Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö)"

Transkriptio

1 ESISELVITYSRAPORTTI 1 (54) AIKUISKOULUTUKSEN HAKUPALVELU ESISELVITYSRAPORTTI ESISELVITYSRAPORTIN TIEDOT Versio 1.0 Laatija Sari Ellonen ja Anu Suurnäkki Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä Organisaatio Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 ESISELVITYSRAPORTTI 2 (54) TIIVISTELMÄ Tässä esiselvityksessä kuvataan aikuiskoulutuksen hakupalvelun lähtökohdat ja tavoitteet osana kansallisen Oppijan verkkopalvelun hakeutujan palveluita. Esiselvitys kuuluu Opetushallituksessa toteutettavaan -projektiin. Projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta, joka on yksi valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) kärkihankkeista. Esiselvityksen toteutus Esiselvityksen lähtökohtana ovat olleet hallitusohjelma, valtiovarainministeriön SADe-ohjelman tavoitteet, opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma, vuosina toteutettu Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä -väliraportti sekä Oppijan verkkopalvelun viite- ja kohdearkkitehtuurit. Lisäksi aikuiskoulutuskentälle pidettiin helmikuussa 2012 neljä samansisältöistä tarpeiden kartoitustyöpajaa (Mikkeli, Pori, Helsinki ja Oulu), joihin osallistui 130 koulutuksen järjestäjän edustajaa. Kohderyhmä Yhteishaun ulkopuolinen palvelu on aikuiskoulutuksen järjestäjille toistaiseksi vapaaehtoinen. on tarkoitus ottaa käyttöön huhtikuussa Projektin aikana palveluun tuodaan hakumahdollisuus seuraaviin aikuiskoulutuksiin ja/tai tutkintoihin: 1) aikuisten perusopetus 2) aikuisten lukiokoulutus (pois lukien aineopinnot) 3) näyttötutkintona suoritettavat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä niihin valmistava koulutus 4) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 5) vapaan sivistystyön pitkäkestoinen koulutus 6) muu ammatillinen koulutus (vrt. koulutukset, jotka viedään nykyiseen KOULUTA-tietokantaan). Keskeisimmät johtopäätökset Kansalliselle, kaikille koulutussektoreille tarkoitetulle uudelle verkkopalvelulle tavoitellaan jopa 1,5 miljoonaa vuosittaista hakijamäärää. Käytännössä kasvun odotetaan tulevan pääasiassa aikuiskoulutukseen hakeutuvista. Jotta tavoitteeseen voitaisiin päästä, tulisi aikuiskoulutustarjonta saada kattavasti näkyviin palvelussa ja palvelun kautta tulisi voida hakeutua laajasti eri aikuiskoulutuksiin. Lisäksi tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä olisi mahdollistettava ja palvelun tulisi tuottaa aitoa lisäarvoa koulutuksen järjestäjille (mm. kustannussäästöt, työtä helpottavat sähköiset työkalut, markkinointikanava, valtakunnallinen näkyvyys). Ennen kaikkea aikuisten tulisi löytää palveluun ja tuntea se omakseen.

3 ESISELVITYSRAPORTTI 3 (54) SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT projektin taustaa Liittymät muihin projekteihin Aikuiskoulutuksen sanasto Projektissa huomioitavat lait, asetukset ja määräykset TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot Omaehtoinen koulutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Henkilöstökoulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Aikuisten perusopetus Aikuisten lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Aikuisille tarkoitetut kielitutkinnot Tutkintoon johtamaton koulutus Vapaa sivistystyö Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamaton työvoimapoliittinen koulutus Työnantajien tilaamat kurssit Avoin ammattikorkeakoulu Avoin yliopisto Muu koulutus Keskeiset sidosryhmät KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY JA RAJAUS AIKUISKOULUTUKSEN HAKU- JA VALINTAPALVELUIDEN NYKYTILA Palvelut Hakijan palvelut Virkailijan palvelut Opetushallituksen ylläpitämät palvelut Aikuiskoulutuksen haku- ja valintaprosessit sekä hakijaneuvonnan organisointi Haku aikuisten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen Haku näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen Haku vapaan sivistystyön koulutuksiin Haku työvoimakoulutukseen Haku oppisopimuskoulutukseen Haku kieli- ja kääntäjätutkintoihin Opiskelijavalinnat Hakija- ja virkailijaneuvonta aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa TAVOITERATKAISUN KUVAUS AIKUISKOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Järjestelmän toiminnallisuus Käyttöliittymään liittyvät tarpeet Koulutustarjontatiedon hallintaan liittyvät tarpeet Hakemiseen ja hakulomakkeeseen liittyvät tarpeet... 36

4 ESISELVITYSRAPORTTI 4 (54) Opiskelijavalintoihin liittyvät tarpeet Asiakaspalveluratkaisuun liittyvät tarpeet Todennetun osaamisen rekisteriin liittyvät tarpeet Eri käyttäjäryhmille suunnitellut palvelut Hakijan palvelut Virkailijan palvelut rekisterin pitäjänä Järjestelmävaatimukset Integrointi muihin järjestelmiin TOTEUTUS JA AIKATAULU TIETOTURVALLISUUS KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTIA JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lähteet Liite 1: Aikuiskoulutukseen liittyvät lait, asetukset ja määräykset Liite 2: n luonneprofiili... 54

5 ESISELVITYSRAPORTTI 5 (54) 1 JOHDANTO Tässä esiselvityksessä kuvataan aikuiskoulutuksen hakupalvelun lähtökohdat ja tavoitteet osana hakeutujan palveluita. Esiselvitys kuuluu Opetushallituksessa toteutettavaan Aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projektiin. Projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta, joka on yksi valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) kärkihankkeista. Hankkeessa rakennetaan kaikille koulutussektoreille yhteistä koulutuksen verkkopalvelua, jonka kautta voi tulevaisuudessa etsiä suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutusta ja hakea opiskelijaksi. Aikuiskoulutus tuodaan verkkopalveluun uutena palveluna. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet -projektin erityisasiantuntija Sari Ellonen ja projektipäällikkö Anu Suurnäkki. Teknisenä asiantuntijana on toiminut Opetushallituksen erityisasiantuntija Mika Perkiö. Raportin laatimisen tukena on hyödynnetty Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoita sekä aikuiskoulutuskentän toimijoita. Osana esiselvitystä aikuiskoulutuskentälle pidettiin helmikuussa 2012 neljä samansisältöistä hakupalvelun teemoihin liittyvää työpajaa, joihin osallistui noin 130 kentän edustajaa. Työpajojen keskeiset tulokset on sisällytetty tavoiteratkaisun kuvaukseen. Esiselvitys katselmoidaan Opetushallituksen sisällä ja hyväksytään projektin ohjausryhmässä (Oppijan projektiryhmä). Projektin määrittely-, toteutus-, ja käyttöönottoaikatauluja täsmennetään esiselvitystyön edetessä. Projektin lopputulos hyväksytään osana Oppijan verkkopalvelujen hyväksymistä. Esiselvityksen toteuttamisen pohjana on käytetty JHS 171 -dokumenttia (ICT palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen). Toimintaympäristöanalyysissä kuvataan aikuiskoulutuksen kenttä (monitahoisuus, sirpaleisuus ja volyymit) linjausten ja resurssisuunnittelun päätöksenteon tueksi. Kentän laajuudella perustellaan rajausesitystä palveluun ensi vaiheessa sisällytettävistä koulutuksista. Nykytila-analyysissa kuvataan haku- ja valintajärjestelmien nykytila. Tavoiteratkaisun kuvaus sisältää tarpeita uusille palveluille sekä toiminnallisesta että teknisestä näkökulmasta. Esiselvitys tuottaa tarpeita myös muille hankkeen projekteille. Esiselvityksen rajaukset Tässä esiselvityksessä ei kuvata tarkemmin korkeakoulujen aikuiskoulutuksen tuomista hakupalveluun, sillä se kuuluu Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintahankkeen (KSHJ) alle. 2 ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT n tavoitteet on linjattu hallitusohjelmassa, valtiovarainministeriön SADe-ohjelmassa sekä valtioneuvoston hyväksymässä koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa. Aikuiskoulutuksen osalta keskeinen tavoite on, että aikuinen löytää erilaisissa elämäntilanteissa itselleen sopivan koulutuksen tai tutkinnon entistä helpommin ja voi hakeutua siihen yhden järjestelmän kautta. Lisäksi aikuinen voi itse vaikuttaa oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin. Edellä mainittuja asioita tuetaan entistä tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä. Koulutuksen ja tutkintojen järjestäjille järjestelmän tavoitteena on paitsi lisätä toiminnan tuottavuutta, myös helpottaa arjen työtä erilaisten sähköisten työkalujen ja uusien palveluiden myötä. Ylimmät vaikuttavuustavoitteet tähtäävät työvoiman tarjonnan ja laadun turvaamiseen, mihin pyritään vastaamaan muun muassa tunnustamalla aikaisemmin hankittu

6 ESISELVITYSRAPORTTI 6 (54) osaaminen, karsimalla päällekkäiskoulutusta sekä tarjoamalla joustavia opintopolkuja elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Sitä järjestetään kaikilla koulutusasteilla, ja se voi olla tutkintotavoitteista, tutkintoon johtamatonta, ammatillista tai harrastuspainotteista. Aikuiskoulutus on määrällisesti merkittävää. Tilastokeskuksen seurantatutkimusten mukaan noin 1,7 miljoonaa suomalaista (puolet vuotiaasta väestöstä) osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Suurin osa saadusta aikuiskoulutuksesta on ammatillista, eli koulutukseen osallistutaan työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2006 melkein 1,3 miljoonaa eli 51 prosenttia työvoimasta. Yleissivistävissä tai harrastuksiin liittyvissä opinnoissa opiskelee joka kuudes suomalainen. Yksi sadasta vuotiaasta (noin henkeä) opiskelee ulkomailla. (Aikuiskoulutustutkimus Tilastokeskus) projektin taustaa Lähtökohtaisesti suurin osa aikuiskoulutuksista on yhteishaun ja kansallisen hakujärjestelmän ulkopuolella. Opetusministeriö (nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö) käynnisti syksyllä 2006 hankkeen sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän kehittämiseksi ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Hankkeen käynnistämisen taustalla oli tarve kehittää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakujärjestelmä toimivaksi koulutuksen järjestäjien palvelujärjestelmäksi. Hankkeen toinen vaihe käynnistettiin opetusministeriön tehdyllä päätöksellä. Toisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin pirstaleisen koulutustarjontatiedon kokoaminen ja kattavan hakupalvelun luominen myös yhteishaun ulkopuolella olevaan koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Hankkeen toisen vaiheen toteutusta varten opetusministeriö asetti ohjaus- ja projektiryhmät väliseksi ajaksi. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja linjata sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän laajentamista koskevaa valmistelua. Projektiryhmän tuli valmistella ja laatia laajennusta koskeva suunnitelma. Hanketta varten asetettiin kolme jaostoa: perusopetuksen jälkeisen koulutuksen jaosto, erityisopetuksen jaosto ja aikuiskoulutuksen jaosto. Hankkeille laadittiin yhteiset ja jaostokohtaiset tehtävät. Hakujärjestelmän uudistamisen toisessa vaiheessa jaostojen tehtävänä oli laatia määrittely ja suunnitelmat suoraan peruskoulusta hakeville tarkoitettuihin koulutuksiin sekä aikuiskoulutukseen. Määrittelyssä tuli selvittää eri koulutusten erityispiirteet ja tarpeet koulutustiedotuksen, koulutukseen hakeutumisen ja valintojen osalta. Käsitteiden yhtenäistäminen nostettiin keskeiseksi osaksi jaostojen määrittelytehtävää. Jaostojen tuli myös selvittää, miten Koulutusnetti-portaalia voitaisiin hyödyntää koulutustiedotuksessa. Aikuiskoulutusjaoksen erityistavoitteeksi nostettiin pirstaleisen koulutustarjontatiedon kokoaminen ja kattavan hakupalvelun järjestäminen aikuiskoulutukseen ja vieraskieliseen koulutukseen. Lisäksi tuli selvittää menettelyt oppisopimuskoulutukseen hakeuduttaessa. Aikuiskoulutusjaos toteutti laajan kyselyn haku- ja valintamenettelyistä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjille, johon vastasi 165 koulutuksen järjestäjää. Hakujärjestelmän uudistamisen toteutusvaihetta varten Opetushallituksessa käynnistettiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta Aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projekti (AIKU). Tämä esiselvitys pohjautuu vuosina tehtyyn esiselvitystyöhön ja siihen liittyneen aikuiskoulutusjaoksen laatimiin raportteihin sekä esityksiin.

7 ESISELVITYSRAPORTTI 7 (54) 2.2 Liittymät muihin projekteihin Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa ja sen Opetushallituksen toteuttamassa kokonaisuudessa on käynnissä samanaikaisesti monia projekteja, joilla on yhtymäkohtia -projektiin. Projektien tavoitteena on tuottaa yhtenäinen verkkopalvelu. Lisäksi Opetushallituksessa on käynnissä muita kehittämisprojekteja, jotka ovat aikuiskoulutuksen hakupalvelun kannalta merkityksellisiä. Projektien merkitys ja kriittiset menestystekijät on kuvattu alla olevassa taulukossa. Oppijan verkkopalvelut -hankkeeseen kuuluvia, Opetushallituksen vastuulla olevia projekteja ja palveluja: Projekti Merkitys aikuiskoulutuksen Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen opetuksen hakujärjestelmä (ALPE) Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ); hallinnollisesti ei ole osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, mutta käytönnössä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa. Koulutustiedon verkkopalvelu KoTVe Kansallinen koulutustiedon sähköinen tietovaranto ja koulutustarjonnan hallinta osana virkailijapalveluita hakupalvelulle - Uudistaa www-haenyt.fi-palvelun ja KOULUTA-järjestelmän. - Yhteisiä rajapintoja on erityisesti yhteishaun ulkopuolisissa toimijoissa. - Korvaa korkeakoulujen nykyiset haku- ja valintajärjestelmät. - Tuottaa palvelukomponentteja muille projekteille (palvelujen tunnistaminen, prosessit, käyttötapaukset, palvelukuvaukset). - Verkkopalvelu, yhteinen palveluportaali, joka korvaa mm. Koulutusnetti-, Opintoluotsi- ja Haenyt -verkkosivustojen tarjoamat palvelut. - Kokoaa yhteen kaikkien koulutussektoreiden koulutustarjontaan, opetuksen sisältöihin, koulutuspaikkoihin ja koulutukseen hakuun liittyvän tiedon sekä ammatti- että urapalveluiden liittyvän tiedon. Lisäksi kokonaisuuteen kytketään neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palvelu hyödyntää kansallista koulutustarjonnan tietovarantoa. - Kaikki kansalliset haku-, valinta- ja koulutustiedotusjärjestelmät nojaavat koulutustiedon sähköiseen tietovarantoon. Uusi tietovaranto korvaa nykyisen KOULUTAjärjestelmän. Kriittiset menestystekijät hakupalvelun kannalta - Yhteishaun ja jatkuvan haun erottaminen erityisesti yhteishaun aikana. - Päätökset tulee tehdä linjassa eri projektien kesken. (Esim. sisällytetäänkö oppisopimuskoulutus järjestelmään?) - Määrittää muiden Opetushallituksessa toteutettavien Oppijan verkkopalvelut -hankkeen projektien aikataulut. - Palvelun soveltuvuus eri-ikäisille käyttäjille sekä toiminnaltaan että visuaaliselta ilmeeltään (ts. sekä nuori että aikuinen tunnistaa itsensä palvelun kohderyhmäksi) - Erilaisiin opiskelijahallinnon järjestelmiin linkittyminen (tiedonsiirtojen helppous molempiin suuntiin) - Arkkityypeistä puuttuu HR-näkökulma - Tutkintojen työelämälähtöinen markkinointi - Linkitys asiakaspalveluratkaisuun ja käytön tuki sisältäen koulutukset järjestelmän käyttöön. - Linkitys muihin palveluihin ja työkaluihin (esim. työ- ja elinkeinoministeriö) - Vaiheittainen tarjonnan laajentuminen. - Ohjeiden selkeys ja saatavuus. - Tiedonsiirrot molempiin suuntiin.

8 ESISELVITYSRAPORTTI 8 (54) Todennetun osaamisen rekisteri (TOR) Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen (eopetussuunnitelma, joka sisältää etutkinnot) Asiakaspalveluratkaisu (ASPARA) - Kansallinen rekisteri, jonne kerätään julkisin varoin järjestetyn ja tuetun koulutuksen kautta saatu/ todennettu osaaminen. - Yhteinen malli opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kuvaamiseen. - Kolmelle toimijalle (OPH, CIMO, UAF) yhteinen asiakaspalvelujärjestelmä, josta voidaan saumattomasti siirtää palvelupyyntöjä eteenpäin. Koodistotyö - Toteutuksen kannalta olennaisten koodistojen tunnistaminen - TOR:n aikataulu on pidempi kuin muiden projektien. - Miten palvelee opiskelijavalintoja? (esim. päällekkäisyysopintojen tunnistaminen, kelpoisuuden tunnistaminen) - Miten TOR vaikuttaa koulutuksen järjestäjien omaan arkistointivastuuseen ja -käytäntöihin? - Tutkintojen työelämälähtöinen markkinointi osana koulutustiedon verkkopalvelua - Millaisia sähköisiä työkaluja tuottaa oppilaitosten arkeen? (esim. Osaan.fi -palvelun uudistava työkalu osaamisen tunnistamisen arviointiin) - Linkitys opiskelijahallinnon järjestelmiin. - Aikuiskoulutuksen tuominen järjestelmään lisää ainakin väliaikaisesti palvelupyyntöjen määrää. Miten itsepalveluperiaate tukee ko. tilannetta? - Koodistot ja koulutusalaluokitukset Muita Opetushallituksessa käynnissä olevia kehittämisprojekteja: Opetushallituksen ylläpitämä tutkintotoimikuntia ja näyttötutkintojen järjestämissopimuksia koskeva tietojärjestelmä (AMTU) Sähköinen oppimistulosten seuranta- ja raportointijärjestelmä (AMOP) Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishanke HEKOlaatu - Tiedot näyttötutkintojen järjestäjistä - Miten helpottaa oppilaitosten arkea? (esim. paperiton tiedonvälitys toimikuntiin) - Ammatillisen koulutuksen näyttöperusteinen oppimistulosten sähköinen seuranta ja raportointi - Oppimistulosten arviointi kohdistuu tällä hetkellä ammatilliseen peruskoulutukseen lukuun ottamatta näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja. Tuottaa: - mallit ja ohjausvälineet henkilökohtaistamiseen - esityksen valtakunnallisesta täydennyskoulutusta henkilökohtaistamisosaamiseen. - Tulosten hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä - tuottaa osittain päällekkäisiä lomakkeita (vrt. hakulomake). Yhteistyön tarve. - yhteys opintohallinnon viitearkkitehtuuriin (vrt. henkilökohtaistamisprosessin sähköisen tietokannan mallintaminen ja pilotointi Primus-yhteensopivaksi)

9 ESISELVITYSRAPORTTI 9 (54) Muita aikuiskoulutuksen hakupalvelun kannalta merkityksellisiä projekteja: Neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (NUOVE, työ- ja elinkeinoministeriö, yksi Opin Ovi -hankkeista) Opin Ovi -hankkeet ( ) liittyvät Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio-, ja palvelujärjestelmien kehittäminen nimenomaan aikuisopiskelun osalta. Korkeakoulujen yhteistyökokonaisuus korkeakoulujen tietojärjestelmien kehittämiseksi (RAKETTIhanke) - Parantaa neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuutta kehittämällä koulutusneuvonnan ja uraohjauksen sähköisiä palveluja ja vahvistamalla koulutusneuvonnan ja uraohjauksen valtakunnallisten toimijoiden verkostoitumista. - Alueellisia Opin Ovi -hankkeita on Manner-Suomessa vuonna 2012 noin 30 kpl. Niitä hallinnoidaan ja rahoitetaan pääosin ELY-keskusten kautta. Jokaisella Opin ovella on oma alueellinen yhteistyöverkostonsa. - Opin ovi -hankkeet kehittävät alueellisia aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. - Hankkeessa toteutettavien osioiden hyödyntämismahdollisuus (esim. maksupalvelua suunniteltu) - Miten projektissa tuotettuja parhaita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää hakupalvelussa? - Aikuisopiskelijat hyötyisivät osaamisen arviointiin ja omien vahvuuksien tunnistamiseen liittyvistä työkaluista. - Opin Ovi -hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja työkalujen hyödyntäminen Oppijan verkkopalveluissa. - Mahdolliset päällekkäisyydet kehittämistyössä (huomioitava erityisesti Opin Ovi -hankkeiden mahdollisten jatkoprojektien osalta). 2.3 Aikuiskoulutuksen sanasto Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti elokuussa 2010 opetustoimen sanastotyön osana Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvitystä. Hankkeeseen liittyvän sanastotyön oli tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana, mutta työ jatkuu edelleen. Sanastotyö kokoaa korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä peruskoulutuksen käsitteistöt yhtenäiseksi opetustoimen sanastoksi. Yhteinen terminologia mahdollistaa tietojen yhteismitallisuuden sekä luo edellytyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle sekä tukee opetustoimialan tiedonhallintaa. -projektin osalta laaja sanastosyöte tuotettiin elo-syyskuussa 2011, ja työtä jatketaan projektin edetessä. Määrittelyn pohjana hyödynnettiin osaan.fi -palvelun kehittämisen sekä Opetushallituksen aiemman OTUPERAS-projektin (nykyisen eopetussuunnitelmat ja etutkinnot -projektin pohja) esiselvityksen yhteydessä laadittua sanastoa. 2.4 Projektissa huomioitavat lait, asetukset ja määräykset Projektissa toteutettavia palveluita rajaa lainsäädäntö, ja palveluiden toteuttamisessa on otettava huomioon useita lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Olisi tarkoituksenmukaista, että lainsäädäntötyötä tehtäisiin kaikkien Oppijan verkkopalvelut -hankkeeseen kuuluvien projektien kannalta kokonaisuutena. Eri projekteille yhteiset lakitarpeet liittyvät muun muassa Organisaatiotietojen hallintaan sekä henkilötietorekisteriin. Henkilötietorekisteri on osa opiskelijavalintarekistereitä, sen muodostuminen ratkeaa, kun todennetun osaamisen rekisteriin liittyvät päätökset on tehty. Oppijan verkkopalvelun hakeutujan palveluissa on toistaiseksi tuotettu seuraavat lakimuutostarpeisiin liittyvät selvitykset:

10 ESISELVITYSRAPORTTI 10 (54) Todennetun osaamisen rekisteriin liittyvä lakiselvitys (TOR-projekti): SADe_Oppijan verkkopalvelut, TOR_Lainsäädäntöselvitys_v04. todennetun osaamisen rekisteriin liittyvä lakiselvitys lähetetty opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lainsäädäntömuutokset eivät ole vielä edenneet ministeriössä. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen opetuksen hakujärjestelmään liittyvä lakiselvitys (ALPE-projekti): Lakiselvitys on tehty (Lakimuutokset_ALPE_Esiselvityksessä) ja otettu käsittelyyn opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yhteiskuntatakuu nostettu tärkeimmälle prioriteetille. Toisen asteen HE-luonnos on valmisteilla, ja viedään tänä keväänä eduskuntaan. Tavoitteena, että laki astuu voimaan jo Nuorten etusijaisuus otetaan käyttöön syksyn 2013 yhteishaun yhteydessä. Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ-projekti): Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin liittyvä laki (laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/1998) on viety eduskunnan käsittelyyn toukokuussa Tässä luvussa keskitytään aikuiskoulutuksen hakupalvelun osalta keskeisiin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. Muita aikuiskoulutukseen liittyviä lakeja, asetuksia ja määräyksiä on lueteltu liitteessä 1. Yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakua käytetään myös otettaessa opiskelijoita muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Yhteishaulle on ominaista mm. opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät yhteiset hakuajat, asetuksilla säädetyt opiskelijaksi ottamisen perusteet ja rajallinen hakutoiveiden määrä. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita: 1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen 2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen 3) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille 4) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen 5) ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämään koulutukseen 6) vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen 7) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen 8) ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen 9) aikuisten lukiokoulutukseen 10) Helsingin saksalaiseen kouluun, International School of Helsinki -nimiseen kouluun ja Steinerkouluihin. On myös huomioitava, että suuri joukko aikuisia opiskelee yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joita säätelevät eri lait. Tämän projektin kohderyhmään kuuluvaa aikuiskoulutusta säätelevät erityisesti: Lukiolaki (629/1998) ja Lukioasetus (810/1998): Laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta perusopetuksen oppimäärään perustuvasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

11 ESISELVITYSRAPORTTI 11 (54) Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998): Laissa säädetään opiskelijavalintarekisteristä ja sen käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta. Opiskelijavalintarekisterin pitäjällä on oikeus saada tai luovuttaa tietoja hakijasta eri viranomaisilta ko. laissa määritellyin rajoituksin. Voimassa olevan lain mukaan opiskelijavalintarekisteri koostuu kolmesta eri osarekisteristä, joita ovat yliopistojen hakurekisteri, ammattikorkeakoulujen hakurekisteri ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri 1 ( /560). vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta 1 a ( /1123). Rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkintolautakunta. Lakiin opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998) liittyvät muutokset ovat parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa toisen asteen nuorten koulutuksen osalta (ALPE). Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998): Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillista aikuiskoulutusta voidaan järjestää omaehtoisena koulutuksena, henkilöstökoulutuksena ja työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Näyttötutkintoihin liittyvien opiskelijavalintojen osalta on erityisesti huomioitava henkilökohtaistamismääräys (OPH:n määräys 43/011/2006). Lisäksi muutamissa näyttötutkinnoissa (esimerkiksi vartijan ammattitutkinto, logistiikan perustutkinto ja ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto) on tutkinnon osia, joihin valmistavaa koulutusta säätelee tutkinnon perusteiden ohella erillislainsäädäntö. Tällaisten tutkinnon osien suorittaminen ei ole ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta, ja erillislainsäädäntö määrittää, miten kyseinen ammattitaito osoitetaan. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998): Laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998): Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja

12 ESISELVITYSRAPORTTI 12 (54) kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Laki yleisistä kielitutkinnoista (964/2004) ja asetukset yleisistä kielitutkinnoista (1109/2011 ja 1163/2004): Yleisellä kielitutkinnolla tarkoitetaan kielitaidon hankkimistavasta riippumatonta toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestettyä tutkintoa. Yleisellä kielitutkinnolla osoitetun suomen ja ruotsin kielen taidon rinnastamisesta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaan kielitaitoon säädetään erikseen. Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa. voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Lisäksi ainakin seuraavat julkisuutta ja tietosuojaa koskevat lait ja säädökset on otettava huomioon järjestelmää kehitettäessä: Hallintolaki (434/2003): Laki toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999): Laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta (24 ) ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Henkilötietolaki (523/1999): Laki toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista, henkilörekistereitä koskevat säännökset. Laki velvoittaa muun muassa huolehtimaan siitä, että tutkinnon suorittajan henkilötunnusta käytetään vain laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Näitä tehtäviä ovat mm. tilastointi, tutkinnon arviointi, oppisopimus, erityisopetus, tutkintotodistukset, osallistumistodistukset ja opintosuorituksia koskevat tiedot. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011): Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003): Lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin tietoturvallisuutta hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä. Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa.

13 ESISELVITYSRAPORTTI 13 (54) Lakiasioiden käsittely on aloitettu huhtikuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikön kanssa. Opetushallituksen vastuulla olevien projektien osalta lakiasioita työstetään kevään 2012 aikana siten, että tekee alustavaa esitystä muutostarpeista. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Aikuiskoulutuksen kenttä on laaja ja sirpaleinen. Tässä esiselvityksessä korkeakoulujen aikuiskoulutukseen on lyhyesti viitattu toimintaympäristön kuvauksessa, mutta rakennettavan verkkopalvelun osalta niihin liittyvät ratkaisut päätetään SADe-ohjelmaan kuulumattomassa Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä -hankkeessa (KSHJ). Alla olevaan kuvaan on hahmotettu aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projektin näkökulmasta keskeiset ulottuvuudet sekä toimijat. Kuvasta on rajattu pois tähän projektiin kuulumaton korkeakoulujen aikuiskoulutus. Kuva 1. Aikuiskoulutuksen kenttä AIKU-projektin näkökulmasta.

14 ESISELVITYSRAPORTTI 14 (54) 3.1 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot Aikuiskoulutus jaetaan organisointimuodoiltaan sekä sääntely- ja rahoitusperusteiltaan kolmeen perusmuotoon: omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen Omaehtoinen koulutus Omaehtoisessa aikuiskoulutuksessa koulutukseen osallistumisen perustana on opiskelijan oma päätös. Omaehtoisen aikuisopiskelun rahoituksesta ja sääntelystä päävastuussa on opetushallinto, lisäksi koulutuksen järjestäjät ja osin myös opiskelijat itse ovat merkittäviä koulutuksen rahoittajia. Omaehtoisena aikuiskoulutuksena on tarjolla hyvin laaja koulutuskenttä aina perusopetuksesta korkeaasteelle. Lisäksi tarjolla on laaja valikoima vapaan sivistystyön koulutusta Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittinen koulutus on osa aktiivista työvoimapolitiikkaa muodostaen samalla osan ammatillista aikuiskoulutusjärjestelmää. Työvoimakoulutuksen alaikäraja on 20 vuotta, ja koulutukseen valintaperusteena ovat työvoimapoliittiset syyt. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksesta vastaa työ- ja elinkeinohallinto ja sen paikallisesta hankinnasta pääsääntöisesti ELY-keskukset. Päätöksen opiskeluun hakeutumisesta tekee kansalainen, joka saa koulutukseen hakeutumisessaan ohjausta työvoima- tai koulutusneuvojilta. Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena voidaan tarjota toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja muutoin ammatillisia valmiuksia edistävää tai ammattiin valmentavaa ei-tutkintotavoitteista koulutusta sekä tietyin edellytyksin myös tutkintoon johtavia korkeakouluopintoja Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on useimmiten verrattain lyhyttä ei-tutkintotavoitteista, mutta sitä järjestetään myös toisen asteen ammatilliseen tutkintoon valmistavana. Henkilöstökoulutuksessa aloitteen koulutukseen hakeutumisesta tekee tavallisesti työnantaja yhdessä työntekijän kanssa. Koulutuksen kustannuksista vastaa pääasiassa työnantaja ja koulutuksen tavoitteet ovat usein ainakin osittain yritystaloudelliset tai tähtäävät muutoin organisaation toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Yritykset ja julkisyhteisöt ostavat koulutusta julkisesti valvotuilta koulutuksen järjestäjiltä sekä muilta koulutuksen järjestäjiltä ja konsulttiyrityksiltä. Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Vuonna 2006 tällaista koulutusta sai työssä käyvistä palkansaajista 57 prosenttia, yhteensä 1,1 miljoonaa palkansaajaa. Määrä on samaa tasoa kuin vuosituhannen alussa ja selvästi korkeampi kuin vuonna (Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus.)

15 ESISELVITYSRAPORTTI 15 (54) 3.2 Tutkintotavoitteinen koulutus Aikuisten perusopetus Perusopetuksen (peruskoulun) oppimäärän tai sen osan voi suorittaa myös aikuisena joko aikuislukiossa tai sellaisessa kansanopistossa, jolla on lupa tarjota aikuisten perusopetusta. Perus- ja lisäopetukseen osallistui vuonna 2011 runsaat 2350 aikuista (Tilastokeskus 2011, ennakkotieto). Aikuislukioita on yhteensä 28. Lisäksi lähes 30 kansanopistolla on lupa aikuisten perusopetuksen järjestämiseen ja kuudella aikuisten lukiokoulutuksen järjestämiseen. Myös joissakin rangaistuslaitoksissa on mahdollisuus osallistua aikuisten perusopetukseen. Useat (nuorten) lukiot tarjoavat aikuistenkin lukiokoulutusta joko erillisillä aikuislinjoilla tai nuorten ryhmissä aikuisten lukiokoulutuksen perusteiden pohjalta laadittujen opetussuunnitelmien mukaan. Suurin osa perusopetukseen osallistuvista aikuisista on nykyisin maahanmuuttajia. Aikuisille tarkoitetuissa perusopetuksessa edetään vuosiluokattomasti. Opiskelija suorittaa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa kuuluvia opintokokonaisuuksia edeten kokonaisuudesta toiseen. Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opiskelusuunnitelmaansa sisältyvät opinnot jossakin aineessa tai oppiainekokonaisuudessa tai muutoin saavuttanut tavoitteena olevan osaamisen, hän voi siirtyä opiskelemaan näiden oppiaineiden ylimpien vuosiluokkien oppimääriä. Yleensä oppilaitokset tarjoavat peruskoulun vuosiluokkia 7 9 vastaavaa opetusta sekä 2010 voimaan tulleen perusopetuksen perusteiden täydennyksen osalta alkuvaiheen opintoja. Suurissa aikuislukioissa on myös mahdollisuus opiskella alempien vuosiluokkien oppimääriä englannin kielessä, matematiikassa ja S2-äidinkielessä Aikuisten lukiokoulutus Lukion opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukioopinnoista suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Aikuisten lukiokoulutukseen haettaessa ei usein ole keskiarvorajaa tai muuta opiskelijakarsintaa. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman oppiaineen suorittaminen (aineopiskelija). Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Oppimäärä on suoritettava enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia tai valinnaisia opintoja. Näin jo opiskeltuja ja opittuja asioita ei tarvitse opiskella lukiossa uudestaan. Tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa opiskeli vuonna 2010 yhteensä opiskelijaa, joista aikuisia oli vajaat Lukiokoulutusta annettiin 395 lukiossa ja 44 muussa oppilaitoksessa (Koulutustilastot, Tilastokeskus). Aikuislukioita tai lukioiden aikuislinjoja on noin 100. Aikuisten

16 ESISELVITYSRAPORTTI 16 (54) lukiokoulutusta annetaan myös joissakin kansanopistoissa sekä etäopetuksena. Etäopetuksessa opiskelijat ovat normaalisti jonkun lukion opiskelijoita. Lukiot voivat kuulua samanaikaisesti useaankin etäopetusverkostoon luvun tilanteeseen verrattuna aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevien määrä on laskenut 37 prosentilla. Aikuisten lukiokoulutus järjestetään kurssimuotoisesti ja luokattomana. Opiskelu tapahtuu yleensä iltaisin. Suuremmissa aikuislukioissa on myös päiväopetusta. Yksittäisillä kursseilla voi opiskella aineopiskelijana. Lukiolain (629/1998) mukaisesti lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Lukio-opiskelun (myös aikuisten) lähtökohtana ja tavoitteena on suorittaa lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto. Lukiokoulutuksen päätteeksi opiskelija osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin, joissa hänen tulee suorittaa vähintään neljä pakollista koetta. Lukion oppimäärän ja ylioppilaskokeet suorittaneille annetaan ylioppilastutkintotodistus. Opiskelija voi myös opiskella vain yksittäisiä oppiaineita ns. aineopiskelijana ja osallistua kyseisen oppiaineen ylioppilaskokeeseen ja saada suorituksestaan erillistodistuksen. Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen koulutuksen pohjalta tietyin edellytyksin. Lukioissa oppilashallinnon järjestelmiä käyttävät opetustoimen roolissa olevat henkilöt, kuten rehtori, opettaja, opinto-ohjaaja tai kanslisti. Oppilaitosten omissa verkkopalveluissa tarjotaan tietoa opiskelusta ja järjestettävästä opetuksesta. Käytössä on usein myös erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen perustutkinto suoritetaan joko peruskoulutuksena tai näyttötutkintona, ja siinä osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinnon nimellinen laajuus on 120 opintoviikkoa. Yleensä näyttötutkintoon tullaan valmistavan koulutuksen kautta, mutta noin 5 % suorittaa näyttötutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. Tutkinnon voi suorittaa 52 ammatillisessa perustutkinnossa (117 koulutusohjelmaa). Vuonna 2009 ammatillisen perustutkinnon suoritti runsaat opiskelijaa. Tästä määrästä näyttötutkintoja oli runsaat (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, 111). Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto (nimellinen laajuus 120 ov) tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat laajuudestaan riippuen yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Jos ammatillisen perustutkinnon nimellinen laajuus on alle 120 ov, tutkinto antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkintoa voi laajentaa lisäopintojen avulla yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin (ns. alakohtainen jatkoopintokelpoisuus). Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Tasollisesti ammattitutkinnon suorittaminen on todennäköistä henkilölle, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja vähintään noin kolmen vuoden työkokemus. Erikoisammattitutkinnossa puolestaan osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta, ja tutkinnosta suoriutuminen edellyttää alan peruskoulutusta tai sitä vastaavia tietoja ja vähintään noin viiden vuoden työkokemusta.

17 ESISELVITYSRAPORTTI 17 (54) Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset luokitellaan ammatilliseksi lisäkoulutukseksi. Nämä tutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintoina, joiden laajuutta ei määritellä opintoviikkoina. Tutkinnon voi suorittaa 189 ammattitutkinnossa ja 130 erikoisammattitutkinnossa (Näyttötutkinto-opas 2011). Ammatti- ja erikoisammattitutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Vuonna 2009 ammattitutkinnon suoritti runsaat ja erikoisammattitutkinnon runsaat 4800 henkilöä (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, 111). Ammatillisissa oppilaitoksissa oppilashallinnon järjestelmiä käyttävät opetustoimen roolissa olevat henkilöt, kuten rehtori, koulutusjohtaja, opettaja, opinto-ohjaaja, koulutussihteeri/kanslisti, koulutussuunnittelija tai koulutuskoordinaattori. Verkkopalvelut ovat samansuuntaisia kuin lukiossa, tosin ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa (vrt. esim. työssä oppiminen, työharjoittelu, tutkintotilaisuudet) Oppisopimuskoulutus Ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimusopiskelun aloittaminen edellyttää soveltuvaa työpaikkaa, oppisopimuksen solmimista opiskelijan, työnantajan ja oppisopimustoimiston välille sekä työnantajan sitoutumista työssä oppimisen ohjaukseen. Oppisopimusopiskelu painottuu työssä oppimiseen, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Vuonna 2010 oppisopimuskoulutuksena toteuttavan koulutuksen rahoitusta saavia järjestäjiä oli 85 (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. OPH:n oppaat ja käsikirjat 2010:9). Vuonna 2010 tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui noin opiskelijaa. Koko tutkinnon suoritti oppisopimusopiskelijaa. Suoritetuista tutkinnoista 42 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 32 prosenttia ammattitutkintoja ja 26 prosenttia erikoisammattitutkintoja. (Ammatillinen koulutus 2010, Tilastokeskus). Oppisopimuskoulutuksen osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä on noin 15 % (Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:7.) Aikuisille tarkoitetut kielitutkinnot Kielitutkintoja on kahdenlaisia: 1) yleiset kielitutkinnot ja 2) valtionhallinnon kielitutkinnot. vastaa yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämisestä, toimeenpanosta ja valvonnasta. Lisäksi on mahdollista suorittaa auktorisoidun kääntäjän tutkinto. Auktorisoitujen kääntäjien järjestelmästä huolehtii Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. 1) Yleiset kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot perustuvat lakiin 964/2004 ja valtioneuvoston asetuksiin 1109/2011 ja 1163/2004. Ne ovat aikuisille tarkoitettuja tutkintoja, jotka mittaavat toiminnallista ja viestinnällistä yleiskielitaitoa. Todistuksessa ilmaistaan suorittajan kielitaitoprofiili puheen ymmärtämisen, puhumisen, tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeiden osalta. Yleisiä kielitutkintoja voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla seuraavissa kielissä: englanti, ranska, ruotsi, saame, saksa, espanja, suomi ja venäjä. Lisäksi italian kielessä tutkinnon voi suorittaa perus- ja keskitasolla. Yleisten kielitutkintojen 6-

18 ESISELVITYSRAPORTTI 18 (54) portainen taitoasteikko on yhteismitallinen Euroopan neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitoasteikkojen kanssa. Vuodesta 2003 alkaen yleisten kielitutkintojen todistuksia on käytetty myös Suomen kansalaisuuden saamiseen edellytettävän suomen tai ruotsin kielen taidon hallinnan osoittamiseen. Vuonna 2008 yleisiä kielitutkintoja suoritettiin yhteensä (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, ) Yleisiä kielitutkintoja voi suorittaa 72 tutkintopaikassa eri puolella Suomea. ylläpitää verkkosivuillaan yleisten kielitutkintojen tutkintopaikkojen hakupalvelua. 1) Valtionhallinnon kielitutkinnot Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen. Valtionhallinnon kielitutkinnot perustuvat lakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta ja valtioneuvoston asetukseen (481/2003) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Vuoden 2003 kesäkuusta lähtien järjestelmän todistuksilla on voinut osoittaa myös Suomen kansalaisuuden (kansalaisuuslaki 359/2003) saamiseksi edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa. Hyvän ja tyydyttävän taidon tutkinnot suoritetaan Opetushallituksen määräämille tutkintosuoritusten vastaanottajille. Erinomaisen taidon tutkinnot suoritetaan suomen tai ruotsin kielen tutkintolautakunnille. Vuonna 2008 valtionhallinnon kielitutkintoja suoritettiin 107 suomen kielessä ja 57 ruotsin kielessä. (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, ) 2) Auktorisoidun kääntäjän tutkinto Tutkinto perustuu auktorisoiduista kääntäjistä annettuun lakiin (1231/2007) ja valtioneuvoston asetukseen (1232/2007), ja se on osa kääntäjien auktorisointijärjestelmää. Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, jolla on oikeus tehdä auktorisoituja käännöksiä. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintotilaisuuksia järjestää Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Tutkintolautakunta myös hyväksyy tutkinnot ja tutkinnon tulokset sekä myöntää oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Lisäksi tutkintolautakunta valvoo auktorisoitujen kääntäjien toimintaa sekä ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä tietokantaa auktorisoiduista kääntäjistä. Auktorisoituja kääntäjiä määrittelee laki (1231/2007) ja valtioneuvoston asetus (1232/2007). Auktorisoitu kääntäjän tekemä käännös on laillisesti pätevä. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Vuonna 2008 auktorisoidun kääntäjän tutkintoon osallistui 85 henkilöä, joista 23 hyväksyttiin. (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, 100.) 3.3 Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattoman koulutuksen tavoitteena on yleissivistyksen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Osallistujat ovat pääasiassa aikuisia, jotka opiskelevat kehittääkseen itseään, oppiakseen uusia taitoja ja ylläpitääkseen olemassa olevia taitoja. Tutkintoon johtamaton koulutus tilastoidaan kahdeksaan eri koulutustyyppiin: 1) vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2) ammatillinen lisäkoulutus (ei oppisopimus) 3) ammatillinen lisäkoulutus (oppisopimus) 4) työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 5) työnantajien tilaamat kurssit 6) avoin ammattikorkeakouluopetus 7) avoin yliopistoopetus ja 8) muu koulutus. (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, )

19 ESISELVITYSRAPORTTI 19 (54) Osallistujia oli eniten vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa, jossa tutkintoon johtamattoman koulutuksen brutto-opiskelijamäärä oli yhteensä 1,6 miljoonaa ja netto-opiskelijamäärä yhteensä miljoona (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus). Vapaan sivistystyön oppilaitoksista eniten osallistujia on kansalaisopistoissa (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus) Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tarkoituksena on koulutustarjonnan avulla tukea kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. 1) Kansanopistot Kansanopistot (82) ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia. Kansanopistoista suurin osa on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä ja osa on kunnallisia. Opistojen toiminnasta noin kolme neljäsosaa on vapaatavoitteista koulutusta. Opistot voivat painottaa toiminnassaan arvo- ja aatetaustaansa tai sivistystavoitteitaan. Opistoista on taustaltaan sitoutumattomia 38 %, kristillisiä 47 % sekä poliittisten liikkeiden, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä 12 %. Kaksi opistoa keskittyy vammaisten koulutukseen. Kansanopistojen pitkäkestoinen koulutus eli linjat kestävät useimmiten lukuvuoden. Lisäksi ne järjestävät eripituisia kursseja kesällä ja viikonvaihteissa. Kansanopistoissa annetaan omaehtoista ja yleissivistävää opetusta. Vuonna 2011 kansanopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 2) Kansalaisopistot Kansalaisopistot (kansalais- ja työväenopistot) (196) ovat etupäässä kunnan omistamia aikuisoppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa ja usein toimintaa on hajautettu eri puolille kuntaa. Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Kansalaisopistot vastaavat suuresta osasta taiteen perusopetusta. Ne tarjoavat myös avointa yliopisto-opetusta. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuotoopetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1 2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Vuonna 2011 kansalaisopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 3) Opintokeskukset

20 ESISELVITYSRAPORTTI 20 (54) Sivistysjärjestöjen ylläpitämät opintokeskukset (10) ovat yksityisiä koulutusorganisaatioita. Opintokeskusten taustajärjestöt edustavat puolueita, ammattiyhdistysliikettä ja sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä. Opintokeskukset järjestävät kurssitoimintaa ja pitävät yllä opintokerhoja. Opintokeskukset organisoivat toimintaa itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Koulutustarjonta muotoutuu taustajärjestöjen aatteiden mukaisesti. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. Opintokeskukset toimivat hajautetusti usein aluekeskustensa avustamina. Opintokerhojen ja muun opetuksen toteuttamiseksi järjestetään ohjaajakoulutusta. Opintokeskuksilla on myös harrastuksiin liittyvää toimintaa ja sivistysjärjestöt organisoivat erilaista kulttuuritoimintaa. Vuonna 2011 opintokeskusten järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 4) Kesäyliopistot Kesäyliopistot (20) ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka järjestävät mm. avointa yliopistoopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kielikoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä lyhytkestoista vapaatavoitteista koulutusta. Lisäksi ne järjestävät korkeakoulutasoisia taide- ja kulttuurialojen kursseja, seminaareja ja tapahtumia, Studia Generalia -luentoja sekä ikääntyvien yliopistotoimintaa. Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat alueelliset yhdistykset ja eräät maakuntaliitot. Kesäyliopistot toimivat hajautetusti muiden oppilaitosten tiloissa. Kaikki kesäyliopistot toimivat ympäri vuoden, mutta toiminta painottuu kesään. Kesäyliopistoissa ei ole ikärajoja tai pohjakoulutusvaatimuksia. Vuonna 2011 kesäyliopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 5) Liikunnan koulutuskeskukset Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta eli urheiluopistoa, jotka järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta nuorille ja aikuisille. Vuonna 2011 liikunnan koulutuskeskusten järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus) Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus Tutkintoon johtamatonta ammatillista lisäkoulutusta ovat erilaiset ammattitaitoa parantavat ja kehittävät kurssit. Kursseja järjestetään pääasiassa ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Vuonna 2010 tutkintoon johtamattomaan ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistui runsaat aikuista. Luku ei sisällä oppisopimusopiskelijoita (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus) Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tutkintoon johtamaton koulutus Myös tutkintoon johtamatonta koulutusta voidaan toteuttaa oppisopimuksella. Korkeakoulututkintoja ei voi suorittaa oppisopimuksella, mutta korkeakoulut järjestävät oppisopimustyyppistä koulutusta, joka on tarkoitettu korkeakoulutettujen pidempikestoiseksi täydennyskoulutukseksi. Vuonna 2010 tutkintoon johtamattomaan ammatilliseen lisäkoulutukseen oppisopimuskoulutuksena osallistui aikuista (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus).

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä

Anita Johansson KSHJ. Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä Anita Johansson KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kirjeessään (Dnro 116/040/2010) hankkeen korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseksi.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen

Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen. Sari Pulkkinen Opiskelijavalinnan valtakunnalliset kehityssuunnat ja sähköisen yhteishakujärjestelmän kehittäminen Sari Pulkkinen 29.9.2011 Vuonna 2010 kevään ylioppilastutkinnossa hyväksyttiin 28 795 kokelasta yliopistoihin

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen asiakirjat Ulla Angervo Opetushallitus. Opintopolku.fi

Aikuiskoulutuksen asiakirjat Ulla Angervo Opetushallitus. Opintopolku.fi Aikuiskoulutuksen asiakirjat 28.4.2015 Ulla Angervo Opetushallitus Esityksen sisältö Oppijan verkkopalvelu eperusteet palvelu avattu Opintopolku aikuiskoulutuksessa 2 28.4.2015 Alatunnisteteksti Oppijan

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto

Käyttöönottosuunnitelma, versio Asiakaskäyttöönotto Ulla, Anu, Anita, Arja Käyttöönottosuunnitelma, versio 0.5 - Asiakaskäyttöönotto Kehittämisjaoksen kokous 11.6.2012 Sisällölliset tavoitteet ottaa toteutettava palvelukokonaisuus käyttöön vaiheittain ja

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Antti Ylä-Jarkko. Oppijan palvelut

Antti Ylä-Jarkko. Oppijan palvelut 7.9.2012 Antti Ylä-Jarkko Oppijan palvelut Omat palvelunäkymät hakijoille ja virkailijoille Virkailijan käyttöliittymä (näkymä) Virkailija voi hoitaa kaikki hakuihin, valintoihin ja tiedotukseen liittyvät

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline

eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline eperusteet Kansallisen ja paikallisen kehittämistyön väline Ulla Angervo, Opetushallitus Oppijan verkkopalvelut -hanke eperusteet on toteutettu osana Oppijan verkkopalvelut -hanketta, jossa kehitetään

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 89/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 :n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH

Opintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opintopolun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut aikuiskoulutukseen hakeutuvan näkökulmasta Ulla Angervo, Anu Suurnäkki (OPH)

Opintopolun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut aikuiskoulutukseen hakeutuvan näkökulmasta Ulla Angervo, Anu Suurnäkki (OPH) Opintopolun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut aikuiskoulutukseen hakeutuvan näkökulmasta 5.11.2012 Ulla Angervo, Anu Suurnäkki (OPH) SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutus - aikuisohjaus. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi Heikki Pasanen

Aikuiskoulutus - aikuisohjaus. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi Heikki Pasanen Aikuiskoulutus - aikuisohjaus Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen foorumi 20.04.2012 Heikki Pasanen Muutamia lähtökohtia yhteiselle pohdinnalle Politiikkataso Aikuiskoulutus AiHe Noste VSOP Opin

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opintopolku-info opintoohjaajille

Opintopolku-info opintoohjaajille Opintopolku-info opintoohjaajille 18.2.2016 Yleistä OPH aloittanut katsaukset hakuihin ja valintoihin liittyvistä asioista sekä Opintopolun uusista toiminnallisuuksista n. 1-2 kertaa kuukaudessa Infot

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

SADe Oppijan verkkopalvelut -hankkeen koulutustarjontatiedon ja hakupalveluiden yhteinen kehittämisjaos

SADe Oppijan verkkopalvelut -hankkeen koulutustarjontatiedon ja hakupalveluiden yhteinen kehittämisjaos SADe Oppijan verkkopalvelut -hankkeen koulutustarjontatiedon ja hakupalveluiden yhteinen kehittämisjaos SADe-hankkeen ja Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden OPH:n vastuulla olevien palveluiden tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot