Pulloposteja Itämeren alueesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pulloposteja Itämeren alueesta"

Transkriptio

1 PULLOPOSTI 2014

2 Pulloposteja Itämeren alueesta Tiettävästi maailman vanhin pulloposti löytyi Itämerestä huhtikuussa Saksalaisen kalastajan verkkoon tarttunut viesti oli ollut matkalla yli sata vuotta. Aika oli häivyttänyt suuren osan tekstiä, mutta tutkijat onnistuivat selvittämään lähettäjän ja toimittamaan pullossa olleen postikortin lähettäjän lapsenlapselle. Viestin vastaanottaja, Angela Erdman, ei tiennyt paljoa pullopostin lähettäneestä isoisästään. Liikutuksestaan huolimatta Erdman toivoi, ettei mereen enää heitettäisi pulloja tai muita roskia. Pullopostin lähettäminen käy nykyään helpommin. Centrum Balticum on välittänyt omaa Pullopostiksi nimettyä kolumnisarjaansa marraskuusta 2011 lähtien tuhansille suomalaisille. Vuonna 2014 Pulloposti rantautui lukijoille lähes 50 kertaa ja kirjoittajiin lukeutuivat niin Suomen pääministeri, merivoimien komentaja kuin useat Itämeren alueen asiantuntijat ja keskeiset toimijat. Ilmestymisensä aikana Pulloposti on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena ja laaja-alaisena julkaisuna, joka on vaivattomasti jokaisen suomalaisen tavoitettavissa. Pullopostin kirjoitukset rakentavat vuoden mittaisen tarinan Itämeren alueen keskeisimmistä tapahtumis-ta, merkittävimmistä kysymyksistä ja pinnan alla kehittyvistä virtauksista. Vuoden 2014 alussa katseet suunnattiin Turussa kesäkuussa järjestettyihin Itämeri-päiviin. Tavoitteena oli järjestää samanaikaisesti Itämeren valtioiden liiton huippukokous, elinkeinoelämän toimijat yhteen saattava Baltic Development Forum, EU:n Itämeri-strategian vuosikokous sekä vuosittainen Itämeren alueen kansalaisjärjestöfoorumi. Kesäkuussa Turkuun saapuikin yli tuhat Itämeren alueen toimijaa. Kansainvälisistä olosuhteista johtuen ainoastaan Itämeren valtioiden liiton huippukokous jäi toteutumatta. Ukrainan kriisi syveni kevään kuluessa. Vielä maaliskuussa 2014 suurlähettiläs Hannu Himanen kuvasi Pullopostissaan Itämeren alueen yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä huonosti tunnetuksi menestystarinaksi ja näki alueen foorumeiden määrän osoituksena yhteistyön ja luottamuksen hengestä. Kesän lähentyessä luottamus Pullopostin kirjoituksissa antoi tilaa epävarmuudelle. Syyskuussa Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen muistutti luottamuksen olevan kansainvälisessä kanssakäymisessä erittäin arvokas pääoma. Kansainvälisen tilanteen vaikeus ja vakavuus on läsnä Pullopostin kirjoituksissa vuoden loppuun saakka. Aikaisempiin vuosiin verrattuna poliittisten toimijoiden kirjoitukset korostuivat kevään Pulloposteissa, mikä johtui toukokuussa järjestetyistä Euroopan unionin parlamentin vaaleissa. Centrum Balticumin tavoitteena oli nostaa esiin eri puolueiden näkökantoja Itämeren alueen keskeisistä kysymyksistä. Poikkeuksetta aluetta ja alueen menestystä pidettiin tärkeänä Suomelle, vastuuta meren suojelusta ja pelastamisesta painotettiin ja yhteistyön välttämättömyyttä vaadittiin. Usea kirjoittajista lunasti vaaleissa paikan suomalaisten europarlamentaarikkojen joukossa. Centrum Balticumin Pulloposti elää ajassa kolumnisarja jatkaa alueen keskeisten asioiden esiin nostamista, kirjoittajat edustavat merkittävää asiantuntemusta ja kokonaisuudessaan kirjoitukset kattavat huomattavan laajan aihepiirin. Kolumnien ilmestymistiheyttä on harvennettu siten, että Pulloposti rantautuu tilaajilleen pääsääntöisesti joka toinen viikko. Poikkeukset vahvistavat säännön ajankohtaisten, kenties yllättävien tilanteiden ja tapahtuminen yhteydessä. Kari Liuhto professori, johtaja Hanna Ekman kehitysjohtaja ISSN:

3 Sisältö Jyrki Katainen Uusi vuosi ja Itämeren alueen uudet mahdollisuudet... 5 Ilkka Herlin Ravinteet rullaamaan ja loppu tuhlaukselle... 7 Satu Mattila Puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri Suomi luotsaa Itämeren valtioiden neuvostoa Niko Kyynäräinen Elämää Pohjoisella kasvukäytävällä Mikko Lohikoski Turun Itämeripäivistä voimalataus alueelliselle yhteistyölle Helena Johansson Inga Gaile kuvaa nykyelämän varjoja Kari Takanen Merivoimien näkymiä Hanna Haaksi Roskaantuva Itämeri Mitä jos toimittaisiin puhumisen sijasta? Mikael Pentikäinen Suomi siirtyy laidalta keskelle Miapetra Kumpula-Natri Itämeri on vettä ja politiikkaa Hannu Himanen EU:n ja Venäjän Itämeri-yhteistyö tuottaa tuloksia Sari Essayah Itämeren puhelinnumero? Christina Gestrin Itämeri-parlamentaarikkojen vaikuttamismahdollisuutta tulisi hyödyntää Aleksi Randell Tervetuloa Turun Itämeri-päiville! Pirkko Ruohonen-Lerner Pienetkin teot merkitsevät Sirpa Pietikäinen Itämeri kuntoon nyt! Paavo Väyrynen Pohjolan yhteisö Petri Sarvamaa Itämerestä oppia arktiselle strategialle Eija-Riitta Korhola Itämeren poliittinen kanta? Annika Lapintie Puhdas Itämeri on elinehto Suomelle Satu Hassi Pussipostia Maria Lohela Toimeenpanon valvontamekanismit kuntoon Torsti Sirén Itämeren alue sotilasstrategisesti tarkasteltuna Jorma Alanne Baltian maiden talouskasvu veturina myös suomalaisille yrityksille... 47

4 Pasi Holm Suomi Ruotsi -talouskasvuottelu: Pentti-Oskari Kangas Bornholmin luotsi Annaleena Mäkilä Satamat kasvun vauhdittajina Kari Uotila Jäänmurtajat vahvuutenamme Oras Tynkkynen Itämeren menestyksen resepti Juha Nurmi Itämeri, ilmasto ja energiantuotanto Amanda Sundell Itämeren suojelu osaksi arkea! Seppo Kääriäinen Itämeri ja Pohjolan vakaus Reijo Heiskanen Itämeren alue jatkossakin tärkeä Suomen viennille Timo Vihavainen Itämeri, geopolitiikka ja luottamus Sampo Terho Itämeri on Suomelle korvaamaton Pauli Järvenpää Itämeren turvallisuus pelin säännöt uusiksi Valery Shlyamin Kumppanuus ja pakotteet Matti Kankare Kuilun partaalta uuteen alkuun Kari Liuhto Venäjän talouskasvun hyytyminen syö idänvientiämme Pekka Kanervisto Turun Yliopistosäätiö ja Itämeri Riikka Nurmi Kansallispuistobrändistä kasvun eväitä Salossa Kai Myrberg Suomenlahti-vuosi 2014 missä olemme nyt ja mihin olemme matkalla? Minna Arve Mitä poliittinen puolue voi tehdä Itämeri-yhteistyön hyväksi: Kokoomuksen toiminta Itämeren puolesta Emil Asp Itämeri linkkinä Aasiaan? Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisuus elää voimakkaana Sanna Immanen Kirjallista käsityötä ja kulttuurin lähituotteita Esa Hämäläinen Informaatiojärjestelmät ja ympäristölähtöinen logistiikan tiedonhallinta Markku Sippola Baltia ja Pohjoismaat: yhtenäinen työmarkkina-alue? Anneli Reigas Pragmaattinen maailma ja sen uhrit... 91

5 Pulloposti 1/ Uusi vuosi ja Itämeren alueen uudet mahdollisuudet Jyrki Katainen Itämeri on historian saatossa tarjonnut Suomelle yhteydet lähialueille ja muuallekin Eurooppaan. Yhä tänään se on Suomen ulkomaankaupan tärkein kulkuväylä, ja suomalaisille tietysti paljon muutakin. Se on virkistyksen lähde ja olennainen osa Suomen identiteettiä. Itämeri on ainoa meremme ja velvollisuutemme on pitää siitä huolta. Yhteistyö Itämeren alueella on Suomelle korvaamattoman tärkeää, ja Suomen tulee olla aktiivinen Itämeren alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä ja -verkostoissa. Erityisesti Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Itämeren suojelukomissio (HELCOM), EU:n Itämeristrategia ja Pohjoinen ulottuvuus ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Yhteisten ongelmien ratkaiseminen kuin myös yhteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen onnistuu parhaiten kaikkien Itämeren alueen maiden yhteistyöllä. Suomi toimii parhaillaan Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuskautemme painopisteitä ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus sekä Itämeren asukkaiden välinen vuorovaikutus. Suomen puheenjohtajuuskauden huipentuma on Turussa kesäkuussa järjestettävä Itämeren valtioiden neuvoston huippukokous ja sen ympärillä järjestettävät muut Itämeri-tapahtumat. Turussa jo pitkään tehty työ Itämeren alueen yhteistyön kehittämiseksi on luonut vahvan pohjan mielenkiintoiselle tapahtumien sarjalle ja Itämeripäivät kokoavatkin yhteen satoja Itämeren alueen vaikuttajia ja asiantuntijoita. Itämeripäivistä saattaa muodostua tähän mennessä suurin Itämeri-teemaan keskittyvä tapahtuma Suomessa. Turussa järjestetään samaan aikaan myös EU:n Itämeren alueen strategian vuosikokous ja Itämeren alueen talousvaikuttajien kokous, Baltic Development Forum. Lisäksi järjestetään Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi, seitsemäs kansallinen Itämeri-foorumi sekä lukuisia muita meri-, elinkeino- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia. Itämeren alue on erottautunut monin positiivisin tavoin muista Euroopan unionin alueista. Lähialueemme vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea koulutustaso, suhteellisen hyvin toimiva julkinen sektori, innovaatiotoiminnan kehittyneisyys ja yleisesti ottaen vakaat olot. Alueella on myös jo verrattain pitkät perinteet yhteistyöstä: tunnemme toisemme ja toistemme toimintatavat. Itämeren alueen kilpailukyvyn voimistamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota, jotta kehitys olisi myönteistä jatkossakin, ja Itämeren alueen asema kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edelläkävijänä Euroopassa voisi vahvistua. Talouskriisi on vaikeuttanut kehitystä kaikkialla, myös Itämeren alueella, mutta edellytykset parempaan ovat olemassa ja katse on nyt suunnattava eteenpäin. Itämeren alue on etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille luonnollinen kasvualusta ja kansainvälistymisen ensietappi. Suomen hyvinvoinnin turvaamisessa Itämeren alueella on suurempi merkitys kuin välttämättä tiedostammekaan. Lähes puolet ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren valtioiden kanssa. Noin 70 % Suomeen tulevista sijoituksista on lähtöisin Itämeren alueelta, ja vastaavasti noin 40 % suomalaisista suorista investoinneista ulkomaille suuntautuu Itämeren alueelle. Yksi tärkeimmistä edistysaskeleista Itämeren alueen yhteistyössä otettiin, kun Euroopan unionissa päätettiin 2009 Itämeren alueen strategian käyttöönottamisesta. Kyseessä oli ensimmäinen EU:ssa hyväksytty makroalueellinen strategia, jonka ideana on tiivistää koordinaatiota ja yhteistyötä. Suomi on ollut strategian aktiivinen toimeenpanija. Voimat yhdistämällä olemme saaneet aikaan parempia tuloksia. Euroopan unionin Itämeren alueen strategia on viimeisten vuosien aikana läpikäynyt uudistamisprosessin, jonka tuloksena sille on määritelty kolme päämäärää. Ensimmäinen on meren pelastaminen; toinen alueen yhdistäminen ja kolmas hyvinvoinnin kasvattaminen. Strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma paneutuvat kattavasti alueen maiden yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien työstämiseen. 5

6 Meren pelastaminen on tavoite, jolle ei ole vaihtoehtoa. Strategia tähtää siihen, että HELCOM:in tavoite meren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta vuoteen 2021 mennessä toteutuu. Se on tehtävissä, mikäli alueen maat yhteistyössä pitävät huolta, että merta rasittaviin ongelmiin, kuten rehevöitymiseen ja lisääntyvän alusliikenteen mukanaan tuomiin riskeihin, puututaan määrätietoisesti. Meren pelastaminen on itseisarvoisen tärkeää, mutta samalla alueen maille ja yrityksille tarjoutuu tilaisuus toimia edelläkävijöinä kehittää uusia ratkaisuja, tuotteita ja teknologioita meren puhdistamiseksi. Näitä puhtaan teknologian ratkaisuja on mahdollista hyödyntää myös muualla, esimerkiksi Arktisella alueella. Itämeren alueen liikenne- ja energiaverkot kaipaavat edelleen kehittämistä. Niiden vaikutus kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen on huomattava. Alueen sisäistä yhteyttä lisäämällä ja alueen kytkeytymistä ulkopuolisiin verkkoihin edistämällä on mahdollista parantaa alueen yritysten mahdollisuuksia operoida laajennetuilla kotimarkkinoilla. Samalla Itämeren alue profiloituu kiinnostavampana yhtenäisenä markkina-alueena. Hyvinvoinnin kasvattamiseen tähtääviin toimiin kuuluu Itämeri-strategiassa muun muassa alueen sisäisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Tämä on tavoite, jota voidaan viedä eteenpäin samalla, kun EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yritetään parantaa. Itämeristrategia on tehty alueen ihmisiä varten. On tärkeää, että jokaisella alueen asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua strategian toimeenpanoon. Tiedon jakaminen, uusien yhteistyöverkostojen luominen ja kynnysten poistaminen osallistumisen tieltä ovat tärkeitä tehtäviä. Itämeristrategian tunnettavuuden lisääminen, jota Centrum Balticum Suomessa tekee, on hyödyllistä. Suomelle Itämeri on kotimeri, ja sen mukaisesti sitä pitää myös vaalia. Jyrki Katainen pääministeri Valtioneuvoston kanslia 6

7 Pulloposti 2/ Ravinteet rullaamaan ja loppu tuhlaukselle Ilkka Herlin Kansalaisen, kuluttajan ja päättäjän perustietoa on, että muovi syntyy öljystä. Sen sijaan on huonosti tunnettua, että elämälle tärkein asia, ruoka, ei synny ilman minimiravinteita fosforia ja typpeä. Näitä laitetaan lannoitteena maahan ruuan kasvun aikaansaamiseksi. Vesistöissä kuten Itämeressä, samat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä. Itämeren pelastamiseksi perustetun säätiön Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n, toiminnassa ravinteiden kierrätys on näkökulma ja tavoite, jonka saavuttaminen vaatii usean Itämeren keskeisen ongelman ratkaisua: Itämeren alueen maatalouden päästöjen hallitsemista, jätevesien päästöjen ja vaarallisten aineiden haittojen minimointia sekä kestävää kalastuspolitiikkaa. Ravinteiden kierrätyksellä on välitön globaali ulottuvuus mm. ruokaturvan ja kaupungistumisen keskeisenä kysymyksenä. Tämä antaa nostetta Itämeri-työlle ja yhdistää sen kiinteästi maailman megatrendeihin. Mitä on ravinteiden kierrätys? Ei ole yhdentekevää, mistä ruokamme ravinteet tulevat ja minne ne päätyvät. Nykyisin suuri osa lannoitteista on ns. primäärilannoitteita, ensi kertaa käytössä olevia teollisia tuotteita. Niissä olevat fosforiyhdisteet on louhittu kaivoksesta ja typpiyhdisteet tuotettu teollisesti monimutkaisella menetelmällä. Mikäs siinä, ellei maailmassa olisi pulaa luonnonvaroista tai energiasta. Valitettavasti pian loppuviin luonnonvaroihin kuuluu fosfori. Typpeä ilmassa kyllä on, mutta sen teollinen nappaaminen lannoitekäyttöön kuluttaa huikeasti (lähes aina fossiilista) energiaa. Kierrätetystä materiaalista tehtyjä lannoitteita, sekundäärilannoitteita, ovat esimerkiksi lanta tai vaikka jätteistä tehty valmiste, josta on bioenergia otettu talteen ja jäljelle jäävä massa ravinteineen käytetään lannoitteena. Luonnonmukaisessa viljelyssä tietyt erityiskasvit tekevät saman kuin teollisuuslaitos ja ottavat suoraan ilmasta käyttöön typpeä. Primäärilannoitteet siis tuovat uusia, käyttämättömiä ravinteita ruokajärjestelmäämme. Mitä enemmän, sitä varmemmin se on tuhoisaa maalle, merelle ja ilmalle. Vaikka suurin osa lannoitteiden ravinteista kulkeekin alkutuotannossa pellon, rehun ja lannan kautta, ravinteet päätyvät myös ruuansulatusjärjestelmän kautta eteenpäin. Matka on siinä vaiheessa vasta puolessa välissä. Suuressa kokonaisuudessa kysymys on yhdyskuntien jätevedenkäsittelystä. Ei riitä, että mereen päätyvä viemärivesi on ravinteiden osalta puhdistettua. Jätevedestä poistetut ravinteet pitäisi saada myös järkevään käyttöön. Minne ravinteet ovat jatkaneet matkaansa? Jos ravinteet ovat oikeassa paikassa, kuten vielä sata vuotta sitten, ne ovat päätyneet takaisin pellolle tuottamaan lisää ruokaa. Jos ravinteet on poistettu ruuantuotannon kierrosta, kuten enimmäkseen nykyään, ne ovat maanparannusaineena golf- tai lentokentällä, josta ne puolestaan ennemmin tai myöhemmin päätyvät vesistöihin. Ravinteiden kierrätys on väistämätöntä. Typen osalta maailma on jo nyt läkähtyä; kun typpeä vuotaa systeemiin liikaa, ilmastonmuutos pahenee ja vedet rehevöityvät. Primäärilannoitteita ei myöskään ole ikuisuuksiin asti, fosforia ei voi valmistaa synteettisesti. On pakko keksiä, mistä saamme lisää tätä ruuantuotannossa välttämätöntä ainetta. Koska fosforia ei voi korvata millään toisella 7

8 aineella, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kierrättää ravinteita. Koko maailman ruuantuotannon turvaaminen taas vaatii jokseenkin paikallista ravinnekierrätystä. Ilmastonmuutoskin vielä... Ihminen sekoittaa luonnon tasapainotilaa kasvattamalla kasvihuonekaasupäästöjä. Kun palamisessa vapautunut hiilidioksidi ei pääse sitoutumaan takaisin maaperään ja kasvillisuuteen, kaikki ylimääräinen kertyy ilmakehään. Kun metsiä kaadetaan peltojen tai asutuskeskusten tieltä, puun sisältämä hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Maailma tarvitsee hiilinieluja. Maassa pitää olla vihreää, joka sitoo kasvihuonekaasuja. Typpilannoitus lisää dityppioksidipäästöjä. Metaania syntyy luonnontilaisilla soilla. Samoin metaania vapautuu myös tuotantoeläinten lannasta ja ruuansulatuksesta. Sitä nousee ilmaan kaatopaikoilta ja palamisprosesseissa. Pellot sekä vapauttavat että sitovat kasvihuonekaasuja. Tasapainossa pysyminen on taitolaji. Tasapainottelun onnistumiseen, ravinteiden pitämisen käytössä vaikuttavat esimerkiksi maan rakenne, kosteuspitoisuus ja kasvipeitteisyys. Suomi on Euroopan pohjoisin maatalousmaa. Suomalainen ruuantuotanto kamppailee etunenässä ilmastonmuutoksen aiheuttamissa tilanteissa. Parhaimmillaan sen voi kääntää vahvuudeksi, ja sopeuttaa tuotantoa osaamisella. EU mukaan ravinteiden kierrätykseen Onko EU:lla yhteistä politiikkaa ja jos on, niin onko siinä muutettavaa? Olen ymmärtänyt, että keskeinen päämäärä Euroopan yhteisöä perustettaessa oli rauhantilan vakiinnuttaminen maanosaamme. Tässä kiistämättömän arvokkaassa päämäärässä EU:n alueella on onnistuttu kunnioitettavasti. Naapurimaat ovat kuitenkin säilyneet varoittavina esimerkkeinä kriisiherkkyydestä. Myös ympäristöasioissa EU on osoittanut globaalia edelläkävijyyttä. Pessimistisesti olen joskus sanonut, että Kioton sopimus jää EU:n ainoaksi uutta luovaksi saavutukseksi. Nykyään olen kuitenkin eri mieltä. Vastaavia tekoja kannattaa tavoitella ja niitä voidaan saavuttaa. Miksi olemme onnistuneet näissä asioissa? Syy on se, että olemme niissä korjanneet vanhoja virheitä. II maailmansodan jälkeen rauha oli ainoa vaihtoehto. Kioton sopimuksen vankimmat tukijat olivat EU ja Japani, alueet, joilla joko ei ole omia hiilivaroja tai jotka ovat kuluttaneet ne loppuun. Hiilirikkaat maat olivat vastustavalla kannalla. Toisaalta kun on yritetty yhteistä rahapolitiikkaa tai muuta yhteistä sopimista, on menty metsään siksi, ettei sopimuksia ole noudatettu. Samoin on kaikenlaisten julistusten, kuten vaikka Lissabonin, laita. Se on lähinnä naurettava esimerkki EU:n toiminnasta. Viisainta olisi yhdistää ympäristö- ja rauhantyö. Ne kulkevat käsi kädessä muutenkin, ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Ensinnäkin ympäristökysymykset tulevat olemaan suurin syy kriiseihin ja sotiin, ja toisaalta, aina sotien ja konfliktien seurauksena on sekä inhimillinen että ympäristökatastrofi. Parasta varustelupolitiikkaa on puhdas vesi ja riittävä ruoka kaikille. On hyvä ymmärtää ja muistaa, että jos ympäristöasiat jäävät toisarvoisten asioiden jalkoihin, EU tulee olemaan häviävällä puolella. Meillä ei ole energiaa, eikä sen kummemmin ruoantuotannon vaatimia ravinteitakaan omasta takaa. Viimeinkin on herätty siihen, että fosforin saatavuus on kriittinen tekijä EU:n ruokaturvassa. Kyseistä ainetta on Euroopassa käytetty tuhlaten jo pitkään aikaa joten pellot ja täyttöalueet ovat sitä pullollaan. 8

9 Mutta nyt on tuhlaamiselle tulossa loppu, sillä on huomattu että Suomessa on EU:n ainoa fosforikaivos ja olemme fosforin osalta ruuantuotannossa riippuvaisia Venäjästä ja Marokosta. Myös typpi on tuontitavaraa Venäjältä. Kierrätyksentaloudellisen kannattavuuden perusteella ei kannata jättää mitään tekemättä, sillä ainakin Itämeren osalta kysymys on ympäristöongelmasta, jolla on hinta, joka kasvaa ajan kuluessa. Jos samalla voidaan ratkaista poliittisia ongelmia, niin aina parempi. Tämä viimeistään on osoitus siitä, että olemme astuneet uuteen aikakauteen, jossa ympäristöongelmat ja raaka-aineiden riittävyys näyttelevät merkittävää strategista roolia. Oma maa mansikka? Maatalous tuntuu niin paikallisesti kuin laajemminkin ottaneen kaksi suuntaa. Toinen on oikeastaan aina vallinnut pienviljely ja toinen yhä suurempiin yksiköihin pyrkivä useimmiten lihan tuotanto. Suurempia yksiköitä on syntynyt, mutta kilpailukyky ei ole parantunut. Sen sijaan ongelmat ovat kasvaneet. Viljelijät ovat velkaantuneet investoidessaan suurempiin yksiköihin, mutta kannattavuus on pysynyt heikkona. Samoin Itämeri on menettänyt. Kun tuotanto on keskittynyt, ovat ravinnepäästötkin keskittyneet, vaikka ravinteiden käyttö keskimäärin Suomessa on vähentynyt. Ja mikä pahinta, päästöt ovat keskittyneet nimenomaan Saaristomereen laskeville vesialueille. Yksikkökoon kasvu ja viljelyn tehostuminen on maailmanlaajuinen suuntaus. Sen seurauksena halpaa ruokaa on kaupan niille, joilla rahaa on, mutta myös maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ovat paisuneet ennennäkemättömiin mittoihin. Lasku niistä on lankeamassa, eikä halpa ruoka sitten näytäkään enää niin halvalta. Ravinteiden kierrätystä olisi syytä painottaa toiminnassa, mikäli halutaan saada kehkeytymässä olevat ja jo syntyneet ekokatastrofit hallintaan niin täällä kotimaassa kuin maailmallakin. Suomen pitäisi repiä etumatkaa ja keskittyä hankkimaan tietoa ja ratkaisuja katastrofien alueilta ja kehittää niitä oloihimme sopiviksi. Suomen kannattaisi investoida voimakkaasti lannankäsittelyyn. Edut olisivat lukuisat: voisimme päästä Itämeren suojelukomission Helcomin asettamiin maakohtaisiin päästöjen vähentämistavoitteisiin ja samalla hyötyä operaatiosta. Sen sijaan että vähäpäästöinen maatalous olisi vain pelkkiä kustannuksia, asiassa yhdistyisivät ravinteiden kierrätys, bioenergia, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yritysten innovaatio- ja cleantechtoiminta. Ilkka Herlin hallituksen puheenjohtaja Baltic Sea Action Group 9

10 Pulloposti 3/ Puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri Suomi luotsaa Itämeren valtioiden neuvostoa Satu Mattila Suomen heinäkuussa 2013 alkanut vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi Itämeren valtioiden neuvostossa on puolivälissä. Puheenjohtajuutta koordinoi ulkoministeriön CBSS-tiimi, mutta käytännön yhteistyöstä ovat myös vastuussa eri ministeriöt ja viranomaiset. Yhteistyötä tehdään lukuisten toimijoiden kanssa, kuten kaupungit, maakuntaliitot, yliopistot ja eri järjestöt. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikille yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tehokkaammin Itämeren valtioiden neuvoston tavoitteiden pohjalta. Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) perustettiin vuonna 1992 aikana, jolloin Baltian maat itsenäistyivät ja EU laajeni vähitellen itään ja pohjoiseen. Tällä hetkellä CBSS:n yhdestätoista jäsenmaasta kahdeksan on EU:n jäseniä. Neuvostoon kuuluvat kaikki pohjoismaat, Baltian maat sekä Saksa, Puola ja Venäjä. Myös EU:n edustaja osallistuu toimintaan ja on järjestön perustajajäsen. CBSS on keskeinen alueellinen foorumi korkean tason strategisille keskusteluille. Se kokoaa yhteen jäsenmaiden ulkoministerit vuorovuosin alueen pääministerien kanssa. Alueellista yhteystyötä koskevien keskustelujen lisäksi ministerikokousten yhteydessä pidetään monia kahdenvälisiä tapaamisia. CBSS on parinkymmenen vuoden olemassaolonsa aikana kehittynyt myös projektiorganisaationa erityisesti 2000-luvun lopun uudistusprosessin seurauksena. Sillä on kasvava rooli EU:n Itämeristrategian täytäntöönpanossa. Lisäksi vuonna 2012 perustetusta 1 milj. euron rahoitusinstrumenttista myönnetään pienimuotoista avustusta Itämeren alueen kehittämiseen liittyville projekteille. Venäjän puheenjohtajuuskausi CBSS:ssä päättyi kesäkuun 2013 alussa pidettyyn CBSS:n ulkoministerikokoukseen Kaliningradissa. Ulkoministerikokouksessa keskusteltiin CBSS:n roolista ja Venäjän puheenjohtajuuskaudesta saavutuksista. Venäjän kaudella korostui erityisesti Kaliningradin alueen kehittäminen (SEBA-yhteistyö) ja rahoitusinstrumenttien käynnistäminen, mitkä olivat yhteisiä tavoitteita Venäjää puheenjohtajana edeltävän Saksan kanssa. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja esitteli Kaliningradissa Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteet. Suomella on CBSS-puheenjohtajuuskaudellaan kolme käytännön periaatetta: koherenssi, yhteistyö ja jatkuvuus. Tavoitteena on parantaa Itämeren alueen toimijoiden yhteistyötä ja löytää synergioita pohjoisten alueneuvostojen ja erityisesti CBSS:n, pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja EU:n Itämeristrategian kesken. Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kesken pohditaan Helsingissä huhtikuussa 2014 pidettävässä CBSS:n varaulkoministerikokouksessa. Kokous järjestetään yhdessä Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa (BEAC), jonka puheenjohtajana Suomi toimii seuraavat kaksi vuotta. Kysymys alueellisen koherenssin parantamisesta on ollut esillä useampien vuosien ajan. Suomi pyrkii osaltaan jatkamaan näitä pohdintoja yhteistyön vahvistamiseksi ja toimintojen koordinoimiseksi yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Yhteistyötä on tiivistetty mm. HELCOMin kanssa, joka vastaa merellisen ympäristön suojelusta. Suomen puheenjohtajuuskauden yleisteemana on puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri. Kolme prioriteettialuetta ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus ja ihmisten välinen kanssakäyminen. Meripolitiikassa painopisteenä on puhdas merenkulku ja erityisesti vaihtoehtoiset polttoaineet ja nesteytetyn luonnonkaasun käytön lisääminen laivaliikenteessä. Keskeisin tapahtuma tällä sektorilla on tammikuussa Viking Grace-laivalla pidettävä seminaari, jossa hallinnon, elinkeinoelämän ja finanssialan asiantuntijat sekä tutkijat pohtivat yhdessä keinoja edistää kestäviä ratkaisuja meriliikenteessä. Rajavalvonta- ja pelastusviranomaisten toiminnan edistäminen, liittyen esim. merellä tapahtuviin monialaonnettomuuksiin sekä ydin- ja säteilyturvallisuuteen, ovat osa kansalaisturvallisuuden vahvistamista. 10

11 Turku on kesäkuun 2014 alussa monien Itämeren alueen toimijoiden kohtaamispaikka. Suomen CBSS-puheenjohtajuuskauden huipentuma on Turussa 3-4. kesäkuuta 2014 pidettävä pääministerikokous. Edellinen huippukokous järjestettiin Saksan puheenjohtajuuskaudella Stralsundissa toukokuussa 2012 liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Turun huippukokouksen kanssa samaan aikaan kaupungissa järjestetään EU:n Itämeri-strategiaa koskeva vuosittain foorumi, Baltic Development Forum (BDF) kokoaa Turkuun elinkeinoelämän edustajia ja lisäksi vuosittaiseen Itämeren alueen kansalaisjärjestöfoorumiin odotetaan noin 200 osanottajaa kaikista alueen maista. Turku Baltic Sea Days kokoaa Turkuun odotettavasti lähes 1000 osanottajaa eri tilaisuuksiin. Itämeri-teema näkyy tuolloin myös Turun toreilla ja kaduilla, innostaen toivottavasti meitä kaikkia toimiin Itämeren ympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi. formin.finland.fi/cbss Satu Mattila suurlähettiläs CBSS-puheenjohtajuus Kuva: Henrik Budich 11

12 Pulloposti 4/ Elämää Pohjoisella kasvukäytävällä Niko Kyynäräinen On vuosi Olen juuri ostanut itselleni Northern bridge matkailupassin, jonka avulla pystyn matkustamaan yhdellä lipulla Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin väliä. Mahtava matkailutuote. Lähden liikkeelle Turun matkakeskuksesta, johon on juuri saapunut useat matkailuryhmät satamasta. Turkuun heidät toi Itämeren ympäristöystävällisimmät ja nopeimmat alukset, tietysti Turussa valmistetut alukset. Puheensolinasta päätellen kansallisuuksia on kymmenittäin. Matkailutuote selvästi houkuttelee. Juna lähtee liikkeelle, ainoastaan tunti Helsinkiin ja siitä enää kaksi tuntia Pietariin. Helpottaa kummasti matkantekoa, kun ei viisumiakaan tarvinnut erikseen hankkia. Turussa huomio kiinnittyy jo useaan tuttuun yritysnimeen, joita ei vielä vuonna 2013 alueella sijainnut. Vanhatkin nimet näkyvät entistä kirkkaimmilla valoilla. Selvästi Kupittaa-Itäharju, Skanssi-Piispanristi, Logicity sekä Kehätie ovat houkutelleet uusia investointeja alueelle ja taanneet koko seutukunnalle elinvoimaa. Blue Industry Park kylttejä näkyy E-18 tien varrella. Uudet investoinnit alueelle ovat syntyneet pitkälti osaavan työvoiman sekä sijaintiin liittyvien etujen vuoksi. Globalisaation nk. megatrendit ovat osoittautuneet pohjoiselle alueelle suotuisiksi. Ilmaston lämpeneminen on yksi asioista, joka on edistänyt innovaatioiden syntymistä alueellamme. Pitkään jatkunut panostus terveysbusinekseen ja biotieteisiin on saavuttanut edelläkävijän aseman maailmassa, jossa väestön ikääntyminen on suuri haaste. Erityisesti Kiinan ja Venäjän valtavat markkinat ovat tuoneet meille lounaissuomalaisille valtavasti vientituloja. Eteläisen Suomen liikenneverkko on osa niin kutsuttua Euroopan TEN-T verkkoa, eli Euroopan yhtenäistä liikenneverkkoa. EU:n uuden infrastruktuuripolitiikan kokonaistavoite on muokata nykyisestä teiden, rautateiden, lentoasemien ja kanavien hajanaisesta kokonaisuudesta yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T). Siihen kuuluu niin E-18-valtatie, rataverkko kuin Turun, Vuosaaren ja Kotkan satamatkin. Multimodaalinen kuljetuskäytävä joka yhdistää Euroopan ja Venäjän. Onneksi vuonna 2013 ymmärrettiin, että kuljetuskäytäviä tarkastellessa on yhtä tärkeää kehittää tietoverkkoa. Digitaalisuudesta on tullut Suomen seuraava menestystekijä. Mitä tämä kaikki on meiltä edellyttänyt? Tärkein tekijä on ollut se, että olemme sisäistäneet innovaatiokeskittymäajattelun. Pienenä kansakuntana ovat elinehtomme aina ollut osaaminen ja verkottuminen maailman parhaisiin osaamiskeskittymiin. Ehkä emme ole aina olleet parhaimmillamme maan sisäisessä verkostoitumisessa, joka on kuitenkin vuoteen 2035 mennessä muuttunut. Tärkeää on ollut havaita kohtalon yhteys verkostometropolin kesken. Tämä tarkoittaa Turusta Tampereen ja Lahden kautta aina Itärajalle ulottuvaa vyöhykettä metropolialueen ympärillä, jossa asuu pääosa Suomen väestöstä ja toimii pääosa Suomen yritystoiminnasta. Palataanpa hetkeksi vielä reissun päälle. Mukanani matkustaa poikani, joka on juuri aloittanut opinnot Turun yliopistossa. Opinnot hän suorittaa siten, että osa opinnoista tehdään Turussa, osa Otaniemessä, osa Pietarissa ja osa Tukholmassa. Tutkinto suoritetaan Turkuun. Erittäin hieno uusi tutkinto, joka on vetänyt opiskelijoita ympäri maailmaa opiskelemaan alueelle. Helpot yhteydet, kasvunäkymät, upeat elinolosuhteet ja elämisen laatu sekä luonto ja vehreys takaavat sen, että alueella opiskelleet haluavat jäädä kehittämään aluetta perustaen uutta yritystoimintaa ja takaamaan rakennemuutoksen täällä jo toimiville yrityksille. Valtioneuvosto päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa käynnistää Pohjoinen kasvukäytävä prosessin, joka on keskeinen tekijä, jolla nostetaan suomalaista kilpailukykyä 2020-luvulle. Prosessi tullaan hankkeistamaan, ja tähän 12

13 työhön tarvitaan laajat sidosryhmät. Elinkeinoelämästä täytyy löytyä visiota tulevista tarpeista, jotka liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan kehittämiseen sekä osaamisen tarpeisiin. Samaa visiointia ja niistä johdettuja toimenpiteitä tarvitaan puolestaan julkiselta puolelta. Kasvukäytävän tulee toimia innovaatioalustana, jossa yritykset pääsevät kokeilemaan tuotteitaan, joilla on kasvavat kansainväliset markkinat. Niko Kyynäräinen johtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus 13

14 Pulloposti 5/ Turun Itämeripäivistä voimalataus alueelliselle yhteistyölle Mikko Lohikoski Turku on 2014 Itämeri-toiminnan polttopisteessä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kaupungissa kokoontuvat niin Itämeren valtioiden neuvoston pääministerit, poliittiset ja elinkeinoelämän päättäjät, asiantuntijat kuin kansalaisjärjestötoimijatkin. Turkuun odotetaan toista tuhatta osanottajaa. Perusrungon Turun Itämeripäiville antaa kesäkuuta konferenssikeskus Logomossa järjestettävä kaksipäiväinen konferenssi, joka liittää toisiinsa kaksi keskeistä yhteistyöfoorumia: Baltic Development Forumin huippukokous (BDF Summit) sekä EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumi. Kumpikin näistä on jo itsessään vuosittaisen Itämeri-toiminnan kohokohta. Tänä vuonna ne järjestetään yhdessä ja lisäksi kytkeytyneenä pääministerikokoukseen. Näin syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus vuoropuheluun eri toimijoiden kesken. Kullakin tapahtumalla joita Turussa tullee olemaan kymmeniä - on oma erityinen teemansa ja järjestäjänsä. Yhteistä niille on ajoituksen lisäksi tavoite: Muuntaa Itämeren aluetta koskevat strategiat ja tavoitteet tehokkaammin käytännön toiminnaksi, edetä sanoista tekoihin. Strategiat ja prosessit ovat parhaimmillaan oivia työkaluja. Mutta viime kädessä toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan käytännön tulosten pohjalta. Erityisfokus Turun Itämeripäivillä on alueellisen yhteistyön kehittämisessä Venäjän kanssa. Siihen on vinhat perusteet: Pietari on Itämeren alueen suurin metropoli, ja yhdessä Leningradin alueen kanssa muodostaa erittäin merkittävän taloudellisen, hallinnollisen ja kulttuurisen valtakeskittymän. Siihen, mikä Suomessa aletaan jo ymmärtää, ovat muutkin Itämeren toimijat havahtumassa: Venäjän osallistuminen on edellytys alueellisten kysymysten ratkaisemiselle, liittyvätpä ne sitten Itämereen, terveyteen, logistisiin pullonkauloihin tai ihmisten vuorovaikutukseen. Vielä enemmän yhteistyötä edellyttää Itämeren alueen kehityspotentiaalin muuntaminen ihmisten työksi, toimeentuloksi ja elämän laaduksi. Vuonna 2009 hyväksytty EU:n Itämeristrategia tarjoaa erinomaisen kehikon ja yhteiset tavoitteet Itämeren alueen yhteistyölle. Nyt tulee varmistaa, että kaikki jäsenmaat ottavat strategian tosissaan, ja että sen hankkeet saavat alkavalla rahoituskaudella ( ) tarvittavan rahoituksen. Myös Suomen tulee jäntevöittää Itämeri-strategian toteutusta, muun muassa huolehtimalla siitä, että ministeriöiden lisäksi muut toimijat, kuten poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta, tuntevat sen tarjoamat mahdollisuudet ja pitävät sitä esillä. Venäjä ei ole EU:n jäsen, eikä luonnollisestikaan osallistu sen strategioiden toteutukseen. Mutta tämän ei tule jarruttaa keskinäistä yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin intresseihin. Käytännön ratkaisuksi näyttää muodostuvan yhteisymmärryksen etsiminen kahden alueellisen kehitysstrategian Luoteis-Venäjän federaatiopiirin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen strategian ja EU:n Itämeristrategian kesken. Asiaa koskevat neuvottelut Euroopan komission ja Venäjän hallituksen (ulkoasiain- ja aluekehitysministeriöt) kesken ovat edenneet hyvässä hengessä. Niissä on sovittu, että tässä vaiheessa yhteistyössä keskitytään seuraaviin viiteen kysymysryhmään: ympäristö, mukaan lukien maatalous liikenne elinkeinoyhteistyö ja innovaatiot 14

15 siviilisuojelu (hätätilanteet maalla ja merellä) ihmisten välinen vuorovaikutus (terveys, kasvatus ja koulutus, nuorisoyhteistyö, kulttuuri) Tavoitteeksi on asetettu, että keskusteluissa päästäisiin tuloksiin kesäkuun Turun Itämeri-päiviin mennessä niin, että käytännön toimijoille voidaan näyttää vihreää valoa. Tämä antaisi voimakkaan myönteisen viestin yhteistyölle yli rajojen. Turun kaupunki, yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa, toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta. Juuri päättänyt Turun ja Pietarin ystävyyssuhteen 60. juhlavuosi vahvisti monilla aloilla käytännön vuorovaikutusta, ja Varsinais-Suomen liiton sopimus Luoteis-Venäjän toimijoiden kanssa antaa tähän merkittävän lisän. Turun ja Varsinais-Suomen toiminta on noteerattu myös kansainvälisesti. Euroopan Unioni on vastuuttanut niiden aloitteesta syntyneelle Turku-prosessille Itämeri-strategiansa yhteistyön kehittämisen naapurimaiden, kuten Norjan, Valko-Venäjän ja aivan erityisesti Venäjän kanssa. Tämä on paitsi merkittävä luottamuksen osoitus, myös suuri ja työteliäs haaste, josta aiomme kunnialla selviytyä. Painopiste Turku-prosessissa, jonka tavoitteena on käytännön alueellisen yhteistyön kehittäminen erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen ja EU-maiden kesken, on nyt konkreettisessa hankevalmistelussa. Vain muutamia päiviä sitten saimme lisää myönteisiä uutisia: EU:n Itämeristrategian hankkeiden valmistelemiseksi tarkoitettua siemenrahaa myönnettiin kahdelle uudelle prosessin hankkeelle. Toinen niistä painottuu paikallisten jätevedenpuhdistamoiden tukemiseen, toinen ammatillisen työvoiman liikkuvuuteen. Jo aiemmin saimme myönteisen päätöksen rakennusten energiatehokkuutta ja vihreää asumista koskevaan hankkeeseen. Yhteistyötä Venäjän kanssa siis tehdään ja siitä on jo hienoja tuloksia, kuten Pietarin vedenpuhdistamot osoittavat. Myös tahtoa on, mistä Suomenlahti-vuosi on jälleen uusi esimerkki. Mutta tyytyväisyyteen ei ole varaa, sillä tehtävää riittää. Ja siihenkin tulee varautua, ettei kaikki aina suju nuottien mukaan, sillä suurvaltapolitiikka ja muut syyt voivat aina aiheuttaa viiveitä. Mutta niiden ei tule estää yhteistyön rakentamista pikemminkin päinvastoin! Tehdään Turun huipputapahtumasta alueellisen yhteistyön vakuuttava näyte ja voimalataus tiiviimmälle yhteistyölle yli rajojen. Mikko Lohikoski Turun kaupunki, yhteysjohtaja Centrum Balticum -säätiö, asiamies 15

16 Pulloposti 6/ Inga Gaile kuvaa nykyelämän varjoja Helena Johansson Latvialaisen teatteriohjaajan ja runoilijan Inga Gailen palkittu runoteos Sumu (Migla, Mansards, 2012) kuvaa nykynaisen sielunelämää. Ensimmäistä kertaa naisen olemusta punnitaan latvialaisessa runoudessa määrätietoisesti. Raadin mukaan runoilija esittää nykyelämästä ja historiasta epämukavia kysymyksiä tuoden esille mm. maastapaon. Hän ylistää elämän haurasta, mutta välttämätöntä sidettä sukupolvien välillä ja uskoa ihmiskuntaan - ja luo näin lukijalle toivoa. Runoilijankutsumus on toteutunut toisin kuin teatteriin vienyt tie, pikemminkin kääntymisenä itseen päin ja ympäristön havainnointina sivullisen näkökulmasta. Inga Gaile kuvaa naisen ja lapsen elämän konkreettisen elävästi. Kuvat pyrähtähtävät runon näyttämölle ja lukija voi sielunsa silmin seurata esitystä. Runot ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja runoilija saa kuulla, että hänen ei pitäisi kirjoittaa niin rankoista asioista. Sumu herätti ristiriitaisia tunteita. Runopäivien aikaan lukijat tulivat huomauttamaan, että tekstit eivät ole sopivia. - Latvialainen lukija on varautunut. Minulle sanotaan, että olen nuori eikä minun sovi kirjoittaa niin kipeistä aiheista kuin lapsen hyväksikäyttö. En ole nuori, olen jo 37-vuotias ja juuri raskaita asioita tahdon tuoda esille. On niin paljon aiheita, joista ei puhuta, kuten mitä tapahtui juutalaisille. Latviassa ei myöskään tahdota keskustella naisten oikeuksista. Vaikka sananvapaus vallitseekin, niin taiteessa kuitenkin vallitsee kansallinen tilaus. Käsitykset kasvatuksesta muuttuvat Nykyään lapsen rooli on toisenlainen kuin ennen. Käsitykset kasvatuksesta muuttuvat. Lasten fyysistä kuritusta ja komentelua vastaan kampanjoidaan, koska tällainen ankaruus haavoittaa loppuiäksi. Monet silti ajattelevat, että lasten tulee näkyä, muttei kuulua tai hyvä lapsi on nukkuva lapsi. Valtion lastentarhassa oltiin sitä mieltä, että mitä aikaisemmin lapsi tuodaan kouluun, sitä helpompi hänet on kesyttää. Edelleenkin lapsi alistetaan, hänellä ei ole omaa tahtoa tai oikeutta omaan tahtoon tiettyyn ikään asti. 18-vuotiaana lapsi jatkuvasti alistettu lapsi ei enää kykene löytämään itseään. Naisen osa herättää minussa ihmetystä. Mediassa naista edelleen kohdellaan objektina, jonka tehtävänä on joko maata miehen kanssa tai olla äiti. Samaan aikaan monenlaisten kehityskulkujen tuloksena Latviassa vallitsee voimakas matriarkaatti, joka todellisuudessa on naisen tarpeita vähättelevä patriarkaatti. Naisen on usein ollut pakko ottaa perheen tai työyhteisön johtajan rooli ja niinpä nyt tämä nainen jatkaa kilpailua muiden naisten kanssa ja taistelee ahnaasti saavuttamastaan paikasta miesten kanssa. Samaan aikaan nainen tahtoo, että mies vastaisi hänen odotuksiinsa ja olisi miehekäs, sellainen kuin lehdissä kuvataan ja haluaisi totella olla objekti. Nainen on sivistynyt ja vahva, mutta samaan aikaan ystävieni keskuudessa näen tilanteita, joissa poika kättelee vain toista miestä ja jättää tytön huomiotta tai haluaa suudella tytön kättä. Miehellä on vaikeaa. Hän alkaa kuulla naisten tasa-arvoa, samaa tulotasoa, työnjakoa lasten ja kotitöiden hoidossa vaativat äänet. Hän haluaa paeta sitä kaikkea tai puolustautua. Hän moittii naista syypääksi tai puhuu luonnonjärjestyksen vastaisuuksista. Monella miehellä on ollut vahvasti dominoiva äiti, joka on alistanut poikansa tahtoonsa, koska ei ole pärjännyt oman aviomiehensä kanssa. Minusta tuntuu, että naisiin kohdistuva viha voi olla huomattava ongelma Latviassa lähivuosina. 16

17 Runoilijan voima, kauhu, ilo? Runoilijan voima on hänen tunteellisuutensa, runoilijan kauhu on, että hän ei voi puhua, mitä haluaa, runoilijan ilo ovat ne hetket, kun intensiivisen työn tai kokemuksen tuloksena on syntynyt uusi runo. Helena Johansson (haastattelija) puheenjohtaja Rozentals-seura 17

18 Pulloposti 7/ Merivoimien näkymiä Kari Takanen Suomen sotilaallinen asema on säilynyt ennallaan. Puolustusratkaisumme peruspilarit ovat edelleen koko maan puolustaminen, alueellinen puolustus, yleinen asevelvollisuus sekä sotilaallinen liittoutumattomuus. Itsenäinen ja turvallisuusympäristöön nähden riittäväksi mitoitettu puolustuskyky on liittoutumattomalle maalle välttämätön. Suomi on riippuvainen meriyhteyksistä. Meripuolustuksella on keskeisen tärkeä merkitys meriyhteyksien turvaamisessa. Euroopan ja lähialueemme kehitys on ollut viime aikoina vakaata. Monissa asevoimissa on tehty laajamittaisia muutoksia, ja toiminnan painopiste on siirtynyt puolustuksesta kriisinhallintaan. Lähialueemme tyypillinen suuntaus ei kuitenkaan ole ollut puolustusmäärärahojen väheneminen, vaan puolustukseen käytettävissä olevia varoja on kasvatettu Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Naapurimme pitävät edelleen uusien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitoa välttämättömänä. Itämeri on tärkeä kaupan ja energian siirtotie. Se on jatkuvasti myös sotilaallisen kiinnostuksen kohteena. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Etelä-Itämerelle vuonna 2013 pidetyt suuret harjoitukset: Saksan johtama Northern Coasts sekä Venäjän ja Valkovenäjän yhteinen Zapad. Sotavarustus kallistuu yleistä hintatasoa nopeammin. Kallistuminen on johtanut kustannusrakenteen vääristymiseen. Käytettävissä olevilla määrärahoilla saadaan suhteellisesti vähemmän kalustoa. Tämä yhdessä taloudellisen laman kanssa on asettanut Puolustusvoimat haasteelliseen tilanteeseen. Epätasapainoa pitää oikaista samalla kun määrärahoja leikataan merkittävästi. Vuosina on käytössä merkittävästi nykyistä vähemmän rahaa harjoitteluun. Myös käynnissä oleva laaja puolustusvoimauudistustyö vaatii varojen kohdentamista muutokseen. Puolustusvoimauudistuksen tärkeänä tavoitteena on toiminnan palauttaminen riittävälle tasolle vuodesta 2015 alkaen. Päämääränä on Suomen puolustuskyvyn turvaaminen. Uudistuksella sopeutetaan menot tasapainoon käytettävissä olevien resurssien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa säästämistä henkilöstö- ja kiinteistömenoista, jotta jatkossa kyetään kohdentamaan varoja toimintaan ja materiaaliin. Ylimenokauden aikana toiminnasta ja hankinnoista joudutaan kuitenkin tinkimään. Merivoimissa toiminnan tason palauttaminen vuonna 2015 tarkoittaa käytännössä nykytilanteeseen verrattuna taistelualusvuorokausien lisäämistä ja sekä kunnossapitovarojen että polttoainekiintiöiden kasvattamista varusmiesten maastovuorokausien lisäämistä sekä lisäkouluttajien kohdentamista varusmieskoulutukseen kertausharjoitusten määrän lisäämistä. Näillä toimenpiteillä kyetään parantamaan valmiutta sekä sodan ajan joukkojen koulutustasoa. Merivoimissa uudistus tarkoittaa merkittävää uudelleenorganisointia, joka toimeenpannaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2013 loppuun mennessä Kotkan rannikkopataljoona lakkautettiin. Merivoimien tutkimustoiminta organisoitiin osittain Merisotakoulun yhteyteen ja osin perustettavaan Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen. Laivaston soittokunta siirrettiin Merivoimien esikunnan alaisuuteen. Toisessa vaiheessa vuoden 2014 lopussa lakkautetaan meripuolustusalueet, perustetaan uusi laivastojoukko-osasto, Rannikkolaivasto, ja uusi rannikkojoukko-osasto, Rannikkoprikaati, sekä organisoidaan Puolustusvoimien logistiikka ja palvelut yhteisiksi tukitoiminnoiksi. Yhteiset tukipalvelut muuttavat merkittävästi Merivoimien nykyisiä toimintatapoja. Asioita, jotka on totuttu tekemään itse, tehdään jatkossa keskitetysti muualla. Muutoksen yhteydessä tehdään myös muita toiminnallisia muutoksia: valvontaa ja johtamista ja johtamisjärjestelmiä keskitetään Merivoimien esikuntaan. Joukko-osastojen tehtävissä painottuvat nykyistä enemmän koulutus ja valmiuden ylläpito. 18

19 Merivoimien uudistuksen toimeenpano on hyvää vauhtia käynnissä. Uusi organisaatio on kokonaisuudessaan toiminnassa vuoden 2015 alussa. Merivoimien materiaalinen tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä. Suorituskyky paranee lähivuosina miinantorjunta-alusten hankinnan, Rauma-luokan ohjusveneiden eliniän jatkamisen sekä rannikkojoukkojen varustuksen täydentämisen myötä luvulle siirryttäessä on nähtävissä Merivoimienkin kaluston vanhenemisia luvun alussa rakennetut Hämeenmaa-luokan miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet sekä 2000-luvun alussa modernisoitu Meritorjuntaohjus 85 -järjestelmä tulevat elinkaarensa päähän. Näistä avainsuorituskyvyistä luopuminen aiheuttaa Merivoimien suorituskykyyn suuren vajeen. On keskeistä, että suorituskykyvaje korjataan. Tämä edellyttää merellisen valvonnan, johtamisen ja tulenkäytön mittavaa kehittämistä sekä uuden alusluokan rakentamista. Kansallisen kehittämisen ohella on myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet yhteisiin hankintoihin ja yhdessä tekemiseen kammattava tarkasti ja pyrittävä löytämään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja. Tässä työssä tärkein foorumi on pohjoismainen yhteistyöjärjestely NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation), jonka tarjoamat mahdollisuudet on Merivoimissa selvitettävä perusteellisesti. Materiaali luo perustan suorituskyvylle. Mutta kalusto yksin ei riitä, vaan on oltava myös tehokkaat toimintamenetelmät sekä ammattitaitoinen henkilöstö järjestelmiä käyttämään. Kehittämisessä onkin muistettava tasapaino suorituskyvyn osatekijöiden välillä. Vain näin voidaan saada aikaan toimiva kokonaisuus. Kari Takanen merivoimien komentaja kontra-amiraali 19

20 Pulloposti 8/ Roskaantuva Itämeri Mitä jos toimittaisiin puhumisen sijasta? Hanna Haaksi Itämeri kärsii monenlaisista ja monitahoisista ongelmista. Usein työssäni törmään siihen, että ihmiset haluaisivat auttaa Itämerta konkreettisin keinoin, mutta eivät tiedä miten. Monet asiat, kuten rehevöityminen ja ravinnepäästöt voivat tuntua monelle isoilta, muodottomilta ja vaikeasti hahmotettavilta asioilta. Asioilta, joihin on vaikea tarttua ja joihin meidän yksittäisten ihmisten on vaikea vaikuttaa. Näin ei ole, mutta siltä se kovin useasti tuntuu. Yksi Itämeren konkreettisimmista ongelmista on roskaantuminen. Ikävä kyllä, tämänhetkisten tietojen valossa ongelma on kasvamassa. Tämän ongelman ytimessä olemme me. Jokainen meistä voi tehdä osansa roskaantumisen pysäyttämiseksi. Yksinkertaista, eikö? Tunnistamisesta tunnustamiseen Itämeren roskaantuminen on tähän asti ollut melko tuntematon aihe. Ongelmaan on vaikea puuttua, jos sen olemassaoloa ei tunnisteta, tunneta tarpeeksi, saatikka tunnusteta. Ensimmäisen askeleen Itämeren roskaantumisen selvittämiseksi otti Baltic Marine Litter (MARLIN) -projekti. Projektissa olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia. Suomessa projektiin osallistui Pidä Saaristo Siistinä ry. Kaksivuotisen projektin tarkoituksena oli aloittaa selvitystyö siitä miten ja millaisella vauhdilla Itämeri roskaantuu. MARLIN-projekti on ollut ainutlaatuinen, sillä koskaan aikaisemmin Suomessa eikä muissa projektimaissa ole selvitetty rantojen roskien määrää ja laatua systemaattisesti yhtenäisen metodin avulla. Nyt yhtenäisen metodin ansioista meillä on vertailukelpoista tietoa Itämeren roskaantumisesta. Tulokset on myös kirjattu yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Nyt projektin loputtua on tulosten tutkinnan aika. Projektin tuloksista voidaan päätellä, että Itämeri roskaantuu ja että roskat tulevat suurimmaksi osaksi maalähteistä käsin. Suurimmaksi uhkakuvaksi Itämerenkin osalta nousee muovi. Kaikesta projektin siivouksissa löydetystä roskasta 62 prosenttia oli muovia tai vaahtomuovia. Suomessa tämä vastaava luku oli 75 prosenttia. 75! Roska saattaa tippua taskusta maahan huomaamatta. Joskus roskia heitellään tahallaan luontoon. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että kuivalta maalta roskat saattavat kulkeutua pitkänkin matkan merelle asti tuulen ja lintujen mukana. Projektissa mukana olleita rantoja siivottiin kolme kertaa vuodessa, kahden vuoden ajan. Näiden kahden vuoden aikana on pakostakin tullut monesti mieleen epäilys siitä, että asenteet roskaamista ja roskaantumista kohtaan ovat löystyneet. Koetaanko kaupunkiympäristö, jonka läheisyydessä olevilta rannoilta löytyy keskimäärin yli neljä kertaa enemmän roskaa kuin luonnontilaisilta kaukaisilta rannoilta, sellaiseksi ympäristöksi, jossa on luvallista roskata? Olemmeko me ulkoistaneet vastuun ympäristön hyvinvoinnista kaupungissa kaupungin siivouksesta vastaaville tahoille? Tätä tukee esimerkiksi Helsingin kaupungin alueiden puhtaanapidon noin 50 prosenttia nousseet kulut. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 kulut nousivat 8,1 miljoonasta eurosta 12,3 miljoonaan euroon. 20

Pulloposti Nro 2/2014

Pulloposti Nro 2/2014 Pulloposti Nro 2/2014 9.1.2014 Ravinteet rullaamaan ja loppu tuhlaukselle Ilkka Herlin Kansalaisen, kuluttajan ja päättäjän perustietoa on, että muovi syntyy öljystä. Sen sijaan on huonosti tunnettua,

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018. Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ja Helsingin kaupunkien toimenpideohjelma 2014-2018 Pekka Kansanen, ympäristöjohtaja Helsingin kaupungin ympäristökeskus Itämerihaaste pähkinänkuoressa KäynnistettyTurun ja Helsingin kaupunginjohtajien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto 28.09.2013 nina.tynkkynen@uta.fi Sisältö Kansainvälisen suojelupolitiikan kohteiden kehityksestä Kansainvälisen suojelupolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot