TAISTELU JA VASTARINTA ON VOIMISTUNUT

Transkriptio

1 SKP:n Tampereen piirijärjestö r y :n julkaisu 2/06 Eliitin ja kansan välinen kuilu on kasvanut, mutta myös TAISTELU JA VASTARINTA ON VOIMISTUNUT HAASTATTELU JA KUVA: Järjestäjien, osanottajien ja tapahtumien määrästä sekä tilaisuuden ilmapiiristä päätellen näyttää siltä, että Työväen Keskusmuseo aukioineen oli erittäin onnistunut valinta Sosiaalifoorumin ja Mahdollisuuksien torin pitopaikaksi. Mistä idea tähän, miten järjestelyt sujuivat ja mikä oli oma mielipiteesi tilaisuuksien onnistumisesta, Työväen keskusmuseon johtaja Kalle Kallio? Katselin joulun välipäivinä ulos työhuoneeni ikkunasta ja Mahdollisuuksien tori tuli jotenkin mieleeni. Olen itse ollut toreilla pitämässä rauhanjärjestö Sadankomitean pöytää, joten tapahtuma oli tuttu. Ehdotin Tampereen tapahtuman järjestäjille Väinö Linnan aukiota pitopaikaksi ja kansalaisjärjestöväki tarttui ajatukseen. Väinö Linnan aukio on kaupungin kauneimpia aukioita ja museokin haluaisi ihmisten löytävän sen tapahtumapaikkana - tietysti järjestöjen näkyminen torilla sopii erittäin hyvin juuri työväenmuseon rooliin kansalaisyhteiskunnasta kiinnostuneena kulttuurilaitoksena. Onko arviota, paljonko väkeä tapahtumissa kävi? Tilaisuus onnistui mielestäni erinomaisesti: torin tarjontaan tutustui ehkä ihmistä ja Pirkanmaan sosiaalifoorumin aikana museossa vieraili yli 400 kävijää. Werstaalle oli tapahtumapäivänä vapaa pääsy mutta sana tästä mahdollisuudesta ei levinnyt kovin laajalle. Siinä olisi yksi parannettava asia seuraavaa kertaa varten. Onko museolla kiinnostusta ja valmiutta olla seuraavan Sosiaalifoorumin ja Mahdollisuuksien torin areenana? Museon kokemukset Mahdollisuuksien torista ja Pirkanmaan sosiaalifoorumista olivat myönteisiä ja mielelläni jatkaisin yhteistyötä, kun pohjatyö on tullut kertaalleen tehtyä. Kansalaisjärjestöt kuitenkin vastaavat tapahtuman järjestämisestä ja sopivat keskenään niin paikan kuin ohjelmankin. Werstas on varmasti yksi vaihtoehto ja olen iloinen, jos tapahtuma toteutuisi seuraavankin kerran työväenmuseolla. LISÄÄ PIRKANMAAN SOSIAALIFORRUMISTA SIVUILLA 3 JA 7 > Vihaiset omaishoitajat ovat lähteneet liikkeelle Tampereella, jossa pääkirjasto Metson iso luentosali oli täynnä oikeutta vaativia kansalaisia. s. 3 Tampereen kaupungin poliittisen ja virkamiesjohdon suunnitelmat kaavoittaa Hervantajärven ympäristö asuinalueeksi on nostanut asukkaat vastarintaan. s. 5 Nuori kansanedustajaehdokas, putkimies Vesa Suhonen Lempäälästä puolustaa myös pätkätyöläisiä ja terveydenhuollon työntekijöitä. s. 8

2 2 Näköala 2/06 EU-linjan mukaan kaupan ja markkinoiden tieltä purettaviin esteisiin kuuluvat myös työehtosopimukset ja lainsäädäntö Euroopan Unioni on opettanut kansallisvaltioita poistamaan esteet kaupan ja markkinoiden tieltä. Kansanedustajamme ovat kuuliaisia oppilaita, tästä on viimeisimpänä osoituksena äänestys EU:n perustuslain hyväksymisen kiirehtimisestä. Hallitus toi eduskunnan käsittelyyn saman lain, jonka Ranskan ja Hollannin kansat olivat jo haudanneet. Kaikki valtion ja kuntien tuottamat palvelut ovat markkinoiden vapauden esteinä. Kyse ei ole mistään pienestä liiketoiminnasta. EU:n kilpailutusvaatimusten toteuttamiseksi eduskunta ja Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat valtionosuuksia leikkaamalla pakottaneet kunnat suorastaan ajamaan alas palvelutuotantoaan. Eniten se on näkynyt sosiaali- ja terveystoimessa, mutta hevoskuurilta eivät ole säästyneet muutkaan kuntien palvelut. Tämän linjan mukaisesti valtion ja kuntien eri sektorit pitää yhtiöittää, jotta ne voidaan myydä yksityisille toimijoille. Näin asteittain lakkautetaan kaikki julkiset palvelut. paitsi köyhäinhoito, mikäli köyhiä ei ajeta oman onnensa nojaan tai myydä eniten tarjoaville. EU:n ja hallituksen linjaaman kehityksen mallioppilaaksi pyrkii Tampereen kaupunki ja sen aseveliakseli, johon kuuluvat kokoomus, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto. Näiden ryhmien toimesta Tampere on edellyttänyt eduskunnalta uuden lain säätämistä oman tilaaja-tuottaja -mallinsa toteuttamiseksi. Vanhasen hallitus ei ole räätälöimässä lakia vain Tampereen kaupungille, vaan kysymys on kunta- ja palvelurakenteen toteuttamisesta valtakunnan tasolla. Kun asia julistettiin kiireelliseksi, laki on säädettävä ensin puitelaiksi lain myöhempää säätämistä varten. EU-linjan mukaan kaupan ja markkinoiden tieltä purettaviin esteisiin kuuluvat myös työehtosopimukset ja lainsäädäntö, jolla suojellaan työntekijöiden oikeuksia työelämässä. Haasteet ammattiyhdistysliikkeelle ja koko yhteiskunnalle ovat suuret. Varmaa on, että vaikka Suomi nyt ratifioisi EU:n perustuslain, se ei nykyisessä muodossaan astu voimaan. Kaavaillulle uudelle perustuslaille jo tässä vaiheessa myös: KIITOS EI. Kuka tarvitsee Euroopan Unionia Suomalaisista yli 70 % vastustaa EU:ta. Kukin omista lähtökohdistaan, mutta maamme itsemääräämisoikeuden siirtäminen globaalille kapitalismille yhdistää vastarintaan. Vastoin kansan suurta enemmistöä kokoomus, keskustapuolue, sosiaalidemokraatit ja myös mm. osa vasemmistoliittolaisista ovat myymässä maamme itsemääräämisoikeuden EU:lle ja sen myötä globaalille kapitalismille. Siksi on sanottava entistä päättäväisemmin ei koko EU:lle viimeistään vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Ääni Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaille on varma EI EU:lle. TAINA HOLLO Kyläkoulumme viimeinen lukukausi on päättynyt. Kylän tuntuu vallanneen epätoivo, tyhjyys, turtumus ja voimaton raivo vai oman mielenikö ne vain ovat vallanneet? En menettänyt toivoani vielä silloin, kun kunnanvaltuusto kiihkeästä puolustustaistelustamme huolimatta päätti lopettaa koulumme. Koulukamppailu oli lisännyt kyläläisten tietoisuutta ja yhteishenkeä, ja ilmassa oli innostusta jatkaa oman koulun toimintaa vaikkapa talkoovoimin. Kevään mittaan kävi kuitenkin ilmeiseksi, että demarijohtoinen opetusministeriö on ottanut periaatteellisen kannan olla tukematta yksityiskouluja, vaikka lait sen mahdollistaisivat. Ajatuksena on, että perustakoot vanhemmat ja kylät kouluja niin paljon kuin haluavat, mutta vastatkoot itse kaikista kustannuksista. Jo olemassa olevistakin yksityiskouluista pyrittäneen vähitellen eroon, koska pelätään peruskoulun rinnalle kehittyvän yksityiskoulujärjestelmä, joka murentaisi yleistä ja yhtäläistä perusopetusta. Johtajapako tekee Tampereesta nettotappiokunnan. Tampereen sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Päivi Sillanaukee (kok) on hakenut johtajan hommia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä eli HUS:sta. Hus, johtajat metsään! Mutta eipä hätää. Jäähän Tampereelle sosiaali- ja terveyspalvelujen bulkkituotannon johtajaksi puualan diplomi-insinööri Ella Suojalehto (kok). Toimeentulotuki maksetaan sahatavarana ja jalka kipsataan kakkosneloseen. Miksi ihmeessä Tampereen johtavia virkamiehiä täytyy kierrättää Ymmärrän vasemmiston huolen peruskoulujärjestelmän puolesta. Koko maan kattava, maksuton perusopetus kaikille lapsille on suomalaisen hyvinvointivaltion peruskiviä, jota työväenliike on ollut muuraamassa. Pieni, mutta varsin äänekäs elitistinen oikeistolaisjoukko on koko ajan arvostellut peruskoulua. Koulutuksen tasa-arvoisuutta on nimitelty tasapäistämiseksi. Vanhaa kaksijakoista koulusysteemiä on vaadittu takaisin, jotta eliitin ei tarvitsisi opiskella rahvaan seassa (ihan näitä sanoja ei tietenkään ole käytetty!). Yksityiskoulu tuo monille mieleen eliittikoulun kalliine lukukausimaksuineen, englantilaisen yläluokan sisäoppilaitokset, koulupuvut ja jäykän, vanhoillisen ilmapiirin. Suomalaisissa yksityiskouluhankkeissa on kuitenkin ollut kysymys tavallisten vanhempien halusta tarjota lapsilleen parasta. Peruskoulumme tarjoaa kansainvälisestikin mitaten korkeatasoista opetusta, mutta miksi ei saisi olla vaihtoehtoja? Mitä elitististä on esim. siinä, että maaseudulla on haluttu perustaa yksityisiä kouluja lakkautettujen kyläkoulujen tilalle ja niiden tiloihin? On haluttu säilyttää oma asuinalue palveluineen elävänä, on pelätty jopa kymmeniin kilometreihin pidentyvien koulumatkojen (ja sitä myöten pidentyvien koulupäivien) rasitusta lapsille, ja on myös haluttu vastustaa peruskoulutuksen jatkuvaa Tehtäväkiertoon tehtävästä toiseen? No kas kun milloin minkäkin alan johtajalla Lasse Eskosella (sd) ei ole pätevyyttä mihinkään, joutuvat muutkin siinä sivussa kierrätykseen. Ei ole helppoa ryhmäjohtaja Sirkkaliisa Virtasellakaan (vas). Sairaanhoitajan papereilla osastopäälliköksi kohotettu rautarouva uhkaa joutua neljän vuoden pätkätyöhön apulaispormestariksi. Ehkä 9000 euron kuukausipalkka lohduttaa hieman. Tampereella valitellaan, että pormestarimalli on ihan levällään. Koska tähän mennessä ei ole esitetty yhtään rakentavaa keskittymistä yhä suurempiin yksikköihin. Yksityisen kyläkoulun yhteydessä voisivat luontevasti toimia päivähoito, neuvola, kirjasto jne. Opetusministeriö on kuitenkin tukahduttanut kylien ja vanhempien oma-aloitteisuuden alkuunsa. Koulun ylläpitäminen ilman valtionosuuksia olisi pitkän päälle mahdollista vain rikkaille (jolloin yksityiskoulu olisi todellinen eliittikoulu, mikä olikin todistettava!) Monet yksityiskoulut perustuvat vaihtoehtoisiin kasvatusopillisiin suuntauksiin. Useimmat näistä pedagogiikoista ovat itsessään kaikkea muuta kuin elitistisiä. Tunnettuja ovat esim. Montessori-, Freinet- ja Summerhill-pedagogiikka, joiden luoja ovat olleet edistyksellisiä humanisteja. (Perustamatta ovat vielä vaikkapa Suhomlinski- ja Ahola-Valo-koulut! Tutustukaapa esim. Vasili Suhomlinskin kasvatusopillisiin teoksiin, joista henkii herkkyys ja syvällisyys.) Vasemmisto on perinteisesti korostanut, että ei tarvita vaihtoehtokouluja, vaan vaihtoehtoisten pedagogiikkojen parhaiden piirteiden tuomista peruskoulun sisälle. Kaunis ajatus, mutta nykyään käytännössä vähintäänkin vuosikausien byrokratian takana. Kunpa demarit muuten vastustaisivat yksityistämistä ja kilpailua yhtä innokkaasti kaikilla muillakin aloilla kuin koulutuksessa! Silloin voisimme suhtautua varsin luottavaisesti peruspalvelujen tulevaisuuteen. vaihtoehtoa, niin tässä se tulee: Valitaan pormestariksi kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp) ja muutetaan tehtävänimike kommestariksi. Vaikka kuinka yrittäisi olla kevyt, aina menee jutut vakaviksi. Lienee siis loppukevennyksen paikka: Jos sukunimeni olisi Siukee, enpä laittaisi poikani nimeksi Allan. Ja sitten onkin vuorossa tulosruutu. Hyvää kesän jatkoa! Päätoimittaja: Pekka Järvinen Toimitussihteeri: Riitta Suokas Taitto: Satu Siirtola Julkaisija: SKP:n Tampereen piirijärjestö ry Yhteystiedot: Näsilinnankatu 22 A Tampere puh. (03) fax (03) skp.tampere@kolumbus.fi Painos: kpl Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino Oy Kunta lehti (4/2006) käsittelee pääkaupunkiseudun suurten kuntien, Espoon ja Vantaan linjauksia palvelujen kehittämiseksi. Lehdessä puututaan syvällisesti myös tilaaja-tuottaja malliin. Vantaalla kokeiltiin parin vuoden ajan tilaaja-tuottaja järjestelmää teknisen toimen sisällä, mutta tänä vuonna valmistellaan siitä luopumista. Sisäinen ostaminen merkitsi resurssien tuhlaamista ja aiheutti tehottomuutta, Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen (sd) toteaa. Samassa artikkelissa kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) sanoo, että pohjoismainen hyvinvointimalli on hämärtynyt ja kuntiin ollaan tuomassa liikeyritysten toimintamallia. Kuitenkaan kunta ei ole yritys, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa. Kunnan tehtävänä ei ole vain palvelujen tuottaminen, vaan myös iästä, sairauksista, kotipaikasta ja sosiaalisesta asemasta johtuvien erojen tasaaminen, Kiljunen määrittelee. Kiljunen ei kannata kunnan toimintojen yhtiöittämistä, koska sen myötä yhtiöitetyt toiminnot katoavat valtuuston näköpiiristä. Kovasti näyttää olevan sosiaalidemokraattien ajattelu erilaista Vantaalla kuin tällä Tampereella. Olisivatkohan Tampereen demarit peräti Tony Blairin viitoittamalla uusliberalistisella kolmannella tiellä? Siltä näyttää.

3 Näköala 2/06 3 Jatkakaa rohkeaa kansalaistoimintaa, sillä vain se voi muuttaa kaupungin linjan, kehotti valtuutettu Jari Heinonen. Tämän vuoden alusta voimaan tullut laki omaishoidosta toi monia parannuksia, vaikka aloite subjektiivisesta oikeudesta omaishoidon tukeen äänestettiin nurin eduskunnassa. Samalla uudistettu laki toi kunnille lisävelvoitteita, jonka vuoksi kunnat ovat kiristäneet linjaansa sekä uusien että vanhojen omaishoitosopimuksien suhteen. Lain toteutuksessa 1,3 miljoonan vaje Esimerkiksi Lahti sanoi vuoden alussa irti kaikki omaishoitajasopimukset lain tuomien lisävelvoitteiden vuoksi. Oulussa puolestaan on päätetty maksaa tuki kaikille omaisiaan kotona hoitaville. Tampere on siltä väliltä, sillä valtuusto myönsi kokouksessaan omaishoitajille lisää 1,1 miljoonaa euroa, mutta torjui äänin vihreiden, skp:n, kristillisdemokraattien, keskustan ja sitoutumattomien esityksen 2,5 miljoonan euron lisäyksestä. Sillä rahalla olisi purettu nyt sopimusten ulkopuolelle tänä vuonna jäänyt 250 omaishoitajan jono ja turvattu tuen jatkuminen ensi vuonna. Nyt täytyy kamppailla lisärahoituksen saamiseksi syksyn lisäbudjettiin. Perusongelma Tampereen sisällä on sosiaali- ja terveystoimen budjetin jatkuva alimitoittaminen, sanoo kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp). Hän muistuttaa, että omaishoidon suosiminen olisi myös kaupungin etu. Yhden omaishoitajan aiheuttamat kulut ovat kaupungille noin 750 euroa kuukaudessa, kun laitospaikka maksaa euroa. 250:n tukea vailla olevan omaishoitajan jonon purkaminen mahdollisimman nopeasti myöntämällä puuttuvat 1,3 miljoonaa euroa olisi kaikkien etu. Miksi kunnat saavat rikkoa lakeja? Vihaiset omaishoitajat ovat lähteneet liikkeelle mm. Tampereella, jossa pääkirjasto Metson iso luentosali oli täynnä oikeutta vaativia kansalaisia pidetyssä tilaisuudessa. Joukko valtuutettuja, kansanedustajia ja virkamiehiä oli paikalla kuuntelemassa todella kuumana käyvää keskustelua. Miksi säädetään lakeja, joita kuntien ei tarvitse noudattaa, kysyi ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt vihainen nainen. Jos ajan päin punaisia, saan sakot. Mutta kun kaupunki rikkoo lakia, se ei joudu mihinkään vastuuseen, jatkoi vihainen mies. Jos kotona hoidettava joutuu vanhainkotiin, löytyy heti 3200 euroa rahaa, hämmästeli seuraava puheenvuoron käyttäjä. Miksi kansanedustajien enemmistö hylkäsi esityksen subjektiivisesta oikeudesta omaishoidon tukeen, kysyi omaishoitajien yhdistyksen aktiivi. Valtuutetut ovat vielä kylmempiä kuin virkamiehet. Miksi me äänestämme teitä joka neljäs vuosi valtuustoon, kyseli erään ryhmäjohtajan vieressä istunut rouva. Tällaiset olivat tunnelmat Metsossa pidetyssä tilaisuudessa. Se antoi kuvan, miten räjähdysaltis tilanne on omaishoitajien, heidän läheistensä ja yhdistyksensä keskuudessa. Monet puhujat vakuuttivat vievänsä tapaukset Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mikäli oikeus ei muuten toteudu. Omaishoitajaliiton edustaja muistutti, että sosiaali- ja terveystoimen alaan liittyvät valitukset ovat maksuttomia. Lisää aktiivista kansalasitoimintaa! Mielialoja kiristi vielä laajennetun aseveliakselin eli kokoomuksen, sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton puheenvuorot tilaisuudessa. Kukaan heistä ei Vain aktiivinen kansalaistoiminta voi muuttaa johtavien virkamiesten ja poliitikkojen tylyt päätökset, kannusti kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp) omaishoitajia ja heidän läheisiään. suostunut myöntämään, että 2,5 miljoonan euron lisäys olisi ratkaissut akuutin kriisin omaishoidossa ja ollut todellinen askel kohti uuden lain toteutumista käytännössä. Tämän lisäksi Sdp:n kansanedustaja-valtuutetut Pia Viitanen ja Saara Karhu väittivät, että he eivät voineet äänestää omaishoidon tuen subjektiivisen oikeuden puolesta, koska sellaista hallituksen esitystä ei ollut. Asiasta kuitenkin äänestettiin (katso eduskunnan pöytäkirjat). Demarien kaksinaamaisuus herätti muutenkin huomiota, sillä valtuutettu Joonas Lepistön äänestykset valtuustossa ovat olleet päinvastaisia kuin hänen lehtikirjoituksensa omaishoitajien puolesta. Subjektiivisen oikeuden myöntäminen omaishoitoon valtakunnallisesti olisi merkinnyt eduskunnalle noin 80 miljoonan euron lisäystä. Tampereen poliittinen johto näyttää taipuvan vain aktiivisen kansalaistoiminnan pakottamana, kuten Takahuhdin palvelutalon ja Koukkuniemen vanhainkodin tapaukset osoittavat. On hyvä, että olette täällä sanomassa rohkeasti kantanne. Jatkakaa samaan malliin, sillä vain kansalaisten oma toiminta voi muuttaa kaupungin päätöksiä, kannusti Jari Heinonen salin täyttä yleisöä omaishoitajia ja heidän läheisiään. Kunnallisten palvelujen ja kuntatyöntekijöiden käsitelleen seminaarin päätöstilaisuudessa panelistit Jari Heinonen, Pentti Ilonen, Tarja Västilä (puheenjohtaja) sekä Anja Kivipensas. Pirkanmaan toinen sosiaalifoorumi sai tänä vuonna kumppanikseen Mahdollisuuksien torin. Yhteinen tapahtumien rypäs pidettiin helatorstaina Työväen keskusmuseon tiloissa: Sosiaalifoorumin tapahtumat olivat Werstaan tiloissa ja Mahdollisuuksien tori kukoisti Väinö Linnan aukiolla. Foorumin 13 tilaisuuksissa kävi noin 400 osanottajaa ja torilla vaelteli jopa 3000 kansalaista. Eikä pelkästään suomalaisia, sillä Mahdollisuuksien tori oli näyttävä monikulttuurinen tapahtuma. Pormestarimalli vie demokratiaa Kuntien, palvelujen ja kuntien työntekijöiden ongelmiin paneuduttiin tilaisuudessa, jossa alusti sosiaalipolitiikan professori, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen (skp). Hän arvosteli voimakkaasti Tampereella valmisteltavaa palvelujen tilaaja-tuottajamallia sekä uutta hallintomallia pormestareineen. Vaikka luottamusmiespohjaisen pormestarin ja koko mallin väitetään tuovan kaupungin johtoon lisää demokratiaa, en voi sitä mitenkään uskoa. Miten tällaiset päätoimiset poliitikot voivat lisätä demokratiaa ja kansalaisvaikuttamista, kysyi Heinonen. Hänen mukaansa lopputulos on päinvastainen, sillä malli sinetöi kunnallisen vallan siihen sitoutuneiden puolueiden blokille. Pormestarista ja muista johtavista virkamiehistä tulee yhä enemmän kuin ay-liikkeen johtavia ja kallispalkkaisia toimitsijoita, jotka ovat vieraantuneet alamaisistaan. Jälkien pitäisi Heinosen mukaan pelottaa. Ei pelkästään menneiden jälkien vaan myös tulevien, sillä Tampereen hallintomalliuudistus pormestareineen on kuntalain, kansanterveyslain ja sosiaali- ja terveydenhuoltolain vastainen. Vääryys nostattaa vastarinnan Hän vertaili tekeillä olevaa uuden julkisen johtamisen mallia (new public managament) sen kotimaan USA:n tilanteeseen sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Vaikka sosiaali- ja terveysmenojen osuus valtion budjetista siellä on suurempi kuin meillä, osoittaa lapsikuolleisuus ja monet muut mittarit, että valtion tukemat yksityiset palvelut eivät toimi niin hyvin kuin pohjoismaiset julkiset palvelut, sanoi Jari Heinonen. Hän huomautti, että Suomen alhaisempi menotaso johtuu osittain alan alhaisista palkoista, mutta niinpä niitä olisikin syytä ja varaa korottaa verrattaessa tasoa eurooppalaisiin kilpailijamaihin. Satsaus palkkoihin olisi myös satsaus palveluihin. Jari Heinonen tiivisti kritiikkinsä neljään kohtaan, jotka kaikki osoittavat että nyt valittu suunta vie umpikujaan. Kuntia ei voi johtaa kuin yksityisiä yrityksiä, yritysmaailman tuottavuuskäsite ei sovi varsinkaan sosiaali- ja terveyspalveluihin, konsulttien ym. valta on kasvussa kuntalaisten kustannuksella ja markkinoiden suuruuden ekonomia ei toimi hyvinvointipalveluissa. Kaikesta huolimatta kansalaisten ja heidän järjestöjensä aktiivisuus ja vastarinta on nousussa. Esimerkkeinä hän mainitsi Koukkuniemen vanhainkodin ja Takahuhdin palvelukeskuksen, joissa poliittinen eliitti on joutunut taipumaan kansalaispaineen ja sitä kautta lain edessä. Myös omaishoitajien kapina on alkanut Tampereella. Poliittisen eliitin taivaalla kummittelee aave, aktiivisten kansalaisten ja vastarinnan aave. Sitä toimintaa on jatkettava ja voimistettava, muuta tietä muutoksiin ei ole, Jari Heinonen kiteytti näkemyksensä. Henkilöstö ja palvelut laskun maksajina Heinosen alustusta kommentoineet Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidien puheenjohtaja Anja Kivipensas ja Tampereen kaupungin tuntipalkkaisten pääluottamusmies Pentti Ilonen totesivat puheenvuoroissaan, että vastarinnan kasvu on tosiasia. Anja Kivipensas kertoi yhdistyksen tehneen viime vuonna kuntalaisaloitteen, että tilaaja-tuottajamallia ei otettaisi Tampereella käyttöön. Yhdistys on lisäksi adressein ja mielenosoituksin vastustanut vanhus- ja vammaispalvelujen heikennyksiä sekä tilaisuuksissaan tentannut päättäjiä ja esittäen vaihtoehtoja. Tehdyt muutokset näkyvät jo haitallisesti vammaisten elämässä. Esimerkiksi kodinhoitopalveluissa yksityisten palveluyritysten ammattitaito ei ole vaatimusten ja hyvän palvelun tasolla, totesi Anja Kivipensas. Kaupungin viiden henkilöstöjärjestön ja kuntatyöntekijän edusmiehenä tilaisuudessa ollut Ilonen kertoi kaikkien henkilöstöjärjestöjen irtisanoutuneen kaupunginhallituksen alkuvuodesta hyväksymästä henkilöstöohjelmasta. Kritiikistämme huolimatta henkilöstöohjelma meni sellaisenaan läpi. Se ei enää takaa työsuhteen pysyvyyttä, vaan tiukan paikan tullen voi johtaa jopa irtisanomisiin. Ja vaikka suoria irtisanomisia ei tulisikaan, voidaan palkat ja työolot ajaa niin alas, että väki lähtee muihin hommiin. Työmotivaatiota henkilöstöohjelma ei ainakaan nosta, sanoi Pentti Ilonen. Hän vakuutti, että henkilöstöjärjestöjen linja pitää ja vastarinta jatkuu, vaikka lakko palvelualoilla tuskin tulee kysymykseen. Työntekijöiden keinot kunnissa ovat rajalliset, mutta Ilonen toivoikin kuntalaisten vaikuttavan valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden kautta kuntatyönantajan linjan muuttamiseksi. Emme ole itsekkäästi vain omalla asiallamme, vaan myös laadukkaiden palvelujen ja palvelujen käyttäjien asialla. Jos mennään palvelujen kilpailuttamiseen halvimman tarjouksen mukaan, voi syntyä kahdet palvelumarkkinat. Rikkaat saavat rahalla hyviä palveluja, mutta kuntalaisten enemmistä joutuu alimitoitettujen palvelujen varaan, hän muistutti. Pikavoitot syöty, eläkkeet vaarassa Pentti Ilonen varoitti myös palvelutuotannon liikelaitostamisesta, sillä se on usein portti yksityisen palvelutuottajan tulosta julkisen tilalle. Edes liikelaitokset pitäisi pitää kuntien omistuksessa ja hallinnassa. Ne kunnat, jotka joitakin vuosia sitten myivät osuutensa alueellisista sähköyhtiöistä, nuolevat nyt näppejään Vattenfallin korjatessa voitot taskuunsa. Vielä Pentti Ilonen muistutti julkisuudessa unohdetusta asiasta. Jos kuntien henkilöstö yhä vähenee, se puree myös tuleviin eläkkeisiin. Kuntien eläkekassan rahoituspohja heikkenee tällä menolla. Kun eläkevastuut samalla säilyvät ja suurten ikäluokkien myötä kasvavat, eläkkeiden taso vaarantuu. Mitkään sijoitustoimet eivät voi korvata työstä tulevan eläkekertymän menetystä, hän sanoi. Seminaarin järjestivät DSL:n aluejärjestö ja Demokraattinen naisverkosto

4 4 Näköala 2/06 JARI HEINONEN PROFESSORI KAUPUNGINVALTUUTETTU (SKP) luvun kuluessa suomalaisessa hyvinvointimallissa tapahtui suuria muutoksia. Poliittiset eliitit etääntyivät yhä kauemmaksi ihmisten arjen asioista. Samanaikaisesti jopa monien lakisääteisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen alkoi olla pitkän valitustien, muutoksenhaun ja kuntatasoisen edunvalvonnan takana. Tässä tilanteessa yksittäiset julkisten palvelujen työntekijät, kansalaiset ja monet kansalaisjärjestöt ovat joutuneet valvomaan entistä herkemmin kuntalaisten oikeuksien toteutumista. Syvien muutosten yhteiskunnassa paikallistason toimijoiden ja heidän liikkeittensä tehtäväksi on asettunut puolustaa kansalaisten oikeuksia, mutta myös samalla he ja ne ovat vaikuttaneet monin tavoin paikallisesti kuntaan ja sen päätöksentekijöihin. Tästä on tullut aivan jokapäiväistä arkea, kuten esimerkiksi Hatanpään puiston sairaalan henkilöstön lisäämiseen tähdänneet kamppailut vuodelta 2002, Takahuhdin palvelukeskuksen puolustustaistelut viime vuodelta ja Koukkuniemen henkilökuntakysymysten tiimoilta käydyt kiihkeät kamppailut tältä vuodelta osoittavat. Jopa vahvaksi kuviteltu aseveliakseli on joutunut kerta toisensa jälkeen neuvottomana nöyrtymään aktiivisten kansalaisten suoran toiminnan ja vaikuttamisen edessä. Kalevi Ruusunen ja Laila Koskela ovatkin vanhuspolitiikan kysymyksissä nousseet tukijoukkoinen suuremmiksi vaikuttajiksi kuin konsanaan Tampereen kyläpäälliköiksi julistautuneet Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti. Kansalaiset ja heidän liikkeensä ovat aktiivisella toiminnallaan kehittäneet toimivaa paikallistason edunvalvontaa, lisänneet ihmisten tietoisuutta ja sosiaalisia taitoja merkittävällä tavalla. Tällaisella toiminnalla on luotu ihmisten keskuuteen paljon tiedollisia resursseja, tietoisuutta omista sosiaalisista oikeuksista, itsetuntoa ja uskoa vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Samalla monet kansalaisliikkeet ja - järjestöt ovat osoittautuneet hyvin tärkeäksi osaksi ihmisten arkista elämää yhdessä perheiden, sukulaisten, ystävien ja hyvinvointivaltion kanssa. Ylipäätään monenlaisen kansalaisyhteiskunnan kansalaisvaikuttamisen merkitys näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän. Niin Tampereella kuin muuallakin Suomessa kummittelee aave, aktiivisen kansalaisen aave. Toimivaa hyvinvointikuntaa ei nykyisellään voi ajatella ilman tällaista laajaa kansalaisvaikuttamista, aktiivisten kansalaisten aktiivista ja jokapäiväistä vaikuttamista alhaalta ylös. Kalevi Ruusunen ja Laila Koskela ovatkin vanhuspolitiikan kysymyksissä nousseet tukijoukkoinen suuremmiksi vaikuttajiksi kuin konsanaan Tampereen kyläpäälliköiksi julistautuneet Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti. Meillä on runsaasti ikääntyneitä, työttömiä ja monenlaisten syrjäyttämisuhkien alaisia ihmisiä, joiden jokapäiväinen hyvinvointi, toimeentulo ja selviytyminen ovat monelta osin riippuvaista yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja etuisuuksista. Tässä suhteessa meillä tarvitaan kansalaisten aktivoitumista palvelujen ja etuuksien käyttäjiksi, oikeuksiensa vaatijoiksi. Siksi on hyvä, että aktiivinen kansalaistoiminta on kaikkialla viriämässä. Tavoitteena tulisi olla kaikkien kansalaisten kasvanut kyky puolustaa omia etujaan omassa elinympäristössään ja myös laajemmin osallistua keskusteluun ja toimintaan hyvinvointivaltion puolustamiseksi ja kehittämiseksi. Tässä on myös suomalaisen työväenliikkeen, vasemmiston aivan keskeinen toimintakenttä. Tällä kentällä saavutetut voitot tuovat vasemmistolle sen kaipaamaa arkista uskottavuutta, arvovaltaa ja itsetuntoa. Tältä kentältä nousevat itseensä uskovat maailman todelliset muuttajat. Ja tällä kentällä SKP:n Tampereen valtuustoryhmä haluaa olla jatkossakin aktiivinen toimija, ihmisten kumppani ja äänitorvi suora kanava päätöksentekoon. SOTILASKONEIDEN LENTOMELUN POISTAMISEKSI TAMPEREEN TAIVAALTA Aloitteessa esitetään, että mittauskokeilla selvitetään lentokentän lähialueilla lentomelun taso ja että kaupunki tekee tarkan suunnitelman ja esityksen siitä miten lentomelua voitaisiin vähentää olennaisesti tai mielellään kokonaan poistaa kaupungin asustusalueiden yltä. Valtuustokäsittelyssä Heinosen ehdotusta, että kaupunki esittää ilmailulaitokselle Tampere-Pirkkalan lentomeluselvityksen pikaista tekemistä, kannatti 17 valtuutettua. Kaupungin ympäristövalvonta suosittelee, että kuntalaiset soittavat Satakunnan lennoston päivystävälle lennonvalvojalle sotilaskoneiden häiritsevästä melusta, keskuksen puhelinnumero on KANSALAISFOORUMIN JÄRJESTÄMISEKSI KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki järjestäisi kaikille tamperelaisille kunta- ja palvelurakennehanketta käsittelevän kuntalaisfoorumin mahdollisimman pian ja että kuntalaisfoorumeja järjestettäisiin jatkossa säännöllisesti muissakin tärkeissä kuntalaisia koskevissa asioissa. TAMPEREEN LIITTYMISEKSI KAUPUNGINJOHTAJAT RAUHAN PUOLESTA -VERKOSTOON Kaupunginjohtajat rauhan puolesta -kampanja on maailmanlaajuinen kaupunkien verkosto, joka toimii ydinaseettoman maailman puolesta. Aloitteessa ehdotetaan, että Tampere liittyy pikaisesti verkostoon ja ottaa siinä aktiivisen, näkyvän toimijan roolin. KAUPUNKISTRATEGIAA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN NS. TULOSKORTTIMITTARISTON KEHITTÄMISEKSI Kysymys on, halutaanko kuntapalveluissa mitata tuottavuutta vai niiden latua/tuloksellisuutta/vaikuttavuutta? Näyttää siltä, että Tampereella on haluttu mitata vain yksinkertaista taloudellista tehokkuutta ja tuottavuutta. Aloitteessa esitetään, että tulosmittareita kehitetään niin, että palveluja mitataan niiden vaikuttavuudella, millaisia lopputuloksia palvelutoiminnalla saadaan aikaan. Esimerkiksi sairaalan tavoitteena eivät ole hoitojaksot sinänsä vaan että potilaat paranisivat, elinikä pitenisi ja paluu normaalielämään mahdollistuisi. HÄRMÄLÄN/RANTAPERKIÖN ALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN PARANTAMISEKSI Aloitteessa esitetään liikennesuunnitelman ja sen toteuttamisohjelman tekemistä Härmälän liikenneasioiden sujuvaksi järjestämiseksi. VALTUUSTOKYSELY RUSKON KASVIMAASTA, LISÄKYSYMYKSET HOUKANOJAN TILASTA JA HERVANTAJÄRVEN KAAVASTA Kysely koski Ruskon kasvimaan kohtaloa, kun Volvon bussitehdas haluaa laajentaa kasvimaan päälle, vaikka tilaa olisi toisellakin suunnalla. Kotilahti antoi vastauksessaan ymmärtää, että viljelijöillä olisi enää tämä kesä aikaa. Houkanojan vettä koskevan lisäkysymyksen vastauksessa hän totesi, että vesipisteet olisivat sinänsä aivan mahdollisia. Toista virkistysaluetta, Hervantajärven ranta-aluetta, kaupunki on kaavoittamassa, siitä enemmän toisaalla tässä lehdessä. TAAVI LINTUNEN VARAVALTUUTETTU (SKP) Valtakunnallinen kohu Koukkuniemen vanhainkodin tilanteesta aiheutti keskustelua. Siihen liittyen ovat poliittiset päättäjät sosialidemokraattien, kokoomuksen ja vasemmistoliiton ryhmistä vakuutelleet että asiat saatetaan kuntoon. Hämmästystäni herätti väittämä, ettei ole tiedetty. Kuitenkin jo vuonna 2001 valtuustossa puhuessani kerroin henkilökuntavajauksen olevan 222 työntekijää. Kun Koukkuniemen ja Kaupin sairaalan henkilökuntaa ollaan lisäämässä, ei se suinkaan riitä. Kotipalveluista on huutava puute. Esimerkiksi siivoukseen ei saa tekijää muualta kuin yksityisiltä yrittäjiltä. Ne puolestaan ovat niin kalliita, ettei pienellä eläkkeellä elävä pysty niitä ostamaan. Vuosia on valtuusto talousarvioseminaarissa asettanut vanhusten kotona asumisen tukemisen keskeiseksi painopiste alueeksi. Talousarviossa se ei kuitenkaan ole toteutunut. Laajennettu aseveliakseli harjoittaa eläkeläisten vastaista politiikka. Paljon puhutaan priorisoinnista asioiden tärkeysjärjestyksestä mutta se tehdään siten, että eläkeläiset unohtuvat. Kulttuuripääkaupunki hanke, erilaisen ammattilaisurheilun tukeminen ja siihen toteutetut investoinnit pidetään tärkeimpinä. Esimerkkeinä Jäähallin ja Ratinan stadionin kalliit korjaukset. Sellaisille hankkeille löytyy valtuustosta puolestapuhujia. Harvemmin siellä kuulee puhetta, jossa eläkeläisten asiat olisivat puollettavien listalla. Eläkeläisiä valtuutetuissa kyllä on, mutta eipä paljon heiltäkään kuule puhetta tai aloitteita eläkeläisten puolesta. Tampereelle perustettiin myös eläkeläisvaltuusto, jonka pitäisi tietysti nostaa esille eläkeläisten asioita. Olin kerran, vuosia sitten kuulemassa valtuustosalin ulkopuolella, miten he tekivät hyviä esityksiä. Sen jälkeen en ole niistä esityksistä mitään kuullutkaan. Kolme suurinta eläkeläisyhdistystä ovat muodostaneen yhteistyöryhmän josta käytetään nimitystä kolmen kopla. Tämän ryhmän tärkein saavutus näyttää olevan pitää yhdistykset hiljaisina ja tyytyväisinä. Siinä käytetään kaupungin yhdistyksille antamaan tukea painostusvälineenä. Pienellä rahalla saadaan aikaan täydellinen rauha eläkeläisrintamalla. Tietysti yhdistyksille on rahallinen tuki tärkeää. Voi kuitenkin kysyä, eikö yhdistysten tärkein tehtävä ole ajaa eläkeläisille tärkeitä asioita. Eläkeläiset ovat merkittävä voima, joka voisi vaikuttaa myös politiikassa. Siihen ei tarvita erillistä eläkeläisen puoluetta. Sellainen ei yksinkertaisesti ole toimiva järjestelmä. Sen sijaan eläkeläisten pitäisi seurata miltä suunnalta heille annetaan tukea kaupunginvaltuustossa ja tehdä niistä johtopäätöksensä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Eduskuntaan tarvitaan edustajia, jotka toimivat eläkeläisten asioiden ajajana. Vaalien lähestyessä vasemmistoliitto on ilmoittanut olevansa köyhän asialla. Muistellaanpa siis vähän, mitä puolue teki, kun se oli kahdessa Lipposen hallituksessa vaikuttamassa. Vasemmistoliitto oli leikkaamassa lapsilisiä, työttömyysturvaa, kansaneläkkeitä, työeläkkeitä, työkyvyttömyyseläkkeitä, työttömyyseläkkeitä, opintotukea, sairausvakuutuksen päivärahaa, vammaisten kuntoutusrahoja, lasten kotihoidon tukea, asumistukea, kuntien valtionosuuksia, maataloustukia, maakuntien kehittämisrahoja, pienyrittäjien tukia ynnä muuta. Vasemmistoliitto oli mukana maamme historian suurimmassa valtionyhtiöiden yksityistämisessä, suurfirmoille annetuissa miljardihelpotuksissa ja -tukiaisissa, ennätysmäisissä varustelumäärärahojen korotuksissa, Suomen viemisessä Emuun, maamme altistamisessa yhä syvemmälle EU-komentoon ja maamme Nato-kytkösten tiivistämisessä. Mikään ei viittaa siihen, että linja muuttuu. Puolueen puheenjohtaja vaihdettiin Siimeksestä Korhoseksi, jonka linjapuhe oli sanahelinää, koska puolueen päätavoite on päästä hallitukseen. Selväksi on tullut, että mitään turhia reunaehtoja hallitukseen menolle ei aseteta. Hallitusyhteistyö myös kokoomuksen kanssa käy. Suomen nykyinen EU-politiikka pääpiirteissään käy. Natostakaan ei tehdä kynnyskysymystä, ei myöskään ydinvoiman lisärakentamisesta. Julkisten palvelujen yksityistämiseen ja demokratian kaventamiseen tähtäävää kunta- ja palvelurakennehanketta vasemmistoliitto tukee SDP:n apupuolueena. Ja niin edelleen. Ei siis kannata uskoa sananparsiin. Entisellä ja nykyisellä kommunistilla on iso ja oleellinen ero, ja vasemmistoliitossa on vain niitä entisiä. Miksi vaalien alla vielä koveneviin puheisiin ei ole luottamista? Siksi, että vasemmistoliitto on sopeutunut tähän systeemiin. Kyse on puolueen aatteellisesta ja poliittisesta luonteesta, joka on epäitsenäinen ja myötäilevä suhteessa kapitalismiin, porvaristoon ja sosialidemokratiaan. Suomennettuna se tarkoittaa sitä, että puheissa ollaan köyhän puolella, mutta kun asioista päätetään painetaankin sitä rikkaan nappia. Tampereella tästä on hyvänä esimerkkinä aseveliakseli, jossa kokoomus, sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto yhdessä toteuttavat kaupungin palveluja yksityistävää politiikkaa.

5 Näköala 2/06 5 Ehdokasasettelu ja vaalityö alkanut, nyt aluekohtaisia tavoitteita takomaan SKP:n Tampereen piirin eduskuntavaalivalmistelut ovat hyvässä vauhdissa. SKP:n ehdokas viedään näissä vaaleissa Pirkanmaalta eduskuntaan, näin on päätetty ja sen mukaisesti tehdään töitä. Ehdokkaita on asetettu, keskustelut j a t k u v a t kesän aikana vielä eri puolilla piiriä. Esim e r k i k s i Nokialla on parhaillaan käsittelys- Todellisia ratkaisujaan odottavat työelämän, pitkäaikaistyöttömyyden ja pätkätyön ongelmat sekä sosiaalinen turvattomuus monissa muodoissaan. sä, ketkä a s e t e t a a n e h d o k k a i k s i. Tähän mennessä ehdokkaiksi on ehdotettu Tampereelta ammattiaineiden opettaja, työttömien aktiivi Juhani Brander, mielenterveyshoitaja Mika Fagerström, sosiaalipolitiikan professori, kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen, isännöitsijä, eläkeläinen Taavi Lintunen, pätkätyöläinen Petra Packalen, opiskelija Mirva Tossavainen, Kihniöstä fil.kand, kotiäiti Taina Hollo, Lempäälästä putkiasentaja Vesa Suhonen ja Valkeakoskelta paperityöläinen, eläkeläinen Jouko Pesonen. Muutosvoimat yhteistyöhön Piirijärjestöön on otettu yhteyttä ja kysytty mahdollisuutta rakentaa vaaliliitto nykyiseen politiikkaan muutosta haluavien kanssa. Puolueen ulkopuolella on eri tahoilla vaikuttavia kansalaisaktiiveja, jotka haluavat vaalien kautta vaikuttaa, mutta eivät ole valmiita tulemaan SKP:n listalle. He eivät koe mahdolliseksi tavoitteidensa ajamista muiden puolueiden kanssa, joten yhteistyö SKP:n kanssa on todellinen vaihtoehto. Keskustelut asiasta ovat aluillaan, ja Näköalan syksyn ensimmäisessä numerossa vaaliliittoasia ehdokasnimineen tulee olemaan esillä. Muutkin vaaliliitosta ja ehdokkuudesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä SKP:n piirijärjestöön, jonka yhteystiedot ovat sivulla 2. Yksi vaaliliittoideasta innostunut on ylöjärveläinen vahtimestari Jouko Koivunen, pitkään Vasemmistoliitossa vaikuttanut mutta puolueen periaatteettomasta politiikasta tarpeekseen saanut ay-likkeen, työväen urheiluliikkeen ja kunnallispolitiikan aktiivi. Yksi vaaliliittoideasta innostunut on ylöjärveläinen vahtimestari Jouko Koivunen, pitkään Vasemmistoliitossa vaikuttanut mutta puolueen periaatteettomasta politiikasta tarpeekseen saanut ay-likkeen, työväen urheiluliikkeen ja kunnallispolitiikan aktiivi. - Kun prosenttia äänioikeutetuista jättää äänestämättä, kuvastaa se kansalaisten pettymystä politiikkaan. Äänestysaktiivisuus ei nouse mainoskampanjoilla eikä ikärajoja muuttamalla, vaan politiikan sisältöä ja tekotapaa muuttamalla. Jos tällainen kansalaisliikkeiden ja SKP:n vaaliliitto syntyy, haluan olla mukana kehittelemässä ja organisoimassa sitä, sanoo Jouko Koivunen. Tarvitaan iso käänne Hän muistuttaa, että valtapolitiikan ulkopuolelle jää ison ihmisjoukon asiat. Todellisia ratkaisujaan odottavat työelämän, pitkäaikaistyöttömyyden ja pätkätyön ongelmat sekä sosiaalinen turvattomuus monissa muodoissaan. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tarvitaan todellisia vaihtoehtoja EU- jäsenyyden ja hiipivän Nato-jäsenyyden vastapainoksi. Jouko Koivusen mielestä tarvitaan iso käänne kuten sodan jälkeen, jolloin SKDL perustettiin, ja koko sisä- ja ulkopolitiikka pantiin täysremonttiin. SKDL sai politiikalleen laajan tuen. Tarvitaan jotain vastaavaa poliittista liikettä tässä ajassa. Luonteva yhteistyökumppani tälle liikehdinnälle on SKP, joka ainoana poliittisena puolueena ei ole mukauttanut linjaansa valtaapitävien mielen mukaan. Tarve on olemassa ja ensi kevään vaaleissa sen ympärille on muodostettava todellinen vaihtoehto, joka ottaa paikkansa eduskunnassa, sanoo Jouko Koivunen. Tukimaksuja SKP:n vaalityöhön kerätään piirin keräystilille (rahankeräyslupa LSLH /TU-52) SKP:n Hervannan osaston puheenjohtaja Sauli Siidoroff kehottaa asukkaita pitämään yhteyttä kunnallisiin päättäjiin kaava-asiassa. Jos kaava hyväksytään valtuustossa, tulemme valittamaan kaikkiin mahdollisiin oikeusasteisiin, hän sanoo. Tampereen kaupungin poliittisen ja virkamiesjohdon suunnitelmat kaavoittaa Hervantajärven ympäristö asuinalueeksi aina Viitastenperälle ja Makkarajärvelle saakka on nostanut asukkaat vastarintaan. Kaavoittajan tavoitteena on vähintään 1500:n mutta jopa 4000 asukkaan alue, mikä merkitsisi seudun virkistyskäytön menettämistä ja luontoarvojen tuhoamista. Paikallinen asukasyhdistys Tampereen Hervantalaiset ry kerää nimiä tavoitteenaan alueen nimeäminen virkistysalueeksi osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Poliitikkojen ja virkamiesten tarjoamat vaihtoehtoiset suunnitelmat eivät asukkaille kelpaa, sillä he ovat joutuneet Toukokuun lopussa Demokraattisen naisverkoston valtakunnallisen kokouksen yhdeksi keskustelun aiheeksi nousi julkisen sektorin vahvistaminen ja yksityistämisen estäminen. Julkisen sektorin olemassaolo ja toiminta liittyy erityisesti naisten asemaan ja elämään, joten aihe herätti luonnollisesti paljon keskustelua. Tarja Västilä kertasi sen merkitsevän äitiysneuvoloita, lastenneuvoloita, päivähoitoa, koulujärjestelmää jossa lapsen saavat myös lämpimän aterian; se merkitsee koululaisten terveydenhuoltoa, koko julkisen sektorin terveydenhuoltoa, hyvää vanhustenhoitoa ja vammais- ja muita sosiaalisektorin palveluita. Mutta se merkitsee myös työtä - julkisen sektorin Onko maankäyttö- ja rakennuslaki asukkaiden vaikuttamisen vai virkamiesten vallankäytön väline, kysyy Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtaja Hannele Kaskinen. Hän sanoo, että nyt testataan lain todellinen luonne. pettymään liian monta kertaa katteettomiin lupauksiin. Nyt käydään läpi kaikki oikeusasteet, ja testataan mitä maankäyttö- ja rakennuslaki oikein tarkoittaa. Onko se asukkaiden vaikuttamiskeino vai virkamiesten vallankäytön väline, sanoi yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Kaskinen järjestetyssä yleisötilaisuudessa Taustalla rakennusyhtiöiden rahastus SKP:n Hervannan osasto on jo 90-luvulla vastustanut tuolloin esillä olleita alueen kaavahankkeita. Kantamme on edelleen, että koko Hervantajärven ympäristö on jätettävä rauhaan. Se on virkistysalueena asukkaiden henkireikä ja alueen luontoarvot ovat suuret. Teemme kaikkemme suojelun puolesta, ja jos kaava hyväksytään, tulemme valittamaan siitä kaikkiin mahdollisiin oikeusasteisiin, sanoi Sauli Siidoroff asukastilaisuudessa. Hän kehotti seuraamaan kaupunginvaltuutettujen toimia ja vaatimaan heitä kuuntelemaan asukkaita. Siidoroffin mukaan taustalla on rakennusliikkeiden voitontavoittelu, jonka vuoksi virkamiehiä ja poliitikkoja voidellaan ajamaan kaavahanketta eteenpäin. Myös Hervantajärven Sinivuokko ry:n Simo Järvinen ilmoitti yhdistyksensä olevan valmis kaikkiin tarvittaviin toimiin alueen virkistys- ja luontoarvojen turvaamiseksi. Hän on Siidoroffin tavoin myös alueen osallisryhmän jäsen. Me osallisryhmän jäsenet tarvitsemme asukkaiden tukea ja julkisuutta, muuten mielipiteemme ei saa riittävästi painoarvoa, sanoi Simo Järvinen patistaen väkeä liikkeelle. ALLEKIRJOITA VETOOMUS Vetoomuksen Hervantajärven virkistysaluekaavan puolesta voi allekirjoittaa Tampereen Hervantalaiset ry:n toimistossa Hervannan vapaa-aikatalolla (huone 214) ma ja ti-pe klo Vetoomuslistoja voi tilata yhdistykseltä puh tai sähköpostitse os. nyytinen@hotmail.com. Pirkanmaan demokraattisen naisverkoston jäsenet osallistuivat aktiivisesti valtakunnallisen verkoston kesäpäiville. piirissähän on kaikkiaan yli työpaikkaa, joista joidenkin tietojen mukaan 80 % naisia. Jos julkinen sektori toimisi ja saisi riittävät voimavarat yllätodettuun, - niin usein täysin lakisääteiseen toimintaan - olisi myös naisten osalta moni asia toisin. Mutta kun päivähoitoon matkat pitenevät, terveyskeskuksessa vaivaavat edelleen jonot, kouluja lakkautetaan ja koulumatkat pitenevät, monista muista alasajon ilmiöistä puhu- mattakaan, merkitsee se usein naisille pidempiä työpäiviä, pidempiä työ- ja lasten kuljettamisen matkoja, rankempaa elämää aamusta iltaan. Huoli vanhemman väen tarvitsemista palveluista ei ainakaan helpota tilannetta. Myös näiden kysymysten tiimoilta Demokraattinen naisverkosto haastaa naiset mukaan aktiivisesti kamppailuihin - ja hakeutumaan myös mukaan verkoston toimintaan.

6 6 Näköala 2/06 TIMO TERVO BONG SUOMI OY:N TESOMAN TEHTAAN VARAPÄÄLUOTTO Tätä kirjoittaessa on viimeisin isyysloma ollut pian pari viikkoa päällä. Pienen pojan aikaansaama onnellinen olotila on tehnyt kaikkensa työntääkseen taka-alalle työmaan tapahtumat, eikä aivan päivänkohtaisiin asioihin ole ollut kosketustakaan. Toisaalta kun vellinkeittäjän sairaalareissu venyi yli viikon mittaiseksi, ei kolmen alle kouluikäisen yksinhuoltajaisän vuorokauteen tuumaustaukoja tosiasiassa mahtunutkaan. Päivän lehdetkin näkyivät silmissä vain puitteen sytykkeinä. Näin alkuyön tunteina, tuota taustaa vasten, tuntuu kovin raskaalta tarttua kynään ja yrittää pohtia kuorikapitalistin tekosia. Sanat eivät yksinkertaisesti tunnu pääsevän järkevään sopuun keskinäisestä järjestyksestään. Otsikon mukaisen laulun pätkät vain pyörivät epäloogisesti korvien välissä. Sellainen pieni pilke, jota on aiemmin yrittänyt juttuihinsa aikaan saada, lienee Saharassa. Uskoakseni jotain vastaavaa kokisivat kaikki BONG Suomi Oy:n työntekijät, jos tämän savotan eteen laitettaisiin. Viime kuukausina työtovereiden ilmeet ovat olleet yksiselitteisen vakavat, ja monen silmäkulmassa on ollut havaittavissa jotain muuta kuin pilkettä... kun aikuinen mies on vailla työtä Työntekijöiden keski-iän ollessa 47 on ymmärrettävää, että uuden työpaikan löytäneet ovat tähän mennessä laskettavissa yhden käden sormilla. Yt-neuvotteluiden tuloksena maaliskuun 2007 lopettamistakarajaa siirrettiin 2008 kesäkuuhun. Tuskin kuitenkaan kukaan meistä näkee kuorentekomahdollisuuksia paljon vuotta pidemmäksi. Taistelut on taisteltu ja meidän luottamushenkilöiden tehtäväksi jää mahdollisimman hyvän saattohoidon turvaaminen. Jo tänä vuonna kun on tarkoitus siirtää Viron tehtaalle kaksi konetta ja kaksi isojen kuorien tekoon kykenevää ripeällä aikataululla Kaaville. Siellä myös aletaan nyt remontoida tuotantosalia ja ensi vuonna rakennetaan uusi varasto. Hiljan Venäjälle perustettu tehdas kelpuuttanee myös osan Tampereen yksikön koneista. Jotenkin jäi sellainen maku, että taas kerran työläistä vietiin narussa työnantajan yt-käsikirjoituksen mukaisesti, ja näin saatiin pahin karkulaispaniikkilähtö torjuttua. Tuo ensi kevään lopettamishetki kun olisi takuulla tiennyt Bongille yli. Montako kymmentä meistä viiskymppisistä joutuu jatkossa tukeutumaan jonkin sortin sosiaaliturvaan? Tampereen kommunististen nuorten puheen- eivät suostu olemaan kaltaisiaan ihmisiä, jotka johtaja Petra Packalén suurpääoman heittopusseja. Erityisesti hän haluaa (22) asettuu ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Hän kannustaa työläisnuorisoa toivoo, että ehdokkuus vastarintaan kapitalismia vaaleissa tehostaa nuorten ja lässyvasemmiston luokkasopuilua vastaan. mielipiteiden kuuluvuutta. Nuori ehdokas voi myös - Pätkätöiden jatkuva kannustaa muita nuoria lisääntyminen tekee järjestäytymisestä vaikeampaa, toimimaan yhteiskunnan epäkohtia vastaan yhteisvoimin. on taistelun edellytys. mutta järjestäytyminen - Tarvitsemme nuoria ehdokkaita ajamaan hävaraiset esimerkiksi Työväenluokkaiset ja vä- työläisnuorten asiaa yhä opiskelijat, työttömät ja taantumuksellisempaan pätkätyöläiset - uhkaavat suuntaan menevässä yhteiskunnassamme, Petra kinat kiristävät otettaan jäädä jalkoihin, kun mark- toteaa. sellaisista perustarpeista Vaalikampanjallaan kuin asumisesta ja terveydenhuollosta. Petra haluaa tavoittaa myös asiakasmenetyksiä. Nyt parikymmentä painajaa saa jäädä Tampereen seudulle ( toistaiseksi ), kuten hieman pienempi joukko toimihenkilöitä/ johtoa. Muutamaan Kaaville syntyvään työpaikkaan ei kukaan ainakaan toistaiseksi ole osoittanut kiinnostustaan. Vähennyssuunnitelman mukaisesti jos edetään, häipyy joukosta puolivuosittain noin 15 henkilöä. Yli 30-vuotisella paperiurallani jo toistamiseen joutuessani samasta syystä katselemaan kapitalistin kengänpohjaa, voin vakuuttaa ettei yksittäisen ihmisen tuskaa lievitä se että kaveri tai sata muuta kokee samaan kohtalon. Lopuksi vielä työnantajan kertomaa: Kuopion kupeessa on mahdollista nauttia investointituista, 90 % pienemmistä vuokrakuluista ja vuositasolla liki euroa pienemmistä palkkakustannuksista/ työntekijä verrattuna Pirkanmaahan. Siksi 15 uutta työpaikkaa Kaaville ja ainakin nelinkertainen määrä työttömiä Tampereelle! Kyllä yhteiskunnan yrityksille suunnatun tukipolitiikan järkevyys käy meikäläisen hilseen oi armas Suomi, mitä hälle se antaa?! RAISA JÄNTTI Petra haluaa herättää suomalaisia näkemään yhteiskunnan luokkaluonteen. - T y ö v ä e n l u o k a n on ymmärrettävä että vain vallankumouksella saadaan aikaan pysyvä suunnanmuutos kohti yhteiskuntaa, jossa työläisen ja luonnon riistolla ei ole enää jalansijaa. Tampereella Petra haluaa nostaa esiin erityisesti kaupunginvaltuuston toiminnan, joka lisää eriarvoisuutta kaupunkilaisten välillä. Palveluja ajetaan alas, eikä siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin ainakaan helpota tilannetta. JUHANI BRANDER BRANJU@SUOMI24.FI Palaan ajassa hetkeen, kun minulla täyttyi ansiosidonnaisen päivärahani enimmäisraja ja pääsin työttömyyslain 18 2 mom. piiriin. Sitä kutsutaan vety- laiksi. Lain tarkoituksena on estää henkilöä putoamasta köyhyysloukkuun. Henkilö, jonka enimmäistyöttömyyskorvaus (500 pv.) päättyy ja henkilö on -55 vuoden ikäinen, on oikeutettu työvoimaviranomaisten osoittamaan työhön (kokoaikainen, täyspalkkainen työ, josta työssäoloehto täyttyy täysimääräisesti ja henkilö pääsee takaisin ansiosidonnaiselle päivärahalle ja sitä kautta eläkeputkeen, etuus ei ole vähäinen verrattaessa sitä esim. yhdistelmätukityöhön joka johtaa useimmiten takaisin köyhyysloukkuun). Tämän lain piiriin päässyt on pelastunut paljosta, köyhyysloukusta. Viranomaisten virheellisen toiminnan vuoksi menetin oikeuteni vety-työhön. Menetin oikeuteni ansiosidonnaiseen päivärahaan, eläkeputkeen. Menetin ihmisarvoni. Minut syrjäytettiin maailmasta ja miksi? Vuonna 2001 paljastin, että TE- keskus oli palauttanut työvoimahallintoon Pirkanmaalle suunnattuja työllisyysmäärärahoja 22 miljoonaa markkaa. Aamulehti teki siitä ison asian. Ilmeisesti tämä ei ollut kaikkien tahojen mieleen ja minulle haluttiin opettaa turpa rullalle Siitä lähti monitahoiset vaikeuteni ja se ei kohdistunut yksistään minuun. Myös perheeni sai siitä osansa. Tein viranomaisten toiminnasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Päätöksessä oikeusasiamies huomautti työvoimatoimistolle väärästä menettelytavasta. Käännyin Akavan OAJ:n puoleen pyytäen liitoltani juristiapua. Liitto pallotteli asiaa puoli vuotta ja kielsi minulta oikeudellisen avun. Asiani oli täysin jumissa, kunnes sain avustajaksi SAK:n juristin, Arjo Suonperän. Lienee merkillistä, että toisen liiton mies kiinnostui tapauksestani. Tampereen työvoimatoimisto laittoi minut mustalle listalle. Ei työllistäviä toimenpiteitä, ennen kuin asia on käsitelty oikeudessa. Merkillistä, että julkinen laitos, työvoimatoimisto, voi pistää henkilön pannaan Tampereen työvoimatoimisto kykeni moiseen urotekoon. Oikeusoppineet voisivat sanoa sanansa tähän. Tampereen käräjäoikeuden päätös : Sillä seikalla, että Branderin velvoitetyöasiassa on tapahtunut Tampereen työvoimatoimistossa menettelyvirhe, ei ole merkitystä tämän jutun ratkaisemisen kannalta päätös. Merkillinen Hervannan Kela ryhtyi perimään minulta; väittämänsä mukaa, minulle perusteettomasti maksettua asumistukea He väittivät minun erehdyttäneen heitä ja uhkasivat rikosoikeudellisella kanteella. Sosiaalipolitiikan professori Jari Heinosen, teki puolestani tarkistuslautakuntaan valituksen Kelan menettelystä. Tarkistuslautakunta purki ( ) Kelan päätöksen. (Kela oli jo luopunut rikosoikeudellisen kanteen nostamisesta minua vastaan). Tarkistuslautakunnan päätöksen tultua julki he tekivät uuden perintäyrityksen, jossa perittävä määrä oli pudotettu kokonaista neljäkymmentä euroa (lue 40 ). Tätä kirjoittaessani ( ) ei tarkistuslautakunnasta ole tullut uutta päätöstä, joten valitusrumba jatkuu yhä. Jatkuu ilmeisesti niin kauan, että ja asia painetaan virastojen kätköihin, sillä se on kiusallinen asia heille. Koskeehan se lukemattomia muitakin henkilöitä tässä maassa ja kuinka monella on maksatettu Kelan töppäyksiä turhaan ja vastoin laillisia perusteita. Minä uskalsin valittaa, kaikki eivät siihen kykene, tai jaksa siihen ryhtyä. Mutta minulla ei ole enää mitään menetettävää ja minä olen merkitty mies, mutta minulla on vain kaikki voitettavissa. Nimettömänä pysytellyt Kelan virkailija oli huokaillut: Voi, voi. Jos minä rikon lakia olen tehnyt rikoksen. Jos lain laatija itse rikkoo lakia hän täyttää tehtävänsä TARMO SALMELA: KALANMAKSAÖLJYÄ Kyllä näitä riittää Voidaan vain arvailla, kuinka paljon samanlaisia tapauksia, kuin itselläni on, Kelan- ja tarkistuslautakunnan valituspyörityksessä pyörii. Saamieni tietojen mukaan minun tapaukseni takaisinperinnässä, kaksituhatta yhdeksänsataakuusikymmentä euroa (2960 ) lienee lajissaan ainutkertainen. Käräjäoikeuden seurauksena jouduin turvautumaan lääkärin apuun. Painajaiset valvottivat ja päässäni pyöri, miksi, miksi Niin, miksi? Menikö käräjäoikeuden ratkaisu siitä läpi, missä aita on matalin? Oliko sillä merkitystä, että vastaajina oli Tampereen kaupunki ja työvoimatoimisto (valtio). Sitä sopii miettiä. Oikeudenmukaisuudesta ei voida ainakaan puhua. Luonnollisesti valitin käräjäoikeuden päätöksestä Turun hovioikeuteen. Käsittely käytiin suullisesti Tampereella. Aikanaan tuli päätös. Loppu hyvin, kaikki hyvin Turun hovioikeuden päätöksessä Tampereen kaupunki- ja työvoimatoimisto tuomittiin maksamaan minulle vahingonkorvauksia. Korkoineen korvaussumma nousi Olin voittanut jutun, voittanut mahtivastustaja, voittanut kasvottoman väkivaltakoneiston. Tämä on esimerkki siitä, että syrjäytettynä voi taistella hallinnollista väkivaltaa vastaan. Oikeustaisteluni kesti yli 5 vuotta. Olen kirjoittanut kokemuksistani käsikirjoituksen toivoen, että löydän sille kustantajan. Niin paljon merkillisyyksiä asiaani liittyi. Työhallinnossa olleet henkilöt on siirretty toisiin tehtäviin. Myös se henkilö, joka oli todistettavasti sanonut: Niin kauan kuin minä olen (kaupungin virassa). Juhani Brander niminen henkilö, ei tule koskaan saamaan Tampereen kaupungilta työpaikkaa Aloitin 8 kk. kestävän määräaikaistyön Tampereen kaupungin osoittamassa työpaikassa. Olen siis kaupungin palveluksessa. Vetyoikeuteni on täyttynyt. Sen toteutuminen kesti yli viisi vuotta. Oikeus toteutui sitkeydellä, perään antamattomuudella. Jaksoin taistella minua tukeneiden henkilöiden avulla. Siitä kiitos heille.

7 Näköala 2/06 7 Eipä aio Nokian kaupunki olla naapuriaan Tamperetta pahempi, mitä tulee kunnallisten palvelujen siirtämiselle eriasteisen ulkoistamisen suuntaan. Kaupunginjohdon julkisuuteen lipsahtanut suunnitelma kuohuttaa kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä ja puhuttaa koko kaupunkia. Paperi on suppean johdon paperi, sillä ainakaan tähän mennessä siihen eivät ole päässeet sanomaan sanaansa työntekijöiden luottamushenkilöt eivätkä tavalliset valtuutetut. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Kallio (vas) luonnollisesti kuuluu luonnoksen laatijoiden suppeaan piiriin. Lasten harrastekerhot ajetaan alas? Internetiin lipsahtaneen paperin mukaan palvelurakenteen muutos koskee lähes koko kunnallisten palvelujen kenttää. Oheisessa laatikossa olevat poiminnat paperista soittavat miten laajasta ja syvästä muutoksesta on kyse. Rakenteelliset säästö-/ muutosehdotukset -listan mukaan kyseeseen tulevat ainakin ostopalvelut, seutuyhteistyö, palvelujen muuttaminen maksullisiksi, liikelaitostaminen, keskittäminen, yhteistyöulkopuolisten yhtiöiden kanssa sekä eräiden toimintojen alasajo. Luonnoksen laatijoiden asiantuntemattomuutta kuvaa mm. se, että liikunta- ja nuorisokeskuksen leiritoiminta aiotaan siirtää sosiaalikeskukseen lastensuojeluperustaiseksi. Toisin sanoen ongelmien ehkäisyn sijasta puututaan vain seurausten hoitoon. Myös lasten ja nuorten harrastekerhojen vähittäinen alasajo hätkähdyttää paperissa. Kaupungin työntekijöiden luottamushenkilöt ovat lehtitietojen mukaan huolestuneina kyselleet, säilyvätkö työpaikat ja kenen palveluksessa lähivuosina ollaan. Ja mitä palvelujen ulkoistamisketjun loppupäässä odottaa, siitä myös ollaan huolestuneita. Kaiken kaikkiaan ollaan sitä mieltä, että näin isoa asiaa ei saa edes valmistella, saatikka päättää näin pienellä porukalla. Työväenjärjestöt yhteispalaveriin Nokialainen SKP:n kaupunginvaltuutettu Eero Salonen toteaa, että näin tuoretta asiaa ei ole vielä ehditty käsitellä SKP:n valtuustoryhmässä eikä puoluejärjestöissä. SKP:n aluejärjestö tulee kuitenkin lähiaikoina ottamaan kantaa suunnitelmaan. Laaja, salassa ja suppealla piirillä tehty suunnitelma kuitenkin kummastuttaa Salosta, sillä ei Nokia mikään kriisikunta ole. - Kyllä tämä liittyy valtakunnalliseen suuntaukseen eli on poliittinen valinta. Nokian kaupungilla menee suhteellisen hyvin, esimerkiksi investoinnit ovat olleet mittavia. Kyllä kaupungin palveluissa ja hallinnossa järkeistämisen tarvetta on, ja esimerkiksi seudullinen yhteistyö on monessa tapauksessa viisasta. Mutta tällaiseen remonttiin ei ole todellista tarvetta, sanoo Salonen. Hän pitää valitettavana, että kaupungin henkilöstöä ja heidän järjestöjään ei ole kuultu asiassa, ei myöskään valtuutettuja ja muita kunnallisia luottamushenkilöitä. Ellei kaupungin johto toimi tähän suuntaan, on aloite otettava kansalaisten käsiin. - Pitäisin tärkeänä, että vasemmiston valtuustoryhmät ja henkilöstöjärjestöt pitäisivät yhteisen palaverin asiasta. Kyllä niiden äänen pitää kuulua joita tällaiset suunnitelmat koskevat, sanoo Eero Salonen. ELOKUUN ILTA Ti 8.8. klo 18 Nokialla työläiskotimuseolla Monipuolista viihteellistä ohjelmaa Yhteislaulua, Arvi Kaukolammi Puhuu sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen Tervetuloa! Riäväkahveet! järj. Kankaantaan Naiset ry TYÖVÄENLAULUJEN PUISTOKONSERTTI su klo 15 Tampereella, Vanhan kirjastotalon puistossa MIKKO PERKOILA Työväenlauluja yhteislauluna myynnissä kahvia, kirjoja, arpoja TERVETULOA! Järjestää DSL:n Pirkanmaan aluejärjestö ry Nokian palvelulaatikon valitut palat Ostopalveluiksi: Puhelinkeskus, monistus, palkkalaskenta (mahdollisesti), ruokapalvelut ja tietohallinto osittain, katujen ja yleisten alueiden kunnossapito (selvitetään), kuljetuspalvelut, talonrakennus (vaiheittain), oppimateriaalikeskus (vaihtoehtoisesti seudulliseksi), päiväkotien leikkitoiminta (rajatusti), kotipalvelun erityispalvelut. Seudulliseksi: Elinkeinopalvelut, maaseutuhallinto, ympäristönsuojelu, koulutoimen hallinto, lukiot ja työväenopisto, sosiaalitoimen sijaisperhepankki ja ulkomaalaistyö, vammaispalvelut, ensiapu. Liikelaitokseksi: Kiinteistöjen hallinta ja hoito, vesi- ja jätevesilaitos (seudullinen). Maksulliseksi/taksojen ja aukiolojen tarkistus: Jalkahoitajat ja ravitsemusterapeutit, kotisairaanhoito, liikuntatilat, jäähallin taksat, uimahallin aukioloajat. Muita toimia: Kirjastoauto korvamaan koulu- ja laitoskirjastot, harrastekerhojen vaiheittainen alasajo, vapaaehtoisten kerhokuljetusten lopettaminen, päihdeasiakkaille suunnattujen asumispalvelujen määrän alentaminen, työpaikkaruokailu lounasseteliruokailuksi. Pirkanmaan sosiaalifoorumissa, DSL:n seminaarissa puhunut Attac ry:n hallituksen jäsen Ritva Pitkänen totesi, että teollisuus viime vuosina syytänyt ulkomaisiin yrityskauppoihin kymmeniä miljardeja, mutta kotimaiset investoinnit ja työllisyys ovat retuperällä. Esimerkiksi UPM paikkaa epäonnistuneita yrityskauppojaan tuhansien työntekijöiden irtisanomisilla. - Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on ollut tällä ja viime vuosikymmenellä nopeaa. Suomalaisyritykset ovat kansainvälistyneet pääasiassa ostamalla ulkomaisia yrityksiä. Teollisuus on käyttänyt yrityskauppoihin enemmän varoja kuin bruttoinvestointeihin, sanoi Pitkänen. Hän jatkoi, että ulkomaiset yrityskaupat on rahoitettu pääomien maastaviennillä. Velkarahoitusta ja osakeanteja on tarvittu vähän. Suomessa toimivat teollisuusyritykset ovat myös sijoittaneet varojaan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Vuosina on kansainvälisille rahoitusmarkkinoille sijoitettu yli 10 mrd. pääasiassa ulkomaisten rahoitustoimintaa harjoittavien tytäryritysten kautta. - Sijoituksista valtaosa muodostuu harvojen suurten konsernien muutamasta sijoituksista. Tässä mielessä kasvottomat markkinavoimat saavat kasvot. Samoilla suurilla yhtiöillä on rekisteröity tytäryrityksiä tunnetuissa veroparatiiseissa. Suomalaisyhtiöt näyttävät toimivan kansainvälisillä markkinoilla samoilla periaatteilla kuin muutkin ylikansalliset yritykset. Ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten vaikutuksesta kotimaan työllisyyteen esitetään samaan Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenkyselyyn tukeutuen keskenään ristiriitaisia käsityksiä. - Jos kunnollinen tutkimus näiden asioiden välisestä riippuvuudesta tehtäisiin, veikkaan että sijoitukset ulkomaille ovat korvanneet investointeja ja työllisyyttä Suomessa. Esim. UPM on ostanut viime vuosikymmenellä tehtaita Saksasta ja Pohjois-Amerikasta ja maksanut niistä kovan ylihinnan. Tälle ylihinnalle omistajat vaativat nyt tuottoa ja toimeenpannaan suuria irtisanomisia., Pitkänen totesi. Ritva Pitkänen on toiminut 12 vuotta auktorisoituna KHT-tilintarkastajana ja eläkkeelle jäätyään tehnyt taloustutkimusta mm. suomalaisten yritysten pääomien maastaviennistä. Pitkäsen yhdessä erikoistutkija Pekka Sauramon kanssa Palkansaajien tutkimuslaitokselle tekemä tutkimus Pääoman lähtö herätti runsaasti huomiota ilmestyessään tammikuussa. su 6.8. klo 15 Nokian kesäteatterissa Liput 10 euroa Varaa oma lippusi SNDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestöltä, Anja Kivipensaalta puh , Suomen suurin liikekeskus valmistuu oheistöineen vuoden loppuun mennessä Lempäälän Marjamäkeen. Helsinki- Tampere moottoritien ja vanhan kolmostien risteysalueelle sijoittuva ostos- ja palveluparatiisi on nähty uhkana ympäristökuntien liike-elämän näkökulmasta. Kapitalismin häikäilemätön voitonsaalistus ei kohdistu ainoastaan tavallisiin kansalaisiin, vaan myös pienempiin liikeyrityksiin, jotka sinnittelevät kannattavuuden äärirajoilla. Vapaan markkinatalouden lainalaisuuksiin kuuluu vapaan kilpailun nimissä tapahtuva häikäilemättömyys toisia yrityksiä kohtaan. Maan suurimmat keskusliikkeet ovat kaapanneet erilaisten yrityskauppojen kautta pienemmät kilpailijansa markkinoilta. Viimeisimpiä esimerkkejä on Sokoksen ja Spar-ketjun fuusio. Edistysmielinen työväen osuusliike tuhottiin samalla menettelyllä. Pääomistajana huseeraa tällä hetkellä ruotsalainen sijoitusyhtiö Industria Capital. Ideapark kilpailee asiakkaista ja heidän euroistaan niin suurten ketjujen kuin yksityisten yrittäjienkin kanssa. Suurimpia häviäjiä ovat liikealalta toimeentulonsa saavat työntekijät, joiden selkänahasta voitot on kiskottava. Valkeakoskelta on tulevaan Ideaparkiin matkaa 15 kilometriä. Uusi liikekeskus vaikuttaa Valkeakosken liike-elämään tavalla tai toisella. Kaupunginhallituksella ei ollut huomautettavaa Marjamäen alueen rakennuskaavaan, ja sehän onkin Lempäälän kunnan oma asia eikä valittamisesta olisi miksikään muuttunut. Kannanottonaan Valkeakosken kaupunki esitti toivomuksen sujuvien liikennejärjestelyjen toimivuudesta vanhalla kolmostiellä. Valkeakoski on ollut viimeiset 25 vuotta muuttotappiokunta. Tämä on näkynyt myös kaupungin palvelurakenteessa. Monet liikkeet ovat lopettaneet toimintansa ja siitä johtuen ne ihmiset, joilla on mahdollisuus, käyvät tekemässä ostoksensa lähinnä Tampereella. Sijaiskärsijöinä tällaisesta taantumasta ovat iäkkäät ja autottomat ihmiset. Valkeakoskella on ikuisuusaiheeksi noussut ostoseurojen valuminen tamperelaisliikkeisiin. Asukkaita on myös syyllistetty uskottomuudesta oman paikkakunnan liikkeitä kohtaan. Suurin syyllinen löytyy kuitenkin liike-elämän sisältä. Ihmiset on opetettu mainonnan avulla juoksemaan kaiken maailman tarjousten perässä ympäri maakuntia. Sieltä ostetaan mistä halvemmalla saadaan, kannattaa tulla kauempaakin jne. Ihmisten mieliin on iskostettu myös ajatus, että shoppailu on trendikästä koko perheen ajanvietettä. Ideapark vetää ainakin alkuun kymmeniätuhansia asiakkaita. Valkeakosken liike-elämän edustajien ja kaupungin johdon varovaisena toiveena on, että osa näistä asiakkaista poikkeaa myös Valkeakoskella piristäen näin kunnan taloutta. Melkoisia taikatemppuja tarvitaan ennen kuin tämä toive toteutuu. Valkeakoskella on yhdestoista hetki toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä palvelutason parantamiseksi ja väestökadon pysäyttämiseksi. Asiaa ei ratkaista asuntomessuilla eikä koulukampuksella. Olutpubeja ja pitserioita on niitä tarvitseville myös riittävästi. Nyt tarvitaan julkiselle sektorille palvelujen lisäämistä, kaupungilla on siihen mahdollisuus kun asiat laitetaan oikeaan arvojärjestykseen. Näin menetelleen luodaan uusia työpaikkoja ja säilytetään Valkeakosken vetovoimaisuus. Yksityissektori pitää huolen omasta voitonsaalistuksestaan ilman julkista tukea ja mainontaa.

8 8 Näköala 2/06 Nuori kansanedustajaehdokas, putkimies Vesa Suhonen Lempäälästä puolustaa myös pätkätyöläisiä ja terveydenhuollon työntekijöitä. HAASTATTELU: KUVA: MILLA ALEN Näköalan edellisessä numerossa kerrottiin, miten kaksi nuorta miestä Lempäälästä, Vesa Suhonen ja Jaakko Ujanen halusivat selkeää poliittista vaihtoehtoa ja liittyivät SKP:n jäseniksi. Pian sen jälkeen Vesa valittiin SKP: n Lempäälän osaston puheenjohtajaksi ja sittemmin SKP:n kansanedustajaehdokkaaksi ensi kevään vaaleihin. On rohkea teko ryhtyä ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Miten otit tällaisen askeleen, Vesa Suhonen? SKP:n Tampereen piirikomitea päätti, että Lempäälän kaltainen ihmisen kasvukunta tarvitsee ehdottomasti paikallisen ehdokkaan. Niinpä pidimme osaston kesken aiheesta kokouksen, jossa minut valittiin kyseiseen tehtävään, vastaa Vesa ja jatkaa, että totta kai ehdokkuus on myös hyvää pohjustusta seuraavia kunnallisvaaleja ajatellen. Ihmisten puolesta kuprua Natoa ja EU:ta vastaan Vaalityönsä teemoista puhuessaan Vesa Suhonen mainitsee ensimmäiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kritiikin ja siihen liittyen kunnallisen demokratian ja kansalaisvaikuttamisen puolustamisen. Vaalityöhön kuuluvat myös mahdollisen Natojäsenyyden vastustaminen sekä vaihtoehdot EU:n sanelulle ja kasvavien tuloerojen politiikalle. Nuorena rakennusalan työläi- senä Vesa Suhonen on huolissaan nuorten joutumisesta pätkätyökierteeseen sekä siitä, että monet ay-liikkeen sijasta turvautuvat Yksityisalojen työttömyyskassaan eli ns. Loimaan kassaan. Luokkatietoisuuden puutteessa monet nuoret eivät ajattele pidemmälle vaan liittyvät näennäisen halpaan työttömyyskassaan. Nuoret on saatava tietoiseksi ay-liikkeen tarkoituksesta ja saavutuksista, ja saatava ymmärtämään, että Loimaan kassan jäsenyys on omien etujen ja toverillisen työyhteisön etujen vastaista. Vesan vaalityö on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Selvää on kuitenkin, että Näköalaa ja Tiedonantajaa tullaan jakamaan runsaasti. Samoin Lempäälässä tehdään Vesan henkilökohtaisia mainoslehtisiä, joita levitetään paljon. Tulen tietysti roikkumaan mukana kaikissa mahdollisissa piirin järjestämissä tilaisuuksissa. Suunnittelen vaalityön toteutusta osaston ja piirin kanssa myöhemmin tarkemmin, hän sanoo. Pätkätöitä en soisi kenellekään Nuorten työmarkkinoiden tilanne pätkätöineen ja työttömyyksineen on asia, joka koskettaa Vesa Suhosta voimakkaasti, vaikka ei henkilökohtaisesti. Itse olen ollut niin onnekas, ettei ole koskaan tarvinnut töitä hakea. Tänään putkimiehelle on kysyntää enemmän kuin tarpeeksi. Tosin se erotus täytetään tehokkaasti virolaisen työvoiman avulla. Vesa toteaa, että on vaikea kuvitella, millaista on elää määräaikaisessa työsuhteessa. Avopuolisonsa työnhakua hänen on ollut tuskaisaa seurata. Kuulostaa minun korvissani uskomattomalta, että merkonomiksi vasta valmistuneelle tarjotaan kahden kuukauden kesätöitä! Mitä helvettiä? Kesätyöt on tarkoitettu koululaisille ja opiskelijoille, jotka tekevät siten lisätienestiä. Vesa Suhosen mielestä on röyhkeää tarjota kahdeksan viikon kesätöitä elämänmittaisen työuransa aloittavalle nuorelle aikuiselle, joka on perustamassa perhettä. Kenellekään en soisi pätkätyöläisen kohtaloa. Monelle se epävarmuus ja paine on yksinkertaisesti liikaa. Ja miksei olisi? Mitään et voi suunnitella, ja työt ja työkaverit vaihtuvat alituiseen. Huh huh, sanoo Vesa, mutta jatkaa että joku päivä se voi olla hänen oma kohtalonsa. Oman rakkaan työnhaku jatkuu tähtäimenä vakituinen virka ja miellyttävä toverillinen työyhteisö. Rakennusalan työmies on huolissaan myös julkisen alan työntekijöistä ja toimihenkilöistä. Epävarmuutta joutuvat hänen mukaansa kantamaan myös esim. sairaanhoitajat ja muut kuntien ja julkisalan työntekijät. Hoitohenkilökunnan epäinhimilliseen työtaakkaan on puututtava! Hoitoalan ammattiliittojen on tiukennettava otetta edunvalvonnassa ja työsuojelussa. Jos ei muu auta niin lakko. Valtion on myös syytä ottaa asia vakavasti. Kuprusta Vesa Suhonen sanoo, että kuntatyöntekijöiden paineet työpaikan pysyvyyden kannalta kasvavat valtavasti tulevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä, jonka tarkoitus Tulevan kansanedustajamme täytyy pitää tiukasti kiinni puolueen linjasta ja kuulla kansalaisia, eikä toimia yksin ja omin päin, sanoo Vesa Suhonen eduskuntavaaleja pohtiessaan. on keskittää palvelut kansan ulottumattomiin ja kilpailuttaa palvelujen tuottajat avaten uusia laajoja markkina-alueita porvarien leikkikentäksi. Kansalaisten asialla ja puolueen linjalla Vesan mielestä tulevissa vaaleissa SKP ottaa paikkansa eduskunnassa, jolloin puolueen poliittinen vaikutusvalta ja tunnettavuus kasvavat. Se asettaa haasteita myös puolueelle ja sen kansanedustajaehdokkaille. Tulevan kansanedustajamme on pidettävä tiukasti kiinni puolueen linjasta ja toimittava kommunistiselle aatteelle uskollisin periaattein. Edustajan täytyy kuulla puolueen jäsenten ja äänestäjien ääntä eikä toimia yksin ja ominpäin. Hän on siellä edustamassa meitä ja meille hänen tulee olla uskollinen. Ehdottoman tärkeitä asioita ovat Vesan mielestä luonnollisesti kunta- ja palvelurakenneuudistus ja vähävaraisille turmiollinen tasaverotus, jota tulee vastustaa. EU:n perustuslakiehdotuksen ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys. Päättäjävähemmistö ei saa talloa demokratian yli näin isoissa ja kaikkia koskettavissa asioissa. Uskon että meillä kommunisteilla on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa suosiota ja nousta muuttamaan tätä maata. Aseinamme ovat rehellisyys ja tieteellinen maailmankatsomus, tiivistää Vesa Suhonen vaalipohdintansa. TEKSTI JA KUVA: Niinhän se on, että kuka jää mihinkin koukkuun. Joensuun liepeiltä Onttolasta kotoisin oleva ja rapiat 30 vuotta sitten tamperelaistunut Iita Kettunen on koko aikuisikänsä ollut tavalla tai toisella Venäjän kanssa tekemisissä. Mukaan mahtuu venäjän kieli ja sen opiskelu silloisessa Neuvostoliitossa, työ kääntäjätulkkina neuvostokaupan parissa ja nyt Globaali sosiaalityö ry:n kautta osallistuminen Venäjän lähialueiden, erityisesti Pietarin sosiaalityön kehittämiseen luvun alussa lauloin ohjelmaryhmä Kalikassa, jonka kanssa kierrettiin Pohjois-Karjalan lisäksi Berliinin nuorisofestivaaleilla saakka. Tärkeitä olivat vallankin SKDL:n kansanedustaja Pauli Puhakan vaalikiertueilla esiintymiset, muistelee Iita Kettunen yhteiskunnallisen toimintansa alkuvaiheita. Perhe- ja lapsityö vasta aluillaan Venäjällä Ne jotka ovat nähneet elokuvan Kenen joukoissa seisot, muistanevat siitä Iita Kettusen kertomassa mm. Berliinin keikasta oranssissa mekossa ja polvisukissa. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt Iita Kettunen on neljä vuotta sitten perustetun Globaali sosiaalityö ry:n puheenjohtaja. Hän tekee yhdistyksen puitteissa keikkaa entisen poliittisen rajan yli, mutta lievästi sanottuna hieman toisenlaisissa merkeissä. - Olen halunnut yhdistää maan tuntemuksen ja kielitaidon sosiaalityön kehittämiseen Venäjällä, jossa monilla sosiaalityön alueilla ollaan aivan alkutekijöissä. Esimerkiksi perheväkivaltaan ja lastensuojeluun liittyvä työ on tällaista, jossa apua ja yhteistyötä tarvitaan. Iita Kettusen sosiaalinen lähialuetyö alkoi siitä, kun hän oli tulkkina Jari Heinosen ja Anna Metterin vetämällä opintomatkalla Pietarissa, jossa vierailtiin myös Pietarin valtiollisen yliopiston sosiologian laitoksella ja sovittiin yhteistyöstä. - Kyseessä on vaativa yhteistyökohde, sillä moni asia on aloitettava alusta. Esimerkiksi käsitteistö on avattava puolin ja toisin ja luotava toimivat käytännön yhteydet ja vuoropuhelu mm. viranomaisten ja poliisien kanssa sekä aloitettava asiantuntijavaihto. Mutta miten globaaliin sosiaalityöhön suuntautunut pitkän linjan nainen näkee kotimaan sosiaalisen tilanteen ja sosiaalipolitiikan kehityssuunnan? - Varsin huolestunut olen, sillä suuntaus ei vaikuta hyvältä. Kun työpaikat katoavat ympäriltä ja sosiaalinen turvallisuus muutenkin heikkenee, on tilanne aika järkyttävä isolle osalle ihmisiä. En usko, ettei Suomessa olisi varaa hoitaa asioita toisellakin tavalla. Ilmeisesti nyt tehdään vaan tietä markkinoille sosiaalialallakin, arvioi Iita Kettunen. Harva saa kenkää CIA:n toimesta Iita Kettusen tie on siis kulkenut Kalikasta globaaliin sosiaalityöhön. Se samainen kansanedustaja Puhakka kysyi Iitalta kerran, haluaisiko lähteä opiskelemaan venäjän kieltä Neuvostoliittoon. Vastaus oli kyllä, Iita Kettunen pääsi Kievin yliopistoon ja sieltä Tampereelle jatko-opintoihin Tein työtä pääasiassa Partekilla, Lokomolla ja Rauma-Repola Oseanicsilla. Sieltä sitten jäin työttömäksi, kun USA pakotti Oseanicsin lopettamaan sukellusveneyhteistyön itänaapurin kanssa. Mutta harvapa on saanut kenkää CIA:n määräyksestä. Niin alkoi 90-luku, joka meni pääasiassa kolmannen sektorin ja muissa järjestötöissä, mm. pariin otteeseen Suomi-Venäjä-seurassa. Vuonna 1999 Iita Kettunen pääsi kielitaitonsa ansiosta Punaisen Ristin pakolaistyön suunnittelijaksi. - Sitten pääsin Piramkin muuntokolutukseen ja valmistuin sosionomiksi vuonna Kun työpaikat katoavat ympäriltä ja sosiaalinen turvallisuus muutenkin heikkenee, on tilanne aika järkyttävä isolle osalle ihmisiä, sanoo Globaali Sosiaalityö ry:n puheenjohtaja Iita Kettunen. Mutta eipä siitä työelämä juuri kohentunut. Viimeksi olin ollut vakituisessa työsuhteessa vuonna 1978, kun valmistuin diplomikielenkääntäjäksi. Kaikki muu oli ollut pätkää, määräaikaista ja projekteja. Pitkä tie Kalikasta Punapappiin Niinpä Iita Kettunen päätti suoda itselleen 50-vuotislahjan, ja tämän vuoden alusta hän jäi pois osa-aikaisesta työstään. - Kirjoitan vapaana toimittajana eri lehtiin, mm. sosiaalialan julkaisuihin. Hassu juttu, mutta ensimmäisen kerran elämässäni tunnen jatkuvuuden tunnetta. Koko ajan on jotain työn alla ja jotain uutta tulossa. Olen erittäin tyytyväinen ratkaisuuni ja koko nykyiseen elämäntilanteeseeni. Laulu on kuulunut Iita Kettusen elämään aina Kalikan päivistä saakka, siitä hän itse on pitänyt huolen. Mutta Kalikan sijasta nyt raikaa Punapappi-yhtye. - Olemme laulaneet sekä ay-liikkeen että seurakuntien tilaisuuksissa. Papit ovat joskus pyytäneet meitä laulamaan seurakunnan järjestämän tilaisuuden päätteeksi Kenen joukoissa seisot. Se on tuntunut kivalta.