Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö)"

Transkriptio

1 ESISELVITYSRAPORTTI 1 (54) AIKUISKOULUTUKSEN HAKUPALVELU ESISELVITYSRAPORTTI ESISELVITYSRAPORTIN TIEDOT Versio 1.0 Laatija Sari Ellonen ja Anu Suurnäkki Laatimispäivämäärä Hyväksyjä Hyväksymispäivämäärä Organisaatio Projektin ohjausryhmä: Oppijan projektiryhmä (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 ESISELVITYSRAPORTTI 2 (54) TIIVISTELMÄ Tässä esiselvityksessä kuvataan aikuiskoulutuksen hakupalvelun lähtökohdat ja tavoitteet osana kansallisen Oppijan verkkopalvelun hakeutujan palveluita. Esiselvitys kuuluu Opetushallituksessa toteutettavaan -projektiin. Projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta, joka on yksi valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) kärkihankkeista. Esiselvityksen toteutus Esiselvityksen lähtökohtana ovat olleet hallitusohjelma, valtiovarainministeriön SADe-ohjelman tavoitteet, opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma, vuosina toteutettu Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä -väliraportti sekä Oppijan verkkopalvelun viite- ja kohdearkkitehtuurit. Lisäksi aikuiskoulutuskentälle pidettiin helmikuussa 2012 neljä samansisältöistä tarpeiden kartoitustyöpajaa (Mikkeli, Pori, Helsinki ja Oulu), joihin osallistui 130 koulutuksen järjestäjän edustajaa. Kohderyhmä Yhteishaun ulkopuolinen palvelu on aikuiskoulutuksen järjestäjille toistaiseksi vapaaehtoinen. on tarkoitus ottaa käyttöön huhtikuussa Projektin aikana palveluun tuodaan hakumahdollisuus seuraaviin aikuiskoulutuksiin ja/tai tutkintoihin: 1) aikuisten perusopetus 2) aikuisten lukiokoulutus (pois lukien aineopinnot) 3) näyttötutkintona suoritettavat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä niihin valmistava koulutus 4) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 5) vapaan sivistystyön pitkäkestoinen koulutus 6) muu ammatillinen koulutus (vrt. koulutukset, jotka viedään nykyiseen KOULUTA-tietokantaan). Keskeisimmät johtopäätökset Kansalliselle, kaikille koulutussektoreille tarkoitetulle uudelle verkkopalvelulle tavoitellaan jopa 1,5 miljoonaa vuosittaista hakijamäärää. Käytännössä kasvun odotetaan tulevan pääasiassa aikuiskoulutukseen hakeutuvista. Jotta tavoitteeseen voitaisiin päästä, tulisi aikuiskoulutustarjonta saada kattavasti näkyviin palvelussa ja palvelun kautta tulisi voida hakeutua laajasti eri aikuiskoulutuksiin. Lisäksi tiedonsiirrot eri järjestelmien välillä olisi mahdollistettava ja palvelun tulisi tuottaa aitoa lisäarvoa koulutuksen järjestäjille (mm. kustannussäästöt, työtä helpottavat sähköiset työkalut, markkinointikanava, valtakunnallinen näkyvyys). Ennen kaikkea aikuisten tulisi löytää palveluun ja tuntea se omakseen.

3 ESISELVITYSRAPORTTI 3 (54) SISÄLLYS 1 JOHDANTO ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT projektin taustaa Liittymät muihin projekteihin Aikuiskoulutuksen sanasto Projektissa huomioitavat lait, asetukset ja määräykset TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot Omaehtoinen koulutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Henkilöstökoulutus Tutkintotavoitteinen koulutus Aikuisten perusopetus Aikuisten lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus Aikuisille tarkoitetut kielitutkinnot Tutkintoon johtamaton koulutus Vapaa sivistystyö Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamaton työvoimapoliittinen koulutus Työnantajien tilaamat kurssit Avoin ammattikorkeakoulu Avoin yliopisto Muu koulutus Keskeiset sidosryhmät KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY JA RAJAUS AIKUISKOULUTUKSEN HAKU- JA VALINTAPALVELUIDEN NYKYTILA Palvelut Hakijan palvelut Virkailijan palvelut Opetushallituksen ylläpitämät palvelut Aikuiskoulutuksen haku- ja valintaprosessit sekä hakijaneuvonnan organisointi Haku aikuisten perusopetukseen ja lukiokoulutukseen Haku näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen Haku vapaan sivistystyön koulutuksiin Haku työvoimakoulutukseen Haku oppisopimuskoulutukseen Haku kieli- ja kääntäjätutkintoihin Opiskelijavalinnat Hakija- ja virkailijaneuvonta aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa TAVOITERATKAISUN KUVAUS AIKUISKOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Järjestelmän toiminnallisuus Käyttöliittymään liittyvät tarpeet Koulutustarjontatiedon hallintaan liittyvät tarpeet Hakemiseen ja hakulomakkeeseen liittyvät tarpeet... 36

4 ESISELVITYSRAPORTTI 4 (54) Opiskelijavalintoihin liittyvät tarpeet Asiakaspalveluratkaisuun liittyvät tarpeet Todennetun osaamisen rekisteriin liittyvät tarpeet Eri käyttäjäryhmille suunnitellut palvelut Hakijan palvelut Virkailijan palvelut rekisterin pitäjänä Järjestelmävaatimukset Integrointi muihin järjestelmiin TOTEUTUS JA AIKATAULU TIETOTURVALLISUUS KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTIA JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Lähteet Liite 1: Aikuiskoulutukseen liittyvät lait, asetukset ja määräykset Liite 2: n luonneprofiili... 54

5 ESISELVITYSRAPORTTI 5 (54) 1 JOHDANTO Tässä esiselvityksessä kuvataan aikuiskoulutuksen hakupalvelun lähtökohdat ja tavoitteet osana hakeutujan palveluita. Esiselvitys kuuluu Opetushallituksessa toteutettavaan Aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projektiin. Projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta, joka on yksi valtiovarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) kärkihankkeista. Hankkeessa rakennetaan kaikille koulutussektoreille yhteistä koulutuksen verkkopalvelua, jonka kautta voi tulevaisuudessa etsiä suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaista koulutusta ja hakea opiskelijaksi. Aikuiskoulutus tuodaan verkkopalveluun uutena palveluna. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet -projektin erityisasiantuntija Sari Ellonen ja projektipäällikkö Anu Suurnäkki. Teknisenä asiantuntijana on toiminut Opetushallituksen erityisasiantuntija Mika Perkiö. Raportin laatimisen tukena on hyödynnetty Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoita sekä aikuiskoulutuskentän toimijoita. Osana esiselvitystä aikuiskoulutuskentälle pidettiin helmikuussa 2012 neljä samansisältöistä hakupalvelun teemoihin liittyvää työpajaa, joihin osallistui noin 130 kentän edustajaa. Työpajojen keskeiset tulokset on sisällytetty tavoiteratkaisun kuvaukseen. Esiselvitys katselmoidaan Opetushallituksen sisällä ja hyväksytään projektin ohjausryhmässä (Oppijan projektiryhmä). Projektin määrittely-, toteutus-, ja käyttöönottoaikatauluja täsmennetään esiselvitystyön edetessä. Projektin lopputulos hyväksytään osana Oppijan verkkopalvelujen hyväksymistä. Esiselvityksen toteuttamisen pohjana on käytetty JHS 171 -dokumenttia (ICT palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen). Toimintaympäristöanalyysissä kuvataan aikuiskoulutuksen kenttä (monitahoisuus, sirpaleisuus ja volyymit) linjausten ja resurssisuunnittelun päätöksenteon tueksi. Kentän laajuudella perustellaan rajausesitystä palveluun ensi vaiheessa sisällytettävistä koulutuksista. Nykytila-analyysissa kuvataan haku- ja valintajärjestelmien nykytila. Tavoiteratkaisun kuvaus sisältää tarpeita uusille palveluille sekä toiminnallisesta että teknisestä näkökulmasta. Esiselvitys tuottaa tarpeita myös muille hankkeen projekteille. Esiselvityksen rajaukset Tässä esiselvityksessä ei kuvata tarkemmin korkeakoulujen aikuiskoulutuksen tuomista hakupalveluun, sillä se kuuluu Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintahankkeen (KSHJ) alle. 2 ESISELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT n tavoitteet on linjattu hallitusohjelmassa, valtiovarainministeriön SADe-ohjelmassa sekä valtioneuvoston hyväksymässä koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa. Aikuiskoulutuksen osalta keskeinen tavoite on, että aikuinen löytää erilaisissa elämäntilanteissa itselleen sopivan koulutuksen tai tutkinnon entistä helpommin ja voi hakeutua siihen yhden järjestelmän kautta. Lisäksi aikuinen voi itse vaikuttaa oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin. Edellä mainittuja asioita tuetaan entistä tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä. Koulutuksen ja tutkintojen järjestäjille järjestelmän tavoitteena on paitsi lisätä toiminnan tuottavuutta, myös helpottaa arjen työtä erilaisten sähköisten työkalujen ja uusien palveluiden myötä. Ylimmät vaikuttavuustavoitteet tähtäävät työvoiman tarjonnan ja laadun turvaamiseen, mihin pyritään vastaamaan muun muassa tunnustamalla aikaisemmin hankittu

6 ESISELVITYSRAPORTTI 6 (54) osaaminen, karsimalla päällekkäiskoulutusta sekä tarjoamalla joustavia opintopolkuja elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Sitä järjestetään kaikilla koulutusasteilla, ja se voi olla tutkintotavoitteista, tutkintoon johtamatonta, ammatillista tai harrastuspainotteista. Aikuiskoulutus on määrällisesti merkittävää. Tilastokeskuksen seurantatutkimusten mukaan noin 1,7 miljoonaa suomalaista (puolet vuotiaasta väestöstä) osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Suurin osa saadusta aikuiskoulutuksesta on ammatillista, eli koulutukseen osallistutaan työhön tai ammattiin liittyvistä syistä. Tällaisessa koulutuksessa oli vuonna 2006 melkein 1,3 miljoonaa eli 51 prosenttia työvoimasta. Yleissivistävissä tai harrastuksiin liittyvissä opinnoissa opiskelee joka kuudes suomalainen. Yksi sadasta vuotiaasta (noin henkeä) opiskelee ulkomailla. (Aikuiskoulutustutkimus Tilastokeskus) projektin taustaa Lähtökohtaisesti suurin osa aikuiskoulutuksista on yhteishaun ja kansallisen hakujärjestelmän ulkopuolella. Opetusministeriö (nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriö) käynnisti syksyllä 2006 hankkeen sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän kehittämiseksi ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Hankkeen käynnistämisen taustalla oli tarve kehittää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakujärjestelmä toimivaksi koulutuksen järjestäjien palvelujärjestelmäksi. Hankkeen toinen vaihe käynnistettiin opetusministeriön tehdyllä päätöksellä. Toisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin pirstaleisen koulutustarjontatiedon kokoaminen ja kattavan hakupalvelun luominen myös yhteishaun ulkopuolella olevaan koulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Hankkeen toisen vaiheen toteutusta varten opetusministeriö asetti ohjaus- ja projektiryhmät väliseksi ajaksi. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata ja linjata sähköisen haku- ja koulutustietojärjestelmän laajentamista koskevaa valmistelua. Projektiryhmän tuli valmistella ja laatia laajennusta koskeva suunnitelma. Hanketta varten asetettiin kolme jaostoa: perusopetuksen jälkeisen koulutuksen jaosto, erityisopetuksen jaosto ja aikuiskoulutuksen jaosto. Hankkeille laadittiin yhteiset ja jaostokohtaiset tehtävät. Hakujärjestelmän uudistamisen toisessa vaiheessa jaostojen tehtävänä oli laatia määrittely ja suunnitelmat suoraan peruskoulusta hakeville tarkoitettuihin koulutuksiin sekä aikuiskoulutukseen. Määrittelyssä tuli selvittää eri koulutusten erityispiirteet ja tarpeet koulutustiedotuksen, koulutukseen hakeutumisen ja valintojen osalta. Käsitteiden yhtenäistäminen nostettiin keskeiseksi osaksi jaostojen määrittelytehtävää. Jaostojen tuli myös selvittää, miten Koulutusnetti-portaalia voitaisiin hyödyntää koulutustiedotuksessa. Aikuiskoulutusjaoksen erityistavoitteeksi nostettiin pirstaleisen koulutustarjontatiedon kokoaminen ja kattavan hakupalvelun järjestäminen aikuiskoulutukseen ja vieraskieliseen koulutukseen. Lisäksi tuli selvittää menettelyt oppisopimuskoulutukseen hakeuduttaessa. Aikuiskoulutusjaos toteutti laajan kyselyn haku- ja valintamenettelyistä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjille, johon vastasi 165 koulutuksen järjestäjää. Hakujärjestelmän uudistamisen toteutusvaihetta varten Opetushallituksessa käynnistettiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön Oppijan verkkopalvelut -hanketta Aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projekti (AIKU). Tämä esiselvitys pohjautuu vuosina tehtyyn esiselvitystyöhön ja siihen liittyneen aikuiskoulutusjaoksen laatimiin raportteihin sekä esityksiin.

7 ESISELVITYSRAPORTTI 7 (54) 2.2 Liittymät muihin projekteihin Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa ja sen Opetushallituksen toteuttamassa kokonaisuudessa on käynnissä samanaikaisesti monia projekteja, joilla on yhtymäkohtia -projektiin. Projektien tavoitteena on tuottaa yhtenäinen verkkopalvelu. Lisäksi Opetushallituksessa on käynnissä muita kehittämisprojekteja, jotka ovat aikuiskoulutuksen hakupalvelun kannalta merkityksellisiä. Projektien merkitys ja kriittiset menestystekijät on kuvattu alla olevassa taulukossa. Oppijan verkkopalvelut -hankkeeseen kuuluvia, Opetushallituksen vastuulla olevia projekteja ja palveluja: Projekti Merkitys aikuiskoulutuksen Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen opetuksen hakujärjestelmä (ALPE) Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ); hallinnollisesti ei ole osa Oppijan verkkopalvelut -hanketta, mutta käytönnössä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa. Koulutustiedon verkkopalvelu KoTVe Kansallinen koulutustiedon sähköinen tietovaranto ja koulutustarjonnan hallinta osana virkailijapalveluita hakupalvelulle - Uudistaa www-haenyt.fi-palvelun ja KOULUTA-järjestelmän. - Yhteisiä rajapintoja on erityisesti yhteishaun ulkopuolisissa toimijoissa. - Korvaa korkeakoulujen nykyiset haku- ja valintajärjestelmät. - Tuottaa palvelukomponentteja muille projekteille (palvelujen tunnistaminen, prosessit, käyttötapaukset, palvelukuvaukset). - Verkkopalvelu, yhteinen palveluportaali, joka korvaa mm. Koulutusnetti-, Opintoluotsi- ja Haenyt -verkkosivustojen tarjoamat palvelut. - Kokoaa yhteen kaikkien koulutussektoreiden koulutustarjontaan, opetuksen sisältöihin, koulutuspaikkoihin ja koulutukseen hakuun liittyvän tiedon sekä ammatti- että urapalveluiden liittyvän tiedon. Lisäksi kokonaisuuteen kytketään neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palvelu hyödyntää kansallista koulutustarjonnan tietovarantoa. - Kaikki kansalliset haku-, valinta- ja koulutustiedotusjärjestelmät nojaavat koulutustiedon sähköiseen tietovarantoon. Uusi tietovaranto korvaa nykyisen KOULUTAjärjestelmän. Kriittiset menestystekijät hakupalvelun kannalta - Yhteishaun ja jatkuvan haun erottaminen erityisesti yhteishaun aikana. - Päätökset tulee tehdä linjassa eri projektien kesken. (Esim. sisällytetäänkö oppisopimuskoulutus järjestelmään?) - Määrittää muiden Opetushallituksessa toteutettavien Oppijan verkkopalvelut -hankkeen projektien aikataulut. - Palvelun soveltuvuus eri-ikäisille käyttäjille sekä toiminnaltaan että visuaaliselta ilmeeltään (ts. sekä nuori että aikuinen tunnistaa itsensä palvelun kohderyhmäksi) - Erilaisiin opiskelijahallinnon järjestelmiin linkittyminen (tiedonsiirtojen helppous molempiin suuntiin) - Arkkityypeistä puuttuu HR-näkökulma - Tutkintojen työelämälähtöinen markkinointi - Linkitys asiakaspalveluratkaisuun ja käytön tuki sisältäen koulutukset järjestelmän käyttöön. - Linkitys muihin palveluihin ja työkaluihin (esim. työ- ja elinkeinoministeriö) - Vaiheittainen tarjonnan laajentuminen. - Ohjeiden selkeys ja saatavuus. - Tiedonsiirrot molempiin suuntiin.

8 ESISELVITYSRAPORTTI 8 (54) Todennetun osaamisen rekisteri (TOR) Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen (eopetussuunnitelma, joka sisältää etutkinnot) Asiakaspalveluratkaisu (ASPARA) - Kansallinen rekisteri, jonne kerätään julkisin varoin järjestetyn ja tuetun koulutuksen kautta saatu/ todennettu osaaminen. - Yhteinen malli opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kuvaamiseen. - Kolmelle toimijalle (OPH, CIMO, UAF) yhteinen asiakaspalvelujärjestelmä, josta voidaan saumattomasti siirtää palvelupyyntöjä eteenpäin. Koodistotyö - Toteutuksen kannalta olennaisten koodistojen tunnistaminen - TOR:n aikataulu on pidempi kuin muiden projektien. - Miten palvelee opiskelijavalintoja? (esim. päällekkäisyysopintojen tunnistaminen, kelpoisuuden tunnistaminen) - Miten TOR vaikuttaa koulutuksen järjestäjien omaan arkistointivastuuseen ja -käytäntöihin? - Tutkintojen työelämälähtöinen markkinointi osana koulutustiedon verkkopalvelua - Millaisia sähköisiä työkaluja tuottaa oppilaitosten arkeen? (esim. Osaan.fi -palvelun uudistava työkalu osaamisen tunnistamisen arviointiin) - Linkitys opiskelijahallinnon järjestelmiin. - Aikuiskoulutuksen tuominen järjestelmään lisää ainakin väliaikaisesti palvelupyyntöjen määrää. Miten itsepalveluperiaate tukee ko. tilannetta? - Koodistot ja koulutusalaluokitukset Muita Opetushallituksessa käynnissä olevia kehittämisprojekteja: Opetushallituksen ylläpitämä tutkintotoimikuntia ja näyttötutkintojen järjestämissopimuksia koskeva tietojärjestelmä (AMTU) Sähköinen oppimistulosten seuranta- ja raportointijärjestelmä (AMOP) Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin laadun kehittämishanke HEKOlaatu - Tiedot näyttötutkintojen järjestäjistä - Miten helpottaa oppilaitosten arkea? (esim. paperiton tiedonvälitys toimikuntiin) - Ammatillisen koulutuksen näyttöperusteinen oppimistulosten sähköinen seuranta ja raportointi - Oppimistulosten arviointi kohdistuu tällä hetkellä ammatilliseen peruskoulutukseen lukuun ottamatta näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja. Tuottaa: - mallit ja ohjausvälineet henkilökohtaistamiseen - esityksen valtakunnallisesta täydennyskoulutusta henkilökohtaistamisosaamiseen. - Tulosten hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä - tuottaa osittain päällekkäisiä lomakkeita (vrt. hakulomake). Yhteistyön tarve. - yhteys opintohallinnon viitearkkitehtuuriin (vrt. henkilökohtaistamisprosessin sähköisen tietokannan mallintaminen ja pilotointi Primus-yhteensopivaksi)

9 ESISELVITYSRAPORTTI 9 (54) Muita aikuiskoulutuksen hakupalvelun kannalta merkityksellisiä projekteja: Neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (NUOVE, työ- ja elinkeinoministeriö, yksi Opin Ovi -hankkeista) Opin Ovi -hankkeet ( ) liittyvät Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio-, ja palvelujärjestelmien kehittäminen nimenomaan aikuisopiskelun osalta. Korkeakoulujen yhteistyökokonaisuus korkeakoulujen tietojärjestelmien kehittämiseksi (RAKETTIhanke) - Parantaa neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuutta kehittämällä koulutusneuvonnan ja uraohjauksen sähköisiä palveluja ja vahvistamalla koulutusneuvonnan ja uraohjauksen valtakunnallisten toimijoiden verkostoitumista. - Alueellisia Opin Ovi -hankkeita on Manner-Suomessa vuonna 2012 noin 30 kpl. Niitä hallinnoidaan ja rahoitetaan pääosin ELY-keskusten kautta. Jokaisella Opin ovella on oma alueellinen yhteistyöverkostonsa. - Opin ovi -hankkeet kehittävät alueellisia aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. - Hankkeessa toteutettavien osioiden hyödyntämismahdollisuus (esim. maksupalvelua suunniteltu) - Miten projektissa tuotettuja parhaita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää hakupalvelussa? - Aikuisopiskelijat hyötyisivät osaamisen arviointiin ja omien vahvuuksien tunnistamiseen liittyvistä työkaluista. - Opin Ovi -hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja työkalujen hyödyntäminen Oppijan verkkopalveluissa. - Mahdolliset päällekkäisyydet kehittämistyössä (huomioitava erityisesti Opin Ovi -hankkeiden mahdollisten jatkoprojektien osalta). 2.3 Aikuiskoulutuksen sanasto Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti elokuussa 2010 opetustoimen sanastotyön osana Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvitystä. Hankkeeseen liittyvän sanastotyön oli tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana, mutta työ jatkuu edelleen. Sanastotyö kokoaa korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä peruskoulutuksen käsitteistöt yhtenäiseksi opetustoimen sanastoksi. Yhteinen terminologia mahdollistaa tietojen yhteismitallisuuden sekä luo edellytyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle sekä tukee opetustoimialan tiedonhallintaa. -projektin osalta laaja sanastosyöte tuotettiin elo-syyskuussa 2011, ja työtä jatketaan projektin edetessä. Määrittelyn pohjana hyödynnettiin osaan.fi -palvelun kehittämisen sekä Opetushallituksen aiemman OTUPERAS-projektin (nykyisen eopetussuunnitelmat ja etutkinnot -projektin pohja) esiselvityksen yhteydessä laadittua sanastoa. 2.4 Projektissa huomioitavat lait, asetukset ja määräykset Projektissa toteutettavia palveluita rajaa lainsäädäntö, ja palveluiden toteuttamisessa on otettava huomioon useita lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Olisi tarkoituksenmukaista, että lainsäädäntötyötä tehtäisiin kaikkien Oppijan verkkopalvelut -hankkeeseen kuuluvien projektien kannalta kokonaisuutena. Eri projekteille yhteiset lakitarpeet liittyvät muun muassa Organisaatiotietojen hallintaan sekä henkilötietorekisteriin. Henkilötietorekisteri on osa opiskelijavalintarekistereitä, sen muodostuminen ratkeaa, kun todennetun osaamisen rekisteriin liittyvät päätökset on tehty. Oppijan verkkopalvelun hakeutujan palveluissa on toistaiseksi tuotettu seuraavat lakimuutostarpeisiin liittyvät selvitykset:

10 ESISELVITYSRAPORTTI 10 (54) Todennetun osaamisen rekisteriin liittyvä lakiselvitys (TOR-projekti): SADe_Oppijan verkkopalvelut, TOR_Lainsäädäntöselvitys_v04. todennetun osaamisen rekisteriin liittyvä lakiselvitys lähetetty opetus- ja kulttuuriministeriöön. Lainsäädäntömuutokset eivät ole vielä edenneet ministeriössä. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun perusopetuksen jälkeisen opetuksen hakujärjestelmään liittyvä lakiselvitys (ALPE-projekti): Lakiselvitys on tehty (Lakimuutokset_ALPE_Esiselvityksessä) ja otettu käsittelyyn opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yhteiskuntatakuu nostettu tärkeimmälle prioriteetille. Toisen asteen HE-luonnos on valmisteilla, ja viedään tänä keväänä eduskuntaan. Tavoitteena, että laki astuu voimaan jo Nuorten etusijaisuus otetaan käyttöön syksyn 2013 yhteishaun yhteydessä. Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ-projekti): Korkeakoulujen opiskelijavalintoihin liittyvä laki (laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/1998) on viety eduskunnan käsittelyyn toukokuussa Tässä luvussa keskitytään aikuiskoulutuksen hakupalvelun osalta keskeisiin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. Muita aikuiskoulutukseen liittyviä lakeja, asetuksia ja määräyksiä on lueteltu liitteessä 1. Yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakua käytetään myös otettaessa opiskelijoita muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävään kotitalousopetukseen. Yhteishaulle on ominaista mm. opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät yhteiset hakuajat, asetuksilla säädetyt opiskelijaksi ottamisen perusteet ja rajallinen hakutoiveiden määrä. Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita: 1) näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen 2) oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen 3) ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on tarkoitettu ensisijassa aikuisille 4) vieraskieliseen ammatilliseen peruskoulutukseen 5) ammatillisten erityisoppilaitosten järjestämään koulutukseen 6) vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen 7) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen 8) ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen 9) aikuisten lukiokoulutukseen 10) Helsingin saksalaiseen kouluun, International School of Helsinki -nimiseen kouluun ja Steinerkouluihin. On myös huomioitava, että suuri joukko aikuisia opiskelee yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, joita säätelevät eri lait. Tämän projektin kohderyhmään kuuluvaa aikuiskoulutusta säätelevät erityisesti: Lukiolaki (629/1998) ja Lukioasetus (810/1998): Laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta perusopetuksen oppimäärään perustuvasta yleissivistävästä lukiokoulutuksesta. Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

11 ESISELVITYSRAPORTTI 11 (54) Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998): Laissa säädetään opiskelijavalintarekisteristä ja sen käyttötarkoituksesta, tietosisällöstä, tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta. Opiskelijavalintarekisterin pitäjällä on oikeus saada tai luovuttaa tietoja hakijasta eri viranomaisilta ko. laissa määritellyin rajoituksin. Voimassa olevan lain mukaan opiskelijavalintarekisteri koostuu kolmesta eri osarekisteristä, joita ovat yliopistojen hakurekisteri, ammattikorkeakoulujen hakurekisteri ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakurekisteri 1 ( /560). vastaa opiskelijavalintarekisterin tietojen kokoamisesta ja hakujärjestelmien valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakemiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvästä yleisestä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta 1 a ( /1123). Rekisterinpitäjän tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ylioppilastutkintorekisteriä pidetään ja käytetään ylioppilastutkinnon järjestämistä, suoritettuja ylioppilastutkintoja ja tutkintoihin kuuluvia kokeita koskevien tietojen säilyttämistä sekä ylioppilastutkinnon toimivuuden seurantaa varten. Ylioppilastutkintorekisteriä pitää ylioppilastutkintolautakunta. Lakiin opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä (1058/1998) liittyvät muutokset ovat parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelussa toisen asteen nuorten koulutuksen osalta (ALPE). Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998): Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä laissa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Ammatillista aikuiskoulutusta voidaan järjestää omaehtoisena koulutuksena, henkilöstökoulutuksena ja työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Tätä lakia sovelletaan lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutettavaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaan. Näyttötutkintoihin liittyvien opiskelijavalintojen osalta on erityisesti huomioitava henkilökohtaistamismääräys (OPH:n määräys 43/011/2006). Lisäksi muutamissa näyttötutkinnoissa (esimerkiksi vartijan ammattitutkinto, logistiikan perustutkinto ja ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinto) on tutkinnon osia, joihin valmistavaa koulutusta säätelee tutkinnon perusteiden ohella erillislainsäädäntö. Tällaisten tutkinnon osien suorittaminen ei ole ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta, ja erillislainsäädäntö määrittää, miten kyseinen ammattitaito osoitetaan. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998): Laissa säädetään nuorille ja aikuisille annettavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä. Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) ja Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998): Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja

12 ESISELVITYSRAPORTTI 12 (54) kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Laki yleisistä kielitutkinnoista (964/2004) ja asetukset yleisistä kielitutkinnoista (1109/2011 ja 1163/2004): Yleisellä kielitutkinnolla tarkoitetaan kielitaidon hankkimistavasta riippumatonta toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestettyä tutkintoa. Yleisellä kielitutkinnolla osoitetun suomen ja ruotsin kielen taidon rinnastamisesta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaan kielitaitoon säädetään erikseen. Yleisestä kielitutkintojärjestelmästä, sen kehittämisestä ja valvonnasta vastaa. voi tehdä yleisten kielitutkintojen laatimiseen ja arviointiin liittyviä sopimuksia korkeakoulujen kanssa. Lisäksi ainakin seuraavat julkisuutta ja tietosuojaa koskevat lait ja säädökset on otettava huomioon järjestelmää kehitettäessä: Hallintolaki (434/2003): Laki toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999): Laissa säädetään oikeudesta saada tieto viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisessa toimivan vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta (24 ) ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Henkilötietolaki (523/1999): Laki toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista, henkilörekistereitä koskevat säännökset. Laki velvoittaa muun muassa huolehtimaan siitä, että tutkinnon suorittajan henkilötunnusta käytetään vain laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Näitä tehtäviä ovat mm. tilastointi, tutkinnon arviointi, oppisopimus, erityisopetus, tutkintotodistukset, osallistumistodistukset ja opintosuorituksia koskevat tiedot. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011): Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003): Lain tarkoituksena on lisätä asioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta samoin kuin tietoturvallisuutta hallinnossa, tuomioistuimissa ja muissa lainkäyttöelimissä sekä ulosotossa edistämällä sähköisten tiedonsiirtomenetelmien käyttöä. Laissa säädetään viranomaisten ja näiden asiakkaiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista sähköisessä asioinnissa.

13 ESISELVITYSRAPORTTI 13 (54) Lakiasioiden käsittely on aloitettu huhtikuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikön kanssa. Opetushallituksen vastuulla olevien projektien osalta lakiasioita työstetään kevään 2012 aikana siten, että tekee alustavaa esitystä muutostarpeista. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Aikuiskoulutuksen kenttä on laaja ja sirpaleinen. Tässä esiselvityksessä korkeakoulujen aikuiskoulutukseen on lyhyesti viitattu toimintaympäristön kuvauksessa, mutta rakennettavan verkkopalvelun osalta niihin liittyvät ratkaisut päätetään SADe-ohjelmaan kuulumattomassa Korkeakoulujen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä -hankkeessa (KSHJ). Alla olevaan kuvaan on hahmotettu aikuiskoulutuksen hakupalvelu -projektin näkökulmasta keskeiset ulottuvuudet sekä toimijat. Kuvasta on rajattu pois tähän projektiin kuulumaton korkeakoulujen aikuiskoulutus. Kuva 1. Aikuiskoulutuksen kenttä AIKU-projektin näkökulmasta.

14 ESISELVITYSRAPORTTI 14 (54) 3.1 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot Aikuiskoulutus jaetaan organisointimuodoiltaan sekä sääntely- ja rahoitusperusteiltaan kolmeen perusmuotoon: omaehtoiseen, työvoimapoliittiseen ja henkilöstökoulutukseen Omaehtoinen koulutus Omaehtoisessa aikuiskoulutuksessa koulutukseen osallistumisen perustana on opiskelijan oma päätös. Omaehtoisen aikuisopiskelun rahoituksesta ja sääntelystä päävastuussa on opetushallinto, lisäksi koulutuksen järjestäjät ja osin myös opiskelijat itse ovat merkittäviä koulutuksen rahoittajia. Omaehtoisena aikuiskoulutuksena on tarjolla hyvin laaja koulutuskenttä aina perusopetuksesta korkeaasteelle. Lisäksi tarjolla on laaja valikoima vapaan sivistystyön koulutusta Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittinen koulutus on osa aktiivista työvoimapolitiikkaa muodostaen samalla osan ammatillista aikuiskoulutusjärjestelmää. Työvoimakoulutuksen alaikäraja on 20 vuotta, ja koulutukseen valintaperusteena ovat työvoimapoliittiset syyt. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ensisijainen kohderyhmä ovat työttömät ja työttömyysuhanalaiset. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksesta vastaa työ- ja elinkeinohallinto ja sen paikallisesta hankinnasta pääsääntöisesti ELY-keskukset. Päätöksen opiskeluun hakeutumisesta tekee kansalainen, joka saa koulutukseen hakeutumisessaan ohjausta työvoima- tai koulutusneuvojilta. Työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena voidaan tarjota toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja muutoin ammatillisia valmiuksia edistävää tai ammattiin valmentavaa ei-tutkintotavoitteista koulutusta sekä tietyin edellytyksin myös tutkintoon johtavia korkeakouluopintoja Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on useimmiten verrattain lyhyttä ei-tutkintotavoitteista, mutta sitä järjestetään myös toisen asteen ammatilliseen tutkintoon valmistavana. Henkilöstökoulutuksessa aloitteen koulutukseen hakeutumisesta tekee tavallisesti työnantaja yhdessä työntekijän kanssa. Koulutuksen kustannuksista vastaa pääasiassa työnantaja ja koulutuksen tavoitteet ovat usein ainakin osittain yritystaloudelliset tai tähtäävät muutoin organisaation toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen. Yritykset ja julkisyhteisöt ostavat koulutusta julkisesti valvotuilta koulutuksen järjestäjiltä sekä muilta koulutuksen järjestäjiltä ja konsulttiyrityksiltä. Suurin osa työhön tai ammattiin liittyvästä koulutuksesta on työnantajan tuella tapahtuvaa koulutusta eli henkilöstökoulutusta. Vuonna 2006 tällaista koulutusta sai työssä käyvistä palkansaajista 57 prosenttia, yhteensä 1,1 miljoonaa palkansaajaa. Määrä on samaa tasoa kuin vuosituhannen alussa ja selvästi korkeampi kuin vuonna (Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus.)

15 ESISELVITYSRAPORTTI 15 (54) 3.2 Tutkintotavoitteinen koulutus Aikuisten perusopetus Perusopetuksen (peruskoulun) oppimäärän tai sen osan voi suorittaa myös aikuisena joko aikuislukiossa tai sellaisessa kansanopistossa, jolla on lupa tarjota aikuisten perusopetusta. Perus- ja lisäopetukseen osallistui vuonna 2011 runsaat 2350 aikuista (Tilastokeskus 2011, ennakkotieto). Aikuislukioita on yhteensä 28. Lisäksi lähes 30 kansanopistolla on lupa aikuisten perusopetuksen järjestämiseen ja kuudella aikuisten lukiokoulutuksen järjestämiseen. Myös joissakin rangaistuslaitoksissa on mahdollisuus osallistua aikuisten perusopetukseen. Useat (nuorten) lukiot tarjoavat aikuistenkin lukiokoulutusta joko erillisillä aikuislinjoilla tai nuorten ryhmissä aikuisten lukiokoulutuksen perusteiden pohjalta laadittujen opetussuunnitelmien mukaan. Suurin osa perusopetukseen osallistuvista aikuisista on nykyisin maahanmuuttajia. Aikuisille tarkoitetuissa perusopetuksessa edetään vuosiluokattomasti. Opiskelija suorittaa henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa kuuluvia opintokokonaisuuksia edeten kokonaisuudesta toiseen. Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opiskelusuunnitelmaansa sisältyvät opinnot jossakin aineessa tai oppiainekokonaisuudessa tai muutoin saavuttanut tavoitteena olevan osaamisen, hän voi siirtyä opiskelemaan näiden oppiaineiden ylimpien vuosiluokkien oppimääriä. Yleensä oppilaitokset tarjoavat peruskoulun vuosiluokkia 7 9 vastaavaa opetusta sekä 2010 voimaan tulleen perusopetuksen perusteiden täydennyksen osalta alkuvaiheen opintoja. Suurissa aikuislukioissa on myös mahdollisuus opiskella alempien vuosiluokkien oppimääriä englannin kielessä, matematiikassa ja S2-äidinkielessä Aikuisten lukiokoulutus Lukion opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, mutta jolla katsotaan muutoin olevan riittävät edellytykset lukioopinnoista suoriutumiseen. Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Aikuisten lukiokoulutukseen haettaessa ei usein ole keskiarvorajaa tai muuta opiskelijakarsintaa. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman oppiaineen suorittaminen (aineopiskelija). Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Oppimäärä on suoritettava enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia tai valinnaisia opintoja. Näin jo opiskeltuja ja opittuja asioita ei tarvitse opiskella lukiossa uudestaan. Tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa opiskeli vuonna 2010 yhteensä opiskelijaa, joista aikuisia oli vajaat Lukiokoulutusta annettiin 395 lukiossa ja 44 muussa oppilaitoksessa (Koulutustilastot, Tilastokeskus). Aikuislukioita tai lukioiden aikuislinjoja on noin 100. Aikuisten

16 ESISELVITYSRAPORTTI 16 (54) lukiokoulutusta annetaan myös joissakin kansanopistoissa sekä etäopetuksena. Etäopetuksessa opiskelijat ovat normaalisti jonkun lukion opiskelijoita. Lukiot voivat kuulua samanaikaisesti useaankin etäopetusverkostoon luvun tilanteeseen verrattuna aikuisten opetussuunnitelman mukaan opiskelevien määrä on laskenut 37 prosentilla. Aikuisten lukiokoulutus järjestetään kurssimuotoisesti ja luokattomana. Opiskelu tapahtuu yleensä iltaisin. Suuremmissa aikuislukioissa on myös päiväopetusta. Yksittäisillä kursseilla voi opiskella aineopiskelijana. Lukiolain (629/1998) mukaisesti lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Lukio-opiskelun (myös aikuisten) lähtökohtana ja tavoitteena on suorittaa lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto. Lukiokoulutuksen päätteeksi opiskelija osallistuu ylioppilastutkinnon kokeisiin, joissa hänen tulee suorittaa vähintään neljä pakollista koetta. Lukion oppimäärän ja ylioppilaskokeet suorittaneille annetaan ylioppilastutkintotodistus. Opiskelija voi myös opiskella vain yksittäisiä oppiaineita ns. aineopiskelijana ja osallistua kyseisen oppiaineen ylioppilaskokeeseen ja saada suorituksestaan erillistodistuksen. Ylioppilastutkintoon voi osallistua myös ammatillisen koulutuksen pohjalta tietyin edellytyksin. Lukioissa oppilashallinnon järjestelmiä käyttävät opetustoimen roolissa olevat henkilöt, kuten rehtori, opettaja, opinto-ohjaaja tai kanslisti. Oppilaitosten omissa verkkopalveluissa tarjotaan tietoa opiskelusta ja järjestettävästä opetuksesta. Käytössä on usein myös erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin. Ammatillinen perustutkinto suoritetaan joko peruskoulutuksena tai näyttötutkintona, ja siinä osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkinnon nimellinen laajuus on 120 opintoviikkoa. Yleensä näyttötutkintoon tullaan valmistavan koulutuksen kautta, mutta noin 5 % suorittaa näyttötutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. Tutkinnon voi suorittaa 52 ammatillisessa perustutkinnossa (117 koulutusohjelmaa). Vuonna 2009 ammatillisen perustutkinnon suoritti runsaat opiskelijaa. Tästä määrästä näyttötutkintoja oli runsaat (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, 111). Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto (nimellinen laajuus 120 ov) tai vastaava aikaisempi tutkinto tuottavat laajuudestaan riippuen yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Jos ammatillisen perustutkinnon nimellinen laajuus on alle 120 ov, tutkinto antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Tutkintoa voi laajentaa lisäopintojen avulla yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakouluopintoihin (ns. alakohtainen jatkoopintokelpoisuus). Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Tasollisesti ammattitutkinnon suorittaminen on todennäköistä henkilölle, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja vähintään noin kolmen vuoden työkokemus. Erikoisammattitutkinnossa puolestaan osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta, ja tutkinnosta suoriutuminen edellyttää alan peruskoulutusta tai sitä vastaavia tietoja ja vähintään noin viiden vuoden työkokemusta.

17 ESISELVITYSRAPORTTI 17 (54) Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset luokitellaan ammatilliseksi lisäkoulutukseksi. Nämä tutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintoina, joiden laajuutta ei määritellä opintoviikkoina. Tutkinnon voi suorittaa 189 ammattitutkinnossa ja 130 erikoisammattitutkinnossa (Näyttötutkinto-opas 2011). Ammatti- ja erikoisammattitutkinto tuottavat yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. Vuonna 2009 ammattitutkinnon suoritti runsaat ja erikoisammattitutkinnon runsaat 4800 henkilöä (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, 111). Ammatillisissa oppilaitoksissa oppilashallinnon järjestelmiä käyttävät opetustoimen roolissa olevat henkilöt, kuten rehtori, koulutusjohtaja, opettaja, opinto-ohjaaja, koulutussihteeri/kanslisti, koulutussuunnittelija tai koulutuskoordinaattori. Verkkopalvelut ovat samansuuntaisia kuin lukiossa, tosin ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa (vrt. esim. työssä oppiminen, työharjoittelu, tutkintotilaisuudet) Oppisopimuskoulutus Ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimusopiskelun aloittaminen edellyttää soveltuvaa työpaikkaa, oppisopimuksen solmimista opiskelijan, työnantajan ja oppisopimustoimiston välille sekä työnantajan sitoutumista työssä oppimisen ohjaukseen. Oppisopimusopiskelu painottuu työssä oppimiseen, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Vuonna 2010 oppisopimuskoulutuksena toteuttavan koulutuksen rahoitusta saavia järjestäjiä oli 85 (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. OPH:n oppaat ja käsikirjat 2010:9). Vuonna 2010 tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen osallistui noin opiskelijaa. Koko tutkinnon suoritti oppisopimusopiskelijaa. Suoritetuista tutkinnoista 42 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 32 prosenttia ammattitutkintoja ja 26 prosenttia erikoisammattitutkintoja. (Ammatillinen koulutus 2010, Tilastokeskus). Oppisopimuskoulutuksen osuus ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärästä on noin 15 % (Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:7.) Aikuisille tarkoitetut kielitutkinnot Kielitutkintoja on kahdenlaisia: 1) yleiset kielitutkinnot ja 2) valtionhallinnon kielitutkinnot. vastaa yleisten kielitutkintojen ja valtionhallinnon kielitutkintojen kehittämisestä, toimeenpanosta ja valvonnasta. Lisäksi on mahdollista suorittaa auktorisoidun kääntäjän tutkinto. Auktorisoitujen kääntäjien järjestelmästä huolehtii Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. 1) Yleiset kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot perustuvat lakiin 964/2004 ja valtioneuvoston asetuksiin 1109/2011 ja 1163/2004. Ne ovat aikuisille tarkoitettuja tutkintoja, jotka mittaavat toiminnallista ja viestinnällistä yleiskielitaitoa. Todistuksessa ilmaistaan suorittajan kielitaitoprofiili puheen ymmärtämisen, puhumisen, tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeiden osalta. Yleisiä kielitutkintoja voi suorittaa perus-, keski- ja ylimmällä tasolla seuraavissa kielissä: englanti, ranska, ruotsi, saame, saksa, espanja, suomi ja venäjä. Lisäksi italian kielessä tutkinnon voi suorittaa perus- ja keskitasolla. Yleisten kielitutkintojen 6-

18 ESISELVITYSRAPORTTI 18 (54) portainen taitoasteikko on yhteismitallinen Euroopan neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitoasteikkojen kanssa. Vuodesta 2003 alkaen yleisten kielitutkintojen todistuksia on käytetty myös Suomen kansalaisuuden saamiseen edellytettävän suomen tai ruotsin kielen taidon hallinnan osoittamiseen. Vuonna 2008 yleisiä kielitutkintoja suoritettiin yhteensä (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, ) Yleisiä kielitutkintoja voi suorittaa 72 tutkintopaikassa eri puolella Suomea. ylläpitää verkkosivuillaan yleisten kielitutkintojen tutkintopaikkojen hakupalvelua. 1) Valtionhallinnon kielitutkinnot Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen. Valtionhallinnon kielitutkinnot perustuvat lakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta ja valtioneuvoston asetukseen (481/2003) suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa. Vuoden 2003 kesäkuusta lähtien järjestelmän todistuksilla on voinut osoittaa myös Suomen kansalaisuuden (kansalaisuuslaki 359/2003) saamiseksi edellytettävää suomen ja ruotsin kielen taitoa. Hyvän ja tyydyttävän taidon tutkinnot suoritetaan Opetushallituksen määräämille tutkintosuoritusten vastaanottajille. Erinomaisen taidon tutkinnot suoritetaan suomen tai ruotsin kielen tutkintolautakunnille. Vuonna 2008 valtionhallinnon kielitutkintoja suoritettiin 107 suomen kielessä ja 57 ruotsin kielessä. (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, ) 2) Auktorisoidun kääntäjän tutkinto Tutkinto perustuu auktorisoiduista kääntäjistä annettuun lakiin (1231/2007) ja valtioneuvoston asetukseen (1232/2007), ja se on osa kääntäjien auktorisointijärjestelmää. Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, jolla on oikeus tehdä auktorisoituja käännöksiä. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintotilaisuuksia järjestää Opetushallituksen yhteydessä toimiva auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta. Tutkintolautakunta myös hyväksyy tutkinnot ja tutkinnon tulokset sekä myöntää oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Lisäksi tutkintolautakunta valvoo auktorisoitujen kääntäjien toimintaa sekä ylläpitää suomen- ja ruotsinkielistä tietokantaa auktorisoiduista kääntäjistä. Auktorisoituja kääntäjiä määrittelee laki (1231/2007) ja valtioneuvoston asetus (1232/2007). Auktorisoitu kääntäjän tekemä käännös on laillisesti pätevä. Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia auktorisoituna kääntäjänä. Vuonna 2008 auktorisoidun kääntäjän tutkintoon osallistui 85 henkilöä, joista 23 hyväksyttiin. (Aikuiskoulutuksen vuosikirja. Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2007, 100.) 3.3 Tutkintoon johtamaton koulutus Tutkintoon johtamattoman koulutuksen tavoitteena on yleissivistyksen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen. Osallistujat ovat pääasiassa aikuisia, jotka opiskelevat kehittääkseen itseään, oppiakseen uusia taitoja ja ylläpitääkseen olemassa olevia taitoja. Tutkintoon johtamaton koulutus tilastoidaan kahdeksaan eri koulutustyyppiin: 1) vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 2) ammatillinen lisäkoulutus (ei oppisopimus) 3) ammatillinen lisäkoulutus (oppisopimus) 4) työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 5) työnantajien tilaamat kurssit 6) avoin ammattikorkeakouluopetus 7) avoin yliopistoopetus ja 8) muu koulutus. (Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, )

19 ESISELVITYSRAPORTTI 19 (54) Osallistujia oli eniten vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa, jossa tutkintoon johtamattoman koulutuksen brutto-opiskelijamäärä oli yhteensä 1,6 miljoonaa ja netto-opiskelijamäärä yhteensä miljoona (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus). Vapaan sivistystyön oppilaitoksista eniten osallistujia on kansalaisopistoissa (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus) Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön tarkoituksena on koulutustarjonnan avulla tukea kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. 1) Kansanopistot Kansanopistot (82) ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluvia valtakunnallisia sisäoppilaitoksia. Kansanopistoista suurin osa on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä ja osa on kunnallisia. Opistojen toiminnasta noin kolme neljäsosaa on vapaatavoitteista koulutusta. Opistot voivat painottaa toiminnassaan arvo- ja aatetaustaansa tai sivistystavoitteitaan. Opistoista on taustaltaan sitoutumattomia 38 %, kristillisiä 47 % sekä poliittisten liikkeiden, ammattiliittojen ja kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä 12 %. Kaksi opistoa keskittyy vammaisten koulutukseen. Kansanopistojen pitkäkestoinen koulutus eli linjat kestävät useimmiten lukuvuoden. Lisäksi ne järjestävät eripituisia kursseja kesällä ja viikonvaihteissa. Kansanopistoissa annetaan omaehtoista ja yleissivistävää opetusta. Vuonna 2011 kansanopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 2) Kansalaisopistot Kansalaisopistot (kansalais- ja työväenopistot) (196) ovat etupäässä kunnan omistamia aikuisoppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa ja usein toimintaa on hajautettu eri puolille kuntaa. Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on erilaisissa taideaineissa, kädentaidoissa sekä kielissä. Kansalaisopistot vastaavat suuresta osasta taiteen perusopetusta. Ne tarjoavat myös avointa yliopisto-opetusta. Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, monimuotoopetuksena sekä verkkokursseina. Yleisin toimintamuoto on 1 2 kertaa viikossa kokoontuva ryhmä. Vuonna 2011 kansalaisopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 3) Opintokeskukset

20 ESISELVITYSRAPORTTI 20 (54) Sivistysjärjestöjen ylläpitämät opintokeskukset (10) ovat yksityisiä koulutusorganisaatioita. Opintokeskusten taustajärjestöt edustavat puolueita, ammattiyhdistysliikettä ja sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä. Opintokeskukset järjestävät kurssitoimintaa ja pitävät yllä opintokerhoja. Opintokeskukset organisoivat toimintaa itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Koulutustarjonta muotoutuu taustajärjestöjen aatteiden mukaisesti. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen. Opintokeskukset toimivat hajautetusti usein aluekeskustensa avustamina. Opintokerhojen ja muun opetuksen toteuttamiseksi järjestetään ohjaajakoulutusta. Opintokeskuksilla on myös harrastuksiin liittyvää toimintaa ja sivistysjärjestöt organisoivat erilaista kulttuuritoimintaa. Vuonna 2011 opintokeskusten järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 4) Kesäyliopistot Kesäyliopistot (20) ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka järjestävät mm. avointa yliopistoopetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kielikoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä lyhytkestoista vapaatavoitteista koulutusta. Lisäksi ne järjestävät korkeakoulutasoisia taide- ja kulttuurialojen kursseja, seminaareja ja tapahtumia, Studia Generalia -luentoja sekä ikääntyvien yliopistotoimintaa. Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat alueelliset yhdistykset ja eräät maakuntaliitot. Kesäyliopistot toimivat hajautetusti muiden oppilaitosten tiloissa. Kaikki kesäyliopistot toimivat ympäri vuoden, mutta toiminta painottuu kesään. Kesäyliopistoissa ei ole ikärajoja tai pohjakoulutusvaatimuksia. Vuonna 2011 kesäyliopistojen järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus). 5) Liikunnan koulutuskeskukset Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta eli urheiluopistoa, jotka järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta nuorille ja aikuisille. Vuonna 2011 liikunnan koulutuskeskusten järjestämään koulutukseen osallistui henkilöä (Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset 2011, Tilastokeskus) Tutkintoon johtamaton ammatillinen lisäkoulutus Tutkintoon johtamatonta ammatillista lisäkoulutusta ovat erilaiset ammattitaitoa parantavat ja kehittävät kurssit. Kursseja järjestetään pääasiassa ammatillisissa oppilaitoksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa. Vuonna 2010 tutkintoon johtamattomaan ammatilliseen lisäkoulutukseen osallistui runsaat aikuista. Luku ei sisällä oppisopimusopiskelijoita (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus) Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tutkintoon johtamaton koulutus Myös tutkintoon johtamatonta koulutusta voidaan toteuttaa oppisopimuksella. Korkeakoulututkintoja ei voi suorittaa oppisopimuksella, mutta korkeakoulut järjestävät oppisopimustyyppistä koulutusta, joka on tarkoitettu korkeakoulutettujen pidempikestoiseksi täydennyskoulutukseksi. Vuonna 2010 tutkintoon johtamattomaan ammatilliseen lisäkoulutukseen oppisopimuskoulutuksena osallistui aikuista (Oppilaitosten aikuiskoulutus 2010, Tilastokeskus).

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 9.12.2013 OPPIJAN VERKKOPALVELUT SEMINAARI Sari Ellonen Palvelulupaus Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (), josta löytyvät

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen hakupalvelu

Aikuiskoulutuksen hakupalvelu Aikuiskoulutuksen hakupalvelu SADe-hankkeen tilannekatsaus Opintopolun vastuukäyttäjille 5.6.2014 erityisasiantuntija Sari Ellonen, Opetushallitus Vastuukäyttäjien nimeämistilanne Koulutuksen järjestäjiä

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa

Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa Tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus Opintopolussa Tutkintoon johtamattoman kk-sektorin koulutuspäivä 8.10.2013 Sari Ellonen, Opetushallitus Aikuiskoulutus mukaan vaiheittain Tavoite: Kaikki Suomessa järjestettävä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä Yhteishaku siirtyi nettiin miten 2.vaiheeseen? www.koulutusnetti.fi www.haenyt.fi www.kouluta.fi Ritva Sammalkivi Kansanopisto ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Outi Kivipelto Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Oppijan verkkopalvelu tukee elinikäistä oppimista Oppijan

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori. Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelu Ammatillisen koulutuksen seminaari 14.11.2012 Pori Ritva Sammalkivi SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu (OKM) Keskitetysti tuotetut palvelut (OPH) Oppijan palvelukokonaisuudessa

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Antti Ylä-Jarkko Oppijan verkkopalvelut Hakeutujan palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri Palveluperhe eri elämänkaarenvaiheessa olevalle oppijalle Pyrimme vastaamaan oppijan elinkaaren eri vaiheissa

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen

Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 7.5.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIESTINTÄVASTAAVILLE Erja Nokkanen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa linjatut korkeakouluhakuja

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä

Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä Tietoisku Oppijan verkkopalveluista ja uusista hakujärjestelmistä Kansanopistojen rehtoripäivä 14.3.2013 Finlandia-talo Sari Ellonen ja Katariina Männikkö SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM)

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelut 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Rakennettavilla palveluilla

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 18.4.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN VIRKAILIJOILLE Laila Puranen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 27.5.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakupalvelujen keskeiset uudistukset 29.10.2013 Katariina Männikkö Esityksen sisältö Oppijan palvelut ja uusi perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Koulutus 2012 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ervapäivä 6.11.2012. Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen

Ervapäivä 6.11.2012. Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen Ervapäivä 6.11.2012 Anneli Muuronen Jamk / Aokk Jamk / ammatillinen 11 Erva-päivän ohjelma 10.00 12.15 Tervetuloa! Mitä ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa valtakunnallisesti? Yhteisvalinnan

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot