Toimintakertomus. Kunnanjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus. Kunnanjohtajan katsaus"

Transkriptio

1 1

2

3 Sisällysluettelo Toimintakertomus... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 Henkilöstö... 3 Tilapalveluliikelaitos Kunnan alueen kehitys Väestö Asuntotuotanto Työllisyys Yleinen Taloudellinen kehitys Kokonaistalouden tarkastelu Kunnallistalouden näkymät Kittilän kunnan talous vuonna Käyttötalousmenot toimialoittain Kuntakonsernin toiminta ja talous Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Talousarvion Toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Koululautakunta Vapaan sivistystyön lautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Kideve elinkeinopalvelut Ulkoiset tuloslaskelmat, Kunta, Tilapalvelu, Ravintopalvelu Käyttötalouden toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kittilän kunta yhdistetty tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kittilän kunta yhdistelty rahoituslaskelma Kittilän kunta yhdistetty tase ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Liitetiedot Kittilän kunnan liikelaitosten tilinpäätökset Tilapalveluliikelaitos Ravintopalveluliikelaitos Konsernin liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitus

4 Toimintakertomus Kunnanjohtajan katsaus Vuonna 2011 Kittilässä väestö ja verotulot kasvoivat, ja työttömyysaste pysyi edellisvuosien tapaan koko vuoden osalta noin 11 % tuntumassa. Erityisesti naisten työllisyysaste on Kittilässä valtakunnan tasoon verrattuna erinomainen, yli 70 %. Verotulojen kasvu on kuitenkin hidastunut, eikä neljättä vuotta jatkuva epävarma maailmantalouden tilanne anna aihetta ennustaa voimakasta kasvua. Investointien määrää on vuoden 2012 talousarvioon vähennetty tuntuvasti aiemmista vuosista, jotta kunnan velkaantuminen saataisiin kuriin. Valtiovarainministeriö on ennustanut vuoden 2012 bruttokansantuotteen kasvuksi vain 0,4 %, ja taantuma on mahdollinen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja säästötoimenpiteiden vaikutukset näkyvätkin myös Lapissa. Mm. verotoimiston asiakaspalvelua ollaan siirtämässä pois Kittilästä, ja poliisin resursseja on vähennetty maakunnassa. Sirkan koulun laajennus olisi kunnalle tuiki tarpeellinen, mutta valtionapu on tämänhetkisten tietojen perusteella luvassa aikaisintaan vuonna Kansallisessa vertailussa Kittilän näkymät ovat kuitenkin yhä hyvät. Valtiovallan vuosille laatimissa ennusteissa Kittilä kuuluu väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen perusteella Suomen kuntien parhaimpaan viidennekseen. Myös veroprosentti on kyetty pitämään alle maan keskitason. Vaikka poikkeuksellisen myöhäinen talvi koetteli matkailutoimialaa, vuoden 2011 verotulot toteutuivat jopa hieman yli arvioidun. Matkailun suhdannekestävyys vaikuttaa hyvältä, ja Levi on useampana vuonna pärjännyt kilpailijoitaan paremmin. Vuonna 2011 on myös nähty kansallinen kaivosbuumi, kun Sodankylän Kevitsan rakentaminen on päätynyt loppusuoralle, Raaheen on avattu Laivan kultakaivos, ja Keski-Lapissa on vireillä useita kaivoshankkeita esimerkiksi Kolarin Hannukaisessa ja Sodankylässä. Naapurikuntien hankkeet vaikuttavat toteutuessaan myönteisesti myös Kittilän kunnan talouteen, kun alueelle tulee uusia työpaikkoja ja uusia asukkaita. Kaivosteollisuus on ymmärretty myös valtakunnallisesti merkittäväksi toimialaksi ja mahdolliseksi viennin veturiksi. Tilinpäätöstä hyväksyttäessä kukaan ei vielä tiedä, minkä nimisessä ja kokoisessa kunnassa tilinpäätöstä Kittilän alueella tehdään viiden vuoden kuluttua. Hallitus on käynnistänyt laajan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vastata julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja väestön ikääntymiseen supistamalla kuntien määrää nykyisestä jopa viidennekseen. Kittilän kunnalle ehdotetaan kuntaliitosta ennakoivan kuntajakoselvityksen teettämistä Muonion, Enontekiön ja Kolarin kanssa. Myös valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Kittilän alueella asuvien kannalta tärkeintä on, että alueella kyetään säilyttämään lähipalvelut lappilaisten etäisyyksien mittakaavassa ja työpaikat. Näiden tavoitteiden eteen tehdään kunnassa työtä myös tulevina vuosina. 1

5 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 27. Valtuuston poliittiset voimasuhteet kaudella ovat: 14 Suomen keskusta r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 2 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p. Valtuuston jäsenet kertomusvuonna olivat: Fagerholm Raili Hettula Arto Holck Eino Huikuri-Kujala Helena Jatkola Timo Jokela Ville Junnola Veli-Matti Kautto Sakari Keskitalo Anja Korva Merja Kumpula Risto Kurula Timo, valtuuston puheenjohtaja Kyrö Reijo Marttila Outi Maunula Aki Nevalainen Paula Paksu Janne Patakangas Torsti Rajala Pekka Rantajääskö Tapani Riekkola Elsa Salmi Jukka Seurujärvi Ilse Similä Risto, valtuuston II varapuheenjohtaja Taskila Mauri, valtuuston I varapuheenjohtaja Ylläsjärvi Esa Yritys Inkeri Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet kertomusvuonna olivat: Suomen keskusta 5 jäsentä, Vasemmistoliitto 2 jäsentä, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 1 jäsen Kansallinen Kokoomus 1 jäsen. 2

6 Kunnanhallituksen jäsenet kertomusvuonna olivat: Varsinainen jäsen: Varajäsen: Kautto Sakari Eira Reijo Keskitalo Anja, puheenjohtaja Korva Merja Kyrö Reijo Marttila Outi Maunula Aki Ylläsjärvi Esa Kumpula Risto Siitonen Lauri Rantajääskö Tapani Holck Eino Riekkola Elsa, II varapuheenjohtaja Jokela Ville Seurujärvi Ilse Patakangas Torsti Yritys Inkeri, I varapuheenjohtaja Nevalainen Paula Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Henkilöstö Henkilöstön osaaminen ja työkyky Henkilöstön osalta tavoitteena on, että kunnalla on ammattitaitoinen, motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, joka kykenee järjestämään ja tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset palvelut kuntalaisille. Kunta on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Sairauslomat ja tapaturmat vuosina Sairauslomat ja työtapaturmat sekä sairauspoissaolot/työntekijä vuosina Sairauslomat Sairauspoissaolo- 20,4 19,1 20,1 21,2 20,3 20,9 20,8 päivät/työntekijä Tapaturmat Vuoden 2011 talousarviossa asetettiin työhyvinvoinnin tavoitteeksi sairauspoissaolojen väheneminen, jota mitataan sairauspoissaolopäivien määrällä työntekijää kohti. Asetettuun tavoitteeseen sairauspoissaolojen vähentämisessä ei päästy, vaan sairauslomapäivät lisääntyivät n. 500:lla. Vaikka sairauslomapäivät lisääntyivät, eivät sairauspoissaolopäivät työntekijää kohti lisääntyneet sillä henkilöstömäärä on lisääntynyt 27:llä vuodesta Sairauslomien sijaisten palkkoja maksettiin vuonna 2011 n Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia n ja tapaturmakorvauksia vakuutusyhtiöiltä kunta sai n Tavoitteena vuodelle 2011 oli myös henkilökunnalle järjestettävä työhyvinvointiin liittyvä kysely, joka ei toteutunut. 3

7 Sairauslomapäivät vuosina KITTILÄN KUNTA/SAIRASLOMAT JA TYÖTAPATURMAT V (kalenteripäivinä) SAIRAUSLOMAT TYÖTAPATURMAT Sairauslomapäivät hallintokunnittain Sairauslomat Työllistetyt Kideve Ravintopalvelu Tilapalvelu Tekninen toimi Vapaa siv. Työ Sairauslomat Koulutoimi Sos. - ja terveystoimi Hallinto ja talousos Henkilöstön mitoitus ja palkkausjärjestelmä Tavoitteeksi on asetettu, että palvelut tuotetaan riittävän ja optimaalisesti mitoitetun henkilöstön avulla. Henkilöstön saatavuudesta ja palvelutarpeiden mukaisesta rakenteesta huolehditaan. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että palvelusuhteen ehdot ovat kilpailukykyisiä ja palkkausperusteet johdonmukaisia ja yhdenvertaisia. Tavoitteeksi on asetettu työn vaativuuden arviointijärjestelmän käyttöönotto ja henkilöstöstrategian laatiminen. Työn vaativuuden arviointijärjestelmää käytettiin apuna vuoden 2011 järjestelyvaraeriä jaettaessa. Henkilöstöstrategian laatiminen aloitettiin vuoden 2011 aikana. 4

8 Kunnan henkilöstö henkilöstösuunnitelma sisältää vakinaiset virat ja toimet Tehtävänimike 2011 Hallinto- ja talousosastot 15,4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 220,75 Koululautakunta 81,5 Vapaan sivistystyön lautakunta 22 Tekninen lautakunta 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta 5 Tilapalveluliikelaitos 45 Ravintopalveluliikelaitos 21,5 Kideve Elinkeinopalvelut liikelaitos 4,6 YHTEENSÄ 424,75 Kunnanhallituksen alainen toiminta (hallinto- ja talousosastot) Tehtävänimike 2011 Kunnanjohtaja 1 Hallintojohtaja 1 Talousjohtaja 1 Pääkirjanpitäjä 1 Kirjanpitäjä 2 Palkkasihteeri 3 Arkistonhoitaja 1 Keskuksenhoitaja 1 Toimistovirkailija 1,4 Viestintäassistentti Atk-asiantuntija 2 Maataloussihteeri 1 YHTEENSÄ 15,4 5

9 Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Tehtävänimike 2011 Perusturvajohtaja 1 Toimistovirkailija 1 YHTEENSÄ 2 Yleinen sosiaalityö Tehtävänimike 2011 Vastaava sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä 2 Etuuskäsittelijä 1 Perhetyöntekijä 2 YHTEENSÄ 6 Vanhusten ja vammaisten palvelut Tehtävänimike 2011 Vanhustyön ohjaaja 2 Hoivapalvelupäällikkö - Avopalveluohjaaja - Kotihoidonohjaaja 1 Vastaava hoitaja 3 Sairaanhoitaja 1 Terveydenhoitaja 1 Lähihoitaja/perushoitaja 51 Kehitysvammatyöntekijä 4 Kodinhoitaja 4 Kotiavustaja 1 Osastoapulainen 1 Hoitoapulainen 1 YHTEENSÄ 70 6

10 Perusterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Tehtävänimike 2011 Johtava lääkäri 1 Terveyskeskuslääkäri 4 Osastonhoitaja 2 Terveyskeskushammaslääkäri 4 Sairaanhoitaja 15 Perushoitaja/lähihoitaja 9 Vastaanottoavustaja 3 Toimistovirkailija 1,34 Erikoishammashoitaja 1 Hammashoitaja 4,33 Konekirjoittaja/lähihoitaja 1 Psykologi 2 Erikoissairaanhoitaja 2 Terveydenhoitaja 7 Puheterapeutti 1 Laboratorionhoitaja 2 Röntgenhoitaja 1 Fysioterapeutti 3 Erikoislääkintävoimistelija 1 Farmaseutti 1 Välinehuoltaja 1,33 Lähetti 1 YHTEENSÄ 68 Tehtävänimike 2011 Eläinlääkäri 2 Terveystarkastaja 1 YHTEENSÄ 3 7

11 Koululautakunta Hallinto Tehtävänimike 2011 Sivistystoimenjohtaja 1 Kanslisti 1 YHTEENSÄ 2 Peruskoulut Tehtävänimike TA 2011 Rehtori 0,5 Luokanopettaja 23 Lehtori 19 Erityisopettaja 4,5 Tuntiopettaja 3 Kanslisti (yläkoulu) 0,6 Kanslisti (alakoulu) Vahtimestari (yläkoulu) 0,8 Koulunkäyntiavustaja 18 Koulukuraattori 1 YHTEENSÄ 70,4 Lukio Tehtävänimike 2011 Rehtori 0,5 Lehtori 8 Kanslisti (lukio) 0,4 Vahtimestari (lukio) 0,2 YHTEENSÄ 9,1 8

12 Päivähoito Tehtävänimike 2011 Päivähoidon ohjaaja/varhaiskasvatus- 1 päällikkö Toimistovirkailija 1 Päiväkodin johtaja 2,7 Lastentarhanopettaja 12,7 5 Lastenhoitaja 25,2 5 Erityislastentarhanopettaja 1,3 Henkilökohtainen avustaja 3,5 Perhepäivähoitaja 23 Päiväkoti- ja/tai keittiöapulainen 1 YHTEENSÄ 71,7 5 9

13 Vapaan sivistystyön lautakunta Revontuli-Opisto Tehtävänimike 2011 Rehtori 1 Koulutussuunnittelija / apulaisrehtori 1 Opistosihteeri 2 Päätoiminen opettaja 5 Toimistosihteeri 1 YHTEENSÄ 10 Kirjasto Tehtävänimike 2011 Kirjastotoimenjohtaja 1 Kirjastovirkailija 3 Kirjastoautonkuljettaja/virkailija 1 YHTEENSÄ 5 Kulttuuritoimi Tehtävänimike 2011 Kulttuurisihteeri 1 YHTEENSÄ 1 Nuorisotoimi Tehtävänimike 2011 Nuorisosihteeri 1 Nuoriso-vapaa-ajan ohjaaja 1 Pajaohjaaja 1 YHTEENSÄ 3 Liikuntatoimi Tehtävänimike 2011 Liikuntasihteeri 1 Kentänhoitaja 1 Latujenhoitaja 1 YHTEENSÄ 3 10

14 Tekninen lautakunta Tehtävänimike 2011 Tekninen johtaja 1 Maanmittausinsinööri 1 Maanmittausteknikko 1 Hortonomi 1 Toimistovirkailija 1 Tiemestari 1 Mittamies 1 Reittityöntekijä 2 YHTEENSÄ 9 Rakennus- ja ympäristölautakunta Tilapalveluliikelaitos Tehtävänimike 2011 Rakennustarkastaja 3 Ympäristösihteeri 1 Toimistovirkailija 1 YHTEENSÄ 5 Tehtävänimike 2011 Rakennusmestari 1 Siivoustyönjohtaja 1 Kiinteistövastaava/-johtaja 1 Toimistotyöntekijä 1 Sähköasentaja 1 Kiinteistönhoitaja 9 Laitosapulainen 11 Siivooja 15 Tuntipalkkaiset 5 YHTEENSÄ 45 11

15 Ravintopalveluliikelaitos Tehtävänimike 2011 Ravintopalvelujohtaja 1 Emäntä 2 Ravitsemustyöntekijä 17,5 Ravitsemustyöntekijä-siivooja 1 YHTEENSÄ 21,5 Kideve Elinkeinopalvelut liikelaitos Tehtävänimike 2010 Elinkeinojohtaja 1 Toimistovirkailija 0,6 Viestintäassistentti 1 Projektipäällikkö 2 YHTEENSÄ 4,6 12

16 Kideve Ravintopalvelul. Tilapalvelul. Rakennus ja ymp. Tekninen toimi Vapaa siv.työ Koulutoimi Sos.-ja terv.toimi Hallinto ja tal määräaikaiset vakinaiset Kunnan henkilöstön ikäjakauma

17 Suurimmat ammattiryhmät ja keski-ikä Kuel vakuutetut taulukkko Lähde: Kuntien eläkevakuutus Henkilöstön eläköityminen Kunnan eläkepoistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus 14

18 Kunnan alueen kehitys Väestö Väestön muutokset ja ikärakenne Väestö Väestökehitys Väestökehitys Kittilän kunnan väkiluku on ollut pienimmillään v. 2002, jolloin asukkaita oli Työpaikkojen lisääntymisestä johtuen väkiluku alkoi kasvaa vuodesta 2003 alkaen. Vuoteen 2011 kunnan väkiluku on nousut vuosittain ollen v yhtensä Vuodesta 2010 vuoteen 2011 väkiluku kasvoi 94 henkilöllä. Väestön ikärakenteessa näkyy yli 65 vuotiaiden määrän lisääntyminen. Asuntotuotanto Kittilän kunnan asuntopoliittisena tavoitteena vuosille on koko kunnan väestön asumistarpeen tyydyttäminen. Omakotitaloja on arvioitu rakennettavan n. 30 kpl vuodessa ja omakotitalojen perusparannuksia kpl vuodessa. Omakotitalojen rakennuslupia myönnettiin v yhteensä 26 kpl. Asuntokannan kehittämisen keskeisenä tavoitteena on tarpeen mukainen asuntojen tuotanto ja asumisväljyyden lisääminen ahtaasti asuvien osalta. Laajakaistan tai langattoman yhteyden saaminen koko kuntaan on tavoitteena suunnittelukaudella. 15

19 Asuntokuntien kehittyminen Vuosi Asuntokunnat (Tilastokeskus) Asuntokunnan keskikoko , , , , , , , , , , , ,2 Asuntokunnan keskikoko (Tilastokeskus) Asuntojen ja asuinympäristön laatu Tavoitteeksi on asetettu koko väestön saaminen vesi- ja viemärilaitoksen piiriin. Suunnitelmakauden aikana tarkastellaan Könkään kylän vesi- ja viemärihuollon järjestäminen. Asuntojen laadun parantaminen jatkamalla eläkeläisten asuntojen korjaustoimintaa asuntorahaston korjausavustusten avulla on ollut tavoitteena ja vuoden 2011 aikana korjattiin 7 eläkeläisen asunnot. Asuntorahasto myönsi korjaustoimintaan avustusta ja kustannusarvio näihin korjauksiin oli yhteensä Talousvesijärjestelmiin myönnettiin avustusta kahdelle hakijalle. Uusiutuvan energian käyttöavustushakemuksia tuli 28 kpl ja hakemusten yhteinen kustannusarvio oli Avustusta myönnettiin Asuinympäristön laadun parantaminen ympäristörakentamiseen varattavien määrärahojen turvin on ollut tavoitteena ja tässä tavoitteessa on onnistuttu ja ympäristörakentamiseen on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Tukiasuntotoiminta Kunnalla on kaksi perhetukiasuntoa, neljä asuntoa käsittävä Suvela sekä Lintupirtti, joka on pääosin ollut poissa käytöstä viime vuodet. 16

20 Asuntokannan kehittäminen Vuoden 2011 aikana uudisrakentaminen on ollut asuntokannan kehittämisen pääpainoalueena. Omakotitonttien osalta on kysyntään voitu vastata. Kirkonkylän yleiskaavan laatiminen jatkui vuoden 2011 ajan. Akanrovaan valmistui vuoden 2011 aikana 16 vuokra-huoneistoa 17

21 Työllisyys Vuosi työttämyysaste% työttömät työvoima työlliset työllisyysaste% , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Lähde: Lapinliitto 18

22 Yleinen Taloudellinen kehitys Kokonaistalouden tarkastelu Viimeisessä suhdannekatsauksessaan joulukuussa 2011 valtiovarainministeriö ennusti vuoden 2011 BKT:n kasvuksi 2,6 %. Vuoden 2012 kasvuksi arvioitiin 0,4 % ja ennuste piti sisällään myös taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT:n ennustetaan kasvavan 1,7 %. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna ,5 %. Kansantalouden investointiaste kääntyy vuoden 2012 aikana uudelleen laskuun. Vuoden 2012 aikana työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on vuonna ,5 %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy laskuun vuoden 2012 aikana. Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat taloudelliset näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita. Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Velkasuhde nousee runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on runsas 4 mrd. euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin arvioitiin. Kansantalouden tunnuslukujen kehitys vuosina Muutos % Bruttokansantuote 4,4 5,3 0,3-8,4 3,7 2,6 Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 3,5 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,9 Valtiontal.velka/BKT 35,3 31,2 29,3 37,1 41,7 42,9 Julkisyht.rahoitusjäämä 3,9 5,2 4,2-2,7-2,8-1,2 Valt.rahoitusjäämä/BKT 0,9 1,0 0,5-4,8-5,5-3,8 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 19

23 Kunnallistalouden näkymät Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi-joulukuussa 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 3 % ja valtionosuudet 4 %. Kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus, vuosikate pieneni 5 %. Kuntien toimintamenot (ilman liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2011 aikana 4 %. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 3 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 4 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoi 7 % ja maksetut avustukset prosentin. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 %. Myyntitulot kasvoivat 7 % ja maksutulot 3 %. Vuoden 2011 tammi-joulukuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat 4 % ja verotulot 3 %. Toimintakate heikkeni 3 % ja vuosituottojen ja kulujen erotus, vuosikate heikkeni 5 %. Kuntien investointimenot vähenivät 6 % ja investointitulot 67 %. Kittilän kunnan talous vuonna 2011 Toimintatuotot ovat vähentyneet -10,5 % edellisestä vuodesta. Toimintatuotoista myyntituotot ovat kasvaneet n pääasiassa tilapalvelun ja ravintopalvelun kasvaneiden tulojen johdosta. Maksutotot ovat vähentyneet lähes 1,2 milj. maankäyttösopimusten mukaisten korvausten vähenemisen johdosta. Myös muut toimintatuotot ovat vähentyneet sillä tontinmyyntitulot ovat vähentyneet lähes edellisestä vuodesta. Toimintakulut ovat kasvaneet 6,2 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittyi 4,4 % talousarviosta. Henkilöstökulut ovat kasvaneet 4,6 %. Jaksotetut palkat ja palkkiot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta sillä vuodelle 2010 kunnan lomapalkkavelkaa korotettiin huomattavasti. Palvelujen ostot ovat kasvaneet 13,8 %. Eniten ovat kasvaneet palvelujen ostot kunnilta ja kuntayhtymiltä. Avustukset ovat kasvaneet 9 %. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan myöntänyt määrärahan muutoksena lisämäärärahan monitoimihallin tilojen kunnostamiseksi työpajatoimintaa varten , kokouksessaan työllisyyden hoitoon , kokouksessaan myöntänyt sosiaali- ja terveystoimelle yhteensä ja Revontuli-opiston kuntaosuuteen Toimintakate nousi edellisestä vuodesta 3,3 milj. ja toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde oli 15,7 %. Käyttötalouden rahoituksesta verotulot ylittyivät arvioidusta. Valtionosuudet sen sijaan alittuivat Muut rahoitustuotot olivat , n edellistä vuotta pienemmät. Osinkotuloja ja osuuspääomien korkoja tuloutui Ounastähti kehittämiskuntayhtymältä , Rovakaira Oy:ltä ja Levi Ski Resort Ltd:ltä n Korkokulut olivat Vuosikate oli Vuosikatteen jälkeen poistoja ei voitu kattaa. Terveyskeskuksen peruskorjaukseen ja katuihin ja teihin tehdyn investointivarauksen purku näkyy tuloslaskelmassa poistoeron muutoksena ,06. 20

24 Tilikauden 2011 alijäämä oli Kunnan kokonaislainakanta oli vuoden lopussa Lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 2,8 milj. ja lainat /asukas oli Lainakanta Lainakanta Lainat /asukas Lainat /asukas Lainat /asukas

25 Käyttötalousmenot toimialoittain Hallinto ,00 Maaseutulautakunta ,00 Sosiaali- ja terveyslautakunta ,00 Koululautakunta ,00 Vapaan sivistystyön lautakunta ,00 Tekninen- ja rakennuslautakunta ,00 Tarkastuslautakunta ,00 Yhteensä ,00 Hallinto Maaseutultk Sosiaali- ja terveysltk Koulultk Vap.siv.työn ltk Tekninen ja rak.ltk Tarkastusltk 22

26 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konserniajattelu perustuu yhteisten taloudellisten ja toiminnallisten intressien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Konserni kokonaisuudessaan pyrkii samoihin päämääriin ja tavoitteisiin. Kittilän kunta ja kunnan omistuksessa ja/tai määräysvallassa olevat tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät muodostavat Kittilä-konsernin. Kittilän kunnan konserniohjeessa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu kuntakonsernissa. Kittilä-konserni Tytäryhteisöt kunta/koko konserni Kiinteistö Oy Kittilän Vuokratalot 100 % Kiinteistö Oy Levin Vuokratalot 51 % Asuntosäätiö Kittilä 100 % Kiinteistö Oy Veitsikaira 100 % Kittilän Aluelämpö Oy 96,67 % Oy Levi Ski Resort Ltd 51 % Levin Vesihuolto Oy 96,4 % Medilevi Oy 51 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Kittilän Säästökulma 34,7 % Rovakaira Oy 28 % Kyrön Vesihuolto Oy 50 % Levi Magic Oy 43,7 % Levi Golf & Country Club 24,77 Kuntayhtymät Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 4,23 % Kolpeneen palvelukeskuksen ky 3,34 % Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5,46 % Lapin liiton kuntayhtymä 3,09 % Ounastähti kehittämiskuntayhtymä 30,37 % Lapin jätehuolto kuntayhtymä 13,2 % Liikelaitokset Kideve Elinkeinopalvelut liikelaitos Tilapalveluliikelaitos Ravintopalveluliikelaitos Kittilän kunnan konserniohjeen mukaan konserniyhteisön on annettava konsernitilinpäätöksen, välitilinpäätöksen ja talousarvion yhdistelmien laatimista varten kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan säännösten ja ohjeiden mukaiset tiedot Kittilän kunnan taloustoimiston pyytämässä muodossa ja sen antaman aikataulun mukaisesti. Yhteisöt ovat velvollisia muutoinkin antamaan Kittilän kunnalle se pyytämät tiedot ja selvitykset. Tytäryhteisöjen tulee toimittaa Kittilän kunnan talousosastolle konsernitilinpäätöksen laadintaa varten tarvittavat tilitiedot ja virallinen tilinpäätös liitetietoineen sekä tilintarkastuskertomus välittömästi tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. 23

27 Konserniyhtiön toiminnasta on annettava kuntalaisille sellaiset tiedot, jotka yhteisön tai säätiön asema toimintojen turvaaminen huomioon ottaen voidaan antaa. Kiinteistö Oy Kittilän Vuokrataloille on annettu tavoitteeksi hoitaa lainojen lyhennykset ajallaan, sekä vuokratuloilla pyrittävä varautumaan tuleviin investointeihin, kuten perusparannuksiin. Kunnan antamille pääomalainoille on maksettava 12 kuukauden euribor-korko. Kittilän Aluelämpö Oy:lle annettiin tavoitteeksi hoitaa lainojen lyhennykset ajallaan sekä tehdä positiivinen tulos. Levin Vesihuolto Oy:lle annettiin tavoitteeksi hoitaa lainojen lyhennykset ajallaan ja tehdä positiivinen tulos sekä pitkällä tähtäimellä tulee tavoitteena olla maksaa sijoitetulle pääomalle korkoa. Medilevi Oy:lle on annettu tavoitteeksi hoitaa lainojen lyhennykset ajallaan ja tehdä positiivinen tulos. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus ja sen toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja tilivelvollisilla. Tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja toimistopäälliköt sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat. Osakkuusyhteisöjen ohjauksesta ja valvonnasta vastaa kunnanhallitus. Kukin hallintokunta ja liikelaitosten johtokunnat huolehtivat toimialaansa kuuluvien yhteisöjen toiminnan seuraamisesta. Käytännössä toiminnan seurannasta vastaavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja liikelaitosten johtajat, jotka ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista kunnanhallitukselle/liikelaitosten johtokunnalle. Myös tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Vuoden 2011 aikana kunnanhallitukselle, lautakunnille ja liikelaitosten johtokunnille on säännöllisesti toimitettu talousarvion toteutumavertailu. Kunnanvaltuustolle on toimitettu puolen vuoden toteutumavertailu. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan viranhaltijan on pidettävä päätöksistään numeroitua päätöspöytäkirjaa. Vuoden 2010 aikana on siirrytty käytäntöön, että viranhaltijapäätökset saatetaan säännöllisesti tiedoksi kunnanhallitukselle ja lautakunnille/liikelaitosten johtokunnille. Hankinnoissa on sisäisen valvonnan ohjeen mukaan käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja pyrittävä ostajan kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Hankintaohjeet on päivitetty vuoden 2010 aikana. Sisäisessä valvonnassa ei kuluneella tilikaudella ole havaittu puutteita ja vuoden 2011 aikana kilpailutettiin kunnan vakuutukset. 24

28 Talousarvion Toteutuminen 10 Keskusvaalilautakunta TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vaalit Vaaleihin kuuluu keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan toiminta. Vuonna 2011 järjestettiin eduskuntavaalit. 20 Tarkastuslautakunta TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnalle on asetettu tavoitteeksi kattava valvontajärjestelmä sekä arviointikertomuksen ja muun raportoinnin hyvä taso ja että taso hyödyntää valtuustoa. 25

29 30 Kunnanhallitus Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Kunnanhallitus Menokohta sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja toimikuntien menot sekä rahoituksen. Kunnanvaltuuston arvioitiin kokoontuvan 7 kertaa ja se kokoontui 6 kertaa ja käsitteli 66 pykälää vuoden 2011 aikana. Kunnanhallituksen arvioitiin kokoontuvan 30 kertaa ja se kokoontui 26 kertaa ja käsitteli 445 pykälää vuoden 2011 aikana. Lisäksi kunnanhallitus piti kuusi kokousta, joissa käsiteltiin 11 salaista pykälää. Menokohdalle on varattu kunnanhallituksen asettamien toimikuntien menot. Toimikuntia ovat henkilöstötoimikunta, yhteistoimintaelin ja muut kunnanhallituksen asettamat toimikunnat. 301 Toimistopalvelut Toimistopalvelut kattaa yleishallinnon, johon sisältyy kunnanjohtajan ja hallintojohtajan henkilöstömenot sekä yleishallintoon sisältyvät muut menot kuten arkistonhoito ja tekstinkäsittely. Henkilöstöhallinto sisältää työsuojelutoiminnan, työpaikkademokratian ja ammattijärjestöjen luottamusmiestoiminnan. Toimistopalveluille ei ole asetettu erillisiä tavoitteita vuodelle

30 302 Jaettavat toimistopalvelut Vuonna 2011oli tavoitteena hinnoitellaan atk-palvelut, jotta kustannukset voidaan kohdistaa sisäisesti oikein, ja veloittaa tytäryhtiöitä palveluista todellisten kustannusten mukaisesti. Tavoite ei toteutunut. 303 Työllisyyden hoito Kunta rahoittaa puolet työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukia saaneelle. Työllistämistöiden tavoitteena oli työllistää noin 35 henkilöä 85 %:n työajalla ja palkalla. Tavoite oli, että kukin työllistettävä on kunnan palkkalistoilla 6 kuukautta. Määräraha oli sidottu valtion myöntämään työllistämistukeen ja määrärahojen käytössä noudatettiin työvoimaviranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Tavoite on toteutunut ja työllistettäviä on ollut kuukausittain keskimäärin 32. Kaikkiaan on työllistettäviä ollut 56 eri henkilöä. Työllistämisjaksot ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Työllistämistöiden menokohdalle sisältyi myös määräraha oppisopimuskoulutuksen tukemiseen. Kunta maksoi 168 /kk/oppisopimuskoulutettava. Vuoden 2011 aikana oli tavoitteena avustaa yrityksiä noin 10 oppisopimuskoulutettavan osalta mikä myös toteutui. Nuorten kesätyöllistämiseen varatulla :n määrärahalla arvioitiin työllistettävän n. 100 nuorta kesätöihin. Nuoria työllistettiin kesätöihin yrityksiin ja yhdistyksiin 119 ja kunnan omiin tehtäviin 50. Vuoden 2011 aikana käynnistyi Askel Askeleelta projektin jatko. Jatkoprojektissa siirrettiin Tunturi-Lapin kuntien työpaja- sekä työllistämistoiminnot Tunturi-Lapin Kehitys Ry:n toiminnaksi, jolta kunnat ostosopimuksin hankkisivat palveluita. 305 Joukkoliikenne Työmatka- ja asiointiliikennettä on liikennöinyt Meän Pirssi. Vuoden 2011 aikana on ollut tavoitteena, että selvitetään Kittilä-Levi työmatkaliikenteen kehittämistä. Selvitystä ei tehty. 309 Lapin liitto/palotoimi Lapin liiton alainen Lapin pelastuslaitos vastaa alueen pelastustoimen järjestämisestä. 27

31 40 Maaseutulautakunta Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Myyntituotot Maksutuotot 200 Tuet ja avustukset 435 Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Lautakunnan asiakkaiden näkökulmasta merkittävin asia on ollut se, että maaseudun ja sen elinkeinojen tilakohtaisesta ja yleisestä edistämistoiminnasta (tilakohtainen ja ohjelmaperusteinen edistämistyö) on maaseutulautakunnan osalta ollut edelleenkin "paitsiossa". Vuoden 2013 alusta alkaen voimaan tulossa oleva lakisääteinen muutos kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen toiminta-alueissa on jo kertomusvuoden aikana pyritty huomioimaan siten, että ko. tehtäviä on määrätietoisesti pyritty ohjaamaan kunnan elinkeinoliikelaitos Kideven tehtäväksi. Tilakohtaiseen edistämistyöhön olisi erikoisesti tarvetta porotalouden sukupolvenvaihdoksiin ja nuorten porotalousyrittäjien aloittamiseen liittyvien toimenpiteiden osalta. 28

32 Maaseutulautakunnan toiminnalle asetetut tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden toteutuminen: Määrälliset tavoitteet: 1. Maatalous- ja muiden maaseutuyrittäjien tulotuki- ja vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus: tavoite toteutunut - maatalouden tulotukien hakijat, kpl vahingonkorvausten hakija, kpl käsiteltävät yksittäiset hakemukset, kpl käsiteltävät yksittäiset hakulomakkeet, kpl - valmistuneet päätökset, kpl toteutuneet maksatukset, miljoonaa euroa 2,3 1, Muut erilliset maaseutuelinkeinojen hallintoon ja kehittämisen liittyvät tehtäväkokonaisuudet: tavoite toteutunut - suoritetut muut tehtäväkokonaisuudet, kpl Laadulliset tavoitteet: 1. Tiettyihin määräaikoihin sidottujen tehtävien suorittaminen annetussa määräajassa: Kaikki tehtävät on pystytty suorittamaan etukäteen annettujen määräaikojen puitteissa. 2. Muiden tehtävien suorittaminen viivytyksettä: Asioiden käsittelyajoissa ei ole ollut ylimääräisiä viiveitä eikä niiden hoitamisesta ole tullut moitteita tai valituksia. 3. Tukien ja korvausten maksatukset ilman kunnan käsittelijöistä johtuvia viiveitä: Maksatukset on pystytty hoitamaan siinä aikataulussa, kuin mitä se maksatuslupien ja valvontojen valmistumisen myötä on ollut mahdollista. 4. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen päätösten virheettömyys: Kunnassa tehdyistä päätöksistä ei ole tehty yhtään oikaisuvaatimusta. 5. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen toimintaan kohdistuvien tarkastusten seuraamukset: Kuntatarkastusta ei kertomusvuoden aikana ole tehty Kittilässä. Kokoukset ja käsitellyt asiat: Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 2 kertaa ja tehnyt päätökset 13 asiakohdasta. Keskeisimmät tehtävät: Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitaminen sekä maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämiseen liittyvien asioiden hoitaminen yhdessä kunnan muiden toimielimien kanssa. Toimintatavat: Maaseutuelinkeinojen hallintoon liittyvä lainsäädäntö sekä siihen liittyvien asioiden käsittelystä annetut ohjeet ja niiden mukaiset menettelytavat ovat johtaneet siihen, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen harkintavalta ko. asioissa on kaventunut lähes täysin olemattomaksi. Tästä syystä maaseutuelinkeinojen hallintoon liittyvät päätökset on kunnan hallintosäännön mukaisesti pääosin tehty maataloussihteerin toimesta. Päätösten muutoksenhakuviranomaisena on Lapin ELY-keskus. Maaseutulautakunta on tehnyt päätökset lautakunnan toimintaan ja talousarvioon liittyvissä asioissa sekä tulotukien harkinnanvaraisissa asioissa. Tulotuki- ja vahingonkorvaushakemusten käsittelyyn liittyvät tehtävät ovat EU:n ohjelmakauden aikana vieneet entistä enemmän työaikaa. Siten maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämiseen ei ole 29

33 juurikaan ollut mahdollisuutta paneutua. Vuoden 2013 alusta alkaen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät ovat siirtymässä Tunturi-Lapin maaseutulautakunnan (Enontekiö-Muonio-Kittilä -yhteistoiminta-alue) hoidettavaksi, josta syystä Kittilän maaseudun ja sen elinkeinojen kehittämistehtävät on pyritty ohjaamaan Elinkeinoliikelaitos Kideven vastuulle. Asiakaskunta: Lautakunnan asiakaskuntaan kuuluu: maa- ja puutarhatuotantoa harjoittavia maatiloja 97 tilaa 120 yrittäjää joiden pääasiallinen maataloustuotannon muoto on: o maidontuotanto 12 tilaa 20 yrittäjää (vuoden päättyessä 11 maidontuottajaa) o naudanlihan tuotanto 5 tilaa 8 yrittäjää o lammastalous 2 tilaa 4 yrittäjää (lampaita on ollut yhteensä 10 tilalla) o hevostalous ratsastustallit 4 tilaa 7 yrittäjää muut, tukia hakevat 2 tilaa 2 yrittäjää o pelto- ja puutarhaviljely 72 tilaa 79 yrittäjää joista vain pellon ja maiseman hoito 2 tilaa maatalouden tulotukia kunnan kautta hakevia tiloja 93 tilaa 3 paliskuntaa; joissa on poronhoitovuonna ollut 329 poronomistajaa joista kertomusvuoden aikana on porotaloutta merkittävässä määrin harjoittanut 82 tilaa 94 poronomistajaa joista maataloustuotantoa (peltoviljelyä) harjoitt. 42 tilaa PTL:n mukaisten rajoitusten alaisena LUL:n mukaisten rajoitusten alaisena 35 tilaa 17 tilaa maaseutumatkailua ja muita maaseutuelinkeinoja harjoittaa (pääosaltaan erillään maatilasta / maataloustuotannosta) 110 tilaa 131 yrittäjää joista maataloustuotantoa (peltoviljelyä) harjoitt. 3 tilaa Yhteensä lautakunnan asiakaskuntaan kuuluu: 244 erilaista maaseudun yritystoimintaa harjoittavaa tilaa; 297 maaseudun yritystoimintaa harjoittavaa yrittäjää. 30

34 Toiminnan suoritteet ja tunnusluvut: Toteutuneet Käsitellyt Päätöksen(tai päätösten mukaiset) asiat: saaneet asiat: maksatukset: Vuosittaiset tulotukiasiat yhteensä 522 kpl 592 kpl ,98 e Sato-, tulva ja petovahinkojen korvausasiat yhteensä 96 kpl 102 kpl ,70 e Toteutuneet Käsitellyt Päätöksen(tai päätösten mukaiset) asiat: saaneet asiat: maksatukset: Ympäristötuen erityistukiin ym. liittyvät sopimusasiat - 10 kpl 8 650,40 e Sukupolvenvaihdoksiin sekä tuotannon vähentämiseen ja sen lopettamiseen liittyvät sopimusasiat 1 kpl 4 kpl 9 346,95 e Opintoraha-asiat - - kpl - e Rakennetukiasiat (investointi- ja aloittamistuet) - 17 kpl ,42 e Tukiin liittyvät sitoumus- ja tukioikeusasiat 58 kpl 48 kpl Tuki- ja korvaushakemusten, sitoumusten ja sopimusten valvonta- ja tarkastusasiat 14 kpl 29 kpl Tuki- ja korvaus- sekä tukioikeuspäätösten muutoksenhakuasiat - kpl 1 kpl Meijerimaidon viitemääräasiat - 2 kpl Uuhipalkkio-oikeuden kiintiöasiat - 2 kpl Valtion maiden käyttöön ja kauppahintasaamisiin sekä rajoitustenalaisiin tiloihin liittyvät asiat - kpl 1 kpl Muut asiat ja päätökset 47 kpl 46 kpl Käsitellyt ja päätöksen saaneet asiat: Tilojen ja peltojen rekisteröintiasiat (valtakunnallinen ATK-rekisteri) maaseutuelinkeinorekisteriin rekisteröity yhteensä tilaa joista rekisteröityjä ja aktiivisia peruslohkoja omistaa 399 tilaa joilla aktiivisia peruslohkoja yhteensä kpl 1 810,32 ha IACS-järjestelmään (tuki- ja korvausasioiden käsittelyjärjestelmä) liitetty 121 tilaa joiden hallinnassa aktiivisia peruslohkoja 97 tilaa kpl 1 577,25 ha joille tallennettu kasvulohkoja vuodelle tilalle kasvulohkoa 1 561,24 ha josta pelto- ja puutarhamaata sekä kasvihuonealaa 1 465,94 ha avointa luonnonniittyä ja -laidunta sekä hakamaata 13,28 ha metsälaidunta ja puustoista hakamaata 75,52 ha ympäristötuen erityistukitukialaa, muuta kuin peltoa 6,50 ha VIPU selailupalvelun käyttöoikeuksien ylläpito (tukihakemus- ja karttatietojen selailu sekä sähköinen tukihaku) käyttöoikeudet myönnetty tai päivitetty 1 käyttäjälle keskitetysti perustetut käyttöoikeudet 63 käyttäjälle voimassa olevat käyttöoikeudet 79 käyttäjällä 31

35 Eläintenpitäjärekisterin ylläpito rekisteriin liitetyt eläintenpitäjät (ei hevosten, porojen tms. eläinten pitäjät) joilla aktiivisia eläintenpitopaikkoja eläinrekisterin käyttöoikeuksien ylläpito (lammas- ja vuohirek.) käyttöoikeudet myönnetty voimassa olevat käyttöoikeudet 29 kpl 37 kpl - käyttäjälle 6 käyttäjällä Tukihakemusten liitekarttojen digitointiasiat kunnasta digitointiin toimitettu 18 tilalta 29 peruslohkoa 33,39 ha muiden kuntien hallinnoimien lohkojen muutokset - tilalta - peruslohkoa 0 ha Yhteensä digitoinnissa 18 tilalta 29 peruslohkoa 33,39 ha Käsitellyt ja päätöksen saaneet asiat: Maaseutuelinkeinojen kehittämisasiat palkitsemiset 1 kpl kehittämismäärärahan muu käyttö 60 suoritusta ,06 e Henkilöstön koulutus hallintohenkilöstön osallistuminen 6 kertaa 9 osallistujaa 8 koulutuspäivänä luottamushenkilöiden osallistuminen 2 kertaa 3 osallistujaa 3 koulutuspäivänä Muu toiminta järjestetty asiakaskunnan koulutus 1 kerta 1 päivä 16 osallistujalle toiminta kouluttajana / luennoitsijana1 kerta 0,5 päivänä 16 osallistujalle henkilöstön muu osallistuminen toimialaan liittyviin tilaisuuksiin kouluttajan, luennoitsijan, esitelmöitsijänä 1 kerta 13 osallistujaa järjestelyissä avustaminen 1 kerta 6 osallistujaa muut maaseutulautakunnan toimintaan liittyvät tehtävät ja toimenpiteet 5 kpl Kunnan maataloustoimen käsittelemät päätökset ja asiat yhteensä 967 kpl Maataloustoimen hallintoon liittyviin asioihin saadut valmiit päätökset sekä muut toimenpiteet ja ratkaisut yhteensä kpl Maataloushallinnon toimenpiteiden kautta avustuksina, tukina, palkkioina ja korvauksina kunnan maaseutuyrittäjille ja paliskunnille tulleet varat yhteensä tulotukina ja -palkkioina sekä vahingonkorvauksina opintorahana, luopumistukena (alkavat tuet) ja -korvauksena ym. rakennetukena (investointi-, kehittämis- ja aloittamistuet) Yhteensä ,08 e 9 346,95 e ,42 e ,45 e 32

36 50 Sosiaali- ja terveyslautakunta Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Arviointikriteeti Mittari Tavoitetaso 2011 Toteuma Kuntalaisten ikävakioitu sairastavuus pienenee Sairastavuusindeksi vaatii toimia kunnan kaikilla sektoreilla 100 ei v tietoa vielä saatavilla Positiivinen työnantajakuva (lähtötaso 111) Hakijamäärät kunnan toimiin/sijaisuuksiin yli 5 hakijaa/työsuhde 0-12 hakijaa / työsuhde Toimintaa on suunnattu ennaltaehkäisevään toimintaan ja avopalveluihin. Terveyskeskus on ollut mukana mm. laatuverkostotyössä. Avopalveluja on suunniteltu; neuvolatoimintaa on uudelleenorganisoitu niin, että uuden terveydenhuoltolain velvoittamat palvelut, kuten vanhusneuvola ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja seuranta mahdollistuvat jatkossa 33

37 501 Yleinen sosiaalityö Arviointikriteeti Mittari Tavoitetaso 2011 Toteuma Palvelutarpeen Jonotusaika 2 viikkoa toteutunut arviointi Väestömäärä Sosiaalityöntekijä/asukas Max as./ sosiaalityöntekijä toteutunut loppuvuodesta Asiakastyö on toteutunut suunnitelmien mukaisesti, palvelutarpeen arviointia on tehty ja asiakassuunnitelmia laadittu. 502 Lasten päivähoito Päivähoitopalveluja järjestettiin lapsille huoltajien työssäkäynnin ja opiskelun vuoksi, kuntoutuspaikkoina erityislapsille, lastensuojelun tukitoimenpiteenä sekä virike- ja kerhopaikkoina. Vanhemmilla oli mahdollisuus valita lapselleen kunnallinen päivähoitopaikka, saada kotihoidon tukea ja kuntalisää tai järjestää päivähoito yksityisen hoidon tuella. Vuonna 2011 kunnassa toimi neljä päiväkotia (Raattama, Pikkumuksula, Sirkka ja Muksula), kaksi erillistä ryhmäperhepäiväkotia; Alakylä, Kaukonen ja Touhula, joka aloitti toimintansa Omassa kodissaan työskenteli noin 10 perhepäivähoitajaa ja 2 kolmiperhepäivähoitajaa. Vuorohoitoa tarjottiin Pikkumuksulassa ja Sirkan päiväkodilla. Esiopetusta annettiin Muksulassa ja Sirkan päiväkodissa. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuma 2011 henkilöstörakenne ja mitoitus lain vaatimalle tasolle kasvatushenkilö /4 alle 3- vuotias ja 7/ yli 3-vuotias kasvatushenkilö /4 alle 3- vuotias ja 7/ yli 3-vuotias hoitopaikan saaminen lain edellyttämällä tavalla 2 viikkoa äkillisissä tilanteissa ja 4 kk muissa syissä Päivähoidon tunnuslukuja TP08 TP09 TP10 TP11 Päivähoidon kustannukset / ei vielä hoitopäivä tietoa Kotihoidon tuen piirissä lapsia Kotihoidon tuen kustannukset, josta kuntalisää (88 932) (117364) Hoitopäivät päiväkodeissa Hoitopäivät perhepäivähoidossa Kaikki hoitopäivät yhteensä Lapsia päiväkodissa Lapsia perhepäivähoidossa Lapsia yhteensä Alle 3-vuotiaita hoidossa viikkoa äkillisissä tilanteissa ja 4 kk muissa syissä 34

38 503 Lastensuojelu Arviointikriteeti Mittari Tavoitetaso 2011 Toteuma Lastensuojeluilmoitus lain määrittämälle 3 viikkoa 21,9 pv tasolle Lastensuojelutarpeen Selvitysaika 5 kuukautta 92 pv selvitys lastensuojelulain mukainen suunnitelma lain edellyttämällä tavalla vuoden 2011 aikana valtuustokäsittely valtuustokäsittely Vuoden 2011 aikana on tullut yhteensä 131 lastensuojeluilmoitusta, yhteensä 85 lapsesta ja 5 18 vuotta täyttäneestä. Avohuollon asiakkaana on ollut yhteensä 41 lasta. Jälkihuollossa on ollut yhteensä 6 18 vuotta täyttänyttä nuorta. Lastensuojelun laitoshoidossa on ollut kolme lasta ja perhehoidossa viisi lasta lastensuojeluilmoitukset lasten lkm, joista ls-ilmoitus on tehty kodin ulkopuolelle sijoitetut Muut lasten ja perheiden palvelut Perhetyön piirissä oli 22 perhettä, joissa lapsia oli yhteensä perheessä asiakkuus päättyi kyseisenä vuonna. Viidessä (5) perheessä asiakkuus jatkuu edelleen. Lastensuojelun perhetyö ja ennaltaehkäisevä perhetyö jakautui tasan perheiden kohdalla (11-11). Lastensuojeluperheistä n. puolet oli muualta muuttaneita ja n. puolet oli kittiläläisiä perheitä. Ennaltaehkäisevän perhetyön piirissä olleista perheistä 7 oli kittiläläistä ja neljä muualta muuttaneita perheitä. Ennaltaehkäisevä perhetyö Lastensuojelun perhetyö Yhteensä kittiläläiset perheet ulkopaikkakunnalta muuttaneet perheet yhteensä Pääsääntöisesti perhetyötä tehtiin 1-2 kertaa viikossa, ajallisesti noin 2-3 h kerrallaan. Toinen perhetyöntekijän toimi on ollut täytettynä kokoajan syksystä 2009 alkaen. Toisessa toimessa on ollut kolme eri työntekijää. Käytännössä vuoden 2011 aikana perhetyössä on toiminut vain yksi perhetyöntekijä useamman kuukauden ajan. Toinen toimi täytettiin

39 505 Vanhusten ja vammaisten palvelut Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuma 2011 Tarvetta vastaavat palvelut Vanhuspalveluissa hoito-/asumispaikat asetettuihin kriteereihin (RaVa, KeVa, MMSE) perustuvia -mittarit 100 % käytössä -hoidon porrastus laadittu -kotihoidon kriteerit käytössä -Mittarit ovat säännöllisessä ja tehokkaassa käytössä. -Hoidon porrastus on laadittu v , seuranta tehty v lopulla. -Kotihoidon myöntämisperusteita noudatettiin soveltuvin osin. Vuodelle 2011 tavoitteena oli kuten aiemminkin mahdollistaa ikäihmisten, vammaisten ihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään kotihoidon, erilaisten kotihoidon tukipalveluiden ja omaishoidon turvin. Kotihoidon palveluja ja tukipalveluja on järjestynyt niitä tarvitseville. Hoidon porrastamiselle on laadittu tavoitteet vuosille Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämistä määräaikaisena vuodeksi kerrallaan jatkettiin v Loppuvuodesta 2011 terveydenhuollossa ja sosiaalitoimen alaisissa avohuollon yksiköissä otettiin käyttöön Effica -potilastietojärjestelmä. Rinnalla kulki edelleen Pegasos, jonne ei enää kuitenkaan kirjattu. Myös kotihoito aloitti systemaattisen kirjaamisen ko. ohjelman Kotihoito-osuuteen. ASPA ja Kittilän kunta sopivat yhteistyöstä vuoden 2011 aikana siten, että kunnassa toteutettiin loka-, marras- ja joulukuulle ASPA:n rahoittama selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden tarpeesta Kittilässä, selvityksen laati kehitysvammahuollossa työskentelevä kunnan työntekijä. Selvitystä tullaan käyttämään kunnan vammaishuollon suunnitelman pohjana. Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestelyä jatkettiin perinteisin tavoin. Vapaiden järjestelyyn tuli sijaishoito toimeksiantosopimuksella, joka järjestyy hoidettavan kotona sijaishoitajaa apuna käyttäen. Sijaishoidon sopimuksia tehtiin vuodelle 2011 muutamia kymmeniä. Sairaus- ja vuosiloman sijaisuudet suunniteltiin koko alueen henkilöstö ja eri yksiköiden sijaiset huomioiden. Sijaisiksi pyrittiin saamaan pääsääntöisesti koulutettua henkilöstöä. Lyhyet muutaman päivän poissaolot järjesteltiin useissa tapauksissa työvuoromuutoksilla. Henkilöstö on osallistunut vuonna 2011 erilaisiin koulutuksiin joko kunnassa, koulutuspaikkakunnalle menemällä tai videoneuvotteluyhteyden kautta. Muutamalle työntekijälle on mukautettu työtä tai vaihdettu työpistettä johtuen tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja osa-aikaeläkkeelle jääneitä on tuettu työssä jaksamisessa työnvuorosuunnittelun kautta. 36

40 Koivukoti Koivukoti on Kittilän kunnan terveyskeskuksen yhteyteen lokakuussa 2010 avattu palvelutalo, joka tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden kodinomaiseen ja omatoimiseen asumiseen. Koivukodissa on 32 paikkaa, yhteensä 28 asuntoa. Henkilöstöä Koivukodissa vuonna 2011 oli 10 vakituista, joista yksi on vastaava sairaanhoitaja ja 1 määräaikainen työntekijä Opiskelijoita Koivukodissa on vuoden 2011 aikana ollut 6, eripituisilla jaksoilla. Yläkerran iltahoidosta vastattiin yhdessä kotihoidon kanssa. Alakerta, Ruskapirtti, muistisairaiden yksikkö on tehostettua asumispalvelua, jossa on 10 yksiötä ja 2 kaksiota eli asunto 14 henkilölle. Muistisairaiden yksikössä on ympärivuorokautinen hoito sekä kulunvalvonta. Ruskapirtissä on vuoden 2011 aikana ollut koko ajan 14 asukasta. Yläkerrassa, Tuulen pesässä on tuettua asumispalvelua 14 ikäihmiselle, 10 yksiötä ja 2 kaksiota. Lisäksi yläkerrassa on 4 monivammaisille suunnattua yksiötä. Tuulen pesässä toukokuuhun 2011 asti oli yhteensä 17 asukasta, jonka jälkeen on ollut 16 asukasta (kaksioissa asuu 1 asukas/kaksio). Yläkerran asukkaat ruokailevat pääasiassa terveyskeskuksen viihtyisässä ruokasalissa. Koivukodin tavoitteena on asukkaiden päivittäisen toimintakyvyn ylläpitäminen kuntouttavan työotteen avulla sekä tarvittavan hoivan ja huolenpidon järjestäminen. Hoitotyön päivittäistä kokonaisuutta ohjaavat yhteinen tekeminen, ulkoilu, ateriat ja virkistys. Keskeisiä toimintaperiaatteitamme ovat turvallisuuden tunteen luominen ja asukkaiden kannustaminen osallistumaan asuinympäristön elämään ja toimintoihin. Koivukodilla on vuoden 2011 aikana toiminut 3 säännöllisesti kokoontunutta kansalaisopiston kuntoutus- ja virikeryhmää ja kunnan fysioterapeutin vetämä jumpparyhmä ylä- ja alakerrassa kerran viikossa. Lisäksi on järjestetty useita talon omia tapahtumia. Kittilän seurakunta on järjestänyt Koivukoti kirkon kerran kuukaudessa, lisäksi diakonissa on vieraillut useampaan kertaan asukkaiden luona. Yhteistyötä on tehty paljon myös kolmannen sektorin toimijoiden; järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa, esim. SPR: ystäväpalvelun ja kyläluudan kanssa. Vanhainkoti, palvelutalo Aakenus Vanhainkodissa ja sen yhteydessä olevassa palvelutalo Aakenuksessa perustehtävänä on toteuttaa hyvää ja laadukasta asumista, hoitoa ja huolenpitoa yksittäisen vanhuksen ja ikäihmisen tarpeisiin. Toiminta perustuu käytännön hoitotyössä terveydenhuollon eettisiin arvoihin; 1. oikeus hyvään hoitoon 2. ihmisarvon kunnioitus 3. oikeudenmukaisuus 4. itsemääräämisoikeus 5. hyvä ammattitaito ja hyvinvointia edistävä ilmapiiri 6. yhteistyö ja keskinäinen arvonanto Hoitotyö yksikössä perustuu perustietojen ja taitojen hallintaan ja osaamiseen, kaikessa toiminnassa näkyy vanhustyön arvojen mukainen toiminta. Osaaminen perustehtävistä suoriutuminen hoito - ja huolenpitotyössä vuorovaikutustaidot erityisosaaminen 37

41 Vastuu hyvä perushoito hyvä kohtelu turvallisuus mielekäs elämä Imago Mahdollistaa hyvä ikääntyminen Luoda hyvä työympäristö Asukashuoneiden wc-tilojen remontointi jatkui vuoden 2011 aikana. Kaikkein vaikeimmat kohteet saatiin vuoden aikana korjattua. Tilojen remontointi jatkuu edelleen. Riittävien ja tarkoituksenmukaisten apuvälineiden saanti ja niiden käytössä ohjaaminen sekä asukkaiden kuntoutus parantui fysioterapeutin aloitettua jälleen viikoittaiset käynnit vuosien tauon jälkeen.(2x viikossa) Henkilökuntamitoitus vahvistettiin 2011 vähimmäistasolle ollen 0,62, vakituista henkilöstöä talossa on 19, paikkaluvuksi määriteltiin 30 asukaspaikkaa, joista 14 paikkaa on Aakenuksessa ja 16 paikkaa on vanhainkodin puolella, laitosasumisessa. Asukkaiden hoitoisuus on kuitenkin edelleen kasvanut sekä muistisairaiden määrä lisääntynyt, minkä vuoksi mitoitus ei ole ollut aina riittävä. Kun yksikössä hoidetaan dementoituneita sekä toteutetaan kuntouttavaa vuorohoitoa, tulisi mitoitusta lisätä 0,10-0,20. Vanhainkodin asukkaista 98 % sairastaa eriasteista dementiaa. Asukaskuormitus on vuoden 2011 aikana ollut keskimäärin %, riippuen kulloinkin vuorohoidossa käyvien asiakkaiden määrästä, joille oli varattu 4-5 paikkaa. Aakenuksessa on koko ajan ollut 14 paikkaa käytössä. Vanhainkodilla annettava lyhytaikainen laitoshoito mahdollistaa kotona omaishoitajien turvin hoidettaville ikäihmisille fyysisesti ja sosiaalisesti kuntouttavia hoitojaksoja. Lyhytaikaishoitopaikkojen kysyntä ja käyttö oli hyvin aktiivista. Hoitoa käytti säännöllisesti kuukausittain 1-2 viikon jaksoissa 9-12 asiakasta. Loppuvuodesta lyhytaikaishoitopaikat vähenivät oleellisesti, koska vakituista hoivapaikkaa jäi vuoden lopussa odottamaan 4 asukasta. Asukkaiden arjen mielekkyydestä, viriketoiminnasta ja viihtyvyydestä huolehdittiin järjestämällä yhdessä Henkiikö ry:n kanssa asukkaille retkiä, erilaisia tilaisuuksia, juhlia sekä panostamalla kodinomaisella sisustuksella edelleen asuinympäristön viihtyvyyteen. Asukkaiden mahdollisuutta päivittäisen ulkoilun lisäämiseksi parannettiin päivän erilaisia toimintoja porrastaen. Vanhainkodin tunnuslukuja TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 Vanhainkodissa asukkaita Vanhainkodin hoitopäivien lkm Aakenuksen tai muidenkaan palveluasumisyksiköiden hoitopäivien lukumäärää ei kunnallisessa tilastoinnissa ole seurattu samalla tavoin kuin vanhainkodin hoitopäivien määrää. Aakenuksen hoitopäivien arvio v on samaa luokkaa kuin vanhainkodin. Vanhainkodin hoitopäivien lukumäärä on laskenut vuodesta 2009 alkaen, koska talon toinen pää muutettiin laitosasumisesta palveluasumiseksi. Samoin tulvan jälkeiset ylipaikat purettiin vähitellen vuosien 2009 ja 2010 aikana. 38

42 Palvelutalo Metsola Palvelutalo Metsolassa asuu kehitysvammaisia ihmisiä ja ikäihmisiä. Metsolassa työskentelee 18 vakituista työntekijää, henkilöstömitoitus on vähintään 0,6. Kehitysvammaisten ihmisten päivätoiminta Vuonna 2011 päivätoiminnassa kävi 24 kehitysvammaista. Päivittäin kävijöitä oli Kävijät olivat pääasiassa kotona asuvia kehitysvammaisia ihmisiä. Palvelutalo Metsolan asukkaista n. seitsemän henkilöä osallistui mahdollisuuksien mukaan päivätoimintaan. Henkilökuntaa päivätoiminnassa on kaksi ohjaajaa. Lisäksi paikalla on ollut satunnaisesti henkilökohtainen apu lokakuusta lähtien. Toiminta sisälsi: Päivittäisten taitojen ylläpitämistä: mm. omasta hygieniasta huolehtiminen, osallistuminen vuorotellen keittiötöiden hoitamiseen. Vuorotellen myös leivottiin ja ylläpidettiin niitä taitoja. Ulkoilu ja liikunta: päivittäistä ja ohjattuna ryhmittäin. Kädentaitojen harjoittaminen: askartelu, käsityöt Sosiaalinen kanssakäymisen harjoittelu: vuoron odottaminen, toisen huomioiminen, mahdollisuus keskustella toisten kanssa ja ratkaista mieltä painavia asioita yhdessä (monet kävijöistä yksinäisiä), kommunikaation harjoittelu tulkin avulla Harrastustoimintaa Revontuliopiston järjestämänä: tietotekniikka, kuvataide, yhteislaulu, tanssi, musiikkiliikunta sekä Sherborne. Vuoden aikana osallistuttiin retkiin ja tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Seurakunnan diakoniatyöntekijä käy kerran kuussa pitämässä hartaushetken kerhohuoneella. Seurakunnan järjestämään leiriin Äkäslompolossa osallistui kolme kehitysvammaista ihmistä elokuussa. 506 Koti- ja tukipalvelut Kotihoito on hoitanut ikäihmisten lisäksi vaikeavammaisia ihmisiä. Perheille on järjestetty tilapäistä kodinhoitoapua varsinkin kiireellisissä tapauksissa. Kotihoidon organisaatiota ja toimintakäytäntöjä on lähdetty kehittämään edelleen kotona asumisen turvaamiseksi ja tätä jatkettiin myös vuoden 2011 aikana suunnittelemalla kotihoidon käyttöön otettavaa autoa, kotihoidon palveluseteliä, tukipalveluiden uudistamista sekä kotihoidon ohjaajan viran täyttämistä. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutuma 2011 Tarvetta vastaavat Kotona tai kodinomaisissa 91 % 89 % on toteutunut palvelut olosuhteissa asuvat 75-vuotta täyttäneet Kotihoidon palvelujen piirissä 75 - vuotta täyttäneet 13 % 14 % on toteutunut 39

43 TP 05 Koti- ja tukipalvelujen tunnuslukuja Kotipalvelua saaneiden kotitalouksien lukumäärä Kotipalvelua saaneet lapsiperheet Kotipalvelua saaneet vanhuskotitaloudet Kotipalvelua saaneet vammaiskotitaloudet Kodinhoitoavun käynnit vuoden aikana yhteensä Tukipalveluja saaneita asiakkaita Kotipalvelun henkilökunta TP Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Kunnassa toimii vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kannalta. Kunnassa on myös erityishuollon johtoryhmä, jonka tehtävänä on ensisijaisesti kehitysvammaisten henkilöiden erityishuoltoohjelmien laatiminen. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille tarvittavat kuljetuspalvelut, palveluasuminen, välttämättömät asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vanhusten ja vammaisten palvelujen tunnuslukuja TP 05 TP 06 TP 07 TP 08 TP 09 TP 10 TP 11 Omaishoidon tuella hoidettavien määrä vuoden aikana Omaishoidon hoitopalkkio / hoidettava Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saaneet Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua saaneet Henkilökohtainen apu Tulkkipalveluja saaneita Asunnon muutostyöt Päihdehuolto Päihdestrategia on päivittämättä. TP 07 TP 08 TP 09 TP 10 TP 11 40

44 509 Muu sosiaali- ja terveystoimi Arviointikriteeti Mittari Tavoitetaso 2011 Toteuma Toimeentulotuki käsittelyaika 7 pv 79,9 % Hakemuksia tuli yhteensä 1086 kpl. Toimeentulotukea maksettiin yhteensä 234 kotitaloudelle, joista suurin osa oli yksinasuvia. Sosiaalityön asiakkaita oli yhteensä 394 (toimeentuloturva, välitystilit, lastensuojelu, aikuis- ja perhetyö), joista uusia oli 150. Toimeentulotuen kokonaismenoista ehkäisevän toimeentulotuen osuus oli 2 %. toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Perusterveydenhuolto TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Lääkärin vastaanottokäynnit Hoitajakäynnit /poliklinikka Ulkokuntalaisten lääkärikäynnit Vastaanotto Vastaanottotoiminnassa on toimittu pääosin siten, että kunta on jaettu viiteen alueeseen, johon on nimetty oma lääkäri ja vastaanottoavustaja. Hoitotakuu toteutui hyvin paitsi kiireettömän hoidon eli pääasiassa määräaikaistarkastusten osalta. Kesän ja syksyn huonon lääkäritilanteen takia jonotusajat venyivät yli 3 kuukauden. Kiireellinen hoito sekä hoidon arviointi tehtiin hoitotakuun määräämässä aikarajassa. Jonotusaikoja venytti myös se, että terveyskeskuksessa siirryttiin loppuvuodesta uuteen Efficapotilastietojärjestelmään, jonka koulutus vei ison osan henkilökunnan työajasta. Kesällä 2011 lääkärin vastaanottotoimintaa alettiin kehittää siten, että mentiin mukaan valtakunnalliseen valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon (Conmedic/Klas Winell). Mukaan tulivat myös terveydenhoitajat. Perehdytystä asiaan saatiin kesällä ja vastaanottopotilaiden laatumittaus-haastattelut tehtiin marraskuussa. Tulosten purku ja jatkotoimista sopiminen tapahtui joulukuussa. Laatumittaustulokset osoittivat, että vastaanottotoiminnan kehittämistä tarvitaan ja päätettiin olla mukana jatkossakin valtimotautien laatuverkostotoiminnassa. Poliklinikalla annettiin kiireellinen hoito kaikille kittiläläisille ja ulkopaikkakuntalaisille potilaille. Talvisesongin aikana näkyi selvästi, että Levin yksityiset terveysasemat ovat alkaneet toimia hyvin ja se näkyi poliklinikan toiminnassa vähenevänä matkailijoiden määränä. Myös ulkomaalaiset potilaat vähenivät. Ensimmäistä kertaa ulkopaikkakuntalaisten määrä vuoden aikana putosi alle 1000 eli oli 951 henkilöä. Huippuvuodet matkailijoiden määrässä oli vuosina , jolloin ulkopaikkakuntalaisten potilaiden määrä oli henkilöä/vuosi. Ulkomaalaisten osuus oli nyt alle 6 % (v %) kaikista ulkopaikkakuntalaisista potilaista. Huolimatta matkailijoiden määrän vähentymisestä hoidettiin poliklinikalla virka-aikana melkein yhtä paljon potilaita kuin edellisenä vuonna. Paine potilaiden suureen määrään poliklinikalla johtui osaltaan 41

45 kiireettömän vastaanoton huonosta tilanteesta. Lääkärin hoitamien potilaiden määrä virka-aikana poliklinikalla oli arviolta 5736/vuosi, kun taas kiireettömällä vastaanotolla potilaiden määrä oli vain 2137/vuosi. Lukumäärät ovat arvioita; siirtyminen uuteen potilastietojärjestelmään johti siihen, ettei kahden viimeisen kuukauden tapahtumia ole saatu tilastoina. Sairaanhoitajan vastaanotto poliklinikalla on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Hoitotakuun velvoittama välitön yhteydensaanti terveydenhuollon ammattihenkilöön toteutui hyvin. Hoidon arviointi tai hoito pystyttiin antamaan hoitotakuun vaatiman 3 päivän sisällä. Lääkärit osallistuivat mm. valtakunnallisiin lääkäripäiville (Helsinki, Oulu; Tampere). Hoitohenkilökunta osallistui mm. poliklinikkasairaanhoitajien päiville, Pelastuspalveluseminaariin ja ammatillisiin koulutuspäiviin Oulussa. Kaikki hoitajat osallistuivat lääkekoulutukseen ja uuden Efficapotilastietojärjestelmän koulutuksiin. Lääkäriopiskelijoita oli viime vuonna yhteensä 9. Poliklinikalla oli sekä sairaanhoitaja- että lähihoitajaopiskelija. Asiakasnäkökulma Arviointikriteeri Mittari Tavoitearvo Toteuma Asiakkaat ovat Asiakaskyselyt Paranee edellisistä Kyselyä ei tehty tyytyväisiä palveluun työyksiköissä kyselyistä (-07 ja-09) Hoitoon pääsy toteutuu Odotusaika hoitoon Hoitotakuu toteutuu Kyllä Talous ja menestyminen Toiminnallinen tavoite Mittari Tavoitearvo Toteuma Talousarvioon varattu Säännöllinen seuranta Toiminta pyritään Toteutui määräraha riittää toimintaan ja raportointi tekemään määrärahan puitteissa Sijaisten käyttö Sijaisseurantaraportit Sijaisten käyttö määrärahan puitteissa Toteutui Henkilöstönäkökulma Toiminnallinen tavoite Mittari Tavoitearvo Toteuma Sairauspoissaolot Henkilöstöjärjestelmä alle1 pv/henkilö/kk Toteutui vähentyvät Työtyytyväisyys Ilmapiirimittaukset Keskiarvo 7,5 Mittausta ei tehty työyksiköissä Täydennyskoulutus toteutuu asetuksen mukaan Koulutusrekisteri Vähintään 3 pv/työntekijä Melko hyvin Virat ja toimet täytetään pätevillä ammattilaisilla Lääkärit Muu hoitohenkilökunta Täyttöaste 100 % Täyttöaste 100 % Ei toteutunut Toteutui 42

46 Prosessinäkökulma Toiminnallinen tavoite Mittari Tavoitearvo Toteuma Aluevastuutoiminta Väestömäärä lääkäriä enintään1500 Ei toteutunut kohti asukasta Erikoissairaanhoidosta LKS:n tilastot sakkomaksu 0 E Toteutui jonotuspäivät vähintään Sairaanhoitajien vastaanottokäyntien määrä lisääntyy 40 % sairaanhoitokäynneist ä hoitajalla Täydentävät palvelut Potilastietojärjestelmän tilastot/työnjakohankke en tulosten käyttöön otto Toteutui arviolta 36 % Laboratoriossa toimi kaksi (2)laboratoriohoitajaa ja yksi (1) perushoitaja, röntgenissä yksi (1) röntgenhoitaja ja fysioterapiassa neljä (4) fysioterapeuttia, joista yksi oli kokopäiväisesti työterveyshuollon työfysioterapeuttina. Fysioterapia hoitaa lääkärien lähetteillä vuodeosastopotilaiden kuntoutukset, avoterveydenhuollon kuntoutukset sekä ikääntyneiden kuntoutukset Vanhainkodissa, Metsolassa, Havukassa ja Koivukodissa. Kuntoutusten lisäksi fysioterapia hoitaa myös apuvälineiden hankinnan, lainauksen ja ohjauksen. Fysioterapiassa aiheutti loppuvuonna kovasti työtä uusi Effican Kunto-ohjelma, joka vaati tietyn koodauksen apuvälineisiin. Apuvälinelainaus perustuu uudessa tietojärjestelmässä viivakooditallennukseen, eikä uusi ohjelma toiminut alkuun niin hyvin kuin olisi pitänyt. Laboratorio ja röntgen toimivat ajanvarausperiaatteella. Laboratorio, röntgen ja fysioterapia ovat osallistuneet koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Vuodeosastohoito Terveyskeskuksen vuodeosastolla on 30 sairaansijaa (15 akuuttipaikkaa ja 15 pitkäaikaispotilaspaikkaa) sekä kaksi tarkkailupaikkaa. Vuodeosasto on ollut endeeminen yksikkö vuoden 2010 lopusta alkaen. Syksystä 2011 alkaen pitkäaikaispaikkoja on ollut käytössä vain 13, koska kaksi kahden hengen huonetta toimii eristyshuoneina. Tästä syystä potilaita hoidetaan edelleen päivähuoneiksi tarkoitetuissa tiloissa. Fyysisten tilojen pienuus ja ahtaus onkin suurimpia puutteita arkisessa toiminnassa. Arkiaamuisin osasto on jaettu kolmeen moduliin, jolloin jokaisessa modulissa on sh+ph työpari. Tällöin myös perus-/lähihoitajat työskentelevät akuutimman potilasaineksen parissa. Se keventää raskasta perushoitoa ja ylläpitää ammattitaitoa. Iltavuorossa on kolme sairaanhoitajaa päivystyksen ja uusien potilaiden vastaanottamisen takia. Terveyskeskuksen poliklinikka tyhjenee klo 16 mennessä ja LKS:n potilaat saapuvat yleensä iltavuoron aikana. Ajoittain sieltä saapuu potilaita myös viikonloppujen aikana. Kahtena viikonloppuna kolmen viikon periodissa on pystytty järjestämään kaksi sairaanhoitajaa yövuoroon. Muulloin on sh-ph työpari. Hoitotietojen sähköinen kirjaaminen ja suomalaiset hoitotyön luokitukset ovat olleet käytössä vuodesta 2007 alkaen. Tässä vuodeosasto on ollut edelläkävijöitä Lapin läänissä ja jopa eteläisessä Suomessa. Kuormitus on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Kuitenkin vain viiden kuukauden aikana kuormitus on ollut hieman alle 100 %, muina kuukausina yli ja marraskuussa 110 %. Pitkäaikaispotilaita on ollut tammikuussa 15 ja joulukuussa 14, muina kuukausina Hoitoajat ovat lyhentyneet, potilasvaihtuvuus 43

47 on suurta. Turvattomuudesta kärsivien yöaikaiset osastovierailut lyhentävät myös hoitoaikaa. Kuormitusta lisää vanhusväestön korkea ikä ja moninaiset sairaudet sekä jatkosijoituspaikkojen puute. Vuodeosaston henkilökunnan hoitamat sairasvastaanotot (virka-ajan ulkopuolella sairaanhoitajien itsenäisesti, ilman lääkärin fyysistä läsnäoloa hoitamat sairasvastaanotot) eivät ole vähentyneet yksityispalveluiden lisääntymisestä huolimatta. Lauantaiaamuihin on lisätty yksi sairaanhoitaja ympäri vuoden lisääntyneiden sairasvastaanottojen ja puhelinneuvonnan takia. Sesonkiaikoina (juhlapyhät ja kevät) myös sunnuntaisin on ylimääräinen sairaanhoitaja. Sairasvastaanottojen lukumäärä lokakuun loppuun mennessä oli 1651, joista ulkopaikkakuntalaisia 303 (ulkopaikkakuntalaisten osuus on vähentynyt). Loppuvuoden tilastoja ei vielä saatu uudesta potilastietojärjestelmästä johtuen, mutta arviolta niitä oli Henkilökunta kokee päivystystyön kuitenkin haastavaksi, mielekkääksi ja uutta opettavaksi (ns. työn suolaa). Viiden viime vuoden aikana on henkilökuntarakenne saatu muutettua niin (13 sh ja 9 ph/lh), että tämä toiminta on ollut mahdollista. Henkilökunnan sairaslomat ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Sijaisia on saatu kohtuullisesti, kevätaikaan jopa yli tarpeenkin. Koko kesän oli yhden sairaanhoitajan vajaus, jota kompensoitiin lähihoitajilla, opiskelijoilla ja töiden järjestämisellä. Koulutuksiin on osallistuttu paljon videoteitse, joka säästää kustannuksia ja mahdollistaa useamman osallistujan. Ammatillisille opintopäiville osallistutaan tasapuolisesti. Pääosa koulutuksista kuitenkin on suuntautunut uuden Effica-potilastietojärjestelmän opetteluun. Koulutukset alkoivat toukokuussa ja jatkuivat vuoden loppuun sekä vuoden 2012 alkupuolelle asti. Koko henkilökunta on koulutettu, mutta opettelua ohjelman uudet osiot vaativat edelleen. Lähihoitajaopiskelijoita on ollut käytännön harjoittelussa 11, keskimäärin viiden viikon jaksoissa. Ohjaajina toimivat sekä sairaanhoitajat että perus-/lähihoitajat. Ohjaukseen kuuluu näytön vastaanottaminen ja kirjallinen loppuarvio. Tunnusluvut: Tarkkailupotilaiden lukumäärä (eivät sisälly kuormitus-%:iin): 188 Pitkäaikaispotilaiden keskiarvo: 16,25 Kuormitusprosentti koko vuoden keskiarvo :101,51 Sairasvastaanotot: noin 2100 Hoitopäivien lukumäärä: Kalustosta on uusittu kaikki akuuttihoidon välineet ja laitteet. Potilassänkyjen osia on jouduttu paljon uusimaan. Potilaiden liikkumista/liikuttamista helpottavat apuvälineet ovat erinomaiset. Kolmessa potilashuoneessa on kiinteät potilasnosturit. Näin voidaan toteuttaa hyvää työergonomiaa tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvien haittojen vähentämiseksi. Hankinnoissa on noudatettu budjetissa annettuja raameja. 44

48 Kuormitusprosentti 103,95 103,15 107,63 104,6 107,74 110,38 101,51 Hoitopäivien lukumäärä/vuosi Päivystyspotilaat/virka -ajan ulkop. hoitajan * katsomat Päivystyspotilaat/ulko paikkakuntalaiset * hoitajan katsomat Seurantapotilaiden lukumäärä Seuranta-aika tunteina ei laskettu Pitkäaikaispotilaat /vuoden keskiarvo 17,83 18,75 20,75 18, , HUOM: * puuttuu 11-12/2011 tilasto, potilastietojärjestelmän vaihto, ongelmia tilastoinnissa Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa hoitotakuu ja neuvolaterveydenhuollon asetus toteutuivat. Kiireettömän hammashuollon jonotusaika on saatu alle 6 kk:n. Neljäs hammaslääkärin virka perustettiin vuoden 2011 alussa. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri kävi hammashoitolassa n. 6 viikon välein tekemässä oikomishoidon suunnitelmat ja kiinteäkoje-hoidot. Kittilän hammashoitola osallistui Lapin läänin viikonloppu- ja arkipyhäpäivystykseen neljällä päivystyskerralla. Jatkossa suun terveydenhuollon haasteena on ikääntyvän väestön hoidontarpeen lisääntyminen hampaallisten henkilöiden lukumäärän kasvaessa sekä lasten ja nuorten hampaiden hyvän kunnon säilyttäminen. 511 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon tunnuslukuja TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 Erikoissairaanhoito avohoitokäynnit Erikoissairaanhoito hoitopäivät Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset 4,5 5,1 5,3 5,4 5,7 5,9 45

49 512 Ympäristöterveydenhuolto Elintarvikevalvonta: vuonna 2011 tehtyjen tarkastuksien perusteella näytteenotto osana omavalvontaa on toteutunut suhteellisen hyvin. Suurtaloudet lähettävät omavalvontanäytteitä laboratorioon ja ottavat itse esim. puhtausnäytteitä suunnitelmien mukaisesti. Elintarvikevalvontaa on suoritettu noin 160 kappaletta, sisältäen valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia 20 kpl ja ns. perustarkastuksia 141 kpl. Suunnitelmassa oli tavoitteeksi laitettu 120 valvontasuunnitelman mukaista tarkastusta. Tähän ei päästy johtuen monista syistä mm. yläkoulun. Elintarvikenäytteitä ei pystytty ottamaan, sillä Rovaniemen laboratorion toiminta loppui. Uimaallasvesinäytteenotto vastuu siirrettiin yrityksille, jotka tilaavat näytteet hyväksytyltä yhteistyökumppanilta. Viranomaisnäytteet: viranomaisnäytteitä ei otettu vuoden 2011 aikana. Tämä johtui yhteistyölaboratorion loppumisesta Rovaniemellä, ja uutta elintarvikelaboratoriota ei saatu tilalle. Talousvesinäytteiden osalta uusi yhteistyölaboratorio on Lapin Vesitutkimus Oy Rovaniemellä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelutyö on aloitettu syksyllä Yhteistoimintaaluetta valmistellaan Kittilän, Enontekiön, Muonion ja Kolarin kesken. Valmistelu on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2012 syksyksi. 513 Sosiaali- ja terveystoimen hankkeet Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät osallistuivat useisiin väestön hyvinvointia ja terveyttä edistäviin kehittämishankkeisiin. Projektiluettelo seuraavassa: Vastuuhenkilöt Annikki Autti Sanna Huilaja Koordinaattori kunta Kittilän kunta/poske Kittilän kunta/poske Kestoaika Projekti Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö-hanke, III vaihe/kaste Lapin perheiden tukiverkkohanke 3/ / / /2012 Askel Askeleelta projekti Aila Alasalmi Kittilä

50 60 Koululautakunta Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijämä Koulutoimen lähtökohtana on turvata Kittiläläisille lapsille ja nuorille ammattitaitoinen opetus ja ohjaus turvallisessa oppimisympäristössä. Oppilaiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi taataan riittävillä oppilashuollollisilla palveluilla. Opetuksen laadulla taataan se, että jatko-opintojen edellyttämät valmiudet saavutetaan. Koulutoimen toiminta perustuu siihen, että koulutuksellinen tasa-arvo saavutetaan kunnan alueella tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Yrittäjyyskasvatus ja matkailu ovat osana paikallista opetussuunnitelmaa eri kouluasteilla: esikoulu, alakoulu, yläkoulu ja lukio. Kittilän lukiossa on toiminut alppikoulu lukuvuoden alusta lukien. Kunnan koululaitokseen kuului vuonna 2011 yhteensä 4 perusopetuksen alakoulua 0 6 luokille. Lukkarin koulussa oli 12 luokanopettajan virkaa, Sirkan koulussa oli 6 luokanopettajan virkaa, Alakylän ja Kaukosen kouluissa oli 2 luokanopettajan virkaa. Kaukosen ja Alakylän kouluilla oli yhteinen tuntiopettaja. Raattaman koulussa oli 0 2 luokat ja 1 luokanopettaja. Yläkoululla ja lukiolla on yhdistetty lukion yläkoulun rehtori sekä yläkoululla apulaisrehtori. Kaikilla alakouluilla on koulunjohtajat, jotka on nimetty luokanopettajista. Sivukylien alakouluilla oli vuosiluokilla 1 6, laskentapäivänä , yhteensä 152 oppilasta (vuonna 2010 yhteensä 161 oppilasta) ja kirkonkylällä 225 oppilasta (vuonna 2010 yhteensä 215 oppilasta). Esikoululaisia oli yhteensä 64 (vuonna 2010 oli 66), sivukylien alakouluilla 5 (vuonna 2010 oli 9) esikoululaista, kirkonkylän päiväkoti Muksulassa 36 esikoululaista (vuonna 2010 oli 45) ja Sirkan päiväkodilla 23 esikoululaista (vuonna 2010 oli 12). Ensimmäisen luokan aloitti yhteensä 71 oppilasta (vuonna 2010 oli 76). Yläkoulun oppilasmäärä oli, laskentapäivänä , yhteensä 214 (vuonna 2010 oli 217), joista 71 (vuonna 2010 oli 80) oli yhdeksännen luokan oppilaita. 47

51 Perusopetuksen keskeisten tavoitteiden toteutuminen vuonna Kodin ja koulun yhteistyön parantaminen Kouluissa pidettiin vuoden 2011 aikana säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia tarpeen mukaan (esim. vanhempainiltoja ja vanhempainvartteja). Sen sijaan suunnitelmassa ollutta Wilma-oppilashallintoohjelmaa ei varojen puutteen vuoksi hankittu vuonna Opettajien täydennyskoulutus Sekä luokanopettajat että aineenopettajat ovat vuoden 2011 aikana osallistuneet erilaisiin täydennyskoulutuksiin oman halukkuutensa ja käytettävissä olleen määrärahan puitteissa, mutta tavoitteena ollut 1 päivä/hlö/vuosi ei vuonna 2011 toteutunut. 3. Pätevät opettajat Kittilän kunnassa oli vuonna 2011 pätevä opetushenkilöstö toistaiseksi voimassa olevissa virkasuhteissa kaikissa viroissa. Avoinna oleviin virkoihin oli runsaasti hakijoita. 4. Varhainen tuki ja erityisopetus Kittilän kunnassa erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti siten, että erityisoppilaat ovat integroituina yleisopetuksen ryhmiin, poikkeuksena lähinnä vaikeasti kehitysvammaisten opetus (Lukkarin koulu). Erityisoppilaat voivat tuettuna opiskella omassa lähikoulussaan. Erityisopettajien ohella erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukena ovat henkilökohtaiset koulunkäyntiavustajat. Kittilässä koulutoimi tekee saumatonta yhteistyötä päiväkotien kanssa, jossa ertiyistä tukea tarvitsevien lasten tukeminen aloitetaan jo huomattavasti aikaisemmin kuin he aloittavat peruskoulun. Erityisopetus perusopetuksessa (esi- ja perusopetuksen alakoulut sekä yläkoulu) Mittari: Oppilastilastot (taulukot) Kittilän kunnan esi- ja perusopetuksen alakouluilla toimii kaksi kiertävää erityisopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja. Yläkoulussa on kaksi laaja-alaista eritysopettajaa ja toimitaan ns. "klinikkatyyppisesti". Yleistä, tehostettua tai muuten erityistä tukea saaneita oppilaita on noin 25 % koko kunnan perusopetuksen oppilasmäärästä. Tavoitetaso: Tehostettua ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille on järjestetty avustajapalvelut oppimistulosten saavuttamiseksi ja kasvun tukemiseksi. Varhaisella tuella pyritään välttämään oppilaiden siirtämistä laitoksiin tai koulukoteihin ja näin saadaan pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä Kittilän kunnalle. Vuonna 2011 kittiläläisiä koululaisia oli laitoksissa tai koulukodeissa kokoaikaisesti 3 ja eripituisilla jaksoilla 5. Vaikeasti vammaisten opetus Vaikeasti vammaisilla oppilailla on erityisen tuen päätös ja oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oppilaille on laadittu toiminta-alueittain HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kittilässä kolme oppilasta opiskeli vuonna 2011 toiminta-alueittain Lukkarin koulussa. Oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten koulunkäyntiavustajien tukemina. Tehostettua ja erityistä tukea saaneet oppilaat lv (syyslukukauden lopussa) Alakoulut, yläkoulu ja esiopetus: Lukkari/Muksula, Sirkka, Raattama, Alakylä, Kaukonen, yläkoulu kk 48

52 Esio p. 1.l k 2.l k 3.l k 4.l k 5.l k 6.l k 7.l k 8.l k 9.l k YHT. Koko perusopetuksen oppilasmäärästä % HOJKS joista pidennettyjä OPPIMISSUUNNITEL MA ERITYISOPETUSTA SAANEET (ei puheopetus) - koko oppilasmäärästä % Puheopetusta tarvitsevat oppilaat Esiopetus ja alakoulut: Muksula, Lukkari, Sirkka, Raattama, Kaukonen ja Alakylä lv MUKSULAN Esiopetus/Lukkarin Koulu Luokka Esiop Yht. Äännevirhe Useita Äännevirheitä Dysfasia Muu Syy 1 1 Yhteensä Sirkan Koulu luokka ESIOP YHT. äännevirhe useita äännevirheitä dysfasia muu syy yhteensä Raattaman koulu luokka ESIOP YHT. äännevirhe useita äännevirheitä 1 1 dysfasia muu syy yhteensä

53 Kaukosen koulu luokka ESIOP YHT. äännevirhe useita äännevirheitä dysfasia muu syy yhteensä Alakylän koulu luokka esiop yht. äännevirhe useita äännevirheitä dysfasia muu syy yhteensä Kaikki alakoulut + esiop. luokka esiop yht. äännevirhe useita äännevirheitä dysfasia muu syy 1 1 yhteensä koko oppilasmäärästä Erilaisten oppijoiden varhainen tukeminen ajoissa ja oikealla tavalla vähentää oppilaan syrjäytymistä ja auttaa perusopetuksen etenemisessä sekä tulevissa jatko-opinnoissa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukena oli 21 henkilökohtaista koulunkäyntiavustajaa (vuonna 2010 oli 21). Koulunkäyntiavustajat ovat päteviä tai osallistuvat parhaillaan pätevöitymiskoulutukseen. Koulunkäyntiavustajat toimivat myös aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajina. Edelleen erityisopetuksen tukena on vuonna 2011 työskennellyt koulukuraattori. Koulukuraattoritoiminta Koulukuraattoripalvelu on vastannut oppilashuollon tarpeeseen hyvin helpon tavoitettavuuden ja matalan kynnyksen palveluna. Tapaamisaika on järjestynyt lähes poikkeuksetta samalla viikolle. Oppilaiden vaikeuksien ennaltaehkäisemisessä koulussa, kotona ja vapaa-aikana on tärkeää että oppilaan asiaan tartutaan mahdollisimman nopeasti. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa tehtiin usean lapsen ja perheen kanssa ennaltaehkäisevällä otteella. Koulukuraattoripalvelun tarve Kittilän alakouluista oli suurinta Sirkan koululla. Kokonaistyöajasta Kittilän yläkoulun asiat ja oppilaat työllistävät eniten. Koulukuraattorin palveluita on myyty vuonna 2011 Leviinstituutille 2 päivää kuukaudessa. 50

54 Kittilän kunnassa on aloitettu vuonna 2011 poikkihallinnollisena toimintana ennaltaehkäisevä vanhemmuuden tukeminen "Lapset Puheeksi" -menetelmän avulla, jossa keskeisessä roolissa koulutoimen alueelta on koulukuraattori. 5. Koulumatkaan käytettävä aika > 100 Yhteens Ei koulukuljetuksessa km km km km km km km ä Yhteensä Koulukuljetukset on pyritty järjestämään siten, ettei oppilaiden koulumatkaan käytettävä aika ylittäisi perusopetuslaissa määriteltyjä enimmäisaikoja/päivä (alakoulussa 2,5 tuntia ja yläkoulussa 3 tuntia). Koulujen aloitus- ja päättymisaikoja on porrastettu siten, että turhia odotusaikoja ei tulisi. Järjestelyistä huolimatta koulumatkaan käytetty aika odotuksineen ylittää yli kolme tuntia 7 yläkoulun oppilaan osalta. 6. Muu toiminta Vuonna 2011 järjestettiin koulutoimen hallinnoimaa iltapäivätoimintaa Alakylässä, Kaukosessa, Raattamassa, Sirkassa ja kirkonkylällä. Toiminnan piirissä oli vuonna 2011 yhteensä 119 oppilasta. Kittilän koulutoimi on osallistunut Kelpo hankkeeseen (tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen) vuonna Kouluissa on vakiinnutettu kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -toimenpideohjelma. Kittilän koulutoimi sai opetushallitukselta avustusta kerhotoiminnan kehittämiseen. Kerhoja oli vuonna 2011 yhteensä 32 ja niissä kävi yhteensä 427 oppilasta. Tavoitteena oli, että jokainen peruskoulun oppilas kävisi vähintään yhdessä kerhossa lukuvuoden aikana, mutta tämä tavoite ei toteutunut. Hanke: Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen v Tavoitteiden toteutuminen Hankkeen tavoitteena on perusopetuksen laadun kehittäminen ja samalla uusien lakien ja niihin tulleiden muutosten huomioiminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. Vuoden 2011 aikana on henkilökunnalle järjestetty koulutusta ja tietoa on jalkautettu eri toimintayksiköihin hankkeeseen perustetun ohjausryhmän, koordinaattorin sekä kehittämistiimien välityksellä. Vanhempainilloissa tietoa on annettu oppilaiden huoltajille. Vuoden aikana aiheeseen liittyviä koulutuksia on ollut 10 kappaletta. Uudistetun erityisopetuksen tavoitteiden mukaisesti lähikouluperiaate ja erityisoppilaiden integrointi normaaliluokkiin toimii kunnassamme jo hyvin. Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt, oppilashuoltotyö on yhtenäistynyt kunnassamme. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on resurssien lisäämisellä pystytty huomioimaan erilaiset oppijat. Opetussuunnitelman muutokset otettiin käyttöön alkaen. 51

55 Lukkarin koulun aamu- ja iltapäivätoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta 2011 Turvallisuus: - ohjaajia on tarpeeksi ap/ip toiminnassa - ulkoilualue rajattu, jossa lapset ovat kokoajan näkyvillä ohjaajille Osallistujamäärä: Lukkarin koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 2011 (enimmäismäärät) Iltapäivätoiminta 1-2 lk Iltapäivätoiminta 3-4 lk Aamupäivätoiminta klo klo klo klo Kevät Syksy Tavoitetaso: Lapsille tarjottu ohjattua toimintaa ja vapaata toimintaa valvotusti. Koululaisten iltapäivätoiminta, Sirkka Turvallisuus: Turvallisuus on huomioonotettu pyrkimällä pitämään tarpeellinen ohjaajamäärä lapsiluvun mukaan. Turvallisuuden riskitekijänä on henkilökohtaisten avustajien puute iltapäivätoiminnassa. Tavoitetaso: Lapsille on järjestetty ohjattua toimintaa (esim. liikuntaa, askartelua, leipomista, lautapelejä, yhteistoiminnallisia leikkejä), sekä vapaata leikkiä valvotusti. Mittari: Osallistujamäärät: Sirkan koulun aamu- ja iltapäivätoiminta 2011 (enimmäismäärät) Iltapäivätoiminta 1-2 lk Iltapäivätoiminta 3-4 lk klo klo klo klo Kevät Syksy Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Alakylässä ja Kaukosessa ja Raattamassa Arviointikriteeri: Turvallisuus taataan tarpeellisessa määrällä avustajia. Mittari: Osallistujamäärä, tarvekartoitukset 52

56 Tavoitetaso: Iltapäiväkerhossa säännöllisesti lähes kymmenen oppilasta. Tavoitetaso onnistui hyvin Alakylässä ja Kaukosessa. Raattamassa toiminnalle oli tarvetta vain kevätlukukaudella Alakylän, Kaukosen, Raattaman iltapäivätoiminta 2011 Alakylän koulu Kaukosen koulu Raattaman koulu Kevät Syksy Lukio-opetuksen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011: 1. Itsenäisen lukion säilymisen turvaaminen Kittilässä, mittarina oppilastilastot, ennusteet Kittilässä on turvattu itsenäisen lukion säilyminen ja Kittilän lukiossa oppilasmäärä on ainakin muihin Tunturi-Lapin kuntiin ja asukasluvultaan vastaavankokoisiin kuntiin nähden hyvä. Laskentapäivänä oli lukiossa 98 (vuonna 2010 oli 94 oppilasta). Lukiokoulutukseen hakeutui Kittilässä kevään 2011 peruskoulun päättäneestä ikäluokasta vain noin 40 % (vuonna 2010 hakeutui lukioon 43 % ja vuonna 2009 vielä 50%).Tavoitteeksi asetettu vähintään puolet ikäluokasta lukioon ei täten toteutunut. 2. Alppilukion toiminta Kittilässä Lukion yhteydessä toimivassa alppikoulussa oli sen kolmantenatoista toimintavuonna yhteensä 21 (edellisenä vuonna oli 14) opiskelijaa, joista ulkopaikkakuntalaisia oli 8 (vuonna 2010 yhteensä 10). Alppikoulussa toimi keväällä 2011 vain monitaitolinja ja syksystä 2011 alkaen myös huippulinja. Syksyllä 2011 alppikoulun monitaitolinjalla oli yhteensä 17 oppilasta ja huippulinjalla 4 oppilasta. 3. Yhteistyö oppilaitosten välillä, suoritetut kurssit Koulutoimessa on tiivistetty entisestään yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kesken kurssitoiminnoilla ja yhteisten opettajien käytöllä. Kurssi- ja opettajayhteistyötä on ollut vuonna 2011 lukion ja kansalaisopiston sekä lukion ja Levi-instituutin välillä. Lapin matkailuopiston Levi-instituutin opiskelijat suorittivat vuoden 2011 aikana yhteensä 68 lukioon kurssia, joista 46,5 kurssia suoritettiin Kittilän lukiossa. Kittilän lukiosta ei kukaan suorittanut ammatillisia kursseja Levi-instituutissa vuonna Kittilän lukion oppilaista Revontuli-Opiston kautta soveltavia kursseja käytiin seuraavasti: 16 kurssia kuvataiteissa, 31 kurssia ensiaputaidoissa. Lukiolaiset suorittivat soveltavia kursseja muista paikoista yhteensä 9 kurssia. Levi-instituutin kautta soveltavia kursseja ei yksikään lukiolainen käynyt vuonna Etäopetukseen osallistuminen, mittarina suoritetut kurssit Tavoite ei ole toteutunut eikä etäopetuksena suoritettu kursseja. 53

57 70 Vapaan sivistystyön lautakunta Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Vuoden 2011 toimintakertomus vapaan sivistystyön lautakunnan osalta on laadittu vastuualuettain tarkastellen erityisesti vuodelle 2011 asetettuja uudistettuja tavoitteita. 701 Kirjastotoimi Kirjasto on peruspalvelua, jonka tavoitteena on edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan sekä kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kirjasto edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto tarjoaa käytettäväksi ajanmukaiset kokoelmat, tiedonhakumenetelmät, kirjastotilat ja henkilökunnan asiantuntemuksen. Kittilän kirjasto on yksi viidestätoista kirjastosta, jotka kuuluvat Lapin kirjasto -yhteisjärjestelmään. Kaikissa yhteisjärjestelmän kirjastoissa käy yksi yhteinen kirjastokortti. Yhteisjärjestelmä laajentaa palvelukokonaisuutta asiakkaille ja antaa mahdollisuuden yhteistyöhön koko järjestelmää koskevissa asioissa. Kittilän ja Kolarin yhteisen kirjastoauton toiminta on vakiintunut reilun kolmen toimintavuotensa aikana. Sen osoittaa myös se, että auton lainaus on kääntynyt nousuun. Kirjastotoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta Lainaajien määrä Mittari: lainaajarekisteri Kittilän kirjastolaitoksessa oli yhteensä lainaajaa. Luku on kolme lainaajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. 2. Kirjastossa käyntejä asukasta kohti Mittari: lainaajarekisteri Kirjastoon tehtiin yhteensä fyysistä käyntiä eli 9,4 käyntiä asukasta kohti. Verkko-käyntejä oli eli 19,0 nettikäyntiä asukasta kohti. Fyysisten käyntien osuus on kasvanut noin ja verkkokäynnit lähes edelliseen vuoteen verrattuna. Verkkokäynnit tilastoidaan kimpan tasolla ja kirjastokohtainen luku määräytyy asukasluvun mukaan. 54

58 3. Lainausten määrä Mittari: lainausten rekisteröinti Tilastointivuonna kirjastoista lainattiin yhteensä paikallislainaa, joista kirjalainoja oli ja muita lainoja (nuotti-, lehti- ja av-lainat). Kaukolainoja saatiin 535 kpl ja lähetettiin kpl. Koko laitoksessa lainauksia tehtiin noin kpl enemmän kuin edellisenä vuonna auton lainojen kasvaessa noin kpl ja pääkirjaston lainojen kasvaessa noin kpl. Lainaus asukasta kohti oli 19,69 kun se edellisenä vuonna oli 18, Osallistuminen Kulttuurirahaston Kirjatalkoisiin v Kulttuurirahaston Kirjatalkoot oli yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli auttaa ja kannustaa kaikkia Suomen kuntia lisäämään kuntien kirjastojen kirjahankintoja. Pyrkimyksenä oli monipuolistaa entisestään kirjastojen kirjavalikoimia kotimaisella kauno- ja tietokirjallisuudella sekä lasten ja nuorten kirjallisuudella. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. 5. Muu kirjastotoiminta Kirjasto järjesti yhdessä Taideseura Staalon kanssa joka kuukausi vaihtuvat taidenäyttelyt kesäkuukausia lukuun ottamatta. Helmikuun alusta lähtien kirjastossa on järjestetty säännölliset satutuokiot, joita kertyi vuoden aikana 31 kpl ja niihin osallistui kerrallaan keskimäärin 25 henkilöä. Lisäksi järjestettiin Satupäivän satuseikkailu, johon osallistui lähes 80 henkilöä. Kirjaston käytön opetukseen ja kirjavinkkauksiin osallistui noin 280 oppilasta tilastointivuoden aikana. Ystävänpäivänä Juha Rautio esitti runojaan ja hänen esitystään elävöitti jonglööri Sakari Männistö. Kirjailija Satu Salonen kertoi kirjoistaan ja kirjoittamisesta Paikalliset muusikot Saila Seurujärvi ja Elina Koivuniemi esittivät elokuvamusiikkia Kirjailijat Mauri Hast ja Pekka Lanko esittelivät kirjojaan Joulukuun tapahtumia olivat Talk talk -tanssiesitys, Titta Court ja Pia Lindy, Kurkistus taidekassiin -näyttelyn avajaiset sekä Kittilän mandoliinimiesten esittämiä ikivihreitä iskelmiä. Mistä tuntee joulun -yhteislaulutilaisuus järjestettiin Osa tapahtumista on toteutettu yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Erityisesti poistokirjojen myyntiä varten kirjasto oli poikkeuksellisesti avoinna kesämarkkinoiden aikaan lauantaina 9.7. ja sunnuntaina Päivien aikana myytiin noin 500 kirjaa. Kirjastoauto oli esittäytymässä ja palvelemassa asiakkaita lauantaina markkinapaikalla. Kittilän jouluyö -tapahtuma oli Kirjasto oli avoinna klo 23 asti. Tarjolla oli pientä purtavaa sekä lapsille satutuokiot klo ja Liikuntatoimi Kunnanliikuntatoimen tehtävänä on liikuntalain mukaan luoda edellytyksiä monipuoliselle liikunnanharrastamiselle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä, terveyttä edistävää liikuntaa, kilpaurheilua, tukemalla kansalaistoimintaa sekä tarjoamalla liikuntapaikkoja myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Liikuntatoimessa työskentelee liikuntasihteerin lisäksi kaksi päätoimista urheilulaitosten hoitajaa. Liikuntatoimen tavoitteiden toteutuminen vuonna 2011: 1. Liikuntapaikkarakentaminen Uusia liikuntapaikkoja ei kertomusvuonna toteutettu. Vuodelle 2012 kunnanvaltuusto hyväksyi urheiluhallin rakentamiseen tarkoitetun määrärahan sillä edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan valtionapua. Tavoitteiden toteutumisessa voidaan todeta oltavan oikealla tiellä. 2. Liikuntatoimen ja sidosryhmien yhteistyö Revontuli-Opiston kanssa järjestettiin lasten ja nuorten liikuntakerhoja ja jatkettiin päivähoitolasten ohjattua liikuntaa, Uimakoulut järjestettiin yhdessä opiston kanssa Levin uusitussa kylpylässä. Kinisjärvellä toteutettiin ulkouimakoulu. Hiihtokoulu Vasatokka toteutettiin myös yhdessä opiston kanssa. Kunnanmestaruuskilpailuja järjestettiin yhdessä seurojen kanssa hiihdossa sekä normaali- että pitkillä mat- 55

59 koilla. Koululaisille järjestettiin omat mestaruushiihdot, joissa osanottajamäärä oli ilahduttavasti lähes 140. KLL:n Pohjois-Lapin hiihtokisoissa Kittilä oli alueen paras kunta. KLL:n Pohjois-Lapin kuntien kanssa käynnistettiin uutuutena kuntien välinen yleisurheiluottelu syyskuussa Ruskamaratonin ja Särestöniemi-hiihdon järjestelyissä oltiin myös aikaisempien vuosien tapaan mukana. Tavoitteet tältä osin toteutuivat tyydyttävästi. 3. Avustukset Avustuksia myönnettiin 14 urheiluseuralle yhteensä euroa. Käytössä olivat uudet toimintaavustussäännöt. Kustannusperusteisiin avustuksiin käytettiin määrärahasta puolet ja toinen puoli jaettiin toiminnan perusteella siten, että ohjattujen liikuntatilaisuuksien määrän perusteella määräytyi avustuksen suuruus. Merkittävä uutuus oli myös valtuuston talousarvioon myöntämä euron määräraha, joka oli korvamerkitty vanhusten liikuntaan. Pääyhteistyökumppaneina tässä toiminnassa olivat Kittilän Ihmiset ry ja Kittilän 4H-yhdistys. Ohjatussa toiminnassa saatiin merkittävä tulos kun suoritteita kirjattiin lähes Golf-pelioikeuksiin käytettiin noin euroa ja Levin alueen latujenhoitoa avustettiin noin eurolla. Tavoitteiden valossa vuosi sisälsi paljon hyvää myös tulevaisuutta ajatellen. 4. Liikuntapaikkojen hoito Liikuntapaikat hoidettiin talousarviossa olevien varojen puitteissa. Liikuntapaikkojen hoitotaso pyrittiin pitämään mahdollisimman korkeana. Merkittävä parannus oli valtuuston budjettiin hyväksymä yhden henkilötyövuoden palkka kentänhoitoon. Erilaisia tukimuotoja hyväksi käyttäen kentänhoitotyöhön saatiin sen verran henkilöresursseja, että vuodesta kohtuudella selvittiin. Kalustopuolella valtuusto myönsi lisämäärärahan "käytetyn uuden" jäänhoitokoneen hankintaan. Tavoitteiden valossa voidaan todeta, että pieniä myönteisiä askeleita otettiin. 703 Nuorisotoimi Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotoimi jakoi nuorisotoimen avustuksia viidelle nuorisojärjestölle ja kolmelle nuorten vapaalle toimintaryhmälle, yhteensä euroa. Nuorisotoimen työntekijöinä ovat nuorisosihteeri, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä oppisopimuksella opiskeleva nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti elokuussa OKM:n avustuksella. Nuorisotoimi on kesätyöllistänyt nuoria tapahtumien, leirien ja kerhojen ohjaajiksi. Työharjoittelijoita ja työelämään tutustujia on työllistynyt nuorisotiloille. Leiri- ja kerhotoiminta on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä parhaimmillaan ja suurelta osin nuorten itsensä suunnittelemaa ja ideoimaa. Nuorisotoimen kaikki tapahtumat ovat päihteettömiä. Leirimaksut on pidetty alhaisina, jotta kaikilla on mahdollisuus niihin osallistua. Nuorisotoimi on järjestänyt useana vuonna "ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon" yhteistyössä mm. koulujen, poliisin, mielenterveystoimen, vanhustyön ja seurakunnan kanssa. 56

60 Nuorisotoimi on ollut mukana Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa sekä Mielenterveysja päihdestrategian laatimisessa. Nuorisotoimi on mukana NUKU- nuorikulttuuri jatkohankkeessa sekä MoSpa - moniammatillisuutta sparraamassa hankkeessa. Nuorisotoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta 2011: 1. Nuorison monipuolinen vapaa-ajan käyttö ja aktiviteettien luonti Mittari: Ohjattujen kerhojen ja järjestettyjen leirien määrät ja osallistujat Tavoitetaso: Kerho- ja leiritoiminnan kehittäminen yhteistyössä kunnan toimialojen ja kolmannen sektorin kanssa. Järjestetään yhdessä viisi leiriä. Leiri- ja kerhotoiminta on ollut kohtalaisen vilkasta vuonna Toiminta on pyritty suunnittelemaan monipuoliseksi, huomioiden mm. moottoriharrastajat, pulkkailu, taide, teatteri, ratsastus, lautailu, uinti, keilaus, palloilu, geokätköily, seikkailu, Kittilä-seikkailu, tietokoneet, eräily ja oleilu. Nuorisotoimi on järjestänyt 8 leiriä, joissa on ollut osallistujia 130. Retkiä, tapahtumia ja seikkailutoimintaa järjestettiin 23 kertaa, joissa on ollut osallistujia n Kerhoja toimii 8, joista nuorisotila Käellä toimii 4. Kittilästä loppui luokkalaisten kerho ja se jatkuu Sirkassa. Lisäksi aloitettiin kyläkerhotoimintaa kahdella eri kylällä. Osallistujia kerhotoiminnassa on n. 90. Yhteisiä leirejä eri toimijoiden kanssa järjestettiin 5, leiriläisiä oli yhteensä 110. Yhteensä leiri- ja kerhotoiminnassa sekä tapahtumissa on ollut n osallistujaa. Kittilän kunta sai lasten ja nuorten harrastetoimintaan euron avustuksen. Tavoite toteutui melko hyvin, yhteistyötä ja yhdessä suunnittelua sekä tiedottamista tulee edelleen lisätä. Aloitettiin Vapaalla tapahtuu - teema, jossa toimijoina ovat liikunta-, kulttuuri- ja nuoriso-toimet. Vapaalla tapahtuu - teemalla pidettiin keskustelu- ja infotilaisuus järjestöille. Syksyllä järjestettiin tempaus, joka kokosi 20 järjestöä esittäytymään, lisäksi järjestettiin Koska meillä on joulu - tapahtuma Levillä. Nuorisotoimi oli mukana yhdessä kulttuuritoimen kanssa järjestämässä kesätoripäivät keväällä ja syksyllä. 2. Nuorten aktivoiminen elämänhallintaan, koulutukseen ja työelämään. Siirtymävaiheiden huomioiminen ja ennakoiminen. Mittari: Etsivän nuorisotyön tilastointi. Tavoitetaso: Yhteistyö toimii sosiaali- ja terveystoimen, liikunta-, kulttuuri- ja koulutoimen, Tunturi-Lapin pajatoiminnan sekä Revontuli-Opiston, poliisin, seurakunnan, Tunturi-Lapin työvoima- ja elinkeinotoimiston ja järjestöjen kanssa. Kaikilla nuorilla on opiskelupaikat. Koulunsa keskeyttäneet tavoitetaan ja estetään syrjäytyminen. Kittilä kuuluu MoSpa - moniammatillisuutta sparraamassa -hankkeeseen. Paikallisten viranomaisten monialaiseen nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon kuuluvien kanssa pidettiin tapaamisia, mutta ryhmää ei vielä nimetty, koska siitä oli tarkoitus tehdä etsivälle ohjausryhmä. Etsivä nuorisotyöntekijä aloitti elokuussa. Etsivä kävi yhteistyössä TE-toimiston kanssa läpi kaikki alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat ja keskusteli heidän kanssaan. Sosiaalitoimen kanssa on ollut tiivis yhteistyö. Etsivä kävi kouluvierailuilla yläkoulussa ja Levi-Instituutissa. Etsivä jalkautui myös nuorisotiloille Kittilässä ja Sirkassa. Kotikäynnit ovat myös osa etsivän toimintaa. Tunturi-Lapin Kittilän työpajat, atk- ja viestintäpaja sekä puutyöverstas tekevät tiivistä yhteistyötä etsivän kanssa. Pajalaiset käyvät virkistäytymässä ja harrastamassa liikuntaa joka toinen viikko etsivän ohjauksessa ja heillä on ollut myös yhteinen leiri. Etsivä osallistuu myös ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ohjaamalla eri kerhoja ja pitämällä tyttöjen taloa nuorisotilalla. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on saada tuen tarpeessa olevat nuoret eri palvelujen piiriin. 57

61 Etsivän kontaktit nuoriin elo-joulukuulla, yhteensä 49 nuorta: Etsivän kontaktit elo-joulukuu Pojat Tytöt v v v yli 24 v yhteensä Pajoilla oli vuoden 2011 aikana eri toimenpiteillä 34 sijoitusta, joista naisia 6 ja miehiä 28. Valmennettavista kolme puhui muuta kuin suomea äidinkielenään. Atk-pajalla oli 16 ja puutyöpajalla 18 valmennettavaa, muutama sama nuori oli molemmilla pajoilla. Kunta sai euroa avustusta nuorten työpajatoimintaan vuodelle Nuoria pajoilla oli yhteensä 17. Ikäjakauma pajoilla: Alle 17 v v v v. 5 yli 29 v. 17 Työpajoille ohjattiin TE-toimiston, sosiaalitoimen sekä Kelan kautta kuntouttavaan työtoimintaan 5 hlöä, harjoittelupaikkoihin 17 hlöä sekä palkkatuella oli 9 valmentautujaa. Yksi nuori oli vapauskokeilussa. Keskimääräinen pajallaoloaika oli 3 kk. Työpajatoiminnalla pyritään pajalaisen sosiaaliseen vahvistamiseen sekä määrätietoisesti ohjattuun koulutuspolkuun. Mm. atk-pajalta lähti yksi nuori opiskelemaan ja viisi nuorta meni töihin eri yrityksiin paikkakunnalla. Nuoria ja vähän vanhempiakin on motivoitu opiskeluun ja työn hakemiseen. Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tärkeys on myös huomioitu. Työpajojen yhteistyötahoina ja työpajatoiminnan ohjaustyöryhmään kuului paikallinen TE-toimisto, sosiaalitoimi, eri järjestöjä, paikalliset yritykset sekä kunnan luottamushenkilöitä. Valtakunnalliset työpajapäivät järjestettiin Levillä ja osallistujia oli 500 ympäri Suomen pajoista sekä työntekijät Tunturi-Lapin pajoilta ja Sodankylästä, yhteensä 560 henkilöä. Kittilän kunta työllisti 8 alle 29-vuotiasta nuorta palkkatuella kunnan eri toimipisteisiin, heistä 5 oli miestä ja 3 naista. Nuorten koulutukseen ja työhön sijoittumisen seurantaa jatketaan etsivän nuorisotyöntekijän ja moniammatillisen yhteistyön toimesta. 3. Nuorisovaltuuston toiminta ja nuorten kuuleminen Mittari: Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta, kokoukset ja aloitteet. Tavoitetaso: Aktiivinen osallistuminen koululautakunnan ja vapaan sivistystyön lautakunnan kokouksiin. Kaksi toteutunutta aloitetta. Nuorisovaltuuston eräs tehtävä on edistää nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja toiminta-mahdollisuuksia Kittilän kunnassa. Nuorisovaltuustovaaleilla valittiin uusi nuorisovaltuusto, joka aloitti aktiivisen toiminnan. Nuorisovaltuusto piti 8 kokousta, esittäytyi markkinoilla ja järjesti sinne aktiviteettejä. Syksyllä järjestetty Loistavien leffojen viikko kokosi yli tuhat elokuvan katsojaa Kino Yläriin. Nuorisovaltuuston edustajat kävivät aktiivisesti vapaan sivistystyön lautakunnan ja koululautakunnan kokouksissa. 4. Nuorisotilat Mittari: Kävijämäärät, tilan käyttö ja kuntoarviointi Tavoitetaso: Nuorisotilojen tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen. Tilojen tarjoamia monipuolisia palveluja lapsille ja nuorille. 58

62 Kittilässä toimii kaksi nuorisotilaa Käki ja Notzki, joiden kävijät ovat pääosin vuotiaita. Kirkonkylällä on nuorisotila Käki, jossa kävijämäärä on 20,5 nuorta/päivä ja vuonna 2011 kävijöitä oli yhteensä Sirkan nuorisotila Notzkilla kävijöitä on keski-määrin 10 nuorta/päivä. Nuorisotilan toimintaa on saatu vakinaistettua ja kunta sai tilalle ns. modernisointirahaa euroa. Nuorisotiedotuspisteet toimivat molemmilla tiloilla ja yökahvilat järjestettiin vuoroviikoin. Tiloilla järjestettiin te toja ja te lat keräsivät jopa 150 kävijää. Kittilän tilalla toimii useita harrastekerhoja, lisäksi tyttöjen talotoiminta on aloittanut tilalla. Sirkan nuorisotilalla toimii 4-6-luokkalaisten kerho. Sosiaalinen vahvistaminen ja ennaltaehkäisevä päihdetyö on työn perusta, nuorille järjestetään miellyttävää ohjelmaa vaihtoehdoksi päihteille. Molemmilla tiloilla toimii lasten iltapäiväkerho, Kittilässä toimii lisäksi aamupäiväkerho. Kerho-ohjaajina ovat kouluavustajat. Lisäksi tiloilla kokoontui eri järjestöjen ryhmiä. Molemmat nuorisotilat ovat vanhoja, Kittilän nuorisotila on rakennettu Kuntokartoituksia on tehty tilapalvelun kanssa. 704 Kulttuuritoimi Kunnallisen kulttuuritoimen tehtävänä on tarjota kuntalaisille kulttuuripalveluja, vaalia ja edistää paikallista kulttuuriperinnettä sekä koordinoida kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa. Kulttuuritoimen virkaa hoitaa kulttuurisihteeri. Kulttuuritoimi työllisti nuoria kittiläläisiä kesämarkkinoiden aikaan tapahtuman järjestäjinä, kotiseutumuseon oppaina muutaman viikon jaksoissa sekä yhden nuoren, joka työskenteli kotiseutumuseolla oppaana sekä kulttuuritoimen harjoittelijana kolmen kesäkuukauden ajan. Kulttuuritoimi jakoi vuoden 2011 kulttuuritoimen avustuksia kymmenelle yhteisölle sekä 16 yksityiselle henkilölle yhteensä euroa. Lisäksi Kittilän kulttuuritoimi avusti Särestöniemi -museota eurolla, Kauko Sorjosen säätiötä Kalervo Palsan kotipaikan ja ateljeen kunnostamista varten eurolla, Getsemania - Kalervo Palsan Ystävät ry:tä eurolla ja Einari Junttila taidemuseota eurolla. Kulttuuritarjonta on ollut vilkasta vuoden 2011 aikana päiväkoti-ikäisistä vanhuksiin ja yhteistyötä on tehty useiden tahojen kanssa. Yhteistyönä koulujen kanssa järjestettiin koulukonsertteja, teatteriesityksiä ja elokuvanäytöksiä. Vanhainkodille ja Metsolaan tilaisuudet järjestettiin yhdessä vanhainkodin henkilöstön kanssa. Yhdistysten ja yhteisöjen kanssa yhteistyö on ollut lähinnä tapahtumien järjestelyihin osallistumista, mainosten suunnittelua ja tiedottamista. Kulttuuritoimi järjesti Levin kevätsoitot -tapahtuman ja vastasi kokonaisuudessaan Kittilän perinteisten kesämarkkinoiden ohjelmatarjonnasta. Staalon teatterifestien sekä Kittilän jouluyö -tapahtuman järjestämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä Kideve Elinkeinopalveluiden kanssa. Nuorisotoimen kanssa yhteistyössä järjestettiin Kesätoripäivä kaksi kertaa ja ideoitiin ja toteutettiin kaksi uutta tapahtumaa: Vapaalla tapahtuu ja Koska meillä on joulu? - kittiläläisten pikkujoulupäivä Levillä. Kulttuuritoimi osallistui Hiljaisuus-festivaalin järjestämiseen ja Ounasjokijotoksen iltamien kuljetusten järjestämiseen Tepastoon. Lisäksi järjestettiin teatteri- ja tanssiesityksiä, konsertteja, näyttelyitä ja kulttuurimatkoja suunnattuna yleisesti kuntalaisille. Tilaisuudet ovat olleet joko kokonaan kulttuuritoimen järjestämiä tai ne ovat järjestetty yhdessä kunnan nuorisotoimen, kirjastotoimen, seurakunnan tai MLL:n kanssa. No Snow Party Levillä järjestettiin yhteistyössä Levin ohjelmapalveluyrittäjien ja nuorisotoimen kanssa. Einari Junttila taidemuseota autettiin 110-vuotisjuhlanäyttelyn järjestämisessä. Kittilän kotiseutu- ja kulttuurilehteä valmisteltiin, mutta lehti ei ehtinyt painoon vuoden 2011 aikana. Kulttuurisihteeri nimettiin Kittilän kunnan edustajaksi Lapin alueteatteriyhdistykseen. Kokouksia oli Rovaniemellä vuoden aikana kaksi. 59

63 Kulttuuritoimen tavoitteiden toteutuminen vuodelta Kulttuuripalvelut osana paikallista ja alueellista toimintaa Mittari: Tapahtumien ja tilaisuuksien määrä 2. Kunnallisen elokuvatoiminnan turvaaminen Mittari: Katsojaluvut, näytösten määrä Toteuma: Tilaisuuksien määrä Osallistujamäärä (arvio) Tapahtumat 8 isoa tapahtumaa Tilaisuudet kouluilla ja 8 vierailua päivähoidossa 18 esitystä Tilaisuudet vanhainkodilla Kulttuurimatkat Tilaisuudet Toteutuma: Elokuvia Näytösten määrä Kävijämäärä Yleisönäytökset Koulu/päivähoitonäytökset yhteensä: Elokuvakonetta huollettiin ja äänentoisto uusittiin vastaamaan nykyistä tarvetta. 3. Kotiseututyö Mittari: Aukiolopäivät, kävijämäärä, hankitun esineistön määrä Toteutuma: Kittilän kotiseutumuseo oli avoinna kuntalaisille ja matkailijoille kesällä 2011 kesä-elokuussa 33 päivää. Kävijöitä museolla oli noin 150. Museolle on aloitettu käyttöesineistön hankinta vuonna Verkostoituminen Mittari: Yhteistyön tulokset Toteutuma: Kulttuuritoimi on aloittanut verkostoitumisen muiden Lapin kuntien kulttuuritoimien ja kulttuuritoimijoiden kanssa mm. osallistumalla yhteisiin kulttuuritoimijoiden tapaamisiin, jossa verkostoa ja yhteistyötä kehitetään. 5. Nuorisotilat Mittari: Kävijämäärät, tilan käyttö ja kuntoarviointi Tavoitetaso: Nuorisotilojen tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen. Tilojen tarjoamia monipuolisia palveluja lapsille ja nuorille. Kittilässä toimii kaksi nuorisotilaa Käki ja Notzki, joiden kävijät ovat pääosin vuotiaita. Kirkonkylällä on nuorisotila Käki, jossa kävijämäärä on 20,5 nuorta/päivä ja vuonna 2011 kävijöitä oli yhteensä Sirkan nuorisotila Notzkilla kävijöitä on keski-määrin 10 nuorta/päivä. Nuorisotilan toimintaa on saatu vakinaistettua ja kunta sai tilalle ns. modernisointirahaa euroa. Nuorisotiedotuspisteet toimivat molemmilla tiloilla ja yökahvilat järjestettiin vuoroviikoin. Tiloilla järjestettiin te toja ja te lat keräsivät jopa 150 kävijää. Kittilän tilalla toimii useita harrastekerhoja, lisäksi tyttöjen talotoiminta on aloittanut tilalla. Sirkan nuorisotilalla toimii 4-6-luokkalaisten kerho. Sosiaalinen vahvistaminen ja ennaltaehkäisevä päihdetyö on työn perusta, nuorille järjestetään miellyttävää ohjelmaa vaihtoehdoksi päihteille. Molemmilla tiloilla toimii lasten iltapäiväkerho, Kittilässä toimii lisäksi aamupäiväkerho. Kerho-ohjaajina ovat kouluavustajat. Lisäksi tiloilla kokoontui eri järjestöjen ryhmiä. Molemmat nuorisotilat ovat vanhoja, Kittilän nuorisotila on rakennettu Kuntokartoituksia on tehty tilapalvelun kanssa. 60

64 750 Revontuli-Opisto Revontuli-Opiston hallinto Revontuli-Opisto on kolmen kunnan alueellinen kansalaisopisto, joka aloitti toimintansa Isäntäkuntana toimii Kittilä ja Enontekiö ja Sodankylä ovat sopimuskuntia. Revontuli-Opiston käytännön hallinnoinnista vastaa Kittilän kunnan vapaan sivistystyön lautakunnan alaisuuteen perustettu Revontuli- Opiston jaosto, jossa on kaksi edustajaa kaikista kunnista (Enontekiö, Kittilä ja Sodankylä). Revontuli- Opiston jaosto kokoontui vuoden 2011 aikana kahdeksan kertaa. Revontuli-Opiston henkilöstö Revontuli-Opiston henkilöstöön kuuluu rehtori, koulutussuunnittelija/aluevastaava/apulaisrehtori, suunnittelijaopettaja/aluevastaava, neljä päätoimista opettajaa, kaksi opistosihteeriä ja yksi toimistosihteeri. Lisäksi Revontuli-Opisto ostaa Enontekiön kunnalta sihteeripalvelun, joka on 40 % kokonaistyöajasta. Revontuli-Opistolla on yhteisiä opettajia Kittilän koulutoimen kanssa musiikissa ja teknisessä työssä. Kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on 10 henkilötyövuotta. Päätoimisia (yli 16 opetustuntia / vko) tuntiopettajia Revontuli-Opistossa oli vuonna 2011 yhteensä 7 ja sivutoimisia tuntiopettajia 151. Tämän lisäksi Revontuli-Opiston ostamaa opetusta antoi yritysten ja yhdistysten kautta 20 tuntiopettajaa. Revontuli-Opiston talous (kesken ) OPM vahvistaa vuosittain kansalaisopistojen yksikkötuntihinnan, joka on valtionosuuden (57 %) laskennallinen peruste. Vuoden 2011 laskennallisen perusteen yksikkötuntihinta oli 74,79 ja kun Revontuli-Opistolle vahvistettiin valtionosuustuntia, sai Kittilän kunta opistotoiminnan perusteella valtionosuutta yhteensä Taulukko 1. Revontuli-Opiston kokonaismenot 2011 TA2010 Toteuma 2010 TA2011 Toteuma 2011 Toimintakulut avoin Toimintatuotot toimintakate Taulukko 2. Opetusministeriön Revontuli-Opistolle vahvistamat VOS-tunnit vos-tunnit vos-tunnit vos-tunnit Revontuli-Opisto Opetus- ja Kulttuuriministeriö teki päätöksen vuoden 2012 valtion talousarvioon liittyen siten, että vapaasta sivistystyöstä vähennetään 5% opetustunneista. Leikkaus koskee kaikkia kansalaisopistoja ja esimerkiksi Revontuli-Opiston osalta leikkaus tarkoittaa 615 vos-tunnin vähennystä vuodelle

65 Taulukko 3. Revontuli-Opistossa kunnittain pidetyt VOS-tunnit 2010 ja vos-tunnit vos-tunnit ENONTEKIÖ KITTILÄ SODANKYLÄ yhteensä Taulukko 4. Revontuli-Opiston tulostavoitteiden saavuttaminen vuonna 2011 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutunut 2011 Kattava opetus Elinikäinen oppiminen valtionosuustunnit, maksupalvelutoimi nta oppilastilastot, markkinointitutkimus vos-tunnit maksupalvelu tuntia yhteensä tuntia opiskelijamäärä 4600 vos-tunnit tuntia maksupalvelu 962 tuntia (Kittilä 760, Sodankylä 192 Enontekiö 10) yhteensä tuntia yht.4272 opiskelijaa Enontekiö 419 Kittilä 2118 Sodankylä 1344 Muu 581 Omat tulot Kansainvälistyminen Talousarvion toteuma Rajat ylittävät kurssit Kalottialueella Opiston tulojen osuus 30% Kansainvälisyys kansalaisopistotoimintaan Vuonna 2011 Opiston tulojen osuus 22 % Kv.toiminta 2011: Opettajavaihto ulkomailta Italiasta 2 opettajaa (tanssi) Norjasta 1 opettaja (Tromssan Yliopisto, norjankieli) Toteutettu ulkomailla yksi kurssi. Varanginvuonon maalauskurssi, Austertana (NOR) Verkostoituminen Kurssit, oppilastilastot, verkkokurssit Yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa LAO/ MTI (Levi-instituutti/ Lapin matkailuopisto, maksupalvelutoiminta) Lapin opistopiiri (OSAAVAhanke) Vantaan Aikuisopisto, yhteistyö (verkkokurssit kielissä) Opistoalueen peruskoulut Alueen yritykset 62

66 Revontuli-Opiston vuodelle 2011 asetetut tavoitteet saavutettiin osalla tulostavoitealueista. Opistolla on kuitenkin vielä kehitettävä toimintaa saavuttaakseen tulostavoitteet kaikilla osa-alueilla. Valtionosuustunteja pidettiin hieman tavoiteltua vähemmän. Maksupalvelutoiminta jäi hieman alle tavoitteeksi asetetun 1000 tunnin. Ainakin osaltaan tämä johtui siitä, että maksupalvelutoiminnassa oli markkinointityössä alkuvuodesta 2011 yhden ihmisen vaje, sillä opiston uusi rehtori ehti työskennellä vain 5 kk (elo-joulukuu). Tästä syystä opisto jäi myös opetustuntien kokonaismäärän tavoitteestaan 295 tuntia. Kunnittain tavoitellut opetustuntimäärät saavutettiin Sodankylässä ja Enontekiöllä hyvin. Kittilässä jäätiin opetustuntitavoitteesta 512 tuntia ja opetustuntimäärä vuonna 2011 oli 9488 tuntia. Kittilän opetustuntimäärää rajoitettiin, jotta Revontuli-Opisto pysyi laaditussa talousarviossa. Sodankylässä pidettiin vuonna 2011 yhteensä 6462 tuntia ja Enontekiöllä 2054 tuntia. Maksupalvelutoiminnasta (59 kurssia) suurin osa järjestettiin Kittilässä (50 kurssia). Jatkossa Sodankylän (8 maksupalvelukurssia) ja Enontekiön (1 maksupalvelukurssi) maksupalvelutoimintaa tulee kasvattaa aktiivisemmalla kurssimarkkinoinnilla. Revontuli-Opiston opiskelijamäärätavoitetta eli 4600 opiskelijaa ei saavutettu. Kun opiskelijoita oli kaikkiaan vuoden 2010 aikana 4458, nyt opiskelijamäärä väheni 4272 opiskelijaan (netto-opiskelijamäärä). Opiskelijamäärän vähennys selittyy Kittilän pienentyneellä opetustuntimäärällä, sillä Kittilässä opiskelijamäärä pieneni 190:lle opiskelijalla. Enontekiöllä ja Sodankylässä opiskelijamäärä pysyi täsmälleen vuoden 2010 tasolla. Myös ulkopaikkakuntalaisten määrä pysyi vuoden 2010 tasolla. Erityisesti huomio kiinnittyy jo melko vakiintuneeseen yli 500 ulkopaikkakuntalaisen osuuteen opiskelijoista. Suurin osa näistä ulkopaikkakuntalaisista tulee opiston kursseille Levin matkailualueen kautta. Revontuli-Opiston omien tulojen (kaikki opistotoiminnan tuotot) osuus koko talousarvioista oli vuonna 2011 yhteensä 22 %. Tämä jää vielä tavoitteesta (30 %). Keskimäärin kansalaisopistojen tulot suhteessa koko talousarvioon ovat maassamme noin 15 %, joten siinä suhteessa Revontuli-Opiston tulos on kohtuullisen hyvä.. Revontuli-Opiston yhtenä tavoitteena on ollut lisätä kansainvälistä toimintaa. Erityisesti on tavoiteltu rajat ylittävien kurssien toteuttamista. Perusteena tälle on pidetty sitä, että kuntarajojen mukaisesti opistoalue rajautuu kolmeen valtioon (Ruotsi, Norja ja Venäjä). Kansainvälisessä toiminnassa jatkettiin vuonna 2010 alkanutta suunnittelua ja opetustoimintaa. Ulkomailta vieraili vuoden 2011 aikana kolme opettajaa ja yksi kurssi järjestettiin Norjassa. Vuoden aikana kv.kurssien suunnittelu jatkui aktiivisesti ja kursseja päästään toteuttamaan vuoden 2012 aikana. Revontuli-opisto on jatkanut yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyökursseja on järjestetty Lapin matkailuopiston (Levi-Instituutin) kanssa. Revontuli-Opisto on tehnyt yhteistyötä myös Lapin opistopiirin kanssa erityisesti opiston opettajien täydennyskoulutushankkeessa (OSAAVA). Revontuli- Opisto teki kuluneen vuoden aikana yhteistyötä myös paikallisten koulujen kanssa. Useita kursseja on järjestetty ja suunniteltu yhteistyössä yritysten kanssa. Yritykset ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet kurssien tarjoamista mm. Levin ja Luoston matkailualueella. Vuoden 2011 aikana Revontuli-Opisto ja Vantaan aikuisopisto jatkoivat yhteistyön kehittämistä. Molemmat opistot hakevat mahdollisuuksia laajentaa opintotarjotintaan. Yhteistyötä tehdään erityisesti markkinoinnissa. Revontuli-Opiston alueen opiskelijat ovat jo nyt päässeet osallistumaan Vantaan Aikuisopiston verkkokursseille. Vantaalaisia kiinnostaa erityisesti pohjoisen luontoon ja kulttuuriin liittyvät Revontuli-Opiston kurssit. 63

67 Taulukko 5. Revontuli-Opiston tulostavoitteiden saavuttaminen vuonna 2011 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutunut 2011 Alueellinen tasa-arvo opetustunnit, toimipisteet palvella koko aluetta tasapuolisesti (taajamat, sivukylät) Hinnoittelu kurssimaksut yhtenäiset hinnoittelut asuinpaikasta riippumatta Opetusta on toteutettu 53 kylässä, (ks opetustuntimäärät alla.) Revontuli-Opiston jaosto on vahvistanut koko aluetta koskevat hinnoitteluperusteet. Revontuli-Opiston yhtenä perustavoitteena on tarjota opetusta koko opistoalueella. Periaatteessa jokaisella kylällä on mahdollisuus saada vähintään yksi kansalaisopistokurssi mikäli ryhmä vain saadaan kokoon. Vuoden 2011 aikana kursseja toteutettiin 53:ssa eri sivukylässä ja kolmessa keskustaajamassa. Kittilässä kursseja toteutui 24:ssä sivukylässä, Sodankylässä niin ikään 24:ssä sivukylässä ja Enontekiöllä viidessä sivukylässä. Koko Revontuli-Opiston opetuksesta 40 % toteutettiin sivukylissä. Kunnittain tarkasteltuna Kittilän opetuksesta 42 %, Sodankylän opetuksesta 34% ja Enontekiön opetuksesta 40% toteutettiin sivukylissä. Kaikissa sivukylissä ei kursseja voitu toteuttaa, koska ei saatu riittävää opiskelijamäärää kursseille. Toisaalta jotkut kylät ovat varsin passiivisia, eikä kurssitoiveita tai aloitteita esitetä. Revontuli-Opiston jaosto on vahvistanut kurssihinnoittelun perusteet kokouksessaan kesällä Keskeisenä periaatteena kurssihinnoittelussa on, että sama kurssi maksaa koko opistoalueella saman verran. Taulukko 6. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteutunut 2011 Projektit Saatu rahoitus, toteutuneet hankkeet Kansalliset ja kv.hankeet Opintoseteliavustus OPM:n Laadun kehittämisavustus KKI-avustus 3500 Rentukkatoiminnan jatko Kurssit ja osallistujamäärät Pysyvä ikäihmisten viriketoiminta Kittilän kunnassa Virikeryhmiä Kittilässä toiminnassa 10 kpl, joissa mukana noin 100 ikäihmistä. Revontuli-Opiston tulostavoitteiden saavuttaminen vuonna 2011 Revontuli-Opisto sai eri rahoituslähteistä hankerahaa vuonna 2011 yhteensä Tästä suurin yksittäinen avustus oli Opetushallituksen LAKE-avustus, joka oli suuruudeltaan Tätä hankerahaa on käytetty kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Myös opiston työturvallisuussuunnitelma on tarkoitus toteuttaa osin LAKE-rahoituksella. Saadun LAKE-avustuksen käyttö kohdentuu pääosin vuodelle Opintoseteliavustusta saatiin Meän Opiston kanssa yhteensä , josta Revontuli-Opiston osuus oli Opistokunnissa opintoseteliavustusta haki syksyllä 2011 yhteensä n. 600 hlöä. Avustus oli 2011 syksyllä 15 / opiskelija. Opintoseteliavustukseen ovat oikeutettuja työttömät, seniorit ( yli 63- vuotiaat), eläkeläiset ja maahanmuuttajat. 64

68 80 Tekninen lautakunta Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Teknisen toimen tehtävänä on järjestää turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut, edistää luontaisen ja rakennetun ympäristön monimuotoisuuden, viihtyvyyden ja hyvän rakentamistavan säilymistä ja tällöin vastata: -yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä maankäytön suunnittelusta -kunnan maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta ja hoidosta sekä vesihuollon kehittämisestä -toimitilojen suunnittelusta ja rakennuttamisesta -kunnalle lainsäädännössä osoitetuista yksityistielainsäädännön viranomaistehtävistä -rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden valvonnasta -ympäristönsuojelun valvonnasta ja edistämisestä Tehtävien hoitamista varten on tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta. 801 YHDYSKUNTASUUNNITTELU Sisältää maankäytön suunnittelun, maankäyttösopimukset, kunnan maanhankintaan ja myyntiin liittyvät valmistelut, toimenpiteet ja asiakaspalvelun sekä kiinteistöjen muodostukseen tarvittavat maastotyöt. Käsittää myös mittaustoimen, arkistoinnin sekä ajantasaylläpidon, asemakaavojen, pohjakarttojen ja osoiterekisterin osalta. Mittaustoimi hoitaa kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa tarvittavat maastomittaukset, kairaukset, rakennusten merkkaukset ja erilaiset kartoitukset mm. ulkoilureitit ja kelkkareitit. 65

69 Kaavoituksen käynnistämissopimuksia allekirjoitettiin 19 kpl. Maankäyttösopimuksia ei allekirjoitettu. Yhdyskuntasuunnitteluun varattiin vuodelle 2011 Levin maankäyttö- ja kehittämiskorvausmaksutuloja tuloutettavaksi Maankäyttö- ja kehittämiskorvauksilla rahoitettuja investointeja toteutettiin edestä, vastaava summa tuloutettiin tasetililtä. Toiminnalliset tavoitteet ja arviointikriteerit Lähtökohtana tavoitteelle riittävä raakamaareservi, suunnittelu ja kaavoitus. Kaavoituksella turvataan riittävät ulkoilu-, virkistys- ja rakentamisalueet. Tonttireservin avulla pyritään tarjoamaan joka tilanteessa mahdollisuus rakentamiseen loma-asuntoalueilla Levin matkailukeskuksen alueella sekä pysyvän asutuksen alueilla kirkonkylässä ja Levillä. Elinkeinopolitiikan toteuttamista edesautetaan aktiivisella raakamaan hankinnalla, kaavoituksella ja kaavojen toteuttamisella. Tavoite: Riittävä kaavoitettujen tonttien saatavuus, kaavoituksen ja maapolitiikan toimivuus sekä raakamaavaranto ja kaavojen toteuttamisen edellyttämien alueiden hankkiminen (katu-, ulkoilu- ja virkistysalueet). Tonttitarjonta ja rakentamisedellytysten turvaaminen hoidetaan ylläpitämällä vähintään 3 vuoden asemakaavoitettua yhdyskuntatekniikan piirissä olevaa tonttitarvetta. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Raakamaavarannon raakamaan hehtaaria/vuosi, 11,7 ha määrä hankinta hehtaari/ kaavoituksen turvaaminen Tonttivarannon toimivuus vuosi uusien tonttien lkm/vuosi vähintään 3 vuoden tonttireservi 13 kpl Tonttien luovutusmäärät Kaavojen toteuttamista edellyttämien katuja yleisten alueiden hankkiminen lkm/vuosi kpl/vuosi 10 kpl Hehtaari/vuosi 2-5 hehtaaria/vuosi 0,17 ha Raakamaavarannon määrä Kiinteän omaisuuden osto käsitti raakamaan hankintaa noin 11,7 ha. Kiinteän omaisuuden ostamiseen käytettiin euroa. Tonttivarannon toimivuus Uusia tontteja muodostui Kittilän kirkonkylän asemakaavan kortteleihin 310 ja 369 tontteja 2 kpl. Yksityisten omistukseen tuli Levin asemakaavan Tievan alueen kortteleihin 659 ja 972 tontteja 11 kpl. Levillä on lomatontteja myytävänä Golfrannan asemakaava-alueella ja pysyvän asutuksen tontteja Akanrovan asemakaava-alueella sekä kirkonkylällä pysyvän asutuksen tontteja Pakatin asemakaavaalueella. Tonttien luovutusmäärät Toimintakauden aikana myytiin yhteensä 10 kpl tontteja, joista Levin alueelta 8 kpl ja kirkonkylän alueelta 2 kpl. 66

70 Kaavojen toteuttamista edellyttämien katu- ja yleisten alueiden hankkiminen Kunta hankki asemakaavan mukaisia katu- ja yleisiä alueita Levin asemakaava-alueelta yhteensä 0.17 ha. Kaavat: Yleiskaavat: Kunnanhallitus päätti asettaa Kirkonkylän osayleiskaavan kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville ja nähtävillä pidon jälkeen päätti suorittaa muistutusten perusteella lisäkuulemisia syksyn 2011 aikana. Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaavan kaavaluonnos ja valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä. Levin ympäristön osa-alueita 1 ja 2 koskevat osayleiskaavat ovat saaneet lainvoiman korkeimman hallintooikeuden päätöksellä /2826 ja osayleiskaavat on kuulutettu voimaan Asemakaavat: Kittilän kirkonkylän aluelämpölaitoksen asemakaavanmuutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaava on lainvoimainen. Akanrovan asemakaavamuutos (osa 1) on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaava on lainvoimainen. Tievan alueen asemakaavamuutos (korttelit 659 ja 972) on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaava on lainvoimainen. Akanrovan asemakaavamuutoksen (osa 2) osalta neuvoteltiin maanomistajien kanssa ja valmisteltiin luonnosta. Ylä-Levin asemakaavan (osa 2) osalta on käyty neuvotteluja maanomistajien kanssa ja valmisteltu kaavaehdotusta. Kirkonkylän kortteleiden 413, 416 ja 417 asemakaavamuutos on jäänyt odottamaan tulvasuojelun ratkaisemista. Hissitien asemakaavamuutoksen (osa 1) osalta käytiin neuvotteluja maanomistajien kanssa ja luonnos on valmistumassa. Hissitien osan 2 osalta tehtiin selvitystöitä kallioperästä ja liikennejärjestelyistä. Sirkan koulun ja päiväkodin (korttelit 150, 165 ja 166) asemakaavamuutos on tullut vireille ja kaavaluonnosta on valmisteltu. Levin korttelin 503 asemakaavamuutos on tullut vireille ja kaavaluonnosta on valmisteltu. Ounasrannan sähköaseman asemakaava ja asemakaavamuutos on tullut vireille. Ranta-asemakaavat: Harrisaajon ranta-asemakaavan muutos kumottiin Rovaniemen hallinto-oikeudessa Päätös on lainvoimainen. Kaavoituksen tavoitteet vuodelle 2011 Kittilän kunnan kaavoitukselliset tavoitteet jakaantuvat yleis- ja asemakaavoituksen mukaan Yleiskaavassa tavoitteena on kunnan yleispiirteinen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen kestävän kehityksen periaatteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaisesti. Asemakaavoituksen tavoitteena vuodelle 2011 oli turvata riittävä tonttitarjonta kasvavan kysynnän mukaan. Asemakaavoituksen tavoitteita ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset säädökset asemakaavan tarkoituksesta ja sisältövaatimuksista. Kunnan meneillään olevat kaavoitushankkeet on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2011 aikana. Meneillään olevat asemakaavahankkeet ovat seuraavat: Hissitien alue, II vaihe Ylä-Levin alue, II vaihe Kirkonkylän korttelit 413, 416 ja 417 Akanrovan asemakaavamuutos 67

71 Vuoden 2011 aikana vireille tulevat asemakaavahankkeet: Teollisuusalue Ahvenjärvi Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaava esitetään kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2011 aikana. Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Kaavoitus Kaavoitustilanne Meneillään olevista asemakaavahankkeista 80 % valtuuston hyväksymiskäsittelyyn 33 % Kaavoitustilanne suhteessa vuoden 2011 tavoitteisiin: Hissitien asemakaavamuutoksen (osa 1) osalta käytiin neuvotteluja maanomistajien kanssa ja luonnos on valmistumassa. Hissitien osan 2 osalta tehtiin selvitystöitä kallioperästä ja liikennejärjestelyistä. Ylä-Levin asemakaavan (osa 2) osalta on käyty neuvotteluja maanomistajien kanssa ja valmisteltu kaavaehdotusta. Kirkonkylän kortteleiden 413, 416 ja 417 asemakaavamuutos on jäänyt odottamaan tulvasuojelun ratkaisemista. Akanrovan asemakaavamuutos (osa 1) on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaava on lainvoimainen. Akanrovan asemakaavamuutoksen (osa 2) osalta neuvoteltiin maanomistajien kanssa ja valmisteltiin luonnosta. Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston osayleiskaavan kaavaluonnos ja valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä. Vuoden 2011 aikana vireille tulleet asemakaavahankkeet: Teollisuusalueen asemakaavan laajuutta on selvitetty ja maanomistajien kanssa on käyty alustavia neuvotteluja. Teollisuusalueen kaavan laajuuteen vaikuttaa kaavatalous, erityisesti vesihuollon järjestäminen. Levin vesihuolto Oy on hakenut vesihuollon rakentamiseen valtion avustusta. Teollisuusalueen asemakaava pyritään laittamaan vireille vuoden 2012 aikana. Ahvenjärven asemakaava-alue on yksityisessä maanomistuksessa ja käynnistämissopimuksia ei ole vielä syntynyt. Ahvenjärven asemakaava pyritään laittamaan vireille vuoden 2012 aikana. 68

72 802 Liikenneväylät Vuoden 2011 lopussa kunnossapidettäviä katuja oli 124,5 km, kevyen liikenteen väyliä 20,5 km, alueita 7 ha (sis. Tilapalveluliikelaitoksen alueita 3,4 ha) sekä muita teitä Kittilän kirkonkylällä 6,5 km ja Levin Matkailualueella 4,5 km. Muut tiet olivat Kirkonkylällä taaja-asutuksen kannalta kaavatiestöön rinnastettavia yksityisteitä Ala- ja Ylä-Kittilän alueilla sekä Levillä kaava-alueisiin liittyviä kunnallistekniikan huollon kannalta merkittäviä tieyhteyksiä. Em. katujen ja teiden kunnossapitokustannukset olivat (ilman poistoja). Lisäksi kunnalla on kunnossapidettävänä Levin alueella erilaisia siltoja ja alikulkukäytäviä seuraavasti: katuverkon vesistösillat 2kpl katuverkon muut sillat 1kpl kevyen liikenteen väylän vesistösillat 1kpl ulkoilureittien alikulkutunnelit 11kpl moottorikelkkareittien alikulkutunnelit 6kpl yhdistetyt ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien alikulkutunnelit 2kpl ulkoilureittien ja moottorikelkkareittien ylikulkusillat 1kpl maisemasillat, ulkoilureitit 1kpl (430m) tunnelit 1kpl (ei kunnan omistuksessa) yht. 26kpl Hoitosopimuksella kunnossapidettäviä yksityisteitä oli vuonna km ja niiden kunnossapitokustannukset olivat Yksityisteiden kunnossapitoavustuksia talvikunnossapitoon jaettiin 122:lle tielle yhteensä Yksityisteiden perusparantamisavustuksia jaettiin yht (2:lle tielle). Investoinnit Kittilän kirkonkylällä katuja rakennettiin yhteensä :n arvosta Kesällä saatettiin loppuun v.2010 aloitetut peruskorjauskohteet Arontie kevyen liikenteen väylineen sekä Pakattiojantie. Lisäksi peruskorjattiin Tuomarintien kevyen liikenteen väylä sekä Kuusipolku ja Pakatissa rakennettiin valmiiksi Karitörmäntie ja Kuurakuja. Em. kaduilla uusittiin / rakennettiin myös katuvalaistus. Erillisenä valaistuksen saneerauskohteena toteutettiin Lukkarintien valojen uusiminen. Levillä rakennettiin katuja yhteensä 1,1 milj. :n arvosta. Nettomenot toteutuivat (sis. Tunturitien valtionavun loppuosan sekä tasetilin investointivaraussiirrot). Keskeneräisistä hankkeista valmistuivat Lounaisrinteen kadut, Tunturitien peruskorjaus väli Kt79 Levintie Koutalaki, Isotaalontien alikulkukäytävä, Levin ydinkeskustan kadut (Torikuja, Skimbaajankuja, Hiihtäjänkuja, Ratsastajankuja) sekä Sirkkajärventie. Sirkan teollisuusalueen kunnan varikkotontille rakennettiin kevyt varastohalli kunnossapitomateriaalien säilytystä varten. Uusina kohteina aloitettiin Levijärven alueella Järvirovantien alkupään peruskorjaus sekä p-alueen rakentaminen. Lisäksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen kanssa yhteisesti toteutettava Akanrovan kevyen liikenteen väylän ja Levisalmen uuden sillan rakentaminen. Uusia tievaloja sivukylille ei rakennettu. Sivukylien tievalokohteisiin palataan vuosittain kunnan ja Lapin ELY-keskuksen välisissä neuvotteluissa. 69

73 Liikenneväylät , toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Kaavatiet Loppukauden kunnossapitoraporteista saatavat tiedot Yksityistiet Selvitys tekn.ltk käsittelyssä lokakuu 2011 Luodaan kaavatiestön hoitoon reaaliaikainen talvikunnossapidon seurantamenetelmä, jonka avulla tilaajalla on aina tieto kaluston työajoista sekä tehdyistä kunnossapitosuoritteista sekä tilaajalle jää pysyvä dokumentti laaduntoteutumisen valvonnan tueksi. Yksityistieselvitys (peruskorjaushankkeet) Jatkettiin Levin alueen talvikunnossapitourakoitsijoiden hankkimien omien konekohtaisten seurantajärjestelmien käytön seuraamista ja soveltuvuutta kunnan tarpeisiin. Selvitettiin yksinkertaisemman seurantajärjestelmän hankintaa (malli latujen kunnossapidon seuranta ) ja sovittiin otettavan koekäyttöön yhteen kunnossapitokalustoon kevätkauden 2012 aikana. Koekäyttöä on tarkoitus kevään 2012 kokemusten perusteella laajentaa talvikaudelle 2012/2013, jotta saadaan varmuus tarvittavista laitteisto-ominaisuuksista uusiin aurausurakkatarjouspyyntöihin. Tavoitteena on, että järjestelmä on jokaisessa kunnan sopimuskoneessa vakiovarusteena uusissa aurausurakkasopimuksissa vuodesta 2013 eteenpäin. Kunnan alueella on virallisia, pysyvän asutuksen pääsyteiksi luokiteltavia yksityisteitä noin 50 kpl (n.100 km) ml. kunnan hoitosopimustiet. Muita yksityisteiksi rinnastettavia pysyvän asutuksen pääsyteitä on myös noin 50kpl (n.25km). Yksityistieselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa em. teiden peruskorjaustarpeet. Selvitystyön laatimiseen ei varattu erillistä määrärahaa. Selvitystyön laatiminen virkamiestyönä osoittautui resurssien osalta mahdottomaksi teiden runsaan lukumäärän vuoksi, joten keskityttiin pelkästään avustushakemusten perusteella vireille tulleisiin teiden peruskorjaustarpeisiin. Peruskorjaushankkeita oli vireillä 4kpl: Kievanalehontie, Lainiojoentie, Valkamantie sekä Koirasuvannontie, joiden osalta tekninen lautakunta teki myönteisen avustuspäätöksen Kievanalehontien ja Valkamantien osalta. Vuoden 2012 tavoitteeksi on asetettu yksityisteiden kunnossapidon avustusehtojen tarkistaminen, joiden tulisi olla toiminnassa 2013 alkaen. Jatkoa ajatellen, riippuen kunnan kannasta yksityisteiden avustamisesta, -tavoista ja -ehdoista, tulisi kattava yksityistieselvitys (tieluokitus, kunnossapidon taso, peruskorjauksen tarve ja kustannusarviot jne.) hankkia ulkopuolisena selvitystyönä erillisrahoituksena. 70

74 803 Puistot ja muut alueet Viheralueet Kunnossapidettäviä puistometsäalueita oli vuoden 2011 lopulla n. 700 ha. Puistometsien harvennuksia tehtiin pääasiassa Rakkavaaran ja Akarovan alueella Sirkassa ja Kittilän vanhainkodin ympäristössä. Liikenneviheralueilla avattiin näkymiä turvallisuus syistä ja hoidettiin viherkaistoja. Tehtiin viheralueille kuntokatselmukset ja sen mukaiset korjaustoimenpiteet. Tehtiin vuositarkastukset kaikille ulkoleikkivälineille. Rakennettuja viheralueita on m 2 ja niissä tehtiin kalusteiden, varusteiden, pintojen ja kasvien ylläpito- ja kunnossapitotöitä Ulkoilu- ja retkeilyalueet Ulkoilureiteillä huollettiin opasteita, rakenteita ja laavuja. Valmisteltiin toimituksia ja suunniteltiin reiteille tarvittavia muutoksia ja korjauksia. Tehtiin turvallisuutta parantava muutos Muusan latuun. Kehitettiin keinoja parantaa opastusta maastossa, tehtiin uusi patikka-, pyörä- ja latukartta. Levin ulkoilureittien rakentamiseen käytettiin Rakennettiin Akarovanreitistö sekä Konikuusikon ja Kätkän laavun välinen reitti. Pitkospuita uusittiin merkkisen kaltiolla ja Taalovaarassa Kelkkareitit Kelkkareittien kunnossapitoon käytettiin siltojen korjauksiin, reittien tasoituksiin, leventämisiin, Totovaaran reitin kuivatukseen sekä merkintöihin. Tehtiin uusi moottorikelkkailukartta. Muotkamaassa siirrettiin reitti pois metsäautotieltä. Viheralueiden tavoitteet 2011 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Viheralueiden hoitosuunnitelmien saattaminen ajan tasalle ajantasaiset hoitosuunnitelmat Viihtyisät ja turvalliset viheralueet Hoitosuunnitelma on saatettu ajantasalle Hoitosuunnitelmat on saatettu ajan tasalle. Ulkoilu- ja moottorikelkkareittien tavoitteet 2011 Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Kartoitetaan latureittien turvallisuutta heikentävät kohdat ja samalla selvitetään turvallisuutta parantavat reittimuutokset ja rakenteiden, kuten siltojen korjaustarpeet. Raportti/suunnitelma Turvalliset reitit Hiihtoreittien turvallisuutta heikentävät kohteet osa korjattu heti Hiihtoreittien turvallisuutta heikentäviä kohteita listattiin, osa kohteista korjattiin heti. 71

75 804 Muu toiminta Tonttien myynti Tonttien myyntituottoja oli arvioitu kertyvän Toimintakauden aikana tonttien myyntituottoja kertyi Vesi- ja jätehuolto Kittilän vanhan kaatopaikan sulkemistyöt saatettiin loppuun. Lapin ELY-keskus tekee sulkemistöistä erillisen hyväksymispäätöksen maaliskuun 2012 aikana. Levin teollisuusalueelle sijoittuvan maan- ja lumenkaatopaikan osalta suoritettiin lokakuussa ympäristölupaehtojen mukaiset maastotyöt (kuivatusojien kaivut ja reuna-alueiden siistimiset) sekä joulukuussa hankittiin erillisin investointimäärärahoin puomi- ja kulunvalvontajärjestelmä. Puomijärjestelmän asennus siirtyi alkukesälle 2012, jonka jälkeen voidaan myös aloittaa maankaatopaikkamaksujen perintä. Vesikaivoavustuksia jaettiin yhteensä seitsemälle (7) kotitaloudelle. Muita kunnan alueella toimivia vesilaitoksia avustettiin :lla (1:lle laitokselle). Vesi- ja jätehuolto, toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Maankaatopaikkojen luvanvaraisuus Ymp.lupaviranomaisen luvat Maankaatopaikat luvalliseksi Kittilän ja Levin maan- ja lumenkaatopaikoille myönnettiin ympäristöluvat (RakYmplk 100). 72

76 82 Rakennuslautakunta TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP2011 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 29 Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden alijäämä Rakennusvalvonta ja ympäristön huolto Rakennus- ja ympäristölautakunnan päätehtävät on määrätty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja - asetuksessa, ympäristönsuojelulainsäädännössä, rakennusjärjestyksessä ja hallintosäännössä. Lautakunta kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 148 asiaa. 73

77 Rakennusvalvonta: Rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltiin 342 kpl, tilapäisiä lupia 2 kpl, maisematyölupia 5 kpl ja toimenpideilmoituksia 21 kpl. Edellä mainittujen lupien yhteenlaskettu kerrosala oli m2. Poikkeamishakemuksia ja suunnittelutarveratkaisuhakemuksia valmisteltiin 44 kpl. Viranhaltijapäätöksiä tehtiin 615 kpl. Myönnettyihin lupiin liittyviä katselmuksia suoritettiin 1105 kpl. Rakennuksia valmistui 313 kpl. Uutta koordinaattijärjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön väestörekisterikeskuksessa. Siihen siirryttänee vuoden 2013 alussa. Rakennusten koordinaattien korjaustyötä on tehty uuden koordinaattijärjestelmän käyttöönoton helpottamiseksi. Ympäristönsuojelu: Kittilän kunnan johtosäännön tarkistuksesta johtuen maa-ainesluvan myöntävä viranomainen on alkaen rakennus- ja ympäristölautakunta. Maa-aineslupia valmisteltiin 6 kappaletta. Myönnettyjen lupien yhteenlaskettu ottomäärä on m3. Voimassaolevia maa-aineslupia Kittilän kunnassa oli vuoden 2011 lopussa 55 kappaletta. Lopputarkastuksen perusteella päättyneeksi katsottiin 4 maa-aineslupaa. Ympäristösihteerin virka oli täyttämättä Em. syistä johtuen lupahakemusten käsittelyaika oli pääasiassa tavoitetasoa pidempi. Ympäristölupia myönnettiin neljä (4), maastoliikennelainmukaisia lupia myönnettiin kaksi (2) ja ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisia ilmoituksia melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta tehtiin kolme (3). Ympäristönsuojelulain 65 :n mukaisia rekisteröinti-ilmoituksia käsiteltiin 4 kappaletta. Tavoite Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Toteutuma Koordinaattijärjestelmän muuttamista KKJ:stä ETRS TM35FIN - järjestelmään. Rakennusten sijaintitietojen tarkistaminen Virheilmoitusten määrä Rakennuksilla oikeat koordinaatit Toimivat ja laadukkaat ympäristönsuojelun palvelut Lupahakemusten käsittely Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyaika Hakemukset käsitellään 3-4 kuukauden kuluessa Koordinaatti järjestelmää ei ole vielä muutettu

78 Kideve elinkeinopalvelut Toimintatuotot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP Toimintakulut Toimintakate Tilikauden alijäämä Kideve Elinkeinopalveluiden toimintojen osalta vuonna 2011 jatkettiin Kittilän elinkeinoelämää tukevien palveluiden tuottamista ja kehittämistä. Toiminnan painopisteenä oli kehittämishankkeiden toteuttaminen, joilla tuettiin alueen yritysten toimintaympäristön kehittymistä. Kehittämishankkeet on toteutettu pääosin EU-rahoituksella. Kehittämishankkeiden lähtökohtana on alueen, yritysten ja toimialojen tarpeet, jonka vuoksi niiden toteuttamisessa yhteistyöllä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeinen merkitys. Paikkakunnan elinkeinoelämän luonteesta johtuen erityisprojektit matkailuun liittyen sitoivat henkilökunnan työpanosta. Kittilän elinkeinorakenteen monipuolistuessa, Kideve Elinkeinopalvelut suuntasi toimintaansa enemmän myös muille toimialoille. Kunnan elinkeinopoliittista suunnittelua vahvistettiin aloittamalla aktiivisempi ote yrittäjyyden edistämiseksi mm. käynnistämällä elinkeinopoliittinen suunnittelu. Vuonna 2011 Kideve Elinkeinopalveluissa työskentelivät elinkeinojohtaja, toimistovirkailija (0,6 htv), kaksi projektipäällikköä, viestintäassistentti ja osa-aikainen projektityöntekijä. Henkilöstön tehtävät sisältävät elinkeinopalveluiden järjestämisen. Näitä ovat kehittämishankkeiden osalta muun muassa aluetta ja toimialoja kehittävän EU-rahoituksen sekä muun mahdollisen rahoituksen hyödyntäminen sisältäen hankesuunnitelmien laadinnan, yhteistyökumppanien haun, rahoituksen hakemisen, rahoitusneuvottelut sekä hankkeiden toteuttamisen. Lisäksi henkilöstön tehtäviin on kuulunut yritysneuvonta yhteistyössä seudullisen yrityspalveluverkoston kanssa, kunnan viestintätehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, alueen toimialoihin liittyviin tapahtumiin ja messuihin osallistumisen, tapahtumien järjestämisen, paikkakunnalle sijoittuvien yrittäjien ja asukkaiden opastamisen, kunnan elinkeinoelämän esittelyn, edunvalvonnan ja elinkeinopoliittisen suunnittelun. Tavoitteiden toteutuminen Kideve Elinkeinopalveluiden vaikuttavuus ja tavoitettavuus ovat kehittyneet toiminnan vahvistumisen myötä. Suorien ja välillisten asiakaskontaktien määrä on noussut huomattavasti. Vuonna 2011 Kideve Elinkeinopalvelut hyödynsi tehokkaasti ulkopuolista rahoitusta kehittämistoiminnassaan. Kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat olleet alueen, toimialojen ja yritysten tarpeet. Vuoden aikana tehtiin hankessuunnittelua ja haettiin aktiivisesti uutta rahoitusta tulevien vuosien kehittämistyöhön. Taulukossa olevat luvut sisältävät pelkästään Kideven yrityskontaktit, eivät kyläkierroksia ja tapahtumia (noin 170 osal.) tai suuria yleisötapahtumia. 75

79 Kehittämistoiminta Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2011 Toteuma 2011 Elinkeinopalveluiden vaikuttavuus Suorien yrityskontaktien tms. lukumäärä väh. 35 % yrityskannasta n. 54 % n. 350 kpl Elinkeinopalveluiden tavoitettavuus Välillisten yrityskontaktien tms. lukumäärä väh. 80 % yrityskannasta Vuonna 2011 Kideve Elinkeinopalveluilla olivat käynnissä seuraavat kehittämishankkeet: - Levi Digit sähköisen liiketoiminnan kehittäminen - Kittilän kylähanke, yleishyödyllinen kehittämishanke - Kittilän investointihanke liittyen kylähankkeeseen - Matkailukoulutuksen sateenkaari yhteistyöhankkeena. n. 82 % n. 530 kpl Lisäksi loppuvuodesta saatiin rahoituspäätös Keski-Lapin kiviteollisuuden kehittämishankkeelle. Tämän vuoksi kulut eivät ole toteutuneet täysimääräisenä, vaan kiviteollisuuden kehittämishankkeen toimet kohdistuvat vuodelle Myös Kittilän kylähankkeeseen liittyvän investointihankkeen suuret hankinnat kohdistuvat vuodelle 2012, jonka vuoksi nämä kulut eivät ole toteutuneet vuonna Tuloja on vuonna 2011 toteutunut enemmän aiempien hankkeiden (mm. Kittilän kulttuurista vetovoimaa matkailuun, Levin kyläkuvan kehittäminen kilpailueduksi) osalta rahoittajalta saatujen maksatuserien ajoittumisen vuoksi. Kideve on toiminut yhteistyössä muiden hallinnoimissa kehittämishankkeissa kuten Lapin verkostoituneet kaivospalvelut, Interreg-hankkeiden suunnittelu, Lapin yrittäjyyshanke, Lapin matkailun turvallisuushanke ja Ounasjoen vesistömatkailuhanke. Yrityspalvelut Yrityksille suunnatuissa palveluissa keskityttiin aloittavien ja kehittyvien yritysten neuvontaan. Neuvontatilaisuudet ovat sisältäneet aloittavien yritysten osalta muun muassa liikeidean kartoittamista, liiketoimintasuunnitelmaan liittyvää neuvontaa, yhtiömuodon suunnittelua sekä muita yrityksen alkuvaiheeseen liittyvien asioiden opastusta. Jo toiminnassa olevien yritysten neuvonnassa on keskitytty mm. investointi- ja rahoitusneuvontaan. Yritysneuvonnassa on tehty tiivistä yhteistyötä Tunturi-Lapin seudullisen yrityspalveluverkoston kanssa. Alueen positiivisen muuttovirran myötä on tarjottu myös opastusta alueelle sijoittuville yrityksille ja asukkaille. Kideve on mukana Seudulliset yrityspalveluverkostot toiminnassa, jonka avulla on tiivistetty yhteistyöverkostoja muiden yrityspalveluita tarjoavien tahojen kanssa mm. TE-toimisto, ELY-keskus, Finnvera, Kyläkulttuuria tuntureittein maassa ry, Pro Agria ja Kittilän yrittäjät ry. Kideve Elinkeinopalvelut on järjestänyt vuoden aikana useita alueen yrityksille suunnattuja tilaisuuksia yritystoiminnan eri aihepiireistä kuten sähköisen liiketoiminnan kehittämisestä. Elinkeinojohtaja on pitänyt myös lukuisia esityksiä muiden järjestämissä tapahtumissa sekä alueella vierailijoille järjestetyissä tilaisuuksissa. 76

80 Vuonna 2011 Kideve Elinkeinopalvelut lanseerasi alueelle uuden mobiili-palvelun m.kittila.fi ja m.levi.fi yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Lisäksi kehitettiin yritysrekisteriä ja yhdistysrekisteriä, joita Kideve ylläpitää. Näiden lisäksi ylläpidetään verkkosivustoja : (Rakennetun ympäristön laatukäsikirja). Muut tehtävät Toiminnan painopisteiden ollessa kehittämistoiminnassa ja yritysneuvonnassa, Kideve on toteuttanut myös muita tehtäviä. Kylien kehittämiseen on osallistuttu kylien tarpeiden mukaisesti yhteistyössä Kyläkulttuuria tuntureittein maassa ry:n kanssa. Kittilän lentoliikenteen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä alueen ja alan toimijoiden kanssa. Lisäksi elinkeinojohtaja on toiminut noin kymmenen eri seutukunnallisen tai maakunnallisen työryhmän jäsenenä tai puheenjohtajana. Kideve on toteuttanut tai ollut yhteistyökumppanina useissa Kittilän tapahtumissa. mm. Staalon teatterifestit, Kittilän Jouluyö ja Levin joulutori. Vuonna 2011 Kideve Elinkeinopalveluihin palkattiin viestintäassistentti, jonka työpanos jakautui kehittämishankkeiden ja kunnan viestintätehtäviin. Viestinnän tehtäviä ovat olleet muun muassa Kittilän kunnan verkkosivujen sisällöntuotanto ja päivittäminen (www.kittila.fi) sekä muiden Kideven hallinnoimien verkkosivujen päivittäminen. Lisäksi viestintäassistentti on laatinut muun muassa tiedotteita ja ilmoituksia sekä kehittänyt kunnan tiedottamista ja käytäntöjä. Vuoden 2011 projektit Vuonna 2011 on ollut käynnissä mm. seuraavat hankkeet, joita Kittilän kunta, Kideve elinkeinotoimen liikelaitos, on toteuttanut sekä rahoittanut vuonna Projektin nimi kesto Levi Digit - sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Kittilän kylähanke Kittilän kylähankkeeseen liittyvä investointihanke Matkailukoulutuksen sateenkaari Yhteistyöhankkeet: Lapin verkostoituneet kaivospalvelut Lapin yrittäjyyshanke 2011 Lapin Matkailun ennakointi 2011 Lapin turvallisuusjärjestelmä 2011 Lentoliikenteen kehittämistyö 2011 Ounasjoen vesistömatkailun kehittäminen

81 Kittilän kunta Käyttö s+u Budjetti s+u Käyttö s+u Eliminoinnit s Käyttö u TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,23 Maksutuotot , , , ,98 Tuet ja avustukset , , , ,60 Muut toimintatuotot , , , ,52 Toimintatuotot yhteensä , , , ,33 Toimintakulut Henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , , , ,38 Jaksotetut palkat ja palkkiot ,34 0,00 Henkilöstökorvaukset , , , ,00 Eläkekulut , , , ,74 Muut henkilösivukulut , , , ,07 Palvelujen ostot , , , , ,01 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,91 Avustukset , , , ,70 Muut toimintakulut , , , , ,41 Toimintakulut yhteensä , , , ,22 Toimintakate / jäämä , , , ,89 Verotulot , , , ,41 Valtionosuudet , , , ,00 Käyttökate , , , ,52 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , , , , ,34 Muut rahoitustuotot , , , ,98 Korkokulut , , , ,40 Muut rahoituskulut , , , ,36 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , , , ,56 Vuosikate , , , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,62 Satunnaiset tuotot ja kulut , , ,62 Tilikauden tulos , , , ,08 Poistoeron muutos , , ,00 Varausten muutos ,00 Tilikauden yli- / alijäämä , , , ,08 78

82 Kittilän Tilapalvelu-liikelaitos Käyttö s+u Budjetti s+u Käyttö s+u Eliminoinnit s Käyttö u TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , , , ,09 Maksutuotot , , , ,32 Tuet ja avustukset 320, , ,32 Muut toimintatuotot , , , , ,22 Toimintatuotot yhteensä , , , ,95 Toimintakulut Henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , , , ,72 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,00 Henkilöstökorvaukset , , ,64 Eläkekulut , , , ,33 Muut henkilösivukulut , , , ,23 Palvelujen ostot , , , , ,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,95 Avustukset Muut toimintakulut , , , ,56 Toimintakulut yhteensä , , , ,44 Toimintakate / jäämä ,20-760, , ,49 Verotulot Valtionosuudet Käyttökate ,20-760, , ,49 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 3,18 564,76 564,76 Korkokulut , , ,42 0,00 Muut rahoituskulut -620,12-61,06-61,06 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,50 0, ,72 503,70 Vuosikate ,70-760, , ,79 Poistot ja arvonalentumiset , , ,55 Satunnaiset tuotot ja kulut , ,00 0,00 Tilikauden tulos ,57-760, , ,34 Poistoeron muutos , ,06 Varausten muutos Tilikauden yli- / alijäämä ,57-760, , ,28 79

83 Kittilän Ravintopalvelu-liikelaitos Käyttö s+u Budjetti s+u Käyttö s+u Eliminoinnit s Käyttö u TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , , , , ,95 Maksutuotot 1 904,42 0,00 Tuet ja avustukset 2 367, , ,30 Muut toimintatuotot 417,00 876,00 876,00 Toimintatuotot yhteensä , , , ,25 Toimintakulut 0,00 Henkilöstökulut 0,00 Maksetut palkat ja palkkiot , , , ,51 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0,00 Henkilöstökorvaukset 3 618, , ,56 Eläkekulut , , , ,50 Muut henkilösivukulut , , , ,69 Palvelujen ostot , , , , ,89 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,17 Avustukset -139,34-600,00 0,00 Muut toimintakulut , , , ,00-149,53 Toimintakulut yhteensä , , , ,73 Toimintakate / jäämä , , , ,48 Verotulot 0,00 Valtionosuudet 0,00 Käyttökate , ,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot -0,07 0,00 Korkokulut , , , ,80 0,00 Muut rahoituskulut -224,96-70,54-70,54 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , , ,34-70,54 Vuosikate , , , ,02 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,52 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 Tilikauden tulos ,27 460, ,34 Poistoeron muutos 0,00 Varausten muutos 0,00 Tilikauden yli- / alijäämä ,27 460, , ,54 80

84 Toteutumisvertailut Käyttötalouden toteutuminen KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 100 VAALIT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,7 92, TOIMINTAKULUT ,94 153, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,24 215, VUOSIKATE ,24 215, TILIKAUDEN TULOS ,24 215, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,24 215, TILINTARKASTUS 3 TULOSLASKELMA 4000 TOIMINTAKULUT ,21 72, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,21 72, VUOSIKATE ,21 72, TILIKAUDEN TULOS ,21 72, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,21 72, KUNNANVALTUUSTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,1 0, TOIMINTAKULUT ,64 88, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,54-32, Verotulot ,41 102, Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut ,68 196, VUOSIKATE ,55 100, Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut , TILIKAUDEN TULOS ,17 102, Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,17 102,79 81

85 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 301 TOIMISTOPALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,2 107, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,67 103, Rahoitustuotot ja -kulut -117, VUOSIKATE ,46 103, TILIKAUDEN TULOS ,46 103, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,46 103, JAETTAVAT TOIMISTOPALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,66 80, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,48 74, VUOSIKATE ,48 74, Poistot ja arvonalentumiset ,27 90, TILIKAUDEN TULOS ,75 80, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,75 80,3 303 TYÖLLISYYDEN HOITO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,14 99, TOIMINTAKULUT ,45 87, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,31 82, VUOSIKATE ,31 82, Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,31 82, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,31 82, OIKEUDENHOITO JA TURVALLISUUS 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VUOSIKATE , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,53 82

86 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 305 JOUKKOLIIKENNE 3 TULOSLASKELMA 4000 TOIMINTAKULUT ,78 66, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,78 66, VUOSIKATE ,78 66, TILIKAUDEN TULOS ,78 66, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,78 66, TALOUS- JA PALKKAHALLINTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,59 129, TOIMINTAKULUT ,61 96, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,02 90, VUOSIKATE ,02 90, Poistot ja arvonalentumiset ,64 101, TILIKAUDEN TULOS ,66 90, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,66 90, LAPIN LIITTO / PALOTOIMI 3 TULOSLASKELMA 4000 TOIMINTAKULUT ,84 108, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,84 108, VUOSIKATE ,84 108, Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS ,88 108, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,88 108, MAASEUTUTOIMI 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,75 92, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,65 92, VUOSIKATE ,65 92, TILIKAUDEN TULOS ,65 92, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,65 92,49 83

87 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 500 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,8 110, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,07 109, VUOSIKATE ,07 109, TILIKAUDEN TULOS ,07 109, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,07 109, YLEINEN SOSIAALITYÖ 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,99 91, TOIMINTAKULUT ,13 96, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,14 96, VUOSIKATE ,14 96, TILIKAUDEN TULOS ,14 96, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,14 96, LASTEN PÄIVÄHOITO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,22 192, TOIMINTAKULUT ,57 102, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,35 97, VUOSIKATE ,35 97, TILIKAUDEN TULOS ,35 97, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,35 97, LASTENSUOJELU 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,26 53, TOIMINTAKULUT ,39 99, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,13 103, VUOSIKATE ,13 103, TILIKAUDEN TULOS ,13 103, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,13 103,03 84

88 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 504 MUUT LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,3 53, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,7-305, VUOSIKATE ,7-305, TILIKAUDEN TULOS ,7-305, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7-305, VANHUSTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,8 77, TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,2 92, VUOSIKATE ,2 92, Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS ,36 92, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,36 92, KOTI- JA TUKIPALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,55 129, TOIMINTAKULUT ,76 104, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,21 99, VUOSIKATE ,21 99, TILIKAUDEN TULOS ,21 99, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,21 99, MUUT VANHUSTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,17 117, TOIMINTAKULUT ,77 121, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,6 121, VUOSIKATE ,6 121, TILIKAUDEN TULOS ,6 121, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 121,18 85

89 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 508 PÄIHDEHUOLTO 3 TULOSLASKELMA 4000 TOIMINTAKULUT ,4 0, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,4 0, VUOSIKATE ,4 0, TILIKAUDEN TULOS ,4 0, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,4 0, MUU SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,18 120, TOIMINTAKULUT ,66 104, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,48 97, VUOSIKATE ,48 97, TILIKAUDEN TULOS ,48 97, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,48 97, PERUSTERVEYDENHUOLTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,82 111, TOIMINTAKULUT ,46 104, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,64 102, VUOSIKATE ,64 102, Poistot ja arvonalentumiset ,84 114, TILIKAUDEN TULOS ,48 102, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,48 102, ERIKOISSAIRAANHOITO 3 TULOSLASKELMA 4000 TOIMINTAKULUT ,83 93, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,83 93, VUOSIKATE ,83 93, TILIKAUDEN TULOS ,83 93, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,83 93,35 86

90 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 512 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,05 96, TOIMINTAKULUT ,7 86, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,65 85, VUOSIKATE ,65 85, TILIKAUDEN TULOS ,65 85, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,65 85, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HANKKEET 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,18 74, VUOSIKATE ,18 74, TILIKAUDEN TULOS ,18 74, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,18 74, KOULUKURAATTORI 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,71 94, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,71 93, VUOSIKATE ,71 93, TILIKAUDEN TULOS ,71 93, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,71 93, PERUSOPETUS 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,79 412, TOIMINTAKULUT ,95 98, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,16 95, VUOSIKATE ,16 95, Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS ,23 95, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,23 95,8 87

91 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 603 LUKIO-OPETUS 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,08 90, TOIMINTAKULUT ,01 94, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,93 94, VUOSIKATE ,93 94, TILIKAUDEN TULOS ,93 94, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,93 94, KOULUJEN MUU TOIMINTA 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ KANSALAISOPISTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT ,61 87, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,61 87, VUOSIKATE ,61 87, TILIKAUDEN TULOS ,61 87, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,61 87, KIRJASTOTOIMI 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,93 214, TOIMINTAKULUT ,81 95, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,88 89, VUOSIKATE ,88 89, Poistot ja arvonalentumiset ,44 58, TILIKAUDEN TULOS ,32 87, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,32 87,26 88

92 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 702 LIIKUNTA JA ULKOILU 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,17 96, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,17 96, VUOSIKATE ,17 96, Poistot ja arvonalentumiset ,25 248, TILIKAUDEN TULOS ,42 102, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,42 102, NUORISOTOIMI 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,88 291, TOIMINTAKULUT ,49 114, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,61 102, VUOSIKATE ,61 102, Poistot ja arvonalentumiset , TILIKAUDEN TULOS ,25 104, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,25 104, MUU KULTTUURITOIMINTA 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,82 113, TOIMINTAKULUT ,64 99, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,82 98, Rahoitustuotot ja -kulut -0, VUOSIKATE ,93 98, TILIKAUDEN TULOS ,93 98, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,93 98, REVONTULIOPISTON JAOSTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT ,78 103, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,78 100, VUOSIKATE ,78 100, Poistot ja arvonalentumiset ,04 39, TILIKAUDEN TULOS ,82 98, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,82 98,84 89

93 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 800 TEKNISEN TOIMEN HALLINTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,11 106, TOIMINTAKULUT ,45 100, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , YHDYSKUNTASUUNNITTELU 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,11 62, TOIMINTAKULUT ,01 54, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,1 89, VUOSIKATE ,1 89, Poistot ja arvonalentumiset ,32 2, TILIKAUDEN TULOS ,78-523, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,78-523, LIIKENNEVÄYLÄT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,54 196, TOIMINTAKULUT ,2 98, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,66 98, VUOSIKATE ,66 98, Poistot ja arvonalentumiset ,32 117, TILIKAUDEN TULOS ,98 107, Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,98 105,87 90

94 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 803 PUISTOT JA YLEISET ALUEET 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,19 258, TOIMINTAKULUT ,43 97, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,24 95, VUOSIKATE ,24 95, Poistot ja arvonalentumiset ,95 146, TILIKAUDEN TULOS ,19 109, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,19 109, MUU TOIMINTA 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , VUOSIKATE , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , VESI- JA JÄTEHUOLTO 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,57 193, TOIMINTAKULUT ,5 44, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,07-44, VUOSIKATE ,07-44, TILIKAUDEN TULOS ,07-44, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,07-44, MAA- JA METSÄTILAT 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,47 124, TOIMINTAKULUT ,5 187, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,97 123, VUOSIKATE ,97 123, TILIKAUDEN TULOS ,97 123, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,97 123,13 91

95 KITTILÄN KUNTA Toteutumavertailu Käyttö B + M Käyttö Käyttö % 820 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNHUOLTO 3000 TOIMINTATUOTOT ,42 74, TOIMINTAKULUT ,24 80, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,82 90, VUOSIKATE ,82 90, Poistot ja arvonalentumiset ,64 101, TILIKAUDEN TULOS ,46 90, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,46 90, KIDEVE ELINKEINOPALVELUT LIIKELAITOS 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,77 63, TOIMINTAKULUT , ,66 66, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,89 68, VUOSIKATE , ,89 68, Poistot ja arvonalentumiset 8499 TILIKAUDEN TULOS , ,89 68, TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,89 68,64 1 KITTILÄN KUNTA 3 TULOSLASKELMA 3000 TOIMINTATUOTOT ,56 90, TOIMINTAKULUT ,56 98, TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , Verotulot ,41 102, Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut ,78 196, VUOSIKATE ,19 414, Poistot ja arvonalentumiset ,62 69, Satunnaiset tuotot ja kulut , TILIKAUDEN TULOS ,19-21, Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,19-23,27 92

96 Investointien toteutuminen KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Loma-asutus / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTITULOT 9050 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO , Pysyvä asutus / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9050 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 9049 INVESTOINTITULOT Kunnanhallituksen varaus / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Tytäryhteisöosakkeet / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9050 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Muut osakkeet ja osuudet / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

97 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Reittien käyttöoikeuskorvaukset / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Kirjaston irtaimisto / INVE 9049 INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Liikunta- ja urheilu irtaimisto / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Yleishallinto ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Sos- ja terv. toimen hall. ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Perhepäivähoito ATK INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

98 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Vanhusten laitospalv. ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Muut vanh. ja vamm. palv. ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Perusterv. huolto ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Perusopetus ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Rakennusvalvonta ATK / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Katujen rakentaminen / Kirkonkylä INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO ,5 95

99 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Katujen rakentaminen / Levi INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9070 MUUT INVESTOINTITULOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Levin keskusta kadut 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Isotaalontien alikulkukäytävä/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9070 MUUT INVESTOINTITULOT INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Lounasrinteen kadut/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Sirkan teollisuusalueen kadut/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT 9000 INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

100 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Sirkan teoll.alueen varikko/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Vanhojen katujen san.levi/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Muut ennakoimattomat/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Levin kyläkuvahanke 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Leviraitin uudistaminen 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 9049 INVESTOINTITULOT 9080 INVESTOINNIT NETTO

101 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Tunturitien peruskorjaus 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO Rakkavaarantien peruskorjaus 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Akanrovan kevyenliikenteenväylä 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Koutakaari 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Levin pääkatujen liikennejärj. muutokset 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

102 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Tunturitien peruskorj.jatko 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Yleisten ja katualueiden hankinta / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Sivukylien katuvalot / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Levin ympärystien valot, etelär. (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Moottorikelkkareitit / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN ,56 96, INVESTOINTIMENOT ,56 96, INVESTOINNIT NETTO ,56 96, Levin ulkoilureitit / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO ,4 99

103 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Rekikoira- ja pyöräreitit / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Kirkonkylän tulvapenger / INVE 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Maankaatopaikkojen valv.järjestelmä/inve 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Palvelutalo Koivukoti (INVE) Sirkan koulun laajennus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Levin päiväkodin laajennus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Urheiluhallin rakentaminen (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO ,7 100

104 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Kunnanvirasto korjaus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Kittilän paloaseman korjaus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN , INVESTOINTITULOT , INVESTOINNIT NETTO , Vanhainkoti pesut. ja samm.järj. (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Yläkoulun fy-ke luokka korjaus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT 9000 INVESTOINTIMENOT 9080 INVESTOINNIT NETTO Peltosen talon saneeraus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO ,6 101

105 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Metsola sammutusjärj. (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Päiväkotien ja koulujen aidat (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Sirkan koulu päiväkodiksi (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Kittilän yläkoulun peruskorjaus 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTITULOT 9060 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO , Majarin ilmastointi (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO

106 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Pikku Muksula/Tassula laaj. (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Monitoimihalli työpajatoimintaa varten 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Opett. asuinrak. huon. korjaus (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT INVESTOINNIT NETTO Könkään koulun asunnot (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Kaukosen koulun asunnot (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN 9030 MUUT INVESTOINTIMENOT 9000 INVESTOINTIMENOT 9080 INVESTOINNIT NETTO

107 KITTILÄN KUNTA Investoinnit B + M Käyttö Käyttö % Lanssitie 5, palohälytysjärj. (INVE) 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO , Kivikodan myynti Kittilän vuokrataloille 9049 INVESTOINTITULOT 9050 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 9049 INVESTOINTITULOT 9080 INVESTOINNIT NETTO Museo 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN MUUT INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINNIT NETTO ,2 Yhteensä 9000 INVESTOINTIMENOT 9001 OMA RAKENTAMINEN , MUUT INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTIMENOT , INVESTOINTITULOT 9050 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 104

108 Tilinpäätöslaskelmat Kittilän kunta yhdistetty tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettu TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,27 Maksutuotot , ,30 Tuet ja avustukset , ,22 Muut toimintatuotot , ,74 Toimintatuotot yhteensä , ,53 Toimintakulut Henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,61 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,00 Henkilöstökorvaukset , ,20 Eläkekulut , ,57 Muut henkilösivukulut , ,99 Palvelujen ostot , ,19 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,03 Avustukset , ,70 Muut toimintakulut , ,50 Toimintakulut yhteensä , ,39 Toimintakate / jäämä , ,86 Verotulot , ,41 Valtionosuudet , ,00 Käyttökate , ,55 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 442, ,34 Muut rahoitustuotot , ,74 Korkokulut , ,40 Muut rahoituskulut , ,96 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,72 Vuosikate , ,27 Poistot ja arvonalentumiset , ,69 Satunnaiset tuotot ja kulut ,62 Tilikauden tulos , ,80 Poistoeron muutos , ,06 Varausten muutos ,00 Tilikauden yli- / alijäämä , ,74 105

109 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % 18,64 15,69 Vuosikate / poistot, % 216,89 93,44 Vuosikate / asukas 803,97 333,32 Asukasmäärä Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Toimintatuotot/% toimintakuluista =100xToimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearviota ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikate asukasta kohti oli Suomessa v keskimäärin 400. Edellisenä vuonna vastaava luku oli

110 Kittilän kunta yhdistelty rahoituslaskelma 2011 Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus: +/- Vuosikate , ,27 +/- Satunnaiset tuotot ja kulut 0, ,62 +/- Tulorahoituksen korjauserät , , , ,89 Investoinnit: - Käyttöomaisuus investoinnit , ,63 + Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 + Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,02 + Pysyvien vastaavien myyntivoitot , , , ,61 = Vars. toim. ja investointien ntokassavirta , ,72 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset: - Antolainasaamisten lisäys ,00 + Antolainasaamisten vähennys , , ,00 Lainakannan muutokset: + Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,07 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,53 +/- Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 +/- Oman pääoman muutokset , ,54 Muut maksuvalmiuden muutokset: +/- Vaihto-omaisuuden muutos 64901,45 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos +/ , ,54 +/- Pitkäaikaisten saamisten muutos , ,06 +/- Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,90 +/- Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos , , , ,23 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , , , ,05 Kassavarojen muutos , ,05 Kassavarat , ,57 Kassavarat , ,52 107

111 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 34,9 48,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,6 29,2 Lainanhoitokate 0,7 0,8 Kassan riittävyys, pv 2,8 15,6 Asukasmäärä INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate =(vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat =Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 108

112 Kittilän kunta yhdistetty tase ja sen tunnusluvut KITTILÄN KUNTA TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,82 Tietokoneohjelmistot , ,29 Muut pitkävaikutteiset menot 4 954, ,68 Aineettomat hyödykkeet , ,79 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,05 Rakennukset , ,73 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,57 Koneet ja kalusto , ,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank , ,57 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,59 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä , ,48 Kuntayhtymäosuudet , ,94 Osakkeet ja osuudet osak. ja omist. yht , ,38 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,80 Muut lainasaamiset Muut lainasaamiset t tytäryhteisöiltä , ,80 Muut lainasaam. kuntayhtymiltä 0,00 0,00 Muut lainasaamiset muilta , ,14 Muut lainasaamiset yhteensä , ,94 Muut saamiset Muut saamiset Muut saamiset yhteensä Sijoitukset yhteensä , ,74 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,75 Muut toimeksiantojen varat , ,85 TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ , ,60 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,46 Muut saamiset , ,61 109

113 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,07 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset ,94 Siirtosaamiset yhteensä 0, ,94 Saamiset yhteensä , ,01 Rahat ja pankkisaamiset , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,89 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,49 Tilikauden yli-/alijäämä , ,74 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,64 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,82 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,82 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,46 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 025, ,29 Muut toimeksiantojen pääomat , ,29 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ , ,88 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,96 Lainat julkisyhteisöiltä , ,30 Saadut ennakot , ,39 Muut velat Pitkäaikainen yhteensä , ,65 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Pitkäaikaisten lainojen lyhennysosuudet , ,50 Lainat julkisyhteisöiltä lyh.osuus ,76 Saadut ennakot 1 625, ,00 Ostovelat , ,66 Muut velat , ,03 Siirtovelat , ,12 Lyhytaikainen yhteensä , ,07 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,72 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 110

114 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste 45,57 42,56 Suhteellinen velkaantuneisuus 59,47 64,12 Lainat / asukas 3 218, ,00 Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % =100x(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100x(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 111

115 Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

116 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus: +/- Vuosikate /- Satunnaiset tuotot ja kulut /- Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit: - Käyttöomaisuus investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot = Vars. toim. ja investointien ntokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset: - Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset: + Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys /- Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset: Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset: +/- Vaihto-omaisuuden muutos Toimeksiantojen varojen ja pääomien +/- muutos /- Pitkäaikaisten saamisten muutos /- Lyhytaikaisten saamisten muutos /- Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 76,3 78,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 44,6 64,7 Kassavarojen muutoksen ero johtuu Rovakairan osinkotuoton eliminoinnista 307 t/ 113

117 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 45 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset 1 1 Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 21 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahoitus arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

118 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET YHT PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET YHT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 616,0 348 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen Pitkäaikainen koroton vieras po Lyhytaikainen korollinen Lyhytaikainen koroton VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,00 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste 29,8 29,2 Suhteellinen velkaantuneisuus 225,8 243,3 Lainakanta t/euroa Lainat e/asukas Lainasaamiset t/eur Asukasmäärä

119 Liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksina: Euroa Kunta 2011 Kunta 2010 Yleishallinto , ,19 Sosiaali- ja terveyslautakunta , ,89 Koululautakunta , ,14 Vapaan siv.työn ltk , ,54 Tekninen ltk , ,73 Rakennuslautakunta , ,82 Kideve-elinkeinopalvelut , ,23 Kunta yht , ,54 Tilapalveluliikelaitos , ,66 Ravintopalveluliikelaitos , ,59 Kunta+liikelaitokset yht , ,79 eliminoinnit yhteensä , ,00 Kunta eliminoitu , ,79 Käyttöom. myyntivoitot/tappiot Omaisuuden myyntivoitot , ,25 Omaisuuden myyntitappiot ,39 Käyttöom. myyntivoitot/tappiot yht , ,86 Myyntivoittoihin on kirjattu tonttien myynneistä kertynyt myyntivoitto. Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot , ,46 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 69843, ,49 Korkotuotot antolainoista , ,29 Muut korkotuotot 37554, ,28 Korkokulut lainoista , ,40 Muut korko- ja rahoituskulut yhteensä -9512, ,82 Rahoitustuotot ja kulut , ,30 116

120 Osinkotuottoja on kertynyt seuraavasti: - Rovakaira Oy ,00 - Levi Ski Resort Oy ,00 - Ounastähti kehittämiskuntayhtymä ,00 - muut yhteensä 3 110,00 Saadut peruspääoman korot: - Ounastähti kehittämiskuntayhtymä ,00 - Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä 1 101,00 - Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ,00 Kunnan ottolainojen korkokuluja ,40 Verotulot Verot Kunnan tulovero , ,03 Kiinteistövero , ,91 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,29 Saadut verotulot yhteensä , ,23 Valtionosuudet Valtionosuudet Yleinen valtionosuus , ,00 Kunnan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus ,00 Saadut valtionosuudet yhteensä , ,00 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistot tase-erittäin Aineettomat hyödykkeet , ,69 Rakennukset , ,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,56 Koneet ja kalusto , ,98 Poistot muista aineellisista hyöd. Poistot yhteensä: , ,52 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Valtion rahoitusosuudet on vähennetty. Poistojen laskeminen on aloitettu hankintaa seuraavan kuukauden alusta. 117

121 Käyttöomaisuusryhmät: Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v. Atk-ohjelmistot tasapoisto 3 v. Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3 v. Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet Ei poistoa Kadut, tiet, torit, puistot mjpoisto 10 % Muut maa- ja vesirakenteet mjpoisto 20 % Koneet ja kalusto 3 v. tasapoisto 3 v. Koneet ja kalusto 5 v. tasapoisto 5 v. Koneet ja kalusto 10 v. tasapoisto 10 v. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot: - tuloutetut työttömyysvakuutusm. aik. v ,00 - palautetun vuokran tuloutus ( Jäähalli) ,00 Satunnaiset kulut: - velkajärjestelylainojen luottotappiot aik. v ,31 - perintätoimiston perimispalkkio (asuntolaina) ,07 - jäähalli vuokra kunnalle (Tila) ,00 Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä ,62 0,00 Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen tarkistuksia aikaisemmilta vuosilta ja tilapalvelun liikaa perityn jäähallin vuokran palautus. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu aikaisempien vuosien velkajärjestelylainojen kunnalle aiheutuneet luottotappiot ja perintätoimiston kuluja kunnahallituksen päätöksen mukaan. 118

122 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kittilän kunta alakonserni Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineettomat hyödykkeet Pysyvien vastaavien Aineettomat Atk- Muut pv- Yhteensä hyödykkeet oikeudet ohjelmistot menot Poistamaton hankintameno , , , ,30 Lisäykset tilikauden aikana 71300, , ,20 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , ,04 Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintameno , , , ,46 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , ,46 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien Maa-alueet Kiinteät rak. Koneet ja Yhteensä hyödykkeet ja laitteet kalusto Poistamaton hankintameno , , , ,15 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,72 Rahoitusosuudet tilikaudella , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,00 Siirrot erien välillä 0,00 Tilikauden poisto , , ,58 Arvonalennukset ja niiden pal. 0,00 Poistamaton hankintameno , , , ,29 0,00 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,29 119

123 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Osakkeet ja osuudet Pysyvien vastaavien Osakkeet Osakkeet Kuntayht. Muut os. Yhteensä hyödykkeet kons.yht. om.yhteisöissä osuudet ja osuudet Poistamaton hankintameno , , , , ,04 Lisäykset tilikauden aikana 64283, , ,17 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana ,02 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintameno , , , , ,80 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,80 Muut lainasaamiset lainasaamiset tytäryhteisöiltä , ,8 - Lainasaamiset muilta , ,14 Muut lainasaamiset , ,94 MediLevi Oy:lle myönnetty laina 30000,00 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot 20710, ,23 - Muut toimeksiantojen varat 58867, ,85 (elatusturvan pankkitili) Muut lainasaamiset 79578, ,08 Toimeksiantojen tilien tarkistuskirjaukset aikaisemmilta vuosilta. Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,35 - Muut saamiset , ,95 - Siirtosaamiset ,94 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,30 Kittilän kunta alakonserni 120

124 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,37 - Edellisten tilik. yli-/alijäämä , ,23 - Tilikauden yli-/alijäämä , ,26 Oma pääoma yhteensä , ,86 Peruspääoman lisäys: - Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ,52 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,88 - Edellisten tilik. yli-/alijäämä , ,23 - Tilikauden yli-/alijäämä , ,26 - Investointivaraukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,37 Poistoeron kirjaus Terveyskeskus (Tila) ,06 Poistoeron kirjaus Levin kadut (Kunta) ,00 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot , ,16 - Lahjoitusrahastojen pääomat 1025, ,29 - Muut toimeksiantojen pääomat 12478, ,15 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,72 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET/TASETILIN VASTUUT Levin kaapelointi ,00 Taalon alueen katuvalaistus n ,00 Sirkan päiväkoti ,46 121

125 Kittilän kunta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Osakkeet ja osuudet Pysyvien vastaavien Osakkeet Osakkeet Kuntayht. Muut os. Yhteensä hyödykkeet kons.yht. om.yhteisöissä osuudet ja osuudet Poistamaton hankintameno , , , , ,04 Lisäykset tilikauden aikana 64283, , ,17 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana ,02 Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden pal. Poistamaton hankintameno , , , , ,80 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , ,80 122

126 LAINASAAMISET Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä vuosi lainapääoma muutos lainapääoma Asuntosäätiö , ,32 Kiint.Oy Kittilän Veitsikaira , ,48 MediLevi Oy , ,00 MediLevi Oy , , , , , Muut lainasaamiset muilta Kittilän Vanhustenkotiyhdistys , ,07 Kittilän Vanhustenkotiyhdistys 6 453, , , ,45 As Oy Kittilän Laitatie , ,38 velka- Tepaston vanhustentalot v , ,60 saneeraus Tepaston vanhustentalot v , ,85 Tepaston vanhustentalot v , ,45 Tepaston vanhustentalot v , ,71 Tepaston vanhustentalot v , , , ,61 Alakylän vanhustentalot , ,85 Alakylän vanhustentalot , ,22 Alakylän vanhustentalot , ,78 Alakylän vanhustentalot , ,30 Alakylän vanhustentalot , ,55 Alakylän vanhustentalot , ,00 Alakylän vanhustentalot 6 000, , , ,70 Yhteensä , ,14 Lainasaamiset yhteensä , ,94 123

127 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 1203 Kuntayhtymäosuudet lis./väh Lapin sairaanhoitopiiri , , ,94 Muurolan sairaala 61772, ,74 Kemijärven aluesairaala 2510, ,84 Lapin erityishuoltopiiri 79209, ,65 Roin ammattikoulutuksen ky , ,17 Lapin liitto 9748, ,60 Ounastähti-kehittämiskuntayhtymä , ,00 Lapin jätehuolto ky , , , , , Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet lis./väh Kittilän vuokratalot , , ,11 Kittilän aluelämpö , ,15 Oy Levi Ski Resort / Levin Hissit , , ,00 Kiint. Oy Levin vuokratalot , ,22 Levin vesihuolto , ,00 Medi-Levi Oy , , , , , Osakkuusyhteisöosakkeet lis./väh ja -osuudet Rovakaira Oy 47456, ,06 Kiint. Oy Kittilän säästökulma , ,82 Kyrön vesihuolto 840,94 840,94 As. Oy Välilukka 50021, ,44 Levi Magic Oy , ,85 Levi Food Oy 83154, ,03 Lapin Informaatioteknologia Oy 10000, , ,14 0, ,14 124

128 1207 Yhteisyhteisöosakkeet lis./väh ja -osuudet Levin luontokeskus , , ,00 0, , Muut osakkeet ja osuudet lis./väh Lapin urheiluopistosäätiö 168,18 168,18 Oulun diakonissal. syöpäosasto 2018, ,26 Lapin kauppaoppilaitos 84,09 84,09 Lapin matkailu 2388, ,27 Norinter 1143, ,68 Pohjolan osuuspankki 100,00 100,00 Kittilä tv-antenniosk. 403,65 403,65 Vakuutusyhtiö Sampo 6,73 6,73 Ekokem Oy 672,75 672,75 Kuntien Asuntoluotto Oy 5236, ,23 Kuntien Tiera Oy 6183, ,00 Levin Matkailu 4204, ,74 Levin matkailukeskus , ,84 Metsäliitto 4584,17 247, ,82 Levi Golf & Country Club Oy/A-osakkeet , ,00 Levi Golf & Country Club Oy/K-osakkeet 75000, ,00 Lapin markkinointi 1200, , , , , OSAKKEET JA OSUUDET YHT , , ,80 125

129 Kittilän kunta Kunnan tilinpäätöksen liitetietoihin KITTILÄN KUNNAN TAKAUKSET Lainan numero Alkup. summa Jäljellä euroa Kittilän vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Osuuspankki , ,25 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea , ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Nordea ,00 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä ,62 Kittilän vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , , , ,87 Kaukosen vesihuolto-osuuskunta Op, Kittilä , ,74 Alakylän vesihuolto osk. Nordea , ,00 As. Oy Kittilän Leviatri OKO-investointipankki , ,49 Kittilän Aluelämpö Nordea , ,00 Kittilän Aluelämpö Nordea , , , ,65 Kittilän palloseura SJL:n jääkiekkosäätiö 50546, ,00 Kittilän Vuokratalot Oy Nordea , ,55 Kittilän Vuokratalot Oy Valtiokonttori , ,46 Kittilän Vuokratalot Oy Valtiokonttori , ,41 Kittilän Vuokratalot Oy Kuntarahoitus Oyj 14164/ , , ,42 Levin Vesihuolto Oy Nordea , ,00 Kinisjärven vesiosuuskunta Oko-keskuspankki , ,48 Helppi-Tuuliharjun vesiosk. Nordea , ,00 Kiint. Oy Alakylän vanhustentalot Nordea ,66 Kiint. Oy Tepaston vanhustentalot Op , ,69 Kyrönperän ladut Nordea , ,00 Medilevi Oy Nordea , ,00 TAKAUKSET YHTEENSÄ , ,00 126

130 Kittilän kunta MUUT VASTUUT Laiteleasing Tukirahoitus Oy 7482,96 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 6279,96 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 7018,79 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 5214,33 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 93,55 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3798,26 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3493,02 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 1248,33 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 3926,16 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 2242,57 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 1380,2 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 9653,04 Laiteleasing Tukirahoitus Oy 51831,17 Kuntien takauskeskus 14952,76 MUUT VASTUUT YHTEENSÄ ,93 127

131 Kittilän kunnan liikelaitosten tilinpäätökset 10 Tilapalveluliikelaitos 1. Johtajan katsaus Vuosi 2011 oli Tilapalveluliikelaitoksen kolmas toimintavuosi. Tilapalveluliikelaitoksen operoitavaksi tuli tilivuoden aikana Kittilän paloasema. Tilikauden lopussa omina kohteina oli 56 rakennusta, joissa oli yhteensä m². Palveluja myytiin omien kohteiden lisäksi 30 kohteelle. Kunnan itsensä tarvitsemien hallinto-, koulu-, sosiaali- ja vapaa-ajan tilojen lisäksi asuntoja ja teollisuustiloja oli vuokralla 204 kpl. Tilikausi näyttää alijäämää ,70, talousarviossa arvioitiin tulokseksi Tilinpäätöstä rasittaa kunnalle palautettu jäähallin liikaa peritty vuokra vuosien ajalta, jota ei huomioitu talousarviossa. Tulevaisuuden haasteet edelleen kehittämisessä tulevat olemaan kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen, ennakoiva kustannustehokas kunnossapito ja hoitokustannusten oikea mitoitus. Kiinteistöjen kustannusten seurantaan tarvitaan jatkossa räätälöity toimintalaskenta -ohjelma. Kunnassa käytössä oleva taloushallintaohjelma Pro Economica ei sellaisenaan palvele hyvin kiinteistöjen kustannusten seurantaa, mutta sen pohjaa voidaan käyttää hyväksi toimintalaskentaohjelmassa. Kunnan määräysvallassa/omistuksessa olevat asunto-osakeyhtiöt ostavat Tilapalveluliikelaitokselta siivousja talonmiespalvelut. Asunto-osakeyhtiöissä toteutetaan pitkälle samaa hallinnollista työtä kuin Tilapalveluliikelaitoksessa, jossa myös ulkopuolelle vuokrattavien kohteiden määrä on merkittävä. Em. liittyen kunnan tulisi selvittää kunnan asuntoyhtiöiden ja Tilapalveluliikelaitoksen yhteistyön syventämistä myös hallinnollisella puolella. Tavoitteena tulisi olla yhden luukun periaate. 128

132 2. Organisaatio Kittilän kunnan Tilapalveluliikelaitos kunnallisena liikelaitoksena vastaa kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevista rakennetuista kiinteistöistä ja toimitiloista, rakennusomaisuuden kehittämisestä, toimitilojen ylläpidosta sekä vuokrauksesta kunnan eri toimintojen käyttöön ja ulkopuolisille. Tilapalveluliikelaitoksen johtokunta vastaa toiminta-ajatuksen sekä kunnanvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Se ohjaa ja valvoo rakennetun kiinteistö- ja tilaomaisuuden tuottavuutta ja tehokasta käyttöä. Tilapalveluliikelaitoksen toiminta on jaettu kiinteistöjen kunnossapidon, kiinteistönhoidon ja siivouksen toiminta-alueisiin. Jokaisella toiminnallisella alueella on vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön toiminnasta (hankinnat, irtaimisto, työvuoro-, päivystys- ja vuosilomajärjestelyt, talouden seuranta, talousarviot, työturvallisuus ja oman sektorin laskujen tarkastus). Kittilän kunta kunnanvaltuusto Tilapalveluliikelaitoksen johtokunta 9 jäsentä Tilapalveluliikelaitoksen johtaja kiinteistöjen kunnossapito rakennusmestari kirvesmiehet 4 sähkömies 1 putkimies 1 kiinteistönhoito kiinteistövastaav a kiinteistönhoitaj a 9 toimistovirkailija 1 siivous siivoustyönjohtaj a siivoojat 15 laitosapulaiset 11 Kuva 1. Tilapalveluliikelaitoksen organisaatio. Liikelaitoksen johtaja: Kurula Lauri, tekninen johtaja Rakennusmestari: Hettula Lauri Kiinteistövastaava: Poikela Ilkka Siivoustyönjohtaja: Rantaeskola Eija, saakka Tapio Helena, alkaen vs. siivoustyönjohtaja Friman Aila,

133 Tilapalveluliikelaitoksen johtokunnan kokoonpano: varsinaiset jäsenet: Similä Risto, pj. Jatkola Timo, vpj. Fagerholm Raili Holck Eino Kuusela Mika Kuusisto Hille Marttila Outi Myllyalho Piia saakka Hettula Arto alkaen Pääkkölä Eveliina henkilökohtaiset varajäsenet: Jesiöjärvi Virpi Molkoselkä Vilho Huikuri-Kujala Helena Ranta Urpo Jokela Ville Patakangas Torsti Toivola Juha Partio Leena Köngäs Ilona 3. Toiminta Tilapalveluliikelaitoksen johtokuntana toimiva tekninen lautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 85 asiaa. Liikelaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana seuraaviin koulutuksiin. koulutus osallistuja pv Kiinteistötieto kiinteistövastaava 1 rakennusmestari tekninen johtaja toimistovirkailija Hygienia koulutus laitosapulaiset 1 Kiinteistöjen ja rakentamispalvelujen arvonlisäverotus, videokoulutus kiinteistövastaava rakennusmestari toimistovirkailija Myyntireskontra, yleislaskutus toimistovirkailija 1 Henkilötietojen suoja kunnassa, videokoulutus Julkisuusperiaate ja sen toteutuminen kunnassa, videokoulutus TYKY-luento, keskinäisviestintä- ja vuorovaikutustaidot oman tiimin kanssa 3.1 Kiinteistöjen kunnossapito 0,5 toimistovirkailija 0,5 0,5 laitosapulaiset siivoojat siivoustyönjohtaja toimistovirkailija Kunnossapitoon varatut määrärahat vastaavat kiinteistömassan uusarvosta 0,4 %. Kiinteistökohtainen käyttö ei ole tasaista vuosikohtaisesti, vaan kohdistuu vuosittain tarpeen mukaan. Kiinteistöjen kunnossapitoon käytettiin , joka vastaa 0,5 % kiinteistömassan uusarvosta. Kiinteistön kunnossapidon alueella eri kiinteistöissä suoritettiin tavanomaisia korjaus- ja vuosihuoltotöitä (mm. äänieristyksiä, lvi- ja irtokalusteiden korjauksia, pintamaalauksia, mattotöitä). 0,5 130

134 Vakituisen henkilöstön (6) lisäksi kiinteistöjen kunnossapidon alueella työskenteli määräaikaisena kunnan työllistämistöiden palkkatuella työllistettynä 2 henkilöä (1,38 henkilötyövuotta). 3.2 Kiinteistönhoito Kiinteistönhoidon henkilöresursseja käytettiin omien rakennusten tavanomaisiin kiinteistönhoitotöihin ja myytävien kiinteistönhoitopalveluiden tuottamiseen. Kiinteistönhoitopalveluita myytiin Kittilän Vuokratalot Oy:lle, Kiinteistö Oy Levin Vuokrataloille, Kiinteistö Oy Veitsikairalle, Asuntosäätiö Kittilälle ja Kittilän Vanhustenkotiyhdistys ry:lle. Kiinteistönhoidon alueella työskenteli vakituisen henkilöstön (9 hlö) lisäksi määräaikaisesti kunnan työllistämistöiden palkkatuella työllistettynä 9 henkilöä (2,40 htv). Kittilän paloaseman laajennus valmistui Lisäystä rakennuskantaan tuli 420 m² kpl m² kpl m² kpl m² hallintorakennukset sosiaalitoimen rakennukset koulutoimen rakennukset vapaa-ajan rakennukset asuinrakennukset muut rakennukset yhteensä Kiinteistönhoidon toiminta-alue vastaa myös rakennusten ja huoneistojen vuokrahallinnasta. Vuokrahallinnassa hyödynnettiin Haahtela-kehitys Oy:n Kiinteistötietojärjestelmää. Järjestelmän avulla kunnan toimintojen käytössä olevien rakennusten ja tilojen lopulliset kustannukset kohdistettiin käyttäjille käytettävien tilojen suhteessa. Järjestelmässä ylläpidettiin rakennus-, tila- ja käyttäjätietoja sekä vuokrasopimus- ja laskutustietoja omat kohteet (rakennukset) palvelujen myyntikohteet yhteensä kpl kpl kpl kpl asuinhuoneistot palveluasunnot teollisuustilat asuntolahuoneet yhteensä kpl Vuokra-asuntojen ja teollisuustilojen vuokratasoa ylläpidettiin elinkustannusindeksin muutosta vastaavilla indeksitarkistuksilla. Lisäksi remontoituun Könkään koulun asuntoon nro 3 suoritettiin erillinen vuokrantarkistus. Palvelutalo Metsolan vuokrat määriteltiin uudelleen. Metsolan vuokrien korotus astuu voimaan kahdessa erässä, ja

135 Majarin oppilasasuntola asetettiin käyttökieltoon sisäilmaongelmien vuoksi. Asuntolan oppilaat majoitettiin Opettajien asuinrakennuksessa vapaina olleisiin asuntoihin. Kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin vastaanottotilat siirrettiin myös Opettajien asuinrakennuksen asuntoihin. 3.3 Siivous Siivouspalvelu piti sisällään kunnan käytössä olevien kiinteistöjen puhtaanapidon ja ulkopuolisille myydyt siivouspalvelut. Siivottavia kiinteistöjä oli yhteensä 53 kpl. Kiinteistöt sijaitsivat kirkonkylällä ja sivukylissä. Vakituista siivoushenkilöstöä oli 26, joista laitosapulaisia 11. Osa siivouspalveluista ostettiin yrityksiltä (n tuntia). 3.4 Investoinnit Tilapalveluliikelaitoksella ei ollut investointeja. Kunta suoritti tarvittavat investoinnit ja luovutti ne valmiina velaksi liikelaitokselle. Vuonna 2011 valmistuneita investointikohteita oli yhteensä yhdeksän. Tilapalveluliikelaitos suoritti niistä kunnalle poiston verran lyhennystä ja velalle korkoa Kittilän kunnan velkojen painotetun keskikoron (2,519 %) mukaan. 3.5 Kustannus- ja tuloseuranta Tilapalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta on jaettu eri pääluokkiin; hallinto, kunnossapito, palvelujen myyntitoiminta ja rakennukset/liittymät. Kustannuksia ja tuloja seurataan kustannuspaikoittain. Seurantaa tehostetaan ja monipuolistetaan kiinteistönhoidon, rakennusten, vuosikorjausten ja siivouksen tunnisteilla. Hallinnon ja kunnossapidon kustannukset vyörytetään palvelujen myyntitoiminnan ja rakennusten kustannuksiksi. Hallinnon kustannusten jakoperusteena käytetään neliöitä. Kunnossapidon kustannusten jakoperusteena käytetään työn kohdentumista suoritepaikkaan. Kunnan toimintoihin vuokrattavien rakennusten ja tilojen vuokrat peritään käyttäjiltä talousarviossa esitettyjen ennakoitujen lopullisten rakennusten kustannusten mukaisesti. Ulkopuolisille vuokrattavien asuntojen ja muiden rakennusten vuokrat peritään vuokrasopimusten mukaisesti. Pääoman korkona käytetään 4,5 % laskettuna rakennuksen nykyarvosta. Palvelutalo Koivukodin asuntojen pääomavastike määräytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n lyhennysten ja koron laskentaperusteiden mukaisesti. 132

136 Kuva 3. Tilapalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta 4. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tilapalveluliikelaitoksen sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan sekä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään toiminnan riskejä. Valvonnan järjestely perustuu Kittilän kunnan hallintosääntöön, kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen ja Tilapalveluliikelaitoksen johtosääntöön sekä kunnanhallituksen ja johtokunnan määrittelemiin toimintasääntöihin, joissa on määritelty mm. kunnallisten ilmoitusten tiedottaminen, tilaajavastuulain noudattaminen, toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut, nimenkirjoitus- ja laskujen hyväksymisoikeudet. Tilapalveluliikelaitoksen koko organisaatio vastaa kukin omalta osaltaan lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta tehtävissään. Riskeihin Tilapalveluliikelaitos on varautunut mm. sisäisen valvonnan, vakuutusten ja henkilöstön koulutuksen avulla. Olemassa olevia omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvia tiedostettuja riskejä ja vaaratekijöitä ovat mm.: ikääntynyt rakennuskanta kiinteistöjen ikääntyneet sähkö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät luonnon aiheuttamat vaarat, esim. tulva, myrskyt ilkivalta henkilöstön sijaistarve 133

137 5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Arviointikriteeri Mittarit Tavoitetaso kunnan kiinteistöt korjausvastuun kaikki kiinteistöt määrittäminen Korjausvastuu on määritelty kaikkiin merkitykselliseen ulkopuolisille vuokrattaviin kohteisiin. Kunnan omissa kohteissa vuokraan sisältyvät pääomamenot perustuvat rakennuksen korkoihin ja poistoihin. Korjausvastuun määrittäminen lisää jonkin verran vuokraajien pidemmän ajan ennakoitavuutta, mutta myös riskiä Tilapalvelulle. Riskeihin varautuminen tulisi näkymään kohonneissa vuokrissa. Tältä pohjalta ei ole vielä ainakaan tässä vaiheessa perusteltua muuttaa olemassa olevaa käytäntöä. 6. Tilinpäätös ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan toteutuminen: toteuma 2010 TA 2011 toteuma 2011 toimintatuotot toimintakulut toimintakate/jäämä muut rahoitustuotot korkokulut muut rahoituskulut rahoitustuotot ja - kulut vuosikate poistot ja arvonalentumiset satunnaiset tuotot ja kulut tilikauden tulos varausten ja rahastojen muutos tilikauden yli-/alijäämä Talousarviossa kunnalle tilitettävät pääomamenot (poisto ja korko) yhteensä on kirjattu toimintakuluksi rakennusten käyttökorvaukset kunnalle tilille. Kunta laskutti Tilapalveluliikelaitokselta korkoa kunnan velkojen ( ) painotetun keskikoron 2,519 % mukaan. Tilikauden poistot olivat yhteensä Taseessa pysyviin vastaaviin kuuluvat rakennusomaisuuden hankintamenot on jaksotettu kuluvan tilikauden kuluksi ennalta laaditun rakennuskohtaisen poistosuunnitelman mukaisesti. Poistoaikoina käytetään: poistomenetelmä poistoaika/v hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 30 asuinrakennukset tasapoisto 30 muut rakennukset tasapoisto 15 koneet ja kalusto tasapoisto 3-5 Tilapalveluliikelaitos on suorittanut vuosien aikana liikaa perityn jäähallin vuokran takaisin kunnalle. 134

138 Tilapalveluliikelaitoksen tilikauden 2011 tulos on Terveyskeskuksen saneeraukseen liittyvän investointivarauksen purkamisesta johtuvaa poistoeroa on tuloutettu , joten tilikauden alijäämä on Tilapalveluliikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden alijäämän 2011 siirtämistä yli-/alijäämä tilille. 135

139 6.1 Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,09 Maksutuotot , ,32 Tuet ja avustukset 320, ,32 Muut toimintatuotot , ,22 Toimintatuotot , ,95 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,08 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , ,23 Henkilöstökulut , ,64 Palvelujen ostot , ,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,95 Avustukset Muut toimintakulut , ,56 Toimintakulut , ,44 TOIMINTAKATE , ,51 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 3,18 564,76 Korkokulut , ,42 Muut rahoituskulut -620,12-61,06 Rahoitustuotot ja -kulut , ,72 VUOSIKATE , ,79 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista , ,94 Poistot koneista ja kalustosta , ,61 Suunitelman mukaiset poistot , ,55 Satunnaiset tuotot ja kulut ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,76 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron muutos , ,06 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,70 toimintatuotot/toimintakulut, % 132,6 127,6 vuosikate/poistot,% 121,4 93,7 vuosikate, /asukas 129,19 115,21 asukasmäärä

140 6.2 Rahoituslaskelma Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit Vuosikate , ,79 Muut satunnaiset kulut ,00 Tulorahoitus , ,79 Käyttöomaisuusinvestoinnit , ,90 Käyttöomaisuuden myyntitulo ,44 Kassavirta/varsinainen toiminta ja investoinnit , ,11 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennys ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutokset 222,46 24,00 Pitkäaikaisten saamisten muutokset ,40 Lyhytaikaisten saamisten muutokset , ,83 Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos , ,74 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,57 Rahoitustoiminnan kassavirta , ,57 Kassavarojen muutos , ,46 Kassavarat , ,04 Kassavarat , ,58 Kassavarojen muutos , ,46 137

141 6.3 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,73 Koneet ja kalusto 7 414,16 527,55 Aineelliset hyödykkeet , ,28 Pysyvät vastaavat , ,28 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut siirtosaamiset muilta Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siivouspalvelut, veroton 2 324,89 Vuokralaskutukset , ,55 Tilaliikelaitoksen palvelut 9 973, ,66 Kertalaskut alv. 0 % , ,10 Saatavien tili , ,69 Myyntireskontran välitili 233,90 Myyntireskontran selvittelytili -315,41 Myyntisaamiset , ,10 Muut saamiset Arvonlisäverosaamiset , ,66 Muut saamiset , ,66 Lyhytaikaiset saamiset , ,76 Siirtosaamiset Muut siirtosaamiset ,26 Saamiset , ,02 Rahat ja pankkisaamiset Nordea, , ,04 Rahat ja pankkisaamiset , ,04 Vaihtuvat vastaavat , ,06 VASTAAVAA , ,34 138

142 VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisen tilikauden yli-/alijäämä , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , ,70 Oma pääoma , ,27 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,24 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,24 Toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 1 372, ,39 Toimeksiantojen pääomat 1 372, ,39 Vieras pääoma Pitkäaikainen Muut velat Sisäiset muut velat , ,73 Muut velat , ,73 Pitkäaikainen , ,73 Lyhytaikainen Ostovelat Ostoreskontra/Kirjauspiste , ,18 Ostovelat , ,18 Muut velat Ravintopalvelulle tilitettävät 2 712,12 Kunnalle tilitettävä ,27 Muut velat ,39 Siirtovelat Lomapalkkajaksotus Lomapalkkajaksotus , ,00 Lomapalkkajaksotus , ,00 Muut siirtovelat Työttömyysv.m/työnantaja 2 587,58 Muut vakuutusmaksut 6 143,40 KuEl-maksu/työnantaja -0,35 Muut siirtovelat muille ,55 Muut siirtovelat -0, ,53 Selvittelytilit Tulojen selvittelytili ,48 Selvittelytilit ,48 Siirtovelat , ,53 Lyhytaikainen , ,71 Vieras pääoma , ,44 VASTATTAVAA , ,34 139

143 Taseen tunnusluvut: omavaraisuusaste, % 12,72 11,12 suhteellinen velkaantuneisuus, % 313,26 309,93 lainakanta , ,73 lainat /asukas 1 927, ,13 asukasmäärä Tasetta koskevat liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Pysyvien vastaavien hyödykkeet rakennukset koneet ja kalusto yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,93 Lisäykset tilikauden aikana , ,90 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , ,55 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno ,73 527, ,28 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo ,73 527, ,28 140

144 6.5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Atk-tulosteina Atk-tulosteina 6.6 Luettelo tositelajeista Taseen alkusaldot Muistiotositteet Tiliotekirjaus Rondo ostolaskut Ostoreskontran suoritukset Vuokralaskutus Tilaliikelaitoksen palvelut alv 23 % Kiinteistönhoitopalvelut, verollinen Siivouspalvelut, veroton Kertalaskut verottomat Myyntireskontran suoritukset Myyntireskontran viitesuoritukset Palkkojen välitili Poistot käyttöomaisuudesta Kirjanpitokirjat säilytetään paperitulosteina, päiväkirja 10 vuotta, pääkirja pysyvästi ja paperiset tositteet vähintään 10 vuotta Kittilän kunnan toimesta. Rondo-ostoreskontrassa olevat laskut säilytetään erillisen sopimuksen mukaan sähköisesti Lapin Informaatioteknologia Oy:n palvelimella. 141

145 142

146 Tilintarkastusmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus Kittilässä, päivänä kuuta 2012 Oy Audiator Ab 143

147 20 Ravintopalveluliikelaitos 1. Johtajan katsaus Vuosi 2011 oli Ravintopalveluliikelaitoksen kolmas toimintavuosi. Liikelaitos piti sisällään kaikki Kittilän kunnan ravintopalveluyksiköt ja koko ravintopalveluhenkilöstön. Liikelaitoksen toimintayksiköt olivat jakaantuneet valmistuskeittiöihin ja jakelukeittiöihin. Valmistuskeittiöitä oli kolme isompaa ravintokeskusta ja kolme pienempää keittiötä. Jakelukeittiöitä oli neljä. Liikelaitoksen henkilöstöä on liikuteltu tarpeen vaatiessa eri toimintayksiköiden välillä. Tämä on tuonut avoimuutta, lisännyt yhteen kuuluvuutta sekä arvostusta eri henkilöstöryhmien ja toimintayksiköiden välillä. Tilikausi on mennyt ennakoidun mukaisesti ja tilinpäätös näyttää alijäämää. Liikelaitoksen talousarviossa ennakoitiin maksettavan kunnalle poistoja ja korkoja yht Tilikauden lopussa poistojen ja korkojen toteutuma oli Kunta on perinyt liikelaitokselta korot vuoden alun tasearvon mukaan. Tulevien vuosien haasteena tulee edelleenkin olemaan ammattitaitoisten sijaisten saaminen matkailusesonkien aikana. 2. Organisaatio Kittilän kunnan Ravintopalveluliikelaitos kunnallisena liikelaitoksena vastaa kunnan koko ravintopalveluista. Toiminnan tehtävänä on tuottaa laadukkaita ja terveyttä edistäviä ravintopalveluja kustannustehokkaasti koko kunnan alueella lapsista vanhuksiin. Liikelaitoksen johtokunta vastaa toiminta-ajatuksen sekä kunnanvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisesta. Se ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Liikelaitoksen toiminta on jaettu eri toimintayksiköihin. Jokaisella toiminnallisella alueella on vastuuhenkilö, joka vastaa käytännön toiminnasta (ateriapalvelun laadun seuranta ja siitä vastaaminen, elintarvikehankinnat sopimuksia noudattaen, ruuanvalmistukseen tarvittavat astiahankinnat ohjeita noudattaen, irtaimiston huolto valvonta ja tehokas käyttö, talouden seuranta, työturvallisuus, ateriamäärien seuranta ja ilmoitukset laskutusta varten, laskujen asiatarkistus, omavalvonnan toteutumisen seuranta ja käytännön töiden ohjaus ja seuranta sekä käytännön töihin osallistuminen). 144

148 Kittilän kunta Kunnanvaltuusto Ravintopalveluliikelaitoksen johtokunta 9 jäsentä Ravintopalveluliikelaitoksen johtaja Valmistuskeittiöt Jakelukeittiöt Keittiöt Terveyskeskus ravintokeskus Koulukeskus ravintokeskus Sirkan koulu ravintokeskus Emäntä 1 Keittäjä-emäntä 1 Vastaava ravitsemistyöntekijä 1 Ravitsemistyöntekijä 10 Vanhainkoti Lukkarin koulu Kirkonkylän päiväkoti Sirkan päiväkoti Ravitsemistyöntekijä 5 Alakylä Kaukonen Raattama Ravitsemistyöntekijä 2 Ravitsemistyöntekijä-sivooja 1 Kuva 1 Ravintopalveluliikelaitoksen organisaatio Ravintopalveluliikelaitoksen johtokunnan kokoonpano: varsinaiset jäsenet: Similä Risto, pj. Jatkola Timo, vpj. Fagerholm Raili Holck Eino Kuusela Mika Kuusisto Hille Marttila Outi Myllyalho Piia saakka Hettula Arto alkaen Pääkkölä Eveliina Liikelaitoksen johtaja: Terveyskeskuksen emäntä: vs. terveyskeskuksen emäntä: Keittäjä-emäntä: Vastaava ravitsemistyöntekijä henkilökohtaiset varajäsenet: Jesiöjärvi Virpi Molkoselkä Vilho Huikuri-Kujala Helena Ranta Urpo Jokela Ville Patakangas Torsti Toivola Juha Partio Leena Köngäs Ilona Kaitala Maire Ahola Merja, saakka (työloma ) Heikkinen Eija Rauhala Ritva Eva-Maria Niemi 145

149 Vakituisen henkilöstön (22) lisäksi ravintopalveluissa työskenteli kunnan työllistämistöiden palkkatuella yhteensä 3 henkilöä / 1,46 htv. Lisäksi Kittilän kunnan palkkaamana oppisopimussuhteessa 4 henkilöä / 3,00 htv. Henkilöstöstä yksi jäi vanhuuseläkkeelle. Terveyskeskuksen emäntä irtisanoutui toimesta

150 3. Toiminta Ravintopalveluliikelaitoksen johtokuntana toimiva tekninen lautakunta kokoontui kuusi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 28 asiaa. Liikelaitoksen henkilöstö osallistui vuoden aikana seuraaviin koulutuksiin. ja luentoihin. koulutus osallistuja pv toimintolaskenta ravintopalvelujohtaja 11 vs. terveyskeskuksen emäntä LKS:n alueellinen koulutus, ravintohuolto, ravintopalvelujohtaja 1 videokoulutus vs. terveyskeskuksen emäntä ravitsemistyöntekijä Kassakoulutus vs. terveyskeskuksen emäntä ravitsemistyöntekijä 1,5 Henkilöstön koulutuspäivä, työssä jaksaminen ym. Julkisuusperiaate ja sen toteutuminen kunnassa, videokoulutus ravintopalvelujohtaja keittäjä-emäntä vastaava ravitsemistyöntekijä ravitsemistyöntekijät 10 ravintopalvelujohtaja 0,5 1 Määräaikaiset työsopimukset ja sijaisuudet kunnassa, videokoulutus ravintopalvelujohtaja 0,5 Tuoretta läheltä ja kaukaa - seminaari ravintopalvelujohtaja ravitsemistyöntekijät 3 1 Lähiruokaseminaari ravitsemistyöntekijät 4 0,5 Työnohjaajan koulutuspäivät vs. terveyskeskuksen emäntä vastaava ravitsemistyöntekijä Toiminta eri työkohteissa Terveyskeskuksen valmistuskeittiö ja vanhainkodin jakelukeittiö ovat kokopäivälaitoksia ja toimivat vuoden jokaisena päivänä kahdessa vuorossa. Terveyskeskuksen valmistuskeittiö ja vanhainkodin jakelukeittiö vastaavat terveyskeskuksen vuodeosaston, Koivukodin, hoitokoti Havukan, vanhainkodin, palvelutalo Metsolan ja päiväkotien Pikku-Muksulan, Tassulan ja Touhulan ravintopalveluista sekä koulun lomien aikana kirkonkylän päiväkoti Muksulan ravintopalveluista. Lisäksi terveyskeskuksen ravintokeskus ja vanhainkodin jakelukeittiö vastaavat kotipalvelun asiakkaista lähinnä kirkonkylällä ja koulujen lomien aikana sivukylien kotipalvelun asiakkaista. 147

151 Terveyskeskuksen ravintokeskuksessa valmistetaan aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala. Vanhainkodilla valmistetaan aamupala ja päivällinen. Terveyskeskus ja vanhainkoti toimivat saman kustannuspaikan alla. Koulukeskuksen ravintokeskus toimii yhdessä vuorossa arkisin viitenä päivänä viikossa. Ravintokeskus ei ole toiminnassa koulun lomien aikana. Toiminta päiviä tulee vuodessa188. Koulukeskuksen ravintokeskus valmistaa lounaat lukiolle, yläkoululle, alakoululle ja koulun toimintapäivien aikana kirkonkylän päiväkodille. Lisäksi valmistetaan lakisääteiset välipalat sekä välipalat itse maksaville oppilaille. Kirkonkylän koulukeskus ja päiväkoti toimivat saman kustannuspaikan alla. Sirkan koulun ravintokeskus toimii samoilla periaatteilla kuin kirkonkylän koulukeskuksen ravintokeskus. Sirkan koulun ravintokeskus valmistaa lounaat ja päivälliset Sirkan päiväkodille ja lounaat kotipalvelun asiakkaille. Ravintokeskus valmistaa myös lakisääteiset välipalat. Sirkan koulu ja päiväkoti toimivat saman kustannuspaikan alla. Ravintopalvelut pitävät sisällään myös sivukylien ala-asteet (3) ja kotipalvelun asiakkaat sekä ryhmäpäiväkodit Alakylässä, Kaukosessa ja Raattamassa. Sivukylien keittiöt valmistavat myös lakisääteiset välipalat 3.2 Ateriamäärät Ravintokeskus terveyskeskus aamupala lounas päivällinen iltapala Ravintokeskus koulukeskus aamupala lounas välipala Ravintokeskus Sirkka aamupala lounas välipala päivällinen Keittiö Alakylä aamupala lounas välipala Keittiö Kaukonen aamupala lounas välipala

152 Keittiö Raattama aamupala lounas välipala Päiväkoti kirkonkylä aamupala lounas välipala Päiväkoti Sirkka aamupala lounas välipala päivällinen 0 0 Kotipalvelu ateriapaketteja Henkilökunta on ruokaillut Koivukodin ruokasalissa vaihtelevasti. Tarjolla linjastossa on ollut buffeesalaattipöytä, kaksi pääruokaa, jälkiruoka ja kahvi. Vuonna 2011 Koivukodin ruokasalissa ruokailtiin yhteensä lounasta ja aamupalaa. Ruokailijat muodostuivat terveyskeskuksen henkilökunnasta, Havukan päiväkerhosta, Koivukodin yläkerran asukkaista, sekä Kulleron ja kirkonkylän kotipalvelun asiakkaista. 3.3 Investoinnit Ravintopalveluliikelaitoksella ei ollut investointeja vuonna Kustannus- ja tuloseuranta Ravintopalveluliikelaitoksen kustannus- ja tuloseuranta on jaettu eri pääluokkiin; Hallinto, Terveyskeskus ravintokeskus, Koulukeskus ravintokeskus, Alakylän koulu keittiö, Kaukosen koulu keittiö, Raattaman koulu keittiö ja Sirkan koulu ravintokeskus. Kustannuksia ja tuloja seurataan kustannuspaikoittain. Toimintakulut muodostuivat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineista, tarvikkeista ja muista toimintakuluista. Henkilöstökulut muodostuivat nykyisen henkilöstön henkilöstökulujen mukaisesti. Henkilöstökulut muodostivat toimintakulujen suurimman kuluerän. 149

153 Kuva 2. Ravintopalveluliikelaitoksen toimintakulut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ravintopalveluliikelaitoksen sisäisen valvonnan avulla pyritään hallitsemaan sekä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään toiminnan riskejä. Valvonnan järjestely perustuu Kittilän kunnan hallintosääntöön, kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen ja liikelaitoksen johtosääntöön sekä kunnanhallituksen ja johtokunnan määrittelemiin toimintasääntöihin, joissa on määritelty mm. kunnallisten ilmoitusten tiedottaminen, tilaajavastuulain noudattaminen, toimielinten ja viranhaltijoiden vastuut, nimenkirjoitus- ja laskujen hyväksymisoikeudet. Sisäinen valvonta on osa johtamista, mutta se on myös osa normaalia jokapäiväistä työtä. Liikelaitoksen koko organisaatio vastaa kukin omalta osaltaan lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisesta tehtävissään. Riskit ovat ennalta tarkoin määrittelemättömiä tai tiedostamattomia olemassa olevia vaaratekijöitä. Riskistä ei voi tietää milloin ja miten se tulee kohdattavaksi. Olemassa olevia omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistuvia tiedostettuja vaaratekijöitä ja riskejä ovat mm.: henkilöstön sijaistarve raaka-aine kustannusten maailmanlaajuiset hinnanvaihtelut kunnostusta tarvitsevat työtilat luonnon aiheuttamat vaarat, esim. tulva ilkivalta Liikelaitos on varautunut riskeihin mm. sisäisen valvonnan avulla ja vakuutuksilla. Henkilöstölle on järjestetty koulutuksia. 5. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kittilän kunnanvaltuuston asettaman toiminnan tavoitetason arviointikriteerinä oli työstää ravintopalveluille yhdenmukaiset vakioruokaohjeet. Ravintopalveluille on työstetty ruokalista työryhmässä yhdenmukainen ruokalista seitsemälle viikolle sekä eri viikon päiville useampi vaihtoehto. Näin sama ruoka ei toistu vuoden aikana montaa kertaa. 150

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Toimintakertomus. Kunnanjohtajan katsaus

Toimintakertomus. Kunnanjohtajan katsaus Ki länkunnantasekirja31.12.2012 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 2 HENKILÖSTÖ... 4 KUNNAN ALUEEN KEHITYS... 13 YLEINEN

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSMENOT YHTEENSÄ

KÄYTTÖTALOUSMENOT YHTEENSÄ 83 KÄYTTÖTALOUSMENOT SISÄISET JA ULKOISET YLEISHALLINTO 2005 2006 Muutos Henkilöstömenot 493 560 523 660 30 100 Palvelujen ostot 401 540 415 150 13 610 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 32 550 35 800 3 250

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: KH 27.4.2015 KV 8.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO SAUVON KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014... 2 1. HENKILÖSTÖSTRATEGIA... 2 2. KUNNAN HENKILÖSTÖRAKENNE... 3

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi

Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Ritva-Liisa Ahoniemi, Paula Muotka, Rainer Määttä, Pentti Reponiemi Muonion kunta Esityslista/ 4/2013 1 (6) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 19.6.2013 klo 16-16.30 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Matti Varis Katja Muotka Jari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Muonion kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tehtävä: 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1.10.2015 10:28:39

Muonion kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tehtävä: 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1.10.2015 10:28:39 Muonion kunta Pääbudjetti Sivu 1 INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Tehtävä: 22 SOSIAALITOIMEN HALLINTO 1.10.2015 10:28:39 Muut suoritt. myyntituotot -425-180 -400 122,2-400 -400 Yleishallinnon maksut Tuet

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä

Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä Kunnanhallitus 12.5.2014 78 liite n:o 1 Kunnanjohtajan päätökset 1.3.2014-30.4.2014 :t 6-16 Päivä Pykälä Hakemus Päätös 3.3.2014 6 Kirsi Heino Teille myönnetään 1. ammattialalisä 1.3.2014 alkaen. Teille

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Khall 1.6.2015 209 Kvalt 15.6.2015 41

Khall 1.6.2015 209 Kvalt 15.6.2015 41 Khall 1.6.2015 209 Kvalt 15.6.2015 41 Kittilän kunnan tasekirja 2014 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 3 Henkilöstö...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali

Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali SOSIAALILAUTAKUNTA 29.10.2013 50 KOKOUSKUTSU / ASIALISTA KOKOUSAIKA 29.10.2013 kello 18.00-20.50 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 44 52 Kokouksen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Kehittäminen matkailupäällikkö 0 0 0 0 0 työnsuunnittelija 1 1 1 1 1 kaupunginjohtaja 1 1 1 1 1 apulaiskaupunginjohtaja 0 0 0 0 0 hallinto- ja henkilöstöjohtaja 1 1 1 1 1 talousjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä.

Kuntaliitoksen tapahtuessa Joutsan kunnan henkilöstö muodostuu nykyisestä Joutsan kunnan ja Leivonmäen kunnan henkilöstöstä. Joutsan kunnanhallitus 216 24.09.2007 Kunnanvaltuusto 55 22.10.2007 Henkilöstötoimikunta 7 29.10.2007 Henkilöstötoimikunta 13 12.11.2007 Yhteinen Joutsan kunnanhallitus 37 19.11.2007 Kuntaliitossopimuksen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU

SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52. Voimaan: 1.1.2015 I LUKU 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SOSIAALIJOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 52 Voimaan: 1.1.2015 I LUKU SOVELTAMISALA 1 Suonenjoen kaupungin sosiaalihuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä on

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 23.2.2012, kello 18.00 19.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Seppälän nuorisotalo Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Khall 1.4.2014 134 ja 9.6.2014 261, Kvalt 16.6.2014 28

Khall 1.4.2014 134 ja 9.6.2014 261, Kvalt 16.6.2014 28 Khall 1.4.2014 134 ja 9.6.2014 261, Kvalt 16.6.2014 28 Kittilän kunnan tasekirja 2013 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS... 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET...

Lisätiedot

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA KEMPELE-KONSERNIN KONSERNIOHJEET 1. KEMPELE-KONSERNIN MÄÄRITELMÄ Kempele-konserniin kuuluvat Liitteessä 1 mainitut tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, jotka vastuutetaan tehtäviensä perusteella

Lisätiedot

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492)

Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) Ymptervltk 24.9.2014 15 liite: numero-osa HUOM! Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta puuttuu sisäiset menot (mm. tilit 4484, 4487, 4491 ja 4492) INTIME/Talouden Suunnittelu 5610 Eläinlääkintähuolto Selite

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag

Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag Sosiaali- ja terveyslautakunta 180 23.09.2015 Talouden osavuosikatsaus 1-8 2015 ja lisämääräraha-anomus Ekonomisk delårsrapport 1-8 2015 och anhållan om tilläggsanslag 985/02/02/02/2014 SosTe 180 Valmistelija:

Lisätiedot