ООО PRAGA-PLAST & K SAMOКHVALOV ANDREI ALEKSANDROVITS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ООО PRAGA-PLAST & K SAMOКHVALOV ANDREI ALEKSANDROVITS"

Transkriptio

1 ООО PRAGA-PLAST & K SAMOКHVALOV ANDREI ALEKSANDROVITS Maailmalla meidän ympärillä on paljon lähde-energiaa ja ihmiset ovat oppineet käyttämään ja hyödyntämään sitä. Lähde-energiaa voidaan kuvata pysyvänä tai väliaikaisena energiana. Väliaikaisena energiana ovat: aurinko ja tuuli, vaikka niillä on melko paljon potentiaalia, mutta se on väliaikaista ja alueellisesta. Taloudellinen tehokkuus väliaikaisten lähteiden käyttö on kyseenalaistettu monien tekijöiden takia, jotka vaikuttavat lopullisesti tuotetun energian yksikköhintaan. Pysyvänä energiana voidaan katsoa luonnollisten prosessien käyttöä ja aineiden muodostumista luonnossa energiatuotantoa varten. Tässä tekniikassa haittoina ovat taloudelliset tekijät, jotka johtavat piilotettuun inflaatioon käyttämällä tätä tekniikkaa, ja epävakaus suunnittelussa laitteiden käyttöajassa, joka aiheuttaa jalostettuun raaka-aineen vaihtelevaa laatua. Valtava osa energialähteiden käytöstä koskee taloudellisia ja poliittisia ongelmia. Monet valtiot eivät voi riittävästi turvata omia tarpeitansa käyttämällä oman alueen resursseja. Näissä olosuhteissa valtion talous riippuu energian maailmanmarkkinahinnoista, joka johtaa inflaatioon näissä maissa. Lopuksi, näiden maiden riippuvuus ulkoisesta energiasta luo virheellistä maailmantaloutta, jossa lisäarvoa leijonanosa valmistetuista tuotteista menee kulutettuihin energianlähteiden maksamiseen, ruokkimalla muiden maiden taloutta. Mitä tapahtuu, jos tulee mahdollisuus saada energiaa näiden valtioiden alueelta? Kuinka myönteisesti tämä prosessi vaikuttaa talouteen, poliittisen riippumattomuuteen ja ihmisten hyvinvointiin? Itse asiassa uusi teollisuus tuo uusia työpaikkoja, uusia talous toimialoja ja kuluttajia maan sisällä, mikä lisää verorahaa, talousarvioon tuottoa ja hyvinvointia kansalaisille. Ja jos ehdotettu teknologia on vielä ympäristöystävällinen? Meidän vain täytyy katsoa luonnon prosesseihin eri näkökulmasta ja käyttää sitä energiaa, joka on luonnon aineiden kierrossa, säilyttäen tasapainon, jonka avulla voi vähentää haitallisia vaikutuksia ympäristöön, mikä johtaa aiemmin huonontuneen tasapainon palauttamiseen. Tällä hetkellä maailmalla on tarve energialähteistä, jonka tuotannolla: a) on myönteinen vaikutus ympäristöön, b) valmistetun energialähteen käyttö on mahdollista ilman kuluttavien laitteiden kokonaan uusimista, c) koko energian tuotanto aikana valmistetun hiilidioksidin määrä on pienempi tai määrä on yhtä suuri, kuin polttoaineen tuotannossa sen imeytymismäärä. Useimmin yhdenmukaistetaan edellä mainittuja edellytyksiä mikä on luonnollinen prosessi metaanin muodostumisessa luonnossa. Tämä prosessi on yleinen (kaikkialla esiintyy), ja metaanin käyttö on mahdollista ilman tuotannon kokonaan uudistamista. 1

2 Metaanin muodostuminen viljelyn luonnollisena prosessina, kuin energianlähde, jolla on melko syvät historialliset juuret. Tästä prosessista ensimmäinen maininta menee ensimmäiselle vuosisadalle ekr.. Niinä päivinä, alemánit (yksi saksalaisten heimoista) käyttivät suokaasua kodin valaistusta varten. Metaanin kulttuurin alku käyttöä voidaan katsoa kehittyneen 16-luvulla. Kiinassa, sitä on opittu saamaan, erikoisista rakennelmista jota on kutsuttu "kiinalaiseksi kupoliksi." Termi "biokaasu" tässä teknologiassa syntyi 20-luvulla. Taloudellista vaikutusta biokaasun käytöstä on laskettu vuonna viime vuosisadalla Kiinassa ja se on saanut korkeimman tehokkuus arvon. Tämä arvo osoittaa meille, miten biokaasuongelma voidaan ratkaista epätavallisella tavalla. Ensinnäkin on käytössä maan sisäinen voimavara, joka ei edellytä valtion tukea. Toiseksi, vähenee ostetun energian määrä kotimaan tarpeisiin kulutusta varten ja joka on noin 4 miljardia m3 kaasua vuodessa, mikä lopulta mahdollistaa Kiinan taloudelle olla itsenäisempi tietyillä aloilla riippumatta maailmanmarkkinoiden energian hinnoista sekä saavuttaa kotitalouksien hyvinvointia. Ja tämä on vain pieni osa mahdollisista säästöistä, joita saadaan vain fossiilisten energiavarojen ostosta. Tällä hetkellä kerätty ja analysoitu runsaasti tilastoaineistoa, jotta voidaan määrittää hyviä ja huonoja tämän teknologian puolia. Biokaasuteknologiaa ei voida pitää epäluotettavana, koska tämä teknologia tulee luonnon luonnollisista prosesseista. Samoin sitä ei voi kutsua innovatiiviseksi ja vaihtoehtoiseksi, koska on jo vuosisatoja vanha historia palokaasun käytöstä. Tilastotietojen analyysin avulla löytyi tehokkuutta lisääviä keinoja käyttämällä seuraavia tekniikkoja a:) paikallisen tuotannon sijainti lähellä raaka-ainelähteitä, b) vaihtuva biokaasun tuotanto useiden erilaisten raaka-aineiden monimutkaisen toiminnan vuoksi, c) käytetylle polttoaineelle on tarve jätehuollossa tai tulee kalliimmat tuotantokustannukset, d) ensimmäisen sukupolven toiminta biopolttoaineella, joka korvaa tavanomaisten viljelykasvit ja aiheuttaa piilotettua inflaatiota, e) epätäydellinen biokaasulaitteiden rakennelma johtaa toimintahäiriöihin, jotka merkittävästi vähentävät biokaasun tuotantoa, mikä aiheuttaa kuluttajien menettämistä e) teknologian mahdottomuus on tehdä laitoksista tehokas menettämättä taloudellista tehokkuutta. Oman projektin kehittämisessä olemme ottaneet huomioon edellä mainitut haitat ja tehneet muutoksia nykyiseen prosessiin kompensoidaksemme haittoja olemassa olevassa teknologiassa. Ensimmäinen asia, mitä me huomasimme, oli polttoaineen tuottaminen biokaasulaitosta varten. Tällä hetkellä polttoaineena ovat viljelykasvit, maatalouden jäämiä, kotitalouksien jätevedet ja lanta. Tilasto analyysien mukaan biokaasulaitteiden toiminnasta Saksassa on, että monet näistä komponenteista käytetään yhdessä muiden kanssa. On selvää, että on jotain, jota on käytettävä, kuten lantaa. Mutta toiminta pelkällä lannalla, kuin useammalla raaka-aineella aiheuttaa pitkän takaisinmaksuajan, joten taloudellisista syistä on järkevä ottaa käyttöön ylimääräinen polttoaine viljelykasvien muodossa. Kuitenkin biopolttoaineen jalostus teknologia alhaisissa lämpötiloissa, biokaasulaitoksessa mahdollistaa taudinaiheuttajien ja viruksien tarttumisen eläinten ulosteista. Eli, se edellyttää jatkojalostusta ja puhdistusta. Laitteiden toimintaa varten tarvittavan raakaaineen kysyntä lisää ravintokasvien kysyntää energiakasveina, mikä aiheuttaa niiden kallistumista. On tosiasia, että raaka-aineeseen vaikuttaa vuodenaika ja se taas biopolttoaineen laatuun, koska varastoinnin aikana vihreän biomassan laatu heikkenee ja osittain varastotiloissa tapahtuu 2

3 käymistä. Kylvetty alue voi tuottaa vain tietyn määrän biomassaa. Tuotettua biomassaa ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja siinä muodossa, jossa se toimitetaan biolaitoksille käytettäväksi. Lisäksi, nykyiset viljelykasvit, joita käytetään biokaasun tuotannossa ovat ensimmäinen sukupolven biopolttoaineena, ja joiden käytön lähitulevaisuudessa Euroopan unioni aikoo kieltää. Vastaavasti, hankkeen kehittämisessä, tulimme siihen tulokseen, että seuraavan biopolttoaineen pitäisi olla huomattavasti tuottavampi. Siinä pitää olla enemmän energia potentiaalia ja vähemmän viljely kustannuksia. Uuden energiakasviviljelyn käyttöön otto ja sopivuus prosessisiin testauksen jälkeen. Testit on toteutettu äärimmäisissä olosuhteissa, jossa oli tarkkailtu koko prosessia viljelystä käsittelyyn asti, niinpä me voimme sanoa varmuudella, että uusi toisen sukupolven biopolttoaine on löydetty. Testaamamme kasvi ylittää jopa pahimmissa olosuhteissa, maissin satoisuuden 3 kertaisesti, ja ihanteellisissa olosuhteissa 36 kertaisesti Tämä kasvi voidaan kasvattaa ilman maatalousmaan käyttöä, samoin sillä on suurempi energia potentiaali, kuin nykyisin käytössä olevissa kasveissa. Toisen sukupolven biopolttoaineen kehitysprosessissa, tulimme siihen tulokseen, että on taloudellisesti mahdollista jalostaa vihermassaa viljely alueella, jolloin biomassaa voisi kuljettaa pitkiäkin matkoja. Tuotantojärjestelmän osat, jotka liittyvät samaan klusteriin jakaa ne seuraaviin ryhmiin: a) kasvatus ja korjuu, b) biopolttoaineen valmistelu, c) biopolttoaineen jalostaminen metaanin kanssa ja d) biokaasulaitoksien ylläpito. Talousarviointiprosessia varten sovelletaan pessimistinen skenaario. Ensinnäkin aloitetaan viljelystä. Luonnon (villi) olosuhteissa tämä kasvi saa korkeat vihermassa arvot. Kasvien viljely väistämättä aiheuttaa joitakin kustannuksia sen viljelyssä ja keruussa. Olemme kehittäneet melko halvan viljely tavan keinotekoisissa olosuhteissa. Tutkittaessa viljellyn vihermassan peruskustannuksia (samanlainen viljely, kuin rehukasvituotannon). Viljely kustannukset (vihreän massan arvioitu kasvu on 10 tonnia per vuorokausi hehtaarilta, jos maatalouden jakso on 150/240 päivää): Siementen osto n / u Mekaaninen kastelu 1 ha minimi / maksimi per kausi, hinta 1 kw 1,2, 274 kw / 328 kw 329/657 Yhteensä tuotantokustannukset kauden minimi / maksimi per 1 ha 1929/3257 Kustannukset 1 tonni biomassan tuotettu vähimmäismäärä, 4,3 tonni Työvoimakustannukset 30 % 1,3 / t Tuotannon kannattavuus 20 % 0,9 / t Arvioitu myyntihinta 6,5 / t Maatalouden tuotto jakso minimi / maksimi kestoinen, t/ga/ t / ha kosteus 50 % 3

4 Laskelmista on jätetty huomioimatta työkustannukset, joita tarvitaan materiaalin järjestelyyn tuotantolaitoksessa ja siementen hankintaa varten, koska niitä tarvitaan vain tuotantotoiminnan alku vaiheessa. Myöhemmin aiheutuu kustannuserä siementen säilyttämisestä. Toinen vaihe on biopolttoainetuotannossa vihermaan käsittely, luomalla tarvittavat ominaisuudet b- tuotanto prosessia varten. Vähentämällä lopputuotteen kosteuspitoisuutta jopa 10 12%, biopolttoaineen tiheys kasvaa kg per m3. se antaa biomassalle logistista houkuttelevuutta ja minimoi käytetyn polttoaineen kustannukset biopolttoaineen käyttämisessä yhdessä lantamassan kanssa ja täysin vältetään jätekustannuksia biokaasu tuotannossa tästä raaka-aineesta. Polttoaineen valmistamisessa voidaan käyttää kiinteitä ja liikkuvia laitteita, jotka toimivat pareittain, joista toinen tuottaa tarvittavan energian ja toinen - käsittelee raaka-aineita. Biomassaa muutetaan biopolttoaineeksi: Tuotantokustannukset 1 tonni biopolttoainetta kosteudella 10 %, jonka tiheys on kg/m3 raakaaineen kosteus 50 % Raaka-ainekustannukset 12 Lämpö- ja sähköenergian kollektiivisesti 1200kW 12 Veden hankinta teollisuus tarpeisiin * 1-9 tonnia hinnalla 4 / m Laitteistojen poistoja 12 euroa Henkilöstökulut 9,8 euroa Liiketoiminta kulut 6,08 euroa Raaka-aineen jalostus (teknologinen koostumus) 4,2 euroa Maksimaalinen tuotannon omakustannushinta 92, 38 euroa Tuotannon kannattavuus 20% 18,48 euroa Arvioitu myyntihinta 110,86 euroa Suorituskyky, minimi / maksimi laskemalla biopolttoaineen valmistus, kosteuspitoisuus 10% 247,5 t / ha / 495 t / ha. Laskelmat on esitetty, tuotantoresurssista jota varten raaka-aine ostetaan markkinoilta. Kustannukset määräytyvät viljelymaan etäisyydestä. Pääsääntöisesti, rahdin kuljetus kaksinkertaistaa raaka-aineen arvon. Polttoaineen hinnan ollessa noin 222 euroa tonnilta. Laskelmissa perhe tarvitsee lämmitykseen ja sähköön 100 m2 2-kerroksisessa talossa, jossa asukkaita on 3 henkilöä kw, perheessa on 1 auto, jonka vuosittainen ajokilometrimäärä on km. Esimerkki perheelle seuraava laskelma: Metaanilla alin lämpöarvo 35,6 MJ/m3 tai 9,8 kwh/m3 Metaani biokaasu-puhdistuksen jälkeen 95 %, pienin biokaasun palamislämpö 33,82 Mor/m3 Generaattoreiden tehokkuus 33-40% 3,1 kw/m3 (30% hyötysuhde) Kattila laitteiden hyötysuhde 90-95% 8,45 kw/m3 (90% hyötysuhde) Sähkölaitteiden käyttö kerroin 0.5 Kattila laitteiden käyttö kerroin 0,8 Metaanin käyttö polttoaineena muuntokerroin 0,88 Ulkoinen ja sisäinen laite kuormitus: Kompressorin kapasiteetti on 3 kw: sta 10 m3 kaasun paine 200 bar 0,03 kw / vrk, 0,9 kw / kk 4

5 Kompressorin kapasiteetti on 3 kw per 10 m3 kaasua 200 bar 0,03 kw / vrk, 0,9 kw / kk Lämmitys pumppu 0,1 kw / h 2,4 kw / vrk 72 kw / kk 1kW pumppu kuormitus ja sekoittaminen per päivä 3 kw / vrk 90 kw / kk Biomassan murskaaja 5 kw 1,3 kw / vrk 39 kw / kk Hiilidioksidia absorboiva kaasunpoisto 5 kw 1,3 kw 39 kw / kk Lämpöenergian korvaamista koskevan lämpöhäviöt fermentoria 1,73 kw / h 1245,6 kw / kk Lämpöenergian päivittäinen tarve lämmitykseen 5,8 kw 174 kw / kk Tarvittava määrä lämpöenergiaa (asunnossa tavallinen ikkunalasitus kylmänä aikana) 7,5 kw / h 5400 kw Tarvittavan sähköenergia määrä lämmitys prosessia varten 2,4 kw / vrk 72 kw / kk Tarvittava määrä lämpöenergiaa kuuman veden tuotantoon 697 kw / kk Sähkölaitoksen käyttöön 313,8 kw / kk Lämpöenergialaitoksen käyttöön 1419 kw / kk Liitetty sähköteho on 600 kw / kk Liitetty lämpökapasiteetti 6097 kw / kk Kokonaissähkön kulutus - 913,8 kw / kk ja 2952,9 kw lämpöenergiaa K = 0,5, tai 588 m3 biokaasua Kokonaislämpöenergian kulutus kw / kk K = 0,8 tai 750 m3 biokaasua Kokonaisbiokaasun kulutus m3 (kulutuksen laskeminen alkaen kylmimmästä kuukaudesta) Biopolttoaineen alin määrä tuotantoa varten 2,7 tonnia Kokonaismäärä biokaasua lämpimien kuukausien aikana m3 (käyttämätön lämpöenergia 1952,9 kw) Äärimmäisissä olosuhteissa tuotetun biokaasun määrä lämmitys- ja sähkö tarpeisiin on 9400 m3, jossa on huomioitu moottori polttoaine m3. Koko tuotantoa varten tarvitaan biokaasua 23,8 tonnia vuodessa. Polttoaineen hankintakustannukset ovat noin 5283 euroa vuodessa. Kustannukset on laskettu ilman poistokustannuksia. Karkeasti ottaen poistokustannukset tilastotietojen mukaan ovat noin 2,5 % vuodessa peruslaitteiden osalta. Keskimääräiset energiakustannukset Euroopassa: sähkö 0,225 euroa / kw (ilman perusmaksua), moottoripolttoaine 1625 euroa / l, lämpöenergian keskihinta 0,19 euroa / kw. Vuosi hyötytuottavuus on 7200 kwh sähköä, kw lämpöenergiaa, korvattiin 1650 litralla moottori polttoainetta, kokonaisostokustannukset ovat 12046,41 euroa ilman perusmaksua. Säästöä laitteen käytöstä on 6763,41 euroa. Generaattorilaitteen käyttämisellä voidaan saada laite toimimaan tehokkaammin Edellä mainittujen parametrien perusteella voidaan laskea tarvittavan alueen koko biomassan tuotantoa varten sekä tämän laitteen ympärivuotista toimintaa varten. Laskettaessa, minimi / maksimi kasvuajan kesto, sekä huomioiden 25 % lisä aluevaraus. Tarvitaan 661:sta m2 1330:een m2. Biokaasulaitoksen jälkilämpöä käytettäessä syntyy mahdollisuus kasvattaa biomassaa äärimmäisissä olosuhteissa sekä lähellä laitosta mikä huomattavasti vähentää kustannuksia. Vaihtamalla biomassan valmistusprosessia viljelyn osalta, jalostetun polttoaineen tarve pienenee 20 %, mutta työvoimakustannukset nousevat. Lopullisen tulos laitoksen toiminnasta äärimmäisessä olosuhteissa on positiivinen ja vähentää vuotuisia kustannuksia 20 % ja jopa enemmän. Biokaasulaitoksen toiminnan tase tehostaa klusterin toimintaa kokonaisuudessa, mikä antaa laajat mahdollisuudet valmistaa energiaa kansallista sekä teollisuuden kulutusta varten. 5

6 Alkuvaiheen markkinaolosuhteissa tavaran toimitus on täysin päällekkäin eli markkinoiden kehittyessä hinnat laskevat. Tällä hetkellä hinnan alentaminen on mahdotonta objektiivisista syistä. Samoin tällä hetkellä on vaikea arvioida aikaa, jossa tulee tarve luoda biokaasulaitoksiin erikoistuneita toimijoita. Tässä projektissa etsittiin kustannustehokasta energiavarojen tuotantoteknologiaa talvikauden olosuhteissa mahdollisuutta käyttää perinteisiä energialähteitä, joissa voidaan käyttää paikallisia polttoaineita. Merkittävänä tekijänä teknisissä ratkaisuissa sekä biokaasulaitoksen käyttämisessä olivat vaikeudet rakennustöissä ja laitoksien lyhyt elinkaari äärimmäisissä olosuhteissa. Projektin kehityksen aikana seuraavat ongelmat saatiin ratkaistua kokonaisuudessaan. Teknologiamme käyttää fermentori prosessia. Samoin olennaisesti on muuttunut polttoaineen tankkaus prosessi. On otettu käyttöön automatisoitu tapa murskata biomassaa, joka huomattavasti lyhentää murskaamis aikaa sekä energiankulutusta. Alhainen polttoaineen kosteuspitoisuus ja sen käyttö pääaineena tai seospolttoaineena antoi mahdollisuuden tehostaa bioreaktoria. Laitteen automatisoinnin tarve johtui biokaasun määrän saamisesta sekä useimmissa tapauksissa kyvyttömyytenä palkata ammattitaitoista henkilöstöä. Kyky hallita (vähentää ja kasvattaa) biokaasun tuotantomääriä, käyttää vakiomoduuleja jotka antavat mahdollisuuden vähentää korkeita kustannuksia lähestytään 100 % fermentorin käyttöastetta. Metaanin varastointi on antanut toimintatehokkuutta biokaasu laitteistolle ja huomattavasti vähentänyt onnettomuusriskiä. Metaania varastoidaan hiilidioksidia ja rikkivetyä puhdistusprosessin jälkeen. Jatkuva metaanin varastointi auttaa huippukuormituksen aikana ja järkevästi jakaa resursseja. Tämä merkittävästi nostaa laitteiston kokonaistehokkuutta. Mahdollisuus käyttää vaihto vettä vähentää päivittäisiä lämmityskustannuksia jopa 80 %: Metaani on myös valmis käytettäväksi moottori polttoaineena. Tärkeimmät käytettävät tekniset ratkaisut biokaasulaitoksessa ovat viljely menetelmä ja biomassan valmistaminen. Ne ovat patenttihakemuksessa, jonka jätimme vuonna Tällä hetkellä osa tietoa on yhtiömme liikesalaisuutta, joiden paljastaminen on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Paras suorituskyky vihreän massan lisäämisessä ja suuri energia potentiaali antavat mahdollisuuden käyttää biomassaa energialähteiden tuotannossa. Samoin käsitellyn polttoaineen käyttö merkittävästi lisää energiajärjestelmien luotettavuutta ja mahdollisuus käyttää laitteistoa pieneen tuotantoon ilman merkittävää kannattavuuden alenemista. Tämä puolestaan mahdollistaa tuottaa ja myydä pieniä erittäin kannattavia biokaasulaitoksia. Meidän ratkaisujen käyttäminen biokaasulaitoksessa merkittävästi vähentää käyttökustannuksia. Biokaasu jalostuksen ansiosta toiminnan huippukuormitukset ja suunnittelemattomat kuormitukset tasoittuvat, mikä antaa t aikaa kasvattaa biokaasulaitoksen kapasiteettia. Nykyaikana, kun energian hinta kasvaa jatkuvasti nousevat myös ympäristöverot, investointien vetovoima tällä alalle on suuri. Tuotantokustannukset käyttämällä teknologiaamme ovat selvästi alempia nykyisiin verrattuna. Mahdollinen markkinaosuus nykyisten energiatuotanto teknologioiden korvaamisessa on vähintään 25 %. Positiivisia ominaisuuksia projektissamme ovat sen korkeat sosiaaliset, ympäristölliset, taloudelliset ja strategiset linjaukset: - Uusien työpaikkojen luominen. - Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella fossiilisella polttoaineella. - Tuotannon kasvuvauhdin vähentäminen energiasäästö tarpeesta johtuen 6

7 - Autonomisilla alueilla on mahdollisuus olla riippumaton ulkopuolisesta energiasta - Inflaation vähentäminen ja kannattavuuden lisääminen maatalousalalla. - Budjetti kannattavuuden parantaminen kaikilla tasoilla. - Hiilivetypolttoaineen vähäinen vaikutus markkinahintojen heilahteluille kuluttajille. - Autonomisten alueiden hyvinvoinnin kasvu johtuu pääoman puutteesta. Tekstin kääntäjä (venäjä suomi): Irina Leppioja Projektisuunnittelija Barents Logistics 2 hanke Oulun yliopisto 7

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg

EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg EKOTEHOKKUUS JA YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS YRITYSTOIMINNASSA Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden parantajana Timo Holmberg Ekoteollisuuspuisto yritysten kustannus- ja ekotehokkuuden

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot