KAKKUA PALOINA - Vankilamuseon opetuspaketti peruskouluille SISÄLLYSLUETTELO. Kakkua paloina 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAKKUA PALOINA - Vankilamuseon opetuspaketti peruskouluille SISÄLLYSLUETTELO. Kakkua paloina 2"

Transkriptio

1

2 KAKKUA PALOINA - Vankilamuseon opetuspaketti peruskouluille SISÄLLYSLUETTELO Kakkua paloina 2 1. OPETUSPAKETIN PERUSTA Miksi Kakkua paloina on tehty Mitä Kakkua paloina sisältää Opettajalle 4 2. VANKILAMUSEOSTA Perustietoa Vankilamuseosta Mitä Vankilamuseossa voi nähdä Vankilamuseon vankila-aika Vankila museoksi 8 3. MITEN VANKILAAN PÄÄDYTÄÄN LUOKAT 3-6 VISIITILLÄ VANKILAMUSEOSSA LUOKAT Historia ja yhteiskuntaoppi 36 Moni kakku päältä kaunis - vaan vankilamuseo sisältäkin 36 Minkälaista on viettää pari suvee linnassa? 41 Tiilenpäitä lukemassa sata vuotta sitten Äidinkieli ja kirjallisuus 47 Kieleni on linnani 47 Havaintoja Vankilamuseosta 48 Tekstiä kiven sisästä 49 Onko hovimestari syyllinen? 50 Jännitys huipentuu 52 Antit ja Bertat pamlaamassa 53 Slangia ja merkityksiä - mistä on kyse? VANKILAN ARJESTA Vankilan päiväjärjestys Vankilan henkilökunta Selli vangin kotina Kaksi tarinaa Vanki Wihelm Seppänen Vankiluvusta ja rikoksista JÄLKIPUINTI 67 Piirrokset: Carita Rantala, Sanni Rantala Kuvien käsittely: Eija Ahonen Julkaisija: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo 2001 Opetuspaketin tietoja ja tehtäviä voi kopioida opetustarkoituksiin.

3 Kakkua paloina 3 1. OPETUSPAKETIN PERUSTA 1.1. Miksi Kakkua paloina on tehty Opetuspaketti on tarkoitettu peruskoulujen opettajille museokäyntien valmistelua varten ja niiden tueksi. Sen avulla Vankilamuseo haluaa kehittää museon ja koulujen välistä yhteistyötä. Toivomme, että Kakkua paloina alentaa museoontulokynnystä ja helpottaa opettajan valmistelutyötä. Haluamme myös osoittaa, että museossa on paljon opittavaa, jota voi soveltaa monella eri tavalla. Opetuspaketti on opettajan apuväline, jota hän voi soveltaa omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Vankilamaailmasta on monella vain vähän tietoa ja siksi me tarjoamme perustiedon siemeniä. Kokemuksesta tiedämme, että museokäynteihin on varattu vain rajallinen aika. Näyttelymme on laaja eikä tunnissa kokonaisuutta pysty omaksumaan. Me kerromme muutamia tapoja, miten museoon voi tutustua. Opetuspaketti on koottu yhteistyössä Hämeenlinnan koululaitoksen kanssa ja se on valmistunut maaliskuussa Työryhmän muodostavat luokanopettaja Sanna Lappalainen, luokanopettaja Pekka Paappanen, äidinkielen lehtori Kaisa Koski, historian ja yhteiskuntaopin lehtori Mika Kantola sekä Vankilamuseolta tutkija Saija Sillanpää Mitä Kakkua paloina sisältää Opetuspaketin osioiden alussa kerrotaan opettajalle sisällöstä, taustatiedosta ja vankilamuseokäynnin kokemuksista. Tehtäväsivuja voi sellaisenaan käyttää opetuksessa joko kalvoina tai monisteina. Ensimmäisessä kappaleessa selvitetään Kakkua paloina -kokonaisuuden sisältöä ja sitä, miten se on syntynyt. Toinen kappale esittelee perustietoa Vankilamuseosta. Miten vankilaan päädytään -osio selvittää oikeusprosessin vaiheita, joihin voi oppilaiden kanssa tutustua vaikkapa roolileikin avulla. Neljännessä luvussa oppilaat tutustuvat itsenäisesti Vankilamuseoon tehtäväpisteiden avulla. Osio on tarkoitettu 3-6 -luokkalaisille luokkien oppilaille tarkoitettu osio on nimetty oppiaineiden mukaan. Historia ja yhteiskuntaoppi -jaksossa oppilaat perehtyvät vankilan arkeen tehtäväpisteiden avulla ja pohtivat samalla vankilarangaistuksen taustoja. Äidinkieli ja kirjallisuus -jaksossa Vankilamuseosta etsitään taustatietoa mm. dekkareiden käsittelyyn ja omaan kirjoitelmaan. Vankilan arjessa esitellään yksittäisiä teemoja, joita opettaja voi käyttää omaksi taustatiedokseen tai opetuksensa osaksi. Tehtävät soveltuvat yksinäänkin tehtäväksi tai ne voi yhdistää muiden osioiden kanssa. Tehtävät auttavat pääsemään sisälle vankilan maailmaan. Jälkipuinnissa toivomme saavamme opettajilta palautetta niin opetuspaketin toimivuudesta kuin itse Vankilamuseostakin. Palaute auttaa meitä kehittämään toimintaamme. Opetuspaketin eri osioissa näkyy tekijöidensä kädenjälki ja se, miten he ovat halunneet Vankilamuseota hyödyntää opetuksessaan.

4 Kakkua paloina Opettajalle Kakkua paloina on valmistettu opettajan avuksi. Sen tietoja ja tehtäviä voi vapaasti muokata ja kopioida opetustarkoituksiin sopiviksi. Vankilamuseokäyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa, koska museossamme on paljon kiinnostavaa nähtävää. Toivomme, että luokkasi ottaa huomioon myös muut museovierailijat ja käyttäytyy hillitysti. Museossamme on aitoja vankien tekemiä seinäkirjoituksia. Seinäkirjoitukset poikivat helposti lisää kirjoituksia, joita emme halua. Opetuspaketissa ei ole yhtenäistä lähdeluetteloa, mutta tärkeimpiä lisätiedon lähteitä mainitaan jokaisessa osiossa. Perustietoa saa julkaisustamme Kalterimaisema - näköaloja vankilamuseon kävijälle. Kalterimaiseman voi tilata lipunmyynnistä (puh ) hintaan 7,50 e (45 mk) + postituskulut. Oikeusministeriön vankeinhoitolaitoksen tarjoamaa tietoa voi etsiä internet-sivuilta, jotka sijaitsevat osoitteessa 2. VANKILAMUSEOSTA 2.1. Perustietoja Vankilamuseosta Vankilamuseo sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa laajan puistoalueen ympäröimänä Vanajaveden tuntumassa. Se toimii vanhassa lääninvankilarakennuksessa osoitteessa Kustaa III:n katu 8, HML. Vankilamuseo on avoinna päivittäin suurimpia juhlapäiviä lukuun ottamatta klo Internetistä meidät löytää osoitteesta Ryhmien vierailut tulee varata etukäteen, jotta voimme välttää päällekkäisiä käyntejä. Vankilamuseossa ei ole säännöllisiä opastuksia, vaan niitä järjestetään tilauksesta erillistä korvausta vastaan. Käytännön asioita voi selvittää ja lisätietoja kysyä Vankilamuseon lipunmyynnistä puh. (03) tai FAX (03) Vankilamuseon pääsymaksu aikuisilta on 20 mk (3,36 e) ja lapsilta (7-16 v) 5 mk (0,84 e). Koululaisryhmän mukana opettaja pääsee ilmaiseksi. Vankilamuseo on osa Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon toimintaa. Naapurissa, vanhassa ojennuslaitosrakennuksessa sijaitsevat historiallisen museon perusnäyttelytilat, jotka avattiin yleisölle Uusi näyttely kertoo Hämeenlinnan ja maakunnan historiasta monin eri tavoin luvun koti Palanderin talo sijaitsee Linnankadulla ja Sibeliuksen syntymäkoti Hallituskadulla. Linnan niemen alueen muita museoita ovat Museoviraston ylläpitämä keskiaikainen linna ja Tykkimiehet ry:n Tykistömuseo.. Vankilamuseo Kustaa III:n katu Hämeenlinna Lipunmyynti: Puh. (03) FAX (03)

5 Kakkua paloina 5 VANKILAMUSEON SIJAINTI 1 VANKILAMUSEO 2 HISTORIALLINEN MUSEO 3 LINNA 4 TYKISTÖMUSEO 5 VAIHTUVAT NÄYTTELYT 8 TORI 9 KIRKKO 10 LINJA-AUTOASEMA 11 RAUTATIEASEMA P PYSÄKÖINTIALUE 6 PALANDERIN TALO 7 SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI! Hämeenlinna! Vanajavesi

6 Kakkua paloina Mitä Vankilamuseossa voi nähdä? Vankilamuseossa yleisö voi liikkua kolmessa kerroksessa. Kävijät tulevat Vankilamuseon pohjakerrokseen eli maakertaan samaa reittiä kuin vangit aikoinaan. Vastassa ovat karut eristyssellit, joihin vangit joutuivat rikottuaan sääntöjä. Vastaanottotilojen ja metallinpaljastimen kautta päädytään lipunmyyntiin. Maakerran näyttelyt kertovat esineiden ja kuvien avulla vankeinhoidon historiasta. Nähtävänä ovat myös matkasellien alkuperäiset seinäkirjoitukset. Seinille kirjoittelu ei ollut luvallista, mutta ne kuvastavat hyvin viimeisten aikojen tunnelmaa. Koska muutto oli tiedossa, ei seinänkunnostustöitä enää tehty. Ykköskerroksella avautuu korkea keskihalli, jota sellit reunustavat kolmessa kerroksessa. I-kerroksen tunnelma haluttiin säilyttää alkuperäisenä ja sen vuoksi pienoisnäyttelyt sijoitettiin selleihin eikä hallin käytävälle. Kerroksessa voi tutustua mm. eri aikojen asuun sisustettuihin selleihin, Sörkan pienoismalliin, vanhoihin vankikuviin, vankilassa kiellettyihin esineisiin tai kolmeen vankitarinaan. Äänisellissä kannattaa käydä kuuntelemassa vankien ja vartijoiden kirjoittamia tunnelmakuvia, jotka ovat otsikoittain kuulijan valittavissa. Samaan aikaan voi neljä vierailijaa kuunnella tarinoita. II- kerroksessa sijaitsevat näyttelyt vankeinhoidon nykyajasta ja sairaanhoitajan työhuone. III-kerros on suljettu yleisöltä paloturvallisuuden vuoksi. Multimediaohjelmaamme voi tutustua kahdessa paikassa, maakerrassa ja IIkerroksella. Multimediaohjelmamme on jaettu kuuteen pääryhmään, jotka ovat vangit, vankilat, henkilökunta, vankeinhoito, rangaistukset ja vankilaslangipeli. Koko ohjelman läpikäynti veisi tunteja, mutta tämä ei ole tarkoitus. Jokainen voi valita itseään kiinnostavat kohdat. Vankilamuseon rakennusta kannattaa tutkia myös ulkopuolelta. Ikkunoiden kalterit paljastavat rakennuksen käyttötarkoituksen, mutta tiiliornamentiikkaa voi ihaillakin. Laskelmien mukaan tiiliskiviä kului kpl. Rakennuksen takana on kivien avulla merkitty vanhan kävelyaitauksen paikka. Siellä vangit ulkoilivat tuomionsa alkuajan kukin omassa sektorissaan. Kävelyaitauksen eli kakun käyttö väheni ja se purettiin 1950-luvun lopulla. Kakun vieressä sijaitsee työhuonerakennus, jossa viimeisinä aikoina tehtiin alihankintana onkitöitä. Vangit pauloittivat siellä kalaverkkoa, kokosivat mm. pitkääsiimaa, katiskoja ja pilkkionkia. Vankilamuseon kaupunginpuoleisessa päädyssä on ulkoilualue, jossa vangit kävelivät ringissä, heittivät tikkaa tai pelasivat mm. lentopalloa. Piha-alueen kaksi puista koppia on tarkoitettu vartijoiden käyttöön. b Museon pohjakaava löytyy seuraavalta sivulta.

7 Kakkua paloina 7 VANKILAMUSEON POHJAKAAVA

8 Kakkua paloina Vankilamuseon vankila-aika [ Vankilalla tarkoitetaan enemmän tai vähemmän suljettua laitosta, jossa rikoksentekijät suorittavat vankeusrangaistustaan ja jossa heihin pyritään vaikuttamaan vankeinhoidollisin menetelmin (työ, koulutus, kuntoutus ym.). Lisäksi vankiloissa säilytetään oikeudenkäyntiä odottavia tutkintovankeja ja sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja. [ Rakennus on valmistunut vuonna 1871 Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi. [ Vankila toimi ensimmäiset kymmenen vuotta miesten kuritushuoneena. Miesvangit muuttivat nykyiseen Helsingin vankilaan Sörkkaan vuonna [ 1880-luvulta lähtien rakennus on ollut lääninvankilana ja sen asukkaina olivat miesvangit. [ Naapurissa, jo puretussa sellivankilassa ja keskiaikaisessa linnassa, on pidetty naisvankeja. [ Hallinnollisesti miesten ja naisten vankilat yhdistyivät Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilaksi vuonna [ Vankilatoiminta keskiaikaisesta linnasta väistyi remontin tieltä 1950-luvulla ja päättyi linnan tiloista ja naisten sellirakennuksesta kokonaan vuonna 1972, kun toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin ns. Pikkuparolaan. [ Lääninvankila jäi Linnan niemen viimeiseksi toimivaksi vankilarakennukseksi pariksi kymmeneksi vuodeksi. [ tämän vankilan viimeiset vangit siirrettiin uuteen lääninvankilarakennukseen Kylmäkoskelle Vankila museoksi [ Museoprojekti oli monen tahon yhteistyö: Museovirasto omistaa rakennuksen, vankeinhoitolaitos rahoitti korjaustyön ja ensimmäisen näyttelyn, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ylläpitää museotoimintaa. [ Vankilamuseoajatus on ollut olemassa yli sata vuotta. Vankiloiden henkilökunta keräsi esineitä jo luvulla, mutta museota ei saatu aikaiseksi. [ Museon esinekokoelman perustana on vankeinhoitomiesten vanha kokoelma Helsingin keskusvankilasta. Esineitä on myös Hämeenlinnan keskusvankilasta, historiallisesta museosta ja monista vankiloista. [ Rakennuksen korjaus yleisötilaksi haluttiin tehdä mahdollisimman hellävaroin, jotta vuoden 1993 vankilatunnelma säilyisi. [ Vankilamuseo avattiin yleisölle b Seuraavalla sivulla on laskutoimituksia Vankilamuseon historiasta. Sivulla 10 on kuva Vankilamuseon rakennuksesta.

9 Kakkua paloina 9 KUINKA KAUAN SITTEN? Laskutehtäviä Vankilamuseon historiasta Vankilamuseorakennus valmistui Suomen ensimmäiseksi sellivankilaksi vuonna [ Kuinka vanha rakennus on? Lisää tämä vuosi ja laske Lääninvankilarakennus kävi vanhanaikaiseksi. Uusi Hämeen lääninvankila valmistui Kylmäkoskelle, jonne vangit siirrettiin vuonna Nykyinen Vankilamuseo toimi viimeisen päivän vankilana [ Kuinka kauan sitten Vankilamuseossa asui vankeja? Lisää tämä päivämäärä vuosi kuukausi päivä ja laske

10 Kakkua paloina 10 V A N K I L A M U S E O! Hämeenlinna!

11 Kakkua paloina MITEN VANKILAAN PÄÄDYTÄÄN Vapausrangaistus on osa isompaa kokonaisuutta Vankilaan joudutaan, kun rikos on niin vakava, että rikoslaki määrää siitä vapausrangaistuksen. Ennen vankilaan joutumista vanki on ollut monessa eri tilanteessa kuultavana ja tutkittavana. Tässä osiossa on tarkoitus kuvata sitä prosessia, jonka kautta vankilaan päädytään. Vankilamuseota on mahdollisuus käyttää hyväksi mm. lakitiedon opiskelussa. Tällöin museo toimii prosessin yhtenä konkretisoivana lenkkinä. Muut osat, kuten rikoslakiin tutustuminen tai eettiset pohdinnat hyvän ja pahan olemuksesta, oikeasta ja väärästä, voidaan suorittaa koulussa. Samoin rikostutkinnan eri vaiheet tai oikeudenkäyntiprosessi on mahdollista käydä läpi luokkahuoneessa. Rikos sekä siihen liittyvät syyt ja seuraukset ovat yhteiskunnassamme vakavia asioita. Rikokset näkyvät mediassa ja niistä puhutaan varsinkin nuorten keskuudessa paljon. On huomattu myös, että nuorten tiedot rikoslaista ovat puutteellisia tai käsitykset vääristyneitä. Tähän liittyen olen koonnut ehdotelman kokonaisopetuspaketiksi. Siinä esitellään hyvin pelkistetyssä muodossa ne tapahtumaketjun pääasiat, joiden keskellä vanki on ennen päätymistään vankilaan. Käytännössä oman paikkakuntamme opettajat ovat opetusmenetelmän todennäköisimmät käyttäjät. Tarjoan mielelläni apua kyseistä menetelmää harkitsevalle opettajalle. joihin liittyy kaksi moniste- tai kalvopohjaa. OSA 1 Valmistautuminen luokassa Tutustutaan Suomen rikoslakiin. Valitaan sieltä ennakkotapausten joukosta mielenkiintoinen tapaus tai kehitellään pykälien perusteella oma versio. Tämän jälkeen määritellään roolit, joista ainakin seuraavat ovat välttämättömiä: rikoksen tekijä(t), uhri(t),kaksi poliisia, esitutkija, syyttäjä, tuomari, kolme lautamiestä, syytetyn puolustusasianajaja, uhrin asianajaja, todistaja(t) ja kaksi vartijaa. Rooleja voi lisätä innostuksen tai ryhmäkoon mukaan (esim. uhrin omaiset, syytetyn omaiset, sosiaaliviranomaiset ja uhrin auttamiseen liittyvää henkilökuntaa kuten psykologi). Tehtävät jaetaan arpomalla, sopimalla tai muutoin yhteisesti hyväksytyllä menetelmällä. Kyseessä oleva rikos käydään sanallisesti läpi ja kerrataan oikeusprosessin vaiheet (monistepohja 1). Oppilaat tutustuvat omaan rooliinsa itsenäisesti ottaen selvää parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuka haastattelee lakimiestä, kuka esitutkijaa tai tuomaria jne. Seuraavaan tapaamiseen mennessä ovat roolien esittäjät sisäistäneet oman roolinsa. Pekka Paappanen b Tehtävä koostuu viidestä osasta,

12 Kakkua paloina 12 OSA 2 Näytellään luokassa Näytellään rikos, pidätys ja suoritetaan esitutkinta. Muut seuraavat, kun esitutkija kuulustelee epäiltyä ja uhria. Asia menee syyteharkintaan syyttäjälle, joka tutustuu esitutkintapöytäkirjoihin ja päättää tehdä haastehakemuksen käräjäoikeudelle. OSA 3 Laaditaan suunnitelmat Käräjäoikeuden tuomari haastaa epäillyn ja tiedottaa asianosaisille. Haastettu ja uhri ottavat yhteyttä asianajajiinsa. He valmistautuvat käräjäoikeuden suulliseen pääkäsittelyyn. Syyttäjä laatii syytekirjelmän, josta käyvät ilmi rangaistus- ja korvausvaatimukset. Osat 1-3 tehdään koulussa. OSA 4 Käräjille Käräjäoikeuden istuntosaliin voi mennä kuuntelemaan suullista pääkäsittelyä ja saada näin tuntumaa aidosta oikeusistunnosta. Ensin syyttäjä esittää rangaistusvaatimuksen ja syytetty vastaa lyhyesti, kiistääkö vai myöntääkö syytteessä esitetyt pääasiat. Seuraavaksi asianomistaja (uhri) kertoo oman versionsa tapahtuneesta. Kolme lautamiestä tuomarin vierellä vain kuuntelevat eivätkä osallistu keskusteluun. Tuomari johtaa puhetta ja antaa asianajajille puheenvuoroja. Hän kysyy, yhtyykö asianomistaja syyttäjän esittämiin korvausvaatimuksiin. Sama kysymys esitetään syytetylle. Nämä ottavat kantaa ja varsinainen jutun tarkempi käsittely voi alkaa. Asianajajat kutsuvat todistajia, joita voidaan kuulustella kaikkien toimesta. Kun todistelut on tehty, sali tyhjennetään ja lautamiehet ja tuomari jäävät päätöskeskusteluun. Tuomarin johdolla he päätyvät vapausrangaistuksen langettamiseen. Asianosaiset kutsutaan sisään ja tuomari lukee päätöksen sekä kertoo lyhyesti tuomitun oikeudet valittaa hovioikeuteen. Vartijat vievät vangin pois. OSA 5 Vankilamuseossa Vankilamuseossa tutustutaan näyttelyyn joko oppaan tai käsillä olevan opetuspaketin avulla. Jälkipuinti suoritetaan koululla. Jälkipuinnissa tärkeätä olisi huomioida koko prosessin raskaus ja siihen liittyvät inhimilliset tekijät. Osat 4 ja 5 voidaan tehdä kaksoistunnin aikana.

13 Kakkua paloina 13 OIKEUSPROSESSIN VAIHEET (monistepohja 1) Poliisi ESITUTKINTA Rikoksen selvittäminen Vahingon ja hyödyn selvittäminen Asia päättyy Vaatimusten selvittäminen Esitutkintapöytäkirjojen teko T Syyttäjä SYYTEHARKINTA Syyttämättä- Haastehakemus T jättämispäätös Käräjäoikeus VALMISTELUVAIHE Haaste Kutsu Tiedoksianto vastaajalle (syytetylle) todistajille, kuultaville, asianomistajalle Haastemies varmistaa kuittauksella, että tieto on saapunut perille. ASIANOMISTAJAN KUULEMINEN T PÄÄKÄSITTELY RAASTUVASSA Keskitetty Välitön Suullinen T TUOMIO Kaikki aineisto samassa tilaisuudessa. Ei lykkäyksiä. Pidetään lyhyellä aikavälillä. Vaatimukset ja perustelut esitettävä suullisesti. Kirjallisia ei oteta huomioon, ellei niitä ole lausuttu ääneen. Valitusmahdollisuus

14 Kakkua paloina 14 PÄÄKÄSITTELY (monistepohja 2) KÄRÄJÄTUOMIOISTUIN (Raastupa) - Esimerkkinä Hämeenlinnan käräjäoikeuden istuntosali Sihteeri Ammattituomari Lautamiehet (maallikot) Syyttäjä Todistaja Asiano- Asian- Syytetty Asianmistaja ajaja (vastaaja) ajaja (uhri) Yleisö (omaiset, uteliaat, opiskelijat, media...)

15 Kakkua paloina LUOKAT 3-6 VISIITILLÄ VANKILAMUSEOSSA Tässä osiossa olevat tehtävät ovat työpistetehtäviä, jotka suuntaavat oppilaan huomiota lähinnä yksittäisiin asioihin, ei niinkään pohtimaan laajempia kokonaisuuksia. Käyntiä voi syventää koulussa jälkikäteen keskustelun ja syventävien tehtävien avulla. Opettaja voi koota tehtäväpisteistä haluamansa kysymykset esimerkiksi A5 -kokoiseksi vaakavihkoseksi. Tehtäväideoita voi soveltaa myös opetuspaketin muista osioista. Varsinkin 6.- luokkalaisille kannattaa tehtäviä katsoa myös luokkalaisille suunnatusta osioista. Museokäyntiä on hyvä pohjustaa keskustelulla ja mahdollisesti tehtävillä. Ennakkokäsittelyn avulla vierailusta tulee antoisampi ja lyhyessäkin ajassa käynnistä saa enemmän. Ennakkoon kannattaa myös kuullostella, jos oppilailla on vääriä käsityksiä vankiloista tai Vankilamuseosta. Kerran eräs oppilas luuli, että Vankilamuseossa on edelleenkin vankeja, eikä hän meinannut uskaltaa lähteä mukaan vierailulle. Käynnin jälkeen on tärkeää varata aikaa ainakin keskustelulle. Lapsilla nousee käynnistä monenlaisia ajatuksia, joita on hyvä jakaa yhdessä. Keskusteluista saattaa tulla hyvinkin syvällisiä, ja ne voivat laajentua käsittelemään sosiaalisia, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Keskustelujen avulla päästään pohtimaan esimerkiksi ihmisen käyttäytymistä, hyvää ja pahaa, sääntöjen merkitystä, eristämisen vaikutusta ihmiseen - yksinäisyyttä, ihmisen tarvetta olla kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa ja tarvetta olla hyväksytty. Opettaja saattaa kokea jotkut Vankilamuseon aihepiirit vieraiksi luokkalaisille. Museo antaa kuitenkin monenlaista mielenkiintoista tietoa vankeinhoidon historiasta ja oppilas saa käsityksen vankilayhdyskunnasta ja muurien sisäisestä maailmasta. Vankilamuseo voi herättää oppilaiden mielenkiintoa yleensä museoita kohtaan. Vieraillessani 4.-luokkalaisten kanssa Vankilamuseossa huomasin sellaistenkin oppilaiden, jotka eivät yleensä ole kovin innostuneita museovierailuista, tekevän tehtäviä innolla. Monet asiat herättivät oppilaissa pohdintaa, ja varsinkin pojat muistivat käynnin vielä pitkään. Sanna Lappalainen b Tehtävä koostuu työpisteistä, joista voidaan koota vihkonen.

16 Kakkua paloina 16 Ennen vierailua koulussa voi käsitellä seuraavia asioita [ Yleistä museoista - Millaisia erilaisia museoita on olemassa? - Miksi on museoita? [ Vankilamuseosta - Miksi vankilasta ja vankilan historiasta on kannattanut tehdä museo? - Milloin museo on perustettu? - Milloin tässä rakennuksessa oleva vankila on aloittanut toimintansa? - Milloin viimeinen vanki on lähtenyt vankilasta? - Millainen on vangin koti - selli? - Millaista henkilökuntaa vankilassa on? - Vankilasta voi tehdä yhdessä käsitekartan. - Tutustutaan Vankilamuseon pohjakarttaan. - Mikä oppilaissa herättää mielenkiintoa etukäteen? Mitä kysymyksiä herää? [ Tehtävistä - Tutustutaan tehtävävihkoseen etukäteen. - Vihkoseen voidaan tehdä sivu, jossa on oppilaan itse laatimia kysymyksiä. - Kansi voidaan kuvittaa etukäteen tai jälkikäteen. - Opettaja kertoo, mihin asioihin vankilamuseossa on mahdollisuus tutustua. - Opettaja kertoo vangin kirjoittaman tarinan sivulta 62. Tarinan voi kertoa myös juuri ennen vierailua vaikkapa linja-autossa ja näin virittää oppilaita museovierailuun. Opettajan kannattaa kirjata virikekeskustelun ajatuksia ja varsinkin kysymyksiä muistiin ja jälkeenpäin voidaan tutkia, saatiinko kysymyksiin vastauksia. Vankilamuseossa Museon pihalla voi tutkia rakennuksen ulkonäköä ja kertoa yleistä museosta. Jos ryhmä on suuri ja museossa on paljon väkeä, on hyvä jakaa tehtävät jo ulkona. Sisäänkäynti on ahdas ja sokkeloinen, joten seuraava hyvä kokoontumispaikka on ensimmäisen kerroksen keskihallissa. Vangit ovat tulleet aikoinaan vankilaan samasta ovesta kuin yleisö nykyisin. Sisääntulo-oven molemmin puolin sijaitsevat eristyssellit. Seuraavana on vankien vastaanottotila, jonka jälkeen kuljetaan metallinpaljastimen läpi. Näyttelyt sijaitsevat kolmessa kerroksessa: maakerrassa sekä ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Opettaja voi kierrättää luokkaansa museossa itse tai hän voi antaa oppilaiden tutustua näyttelyyn itsenäisesti tehtävien avulla. Museon henkilökunnalta saa lisätietoa. Tehtävät kannattaa käydä läpi koulussa, koska Vankilamuseossa ei ole tilaa, johon ryhmän voisi koota. Luokkaretkiaikaan museossa saattaa olla kerralla melko paljon oppilaita. Käynti on aina antoisampi, jos ryhmän vierailu on mahdollista tehdä hiljaisempana aikana.

17 Kakkua paloina 17 Tehtäväpisteet ja niiden vastaukset Suurin osa näyttelyvitriineistä sijaitsee toisen kerroksen selleissä ja maakerran (pohjakerroksen) suuremmissa näyttelytiloissa entisissä matkaselleissä. Pohjakartta, jossa on tehtäväpisteiden numerot, monistetaan seuraavalta sivulta tehtävävihkoseen. Joihinkin tehtäväpisteisiin on kahdet tehtävät, joista jälkimmäiset tehtävät ovat hieman vaikeampia tai laajempia. Vankien viimeinen päiväohjelma Lääninvankilan päiväjärjestys, joka poikkeaa hieman Vankilamuseon seinällä olevasta päiväjärjestyksestä, löytyy myös sivuilta Tehtävä voidaan tehdä koulussakin, jolloin päiväjärjestystä on mahdollisuus tutkia tarkemmin. 1. arkena: klo 6.30, viikonloppuna: klo n. tunti, kerros klo ja lisäksi klo , 1. kerros, pohj. osasto ja matkasellit klo Sellejä eri ajoilta Selleihin liittyen liitteissä on vaihtoehtoinen tehtävä. Vankilaan ei voi ottaa mukaan mm: matkapuhelinta, tietokonetta, valokuvausvälineitä ja käteistä rahaa (vangin käteisvarat ovat vankilan hallussa). Kuuntelupiste luokkalaisille on hyvä antaa ensimmäinen tehtäväehdotus. a. 28 b. 4 c. 39 d. 37 Kuuntelutehtävien otsikot: 5. Olin vanginvartija 7. Oletko varma, ettet kaipaa apua? 8. Tuntuu pahalta 10. Kun rangaistuslaitokseen 11. Surullinen eläinsatu 12. Minulla ei ollut vankeusaikana 16. Raskas oli rikokseni 17. Hiljaisuuteen sinä huudat 28. Seitsemän lukkoa avattavana 29. Kun minä pääsen 37. Hän sanoi vaikeinta olleen 39. Mitä lienee ajatellut vanginvartija? Vankien kuvia vuosien takaa 2. välineistöä sormenjälkien ottamista varten 3. sormenjäljet, valokuvat ja sanallisesti kuvailtuja henkilötuntomerkkejä Mikä ihmeen penkki? 1. pakkosyöttöpenkki 2. nälkälakossa olevien vankien vuoksi Multimedia Museolla on kaksi tietokonetta, jotka sijaitsevat maakerrassa ja II-kerroksella. 1. maakuopassa luvulle asti 3. C. säädyn eli sosiaalisen aseman perusteella 4. yhteishuoneisiin Kahlekoppi vangin liikkuessa vankilan ulkopuolella Eristyssellit 2. toisten turvallisuuden vaarantaminen, huumaavien aineiden hallussapito, karkaamisyritys Vankien tekemiä käsitöitä ja työtehtäviä vuosien varrelta 2. kanavan rakentamista, kiven lohkontaa, sepelityötä, kallioleikkauksien tekoa, maatöitä, erilaisia rakennustöitä, suoturpeen nostoa, heinätöitä, maataloustöitä, puutöitä, myytäviä tavaroita mm. huonekaluja ja leikkikaluja Lisäksi: Omia havaintoja Oma kysymys Piirrostehtävä

18 TEHTÄVÄPISTEIDEN KARTTA Kakkua paloina 18

19 Kakkua paloina 19 Jälkipuinti koulussa [ Keskustelua - Mitkä asiat herättivät tunteita? - Millainen tunnelma vankilassa, museossa oli? - Missä paikassa oli voimakkain tunnelma? - Mikä yllätti? - Mikä jäi parhaiten mieleen? - Mitä vielä haluaisit tietää? [ Voidaan piirtää, kirjoittaa tai tehdä pieniä dramatisointeja aiheista - Vankilamuseo - Vankilan tunnelmaa - Yksinäisyyttä sellissä - Mitä ottaisin selliin mukaan? - Mitä ilman en voisi elää? - Mitä ihminen tarvitsee? - Vangin pelkoja - Vangin kaipuuta vapauteen - Vankien mietteitä - Vangin kolme toivomusta - Vangin ja vierailijan keskustelu - Vapautuvan vangin ajatuksia - Vangin kirje nuorille - Vanginvartijan mietteitä - Vanginvartijan ja vangin kohtaamisia - Pakosuunnitelma - Pakoyritys Lisäksi voidaan ottaa sormenjäljet leimasintyynyn avulla. [ Jos on tehty ennakkoon käsitekartta, voidaan tutkia ja tarkentaa sitä. [ Tehtäväpisteiden vastaukset käydään yhdessä läpi. Niitä voidaan vertailla myös pienryhmissä, joissa oppilaat keskustelevat aiheista. [ Ryhmät voivat myös tehdä yhdestä tehtäväpisteestä tai asiakokonaisuudesta pienen esitelmän. [ Lisätietoa saa museon internetsivuilta, Kalterimaisema -julkaisusta ja tiedustelemalla Vankilamuseosta.

20 TERVETULOA HÄMEENLINNAN VANKILAMUSEOON! Vankilamuseossa on aikaisemmin toiminut oikea vankila. Vankilatoiminta lopetettiin Museo avattiin Museossa esitellään vankiloiden ja rangaistusten historiaa yli sadan vuoden ajalta aina nykypäivään asti. VANKIEN VIIMEINEN PÄIVÄOHJEL- MA Seinällä on lääninvankilan viimeiset käytössä olleet päiväohjelmat arkipäiville ja viikonlopulle. Se oli voimassa muutama vuosi sitten, kun rakennuksessa toimi vielä vankila (pylväässä kierreportaiden vasemmalla puolella). 1. Kuinka monelta herätys on ollut a. arkena b. viikonloppuna 2. Kuinka paljon ulkoiluun on varattu aikaa lauantaina ja sunnuntaina? 3. Mikä päiväohjelmassa on mielestäsi yllättävää?

21 VANHOJA SELLEJÄ ERI AJOILTA Esillä ovat sellit vuosilta 1871, 1910 ja Nykyajan sellejä esittävät sellit 12, 13 ja 14 vuodelta Tutki vanhoja sellejä. Millainen tunnelma selleissä mielestäsi on? 2. Tutki nykyajan sellejä. Mitä yllättävää niissä sinun mielestäsi on? VANHOJA SELLEJÄ ERI AJOILTA Esillä ovat sellit vuosilta 1871, 1910 ja Nykyajan sellejä esittävät sellit 12, 13 ja 14 vuodelta Tutki vanhoja sellejä. Millainen tunnelma selleissä mielestäsi on? 2. Tutki nykyajan sellejä. Mitä yllättävää niissä sinun mielestäsi on? 3. Tutki uusia sellejä. Mitä tavaroita ottaisit mukaan, jos joutuisit selliin vaikkapa kuukaudeksi? Mainitse viisi sinulle tärkeintä tavaraa. 4. Pohdi sitten, mitä edellä mainitsemistasi tavaroista et todennäköisesti voisi selliin tuoda. (Jos mahdollista, voit kysyä Vankilamuseon henkilökunnalta, mitkä tavarat ovat kiellettyjä.) En varmaankaan voisi ottaa mukaan mainitsemistani tavaroista:

22 KUUNTELUPISTE VANKIEN JA VANGINVARTIJOIDEN TARINOITA JA AJATUKSIA Soittimen käyttöohjeet: Paina power ja valitse track-nappulan avulla haluamasi tekstin numero. 1. Kuuntele numero 4, 28, 37 tai Mistä teksti kertoi? Kirjoita numero oikean selostuksen eteen. a. Vanginvartija joutuu työssään avaamaan paljon lukkoja. b. Vanki miettii, mitä linnunlaulu tuo hänelle mieleen. c. Vanki muistelee, kuinka hän oli sanonut, ettei palaisi vankilaan enää ja kuitenkin hän oli joutunut vankilaan takaisin. d. Vanki miettii, mikä oli ollut vankilaan tulemisessa kaikkein vaikeinta. 3.Tarina oli mielestäni aidon tuntuinen yllättävä Mikä? pelottava KUUNTELUPISTE VANKIEN JA VANGINVARTIJOIDEN TARINOITA JA AJATUKSIA Soittimen käyttöohjeet: Paina power ja valitse track-nappulan avulla haluamasi tekstin numero. Kuuntele jokin seuraavista teksteistä: 5, 7, 8, 10, 11, 12, 16, 17, 28, 29, 37, Kerro lyhyesti mistä teksti kertoi tai kirjoita tekstin otsikko listasta. 2. Oliko tekstissä jotain, mikä jäi erityisesti mieleesi? Mitä? 3.Tarina oli mielestäni aidon tuntuinen yllättävä Mikä? pelottava

23 VANKIEN KUVIA VUOSIEN TAKAA 1. Tutki valokuvia. Kirjoita kolme nimeä ja arvio heidän ikänsä. a. b. c. 2. Mitä välineistöä on valokuvauslaitteiden alla olevassa vitriinissä? VANKIEN KUVIA VUOSIEN TAKAA 1. Tutki valokuvia. Kirjoita kolme nimeä ja arvio heidän ikänsä. 2. Mitä välineistöä on valokuvauslaitteiden alla olevassa vitriinissä? 3. Lue sellin ovella oleva teksti. Mitä erilaisia tapoja on 1890-luvulta alkaen käytetty uusintarikollisten tunnistamiseksi? 4. Mihin vuoteen asti tuntomerkkejä on otettu?

24 MIKÄ IHMEEN PENKKI? 1. Mikä on vihreä sängyn näköinen "penkki" sellin seinustalla? 2. Miksi sellaista on tarvittu? MULTIMEDIA Museossa on kaksi tietokonetta, jotka sijaitsevat maakerrassa ja II- kerroksella. [ Valitse VANKILAT ja OLOJEN KEHITYS VANKILASSA. 1. Millaisessa "vankilassa" tai "tyrmässä" 1600-luvun vanki saattoi olla? 2. Mihin vuoteen asti miesvankeja on pidetty jalkaraudoissa? 3. Millä perusteella vankeja kohdeltiin eriarvoisesti 1800-luvulla? a. iän perusteella b. työkyvyn perusteella c. säädyn eli sosiaalisen aseman perusteella 4. Miten vangit oli majoitettu ennen sellivankiloiden perustamista?

25 KAHLEKOPPI 1. Milloin lopetettiin vankien kahlehtiminen jalkaraudoin? 2. Milloin lopetettiin liivirautojen käyttö? 3. Millaisissa tilanteissa kahleita käytettiin? LISÄTEHTÄVÄ: Piirrä kahleita. ERISTYSSELLIT Tarkastele eristyssellejä. 1. Mitkä asiat tekevät eristyssellirangaistuksen kovemmaksi kuin omassa sellissä olemisen? 2. Mainitse kolme syytä, miksi vanki on joutunut eristysselliin (ks. teksti toisen eristyssellin sisäänkäynnissä).

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008

Vangit Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Oikeus 2009 Vangit 2008 Vankimäärä säilyi lähes ennallaan vuonna 2008 Vankien päivittäinen keskimäärä (keskivankiluku) oli 3 526 vuonna 2008, mikä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin (3 551). Keskivankiluku

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdessä meissä on voimaa

Yhdessä meissä on voimaa 8. lk Yhdessä meissä on voimaa 1. Yhdessä 8.-luokkalaisina 2. Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet 3. Kaverisuhteet 4. Empatiataidot 5. Järkeä ja jämäkkyyttä 6. Elämän pulmista ja kriiseistä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu

Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja. Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja. Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Hannele Kaan Laaja-alainen erityisopettaja Kati Lahdenkauppi Luokanopettaja Kiviniemen koulu 1-6 lk Oulu Meidän työpaikkamme Kiviniemen koulu Perusopetusryhmiä 12 ja alueellisia pienryhmiä 4 Oppilaita

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Historiallinen museo

Historiallinen museo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Näyttelyt ja tapahtumat 2013 VAIHTUVAT NÄYTTELYT Historiallisessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Tuntisuunnitelma: Teema 3 Tuntisuunnitelma: Teema 3 Aika: Oppimiskokonaisuuden 3. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Aihe: Tulkitaan mittaustuloksia paikkatiedon avulla Oppitunnin tavoitteet: Oppilaat tutustuvat

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla MAAILMA MUUTTUU MITÄ TEKEE KOULU? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Tervetuloa KOTOLAan, Adoptioperheet ry:n, Familia Club ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisiin toimitiloihin!

Tervetuloa KOTOLAan, Adoptioperheet ry:n, Familia Club ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisiin toimitiloihin! Tervetuloa KOTOLAan, Adoptioperheet ry:n, Familia Club ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n yhteisiin toimitiloihin! Tilat: Yhdistyksen toimistohuoneiden lisäksi Kotolasta löytyy kaksi koulutustilaa; suurempi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! 1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot