Pulloposteja Itämeren alueesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pulloposteja Itämeren alueesta"

Transkriptio

1 PULLOPOSTI 2014

2 Pulloposteja Itämeren alueesta Tiettävästi maailman vanhin pulloposti löytyi Itämerestä huhtikuussa Saksalaisen kalastajan verkkoon tarttunut viesti oli ollut matkalla yli sata vuotta. Aika oli häivyttänyt suuren osan tekstiä, mutta tutkijat onnistuivat selvittämään lähettäjän ja toimittamaan pullossa olleen postikortin lähettäjän lapsenlapselle. Viestin vastaanottaja, Angela Erdman, ei tiennyt paljoa pullopostin lähettäneestä isoisästään. Liikutuksestaan huolimatta Erdman toivoi, ettei mereen enää heitettäisi pulloja tai muita roskia. Pullopostin lähettäminen käy nykyään helpommin. Centrum Balticum on välittänyt omaa Pullopostiksi nimettyä kolumnisarjaansa marraskuusta 2011 lähtien tuhansille suomalaisille. Vuonna 2014 Pulloposti rantautui lukijoille lähes 50 kertaa ja kirjoittajiin lukeutuivat niin Suomen pääministeri, merivoimien komentaja kuin useat Itämeren alueen asiantuntijat ja keskeiset toimijat. Ilmestymisensä aikana Pulloposti on vakiinnuttanut asemansa korkeatasoisena ja laaja-alaisena julkaisuna, joka on vaivattomasti jokaisen suomalaisen tavoitettavissa. Pullopostin kirjoitukset rakentavat vuoden mittaisen tarinan Itämeren alueen keskeisimmistä tapahtumis-ta, merkittävimmistä kysymyksistä ja pinnan alla kehittyvistä virtauksista. Vuoden 2014 alussa katseet suunnattiin Turussa kesäkuussa järjestettyihin Itämeri-päiviin. Tavoitteena oli järjestää samanaikaisesti Itämeren valtioiden liiton huippukokous, elinkeinoelämän toimijat yhteen saattava Baltic Development Forum, EU:n Itämeri-strategian vuosikokous sekä vuosittainen Itämeren alueen kansalaisjärjestöfoorumi. Kesäkuussa Turkuun saapuikin yli tuhat Itämeren alueen toimijaa. Kansainvälisistä olosuhteista johtuen ainoastaan Itämeren valtioiden liiton huippukokous jäi toteutumatta. Ukrainan kriisi syveni kevään kuluessa. Vielä maaliskuussa 2014 suurlähettiläs Hannu Himanen kuvasi Pullopostissaan Itämeren alueen yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä huonosti tunnetuksi menestystarinaksi ja näki alueen foorumeiden määrän osoituksena yhteistyön ja luottamuksen hengestä. Kesän lähentyessä luottamus Pullopostin kirjoituksissa antoi tilaa epävarmuudelle. Syyskuussa Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen muistutti luottamuksen olevan kansainvälisessä kanssakäymisessä erittäin arvokas pääoma. Kansainvälisen tilanteen vaikeus ja vakavuus on läsnä Pullopostin kirjoituksissa vuoden loppuun saakka. Aikaisempiin vuosiin verrattuna poliittisten toimijoiden kirjoitukset korostuivat kevään Pulloposteissa, mikä johtui toukokuussa järjestetyistä Euroopan unionin parlamentin vaaleissa. Centrum Balticumin tavoitteena oli nostaa esiin eri puolueiden näkökantoja Itämeren alueen keskeisistä kysymyksistä. Poikkeuksetta aluetta ja alueen menestystä pidettiin tärkeänä Suomelle, vastuuta meren suojelusta ja pelastamisesta painotettiin ja yhteistyön välttämättömyyttä vaadittiin. Usea kirjoittajista lunasti vaaleissa paikan suomalaisten europarlamentaarikkojen joukossa. Centrum Balticumin Pulloposti elää ajassa kolumnisarja jatkaa alueen keskeisten asioiden esiin nostamista, kirjoittajat edustavat merkittävää asiantuntemusta ja kokonaisuudessaan kirjoitukset kattavat huomattavan laajan aihepiirin. Kolumnien ilmestymistiheyttä on harvennettu siten, että Pulloposti rantautuu tilaajilleen pääsääntöisesti joka toinen viikko. Poikkeukset vahvistavat säännön ajankohtaisten, kenties yllättävien tilanteiden ja tapahtuminen yhteydessä. Kari Liuhto professori, johtaja Hanna Ekman kehitysjohtaja ISSN:

3 Sisältö Jyrki Katainen Uusi vuosi ja Itämeren alueen uudet mahdollisuudet... 5 Ilkka Herlin Ravinteet rullaamaan ja loppu tuhlaukselle... 7 Satu Mattila Puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri Suomi luotsaa Itämeren valtioiden neuvostoa Niko Kyynäräinen Elämää Pohjoisella kasvukäytävällä Mikko Lohikoski Turun Itämeripäivistä voimalataus alueelliselle yhteistyölle Helena Johansson Inga Gaile kuvaa nykyelämän varjoja Kari Takanen Merivoimien näkymiä Hanna Haaksi Roskaantuva Itämeri Mitä jos toimittaisiin puhumisen sijasta? Mikael Pentikäinen Suomi siirtyy laidalta keskelle Miapetra Kumpula-Natri Itämeri on vettä ja politiikkaa Hannu Himanen EU:n ja Venäjän Itämeri-yhteistyö tuottaa tuloksia Sari Essayah Itämeren puhelinnumero? Christina Gestrin Itämeri-parlamentaarikkojen vaikuttamismahdollisuutta tulisi hyödyntää Aleksi Randell Tervetuloa Turun Itämeri-päiville! Pirkko Ruohonen-Lerner Pienetkin teot merkitsevät Sirpa Pietikäinen Itämeri kuntoon nyt! Paavo Väyrynen Pohjolan yhteisö Petri Sarvamaa Itämerestä oppia arktiselle strategialle Eija-Riitta Korhola Itämeren poliittinen kanta? Annika Lapintie Puhdas Itämeri on elinehto Suomelle Satu Hassi Pussipostia Maria Lohela Toimeenpanon valvontamekanismit kuntoon Torsti Sirén Itämeren alue sotilasstrategisesti tarkasteltuna Jorma Alanne Baltian maiden talouskasvu veturina myös suomalaisille yrityksille... 47

4 Pasi Holm Suomi Ruotsi -talouskasvuottelu: Pentti-Oskari Kangas Bornholmin luotsi Annaleena Mäkilä Satamat kasvun vauhdittajina Kari Uotila Jäänmurtajat vahvuutenamme Oras Tynkkynen Itämeren menestyksen resepti Juha Nurmi Itämeri, ilmasto ja energiantuotanto Amanda Sundell Itämeren suojelu osaksi arkea! Seppo Kääriäinen Itämeri ja Pohjolan vakaus Reijo Heiskanen Itämeren alue jatkossakin tärkeä Suomen viennille Timo Vihavainen Itämeri, geopolitiikka ja luottamus Sampo Terho Itämeri on Suomelle korvaamaton Pauli Järvenpää Itämeren turvallisuus pelin säännöt uusiksi Valery Shlyamin Kumppanuus ja pakotteet Matti Kankare Kuilun partaalta uuteen alkuun Kari Liuhto Venäjän talouskasvun hyytyminen syö idänvientiämme Pekka Kanervisto Turun Yliopistosäätiö ja Itämeri Riikka Nurmi Kansallispuistobrändistä kasvun eväitä Salossa Kai Myrberg Suomenlahti-vuosi 2014 missä olemme nyt ja mihin olemme matkalla? Minna Arve Mitä poliittinen puolue voi tehdä Itämeri-yhteistyön hyväksi: Kokoomuksen toiminta Itämeren puolesta Emil Asp Itämeri linkkinä Aasiaan? Voitto Visuri Ruotsinsuomalaisuus elää voimakkaana Sanna Immanen Kirjallista käsityötä ja kulttuurin lähituotteita Esa Hämäläinen Informaatiojärjestelmät ja ympäristölähtöinen logistiikan tiedonhallinta Markku Sippola Baltia ja Pohjoismaat: yhtenäinen työmarkkina-alue? Anneli Reigas Pragmaattinen maailma ja sen uhrit... 91

5 Pulloposti 1/ Uusi vuosi ja Itämeren alueen uudet mahdollisuudet Jyrki Katainen Itämeri on historian saatossa tarjonnut Suomelle yhteydet lähialueille ja muuallekin Eurooppaan. Yhä tänään se on Suomen ulkomaankaupan tärkein kulkuväylä, ja suomalaisille tietysti paljon muutakin. Se on virkistyksen lähde ja olennainen osa Suomen identiteettiä. Itämeri on ainoa meremme ja velvollisuutemme on pitää siitä huolta. Yhteistyö Itämeren alueella on Suomelle korvaamattoman tärkeää, ja Suomen tulee olla aktiivinen Itämeren alueella toimivissa yhteistyöjärjestöissä ja -verkostoissa. Erityisesti Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS), Itämeren suojelukomissio (HELCOM), EU:n Itämeristrategia ja Pohjoinen ulottuvuus ovat keskeisiä yhteistyötahoja. Yhteisten ongelmien ratkaiseminen kuin myös yhteisten mahdollisuuksien hyödyntäminen onnistuu parhaiten kaikkien Itämeren alueen maiden yhteistyöllä. Suomi toimii parhaillaan Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuskautemme painopisteitä ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus sekä Itämeren asukkaiden välinen vuorovaikutus. Suomen puheenjohtajuuskauden huipentuma on Turussa kesäkuussa järjestettävä Itämeren valtioiden neuvoston huippukokous ja sen ympärillä järjestettävät muut Itämeri-tapahtumat. Turussa jo pitkään tehty työ Itämeren alueen yhteistyön kehittämiseksi on luonut vahvan pohjan mielenkiintoiselle tapahtumien sarjalle ja Itämeripäivät kokoavatkin yhteen satoja Itämeren alueen vaikuttajia ja asiantuntijoita. Itämeripäivistä saattaa muodostua tähän mennessä suurin Itämeri-teemaan keskittyvä tapahtuma Suomessa. Turussa järjestetään samaan aikaan myös EU:n Itämeren alueen strategian vuosikokous ja Itämeren alueen talousvaikuttajien kokous, Baltic Development Forum. Lisäksi järjestetään Itämeren maiden kansalaisjärjestöfoorumi, seitsemäs kansallinen Itämeri-foorumi sekä lukuisia muita meri-, elinkeino- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia. Itämeren alue on erottautunut monin positiivisin tavoin muista Euroopan unionin alueista. Lähialueemme vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea koulutustaso, suhteellisen hyvin toimiva julkinen sektori, innovaatiotoiminnan kehittyneisyys ja yleisesti ottaen vakaat olot. Alueella on myös jo verrattain pitkät perinteet yhteistyöstä: tunnemme toisemme ja toistemme toimintatavat. Itämeren alueen kilpailukyvyn voimistamiseen ja houkuttelevuuden lisäämiseen on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota, jotta kehitys olisi myönteistä jatkossakin, ja Itämeren alueen asema kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edelläkävijänä Euroopassa voisi vahvistua. Talouskriisi on vaikeuttanut kehitystä kaikkialla, myös Itämeren alueella, mutta edellytykset parempaan ovat olemassa ja katse on nyt suunnattava eteenpäin. Itämeren alue on etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille luonnollinen kasvualusta ja kansainvälistymisen ensietappi. Suomen hyvinvoinnin turvaamisessa Itämeren alueella on suurempi merkitys kuin välttämättä tiedostammekaan. Lähes puolet ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren valtioiden kanssa. Noin 70 % Suomeen tulevista sijoituksista on lähtöisin Itämeren alueelta, ja vastaavasti noin 40 % suomalaisista suorista investoinneista ulkomaille suuntautuu Itämeren alueelle. Yksi tärkeimmistä edistysaskeleista Itämeren alueen yhteistyössä otettiin, kun Euroopan unionissa päätettiin 2009 Itämeren alueen strategian käyttöönottamisesta. Kyseessä oli ensimmäinen EU:ssa hyväksytty makroalueellinen strategia, jonka ideana on tiivistää koordinaatiota ja yhteistyötä. Suomi on ollut strategian aktiivinen toimeenpanija. Voimat yhdistämällä olemme saaneet aikaan parempia tuloksia. Euroopan unionin Itämeren alueen strategia on viimeisten vuosien aikana läpikäynyt uudistamisprosessin, jonka tuloksena sille on määritelty kolme päämäärää. Ensimmäinen on meren pelastaminen; toinen alueen yhdistäminen ja kolmas hyvinvoinnin kasvattaminen. Strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma paneutuvat kattavasti alueen maiden yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien työstämiseen. 5

6 Meren pelastaminen on tavoite, jolle ei ole vaihtoehtoa. Strategia tähtää siihen, että HELCOM:in tavoite meren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta vuoteen 2021 mennessä toteutuu. Se on tehtävissä, mikäli alueen maat yhteistyössä pitävät huolta, että merta rasittaviin ongelmiin, kuten rehevöitymiseen ja lisääntyvän alusliikenteen mukanaan tuomiin riskeihin, puututaan määrätietoisesti. Meren pelastaminen on itseisarvoisen tärkeää, mutta samalla alueen maille ja yrityksille tarjoutuu tilaisuus toimia edelläkävijöinä kehittää uusia ratkaisuja, tuotteita ja teknologioita meren puhdistamiseksi. Näitä puhtaan teknologian ratkaisuja on mahdollista hyödyntää myös muualla, esimerkiksi Arktisella alueella. Itämeren alueen liikenne- ja energiaverkot kaipaavat edelleen kehittämistä. Niiden vaikutus kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen on huomattava. Alueen sisäistä yhteyttä lisäämällä ja alueen kytkeytymistä ulkopuolisiin verkkoihin edistämällä on mahdollista parantaa alueen yritysten mahdollisuuksia operoida laajennetuilla kotimarkkinoilla. Samalla Itämeren alue profiloituu kiinnostavampana yhtenäisenä markkina-alueena. Hyvinvoinnin kasvattamiseen tähtääviin toimiin kuuluu Itämeri-strategiassa muun muassa alueen sisäisten markkinoiden toimivuuden parantaminen. Tämä on tavoite, jota voidaan viedä eteenpäin samalla, kun EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yritetään parantaa. Itämeristrategia on tehty alueen ihmisiä varten. On tärkeää, että jokaisella alueen asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua strategian toimeenpanoon. Tiedon jakaminen, uusien yhteistyöverkostojen luominen ja kynnysten poistaminen osallistumisen tieltä ovat tärkeitä tehtäviä. Itämeristrategian tunnettavuuden lisääminen, jota Centrum Balticum Suomessa tekee, on hyödyllistä. Suomelle Itämeri on kotimeri, ja sen mukaisesti sitä pitää myös vaalia. Jyrki Katainen pääministeri Valtioneuvoston kanslia 6

7 Pulloposti 2/ Ravinteet rullaamaan ja loppu tuhlaukselle Ilkka Herlin Kansalaisen, kuluttajan ja päättäjän perustietoa on, että muovi syntyy öljystä. Sen sijaan on huonosti tunnettua, että elämälle tärkein asia, ruoka, ei synny ilman minimiravinteita fosforia ja typpeä. Näitä laitetaan lannoitteena maahan ruuan kasvun aikaansaamiseksi. Vesistöissä kuten Itämeressä, samat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä. Itämeren pelastamiseksi perustetun säätiön Baltic Sea Action Groupin, BSAG:n, toiminnassa ravinteiden kierrätys on näkökulma ja tavoite, jonka saavuttaminen vaatii usean Itämeren keskeisen ongelman ratkaisua: Itämeren alueen maatalouden päästöjen hallitsemista, jätevesien päästöjen ja vaarallisten aineiden haittojen minimointia sekä kestävää kalastuspolitiikkaa. Ravinteiden kierrätyksellä on välitön globaali ulottuvuus mm. ruokaturvan ja kaupungistumisen keskeisenä kysymyksenä. Tämä antaa nostetta Itämeri-työlle ja yhdistää sen kiinteästi maailman megatrendeihin. Mitä on ravinteiden kierrätys? Ei ole yhdentekevää, mistä ruokamme ravinteet tulevat ja minne ne päätyvät. Nykyisin suuri osa lannoitteista on ns. primäärilannoitteita, ensi kertaa käytössä olevia teollisia tuotteita. Niissä olevat fosforiyhdisteet on louhittu kaivoksesta ja typpiyhdisteet tuotettu teollisesti monimutkaisella menetelmällä. Mikäs siinä, ellei maailmassa olisi pulaa luonnonvaroista tai energiasta. Valitettavasti pian loppuviin luonnonvaroihin kuuluu fosfori. Typpeä ilmassa kyllä on, mutta sen teollinen nappaaminen lannoitekäyttöön kuluttaa huikeasti (lähes aina fossiilista) energiaa. Kierrätetystä materiaalista tehtyjä lannoitteita, sekundäärilannoitteita, ovat esimerkiksi lanta tai vaikka jätteistä tehty valmiste, josta on bioenergia otettu talteen ja jäljelle jäävä massa ravinteineen käytetään lannoitteena. Luonnonmukaisessa viljelyssä tietyt erityiskasvit tekevät saman kuin teollisuuslaitos ja ottavat suoraan ilmasta käyttöön typpeä. Primäärilannoitteet siis tuovat uusia, käyttämättömiä ravinteita ruokajärjestelmäämme. Mitä enemmän, sitä varmemmin se on tuhoisaa maalle, merelle ja ilmalle. Vaikka suurin osa lannoitteiden ravinteista kulkeekin alkutuotannossa pellon, rehun ja lannan kautta, ravinteet päätyvät myös ruuansulatusjärjestelmän kautta eteenpäin. Matka on siinä vaiheessa vasta puolessa välissä. Suuressa kokonaisuudessa kysymys on yhdyskuntien jätevedenkäsittelystä. Ei riitä, että mereen päätyvä viemärivesi on ravinteiden osalta puhdistettua. Jätevedestä poistetut ravinteet pitäisi saada myös järkevään käyttöön. Minne ravinteet ovat jatkaneet matkaansa? Jos ravinteet ovat oikeassa paikassa, kuten vielä sata vuotta sitten, ne ovat päätyneet takaisin pellolle tuottamaan lisää ruokaa. Jos ravinteet on poistettu ruuantuotannon kierrosta, kuten enimmäkseen nykyään, ne ovat maanparannusaineena golf- tai lentokentällä, josta ne puolestaan ennemmin tai myöhemmin päätyvät vesistöihin. Ravinteiden kierrätys on väistämätöntä. Typen osalta maailma on jo nyt läkähtyä; kun typpeä vuotaa systeemiin liikaa, ilmastonmuutos pahenee ja vedet rehevöityvät. Primäärilannoitteita ei myöskään ole ikuisuuksiin asti, fosforia ei voi valmistaa synteettisesti. On pakko keksiä, mistä saamme lisää tätä ruuantuotannossa välttämätöntä ainetta. Koska fosforia ei voi korvata millään toisella 7

8 aineella, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kierrättää ravinteita. Koko maailman ruuantuotannon turvaaminen taas vaatii jokseenkin paikallista ravinnekierrätystä. Ilmastonmuutoskin vielä... Ihminen sekoittaa luonnon tasapainotilaa kasvattamalla kasvihuonekaasupäästöjä. Kun palamisessa vapautunut hiilidioksidi ei pääse sitoutumaan takaisin maaperään ja kasvillisuuteen, kaikki ylimääräinen kertyy ilmakehään. Kun metsiä kaadetaan peltojen tai asutuskeskusten tieltä, puun sisältämä hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Maailma tarvitsee hiilinieluja. Maassa pitää olla vihreää, joka sitoo kasvihuonekaasuja. Typpilannoitus lisää dityppioksidipäästöjä. Metaania syntyy luonnontilaisilla soilla. Samoin metaania vapautuu myös tuotantoeläinten lannasta ja ruuansulatuksesta. Sitä nousee ilmaan kaatopaikoilta ja palamisprosesseissa. Pellot sekä vapauttavat että sitovat kasvihuonekaasuja. Tasapainossa pysyminen on taitolaji. Tasapainottelun onnistumiseen, ravinteiden pitämisen käytössä vaikuttavat esimerkiksi maan rakenne, kosteuspitoisuus ja kasvipeitteisyys. Suomi on Euroopan pohjoisin maatalousmaa. Suomalainen ruuantuotanto kamppailee etunenässä ilmastonmuutoksen aiheuttamissa tilanteissa. Parhaimmillaan sen voi kääntää vahvuudeksi, ja sopeuttaa tuotantoa osaamisella. EU mukaan ravinteiden kierrätykseen Onko EU:lla yhteistä politiikkaa ja jos on, niin onko siinä muutettavaa? Olen ymmärtänyt, että keskeinen päämäärä Euroopan yhteisöä perustettaessa oli rauhantilan vakiinnuttaminen maanosaamme. Tässä kiistämättömän arvokkaassa päämäärässä EU:n alueella on onnistuttu kunnioitettavasti. Naapurimaat ovat kuitenkin säilyneet varoittavina esimerkkeinä kriisiherkkyydestä. Myös ympäristöasioissa EU on osoittanut globaalia edelläkävijyyttä. Pessimistisesti olen joskus sanonut, että Kioton sopimus jää EU:n ainoaksi uutta luovaksi saavutukseksi. Nykyään olen kuitenkin eri mieltä. Vastaavia tekoja kannattaa tavoitella ja niitä voidaan saavuttaa. Miksi olemme onnistuneet näissä asioissa? Syy on se, että olemme niissä korjanneet vanhoja virheitä. II maailmansodan jälkeen rauha oli ainoa vaihtoehto. Kioton sopimuksen vankimmat tukijat olivat EU ja Japani, alueet, joilla joko ei ole omia hiilivaroja tai jotka ovat kuluttaneet ne loppuun. Hiilirikkaat maat olivat vastustavalla kannalla. Toisaalta kun on yritetty yhteistä rahapolitiikkaa tai muuta yhteistä sopimista, on menty metsään siksi, ettei sopimuksia ole noudatettu. Samoin on kaikenlaisten julistusten, kuten vaikka Lissabonin, laita. Se on lähinnä naurettava esimerkki EU:n toiminnasta. Viisainta olisi yhdistää ympäristö- ja rauhantyö. Ne kulkevat käsi kädessä muutenkin, ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Ensinnäkin ympäristökysymykset tulevat olemaan suurin syy kriiseihin ja sotiin, ja toisaalta, aina sotien ja konfliktien seurauksena on sekä inhimillinen että ympäristökatastrofi. Parasta varustelupolitiikkaa on puhdas vesi ja riittävä ruoka kaikille. On hyvä ymmärtää ja muistaa, että jos ympäristöasiat jäävät toisarvoisten asioiden jalkoihin, EU tulee olemaan häviävällä puolella. Meillä ei ole energiaa, eikä sen kummemmin ruoantuotannon vaatimia ravinteitakaan omasta takaa. Viimeinkin on herätty siihen, että fosforin saatavuus on kriittinen tekijä EU:n ruokaturvassa. Kyseistä ainetta on Euroopassa käytetty tuhlaten jo pitkään aikaa joten pellot ja täyttöalueet ovat sitä pullollaan. 8

9 Mutta nyt on tuhlaamiselle tulossa loppu, sillä on huomattu että Suomessa on EU:n ainoa fosforikaivos ja olemme fosforin osalta ruuantuotannossa riippuvaisia Venäjästä ja Marokosta. Myös typpi on tuontitavaraa Venäjältä. Kierrätyksentaloudellisen kannattavuuden perusteella ei kannata jättää mitään tekemättä, sillä ainakin Itämeren osalta kysymys on ympäristöongelmasta, jolla on hinta, joka kasvaa ajan kuluessa. Jos samalla voidaan ratkaista poliittisia ongelmia, niin aina parempi. Tämä viimeistään on osoitus siitä, että olemme astuneet uuteen aikakauteen, jossa ympäristöongelmat ja raaka-aineiden riittävyys näyttelevät merkittävää strategista roolia. Oma maa mansikka? Maatalous tuntuu niin paikallisesti kuin laajemminkin ottaneen kaksi suuntaa. Toinen on oikeastaan aina vallinnut pienviljely ja toinen yhä suurempiin yksiköihin pyrkivä useimmiten lihan tuotanto. Suurempia yksiköitä on syntynyt, mutta kilpailukyky ei ole parantunut. Sen sijaan ongelmat ovat kasvaneet. Viljelijät ovat velkaantuneet investoidessaan suurempiin yksiköihin, mutta kannattavuus on pysynyt heikkona. Samoin Itämeri on menettänyt. Kun tuotanto on keskittynyt, ovat ravinnepäästötkin keskittyneet, vaikka ravinteiden käyttö keskimäärin Suomessa on vähentynyt. Ja mikä pahinta, päästöt ovat keskittyneet nimenomaan Saaristomereen laskeville vesialueille. Yksikkökoon kasvu ja viljelyn tehostuminen on maailmanlaajuinen suuntaus. Sen seurauksena halpaa ruokaa on kaupan niille, joilla rahaa on, mutta myös maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ovat paisuneet ennennäkemättömiin mittoihin. Lasku niistä on lankeamassa, eikä halpa ruoka sitten näytäkään enää niin halvalta. Ravinteiden kierrätystä olisi syytä painottaa toiminnassa, mikäli halutaan saada kehkeytymässä olevat ja jo syntyneet ekokatastrofit hallintaan niin täällä kotimaassa kuin maailmallakin. Suomen pitäisi repiä etumatkaa ja keskittyä hankkimaan tietoa ja ratkaisuja katastrofien alueilta ja kehittää niitä oloihimme sopiviksi. Suomen kannattaisi investoida voimakkaasti lannankäsittelyyn. Edut olisivat lukuisat: voisimme päästä Itämeren suojelukomission Helcomin asettamiin maakohtaisiin päästöjen vähentämistavoitteisiin ja samalla hyötyä operaatiosta. Sen sijaan että vähäpäästöinen maatalous olisi vain pelkkiä kustannuksia, asiassa yhdistyisivät ravinteiden kierrätys, bioenergia, ilmastonmuutoksen torjunta sekä yritysten innovaatio- ja cleantechtoiminta. Ilkka Herlin hallituksen puheenjohtaja Baltic Sea Action Group 9

10 Pulloposti 3/ Puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri Suomi luotsaa Itämeren valtioiden neuvostoa Satu Mattila Suomen heinäkuussa 2013 alkanut vuoden mittainen puheenjohtajuuskausi Itämeren valtioiden neuvostossa on puolivälissä. Puheenjohtajuutta koordinoi ulkoministeriön CBSS-tiimi, mutta käytännön yhteistyöstä ovat myös vastuussa eri ministeriöt ja viranomaiset. Yhteistyötä tehdään lukuisten toimijoiden kanssa, kuten kaupungit, maakuntaliitot, yliopistot ja eri järjestöt. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikille yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tehokkaammin Itämeren valtioiden neuvoston tavoitteiden pohjalta. Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS) perustettiin vuonna 1992 aikana, jolloin Baltian maat itsenäistyivät ja EU laajeni vähitellen itään ja pohjoiseen. Tällä hetkellä CBSS:n yhdestätoista jäsenmaasta kahdeksan on EU:n jäseniä. Neuvostoon kuuluvat kaikki pohjoismaat, Baltian maat sekä Saksa, Puola ja Venäjä. Myös EU:n edustaja osallistuu toimintaan ja on järjestön perustajajäsen. CBSS on keskeinen alueellinen foorumi korkean tason strategisille keskusteluille. Se kokoaa yhteen jäsenmaiden ulkoministerit vuorovuosin alueen pääministerien kanssa. Alueellista yhteystyötä koskevien keskustelujen lisäksi ministerikokousten yhteydessä pidetään monia kahdenvälisiä tapaamisia. CBSS on parinkymmenen vuoden olemassaolonsa aikana kehittynyt myös projektiorganisaationa erityisesti 2000-luvun lopun uudistusprosessin seurauksena. Sillä on kasvava rooli EU:n Itämeristrategian täytäntöönpanossa. Lisäksi vuonna 2012 perustetusta 1 milj. euron rahoitusinstrumenttista myönnetään pienimuotoista avustusta Itämeren alueen kehittämiseen liittyville projekteille. Venäjän puheenjohtajuuskausi CBSS:ssä päättyi kesäkuun 2013 alussa pidettyyn CBSS:n ulkoministerikokoukseen Kaliningradissa. Ulkoministerikokouksessa keskusteltiin CBSS:n roolista ja Venäjän puheenjohtajuuskaudesta saavutuksista. Venäjän kaudella korostui erityisesti Kaliningradin alueen kehittäminen (SEBA-yhteistyö) ja rahoitusinstrumenttien käynnistäminen, mitkä olivat yhteisiä tavoitteita Venäjää puheenjohtajana edeltävän Saksan kanssa. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja esitteli Kaliningradissa Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteet. Suomella on CBSS-puheenjohtajuuskaudellaan kolme käytännön periaatetta: koherenssi, yhteistyö ja jatkuvuus. Tavoitteena on parantaa Itämeren alueen toimijoiden yhteistyötä ja löytää synergioita pohjoisten alueneuvostojen ja erityisesti CBSS:n, pohjoisen ulottuvuuden politiikan ja EU:n Itämeristrategian kesken. Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kesken pohditaan Helsingissä huhtikuussa 2014 pidettävässä CBSS:n varaulkoministerikokouksessa. Kokous järjestetään yhdessä Barentsin euroarktisen neuvoston kanssa (BEAC), jonka puheenjohtajana Suomi toimii seuraavat kaksi vuotta. Kysymys alueellisen koherenssin parantamisesta on ollut esillä useampien vuosien ajan. Suomi pyrkii osaltaan jatkamaan näitä pohdintoja yhteistyön vahvistamiseksi ja toimintojen koordinoimiseksi yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Yhteistyötä on tiivistetty mm. HELCOMin kanssa, joka vastaa merellisen ympäristön suojelusta. Suomen puheenjohtajuuskauden yleisteemana on puhdas, turvallinen ja älykäs Itämeri. Kolme prioriteettialuetta ovat meripolitiikka, kansalaisturvallisuus ja ihmisten välinen kanssakäyminen. Meripolitiikassa painopisteenä on puhdas merenkulku ja erityisesti vaihtoehtoiset polttoaineet ja nesteytetyn luonnonkaasun käytön lisääminen laivaliikenteessä. Keskeisin tapahtuma tällä sektorilla on tammikuussa Viking Grace-laivalla pidettävä seminaari, jossa hallinnon, elinkeinoelämän ja finanssialan asiantuntijat sekä tutkijat pohtivat yhdessä keinoja edistää kestäviä ratkaisuja meriliikenteessä. Rajavalvonta- ja pelastusviranomaisten toiminnan edistäminen, liittyen esim. merellä tapahtuviin monialaonnettomuuksiin sekä ydin- ja säteilyturvallisuuteen, ovat osa kansalaisturvallisuuden vahvistamista. 10

11 Turku on kesäkuun 2014 alussa monien Itämeren alueen toimijoiden kohtaamispaikka. Suomen CBSS-puheenjohtajuuskauden huipentuma on Turussa 3-4. kesäkuuta 2014 pidettävä pääministerikokous. Edellinen huippukokous järjestettiin Saksan puheenjohtajuuskaudella Stralsundissa toukokuussa 2012 liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Turun huippukokouksen kanssa samaan aikaan kaupungissa järjestetään EU:n Itämeri-strategiaa koskeva vuosittain foorumi, Baltic Development Forum (BDF) kokoaa Turkuun elinkeinoelämän edustajia ja lisäksi vuosittaiseen Itämeren alueen kansalaisjärjestöfoorumiin odotetaan noin 200 osanottajaa kaikista alueen maista. Turku Baltic Sea Days kokoaa Turkuun odotettavasti lähes 1000 osanottajaa eri tilaisuuksiin. Itämeri-teema näkyy tuolloin myös Turun toreilla ja kaduilla, innostaen toivottavasti meitä kaikkia toimiin Itämeren ympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi. formin.finland.fi/cbss Satu Mattila suurlähettiläs CBSS-puheenjohtajuus Kuva: Henrik Budich 11

12 Pulloposti 4/ Elämää Pohjoisella kasvukäytävällä Niko Kyynäräinen On vuosi Olen juuri ostanut itselleni Northern bridge matkailupassin, jonka avulla pystyn matkustamaan yhdellä lipulla Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin väliä. Mahtava matkailutuote. Lähden liikkeelle Turun matkakeskuksesta, johon on juuri saapunut useat matkailuryhmät satamasta. Turkuun heidät toi Itämeren ympäristöystävällisimmät ja nopeimmat alukset, tietysti Turussa valmistetut alukset. Puheensolinasta päätellen kansallisuuksia on kymmenittäin. Matkailutuote selvästi houkuttelee. Juna lähtee liikkeelle, ainoastaan tunti Helsinkiin ja siitä enää kaksi tuntia Pietariin. Helpottaa kummasti matkantekoa, kun ei viisumiakaan tarvinnut erikseen hankkia. Turussa huomio kiinnittyy jo useaan tuttuun yritysnimeen, joita ei vielä vuonna 2013 alueella sijainnut. Vanhatkin nimet näkyvät entistä kirkkaimmilla valoilla. Selvästi Kupittaa-Itäharju, Skanssi-Piispanristi, Logicity sekä Kehätie ovat houkutelleet uusia investointeja alueelle ja taanneet koko seutukunnalle elinvoimaa. Blue Industry Park kylttejä näkyy E-18 tien varrella. Uudet investoinnit alueelle ovat syntyneet pitkälti osaavan työvoiman sekä sijaintiin liittyvien etujen vuoksi. Globalisaation nk. megatrendit ovat osoittautuneet pohjoiselle alueelle suotuisiksi. Ilmaston lämpeneminen on yksi asioista, joka on edistänyt innovaatioiden syntymistä alueellamme. Pitkään jatkunut panostus terveysbusinekseen ja biotieteisiin on saavuttanut edelläkävijän aseman maailmassa, jossa väestön ikääntyminen on suuri haaste. Erityisesti Kiinan ja Venäjän valtavat markkinat ovat tuoneet meille lounaissuomalaisille valtavasti vientituloja. Eteläisen Suomen liikenneverkko on osa niin kutsuttua Euroopan TEN-T verkkoa, eli Euroopan yhtenäistä liikenneverkkoa. EU:n uuden infrastruktuuripolitiikan kokonaistavoite on muokata nykyisestä teiden, rautateiden, lentoasemien ja kanavien hajanaisesta kokonaisuudesta yksi yhtenäinen Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T). Siihen kuuluu niin E-18-valtatie, rataverkko kuin Turun, Vuosaaren ja Kotkan satamatkin. Multimodaalinen kuljetuskäytävä joka yhdistää Euroopan ja Venäjän. Onneksi vuonna 2013 ymmärrettiin, että kuljetuskäytäviä tarkastellessa on yhtä tärkeää kehittää tietoverkkoa. Digitaalisuudesta on tullut Suomen seuraava menestystekijä. Mitä tämä kaikki on meiltä edellyttänyt? Tärkein tekijä on ollut se, että olemme sisäistäneet innovaatiokeskittymäajattelun. Pienenä kansakuntana ovat elinehtomme aina ollut osaaminen ja verkottuminen maailman parhaisiin osaamiskeskittymiin. Ehkä emme ole aina olleet parhaimmillamme maan sisäisessä verkostoitumisessa, joka on kuitenkin vuoteen 2035 mennessä muuttunut. Tärkeää on ollut havaita kohtalon yhteys verkostometropolin kesken. Tämä tarkoittaa Turusta Tampereen ja Lahden kautta aina Itärajalle ulottuvaa vyöhykettä metropolialueen ympärillä, jossa asuu pääosa Suomen väestöstä ja toimii pääosa Suomen yritystoiminnasta. Palataanpa hetkeksi vielä reissun päälle. Mukanani matkustaa poikani, joka on juuri aloittanut opinnot Turun yliopistossa. Opinnot hän suorittaa siten, että osa opinnoista tehdään Turussa, osa Otaniemessä, osa Pietarissa ja osa Tukholmassa. Tutkinto suoritetaan Turkuun. Erittäin hieno uusi tutkinto, joka on vetänyt opiskelijoita ympäri maailmaa opiskelemaan alueelle. Helpot yhteydet, kasvunäkymät, upeat elinolosuhteet ja elämisen laatu sekä luonto ja vehreys takaavat sen, että alueella opiskelleet haluavat jäädä kehittämään aluetta perustaen uutta yritystoimintaa ja takaamaan rakennemuutoksen täällä jo toimiville yrityksille. Valtioneuvosto päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa käynnistää Pohjoinen kasvukäytävä prosessin, joka on keskeinen tekijä, jolla nostetaan suomalaista kilpailukykyä 2020-luvulle. Prosessi tullaan hankkeistamaan, ja tähän 12

13 työhön tarvitaan laajat sidosryhmät. Elinkeinoelämästä täytyy löytyä visiota tulevista tarpeista, jotka liittyvät infrastruktuurin ja logistiikan kehittämiseen sekä osaamisen tarpeisiin. Samaa visiointia ja niistä johdettuja toimenpiteitä tarvitaan puolestaan julkiselta puolelta. Kasvukäytävän tulee toimia innovaatioalustana, jossa yritykset pääsevät kokeilemaan tuotteitaan, joilla on kasvavat kansainväliset markkinat. Niko Kyynäräinen johtaja Turun Seudun Kehittämiskeskus 13

14 Pulloposti 5/ Turun Itämeripäivistä voimalataus alueelliselle yhteistyölle Mikko Lohikoski Turku on 2014 Itämeri-toiminnan polttopisteessä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kaupungissa kokoontuvat niin Itämeren valtioiden neuvoston pääministerit, poliittiset ja elinkeinoelämän päättäjät, asiantuntijat kuin kansalaisjärjestötoimijatkin. Turkuun odotetaan toista tuhatta osanottajaa. Perusrungon Turun Itämeripäiville antaa kesäkuuta konferenssikeskus Logomossa järjestettävä kaksipäiväinen konferenssi, joka liittää toisiinsa kaksi keskeistä yhteistyöfoorumia: Baltic Development Forumin huippukokous (BDF Summit) sekä EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumi. Kumpikin näistä on jo itsessään vuosittaisen Itämeri-toiminnan kohokohta. Tänä vuonna ne järjestetään yhdessä ja lisäksi kytkeytyneenä pääministerikokoukseen. Näin syntyy ainutlaatuinen mahdollisuus vuoropuheluun eri toimijoiden kesken. Kullakin tapahtumalla joita Turussa tullee olemaan kymmeniä - on oma erityinen teemansa ja järjestäjänsä. Yhteistä niille on ajoituksen lisäksi tavoite: Muuntaa Itämeren aluetta koskevat strategiat ja tavoitteet tehokkaammin käytännön toiminnaksi, edetä sanoista tekoihin. Strategiat ja prosessit ovat parhaimmillaan oivia työkaluja. Mutta viime kädessä toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan käytännön tulosten pohjalta. Erityisfokus Turun Itämeripäivillä on alueellisen yhteistyön kehittämisessä Venäjän kanssa. Siihen on vinhat perusteet: Pietari on Itämeren alueen suurin metropoli, ja yhdessä Leningradin alueen kanssa muodostaa erittäin merkittävän taloudellisen, hallinnollisen ja kulttuurisen valtakeskittymän. Siihen, mikä Suomessa aletaan jo ymmärtää, ovat muutkin Itämeren toimijat havahtumassa: Venäjän osallistuminen on edellytys alueellisten kysymysten ratkaisemiselle, liittyvätpä ne sitten Itämereen, terveyteen, logistisiin pullonkauloihin tai ihmisten vuorovaikutukseen. Vielä enemmän yhteistyötä edellyttää Itämeren alueen kehityspotentiaalin muuntaminen ihmisten työksi, toimeentuloksi ja elämän laaduksi. Vuonna 2009 hyväksytty EU:n Itämeristrategia tarjoaa erinomaisen kehikon ja yhteiset tavoitteet Itämeren alueen yhteistyölle. Nyt tulee varmistaa, että kaikki jäsenmaat ottavat strategian tosissaan, ja että sen hankkeet saavat alkavalla rahoituskaudella ( ) tarvittavan rahoituksen. Myös Suomen tulee jäntevöittää Itämeri-strategian toteutusta, muun muassa huolehtimalla siitä, että ministeriöiden lisäksi muut toimijat, kuten poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta, tuntevat sen tarjoamat mahdollisuudet ja pitävät sitä esillä. Venäjä ei ole EU:n jäsen, eikä luonnollisestikaan osallistu sen strategioiden toteutukseen. Mutta tämän ei tule jarruttaa keskinäistä yhteistyötä, joka perustuu yhteisiin intresseihin. Käytännön ratkaisuksi näyttää muodostuvan yhteisymmärryksen etsiminen kahden alueellisen kehitysstrategian Luoteis-Venäjän federaatiopiirin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen strategian ja EU:n Itämeristrategian kesken. Asiaa koskevat neuvottelut Euroopan komission ja Venäjän hallituksen (ulkoasiain- ja aluekehitysministeriöt) kesken ovat edenneet hyvässä hengessä. Niissä on sovittu, että tässä vaiheessa yhteistyössä keskitytään seuraaviin viiteen kysymysryhmään: ympäristö, mukaan lukien maatalous liikenne elinkeinoyhteistyö ja innovaatiot 14

15 siviilisuojelu (hätätilanteet maalla ja merellä) ihmisten välinen vuorovaikutus (terveys, kasvatus ja koulutus, nuorisoyhteistyö, kulttuuri) Tavoitteeksi on asetettu, että keskusteluissa päästäisiin tuloksiin kesäkuun Turun Itämeri-päiviin mennessä niin, että käytännön toimijoille voidaan näyttää vihreää valoa. Tämä antaisi voimakkaan myönteisen viestin yhteistyölle yli rajojen. Turun kaupunki, yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa, toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta. Juuri päättänyt Turun ja Pietarin ystävyyssuhteen 60. juhlavuosi vahvisti monilla aloilla käytännön vuorovaikutusta, ja Varsinais-Suomen liiton sopimus Luoteis-Venäjän toimijoiden kanssa antaa tähän merkittävän lisän. Turun ja Varsinais-Suomen toiminta on noteerattu myös kansainvälisesti. Euroopan Unioni on vastuuttanut niiden aloitteesta syntyneelle Turku-prosessille Itämeri-strategiansa yhteistyön kehittämisen naapurimaiden, kuten Norjan, Valko-Venäjän ja aivan erityisesti Venäjän kanssa. Tämä on paitsi merkittävä luottamuksen osoitus, myös suuri ja työteliäs haaste, josta aiomme kunnialla selviytyä. Painopiste Turku-prosessissa, jonka tavoitteena on käytännön alueellisen yhteistyön kehittäminen erityisesti Pietarin ja Leningradin alueen ja EU-maiden kesken, on nyt konkreettisessa hankevalmistelussa. Vain muutamia päiviä sitten saimme lisää myönteisiä uutisia: EU:n Itämeristrategian hankkeiden valmistelemiseksi tarkoitettua siemenrahaa myönnettiin kahdelle uudelle prosessin hankkeelle. Toinen niistä painottuu paikallisten jätevedenpuhdistamoiden tukemiseen, toinen ammatillisen työvoiman liikkuvuuteen. Jo aiemmin saimme myönteisen päätöksen rakennusten energiatehokkuutta ja vihreää asumista koskevaan hankkeeseen. Yhteistyötä Venäjän kanssa siis tehdään ja siitä on jo hienoja tuloksia, kuten Pietarin vedenpuhdistamot osoittavat. Myös tahtoa on, mistä Suomenlahti-vuosi on jälleen uusi esimerkki. Mutta tyytyväisyyteen ei ole varaa, sillä tehtävää riittää. Ja siihenkin tulee varautua, ettei kaikki aina suju nuottien mukaan, sillä suurvaltapolitiikka ja muut syyt voivat aina aiheuttaa viiveitä. Mutta niiden ei tule estää yhteistyön rakentamista pikemminkin päinvastoin! Tehdään Turun huipputapahtumasta alueellisen yhteistyön vakuuttava näyte ja voimalataus tiiviimmälle yhteistyölle yli rajojen. Mikko Lohikoski Turun kaupunki, yhteysjohtaja Centrum Balticum -säätiö, asiamies 15

16 Pulloposti 6/ Inga Gaile kuvaa nykyelämän varjoja Helena Johansson Latvialaisen teatteriohjaajan ja runoilijan Inga Gailen palkittu runoteos Sumu (Migla, Mansards, 2012) kuvaa nykynaisen sielunelämää. Ensimmäistä kertaa naisen olemusta punnitaan latvialaisessa runoudessa määrätietoisesti. Raadin mukaan runoilija esittää nykyelämästä ja historiasta epämukavia kysymyksiä tuoden esille mm. maastapaon. Hän ylistää elämän haurasta, mutta välttämätöntä sidettä sukupolvien välillä ja uskoa ihmiskuntaan - ja luo näin lukijalle toivoa. Runoilijankutsumus on toteutunut toisin kuin teatteriin vienyt tie, pikemminkin kääntymisenä itseen päin ja ympäristön havainnointina sivullisen näkökulmasta. Inga Gaile kuvaa naisen ja lapsen elämän konkreettisen elävästi. Kuvat pyrähtähtävät runon näyttämölle ja lukija voi sielunsa silmin seurata esitystä. Runot ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja runoilija saa kuulla, että hänen ei pitäisi kirjoittaa niin rankoista asioista. Sumu herätti ristiriitaisia tunteita. Runopäivien aikaan lukijat tulivat huomauttamaan, että tekstit eivät ole sopivia. - Latvialainen lukija on varautunut. Minulle sanotaan, että olen nuori eikä minun sovi kirjoittaa niin kipeistä aiheista kuin lapsen hyväksikäyttö. En ole nuori, olen jo 37-vuotias ja juuri raskaita asioita tahdon tuoda esille. On niin paljon aiheita, joista ei puhuta, kuten mitä tapahtui juutalaisille. Latviassa ei myöskään tahdota keskustella naisten oikeuksista. Vaikka sananvapaus vallitseekin, niin taiteessa kuitenkin vallitsee kansallinen tilaus. Käsitykset kasvatuksesta muuttuvat Nykyään lapsen rooli on toisenlainen kuin ennen. Käsitykset kasvatuksesta muuttuvat. Lasten fyysistä kuritusta ja komentelua vastaan kampanjoidaan, koska tällainen ankaruus haavoittaa loppuiäksi. Monet silti ajattelevat, että lasten tulee näkyä, muttei kuulua tai hyvä lapsi on nukkuva lapsi. Valtion lastentarhassa oltiin sitä mieltä, että mitä aikaisemmin lapsi tuodaan kouluun, sitä helpompi hänet on kesyttää. Edelleenkin lapsi alistetaan, hänellä ei ole omaa tahtoa tai oikeutta omaan tahtoon tiettyyn ikään asti. 18-vuotiaana lapsi jatkuvasti alistettu lapsi ei enää kykene löytämään itseään. Naisen osa herättää minussa ihmetystä. Mediassa naista edelleen kohdellaan objektina, jonka tehtävänä on joko maata miehen kanssa tai olla äiti. Samaan aikaan monenlaisten kehityskulkujen tuloksena Latviassa vallitsee voimakas matriarkaatti, joka todellisuudessa on naisen tarpeita vähättelevä patriarkaatti. Naisen on usein ollut pakko ottaa perheen tai työyhteisön johtajan rooli ja niinpä nyt tämä nainen jatkaa kilpailua muiden naisten kanssa ja taistelee ahnaasti saavuttamastaan paikasta miesten kanssa. Samaan aikaan nainen tahtoo, että mies vastaisi hänen odotuksiinsa ja olisi miehekäs, sellainen kuin lehdissä kuvataan ja haluaisi totella olla objekti. Nainen on sivistynyt ja vahva, mutta samaan aikaan ystävieni keskuudessa näen tilanteita, joissa poika kättelee vain toista miestä ja jättää tytön huomiotta tai haluaa suudella tytön kättä. Miehellä on vaikeaa. Hän alkaa kuulla naisten tasa-arvoa, samaa tulotasoa, työnjakoa lasten ja kotitöiden hoidossa vaativat äänet. Hän haluaa paeta sitä kaikkea tai puolustautua. Hän moittii naista syypääksi tai puhuu luonnonjärjestyksen vastaisuuksista. Monella miehellä on ollut vahvasti dominoiva äiti, joka on alistanut poikansa tahtoonsa, koska ei ole pärjännyt oman aviomiehensä kanssa. Minusta tuntuu, että naisiin kohdistuva viha voi olla huomattava ongelma Latviassa lähivuosina. 16

17 Runoilijan voima, kauhu, ilo? Runoilijan voima on hänen tunteellisuutensa, runoilijan kauhu on, että hän ei voi puhua, mitä haluaa, runoilijan ilo ovat ne hetket, kun intensiivisen työn tai kokemuksen tuloksena on syntynyt uusi runo. Helena Johansson (haastattelija) puheenjohtaja Rozentals-seura 17

18 Pulloposti 7/ Merivoimien näkymiä Kari Takanen Suomen sotilaallinen asema on säilynyt ennallaan. Puolustusratkaisumme peruspilarit ovat edelleen koko maan puolustaminen, alueellinen puolustus, yleinen asevelvollisuus sekä sotilaallinen liittoutumattomuus. Itsenäinen ja turvallisuusympäristöön nähden riittäväksi mitoitettu puolustuskyky on liittoutumattomalle maalle välttämätön. Suomi on riippuvainen meriyhteyksistä. Meripuolustuksella on keskeisen tärkeä merkitys meriyhteyksien turvaamisessa. Euroopan ja lähialueemme kehitys on ollut viime aikoina vakaata. Monissa asevoimissa on tehty laajamittaisia muutoksia, ja toiminnan painopiste on siirtynyt puolustuksesta kriisinhallintaan. Lähialueemme tyypillinen suuntaus ei kuitenkaan ole ollut puolustusmäärärahojen väheneminen, vaan puolustukseen käytettävissä olevia varoja on kasvatettu Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Venäjällä. Naapurimme pitävät edelleen uusien sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja ylläpitoa välttämättömänä. Itämeri on tärkeä kaupan ja energian siirtotie. Se on jatkuvasti myös sotilaallisen kiinnostuksen kohteena. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Etelä-Itämerelle vuonna 2013 pidetyt suuret harjoitukset: Saksan johtama Northern Coasts sekä Venäjän ja Valkovenäjän yhteinen Zapad. Sotavarustus kallistuu yleistä hintatasoa nopeammin. Kallistuminen on johtanut kustannusrakenteen vääristymiseen. Käytettävissä olevilla määrärahoilla saadaan suhteellisesti vähemmän kalustoa. Tämä yhdessä taloudellisen laman kanssa on asettanut Puolustusvoimat haasteelliseen tilanteeseen. Epätasapainoa pitää oikaista samalla kun määrärahoja leikataan merkittävästi. Vuosina on käytössä merkittävästi nykyistä vähemmän rahaa harjoitteluun. Myös käynnissä oleva laaja puolustusvoimauudistustyö vaatii varojen kohdentamista muutokseen. Puolustusvoimauudistuksen tärkeänä tavoitteena on toiminnan palauttaminen riittävälle tasolle vuodesta 2015 alkaen. Päämääränä on Suomen puolustuskyvyn turvaaminen. Uudistuksella sopeutetaan menot tasapainoon käytettävissä olevien resurssien kanssa. Käytännössä se tarkoittaa säästämistä henkilöstö- ja kiinteistömenoista, jotta jatkossa kyetään kohdentamaan varoja toimintaan ja materiaaliin. Ylimenokauden aikana toiminnasta ja hankinnoista joudutaan kuitenkin tinkimään. Merivoimissa toiminnan tason palauttaminen vuonna 2015 tarkoittaa käytännössä nykytilanteeseen verrattuna taistelualusvuorokausien lisäämistä ja sekä kunnossapitovarojen että polttoainekiintiöiden kasvattamista varusmiesten maastovuorokausien lisäämistä sekä lisäkouluttajien kohdentamista varusmieskoulutukseen kertausharjoitusten määrän lisäämistä. Näillä toimenpiteillä kyetään parantamaan valmiutta sekä sodan ajan joukkojen koulutustasoa. Merivoimissa uudistus tarkoittaa merkittävää uudelleenorganisointia, joka toimeenpannaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2013 loppuun mennessä Kotkan rannikkopataljoona lakkautettiin. Merivoimien tutkimustoiminta organisoitiin osittain Merisotakoulun yhteyteen ja osin perustettavaan Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen. Laivaston soittokunta siirrettiin Merivoimien esikunnan alaisuuteen. Toisessa vaiheessa vuoden 2014 lopussa lakkautetaan meripuolustusalueet, perustetaan uusi laivastojoukko-osasto, Rannikkolaivasto, ja uusi rannikkojoukko-osasto, Rannikkoprikaati, sekä organisoidaan Puolustusvoimien logistiikka ja palvelut yhteisiksi tukitoiminnoiksi. Yhteiset tukipalvelut muuttavat merkittävästi Merivoimien nykyisiä toimintatapoja. Asioita, jotka on totuttu tekemään itse, tehdään jatkossa keskitetysti muualla. Muutoksen yhteydessä tehdään myös muita toiminnallisia muutoksia: valvontaa ja johtamista ja johtamisjärjestelmiä keskitetään Merivoimien esikuntaan. Joukko-osastojen tehtävissä painottuvat nykyistä enemmän koulutus ja valmiuden ylläpito. 18

19 Merivoimien uudistuksen toimeenpano on hyvää vauhtia käynnissä. Uusi organisaatio on kokonaisuudessaan toiminnassa vuoden 2015 alussa. Merivoimien materiaalinen tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä. Suorituskyky paranee lähivuosina miinantorjunta-alusten hankinnan, Rauma-luokan ohjusveneiden eliniän jatkamisen sekä rannikkojoukkojen varustuksen täydentämisen myötä luvulle siirryttäessä on nähtävissä Merivoimienkin kaluston vanhenemisia luvun alussa rakennetut Hämeenmaa-luokan miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet sekä 2000-luvun alussa modernisoitu Meritorjuntaohjus 85 -järjestelmä tulevat elinkaarensa päähän. Näistä avainsuorituskyvyistä luopuminen aiheuttaa Merivoimien suorituskykyyn suuren vajeen. On keskeistä, että suorituskykyvaje korjataan. Tämä edellyttää merellisen valvonnan, johtamisen ja tulenkäytön mittavaa kehittämistä sekä uuden alusluokan rakentamista. Kansallisen kehittämisen ohella on myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet yhteisiin hankintoihin ja yhdessä tekemiseen kammattava tarkasti ja pyrittävä löytämään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja. Tässä työssä tärkein foorumi on pohjoismainen yhteistyöjärjestely NORDEFCO (Nordic Defence Cooperation), jonka tarjoamat mahdollisuudet on Merivoimissa selvitettävä perusteellisesti. Materiaali luo perustan suorituskyvylle. Mutta kalusto yksin ei riitä, vaan on oltava myös tehokkaat toimintamenetelmät sekä ammattitaitoinen henkilöstö järjestelmiä käyttämään. Kehittämisessä onkin muistettava tasapaino suorituskyvyn osatekijöiden välillä. Vain näin voidaan saada aikaan toimiva kokonaisuus. Kari Takanen merivoimien komentaja kontra-amiraali 19

20 Pulloposti 8/ Roskaantuva Itämeri Mitä jos toimittaisiin puhumisen sijasta? Hanna Haaksi Itämeri kärsii monenlaisista ja monitahoisista ongelmista. Usein työssäni törmään siihen, että ihmiset haluaisivat auttaa Itämerta konkreettisin keinoin, mutta eivät tiedä miten. Monet asiat, kuten rehevöityminen ja ravinnepäästöt voivat tuntua monelle isoilta, muodottomilta ja vaikeasti hahmotettavilta asioilta. Asioilta, joihin on vaikea tarttua ja joihin meidän yksittäisten ihmisten on vaikea vaikuttaa. Näin ei ole, mutta siltä se kovin useasti tuntuu. Yksi Itämeren konkreettisimmista ongelmista on roskaantuminen. Ikävä kyllä, tämänhetkisten tietojen valossa ongelma on kasvamassa. Tämän ongelman ytimessä olemme me. Jokainen meistä voi tehdä osansa roskaantumisen pysäyttämiseksi. Yksinkertaista, eikö? Tunnistamisesta tunnustamiseen Itämeren roskaantuminen on tähän asti ollut melko tuntematon aihe. Ongelmaan on vaikea puuttua, jos sen olemassaoloa ei tunnisteta, tunneta tarpeeksi, saatikka tunnusteta. Ensimmäisen askeleen Itämeren roskaantumisen selvittämiseksi otti Baltic Marine Litter (MARLIN) -projekti. Projektissa olivat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Latvia. Suomessa projektiin osallistui Pidä Saaristo Siistinä ry. Kaksivuotisen projektin tarkoituksena oli aloittaa selvitystyö siitä miten ja millaisella vauhdilla Itämeri roskaantuu. MARLIN-projekti on ollut ainutlaatuinen, sillä koskaan aikaisemmin Suomessa eikä muissa projektimaissa ole selvitetty rantojen roskien määrää ja laatua systemaattisesti yhtenäisen metodin avulla. Nyt yhtenäisen metodin ansioista meillä on vertailukelpoista tietoa Itämeren roskaantumisesta. Tulokset on myös kirjattu yhteiseen sähköiseen tietokantaan. Nyt projektin loputtua on tulosten tutkinnan aika. Projektin tuloksista voidaan päätellä, että Itämeri roskaantuu ja että roskat tulevat suurimmaksi osaksi maalähteistä käsin. Suurimmaksi uhkakuvaksi Itämerenkin osalta nousee muovi. Kaikesta projektin siivouksissa löydetystä roskasta 62 prosenttia oli muovia tai vaahtomuovia. Suomessa tämä vastaava luku oli 75 prosenttia. 75! Roska saattaa tippua taskusta maahan huomaamatta. Joskus roskia heitellään tahallaan luontoon. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että kuivalta maalta roskat saattavat kulkeutua pitkänkin matkan merelle asti tuulen ja lintujen mukana. Projektissa mukana olleita rantoja siivottiin kolme kertaa vuodessa, kahden vuoden ajan. Näiden kahden vuoden aikana on pakostakin tullut monesti mieleen epäilys siitä, että asenteet roskaamista ja roskaantumista kohtaan ovat löystyneet. Koetaanko kaupunkiympäristö, jonka läheisyydessä olevilta rannoilta löytyy keskimäärin yli neljä kertaa enemmän roskaa kuin luonnontilaisilta kaukaisilta rannoilta, sellaiseksi ympäristöksi, jossa on luvallista roskata? Olemmeko me ulkoistaneet vastuun ympäristön hyvinvoinnista kaupungissa kaupungin siivouksesta vastaaville tahoille? Tätä tukee esimerkiksi Helsingin kaupungin alueiden puhtaanapidon noin 50 prosenttia nousseet kulut. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 kulut nousivat 8,1 miljoonasta eurosta 12,3 miljoonaan euroon. 20

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Pulloposteja Itämeren alueesta

Pulloposteja Itämeren alueesta PULLOPOSTI 2014 Pulloposteja Itämeren alueesta Tiettävästi maailman vanhin pulloposti löytyi Itämerestä huhtikuussa 2014. Saksalaisen kalastajan verkkoon tarttunut viesti oli ollut matkalla yli sata vuotta.

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA EU:N ITÄMERI-STRATEGIA 2014-2015 Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n 2012 uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen - kirkas vesi - luonnon monimuotoisuus -

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa

Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Hyvinvointi ja kestävä ruokaturva Suomessa Antti Puupponen Sosiaalipoliittisen yhdistyksen seminaari: Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016 Tieteiden talo, Helsinki Vuonna 2050 maailman arvioitu

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016

MIKKELIN VESILAITOS 14.3.2016 YLEISTÄ. Reijo Turkki. Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 VESILAITOS Reijo Turkki Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 YLEISTÄ Mikkelin vesilaitos on ollut vuodesta 1994 lähtien kunnallinen liikelaitos. Vesilaitos perustettiin Kuntalain mukaisesti kunnalliseksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot