Makrotalousteoria 1, 2008 luvut 1-3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makrotalousteoria 1, 2008 luvut 1-3"

Transkriptio

1 Makrotalousteoria 1, 2008 luvut 1-3 Matti Estola: Joensuun yliopisto, taloustieteiden laitos 7. tammikuuta 2011 Sisältö 1 MAKROTALOUDELLISEN ANALYYSIN PERIAATTEET 2 2 JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVÄT Julkisen sektorin mikrotaloudellinen rooli Julkisen sektorin makrotaloudellinen rooli Suomalainen verojärjestelmä Julkiset menot Suomessa KANSANTALOUDEN KIERTOKULKUKAAVIO 11 1

2 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut MAKROTALOUDELLISEN ANALYYSIN PERIAATTEET Edellä käsitellyssä mikrotaloustieteessä käsiteltiin joko yksittäisten talousyksiköiden tai niistä muodostettujen keskimääräisten (edustavien) talousyksiköiden toimintaa. Makrotaloustieteessä tarkastellaan puolestaan koko kansantalouden tasolla havaittavia ilmiöitä. Mikro- ja makrotaloustieteellisen analyysin eroja voidaan havainnollistaa fysiikassa ilmenevien vastaavien erojen avulla. Tarkastellaan esimerkkinä kaasujen käyttäytymisen mallintamista fysiikassa. Yksi kuutiosenttimetri ilmaa sisältää molekyyliä (Ohanian 1989, s. 494). Molekyylimäärän suuruus estää kaasujen käyttäytymisen mallittamisen yksittäisten molekyylien liikkeen perusteella, sillä se vaatisi jokaisen molekyylin sijainnin ja nopeuden samanaikaista määrittämistä. Tällaisen analyysin mittausvaatimus on käytännössä mahdoton toteuttaa, ja vaikka se olisikin mahdollista, yhtälön muodostaman ryhmän analysointi on liian vaativaa nopeimmillekin tietokoneille. Näistä syistä johtuen fysiikassa kaasujen käyttäytymistä analysoidaan makroskooppisesti joko molekyylijoukosta laskettujen keskimääräisten tai puhtaasti makroskooppisten suureiden avulla. Tällaisia makroskooppisia suureita ovat esimerkiksi kaasumäärän paino, tilavuus, tiheys, moolien lukumäärä, paine ja lämpötila. Yhteistä näille suureille on, että niitä ei voida mitata mikroskooppisesti. Tietyn kaasumäärän paino voidaan periaatteessa laskea molekyylien massojen ja lukumäärän avulla; sen sijaan kaasun tilavuutta, tiheyttä, painetta ja lämpötilaa ei voida mitata mikroskooppisesti. Kaasun paine määritellään voimaksi tiettyä pinta-alaa kohti, mikä voima aiheutuu molekyylien törmäyksistä kyseiseen pintaan. Kaasun lämpötila aiheutuu puolestaan molekyylien liikkeestä, mistä syystä lämpötilaa ei voida mitata mikroskooppisesti; mikroskooppisesti voidaan mitata ainoastaan molekyylien lämpöliikettä. Kaasujen kineettisessä (liikettä koskeva) teoriassa makroskooppisten suureiden välisiä riippuvuuksia määritellään mikroskooppisten suureiden keskimääräisen käyttäytymisen perusteella. Molekyylien keskimääräiset käyttäytymissännöt muodostetaan yksittäisten molekyylien käyttäytymistä tutkimalla. Molekyylien nopeuden oletetaan esimerkiksi noudattavan Maxwellin jakaumaa, mikä oletus vastaa melko tarkasti kokeiden avulla saatuja havaintoja. Ideaalikaasun laki sitoo toisiinsa kaasun tilavuuden, paineen ja lämpötilan universaalin kaasuvakion R = 8.31 (Joule/Kelvin) avulla pv = nrt, (1) missä p on paine, V tilavuus, n moolien lukumäärä ja T lämpötila. Yhtälö

3 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut (1) palvelee kahta tarkoitusta; se on yksi fysikaalinen lainalaisuus ja sitä on käytetty myös lämpötilan määritelmänä. Ideaalikaasun laki on yksinkertainen riippuvuussuhde muutamien makroskooppisten suureiden välillä, jotka kuvaavat tietyn kaasumäärän käyttäytymistä. Ideaalikaasu toteuttaa yhtälön (1) tarkasti. Jos todellisten kaasujen paine ja tiheys ovat riittävän pieniä, myös ne noudattavat ideaalikaasun lakia riittävällä tarkkuudella. Avogadron vakio N A ilmaisee yhdessä moolissa olevien molekyylien lukumäärän, N A = (molekyyliä/mooli). Jos tietyn kaasumäärän moolien lukumäärä on n, kaasumäärän molekyylien lukumäärä on N = N A n. Tällä tavalla (1) voidaan esittää muodossa pv = N N A RT, mikä ilmaisee makroskooppisten ja mikroskooppisten suureiden (molekyylien lukumäärä) välisen riippuvuuden. Termodynamiikka on toinen teoreettinen lähestymistapa mallitettaessa kaasujen käyttäytymistä. Termodynamiikassa makroskooppisten suureiden välisiä suhteita määritellään ilman mikroskooppisia tarkasteluja. Termodynamiikka perustuu muutamaan yleiseen periaatteeseen energian säilyvyys ja energian olomuotojen muutokset jotka ovat riippumattomia sekä tarkasteltavan aineen rakenteen yksityiskohdista että atomien olemassaolosta. Havaintojen mukaan makroskooppisten suureiden avulla johdetut lainalaisuudet ovat yleensä riittävän tarkkoja käytännön tarpeita ajatellen. Termodynamiikassa tarkastellaan tietyn systeemin staattisia tasapainotiloja kuten esimerkiksi sitä, minkälaiseen tilaan tietty kaasumäärä asettuu ajan myötä, kun sen lämpötilaa tai painetta muutetaan tietyllä määrällä. Termodynamiikka ei kerro miten systeemin sisäinen dynamiikka toimii. Termodynamiikan avulla ei siis saada tietoa systeemin mikrotason ilmiöistä eikä käyttäytymisestä epätasapainotiloissa. Unohdetaan nyt fysiikka ja siirrytään kansantaloustieteen makroteoreettiseen analyysiin. Koska kansantalouden makrotason teoreettinen analyysi vaatisi periaatteessa jokaisen kansantaloudessa toimivan talousyksikön käyttäytymisen mallittamista, kansantaloustieteen makroskooppisessa analyysissa törmätään edellä esitettyihin kaasujen mikroperusteisessa mallittamissa havaittuihin ongelmiin. Tämä on syy kaasujen mallittamista koskevien periaatteiden esittelyyn tässä yhteydessä. Myöhemmin esiteltävä kansantalouden kvantiteettiteoria on lisäksi (käytettyjä symboleita myöten) melko tarkka kansantalouden makrotason käyttäytymistä kuvaava ideaalikaasun lain vastine. Niiden keksimisaikojen (Robert Boyle ( ) ja David Hume

4 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut ( )) perusteella voidaan uskoa, että ideaalikaasun laki on ollut kvantiteettiteorian esikuvana. Luvuissa 6, 7, 8 ja 9 olemme aiemmin tarkastelleet kansantaloudessa havaittavia toimialatason ilmiöitä. Olemme analysoineet mm. hyödykkeiden tuotantonopeuksien, työpanoskäyttöjen, talouden velkojen ja säästöjen sekä hintojen, palkkojen ja korkotason määräytymistä tietyn toimialan yritysten, niiden tuotteita kuluttavien kuluttajien, tietyn ammattiryhmän jäsenten ja niitä työllistävien yritysten sekä säästävien ja velkaantuvien kotitalouksien keskimääräisen käyttäytymisen perusteella. Toimialatason tarkastelussa olemme siis operoineet yksittäisten talousyksiköiden (molekyylien) käyttäytymisestä muodostettujen keskimääräisten suureiden avulla. Koko kansantalouden tasolla havaittavia ilmiöitä mallitettaessa voidaan ajatella operoitavan periaatteessa kahdella tavalla: 1) mikroskooppisesti yksittäisistä talousyksiköistä tiettyjen jakaumaoletusten avulla muodostettujen keskimääräisten suureiden avulla. Tällä tavalla johdetut keskimääräiset suureet vastaavat kansantalouden tietyntyyppisten talousyksiköiden keskimääräistä käyttäytymistä. Tämä periaate vastaa edellä esitettyä ideaalikaasun lain muodostamistapaa, tai 2) makroskooppisesti koko kansantalouden tasolle aggregoiduin (yhteenlaskea, summata) suurein termodynamiikan tapaan ilman mikroskooppisia tarkasteluja. Kahdesta edellä esitetystä vaihtoehdosta ensimmäinen vastaa sitä, että kansantalouden makrotason hyödykemarkkinoiden toimintaa kuvataan vektoriarvoisena prosessina, jossa vektorikuvauksen yksi koordinaattifunktio kuvaa yhden toimialan tuotantotoimintaa. Vektorikuvauksen ulottuvuus on tällöin kansantalouden toimialojen lukumäärä. Tällaista analysointitapaa käsittelimme aiemmin luvun 2 osiossa 2.6 kahden hyödykkeen kinematiikkaa tarkasteltaessa. Jos siellä tarkasteltu vektorikuvaus laajennetaan 3, 4, 5,... ulotteiseksi, koko kansantalouden tuotantotoimintaa voidaan kuvata yhden tällaisen vektorikuvauksen avulla. Jos kansantalouden makrotason tuotannolle määritellään nopeus- ja kiihtyvyysvektorit luvun 2 osion 2 tapaan, sekä taloudessa makrotasolla tuotantoon vaikuttavat voimat määritellään voimavektoriksi, kansantalouden makrotason tuotantotoimintaa voidaan analysoida analogisesti newtonilaisen mekaniikan kanssa. Tällainen analyysi toteutetaan suppeassa muodossa luvussa 14. Jälkimmäinen edellä esitetyistä makroskooppisista tarkastelutavoista vastaa kansantaloustieteen makroteorian pioneerin John Maynard Keynesin ( ) analysointitapaa. Keynes perusti analyysinsa termodynamiikan tapaan makrotaloudellisiin riippuvuuksiin, joilla ei ole mikroskooppisia perusteita. Keynesiläistä makrotaloudellista analyysia käsitellään myöhemmin. Kansantaloustieteellisen makroanalyysin tarpeellisuutta voidaan perustella siten, että kansantalous on yksi tietty kokonaisuus, joka ei kaikilta osil-

5 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut taan ole tai ei käyttäydy kuten summa mikrotason talousyksiköitä. Esimerkiksi kysymys siitä, miten suuri osuus julkisella sektorilla tulisi olla kansantaloudessa, on makrotason kysymyksenasettelu. Kansantalouden ulkomaankaupan tasapainoisuutta mittaava Maksutase (tarkemmin myöhemmin) saattaa olla tasapainossa samanaikaisesti, kun jotkut yritykset ja toimialat velkaantuvat ulkomaille. Vastaavasti tiettyjen hyödykkeiden hinnat voivat nousta ja toisten laskea tilanteessa, jossa talouden keskimääräinen inflaatio on nolla. Samanaikaisesti kun tietyllä toimialalla on työttömyyttä, toisella voi vallita työvoimapula. Mikrotason analyysi tässä kuvatuista tilanteista saattaisi analysointikohteesta riippuen antaa varsin erilaisia tilannekuvia. Mikroperusteella tehdyt toimenpidesuositukset tietyn kansantaloudellisen ongelman ratkaisemiseksi voivat myös poiketa makroperusteella laadituista. Tässä esitettyjen perustelujen toivotaan motivoivan lukijaa makrotaloudellisen analyysin opiskelussa. Tässä vaiheessa on syytä huomauttaa, että kansantaloustieteen vallitsevaa makroteoriaa ei voida pitää mitenkään valmiina rakennelmana (kuten ei myöskään mikroteoriaa). Vallitseva kansantaloustieteen makroteoria on kokoelma erilaisin periaattein ja oletuksin mallitettuja ilmiöitä ja tilanteita. Jotkut kansantaloustieteen makroteoriat on johdettu mikroteoreettisesti yksittäisten talousyksiköiden käyttäytymisen perusteella, kun taas toiset teoriat tukeutuvat puhtaasti makrotaloudellisiin riippuvuussuhteisiin. 2 JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVÄT Määritelmä: Julkiseksi sektoriksi nimitetään valtion, kuntien, kuntainliittojen ja sosiaaliturvarahastojen kuten kansaneläkelaitos, työttömyyskassat ym. rahastot muodostamaa talousyksikköä. Julkinen sektori ei toimi kannattavuusperiaatteella yksityisten yritysten tapaan. Julkisen sektorin instituutioiden tehtävänä on huolehtia lainsäädännöstä, maanpuolustuksesta, yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä erilaisista palveluista, joita yhteiskunta tuottaa jäsenilleen. Julkisen sektorin tehtävä lakien säätäjänä on merkittävä markkinatalouden toimintaa ajatellen. Yhteiskunnan lakien tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat yritysten välisen kilpailun vääristymättömänä. Lakien ei tule sallia yksittäisille yrityksille erityisasemaa minkään tuotantotoiminnan suhteen ellei kyseistä toimintaa ole tarkoituksellisesti kohdennettu jollekin esimerkiksi valtion omistamalle tai monopolioikeuden lunastaneelle yritykselle. Julkisen sektorin tulee myös huolehtia sellaisen infrastruktuurin rakentamisesta, joka mahdollistaa tavara-, henkilö- ja tietoliikenteen siten, että mahdollisimman monipuolinen yritystoiminta on mahdollista maan rajojen sisällä yritysten

6 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Adam Smith määritteli aikoinaan julkisen vallan tehtävät seuraavasti 1 : 1) valtion suojeleminen ja puolustaminen, 2) oikeusturvasta huolehtiminen sekä 3) sellaisten yleisten laitosten perustaminen ja ylläpitäminen, joita ei voida jättää yksityisille lähinnä kannattavuussyistä. Nämä laitokset tiestön kunnossapito, tietoliikenneverkoston rakentaminen, maanpuolustus jne. tyydyttävät kollektiivisia (yhteisiä) tarpeita ja niiden käyttö on yhteiskulutusta. Smith rajasi valtion tehtävät varsin suppeasti. Nykyaikaisella valtiolla on lisäksi muita tehtäviä: 4) opetus- ja kulttuuritehtävät, 5) sosiaaliset tehtävät sekä 6) talouspoliittiset tehtävät. Julkisen sektorin tehtävät yhteiskunnassa ovat sellaisia, että niiden toteuttaminen vaatii pakkoperiaatetta. Pakkoperiaate tarkoittaa lakisääteisesti määrättyä järjestelyä, joista esimerkkejä ovat veronmaksupakko, koulunkäyntipakko, maanpuolustuksen pakollinen suorittaminen jne. Julkiselle sektorille on ominaista myös ilmaisperiaate, millä tarkoitetaan julkisen sektorin jäsenilleen tuottamia ilmaispalveluja. Näitä ovat esimerkiksi peruskoulutason opetus ja kouluruokailu, tietyntyyppiset terveyspalvelut, katujen kunnossapitopalvelut jne. Ilmaisperiaatteella tarjottavien palvelujen rahoittaminen tapahtuu pakkoperiaatteella kerätyillä verovaroilla. Nämä kaksi periaatetta liittyvät siten kiinteästi toisiinsa. Julkinen sektori rahoittaa toimintaansa verotuksen ohella myös oman yritystoiminnan kautta. Julkisen sektorin yritystoiminnan syyt voidaan luokitella seuraavasti: 1) toiminnan laajuus vaatii koko maan käsittävän organisaation, 2) toiminnan laajuus vaatii suuria pääomia, eikä liiketaloudellinen kannattavuus ole varmaa, 3) toimialan tuotantoa halutaan kontrolloida joko poliittisista tai turvallisuussyistä, esim. Oy Yleisradio Ab sekä Imatran Voima Oy, sekä 4) tulojen hankkiminen omaa sijoitustoimintaa varten. Seuraavassa osiossa tarkastelemme lyhyesti julkisen sektorin mikrotaloudellista roolia taloudessa. Tämä rooli liittyy lähinnä julkisen sektorin lakien säätämistehtävään sekä verotuksen mikrotaloudellisiin vaikutuksiin, joita käsitellään tarkemmin julkistaloutta koskevassa kirjallisuudessa. Tässä kirjassa julkistalouden mikrokysymykset sivuutetaan muutamalla maininnalla, ja julkisen sektorin roolia kansantalouden toiminnassa analysoidaan ainoastaan makrotasolla. 1 Osia tämän osion tekstistä olen lainannut teoksesta: Jaakko Asikainen Martti Hirvonen: Kansantalouden peruskäsitteet 1977.

7 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut Julkisen sektorin mikrotaloudellinen rooli Julkista sektoria tarvitaan markkinataloumaissa markkinamekanismin toiminnan korjaamiseen tietyissä tilanteissa. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi sellaiset, joissa tietyn hyödykkeen hinta ei vastaa yhteiskunnan maksuhalukkuutta ko. hyödykkeestä, tai hyödykkeestä yrityksille koituvat tuotantokustannukset poikkeavat tuotannosta yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista. Tilanteet, joissa julkinen sektori voi parantaa markkinamekanismin toimintaa, voidaan luokitella seuraavasti. (1) Epätäydellinen kilpailu, eli monopoli tai oligopoli hinnoittelee yli rajakustannusten (katso luku 6 osio 4.3). (2) Eksternaliteetit eli ulkoisvaikutukset. Hyödykkeen tuotannosta tai kulutuksesta aiheutuu hyötyjä tai haittoja muille talousyksiköille kuin hyödykkeen tuottajille ja kuluttajille, mitä vaikutuksia ei oteta huomioon hyödykkeen hinnoittelussa (esimerkki 1 alla). (3) Epätäydellinen tieto hyödykkeiden laadusta. Esimerkiksi hyödykkeiden vaarallisuuden laiminlyöminen tai selvät huijaustapaukset, kuten lääkäreinä esiintyvät kansanparantajat jne. (4) Julkishyödykkeiden olemassaolo (katso luku 6 osio 2). Yhteiskunta arvostaa julkishyödykkeitä eri tavalla kuin vapaat markkinat. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi maanpuolustus ja koulutus. (5) Markkinamekanismin tuottama tulojakauma on varsin epätasainen. Julkinen sektori voi pienentää yhteiskunnassa vallitsevia tuloeroja verotuksen avulla, ja lisätä sitä kautta yhteiskunnan tasa-arvoisuutta ja turvallisuutta (esimerkki 2 alla). Esimerkki 1. Negatiivisia eksternaliteetteja ovat esimerkiksi tuotannon aiheuttama saastutus ja melu, jotka häiritsevät myös niitä ihmisiä, jotka eivät kuluta kyseistä hyödykettä. Esimerkki positiivisesta ulkoisvaikutuksesta on koulutuksen aikaansaama yksilöiden terveellinen elämäntapa, joka hyödyttää yhteiskuntaa julkisten terveyspalvelujen pienempänä käyttönä. Maiseman tai omakotitalon kunnostus ovat myös positiivisia ulkoisvaikutuksia, joista ohikulkijat saavat nauttia ilmaiseksi. Esimerkki 2. Suuret tuloerot luovat pohjan rikollisuudelle, mikä heikentää yhteiskunnan toimivuutta. Julkinen sektori tasoittaa tuloeroja verotuksen avulla. Tietyntyyppiset verot muuttavat kuitenkin verotettavien suureiden hintasuhteita, joten verotus voi aiheuttaa talouteen vääristymiä.

8 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut Julkisen sektorin makrotaloudellinen rooli Julkisen sektorin makrotaloudellinen rooli liittyy talouspolitiikan harjoittamiseen. Määritelmä: Talouspolitiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä hallituksen, eduskunnan ja keskuspankin toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden toimintaan talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Talouspolitiikan tavoitteet voidaan erotella seuraavasti: 1) taloudellinen kasvu, 2) vakaa kotimainen hintataso, 3) tasapainoinen maksutase, 4) täystyöllisyys ja 5) tasainen tulonjako. Talouspolitiikan keinot ovat seuraavat: 1) finanssipolitiikka, 2) rahapolitiikka, 3) ulkomaankauppa- ja valuuttakurssipolitiikka sekä 4) tulo- ja työmarkkinapolitiikka. Määritelmä: Julkisen sektorin budjettiali(yli)jäämällä tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla tietyn ajanjakson julkiset menot ylittävät (alittavat) julkisen sektorin tulot. Määritelmä: Valtion budjettiin kuuluvista menoista sekä niiden rahoittamisesta tehtäviä päätöksiä kutsutaan valtion finanssipolitiikaksi. Valtion finanssipolitiikkaa kutsutaan expansiiviseksi eli talouden aktiviteettia lisääväksi, jos valtion menot ylittävät valtion tulot. Päinvastaisessa tapauksessa finanssipolitiikkaa kutsutaan kontraktiiviseksi. Jos valtio rahoittaa budjettialijäämänsä velkaantumalla ulkomaille, finanssipolitiikalla lisätään taloudessa kiertävää rahamäärää (tarkemmin myöhemmin). Määritelmä: Keskuspankkipolitiikalla tarkoitetaan niitä keskuspankin toimenpiteitä, joilla se pyrkii saavuttamaan seuraavia rahapolitiikan tavoitteita: vakaa kotimainen hintataso ja tasapainoinen maksutase. Keskuspankkipolitiikkaa ja sen välineitä tarkastelemme myöhemmin. Määritelmä: Ulkomaankauppa- ja valuuttakurssipolitiikalla tarkoitetaan niitä maan hallituksen ja keskuspankin yhdessä sopimia periaatteita ja päätöksiä, joilla pyritään edistämään vientiä ja huolehditaan ulkomaankaupan tasapainoisuudesta. Määritelmä: Tulo- ja työmarkkinapolitiikalla tarkoitetaan työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen yhdessä laatimia lakeja ja sopimuksia, jotka koskevat työmarkkinoiden toimintaa ja työtulojen verottamista. Talouspolitiikan tavoitteet ovat jossain määrin ristiriitaisia, sillä talouden kasvu, tasapainoinen maksutase ja tasainen tulonjako toteutuvat harvoin samanaikaisesti. Vakaa hintataso ja täystyöllisyys ovat myös vaikeasti saavutettavissa samanaikaisesti, sillä täystyöllisyyden tuottava korkeasuhdanne luo

9 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut yleensä inflatorisia paineita. Käytännön talouspolitiikkaa laadittaessa em. tavoitteet tulee asettaa tärkeysjärjestykseen sillä perusteella, mikä kulloisessakin tilanteessa on keskeisin ongelma. Julkinen sektori voidaan erotella sellaisiin toisistaan eroaviin päätöksentekoyksiköihin, joilla on sekä rahoituksellisesti itsenäinen asema että myös jossain määrin eroavat tavoitteet. Nämä yksiköt ovat: 1) valtio ja valtion koko budjettitalous, 2) keskuspankki sekä sen tuloslaskelma ja tase sekä 3) kunnat ja niiden muodostamat kuntainliitot sekä niiden tulo-menotaloudet. Julkisen sektorin instituutioiden välinen työnjako talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa on karkeasti ottaen seuraava. Valtio vastaa taloudellisen kasvun, täystyöllisyyden sekä tasaisen tulonjaon tavoitteista. Keskuspankki puolestaan vastaa vakaan kotimaisen hintatason ja tasapainoisen maksutaseen tavoitteista. Kunnat toimivat valtion apuna kaikkien kolmen tavoitteen saavuttamisessa siten, että kunnat vastaavat oman alueensa taloudellisen toiminnan kehittämisestä. Tulo- ja työmarkkinapolitiikasta vastaavat valtio ja työmarkkinajärjestöt yhdessä. Yllä esitetyn perusteella talouspolitiikan osa-alueet eivät ole täysin erotettavissa toisistaan; esimerkiksi valtion verotuloja koskevat finanssipoliittiset päätökset ovat osa tulo- ja työmarkkinapolitiikkaa, samoin keskuspankin rahapoliittiset toimenpiteet ovat osa valuuttakurssipolitiikkaa jne. Tässä kirjassa ei tarkastella kuntia eikä niiden tulo-menopäätösten roolia taloudessa. Kuntien rahavirrat koostuvat kuitenkin pääosin kuntien lakisääteisistä tehtävistä, joten suuri osa kunnallisista rahoituspäätöksistä tehdään eduskunnan ja hallituksen toimesta. Maan hallituksen, eduskunnan ja työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopimaa tulo- ja työmarkkinapolitiikkaa ei myöskään tarkastella tässä kirjassa. Niitä asioita käsitellään sekä julkistaloutta että työn taloustiedettä käsittelevässä kirjallisuudessa. Myöhemmin tarkastelemme keynesiläisen mallin avulla julkisen sektorin tulo-menotalouden makrotaloudellisia vaikutuksia. Keskuspankin (Suomen Pankki) harjoittamaa rahapolitiikkaa sekä hallituksen ja keskuspankin yhdessä harjoittamaa ulkomaankauppaja valuuttakurssipolitiikkaa tarkastelemme rahamarkkinoiden toiminnan yhteydessä Suomalainen verojärjestelmä Suomessa valtion tulovero on progressiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että tuloveroaste kasvaa tulojen myötä. Kunnallisvero on puolestaan proportionaalinen eli suhteellinen, jolloin veroaste ei muutu tulojen myötä. Tuloveron lisäksi valtio kerää Suomessa arvonlisäveroa, mikä lasketaan tiettynä osuutena yritysten liikevaihdosta sekä kotitalouksien pääomatuloista. Nämä veromuodot ovat regressiivisiä (tuloveroaste alenee tulojen myötä), sillä

10 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut kotitalouksien hyödykkeiden hintojen yhteydessä maksamien arvonlisäverojen määrä alenee kotitalouksien tulojen myötä heidän säästöjensä kasvaessa. Em. veromuotojen lisäksi kotitaloudet ja yritykset maksavat Suomessa erilaisia valmiste- ja haittaveroja tietyistä hyödykkeistä. Näitä ovat mm. autoja moottoripyörä-, polttoaine-, alkoholijuoma- ja tupakkavero sekä auton ja television käyttömaksut. Vuonna 1993 valtion verotulojen osuus kaikista verotuloista 2 oli 46.7 %, kuntien 21.5 %, työeläkemaksujen 17.2 % ja muiden sosiaaliturvamaksujen 14.6 %. Koska koko julkisen sektorin kotitalouksille ja yrityksille kohdistama verorasitus koostuu erityyppisistä veromuodoista, joista osa on progressivisia, osa regressiivisiä ja osa proportionaalisia, jatkossa tarkastelua yksinkertaistetaan olettamalla kansantalouden bruttoverotus suhteelliseksi. Suhteellisen verotuksen tapauksessa kansantalouden bruttoverot ovat vakio-osuus kansantalouden käytettävissä olevista tuloista. Vuonna 1993 bruttoverojen osuus käytettävissä olevista tuloista oli Suomessa 3 45 % Julkiset menot Suomessa Julkisen sektorin menot luokitellaan Suomessa usealla tavalla. Valtion menot luokitellaan sekä hallinnollisesti (ministeriöittäin) että taloudellisen laadun ja käyttötarkoituksen mukaan. Taloudellisen laadun mukainen valtion menojen luokittelu pitää sisällään seuraavat menoerät: 1) kulutusmenot, 2) siirtomenot ja 3) sijoitusmenot. Näiden kokonaisuuksien sisällä tehdään vielä hienojakoisempia erotteluja. Käyttötarkoituksen perusteella tehtävä luokittelu pitää sisällään seuraavat menoerät: 1) yleinen hallinto, 2) yleinen järjestys ja turvallisuus, 3) maanpuolustus, 4) opetus, tiede ja kulttuuri, 5) sosiaaliturva ja terveydenhoito, 6) asuminen ja ympäristö, 7) työvoima, 8) maa- ja metsätalous, 9) liikenne, 10) teollisuus ja muut elinkeinot sekä 11) muut menot. Kunnalliset menot luokitellaan seuraavasti: 1) yleishallinto, 2) sosiaali- ja terveystoimi, 3) opetus- ja kulttuuritoimi, 4) yhdyskuntapalvelut, 5) muut palvelut sekä 6) liiketoiminta. Näiden pääluokkien sisällä tehdään hienojakoisempia luokitteluja. Julkisen sektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on korostunut viimeisen viidentoista vuoden aikana siten, että vuonna 1980 julkiset menot olivat 39 % bruttokansantuotteesta, kun ne vuonna 1993 olivat jo 62 %. Koska julkiset menot koostuvat monenlaisista lakisääteisistä ja harkinnanvaraisista eristä, yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa julkisten menojen oletetaan 2 Lähde: Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja Lähde: Tilastokeskus: Suomen tilastollinen vuosikirja 1995.

11 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut olevan kansantalouden tuotannosta riippumaton suure, eli julkisia menoja pidetään julkisen sektorin talouspolitiikkamuuttujana. Julkisista menoista valtion menoilla on suurin osuus, sillä vuonna 1993 kuntien yhteenlasketut menot olivat n. 57 % valtion menoista. Koska yksittäisiä kuntia voidaan pitää itsenäisinä päätöksentekoyksiköinä, kuntia ei voida pitää yhtenä tavoitteellisena makrotasolla vaikuttavana päätöksentekoyksikkönä. Jatkossa tarkastellessamme julkisen sektorin menopäätöksiä hallituksen rooli valtion menoista päättävänä elimenä korostuu, sillä hallitusta voidaan pitää tavoitteellisena päätöksentekoyksikkönä, joka kontrolloi suurinta osaa julkisista menoista. 3 KANSANTALOUDEN KIERTOKULKU- KAAVIO Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastelemme aluksi sellaisen kansantalouden toimintaa, jossa ei ole julkista sektoria eikä rahoituslaitoksia, ja joka ei käy ulkomaankauppaa. Tällaisessa taloudessa tapahtuvia hyödyke- ja rahavirtoja voidaan kuvata kuviossa 11.1 esitetyn kiertokulkukaavion (virtaus-) avulla. Kiertokulkukaavion tarkastelu toimii johdatuksena kansantalouden tilinpidon esittelylle, sillä kiertokulkukaavio osoittaa, miten kansantalouden tuotanto ja siitä syntyvät tulot sekä niiden käyttö ovat sidoksissa toisiinsa. Kuviossa 11.1 kaikki kotitaloudet ja yritykset on yhdistetty kahdeksi makrotason talousyksiköksi. Talousyksiköiden välillä kulkeva reaaliprosessi (hyödykevirta) on esitetty kuvion yläosassa ja reaaliprosessia vastaava rahaprosessi (rahavirta) kuvion alaosassa. Koska jokainen taloudessa ostettu hyödyke aiheuttaa hyödykkeen hinnan suuruisen rahallisen suorituksen, jokaisella talouden reaaliprosessin tapahtumalla on vastineensa talouden rahaprosessissa. Kiertokulussa reaali- ja rahaprosessit vastaavat toisiaan, joten kansantalouden käyttäytymistä voidaan analysoida jomman kumman käyttäytymistä tutkimalla. Tarkastelun yksinkertaistamiseksi teemme seuraavat oletukset. 1) Kaikkien yritysten tuotantoja mitataan tuotannon arvojen perusteella, mikä tekee niistä yhteenlaskettavia suureita. 2) Ero reaali- ja rahaprosessin välillä tehdään nimellisin ja kiintein markoin laskettujen suureiden avulla. Kun kaikkien yritysten tuotantonopeuksien arvoista yhteenlaskettu kansantalouden tuotantonopeuden arvoa kuvaava suure (rahavirta) deflatoidaan jollakin talouden yleisellä hintaindeksillä, kansantalouden tuotantonopeutta (hyödykevirtaa)

12 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut mittaava suure saadaan muodostettua (luku 2 osio 3). Kuvio Kansantalouden kiertokulkukaavio Oletetaan nyt tarkastelujakso kuukauden pituiseksi ja tarkastellaan aluksi sellaista tilannetta, jossa kansantaloudessa määräytyvät hinnat ja palkat ovat kiinteitä. Esimerkki 1. Olkoon ensimmäinen lähtötilanne sellainen, että yritykset eivät saa kuukausituotantojaan kokonaan kaupaksi. Koska hinnat eivät jousta alaspäin, yritykset pienentävät tuotantonopeuksiaan päästäkseen eroon ylituotannostaan. Tästä aiheutuva kansantalouden tuotantonopeuden pienentyminen vähentää työvoiman tarvetta, mistä seuraa työttömiä työntekijöitä. Em. syistä johtuen talouden reaaliprosessi alkaa pienentyä. Talouden tuotantonopeuden pienentyminen ja työttömyyden lisääntyminen saa aikaan yritysten ja kotitaloussektorin tulojen pienentymistä, joten reaaliprosessia vastaava rahaprosessi supistuu vastaavasti. Rahaprosessin pienentyminen aiheuttaa reaaliprosessiin takaisinkytkentävaikutuksen, sillä kotitalouksien tulojen pienentyminen pakottaa ne supistamaan kulutustaan. Kotitalouksien tulojen pienentymisestä aiheutuva hyödykkeiden kulutusnopeuden pienentyminen saa aikaan sen, että yritysten kuukausituotannot eivät mene kokonaan kaupaksi. Tämä saa yritykset edelleen supistamaan tuotantonopeuksiaan. Yksi tuotantoa pienentävä kierros on nyt käyty kokonaan läpi, ja uusi samanlainen kierros alkaa samasta syystä. Edellä esitetty lähtötilanne saa aikaan kansantalouteen itse itseään ylläpitävän kerrannaisprosessin, missä talouden tuotantonopeus ja tulot alenevat vuorotellen. Vaikka kansantaloudessa vaikuttavat syy vaikutus -suhteet voidaankin jäsentää kiertokulkukaavion avulla yllä esitetyllä tavalla, näiden tekijöiden

13 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut erottelu ei reaalimaailmassa ole helppoa. Reaalimaailmassa yllä kuvatut ilmiöt tapahtuvat samanaikaisesti, eikä toisen voida osoittaa ajallisesti edeltävän toista. Yhden yllä kuvatun kierroksen voidaan ajatella kestävän yritysten keskimääräisen suunnitteluperiodin (kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden) ajan, jonka jälkeen yritykset tekevät uudet toimintasuunnitelmat. Esimerkki 2. Oletetaan toiseksi lähtötilanteeksi sellainen, että kaikkien yritysten kuukausituotannot menevät kokonaan kaupaksi vallitsevilla hinnoilla, ja osa kysynnästä jää lisäksi tyydyttämättä. Koska hinnat oletettiin kiinteiksi, yritykset ovat tällöin motivoituneita lisäämään tuotantonopeuksiaan. Talouden tuotantonopeuden lisääminen vaatii lisätyövoiman palkkaamista, mikä lisää kotitalouksien yhteenlaskettuja tuloja. Reaaliprosessin kasvu kasvattaa siten rahaprosessia vastaavasti. Rahaprosessin kasvu aiheuttaa reaaliprosessiin takaisinkytkentävaikutuksen lisääntyvän kulutusnopeuden kautta. Lisääntynyt kulutus takaa menekin lisätuotannolle, mistä syystä yritykset ovat motivoituneita edelleen lisäämään tuotantonopeuksiaan. Oletettu lähtötilanne saa aikaan tässä kuvatun itse itseään ylläpitävän kansantalouden tuotantonopeuden kasvuprosessin. Edellä esitetyn perusteella jäykkien hintojen kansantalous on epästabiili systeemi, jossa tietyn kiertokulkuun tulevan impulssin (hetkellinen tai tietyn ajan kestävä voima) vaikutukset pysyvät yllä kierros kierrokselta. Ajan myötä talous supistuu joko kokonaan pois negatiivisen impulssin kerrannaisvaikutusten seurauksena, tai laajenee kierros kierrokselta äärettömän suureksi positiivisen impulssin kerrannaisvaikutusten myötä. Reaalitalouksien toimintaan vaikuttavat kuitenkin niissä määräytyvät hinnat, palkat ja vuokrat, joiden joustavuus saa aikaan sen, että yllä kuvatut kerrannaisvaikutukset eivät jatku loputtomiin. Oletetaan seuraavaksi tarkasteltavan kansantalouden hintojen, palkkojen ja vuokrien olevan äärimmäisen joustavia. Esimerkki 3. Olkoon lähtötilanne sellainen, että yritysten kuukausituotannot eivät mene kokonaan kaupaksi. Yritykset laskevat tällöin lopputuotteidensa hintoja päästäkseen eroon myymättä jääneistä tuotteistaan. Tämä heikentää yritysten kannattavuutta. Jos nyt työntekijöiden palkat laskevat sen verran, että yritysten kannattavuus säilyy ennallaan hintojen laskusta huolimatta, yritykset voivat hintojen laskusta huolimatta palkata entisen määrän työntekijöitä. Talouden reaaliprosessi säilyy siten entisen suuruisena ja vain rahaprosessi pienentyy. Taloudessa on tällöin deflaatiota eli yleisen hintatason laskua. Palkkatason lasku pienentää kuitenkin kotitalouksien ostovoimaa, mikä aiheuttaa reaaliprosessiin takaisinkytkentävaikutuksen. Yksi hintoja laskeva kierros on näin täyttynyt, ja uusi samanlainen alkaa hintojen laskulla, sillä yritysten kuukausituotannot eivät mene kokonaan kaupaksi kotitalouksien tulojen pienentymisen vuoksi. Joustavien hintojen ja

14 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut palkkojen ansiosta kansantalouden tuotantonopeus ja työllisyys eivät laske yhtä paljon kuin ne laskisivat jäykkien hintojen kansantaloudessa; hinnat ja palkat laskevat niiden sijasta. Esimerkki 4. Oletetaan nyt lähtötilanteeksi sellainen, että yritysten kuukausituotannot menevät kokonaan kaupaksi ja osa kysynnästä jää lisäksi tyydyttämättä. Tämä saa yritykset nostamaan lopputuotteidensa hintoja, mikä parantaa niiden kannattavuutta. Yritysten kannattavuuden lisääntymisen vaikutus talouden kulutusnopeuteen riippuu nyt siitä, missä suhteessa yritysten saamat lisätulot jaetaan yritysten omistajien ja työntekijöiden kesken. Mitä suuremman osuuden työntekijät saavat lisätuloista, sitä enemmän talouden kulutusnopeus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että yritysten voitot käytetään yleensä eri tavalla kuin työtulot (näin ei välttämättä tarvitse olla). Yllä perusteltu hintojen nousu kasvattaa talouden rahaprosessia. Rahaprosessin kasvu aiheuttaa reaaliprosessiin takaisinkytkentävaikutuksen, sillä yritysten lopputuotteiden menekki kasvaa työntekijöiden tulojen kasvun myötä. Tämä käynnistää uuden samanlaisen kierroksen, jossa hinnat ja palkat nousevat edelleen. Tämän esimerkin perusteella joustavien hintojen kansantalouden reaaliprosessi ei muutu positiivisen impulssin vaikutuksesta yhtä paljon kuin se muuttuisi jäykkien hintojen kansantaloudessa; rahaprosessi sen sijaan kasvaa kierros kierrokselta. Yllä esitettyjen esimerkkien mukaan myös äärimmäisen joustavien hintojen kansantalous on epästabiili systeemi, jossa kiertokulkuun tulevat positiiviset ja negatiiviset impulssit käynnistävät pysähtymättömän hintoja ja palkkoja nostavan tai laskevan kerrannaisprosessin. Ero jäykkien ja joustavien hintojen kansantalouksien välillä on se, että edellisessä talouden reaaliprosessi ja jälkimmäisessä rahaprosessi reagoi enemmän. Yllä tehdyissä tarkasteluissa unohdettiin kuitenkin tarkoituksellisesti se seikka, että hintojen ja palkkojen muutokset säätelevät myös talouden kulutusnopeutta. Hintojen kohoaminen lisää yritysten tuotantohalukkuutta mutta pienentää samalla kuluttajien kulutushalukkuutta. Tästä syystä hintojen nousun motivoima lisätuotanto ei välttämättä mene kaupaksi. Kysynnän ja tarjonnan mukaan reagoivat hinnat ja palkat lisäävät talouden tasapainoisuutta, sillä niiden muutokset ehkäisevät muutoin talouden reaaliprosessissa tapahtuvia vaihteluja. Vallitsevilla hinnoilla koko kuukausituotantonsa kaupaksi saava yritys voi aina harkita kahta vaihtoehtoa; nostaako lopputuottee(ide)nsa hintaa vai lisätäkö tuotantonopeuttaan. Hintojen nosto hillitsee kulutuskysyntää ja toimii sillä tavalla talouden reaaliprosessia tasapainottavana tekijänä. Hintojen ja palkkojen lasku estää vastaavasti talouden tuotantonopeuden pienentymistä, sillä hintojen laskulla on kulutuskysyntää ja palkkojen laskulla tuotantonopeutta lisäävä vaikutus. Jos liikakysyntätilanteen kokeva yritys ei

15 ESTOLA: MAKROTALOUSTEORIA 1 luvut voi vaikuttaa lopputuotteensa hintaan vallitsevan kilpailutilanteen vuoksi, yrityksen kannattaa lisätä tuotantonopeuttaan, jolloin lisääntynyt kysyntä tulee tyydytetyksi. Tässä osiossa tarkastelemamme julkista sektoria vailla oleva suljettu (ei ulkomaankauppaa käyvä) kansantalous on sellaisenaan varsin epästabiili systeemi. Jokainen talouden kiertokulkuun tuleva impulssi aiheuttaa omat kerrannais- ja takaisinkytkentävaikutuksensa. Reaalitalouksiin tulee kuitenkin erilaisia positiivisia ja negatiivisia impulsseja jatkuvasti, joten niiden vaikutukset kumoavat osittain toisensa. Tietyn hyödykkeen tuotanto- ja kulutusnopeuden lisääntymisen tuoma lisäys talouden reaali- ja rahaprosessiin kompensoituu usein jonkin toisen hyödykkeen tuotanto- ja kulutusnopeuden pienentymisellä. Tästä syystä kansantaloudet eivät normaaliolosuhteissa käyttäydy yllä kuvatun monotonisesti, vaan niissä havaitaan enemmän tai vähemmän säännönmukaisia suhdannevaihteluja. Kansantalouden suhdannevaihtelut syntyvät siten, että tietyn toimialan tuotantonopeuden ja tulonmuodostuksen jostain syystä aiheutunut kasvu (lasku) aiheuttaa kotitalouksien tulojen ja tuotannontekijöiden kysynnän kautta kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Tällä tavalla usea toimiala kokee kysynnän lisääntymistä (pienentymistä) samanaikaisesti. Kun kansantalouden kiertokulkuun lisätään ulkomaankauppa ja julkinen sektori, niiden olemassaolo vähentää edellä kuvattua talouden epätasapainoisuutta. Ulkomaankaupan kansantalouden käyttäytymistä tasapainottava vaikutus perustuu siihen, että kotimaan hintojen ja palkkojen laskusta aiheutuva kotitalouksien tulojen pienentyminen ja sen kotimaista kulutusta pienentävä vaikutus kompensoituu osittain alentuneiden hintojen aikaansaamalla vientikysynnän kasvulla. Kotimaisten tuotteiden hintakilpailukyvyn parantuminen saa myös aikaan tuontihyödykkeiden kulutuksen korvautumista kotimaisilla hyödykkeillä. Korkeat kotimaiset hinnat pienentävät puolestaan vientikysyntää ja lisäävät tuontikysyntää, mitkä tekijät jarruttavat kotimaisten tuotteiden hintojen nousua nousukauden aikana. Julkisen sektorin kansantaloutta tasapainottava vaikutus voidaan puolestaan perustella seuraavasti. Jos julkinen sektori kerää verotuloja vakio-osuuden kansantalouden tuotannon arvosta (suhteellinen verotus), julkisen sektorin verotulot lisääntyvät talouden tuotantonopeuden kasvaessa ja pienentyvät tuotantonopeuden pienentyessä. Sopivansuuruisella julkisten menojen kiinteällä määrällä julkisen sektorin budjetti (tulot menot) tulee alijäämäiseksi laskukauden aikana ja ylijäämäiseksi nousukauden aikana. Julkisen sektorin tulo-meno -talous toimii siten kansantaloutta automaattisesti vakauttavana tekijänä (tarkemmin myöhemmin). Suhteellisen verotuksen yksityistä kulutusta leikkaava vaikutus on sitä suurempi (pienempi), mitä suuremmat (pienemmät) ovat yksityiset tulot.

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA

PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA PELITEORIAN TALOUSTIETEELLISIÄ SOVELLUKSIA Matti Estola 29 marraskuuta 2013 Sisältö 1 Cournot'in duopolimalli 2 2 Pelin Nash -tasapainon tulkinta 3 3 Cournot'in mallin graanen ratkaisu 4 4 Bertrandin duopolimalli

Lisätiedot

1/20/2010. Makrotalousteoria 1. Luennon aiheet. Esimerkki keynesiläisestä kerroinvaikutuksesta. Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II

1/20/2010. Makrotalousteoria 1. Luennon aiheet. Esimerkki keynesiläisestä kerroinvaikutuksesta. Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II Makrotalousteoria 1 Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II Markku Siikanen Luennon aiheet Luennon aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Säästämisen paradoksi Keynesin mallissa

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)

JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Harjoitusten 2 ratkaisut

Harjoitusten 2 ratkaisut Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Makrotalous 1, Matti Estola: Itä-Suomen yliopisto, kansantaloustiede. 20. tammikuuta 2013

Makrotalous 1, Matti Estola: Itä-Suomen yliopisto, kansantaloustiede. 20. tammikuuta 2013 Makrotalous 1, 2013 Matti Estola: Itä-Suomen yliopisto, kansantaloustiede 20. tammikuuta 2013 Sisältö 1 KEYNESILÄINEN MAKROTEORIA 2 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä............... 2 1.2 Tasapainoisen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu

16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2009 Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma

Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Talouden maailma 11. 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12. 2 Suomi ja kansainvälinen talous 19. 3 Mistä talouskasvu muodostuu? 27

Talouden maailma 11. 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12. 2 Suomi ja kansainvälinen talous 19. 3 Mistä talouskasvu muodostuu? 27 S i s ä l l y s I Talouden maailma 11 1 Minäkö taloudellinen vaikuttaja? 12 Kaikki tekevät talouspäätöksiä 12 Talous ja taloustiede 13 Kotitaloudet, yritykset ja kansantalous 15 Rahat eivät riitä kaikkeen

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa

Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot