sisältö Kuusamom Kartta 4 pohjola Kilta 6 sekaan vain! 9 KuinKa Kuusamolainen olet? 10 aina luonnon KesKellä 12

Transkriptio

1 1

2 sisältö Kuusamom Kartta 4 pohjola Kilta 6 1. MILLAISIA KUUSAMOLAISET OVAT? sekaan vain! 9 KuinKa Kuusamolainen olet? 10 aina luonnon KesKellä MITEN KUUSAMOLAISET PUKEUTUVAT? osittaisen villapuseron arvoitus 14 näin pukeudut arktiseen tyyliin MITÄ LAITETAAN LAUTASELLE? 20 Kun KoKlin Kuusamo-dieettiä MIHIN VOIT TÖRMÄTÄ? 25 KesKusta olet sinä 25 mitä KaiKKea Kuusamoon KätKeytyy? MITÄ VOIT NÄHDÄ JA TEHDÄ MISSÄKIN? 35 KävinKö minä Kuusamossa vai Kuusamo minussa? 35 täällä näet Ja Koet elämää erämaassa 36 venäjän rajalla Ja sen takana

3 kiutaköngäs oulanka-paanajärvi kansallispuisto riisitunturin kansallispuisto kitkajoki ViEnan karjala, VEnäjä kitkajärvi rukatunturi kuusamo VEnäjän raja etäisyydet Oulu 218 km Kokkola 413 km Kairo 3996 km Narvik 708 km 4 Kuala Lumpur 8898 km närängän Erämaatila 5

4 RAIDERS OF THE LOST SAMPO olen marco, insinööri-arkeologi. Äitini, arktisiin alusiin erikoistunut paleontologi, ihaili aina elämän sitkeyttä ankarissa oloissa. Lentäjäisäni kuljetti ikivanhalla, mutta pikkupojan mielestä hienolla lentokoneella elintarvikkta ja muuta välttämätöntä arktisille tutkimusasemille. Päätin, että jonain päivänä minäkin näkisin pohjoiset, villit maat. Ja löytäisin sammon, ihmekoneen. olen alice, antropologi. Isäni oli itämerensuomalaisten kielten professori ja Kalevalan kääntäjä. Sampo oli hänen teoriassaan kulttuurissa piilevää voimaa. Minua hoiti iäkäs taloudenhoitaja, joka oli kotoisin Pohjois-Suomesta. Halusin aina lähteä skkailemaan hänen kotiseutunsa metsiin ja jatkaa isän työtä sammon arvoituksen ratkaisemiseksi. ihmiskunta SAA SillOiN TällÖiN päänvaivakseen kihelmöivän salaisuuden, kuten Atlantiksen. Yhtä mehevä arvoituslkki on sampo, rikkauksia jauhava mylly Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa. Kalevalan tapahtumat pyörivät kahden kansan, Kalevalan ja Pohjolan, keskinäisten kärhämien ja naimakauppojen ympärillä. Pohjola sijaitsi jossain Pohjanlahden seudulla. Kalevalaisille se oli maailman pimeä puoli kylmä ja vaarallinen. Sampo oli Pohjolan kansan hallussa. Mikä sampo todellisuudessa oli? Sen me haluamme saada selville. Sitä varten Pohjola Guild lähtee tutkimusmatkalle Pohjolaan. Tutustumme tapoihin, jotka ovat muille outoja. Kohtaamme ilmiöitä, joista muut vät ole kuulleet. Syömme ruokia, joita muut vät ole maistaneet. Ehkä löydämme sammon, Pohjolan aarteen. Tule mukaan liity kiltaamme! seikkailuterveisin oppaanne Marco ja Alice 6 7

5 1. Millaisia kuusamolaiset ovat? ALICE Kiltaopas sekaan vain! ~ Määttä, Määttä, Lämsä, Määttä, Lämsä, Lämsä, Lämsä... Luin sukunimiä hautakivistä. Kuusamolaiset näyttävät olevan paljolti sukua luvulla näytti kuolleen tavallista enemmän ihmisiä, kokonaisia perhtä kerralla. HiekkATieTä ASTeli pappi. Mitä kauheaa tapahtui?, kysyin. Pahoja katovuosia, joiden seurauksena paljon kuusamolaisia kuoli nälkään. Semmoista se on täällä luonto antaa, luonto ottaa. Pappi taisi huomata, että laskin Määttiä ja Lämsiä. Vaikka Kuusamossa on paljon samannimisiä, geenejä tänne on virrannut kaikilta Suomen hmoilta ja vielä ruotsalaisilta ja saksalaisiltakin. Keskiajalle saakka Kuusamo kuului saamelaisten asuttamaan Lapinmaahan. Viimstään 1600-luvulla uudisasukkaat alkoivat vallata Kuusamoa, jolloin osa saamelaisista siirtyi pohjoisemmaksi ja osa sulautui tulokkaisiin. Joissakin tämän päivän kuusamolaisissa on siis myös saamelaisverta. Kuusamo on kohtauspaikka, pappi kertoili. Oletko muuten sinkku? Mukava olisi saada sinunkin geenisi tänne. Pidäpä silmäsi auki! Kuusamolaiset ovat sellaisia kuin kaikki suomalaiset haluaisivat olla maanlähsiä, käytännöllisiä, rentoja, sisukkaita ja omatoimisia. Huumoriakin riittää. Puhelias pappi jatkoi matkaansa takki liehuen. Alice Lämsä. Alice Määttä. Hmm aika hyvä. 8 9

6 Kuinka kuusamolainen olet? Onko sinun tai jonkun lähisukulaisesi sukunimi Määttä tai Lämsä? Löytyykö vaatekaapistasi Jahti-Jakt-merkkinen eräasu? Onko sinua purrut vähintään 3 eri hyöntslajia? Pidätkö luonnossa liikkumisesta? Onko sinulla myös huopakumisaappaat? Haluaisitko, että sieltä löytyisi? Oletko joskus ajanut Toyota Hiacella? Kohtalo on vieroittanut sinut kuusamolaisuudesta. Käy usn Kuusamossa, ett loputkin katoa. Osaatko niittää hnää viikatteella? Oletko ajanut jään päällä? Metsästätkö tai kalastatko? Asia on selvä: sinussa on vahvaa kuusamolaisuutta! Laitatko kahviisi lpäjuustoa? Oletko rakentanut talosi itse? Onko sinulla hillapaikka? Jos et ole syntynyt kuusamolaiseksi, niin ainakin jotain sinnepäin. Olet hyvä ehdokas kehittymään kohti kuusamolaisuutta. Oletko pyydystänyt kitkanviisaan? Kuusamolaisuutesi on hyvällä alulla. Menemällä naimisiin Määtän tai Lämsän kanssa annat kehityksellesi lentävän lähdön. Löytyykö sinulta liippakivi? Jotain kuusamolaista sinussa on. Et vain tiedä mitä sillä tehdään. Jos et ole Kuusamosta, niin sitten Kuusamon naapurista. Kuusamolainen geeniperimä on sinussa upealla tavalla edustettuna! Aitoa kuusamolaisuutta, epäilystäkään! Henkisten juurtesi jokin haara on syvällä Kuusamon maaperässä. Enää muutama käynti Kuusamossa ja olet lähes kuusamolainen. Kuusamolaisuus suorastaan loistaa sinusta! Syömällä kitkanviisaan nostat kuusamolaisuutesi silminnähtävälle tasolle. Kuusamolaisuutesi on vähäistä. Olet silti tervetullut Kuusamoon! 10 11

7 Tukkijätkät ja 1900-luvun vaihteessa nykyisen kansallispuiston joet olivat tukinuittoväyliä, joita myöten valtavat puut matkasivat Vienanmerelle ja lopulta Englantiin. Virta v tukkeja, joiden päällä tukkijätkät ssoivat ja paimensivat puita uittokeksllä. Hurjina kuohuvat kosket he laskivat veneellä. Tukkijätkät asuivat pitkin jokivarsia rakennetuissa kämpissä ja elivät osin luonnonantimilla. Tukkijätkän tunsi vaatetuksesta: lierihattu, lapikkaat sekä pystykauluksinen pusero, jonka olkapäille oli ommeltu vanhat kintaat. Kintaat toimivat pehmusteena, jota vasten oli hyvä tukea tukkien liikutteluun käytetty keksi. Rintataskusta pilkisti usn tupakka-aski. Selässään tukkijätkä kantoi reppua tai tuohikonttia, kainalossaan petivaattta rullalla. Naimattomilla tukkijätkillä oli tapana mainostaa siviilisäätyään kylän tytöille pitämällä kaulahuivia. Tukkijätkien perinnettä ja taitoja vaalitaan nykyään hnäkuun toisena viikonloppuna Käylänkoskella Käylän Tukkilaiskisoissa, joissa yhtenä lajina on koskenlasku tukin päällä ssten. aina luonnon keskellä ~ Erämaan talonpojat Talonpojasta tulee mieleen vehreä maalaiskylä lehmineen ja kaakattavine kanoineen. Mutta kuusamolainen talonpoika oli eri lajia. Hän asui kaukana erämaassa, jossa pohjoisen lyhyt kesä antoi hänelle yhden sadon jos antoi. Viljelysten ja karjan lisäksi kuusamolainen talonpoika elikin koko ympäröivästä luonnosta. Hän kalasti, metsästi, marjasti, kävi metsätöissä uittoyhtiöille, myi voita, poronlihaa ja turkiksia sekä ajoi talvisin rahtia poroillaan. Ahkio oli esimerkiksi Ouluun mennessä lastattu turkiksilla ja tullessa viinalla. Asumismuoto oli omanlaisensa, ns. sukupiha. Samassa pihapiirissä asui usta lähisukulaisia perhneen. Kullakin oli oma asuintalo, mutta osa talousrakennuksista oli yhtsiä. Myös työt tehtiin yhtsvoimin, joukosta löytyi osaaja joka hommalle. Nykyäänkin Kuusamo on harvaan asuttua seutua, erämaata riittää joka suuntaan. Lapsilla saattaa olla kymmenien kilometrien koulumatka, mutta sen taittaminen käy nopeasti, koska tllä ole ruuhkia. Tai no, joskus tientukkeena on poroja Kauppiaat luvulla monet talonpojat olivat myös suurkauppiaita. He myivät kaupunkhin poroja, turkiksia, lintuja ja kalaa. Kuusamolla on pitkä historia kauppatden risteyspaikkana jo 1100-luvulla se toimi mahtavan Novgorodin kaukokaupan etappina. Asutustilalliset Toisen maailmansodan jälkeen yli suomalaista jätti kiireellä kotinsa alulla, jotka luovutettiin Neuvostoliitolle. Näillä ihmisillä oli edessään kaiken aloittaminen tyhjästä. Tarvittiin sitä kuuluisaa suomalaista sisua, kun uusi kotitila piti raivata vaikkapa suolle. Koska Kuusamo on nykyisen Venäjän rajalla, sinne sijoitettiin paljon evakuoituja. Käylän Iikka Kuusamo on kiehtonut matkailijoita 1900-luvun alkupuolelta saakka. Vetonaulana on aina ollut luonto, jonne paikalliset erämiehet ovat mielellään lähteneet oppaiksi. Yksi hstä oli Iikka Mustonen, taitlijanimeltään Käylän Iikka. Toimelias mies oli mm. postipysäkinhoitaja, majatalon pitäjä, mylläri, metsästäjä, kalastaja ja yhdeksän lapsen isä. Ennen kaikkea hän tuli tunnetuksi taidoistaan koskenlaskijana luvuilla. Käylän Iikka v skkailunhaluiset matkailijat Suomen presidentti Urho Kekkosesta alkaen kokemaan Käylänkosken kuohut. Hän oli pioneeri alallaan Suomen ensimmäisiä koskenlaskuyrittäjiä. Kuusamo tunnetaan tänäänkin koskenlaskuelämyksistään. Myös Käylän Iikan perintö elää, sillä hänen sukulaisiaan toimii legendan jalanjäljillä matkailijoiden kestitsijöinä

8 2. MiteN kuusamolaiset pukeutuvat? ALICE Kiltaopas mikä on Kuusamolaisten salaisuus? läksin VARJOSTAMAAN nuorta naista. Päädyimme päiväkodin etseen, jossa noin kolmivuotias tyttö singahti naisen kaulaan. Nainen alkoi pukea lastaan. Ensin hän riisui tytöltä puseron ja farkut. Arktinen pukeutumisprosessi alkaisi siis nollasta, iholta asti! Nainen mätti vaatekerroksen toisensa perään. Laskin lapsen yllä neljä kerrosta: 1) alusvaatteet, 2) kerrasto, 3) välikerros, jonka nimeä en tiedä ja 4) ulkohaalari, pipo, rukkaset ja kengät. Kolmoskerrokseen kuului oudoin vaatekappale, jonka olen koskaan nähnyt: pelkkä villapuseron kaulus, jossa oli mukana vähän rinta- ja hartiaosaa. Kaulus rullattiin kasvojen eteen. Vaatemaailman Hollywood-lavaste! Naisenkin leuan alta pilkisti punainen villakaulus. Jatkuikohan kaulus puserona vai oliko kyseessä huijaus? Päätin kysyä suoraan. Kaulus oli huijausta paitsi että kyseessä on aivan oikea vaate, suomeksi kauluri. Vapaasti käännettynä se joka huolehtii kaulasta. Jokainen neliösentti ihosta on suojattava kylmältä. Nainen kertoi, että lasten pukeutumisrituaaliin sisältyy usn tarve käydä WC:ssä juuri, kun kaikki vaatekerrokset on saatu puettua. Eikä kuulemma ole huonoa säätä, on vain huonoja vaatevalintoja. Kylmään myös karaistuu. Esimerkiksi talvikalastajat joutuvat työskentelemään ilman käsintä. Kädet tottuvat kylmään noin kahdessa viikossa, vätkä enää kohmetu. osittaisen VillapuseRoN arvoitus ~ Pakkasta oli 28 C. Keräsin rohkeuteni ja pujahdin ulos. Kylmyys iski kyntensä kuin noita, mutta paikalliset toimittivat huolettomina askartaan. Joidenkin käsipuolessa taapersi pieniä lapsia. Minä hytisin

9 16 17

10 1. NäiN pukeudut arktiseen tyyliin alusvaatteet 2. Kerrasto sukkahousut Ilma eristää lämpöä. Eläimet pörhistävät turkkia tai höyheniä kylmässä, jotta muodostuisi lämmittävä ilmakerros. Minultakin nousi ihokarvat Kuusamon pakkasissa muisto esi-isästäni, joka oli vielä karvaisempi kuin minä. Koska pörheä turkkini katosi evoluution melsksiin, se täytyy korvata ilmavilla vaatekerroksilla. alushousut pakkasen vauvat Ja muita ihmtä Kylmyydestä on myös iloa ja hyötyä. Näin suomalaiset käyttävät pakkasta: 3. välikerros aluspaita Vauvat viedään vaunuissa ulos päiväunille jopa 20 asteen pakkasella. Hdät puetaan erittäin lämpimästi, vain nenänpää jää paljaaksi. Nenänpäätä koettamalla voi todeta, onko vauvalla kylmä. Pikkuiset nukkuvat tällä tavoin pitkään ja sikeästi. lämpimät välihousut Pakastimista sulatetaan jääkertymät. Pakasteet viedään korissa ulos, jossa ne säilyvät jäätynnä sillä aikaa, kun pakastimesta on virta pois. kauluri Matot ja vuodevaatteet viedään ulos tuulettumaan. Ne saatetaan levittää jopa lumihangelle. lämmin välipaita Villasukat Ennen vanhaan talo jätettiin viikoksi kylmilleen ja muutettiin saunaan. Luteet ja muut syöpäläiset kuolivat kylmässä talossa. 4. ulkohaalari, pipo, rukkaset Ja Kengät Kuusamolainen mies on metsästäjä-rakentaja pipo rukkaset Fyysinen elämäntapa luonnon keskellä näkyy kuusamolaisen miehen ulkoasussa tänäänkin. Yllään hänellä on eränkävijöille tarkoitettu ruskean- tai vihreänsävyinen asu. Jalassa miehillä on kumisaappaat, joissa on sisällä huovasta tehty irrotettava sukka. Nämä ns. huopakumpparit pitävät jalat lämpiminä ja kuivina säässä kuin säässä. Kuusamolainen mies liikkuu usn Toyota Hiacella, jonka tavaratilasta löytyy vaikkapa uisteluvälineet tai rakennustarvikkta. Kuten monet muutkin suomalaiset miehet, kuusamolainen mies rakentaa perheensä talon omin käsin. ulkohaalari kengät 5. valmis talvilkkhin! 18 19

11 3. Mitä laitetaan lautaselle? ALICE Kiltaopas kun koklin Kuusamo-dieettiä ~ Mökkini ovi naksahti lukkoon. Samalla sekunnilla tajunnassa välähti. Avaimet! Olin lukinnut itseni öiseen erämaahan. Asumatonta metsää, hengenvaarallisia koskia, verenhimoisia itikoita, karhuja, susia ja kiljuva nälkä. Ssoin rappusilla roskapussi kädessä ja hyperventiloin. RAUHOiTU, AliCe! Mitä kuusamolainen tekisi? Menisi nimenomaan metsään. Polku mutkitteli yhä syvemmälle. Vastaan tuli rehevä mustikkamätäs. Poimin hetkessä kämmenen kukkuralleen suuria tuoksuvia mustikoita, erämaan syötäviä jalokiviä. Tästä samasta mättäästä oli joku saattanut syödä jo tuhat vuotta sitten. Huima ajatus! Luonnosta saisi ruokaa ähkyksi asti: marjoja, sieniä, kalaa, riistaa, yrttejä Rinteessä solisi puro. Vesi maistui paremmalta kuin mikään ikinä juomani vesi. L eau d Oulanka-Paanajärvi jääkauden raikkautta. Löysin yösijan suuren kuusen alta. Ennen nukahtamista ehdin ajatella, että jos rinnallani olisi ollut kuusamolainen mies, hän olisi kaivanut Hiacensa perältä kalastusvälineet ja retkikttimen. Yhdessä olisimme sitten nauttineet tuoretta, paistettua kalaa auringonlaskua ihaillen

12 muuta Kuin ääntä KoHti muikku Pieni lohensukuinen kala, elää Itämerta ympäröivissä maissa. Yleensä kalastajat tavoittelevat suuria kaloja, mutta muikkupa onkin sitä parempi mitä pienempi. Pieniä 5 7 cm pitkiä muikkuja sanotaan neulamuikuiksi. Kuusamon suuressa ja puhtaassa Kitkajärvessä asustaa niistä kuuluisin: kitkanviisas. Miksikö se on viisas? Se pysyy uskollisesti kotijärvessä, vaikka se voisi vapaasti lähteä lomailemaan Venäjälle. Parasta friteerattuna tai pannussa paistettuna. muikkupottu Kattilaan laitetaan ensin perunoita kiehumaan ja kohta niiden päälle muikkuja ja lopuksi vielä loraus kermaa ja nokare voita. Syödään sipulivoisulakastikkeen kanssa. Maku vie kielen mennessään. loimulohi Vanha, tunnelmallinen tapa valmistaa lohta. Loimulohta valmistetaan usn isolla porukalla, tulen äärellä tarinoiden. Suolalla maustetut fi leet naulataan puutaplla märkiin leppälautoihin, jotka asetetaan pystyyn nuotion viereen. Kypsyminen saattaa kestää tunteja, mutta lopputulos on pinnalta rapea ja sisältä mehevä. Hilla (Rubus chamaemorus) Keltainen, hyvin aromikas marja. Kasvaa usn vaikeakulkuisilla, verenhimoisten hyöntsten kansoittamilla ja syrjäisillä soilla. Kerättävissä hnäelokuussa. Suomen luonnon himoituimpia antimia, jota keräämällä ja myymällä voi ansaita sievoiset summat. Löydetyt esiintymät ovat suuria salaisuuksia, joita haluta muille paljastaa. Hillasta valmistetaan esim. hilloa ja likööriä. rieska Ohut nostattamaton ja hapattamaton lpä. Eri puolilla Suomea erilaista, Kuusamossa ohrajauhoista tehty. Entisaikaan rieska oli pyhäherkku, joka lkattiin talon parhaalla puukolla ja syötiin tuoreeltaan. Rieskan kaverina oli usn kalaa sekä maidosta ja ohra- tai riisiryynstä ktettyä velliä. Nykyään rieskat ostetaan yleensä valmiina kaupasta, mutta niitä lvotaan myös itse. Suomessa tunnettu keskieurooppalaista hyvin vaaleaa vehnälpää, vaan arkilpä lvottiin täysjyvärukiista. Lvät kuivatettiin katonrajaan nostetussa vartaassa, jolloin ne säilyivät kuukausia. kampanisu Lässähtänyt pastja? Ei, vaan suuresti arvostettu perinnelvonnainen, jolla on murea rakenne ja suussa sulava konstailematon maku. Nautitaan esim. kahvin kanssa. Jokaisessa kylässä on oma käsityksensä kampanisun oikeaoppisesta valmistuksesta. Kampanisun alkuperän voikin päätellä sakaroiden ja sokerin määrästä. poronliha Hyvin terveellistä, vähärasvaista lihaa. Poro elää vapaana, syö pääasiassa luonnonravintoa, kä sen kasvua edistetä knotekoisesti. Keväisin poronlihasta tehdään kuivalihaa, niin kuin on tehty jo keskiajalta asti. Suolatut lihakimpaleet ripustetaan ulos räystään alle tai katolle verkolla suojattuna. Pohjolan erityiset kevätsäät pakkasen ja lauhan kelin vaihtelu, voimakas aurinko sekä tuuli tekevät tehtävänsä muutamassa viikossa. Kuivaliha säilyy hyvin, ja se onkin aina ollut kuusamolaisille hyvä eväs mukaan otettavaksi. poronmaito Kuusamo on yksi harvoista paikoista Suomessa, joissa nykyäänkin lypsetään poroja. Maidosta tehdään räiskältä ja juustoja. Paksussa, kermamaisessa maidossa on rasvaa n. 20 %. Maitoa saadaan porosta yhdellä lypsykerralla noin desilitra, ja vaatimen maidontuotantokausi kestää vasomisen jälkeen vain muutaman kuukauden. Harvinaista herkkua siis. leipäjuusto Ruskeapilkkuiseksi paistettu, lehmänmaidosta tehty tuorejuusto, litteä ja pyöreä kuin pannukakku. Natisee hampaissa. Entisaikaan lpäjuusto oli lahja ja vastalahja sukulaisille ja hyville tuttaville. Juusto saatettiin lahjoittaa myös hyvälle sepälle tai muulle ammattimiehelle. Paloiteltiin sormin kupilliseen kuumaa kahvia ja syötiin lusikalla. Nykyään nautitaan usmmiten hillasoseen kera

13 4. MiHiN Voit törmätä? MARCO Kiltaopas KesKusta olet sinä ~ Kaipasin vähän säpinää. Suurkaupungin kasvattina en ollut vielä tottunut erämaan hiljaisuuteen ja avaruuteen. Päätin katsastaa Kuusamon keskustan. kohtasin NUOReN NAiSeN. Anteeksi, missä on Kuusamon keskusta? Tässä, hän sanoi ja teki kädellään laajan kaaren. Katsoin naista hölmönä. Jos näet jonkun, jolta tiedustella keskustan sijaintia, olet keskustassa, ntokainen valisti ja iski silmää. Miksvät ihmiset valloita kaikkea tätä tilaa ja rakennuta itselleen palatsia? Oma linna jokaiselle kuusamolaiselle! Ei se kuulemma niin käy. Arktiselle talvelle altistuvissa taloissa on oltava erikoisvalmistset ikkunat, erikoislämmöneristeet, erikoislämmitysjärjestelmä erikoiskaikkea. Kalliiksi tulee. Kuvittelin kuusamolaisia pienissä lämpimissä talvipesissään, ympärillään lumiset metsät ja arktinen pimeys. Paitsi että kaamos olekaan säkkipimeä, vaan kuutamo ja tähdet luovat kosmisen valohämyn. Täällä riittäisi selvitettävää ja kiintoisia löydöksiä. Mökkiini palattuani tutkin heti ikkunat: laseja oli kolme

14 Mitä kaikkea Kuusamoon KätKeytyy? ~ isoisä? Muinaissuomalaiset pitivät karhua ihmisen sukulaisena. Miksi? Karhulla ja ihmisellä on paljon yhtstä. Karhu nousee usn takajaloilleen ja ottaa muutaman askeleenkin. Sillä on sielukkaat silmät ja se osaa jopa viheltää. Lisäksi karhu syö luonnosta samoja antimia kuin suomalaisten esi-isät. Kun tapetun karhun nylkee, nahan alta paljastuu häkellyttävän ihmismäinen ruho. tapetun karhun? Kyllä, karhuja on aina metsästetty. Ylnen pyyntitapa oli jäljittää karhu talvipesälle eli tehdä ns. karhunkierros, josta Karhunkierros-vaellusrtti on saanut nimestä. Metsästäjät seurasivat eläintä joskus vuorokausia, ennen kuin se asettui pesäänsä. Asettumisen edistämiseksi he tekivät taikoja, kuten naulasivat karhun jäljet puutaplla maahan. Metsästäjät hätistivät karhun pesästään ja khästivät sen. Nykyään pyynti pesältä on kielletty. Karhulle tuli osoittaa kunnioitusta, sillä se oli jumalolento, jonka henki elää ikuisesti. Niinpä kaadettu karhu kannettiin ja kannetaan edelleen metsästä kunnioittavasti pää edellä. Jalat edellä viedään vain vainajaa. jumalolento? Karhu oli Otavan eli Ison karhun tähtikuviosta laskettu taivaan lahja. Talviuni vahvisti käsitystä karhun jumalallisesta alkuperästä: se näytti kuolevan syksyllä ja heräävän henkiin keväällä. Karhun uskottiin kääntävän kylkeään 24. helmikuuta ja sen unen kevenevän. Tuon jälkeen karhu-sanaa uskallettu sanoa ääneen, vaan käytettiin kiertoilmaisuja. Nimensä kuullessaan karhu olisi tullut pelottelemaan ihmisiä ja tappamaan kotieläimiä. riittejä, Joilla ihmiset saattelivat KarHun Hengen takaisin elämään karhu suomalaisten IsoIsä Ursus arctos, Euroopan suurin petoeläin. Pituus cm, paino kg. Huippuvauhti 60 km/h. Kaikkiruokainen, pääravintoa kasvit, erityisesti marjat sekä hyöntset. Muinaissuomalaiset arvostivat ja pelkäsivät karhua. Karhu oli hlle pyhä. Karhusta käytettiin satoja eri nimityksiä, joista esim. Kouvo tarkoittaa isoisää tai kantaisää. peijaiset Kaadetulle karhulle järjestettiin pjaispidot, joissa karhua lepyteltiin ja pyydettiin palaamaan metsään, jotta ihmisellä olisi ravintoa tulevaisuudessakin. Pjaiset olivat karhun hautajaiset ja samalla häät, joissa se naitettiin vertauskuvallisesti nuoren ndon kanssa. Karhuun liittyi eroottinen lataus, ja koska karhu oli ihmisen sukulainen, naisella ja karhulla oli erityissuhde. Uskottiin, että uroskarhu vahingoita naista ja että nainen voi synnyttää karhulle jälkeläisiä. Pjaisissa tanssittiin, juotiin olutta ja syötiin karhunlihaa. Erityinen osa yhtstä ateriaa oli karhun pään syöminen. Kaatojoukon johtaja irrotti korvat, silmät ja nenän. Ihminen otti näin itselleen karhun aistit sen vallan ja voiman. Karhunpää kiersi mieheltä toiselle vadilla. Kun miehet olivat syöneet kallon puhtaaksi, he joivat siitä olutta ja vahvistivat siten yhtsyyttään. Pjaisten lopuksi karhun hampaat irrotettiin ja jaettiin kaatajien kesken. Nykyäänkin kaadetulle karhulle pidetään pjaiset. Aikojen saatossa mytologia ja rituaalit ovat jääneet taka-alalle. Toisaalta on alettu järjestää pjaisia, joissa tarkoituksella noudatetaan vanhoja perinttä

15 karhunkallopetäjä Pjaisissa puhtaaksi kalutut kallo ja luut tuli kerätä visusti talteen, sillä niitä tarvittiin karhun hengen palauttamiseksi taivaalliseen kotiinsa Otavaan. Pjaisten jälkeen juhlaväki kuljetti luut hää- tai hautajaiskulkuetta muistuttavana saattueena suuren männyn, pyhän karhunkallopetäjän, luo. Kallo ripustettiin mäntyyn siten, että sen silmänrät osoittivat auringonnousuun. Näin karhun henki osaisi lähteä oikeaan suuntaan. Luut haudattiin männyn juurelle. Karhulle laulettiin palautuslaulu, jossa kerrottiin, miten hyvään paikkaan se oli tuotu. Kallo jätettiin puuhun, ja niitä saattoikin olla karhunkallopetäjässä usta. missä Voit nähdä karhun? Karhunkierros-vaellusrtin lähettyvillä liikkuu kuulemma jatkuvasti kymmenkunta karhua. Legendaa? Tiedä häntä. Todennäköisesti et tule näkemään karhua luonnossa mutta karhu saattaa hyvinkin nähdä sinut. Karhu kun liikkuu täysin äänettömästi ja katoaa korven kätköihin heti ihmisen vainuttuaan. Jos haluat kasvattaa mahdollisuuksiasi nähdä villi karhu, Kuusamossa on tarjolla karhunkatseluretkiä, jossa haaskalle tulevia karhuja tarkkaillaan turvallisesta kojusta

16 miksei poro jäädy pakkasessa? Aluskarva on erittäin tiheä, ja ptinkarvoissa on ilmalokeroita lämmöneristeenä. Luuytimessä on öljyhappoa pakkasnesteenä. Tehokas verenkierto pitää jalat lämpiminä. miten poro pärjää lumessa? Porolla on lisävarpaat, jotka voi levittää pehmeässä lumessa ja soilla. Tarkka nenä vainuaa ravinnon syvältä lumen alta. talvella on pimeää. EikÖ poro Eksy kavereistaan? Poron nilkat naksuvat. Ääni kertoo, missä laumatoverit ovat ja mitä vauhtia liikutaan. Johtajaporolla on kello kaulassa. Sekin auttaa pysymään yhdessä. miksi toiset ovat aitauksessa? Jotkut porot ovat matkailun palveluksessa eli ne ovat silitysporoja. Jos on kevät, aitauksessa voi olla vasovia naaraita. Syksyisin kaikki porot kerätään hetkeksi aitauksiin poroerotuksiin. Poroerotuksessa luetteloidaan syntyneet vasat, valitaan teuraat ja kuohitaan osa hirvaista. miksi porot tulevat tielle? Tiet kulkevat niiden laidunten läpi. Kesällä porot löytävät tden varsilta mielsiään kasveja sekä suojaa hyöntsiltä. Talvisin porot vaihtavat mielellään umpihangen aurattuihin thin. PoRo pohjoisen Kansan supersankari Rangifer tarandus tarandus, puolikesy laumaeläin. Säkäkorkeus cm, paino kg, elinikä jopa 20 vuotta. Poro syö vihrtä kasveja, varpuja, hniä, sieniä, jäkälää ja luppoa vapaana laiduntaen. Porot kuuluvat aina jollekin, omistaja selviää korvamerkistä. Poro kasvattaa joka vuosi uudet sarvet, joiden kasvuvauhti on jopa 2 senttimetriä vuorokaudessa. miksi poroja on? Saamelaisten tarinoissa poro on aurinkojumalan lahja ihmiselle, jotta hän selviäisi ankarassa pohjoisessa. Porosta saadaan ravintoa sekä materiaaleja niin lämpimiin vaattsiin kuin monenlaisiin käsitöihin. Aluksi poroja käytettiin houkutuseläiminä villipeuran metsästyksessä ja myöhemmin ajojuhtina sekä kantoporoina. Nykyaika on tuonut porolle uuden tehtävän: tuottaa ihmisen kumppanina elämyksiä matkailijoille. missä Voit nähdä poron? Kuusamossa on noin poroa. Melko varmasti näet vapaana liikuskelevia poroja. Aja siis varovasti! Joskus poroille laitetaan hjastinpanta, jotta ne näkyisivät pimeällä paremmin autoilijoille. Porosta näkyy jälkiä maastossa: papanoita ja talvisin kuoppia, joita syntyy kun porot kaivavat jäkälää lumen alta

17 hyönteiset vaarattomat KiusanHenget Kuusamon ilmatilassa inisee hyöntsiä, jotka himoitsevat tasalämpöisten olentojen, myös ihmisten, verta. Saat nimenomaan naaraat kimppuusi, sillä uslla lajlla veri on lisääntymisen edellytys. Kaikki vät ole liikkeellä yhtaikaa, vaan jokaisella kiusankappaleella on sesonkinsa. Alla olevassa taulukossa havaintojani. löytöjä Kuusamosta Kausi lentoääni puraisu- Ja imulaittsto puraisun Kivuliaisuus (1 5) puraisujälki Kutiavuus/ Kivuliaisuus (1-5) torjunta Hyttynen mäkärä polttiainen paarma Kesä-hnäkuu. Varjoisat, tyynet paikat. Iltaisin. Korkeataajuuksinen ininä Imukärsä. Kesä-elokuu. Puutarhat, metsät. Lämpimällä säällä päivisin. Hento surina, kuultavissa vain lähietäisyydeltä. Lkkaavat leuat. Elo-syyskuu. Metsät. Ei ihmisen kuultavissa. Lkkaavat leuat Punainen läiskä, keskellä vaaleampi patti. Iso punoittava paukama, puraisurkä vuotaa verta pitkään. 5 (kutiava) 4 (kutiava/ kipeä) Karkote, vaatteet. Sinnikäs. Vaaleat vaatteet, vahvat karkotteet. Röyhkeä. Tuskin näkyvä. Joskus rivi punaisia näppyjä. Hnäkuu. Heltset päivät. Surina. Lkkaavat leuat. Pieni haava. 5 (kipeä) 3 (kipeä) Ei oikn mikään. Huomaamaton. Verkkohatut, koko vartalon pttävä vaatetus. Salamannopea. lämsänkylän HopEa-aarrE Kuusamo oli muinoin vilkkaiden kauppatden varrella, mistä saattaa yhä löytyä muistoja. Syksyllä 1953 Määtän veljekset Arvo ja Tauno ahkeroivat tienteossa. Mihinkäs Arvon lapio kilahti? Hän kumartui tutkimaan: sammalten alta oli paljastunut hienoja kaulariipuksia, rannerenkaita ja hopeasolkia. Erityisen upea oli kaulaketjuun kuulunut kirveenmuotoinen riipus. Arvo v korut eväsrepussa kotiinsa, jossa kyläläiset sankoin joukoin kävivät niitä ihmettelemässä. Viranomaistenkin kiinnostus heräsi. Tutkimuksissa selvisi, että hopeakorut olivat peräisin rautakaudelta, luvuilta. Ne oli tehnyt karjalainen, novgorodilainen, virolainen tai inkerinmaalainen hopeaseppä. Ehkä joku kauppias oli kätkenyt korut Kuusamon metsään. Kuusamon kirvestä voi kantaa kaulallaan nykyäänkin. Muinaiskoruihin erikoistunut koruvalmistaja valmistaa riipusta nykynaiselle sopivana, pienempänä versiona. mahtinoidan luut Merkkejä saamelaisten asutuksesta löytyy Kuusamosta vielä tänäkin päivänä. Virrankylästä löytyi vuonna 1970 shamaaninoidan hauta. Mukanaan vainajalla oli mm. lentävää lintua esittävä tinakoriste, mikä merkitsi tämän 1500-luvulla eläneen miehen olleen mahtava noita, joka pystyi ottamaan eläimen muodon ja liikkumaan eläinten lailla, esimerkiksi lentämään. Noidat toimivat Lapin kylien johtajina, ja hdän tehtävinään oli toimia yhteyshenkilönä henkimaailman ja ihmisten välillä. Tarinan mukaan Virrankylästä löydetyn lintunoidan luita tutkimuksiin kuljettanut tutkija kohtaisi kerrassaan mystisiä tapahtumia. Hänen autonsa sammahti kuljetusmatkalla ilman näkyvää syytä, mutta läksi taas käyntiin sammuakseen uudestaan kirkon kohdalla. Siitä auto mnannut liikahtaa millään. Oliko se mahtinoidan viimnen voimannäyttö, vastalause vieraalle uskonnolle ja modernille ajalle? 32 33

18 5. Mitä Voit NäHdä ja tehdä MissäkiN? MARCO Kiltaopas kävinkö MiNä kuusamossa Vai Kuusamo minussa? ~ Keskiyön aurinko oli kuin puhelias kaveri, joka pulputti tauotta, kun minä yritin nukkua. Potkaisin pton syrjään ja läksin kävelylle kansallispuistoon. Siitä tuli elämäni omituisin yö. keskellä kuusikkoa tuli odottamatta vastaan hnäinen läiskä. Mikä se oli, ufojen parkkipaikkako? Hetken mielijohteesta httäydyin pitkäkseni hnikkoon. Metsä tuoksui, koski lauloi. Yhtäkkiä kuului hankaava ääni. Nostin päätäni. Kannonnokassa istui vanha mies ja liippasi viikatetta! Hämilläni nousin ylös. Kämmeneeni napsahti viikatteen varsi. Vanhus niitti riuskoin, tottunn liikkn. Kyllä se hnä lakosi minunkin edessäni suih, suih, lauloi viikatteen terä. Poljennossa kuului suomen kielen painotus. H, sehän oli kalevalaisen runon alkusointu, josta Alice aina intoili! Taisin vaipua jonkinlaiseen transsiin kuin Pohjolan shamaani. Heräsin. Poskeeni oli liimautunut hnää, ja muu kroppani oli näköjään palvellut koko Kuusamon hyttyspopulaation buffetpöytänä. Kömmin ylös ja länkytin joka lihas särkien kohti mökkiä linnunlaulun täyttämässä aamussa. Pohdin untani, jossa aukea läntti oli saanut selityksensä. Sitkeää porukkaa nuo entisajan kuusamolaiset. He pystyivät elämään vaikka kuinka syvällä erämaassa, koska tunsivat luonnon ja osasivat hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet. Tartuin oksankänkkyrästä tehtyyn ovenkahvaan. Auts! Katsoin kämmentäni: sitä koristi komea rakko

19 oulanka-paanajärven Kansallispuisto KulJe tuhansien vuosien polkuja Kun moni muu kansa etsii identiteettiään legendoista ja sankaritarinoista, niin mitä tekevät suomalaiset? Ottavat esiin kuvan Oulanka-Paanajärven luonnosta me olemme tämä. Kaikki suomalaiset ovatkin jossain määrin Kuusamosta kotoisin. Suomalaisten sielunmaisemat pääsee parhaiten näkemään Karhunkierros-vaellusrtillä, joka kulkee kansallispuiston upmpien nähtävyyksien kautta. Jos on lupapaperit rajan ylitykseen, Venäjän puolelta löytyy Oulangan yhtä hieno sisarpuisto Paanajärven kansallispuisto. joku ahersi kivikaudella Komean kosken, Kiutakönkään, taukopaikalla maassa kimmeltää jotain: valkoisen kvartsin iskemisestä lennelltä sirpalta. Joku teki siinä nuolenkärkiä ja muita teräviä työkalua 8000 vuotta sitten. Nyt sinä nautit samalla paikalla eväitäsi. täällä Näet ja koet elämää erämaassa MiSTä kuusamolaiselle tulee hyvä mieli? Elämyksistä kuusamolaisessa luonnossa. Mitä kuusamolainen myy muille? Elämyksiä kuusamolaisessa luonnossa. LUONTO ON KUUSAMOLAISTEN SAMPO. täällä on aina käyty Erällä Metsästäjät ja kalastajat ovat ammoisista ajoista liikkuneet Oulanka- Paanajärvellä. Muistona hstä tarkkaavainen kulkija voi huomata maastossa yhä muinaisten ansakuoppien jäänttä. Kuoppiin ajettiin villipeuroja. Muita saaliseläimiä olivat sorsa- ja kanalinnut, majavat, kärpät ja karhut. Kalastajat saivat mm. taimenta, siikaa, haukea ja madetta. Maastossa havaittavien jälkien lisäksi eränkäynti näkyy vahvasti Oulangan kansallispuiston nimistössä, esim. Kärppäniemi, Majavasaari, Haukijärvi ja Ahvenlampi. Eränkäynti on yhä tärkeä osa kuusamolaista elämäntapaa. Suomessa metsästyksellä ole ylellistä lmaa. Se on vain yksi syy liikkua luonnossa ja tuntea ikiaikainen yhteys, joka on iso osa suomalaisuutta. Paikalliset vät varsinaisesti retkle. He menevät luontoon metsästämään, kalastamaan, sienestämään ja marjastamaan eli hyödyntämään luonnonantimia. Luonto on koko ajan ihmisten ulottuvilla sinunkin! 36 37

20 saamelaiset pitivät poroja Riista ja kala innostivat kivikauden ihmisiä perustamaan lopulta pysyvän kodin erämaahan. Ensimmäisiä asukkaita olivat saamelaiset, joiden kesknen elinkno oli poronhoito. Porot vaelsivat vapaana, mutta niitä paimennettiin turvaan petojen ulottuvilta ja paremmille ruokailupaikoille. Kansallispuistossa on vanhoja poroerotusaitoja, joihin porot ohjattiin syksyisin inventaariota varten. Poronhoidolla on Kuusamossa tärkeä sija tänäänkin, ja se perustuu ikivanhaan perinnetietoon ja -taitoon luvun lopulla saamelaiset alkoivat vetäytyä Kuusamosta kohti pohjoista suomalaisten uudisasukkaiden syrjäyttäminä. luonnonniittytaloutta Erämaassa 1600-luvun lopulla saapui suomalaisia ja karjalaisia uudisasukkaita, jotka toivat maanviljelyksen. Kansallispuistossa voi nähdä vanhoja tulvaniittyjä, joilta talonpojat ja poromiehet niittivät rehua. Tulvat toivat jokien rannoille ravintta ja saivat hnän kukoistamaan. Rannoilta raivattiin puut, jolloin syntyi tuottoisa niitty. Omalle niitylle saattoi olla kymmenien kilometrien tietön matka, joka kuljettiin jalan tai veneellä. Niitylle lähdettiin koko perheen voimin ja viivyttiin ainakin viikko. Perhe rehki 17-tuntisia työpäiviä, yösija oli ladossa tai laavussa. Ruokatauoilla nautittiin usn poron kuivalihaa, suolakalaa, piimää ja lpää. Kuivuneet hnät kannettiin suoviin ja latoon, jossa lasten työnä oli polkea ne tiiviiksi patjaksi. Hnät haettiin miesvoimin, hevosilla tai poroilla talvella, koska lumessa pystyi liikkumaan reellä. Niittyjä käytettiin vielä 1950-luvulla. Nykyisin niittyjä hoidetaan maiseman säilyttämiseksi kasvi- ja eläinlajistoineen