiseen toimintaan, ja valvonnassa tuli hyödyntää sakkojen armahdusjärjestelmää ja kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena oli myös päivittää armahdusjärjestelmää koskeva tiedonanto. Kartellien valvontaa tehostettiin sekä suuntaamalla viraston voimavaroja kansantalouden kannalta merkittävimpien ja vakavimpien kilpailunrajoitusten käsittelyyn että kehittämällä tutkintatekniikoita ja selvitysmenettelyä. Valvonnan painopistettä siirrettiin lisäksi tavoitteen mukaisesti kartellien ennaltaehkäisemiseen ja oma-aloitteiseen tutkintaan. Valvonnassa hyödynnettiin EU:n kilpailuviranomaisten muodostamaa ECNverkostoa ja sanktioiden armahdusjärjestelmää. Virasto oli lisäksi mukana ECN-työryhmässä, joka valmisteli yhteisiä pelisääntöjä armahdushakemusten käsittelylle verkostossa. Kilpailuvirasto, lääninhallitukset ja Suomen Kuntaliitto järjestivät vuoden aikana lähes 20 yhteistä keskustelutilaisuutta eri kaupunkien hankintaorganisaatioiden kanssa. Tapaamisten aiheena oli kartellien havaitseminen kaupunkien järjestämissä tarjouskilpailuissa. Keskustelutilaisuuksia pidettiin mm. Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin, Rovaniemen, Salon, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan kaupunkien hankintaorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö on jo nyt tuonut esille uusia kartelliepäilyjä. Kilpailijoiden välisiä haitallisia yhteistyöjärjestelyjä on pyritty ehkäisemään myös suoraan yrityksille annettavan neuvonnan avulla.

13 13 Virasto teki kartelliasioissa markkinaoikeudelle kolme esitystä seuraamusmaksun määräämiseksi. Kaikki esitykset koskivat valtakunnallisia kartelleja. Tutkinnassa on lisäksi ollut neljä muuta laajempaa kartelliasiaa, joissa päätöksiä voidaan odottaa keväällä * Toukokuussa 2006 tehty markkinaoikeusesitys koski kilpailunrikkomusmaksujen määräämistä Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:lle ja sen hallituksessa vuosina toimineille huolto-liikkeille. Virasto katsoo, että toimialayhdistyksen piirissä sovittiin tuolloin hinnoista, joilla huoltoliikkeet olivat valmiita tarjoamaan huolto- ja korjauspalveluitaan kodinkoneiden laitetakuita myöntäville yrityksille. Yhteistyön tavoitteena oli esityksen mukaan takuuhuoltojen ja -korjausten hintatason korottaminen. Esitettyjen seuraamusmaksujen yhteissumma on euroa. * Heinäkuussa 2006 virasto esitti markkinaoikeudelle, että se määräisi HL Group Oy:lle, Koivunen Oy:lle, Oy Kaha Ab:lle ja Örum Oy Ab:lle yhteensä 3,76 miljoonan euron seuraamusmaksut autovaraosamarkkinoiden tukkuportaalla toteutetusta kartellista. Yritykset olivat boikotoineet erästä tukkuportaalla toimivaa jälleenmyyntiketjua, jotta se luopuisi yhteistyösopimuksesta kartelliosapuolten kilpailijana toimivan yrityksen kanssa. Menettelyn tarkoituksena oli viraston arvion mukaan estää uuden liiketoimintamallin markkinoille pääsy Suomessa. Kilpailunrajoitus purkautui viraston käsittelyn aikana. Boikotissa mukana olleelle Oy Arwidson Ab:lle ei esitetä seuraamusmaksua, koska yhtiö paljasti kartellin. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun virasto teki kilpailunrajoituslain 9 :n mukaisen kilpailurikkomusmaksusta vapauttavan päätöksen. * Joulukuussa 2006 tehty esitys koski seuraamusmaksujen määräämistä Stora Enso Oyj:lle ja Metsäliitto Osuuskunnalle. Virasto esittää, että Stora Ensolle määrättäisiin 30 miljoonan ja Metsäliitolle 21 miljoonan seuraamusmaksu. Virasto katsoo yritysten syyllistyneen vuosina alueellisesti koko maan kattaneeseen kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Kiellettyyn yhteistyöhön osallistuneelle UPM-Kymmene Oyj:lle ei esitetä seuraamusmaksua, koska yhtiö täytti kilpailunrajoituslain 9 :ssä asetetut edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle. UPM-Kymmene, Metsäliitto ja Stora Enso ostavat vuosittain noin 4/5 kotimaisesta raakapuusta. Metsävarojen käyttöön perustuvan liiketoiminnan menestys edellyttää sitä, että markkinat toimivat kilpailullisesti koko tuotantoketjussa. Kielletty hintayhteistyö on estänyt alalla normaalin kysyntä- ja tarjontasuhteisiin perustuvan hinnanmuodostuksen ja vaikuttanut siten negatiivisesti markkinoiden rakenteisiin ja niiden toimintaan. Markkinaoikeudessa vireillä olevan asfalttikartelliesityksen suullinen pääkäsittely pidettiin joulukuussa Siihen sisältyi yhteensä 18 istuntopäivää ja sen aika-

14 14 Jakelusopimuksia koskevat kilpailunrajoitukset na kuultiin 48 todistajaa. Viraston omia valmisteluja pääkäsittelyä ja sitä edeltävää valmistelevaa istuntoa varten tehtiin koko vuoden ajan. Markkinaoikeudessa on tällä hetkellä em. tapaukset mukaan lukien vireillä yhteensä kahdeksan keskenään kilpailevien yritysten väliseen kiellettyyn yhteistyöhön liittyvää tapausta. Muut vireillä olevat tapaukset koskevat Keskoa ja K-ruokakauppiasyhdistystä, Suomen Arkkitehtiliittoa, eräitä enontekiöläisiä taksiautoilijoita sekä mallasohramarkkinoita. Kartelliselvityksiin on monissa tapauksissa liittynyt julkisuuslainsäädännön soveltamista koskevia erimielisyyksiä viraston ja kartellista epäiltyjen yritysten välillä. Virasto on ollut näihin liittyen osallisena useissa julkisuuslainsäädännön tulkintaa koskevissa oikeudenkäynneissä sekä korkeimmassa hallintooikeudessa että eri hallinto-oikeuksissa. Viraston käsittelyssä oleviin kartellitapauksiin tehtiin vuonna 2006 julkisuuslain perusteella yhteensä lähes 50 asiakirjapyyntöä. Julkisuuslain soveltamista koskevat työtehtävät (ml. hallinto-oikeusprosessit) veivät merkittävän osan kartellivalvonnan voimavaroista. Markkinaoikeus antoi viime vuonna kaksi yritysten horisontaalista yhteistyötä koskevaa ratkaisua. Oikeus hylkäsi molemmissa tapauksissa viraston ratkaisuihin kohdistuneet valitukset: * Toukokuussa 2006 saatiin ratkaisu ns. Oikotie -asiassa. Kilpailuvirasto oli vuonna 2002 hylännyt Sanoma Oy:n, TS-yhtymä Oy:n, Hämeen Sanomat Oy:n ja Esan Kirjapaino Oy:n poikkeuslupahakemuksen, joka koski Oikotieyhteistoimintaa sähköisessä verkkopalvelussa. Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan Kilpailuviraston tavoin, ettei yhteistyölle ollut esitetty riittäviä tehokkuusperusteita, jotta sille olisi voitu myöntää poikkeuslupa. * Kesäkuussa 2006 markkinaoikeus antoi ratkaisunsa vakuutusmeklaripalkkioita koskevassa asiassa. Kilpailuvirasto oli kesällä 2004 hylännyt Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK) poikkeuslupahakemuksen meklaripalkkioiden hintasuositukseksi. Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan Kilpailuviraston tapaan, että suositus kuului hintayhteistyökiellon piiriin ja että edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle ei ollut. SVK on valittanut ratkaisusta korkeimpaan hallintooikeuteen. Jakelusopimuksia koskevan kilpailuvalvonnan tuli painottua järjestelyihin, joilla pyritään estämään tai vaikeuttamaan uusien yritysten tai kilpailua edistävien uusien toimintamallien markkinoille pääsyä.

15 15 Jakelusopimuksia koskevan uuden kieltoperiaatteen vakiinnuttaminen edellyttää sitä, että kaikki paljastuneet karkeat kilpailunrajoitukset johtavat säännönmukaisesti seuraamusmaksuesityksen tekemiseen markkinaoikeudelle. Myös jakeluasioissa tehtiin viime vuonna kolme seuraamusmaksuesitystä. * Maaliskuussa 2006 virasto esitti, että markkinaoikeus määräisi Oy Tecalemit Ab:lle euron seuraamusmaksun määrähintakiellon rikkomisesta. Tapauksessa oli kyse koneita ja laitteita maahantuovan Tecalemetin ja Pohjolan Laitehuolto Oy:n välisestä huoltovaltuutussopimuksesta. Määrähinnoittelun seurauksena Pohjolan Laitehuolto ei voinut kilpailla vapaasti Tecalemetin ja muiden sen valtuuttamien jälleenmyyjien kanssa. Hintakilpailun puutteesta kärsivät myös Tecalemetin koneita ja laitteita omistaneet yritykset. * Toukokuussa 2006 virasto teki markkinaoikeudelle esityksen kilpailunrikkomusmaksun määräämiseksi Nikon Nordic Ab:lle. Esitetyn seuraamusmaksun suuruus on euroa. Esitys perustui Nikonin kieltäytymiseen ulottamasta tuotetakuutaan muualta Euroopasta rinnakkaistuotuihin Nikon-kameroihin. Rinnakkaistuontia muista EU-maista estävät tai haittaavat kilpailunrajoitukset estävät suomalaisia asiakkaita hyötymästä täysimääräisesti yhteismarkkinoiden eduista. * Marraskuussa 2006 virasto teki esityksen euron seuraamusmaksun määräämiseksi Lastentarvike Oy:lle kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä lastenvaunujen ja -rattaiden jälleenmyynnissä. Yhtiö esti jälleenmyyjiään myymästä tuotteita toimialueittensa ulkopuolisille kuluttajille ja kielsi niitä markkinoimasta tuotteita internetissä ja valtakunnallisissa erikoislehdissä. Rajoitukset vähensivät jälleenmyyjien keskinäistä kilpailua kuluttaja-asiakkaista ja olivat siten omiaan pitämään tuotteiden hinnat korkeampina kuin mitä ne olisivat olleet kilpaillussa tilanteessa. Lastentarvikkeen asema alan markkinajohtajana ja vahvojen tuotemerkkien edustajana vahvisti rajoitusten haitallisia kilpailuvaikutuksia. Jakelutierajoituksissa kilpailunrajoituksen toteuttaja on usein toisessa jäsenmaassa. Tutkinnassa on tällöin hyödynnetty ECN-verkostoa joko siten, että toisen jäsenmaan kilpailuviranomaista on pyydetty avustamaan tietojen hankinnassa tai siten, että toisen jäsenmaan kilpailuviranomainen on ottanut tapauksen kokonaan omaan käsittelyynsä. Tällaista yhteistyötä on tehty mm. Hollannin, Saksan ja Ison-Britannian kilpailuviranomaisten kanssa. Kansainvälisestä yhteistyöstä voidaan mainita esimerkkinä tapaus, joka koski muoviteknologiakoneiden myyntiin liittyvää kilpailunrajoitusta. Selvityksissä ilmeni, että eräs Iso-Britanniaan rekisteröitynyt koneita valmistava yritys oli määrännyt kahdelle suomalaiselle jakelijalleen yksinomaiset asiakasryhmät ja asettanut rajoituksia jakelijoidensa passiiviselle myynnille. Iso-Britannian kilpailuviranomainen Office of Fair Trading (OFT) tutki Kilpailuviraston aloitteesta ta-

16 16 pauksen ja teki sittemmin asiassa ratkaisun, jonka johdosta kilpailunrajoitus ja sen vahingolliset vaikutukset poistuivat Suomen markkinoilta Kansainväliset asiat EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpano Kansainvälisissä asioissa tavoitteena oli hyödyntää aktiivisesti EU:n komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten verkostoyhteistyötä kilpailunrajoitusten torjumiseksi ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Yhteistyötä tuli tiivistää myös yrityskauppavalvonnassa. Kilpailuvirasto osallistuu Suomen edustajana komissiossa vireillä olevien kilpailunrajoitus- ja yrityskauppatapausten käsittelyyn ja komission järjestämiin kilpailualan asiantuntijakokouksiin. Tältä osin viraston tuli keskittyä Suomen kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin. Viraston tuli lisäksi avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä kilpailualan EU:n säädös- ja tuomioistuinasioiden valmistelussa. Muussa kansainvälisessä yhteistyössä tuli keskittyä erityisesti OECD- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Kansainvälisen yhteistyön benchmark-vertailun kautta esiin tulleet kehittämistoimenpiteet tuli ottaa huomioon viraston toiminnan suuntaamisessa. Virasto on soveltanut yhteisön kilpailusääntöjä edellä kuvatuilla tavoilla tiiviissä yhteistyössä komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. Sääntöjen toimeenpanossa on keskitytty Suomen markkinoiden kannalta keskeisiin kilpailunrajoitusasioihin. Yhteistyötä on tehty myös yrityskauppavalvonnassa. EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpano ja yhteistyö EU:n kilpailuviranomaisten muodostamassa ECN-verkostossa kuuluvat olennaisena osana viraston yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Verkostoyhteistyö edistää kilpailunrajoitusten torjumista ja parantaa siten markkinoiden toimivuutta Suomessa. Vuonna 2004 voimaan tullut EU:n kilpailusääntöjen uusi täytäntöönpanoasetus on lisännyt viraston arvioitavaksi tulevien kilpailunrajoitusten määrää. Virasto käsitteli viime vuonna yhteensä 422 EU-tapausta (edellisenä vuonna 374, kasvua 14 %), ja virastosta osallistuttiin yhteensä 84 komission kokoukseen tai koulutustilaisuuteen (edellisenä vuonna 71:een, kasvua 18 %). ECN-verkoston yhteiseen Interactive -tietokantaan viedään kaikki sellaiset kilpailunrajoitustapaukset, joissa sovelletaan perustamissopimuksen 81 ja 82 artikloita. Tietokantaan oli vuoden loppuun mennessä viety noin 700 tapausta, joista Suomi oli vienyt kymmenen.

17 17 EU:n puheenjohtajuuskauteen liittynyt toiminta Virasto osallistui viime vuonna ECN:n pääjohtajakokoukseen, yleiskokouksiin ja ECN:n kolmen työryhmän työskentelyyn. Virasto on lisäksi nimennyt edustajansa kaikkiin 18 verkoston piirissä toimivaan toimialakohtaiseen alatyöryhmään. Vuonna 2006 käynnistyivät ECN Pharma ja ECN Sports -alatyöryhmät. Virasto nimesi viime vuonna edustajan myös kuluttaja- ja kilpailupolitiikan välistä vuoropuhelua edistävään verkoston yhteistyöryhmään. Muista jäsenmaista tulevien kirjallisten tiedustelujen ja selvityspyyntöjen määrä on edelleen suuri. Virasto vastasi viime vuonna kirjallisesti noin 60 tällaiseen tiedusteluun. Lisäksi virasto käsitteli 1150 eri EU-maiden kilpailuviranomaisilta tullutta salattua sähköpostiviestiä (edellisenä vuonna 900, kasvua 27 %). Euroopan komission kilpailuasioiden internet-sivuille avattiin keväällä 2006 komission kilpailupääosaston ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten yhteinen ECN-sivusto, joka tarjoaa tietoa EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta eri jäsenmaissa. Virasto osallistui verkoston yhteisessä viestintätyöryhmässä sivuston suunnitteluun. Virasto antoi lisäksi yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa lausunnon komission konsultaatiopaperista 82 artiklan soveltamisesta sekä osallistui KTM:n lausunnon valmisteluun koskien komission vihreää kirjaa, joka käsittelee yksityisoikeudellisia vahingonkorvauskanteita kilpailuasioissa. Suomi järjesti kesäkuussa 2006 Wienissä puheenjohtajuuskauteen liittyneen Euroopan kilpailupäivän yhdessä Itävallan kanssa. Virasto avusti ministeriötä tilaisuuden valmisteluissa ja toteutuksessa. Kilpailupäivän aiheena olivat mm. yrityskaupat, kilpailupolitiikan trendit sekä antitrustipolitiikan toimeenpanon merkitys Euroopan kilpailukyvylle. Kilpailuvirasto ja EU:n komission kilpailupääosasto järjestivät lisäksi joulukuussa 2006 Brysselissä ns. vapaita ammatteja koskevan seminaarin, johon osallistui laajasti eri jäsenmaiden kilpailu- ja sääntelyviranomaisia ja eri ammattikuntia edustavia järjestöjä. Seminaarissa esiteltiin mm. apteekkialaa, asianajotoimintaa ja kiinteistökauppaa käsitteleviä taloudellisia tutkimuksia, jotka puoltavat tarpeettoman sääntelyn purkamista. Kesäkuussa 2006 virastossa vierailivat Euroopan parlamentin talous- ja rahaasioiden komitean edustajat. Vierailun aiheina olivat mm. energia-asiat ja valtion tukien kilpailuneutraliteetti. Myös EU:n kilpailuasioista vastaava komissaari Neelie Kroes vieraili kesäkuussa virastossa.

18 18 Muu kansainvälinen yhteistyö EU:n ohella kansainvälisessä yhteistyössä keskityttiin tavoitteen mukaisesti OECD- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi yhteistyötä harjoitettiin ECAja ICN -verkostojen piirissä sekä Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Yhteistyötä toteutetaan käytännössä usein työryhmissä, joita toimii tälläkin hetkellä yli kymmenen. Muita kuin EU-yhteistyöhön liittyviä kansainvälisiä kokouksia, joihin virasto osallistui, oli viime vuonna 54. Virasto osallistuu aktiivisesti OECD:n kilpailukomitean ja sen työryhmien sekä ulkoasiainministeriön johdolla kokoontuvan OECD-asioiden pysyvän koordinaatioryhmän työskentelyyn. Kilpailukomitea kokoontui kolme kertaa. Virasto lähetti lisäksi marraskuussa luennoijan CIS maille Budapestissä järjestettyyn kartelliseminaariin ja osallistui joulukuussa Pariisissa järjestettyyn kokoukseen sääntelyn uudistamisesta. Kilpailukomitean helmikuun kokoukseen valmisteltiin raportti yksityisoikeudellisista vahingonkorvauskanteista kilpailunrajoitustapauksissa. Kesäkuun kokoukseen laadittiin raportti Suomen kilpailupolitiikan keskeisistä tapahtumista vuonna Lisäksi virasto toimitti kokoukseen raportit maksukortteihin liittyvistä kilpailukysymyksistä sekä kilpailupolitiikan ja ympäristönsuojelun yhtymäkohdista. Lokakuun kokoukseen virasto valmisteli raportit innovaatioista, patenteista ja kilpailupolitiikasta sekä todistusaineiston merkityksestä yrityskauppavalvonnassa. Pohjoismaisten kilpailuvirastojen pääjohtajakokous pidettiin huhtikuussa Reykjavikissa. Virasto osallistui lisäksi pohjoismaisten vähittäispankki- ja energiaalan kilpailuongelmia käsittelevien selvitysten valmisteluun. Pohjoismainen yleiskokous oli elokuussa Bergenissä. Kokouksen aiheina olivat tietojenvaihto toimialayhdistyksissä, kilpailunrikkomusmaksuista vapautuminen, rakentamistoimialan kilpailuongelmat ja vähittäispankkiselvityksen julkaiseminen. Toimiva kilpailu edellyttää vähittäispankkityöryhmän raportin mukaan uusien pankkien mahdollisimman esteetöntä pääsyä pankkien välisiin maksujärjestelmiin sekä automaatti- ja maksukorttijärjestelmiin. Järjestelmiin pääsyn ehtojen tulisi olla läpinäkyviä ja syrjimättömiä, ja järjestelmien omistus tulisi eriyttää niiden asiakkuudesta. Muut työryhmän suositukset tähtäävät mm. palvelujen ja hintojen vertailtavuuden edistämiseen ja siihen, että kuluttajien olisi halutessaan nykyistä helpompaa vaihtaa pankkia. Kilpailuvirasto ja Venäjän Kilpailuvirasto FAS (Federal Antimonopoly Service) ovat allekirjoittaneet aiemman yhteistyösopimuksensa pohjalta uuden yhteistyöohjelman vuosiksi Tekninen apu ja harjoittelijoiden vaihtoa koskeva yhteistyö jatkui myös viime vuonna. Lisäksi virasto osallistuu kauppa- ja teollisuusministeriön Venäjä-verkoston työskentelyyn.

19 19 Albanian kilpailuviranomaisia edustava delegaatio vieraili virastossa huhtikuussa. Virasto avusti lisäksi vuoden mittaan merkittävällä työpanoksella Romanian ja Bulgarian kilpailuviranomaisia maiden valmistautuessa EU-jäsenyyteen. Viraston edustajat osallistuivat luennoijina Baltian maiden kilpailukonferenssiin, joka pidettiin syyskuussa Vilnassa sekä Tshekin kilpailukonferenssiin, joka pidettiin marraskuussa Brnossa. Lisäksi virasto osallistui marraskuussa Genevessä järjestettyyn UNCTADin kilpailuasiantuntijoiden kokoukseen. ECAn pääjohtajakokous pidettiin toukokuussa Nizzassa. Kokouksessa päätettiin käynnistää kilpailunrikkomusmaksuja käsittelevä työryhmä, joka arvioi tarvetta sanktioiden yhdenmukaistamiseen. Virasto osallistuu myös ECAn lentoliikennettä ja vähittäispankkitoimintaa käsittelevien työryhmien työskentelyyn. ICN-verkoston vuosikonferenssi järjestettiin toukokuussa Kapkaupungissa. Virasto osallistui myös Washingtonissa maaliskuussa järjestettyyn ICN:n yrityskauppaseminaariin ja Haagissa marraskuussa pidettyyn kartellikokoukseen. Virasto on lisäksi mukana määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä selvittävän ICN-työryhmän työssä. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadut kokemukset on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon viraston toiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä Viestintä Viestinnän tavoitteena oli tukea viraston varsinaisten tavoitteiden toteutumista ja varmistaa valtionhallinnon avoimuus- ja muiden viestintäperiaatteiden toteutuminen. Viestinnässä tuli korostaa erityisesti kuluttajien kilpailusta saamia hyötyjä ja kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen vaikuttavuutta on pyritty tehostamaan viraston selvityksiä ja ratkaisukäytäntöjä koskevalla ulkoisella tiedotuksella. Viestinnässä korostetaan asiakkaiden ja kuluttajien kilpailusta saamia hyötyjä sekä kilpailun yleistä hyvinvointia lisäävää vaikutusta. Viestinnän tuloksellisuutta mitataan virastossa päivittäin tehtävän mediaseurannan avulla. Viraston julkisuuskuvaa arvioidaan myös tärkeimpien uutislehtien lehtiarkistojen avulla. Muita selvityksiä, kuten sidosryhmä- tai lukijatutkimuksia, ei viime vuonna tehty. Ainoa tuore viraston yhteisökuvaa koskeva selvitys on Global Competition Review -lehden heinäkuussa 2006 julkaisema selvitys, jossa verrataan eri maiden kilpailuviranomaisia toisiinsa. Viraston yhteisökuva kilpailuasioihin perehtyneiden asianajajien ja taloustieteilijöiden keskuudessa oli sen mukaan parantunut

20 20 jonkin verran edellisestä vuodesta. Viraston katsottiin joka tapauksessa onnistuneen vuonna 2005 suhteellisen hyvin tehtävässään, vaikka tapauskäsittelyn laatua pidettiinkin jossain määrin epätasaisena. Laatuongelmien syyksi nähtiin resurssipula. Virasto oli viime vuonna esillä mediassa edellistä vuotta enemmän. Ilmiö johtuu kuitenkin todennäköisesti useasta eri tekijästä kuten esimerkiksi siitä, että yleinen kiinnostus kilpailuasioita kohtaan on selvästi kasvanut. Viraston oman toiminnan ja viestinnän merkitystä keskustelun lisääjänä on vaikeata arvioida. Eniten mediassa keskusteltiin Fortum/E.ON Finland -yrityskaupasta ja sähkömarkkinoista ylipäätään. Muista yrityskauppavalvontatapauksista olivat esillä mm. SOK:n Spar-kaupat ja St1/Esso -järjestelyt, Tallink/Silja -kauppa ja Elisan Saunalahti -kauppa. Kartellien osalta eniten kiinnostusta kohdistui raakapuu- ja asfalttikartelleihin. Aihetta käsiteltiin suurimmassa osassa kirjoituksia viraston tavoitteiden kannalta myönteisesti. Ajatus siitä, että kartellit tulevat kuluttajille ja veronmaksajille kalliiksi, näyttää menneen ainakin yleisesti ottaen hyvin läpi mediassa. Kilpailun edistämiseen liittyen esillä olivat mm. sääntelyn kilpailuvaikutukset ja julkisten palvelujen tuottamiseen liittyvät kilpailunäkökohdat. Lehdistötiedotteita annettiin 14 eli yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedotteista kahdeksan liittyi markkinaoikeusesityksiin tai niiden valmisteluun ja kolme yrityskauppavalvontaan. Muiden kolmen tiedotteen aiheina olivat KIVI EMV -yhteistyö, kuntien osallistuminen kartellivalvontaan ja pohjoismainen pankkiselvitys. Jo perinteeksi muodostunutta KIVI-päivää vietettiin järjestämällä kutsuseminaari kilpailuoikeudellisia toimeksiantoja hoitaville asianajajille. Helsingissä järjestettyyn tilaisuuteen osallistui yli viisikymmentä asianajajaa eri asianajotoimistoista. Tilaisuuden aiheena oli kilpailunrajoitusasioiden käsittely Kilpailuvirastossa ja markkinaoikeudessa. Virastossa vieraili lisäksi vuoden aikana mm. neljän eri tiedotusvälineen edustajia, valtionhallinnon ja kuntien tiedottajia sekä useita opiskelijaryhmiä. Kilpailu-uutiset -lehdestä ilmestyi kolme numeroa. Lehti lähetetään joko omaaloitteisesti tai tilausten perusteella noin osoitteeseen. Saajat edustavat viraston tärkeimpiä sidosryhmiä kuten toimittajia, kansanedustajia, virkamiehiä, asianajajia, yritysjohtajia ja tutkijoita. Viraston vuosikirja julkaistiin painettuna vain suomenkielisenä. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot kirjasta julkaistiin kotisivuilla sähköisessä muodossa. Vuo-