Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja"

Transkriptio

1 Siellä missä tie päättyy Vienanmeren rannikkoa Etelä-Kuolassa seuraileva tie päättyy Varzugaan. Sinne on menty Umban suljetun kaupungin kautta. Ollaan glubinkassa, kaukana maailmasta, hevonkuusessa jonkun mielestä. Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja laiskuus. Tällä kertaa laiskuus voitti. Olin vannonut etten ikinä enää lähde seuramatkalle. Mutta halusin myös nähdä Umban. Periaatteessa ulkomaalaiset eivät kaupunkiin pääse, ainoastaan ohitustiellä voi huoltoasemalla tankata. Seuramatkalaisen onnistuu piipahtaa päiväseltään Umban folk-festivaaleilla jotka järjestetään joka kolmas vuosi. Erikoislupien hankkimisesta huolehti matkan järjestäjä Suomi Venäjä-seuran Oulun osasto. Omatoimimatkaajakin voi ilmeisesti luvan saada ainakin talvella, mutta kuvittelisin sen olevan melko rasittava prosessi. Umba eli Umpi Umbasta on käytetty joskus harvoin suomalaistettua muotoa Umpi, ja aikamoinen umpiperähän se nykyään onkin. Umpi löytyy esimerkiksi mielenkiintoisesta kartasta, jonka Lapin Yliopiston entinen saamen lehtori Leif Rantala on jostain esiin kaivanut. Se on julkaistu Tero ja Kaisu Mustosen kirjassa Eastern Sámi Atlas (2011). Kartasta on myös Rantalan toimittama eripainos Kuolan niemimaan kartta 1944 (2010), joka löytyy muun muassa Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolta. Alkuperäinen on painettu Helsingissä Tilgmannin painossa 1944, ja se perustuu ilmeisesti sotasaaliina saatuun karttaan, jonka on laatinut Sosialististen Neuvosto Tasavaltojen Liiton Kansankomissaarineuvoston Geodeettisen ja Kartografisen päähallituksen Pietarin kartoitusosasto. Vastaava toimittaja G. A. Sestakovskaja. Sotien jälkeen tällaiset kartat piti luovuttaa Neuvostoliitolle, mutta joitakin laitettiin siis piiloon. Erityisen mielenkiintoista kartassa on se, että paikannimet on merkitty suomeksi. Rantala arvelee kääntäjäksi Aulis J. Jokea, kovin montaa kykenevää ei Suomesta siihen hommaan olisi ollut (Kuolan 2010, I). Mutta miksi niin suuritöiseen urakkaan ryhdyttiin? Liittyikö se Suur- Suomi haaveiluun? Vai oliko kyse jonkinlaisista Keskuskarttavarikon puhdetöistä ei ollut muutakaan tekemistä? Umba on Etelä-Kuolan rannikon suurin kaupunki (n as.), joka sijaitsee satakunta kilometriä Kantalahdesta (Kandalaksha) itään. Vielä joitakin aikoja sitten sinne ulkomaalaisetkin pääsivät, mutta linja on tiukentunut. Umba on suljettua sotilasaluetta, siellä jossain on sukellusveneiden testausasema. Itse asiassa tulomatkalla näimmekin ulapalla sukellusveneen, kun olimme pysähtyneet syömään eväitä luonnonkauniin Kuzrekan (Kuusijoki) kylän laitamille kolmisenkymmentä kilometriä Umbasta itään. Sukellusveneitä tehdään Vienanmeren itärannikolla Severodvinskissä, suljettu kaupunki sekin. Venäjän edellinen presidentti Dmitri Medvedev on rakennuttanut huvilan Umba-jokivarteen. Turvallisuussyistä tarkkaa sijaintia ei paljasteta mutta lähimmän ihmisasutuksen sanotaan olevan viidenkymmenenviiden kilometrin päässä (Kalliokoski 2011). Kuvittelisin huvilan sijaitsevan jossain joen yläjuoksulla Kirovskissa (Hiipinä) päin. Myös exkansanedustaja Esko-Juhani Tennilä mainitsee kolumnissaan Kirovskin (Tennilä 2011) ja ainakin ennen vanhaan hän oli hyvin informoitu. Hirsitalon on toimittanut Puukeskus, siinä on 540 neliötä ja muun muassa jooga-huone. Sauna uima-altaineen, kolme vierasmajaa ja palvelijoiden asuntola ovat erikseen. Kirkkokin on kuulemma tulossa, kupoli kullattavana. Kalusteet ovat Italiasta. Aikoinaan Pietariin hankittiin italialaisia arkkitehtejä, varmaan heidän luomuksensa ovat vaikuttaneet pietarilaiseen Medvedeviin sieltäkö idea italialais-designiin? Itse en kyllä usko, että se sopii suomalaiseen hirsitaloon. Keisariaikaan tämän tyyppisissä rakennuksissa suosittiin kotimaisia visakoivukalusteita lieneekö niiden taitajia enää Venäjällä laisinkaan? Mitä järkeä on järjestää festivaali suljetussa kaupungissa? Palveluita on niukasti, ulkomaiset vieraat karkotetaan yönselkään. Eikö isompi ja hyvien yhteyksien Kantalahti (n as.) olisi parempi? Varmaan Umba on valittu siksi, että täällä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Kirkko on kylläkin uustuotantoa kuten Kantalahdessakin. Lähin kommunistien kynsistä säästynyt kirkko täälläpäin lienee Koudassa Kantalahden eteläpuolella. Eipä niitä ole juuri muuallakaan Kuolassa. Medvedevin näköistä miestä ei festivaaliraitilla vastaan tallustele, vaikka tilaisuus olisi ollut oivallinen uuteen kesämökkiseutuun ja sen ihmisiin tutustumisen kannalta. Mutta Medvedev onkin tunnetusti heavy-miehiä, eivät haitarin soitto ja kansantanhut taida paljoa kiinnostaa. Teksti ja kuvat: Pasi Pikkupeura VERKKOARTIKKELI, kaltio 2/2012 1

2 Vastassa on myyntipöytien rivistö. Löydän apatiittilaisen tuttavapariskunnan myymässä rouvan keramiikkaa, joka tässä ympäristössä on varsin modernia. Itselleni ostan naapurista pelkistetyn pätevästi tehdyn juurirasian. Luulin sitä saamelaiseksi, mutta tekijä Valentina Doštšinskaja on Velskistä Arkangelin oblastin eteläosasta noin kolmesataa kilometriä Äänisestä itään. Kansallisuutta en tiedä enkä osaa sitä kansallispuvusta päätellä, varmaan venäläinen. Muotitietoisella keraamikko-ystävälläni on Soviet chic -mantteli, kansallispuvun Baškortostanin tataarien hän on jättänyt tällä kertaa kotiin. Suhteeni venäläiseen kansanmusiikkiin on ristiriitainen. Olen nähnyt ja kuullut joitain rasittavia virallisia neukku-esityksiä mutta myös hyviä. En ole pätevä arvioija. Umbassa on tietenkin muitakin kuin venäläisiä: komeja, karjalaisia, saamelaisia ja niin edelleen. Luultavasti Umban festivaali poikkeaa melko lailla länsimaisista folk-festivaaleista, en ole niillä käynyt. Tärkeää on näyttäytyminen. Esiintyjät ovat uskoakseni suurelta osin amatöörejä, mitään maailmanmusiikin tähtiä täällä ei nähdä. Pääsymaksua ei ole. Venäjä-seuran matkaohjeissa toivottiin varaamaan kansallispuku mukaan. Muutama olikin sen tehnyt. Minulla ei tietenkään sellaista ole. Rovaniemen miesten puku on sinänsä kohtalainen, peltihousut kylläkin lököttävät ikävästi mutta menettelevät ehkä, jos lahkeensuut tunkee paulapieksuihin. Punamusta-raidallinen liivi on käyttökelpoinen muttei kovin omaperäinen. Takkikin asuun kuuluu, mutta sitä ei ole koskaan tehty, vaikka kaavat ovat olemassa, lieneekö se niin ruma? (Keskipoikela 1997, ) Ehkä voisin teettää itselleni lapinpuvun? En mitään nykyään saamelaisten käyttämistä vaan vanhaa metsä-lappia henkivä. Sellainen löytyy Siv Rasmussenin teoksesta Vellikaara Vettaisia. Muonion ja Äkäslompolon alueen saamen historia (2008), jossa Sami Tiensuu esittelee perintötakkiaan. Se on kylläkin Jaukka-suvun mutta varmaan länsilappilaisilla lappalaisilla esi-isilläni Siepeillä, Orbaksilla, Suikeilla, Kalloilla, Kyröillä ja muilla on ollut suunnilleen samanlaisia. Kuvan takki on sininen, minä haluaisin vihreän, mummo-vainaakin käytti vihreäverkaista lapinlakkia. Juhlakulkueessa kävellään sitten kansallispukuihin sonnustautuneina kylttien takana omien joukoissa laulaen ja soittaen. Suomalaiset esiintyvät enimmäkseen nykykansallis- eli tuulipuvuissa. Arvaten monet kulkueessa ovat enemmän tai vähemmän sekarotuisia, pohjimmiltaan tietenkin kaikki, mutta sellaista kylttiä en huomannut. Saamelaisilla on joukon kärjessä lippukin ehkä jonkun mielestä provokatorinen ele Venäjällä? Kuolajärven kirkkoherra J. F. Thauvon kirjoitti 1868 Kuolan kokemuksistaan Kirjalliseen kuukauslehteen. Hän arveli, että saamelaiset täällä kuolevat alle sadassa vuodessa sukupuuttoon (Thauvon 2008, 12). Varmaan hän olisi yllättynyt reippaasta saamelaisryhmästä. Etnisyyden säilymiseen on vaikuttanut rajat ylittävä yhteistyö muiden saamelaisten kanssa, ja sitähän lippukin edustaa. Miesten kansallispuku lienee fantastinen, 1800-luvun matkakertomuksissa kuvataan Kuolan saamelaisten miesten vaatepartta yleensä karvalakkia ja jalkineita lukuun ottamatta venäläiseksi. Erämaan vapaa poika, joka monesti on rankasti verotettu, mutta joka muuten paimensi porojaan vapaana ihmisenä, on tavallisesti muuttunut puolisivistyneeksi, juopuneeksi veijariksi, joka vanhoista sanomalehdistä käärii tupakkaa ja kukkoilee ympäriinsä kuluneessa, modernissa palttoossa (Kihlman 2008, 91). Näin kirjoitti 1891 tutkimusmatkailija A. O Kihlman (Kairamo), sittemmin professori ja senaattori. Suomalaiset Kuolan tutkijat olivat säätyläisiä ja maailmankuvat eivät yleensä oikein kohdanneet alkuperäiskansan kanssa. Jaakko Fellman pappi ja tutkija kävi seudulla jo keväällä Tuolloin vielä Imanteron (Imandran) saamelaismiehetkin käyttivät lapinpukua milloin eivät käytä venäläistä pukua. Asu muistutti inarinsaamelaisten vastaavaa (Fellman 1961, 326). Kulkue päättyy sillalle. Seuraa puheita, poistun kuvaamaan pittoreskia Vanhaa Umbaa. Aika täytyy käyttää hyväksi, täällä tulee tuskin toiste käytyä. Puolta tuntia ja tyhjentynyttä taskumattia myöhemmin palaan sillalle ja huomaan koko porukan häipyneen loppuillan kokoontumispaikalle suistoon parin kilometrin päähän. Lähden kävelemään mutta hetkessä saan liftin Ladaan. Määränpää on pusikkoinen ranta pellon laidassa. Sinne on rakennettu pieni lautalattia tanssimista varten. Varsin epäkaupallinen tilaisuus: vain yksi pieni myyntipöytä jossa on olutta, venäläisiä limuviinoja ja makeisia. Kaikilla on omat eväät. Nuotioita viritellään, kohta uhan, perinteisen pomoreiden kalakeiton tuoksu leijailee ilmassa. Tunnelma on iloinen vaikka ilma on kolea ja sataa vähän. Harmonikka soi, Norjan eteläsaamelainen nuorimies jo kokeilee ripaskan taitojaan. Yksi ryhmä on piknikillä Novgorodilaiset -kyltin alla. Me olemme aitoja vanhavenäläisiä, selittää pitkänhuiskea erikoiseen univormuun pukeutunut nuorimies. Asu tuo mieleen venäläisklassikoiden neuvos- 2

3 toaikaiset filmatisoinnit. En saa selvää, ovatko nämä kansalliskiihkoilijoita vai onko kyseessä jonkinlainen nykyajan roolipeli. Joka tapauksessa tuntuisi loogiselta, että novgorodilaiset pukeutuisivat Novgorodin valtakunnan kulta-ajan tamineisiin siis vaikka 1300-luvun muodin mukaan eikä lukujen virkamiehiksi ja sotilaiksi. Novgorod oli aikoinaan monikansallinen valtio johon kuului monia itämerensuomalaisia kansoja ja myös koko Pohjois-Suomi Rovaniemi mukaan luettuna. Kun kysyn, voinko minäkin rovaniemeläisenä alkaa novgorodilaiseksi, niin puhemiehen englannintaito heikkenee äkisti. Poistumme Umbasta miliisisaattueessa keskiyön aikoihin. Sateessa värjöttelyn jälkeen on mukava istua lämpimässä bussissa ja katsella maisemia vaaleassa kesäyössä, tiekin on melko hyvä. Aikoinaan Norjalla ja Venäjällä oli yhteisveroalue, joka ulottui Norjan Lyngen-vuonolta tänne asti, Umba-joen sivuhaaraan Vjala- eli Vieljoelle. Se lienee perustettu 1320-luvulla ja toimi 1500-luvun loppuun saakka. (Hansen 2011, 183.) Voi tuntua kohtuuttomalta, että veroja kerää kaksi valtiota, mutta ehkäpä molemmilla oli vasitut veronmaksajat? Näinhän on joskus ajateltu olleen myös niissä Suomen Lapeissa, joissa veronkantoalueet menivät päälletysten. Aikoinaan Kemin Lapin kylistä Kuolajärvi, Kitka, Maanselkä, Sodankylä, Sompio ja Inari maksoivat veroa sekä Ruotsille että Venäjälle. Venäläiset sentään pyrkivät tekemään veronmaksusta hauskaa, tsaarin pöydälle toivat paikalliset lihan ja kalan, verottaja puuron, leivän ja ennen kaikkea viinakset. (Onnela 1995, ) Vieljoki laskee Vieljärvestä joka on mielenkiintoinen paikka, sen rannalla asui suomen tapaista kieltä puhuvia perheitä jotka eivät osanneet selittää mistä olivat sinne tulleet. A. Genetz, myöhempi professori ja Kuolan saamen sanakirjan laatija, selvitti asian matkallaan Hän kysyi Kuzrekassa sinne pysähtyneiltä vieljärveläisiltä venäjäksi, mitä kieltä he puhuivat, Karjalan kiel oli vastaus. Murre oli melkein samaa, jota puhuttiin Pohjois-Vienassa Pääjärven seudulla, joskin siinä oli venäjän ja ehkä saamenkin vaikutusta. (Genetz 2008, ) Onnikalla pomoreiden maille on matkan nimi. Pomorit olivat Vienanmeren vanhoja venäläisiä, jotka elättivät itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, metsästyksellä ja karjanhoidolla. Maanviljelykseen nämä seudut eivät kovin hyvin sovi. Novgorodilaisia on täällä liikkunut kenties jo 1100-luvulta lähtien, vähin erin heitä jäi pysyvästi seudulle. (Konttinen 2008, ) Venäläiset ovat sisämaakansa. Perinteinen käsitys merestä löytyy Ivan Gontšarovin kuuluisasta romaanista Oblomov kohdasta, jossa päähenkilö näkee unta: Sydämen valtaa arkuus silminkantamattoman ulapan ääressä, joka ei tarjoa katseelle lepopaikkaa, vaan uuvuttaa yksitoikkoisella väljyydellään. (Gontšarov 1961, 125.) Pomorit olivat toista maata. Jo 1400-luvulla he kävivät Novaja Zemljalla ja 1600-luvulla Huippuvuorilla. Maaorjuus ja säätyerot eivät olleet yhtä räikeitä kuin muualla Venäjällä. Naisten on ollut pakko olla omatoimisia, kun miehet ovat soutaneet meriä. Kauppasuhteita on vanhastaan ollut Norjaan (Konttinen 2008, ). Joidenkin lähteiden mukaan pomoreita kalasti 1774 Finnmarkissa peräti 1300, lähes yhtä paljon kuin siellä oli omia asukkaita. Sittemmin siirryttiin enemmän vaihtokauppaan. (Nielsen 1992, 263.) Venäläiset purjehtivat Ruijan kyliin keväällä myymään puuta, nahkoja ja jauhoja. Syksyn tultua he palasivat kotiin mukanaan kalaa ja työkaluja. Venäläiset ja norjalaiset kehittivät kaupankäyntiä varten oman sekakielenkin, venäjännorjan. Monesta pomoritalosta löytyy vielä nykyäänkin vanhoja norjalaisia työkaluja, kuten kirveitä, höyliä, puukkoja, astioita ja ompelukoneita. (Alm 2001, 10.) Käytetyssä pidginkielessä oli noin 400 sanaa, suunnilleen yhtä monta norjasta ja venäjästä, minkä on ajateltu osoittavan tasavertaisuutta (Nielsen 1992, 263). Historian pohjalle voi identiteettiä tänä päivänäkin rakentaa. Käytännössä tietenkin vain pieni osa Kuolan venäläisistä on pomoreiden sukua. Suurin osa on tullut vallankumouksen jälkeen pakolla (Gulag-leirit) tai myöhemmin korkeampien palkkojen houkuttelemina. Vieläkin monet venäläiset muuttavat Kuolasta eläkepäivinään etelään koska ilmasto on epäterveellinen, mikä tietenkin on kunnon pomorin mielestä käsittämätön ajatus. Ruotsalainen toimittaja Helene Alm ja torniojokinen valokuvaaja Jaakko Heikkilä ovat tehneet hienon kirjan Pomorit. Sen kuvat eivät kylläkään ole Kuolan pomorikylistä vaan muualta Vienanmeren rannoilta, tiettömistä kylistä, joissa pomorikulttuuri pakkokollektivisoinneista ja muista katastrofeista huolimatta elää. Pomorimuseo ja -käsityökeskus sijaitsevat Umbassa, mutta niissä ei ollut nyt aikaa käydä. Pomori ei pohjimmiltaan oikeastaan ole etninen käsite vaan elintapaan liittyvä. Varmaan paljon karjalaisiakin on heihin sekoittunut, esimerkiksi Kuolan vanhan pomorikylän Strelnan seuraava jokilaak- 3

4 so Varzugasta itään perustajat Strelkovit ovat perimätiedon mukaan tulleet Karjalasta (Took 2003, 121). Oikeauskoisia he tietenkin ovat olleet, se oli aikoinaan tärkeä kriteeri. Ortodoksi ei voinut 1600-luvulla edes syödä luterilaisen kanssa tai päästää häntä saastuttamaan kotiaan (Vihavainen 2011, 26). Epäilemättä suomalaisiakin karjalaisittain ruotseja ajautui aika ajoin Vienanmeren rannalle. Siellä heidän oli käännyttävä kreikkalais-katolilaiseen uskoon menestyäkseen tai ylipäätään saadakseen jäädä. Pomori-vaikutus on ollut vahva, sen voi päätellä vanhoja lapinkyliä eli siitoja esittävästä kartasta: Etelä-Kuolan rannikolla niistä ei ole tietoa. Vienanmeren länsirannalla heti Kantalahden eteläpuolella lapinkylät ovat ulottuneet merelle asti. Ja suunnilleen samalla korkeudella Napapiirin tuntumassa Kemijärvellä ja Rovaniemen pohjoisosassa on siitoja myös ollut. (Mustonen 2011, 214.) Tietenkin joskus Etelä-Kuolassakin saamelaiset ovat asuneet meren rannalla. Saamen kielen historiasta on Janne Saarikiven mielenkiintoinen yleisesitys teoksessa Saamentutkimus tänään (2011). Saamen tapaisia kieliä on puhuttu laajalla alueella Venäjällä. Saamenkielisiä paikannimiä löytyy Pietarista aina kauas Arkangelin takametsiin asti. Kantasaame syntyi melko suppealla alueella Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välisellä alueella ajanlaskumme alussa. Sieltä se levisi ja saavutti lännessä ne etäisimmät seudut Norjassa ja Ruotsissa, joissa nykyään puhutaan eteläsaamea, noin tuhatkunta vuotta sitten. Tämän ei tarvitse merkitä mitään kansainvaellusta vaan kielen vaihtumista. Se on ollut yleisempi ilmiö kuin aiemmin on ajateltu. (Saarikivi 2011, 78, 101, , 117.) Varzuga eli Vuersij Aamu jo sarastaa kun saavumme Varzugaan. Utuisesta maisemasta joen törmällä kohoaa Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko, Kuolan vanhin rakennus vuodelta Mikä pomorilainen pastoraali! Olen varustautunut erittäin suurikokoisella niin suurella että se lähes tekee hotellihuoneen tarpeettomaksi matkalaukulla, jonka löysin roskalaatikosta vähän ennen matkaa. Se on suunniteltu Lännen lentoasemien tasaisille lattioille, ei Varzugan poluille jään jälkeen muista. Kotimajoitus, ajaton venäjänsininen hirsitalo. Saamme puolet siitä, kaksi naista peräkamariin, me pirtin puolelle. Aamulla ystäväni on tavalliseen tapaansa täynnä tarmoa ja suunnitelmia, myös naisväki häipyy ja saan maata rauhassa. Sänky näkee meidän syntyvän ja kuolevan. Se on muotoaan muuttava teatteri, jossa ihmiskunnan edustajat esittävät vuorotellen kiinnostavia näytelmiään, naurettavia farssejaan ja kammottavia tragedioitaan. Se on kukkien täyttämä kehto, rakkauden valtaistuin, ja hauta. (de Maistre 2011, 14.) Noin kirjoitti kreivi Xavier de Maistre kirjassaan Matka huoneeni ympäri, joka alunperin ilmestyi Se on jonkinlainen filosofishenkinen parodia matkakertomuksista, päähenkilö siinä matkustaa 42 päivää huoneensa ympäri. (Savoijissa Sardinian kuningaskunnassa syntynyt de Maistre liittyi 1800 Venäjän armeijaan, nai venäläisen prinsessan ja loppujen lopuksi tuli haudatuksi Pietariin. Hänen veljensä Joseph vaikutusvaltainen diplomaatti ja valistuksenvastainen ajattelija on nykyään kuuluisa lähinnä sanonnastaan Raaputa venäläistä ja löydät tataarin (mt., , Laine 1979, 130).) Katselen huonettani maistrelaisittain, teen matkaa matkassa. Hyvin rauhoittava tila, valoverhot suodattavat häiritsevän kirkkaat säteet kuten aina Venäjällä vanhoissa taloissa. Värit ovat sopusoinnussa: sinistä, ruskeaa, pellinharmaata. Kalusteet ja koristeet ovat monilta vuosikymmeniltä. Entä äänimaailma sitten? Ulkona törmäpääskyt ja lokit, yksinäinen moottorivene joella, lasten kiljahduksia, kenkien kopinaa puisella jalkakäytävällä, koirien laiskaa haukuntaa. Helikopteri, joka varmaan vie rahakkaita turisteja parhaille lohiapajille. Sisältä ei kuulu muuta kuin rukomoinikista maljaan harvakseltaan tippuva vesi. Rukomoinik on perinteinen venäläinen käsienpesulaite, josta vettä saadaan pohjatulpasta painamalla. Vesijohtoja ei ole. Varzuga on vanha kylä, aikakirjoissa 1466 ensikertaa mainittu, ja se sijaitsee noin 240 kilometriä Kantalahdesta itään. Vuonna 1910 siellä oli tuhatkunta asukasta ja neljä kirkkoa. Nykyään toimivia kirkkoja on kaksi, Neitsyt Marian kirkon lisäksi neuvostoajan jälkeen vanhaan hirsirakennukseen perustettu Afanasin, Savvatin ja Zosiman. Alkuperäistä kirkkoesineistöä on säilynyt, samoin suullista kansanperinnettä. (Konttinen 2008, , Murmansk 2005, 173.) Tutustumme melko uuteen (2004) kouluun, joka toimii osittain sisäoppilaitoksena. Siitä ollaan syystä ylpeitä, yleensä syrjäseuduilla Suomessakin kouluja vain lakkautetaan. Lukuisat ruukkukukat kiinnittävät huomion. Asuntolahuoneeseen on ahdettu toistakymmentä sänkyä. Erikseen on museohuone, jossa Suuri Isänmaallinen Sota on tietenkin hyvin esillä. Lounas on kirkonkylän ravintolassa, josta venäläisessä englannin- 4

5 kielisessä matkaoppaassa käytetään nimeä worker s dinig hall (Murmansk 2005, 172). Ruoka on hyvää, rakennus uudehko ja tunnelmallisen hämärä. Vieressä on melkein valmis hotelli. Se oli melkein valmis jo kolme vuotta sitten, kun tuttavani paikkakunnalla kävi. Ystäväni kutsutaanpa häntä nyt vaikka nimellä Stolz on taas aamusta varhain ylhäällä, teräksinen päättäväisyys suorastaan henkäilee hänestä hänen marssiessaan ovesta ulos. Itse olen kuin Oblomov: hän lopetti ajatuksensa, kääntyi selälleen ja iloitsi siitä, ettei hänellä itsellään ollut turhia toiveita eikä tarvinnut laukata missään, vaan sai loikoilla säilyttämällä ihmisarvonsa ja rauhansa (Gontšarov 1961, 28). Tuolla on meidän porukkaa! ystäväni huudahtaa ja on rynnätä joukon jatkoksi jonkin seuramatkoilla ilmenevän sosiaalipsykologisen lainomaisuuden voimasta. Tarkemmin tarkasteltuna kyseessä on Kommunismin oraat -kolhoosin karjalauma. Se kulkee jokivartta ylävirtaan ja sitten oma-aloitteisesti lähtee uimaan keskellä jokea sijaitsevalle heinikkoiselle saarelle. Sykähdyttävä näky joka nostattaa koti-ikävän. Olemme molemmat syntyisin Rovaniemen Ylikylästä. Siellä Ounasjoen suistossa on samanlaisia tulvasaaria, joita on käytetty laiduntamiseen. Lehmiä niillä ei taida enää olla mutta hevosia ja lampaita. Kylässä on siis toimiva kolhoosi, joka onneksi sijaitsee sivummalla. Se on rakennuttanut työntekijöilleen käkikellomaisia puutaloja. Ne eivät ole oikein sopusoinnussa perinteisen pomoriarkkitehtuurin kanssa mutta ovat omalla tavallaan lystikkäitä. Englantilainen Roger Took on kuvaillut Varzugan kolhoosiin vaiheita turbulentilla 1990-luvulla kirjassaan Running with Reindeer (2003). Monet kolhoosit kaatuivat mutta Varzugan ei, Tookin mukaan suureksi osaksi tuolloisen ukrainalaissyntyisen johtajan ansiosta (Took 2003, ). Kolhoosilaitos oli aikoinaan karu: [ ] kommunistit käänsivät historian pyörät taaksepäin ja siirsivät Neuvostoliiton uusfeodalismiin, jossa maaorjuus palautettiin kovennetussa muodossa kollektiivitilojen toteutuessa (Tiusanen 2011, 64). Kolhoosilaisten elämä todella paljossa muistutti maaorjuutta. He eivät esimerkiksi saaneet kotimaanpassia eivätkä siten voineet laillisesti muuttaa (Karlson 2003, 154). Nykyään asiat ovat varmaan paremmin. Joen vastarannalla on puoli kylää, muun muassa kaksi restauroitavaa kirkkoa, museo, sotamuistomerkki, posti ja kauppa. Suomalainen ihmettelee, miksei siltaa ole tehty. Ei ole edes lossia vaan hutera moottorivene, joka kuljettaa ihmisiä edestakaisin pientä maksua vastaan. Mutta ehkä parempi näin. Ei tarvita teitäkään. On vain tunnelmallisia polkuja, joilla lapset kirmaavat ja uneliaat koirat lönkyttelevät. Kissojakin on paljon. Väkeviä alkoholijuomia näistä Venäjän maaseudun pikkukaupoista ei enää saa. Se on sikäli huolestuttavaa, että aina kun Venäjällä alkaa raittiuskampanja niin katastrofi on lähellä. Neuvostoliiton hajoamista edesauttoi Gorbatšovin ryhtiliike, joka lisäsi kotitekoisten ja korvikkeiden käyttöä ja romahdutti verotulot. Kansa ei raitistunut, valtakunta kaatui (Susiluoto 2000, 118). Posti toimii vanhassa puutalossa, internet löytyy, postikortteja ei. Sentään perinteellisiä koristeellisia kirjekuoria on myynnissä. (Kirjeiden saapuminen Suomeen kesti puolitoista kuukautta.) Osa taloista on luhistumaisillaan, mutta melko monet on vasta korjattu ja maalattu. Lautasantenneja on siellä täällä. Vanha sauna on tiivistetty rumasti silikonilla, jota pursuaa hirsien välistä. Erään autiotalon päätyyn on ripustettu iso mainoslakana, jossa lukee Motul. Kirkot ovat kommunistiajan olleet ties missä käytössä, niiden korjaaminen edistyy pikkuhiljaa. Isoja halkopinoja on kaikkialla, nämä mahtavat hirsilaitokset kuluttavat paljon puuta lämmityksessä. Sitä Venäjällä riittää. Sauna on pettymys. Yleensä venäläiset saunat eli banjat ovat hyviä, mutta tämän on tainnut rakentaa joku vierastyöläinen, jolle saunomisen idea on ollut outo. Banja on uusi, useamman talon yhteinen, mikä on järkevää ja tavallista Venäjällä. Mutta kirvesmies on unohtanut sellaisen oleellisen seikan kuin lauteet. Keikumme pienten jakkaroiden päällä, jotta kehomme saisivat edes hieman lämpöä. Pesuvesi jää lainehtimaan lattialle, sille ei näytä olevan minkäänlaista kulkuväylää. Jokirannassa on ohjelmallinen ilta. Paikallinen kuoro esiintyy, syömistä lähiruokaa eli lohta ja juomista vähintään riittävästi. Kylän miehet seuraavat tilannetta törmältä hiukan varautuneen oloisina, huomaan kun kierrän kuvaamassa. Useimmat ovat pukeutuneet maastokuviollisiin eräasuihin ja kumisaappaisiin. Kokonaisuus muistuttaa kovasti niin sanottua Sodankylän kansallispukua tuttu näky ympäri Lappia. Poistun paikalta ensimmäisten joukossa päivän ohjelman uuvuttamana. Vielä muutama kuva kirkosta ja hautapaasista laskevan auringon valossa. 5

6 Kuzomen eli Kuusiniemi Tiet ovat taktinen aseemme, tyhmyrit strategiamme. Venäläinen anekdootti (Susiluoto 2001, 83) Maanantai ( ) on retkipäivä, osa on kalassa, osa lähtee Kuzomeniin Vienanmeren rannalle. Tavallisella autolla sinne ei pääse, tie on aivan liian huono, oikeastaan sitä ei ole paikoin ollenkaan. Meidät viedään limpuilla. Ne ovat korkeita ja kapeita maastoajoneuvoja, joihin mahtuu kymmenkunta henkeä. ( Limpulla tässä yhteydessä tarkoitetaan kai vuokaan tehtyä ruisleipää.) Välillä pysähdymme ihmettelemään hiekkaerämaata. Paikallinen opas ei oikein osaa selittää sen syntyhistoriaa. Venäläisessä matkaoppaassa sanotaan: Neuvostoajan vastuuttomasta taloudenpidosta näkee surullisia jälkiä Kuzomenin seudulla. Kaistale hiekka-aavikkoa syntyi maanparannuksessa kun metsät hakattiin tarkoituksena saada lisää maatalousmaata. (Murmansk 2005, 174.) Nyt näitä dyynejä esitellään matkailunähtävyyksinä, vaikka kyseessä on siis ympäristörikos. Metsän uudelleen luomista yritetään yhdellä laidalla. Itse pieni kylä on merkillisin paikkakunta, jossa olen koskaan käynyt. Hiekka-aavikko on levinnyt tännekin, multaa ja kasvimaita löytyy sieltä täältä talojen suojaisilta pihoilta. Hautausmaa dyyneillä on erityisen vavahduttava näky. Kylä tuo mieleen spagetti-westernin lavasteet. Kuitenkin täällä joku elää. Kastan varpaani Vienanmereen, kun myöhemmin syömme eväitä rannalla. Illaksi vielä vastarannalle auringonlaskua ihailemaan. Varzuga on varmaan aito glubinka, joita Venäjän-tuntija Ilmari Susiluoto on kuvaillut. Sanakirjan mukaan kansanomainen ilmaus paikoista, jotka ovat kaukana kulttuurin ja teollisuuden keskuksista. On sitten asenteista kiinni, pitääkö niitä takapajuloina vai aitona turmeltumattomana Venäjänä. (Susiluoto 2001, 80.) Oblomov uneksui omasta lintukodostaan: Huolten ahdistama tai niitä tuntematon sydän suorastaan janoaa tänne syrjäiseen sopukkaan, nauttiakseen muille käsittämättömästä onnesta. Kaikki siellä lupailee tyyntä, pitkäaikaista elämää aina siihen asti, kunnes hiukset harmaantuvat ja seuraa unenkaltainen kuolema. (Gontšarov 1961, 126.) Oblomovin haaveilema paikka sijaitsi kaukana Varzugasta jossain Saratovin takana. Mutta yksi yhdistää: Joki virtaa siellä iloisena: milloin se laajenee leveäksi poukamaksi, milloin vilistää nopeasti ohuena lankana, milloin tyyntyy aivan kuin vajoten mietteisiinsä, milloin matelee karikolla työntäen kummallakin taholla vilkkaita pieniä puroja, joiden solinaan on mieluista torkahtaa. (mt.) Alakurtti Varzugasta lähtiessä ei voi olla ihailematta reheviä jäkäläkankaita. Poronhoitoa ei kuulemma ole ollut sitten 1960-luvun. Suomen Lapissa valitellaan laidunten kulumista, täällä olisi tilaa. Jos muutto ei innosta niin kai jäkälää voisi ostaa? Ennen vallankumousta Sallan poromiehet kävivät Hiipinätuntureil- 6

7 la asti Venäjän puolella. Siellä saattoi olla sata miestä ja poroa (Heinänen 1993, 156). Salla oli tietenkin tuolloin vielä kokonainen pitäjä Alakurttia myöten. Ja Alakurtista oli luonnollista käydä Kantalahdessa, sinne oli puolta lyhyempi matka kuin Kemijärvelle ja siellä oli paremmat palvelut. Venäjän puolella käytiin myös metsänhakkuissa, uitoissa ja Muurmannin rataa rakentamassa. Muutama kuolajärveläinen toimi kauppiainakin Vienanmeren rannalla (Hautala 1982, , 254). Paavo Hautala on kuvannut entisajan riehakkaita ryyppyreissuja Venäjälle kirjassaan Tuntsan kojamot (1982). Kaiken tämänkin vallankumous tuhosi. Vienanmereen oli Suomesta oltu aina yhteyksissä. Esimerkiksi 1640-luvulla Kuolajärven lappalaiset vuokrasivat majavajokia Venäjän puolelta Akkalan lapinkylästä (Heinänen 1993, 49). Nälkä- ja sotavuosina muutettiin itään. Mitähän niille ihmisille tapahtui? Jotakin voi päätellä M. A. Castrénin matkakuvauksesta keväältä Hän tapasi Imantero-järvellä lappalaisia ja halusi tutkia heidän kieltään, mutta valitettavasti väestö oli siellä suurimmaksi osaksi suomalaisperäistä ja kieli turmeltunutta. Näin oli myöskin kahdella viimeisellä kyytiasemalla ennen Kantalahtea. (Castrén 1967, 111.) 1800-luvun puolessa välissä Alakurtista muutti muuan Matti Sotkajärvi Venäjän puolelle Juonniin. Sinne muodostui pieni sallalaiskolonia, poika Esaias nai venäjänsaamelaisen, tytär Sandra kuolajärveläisen Ranta-Alpin. Lisäksi Juonnissa asui muun muassa Antti Saariniemi Kuolajärven Saijalta. (Hautala 1982, 244.) Juonnin kylä on edelleen olemassa, Akkalan saamelaiset pakkosiirrettiin sinne 1930-luvulla kotiseudultaan noin kolmenkymmenen kilometrin päästä. Suvut ovat sekoittuneet, ja vieläkin siellä tapaa nimiä kuten Sotkajärvi, Ranta ja Ulkuniemi. Suomen kieli kuoli Juonnista 1970-luvulla. (Rantala 2011, 188.) Sekoittumista ehkä edisti se, että Sallan suvut ovat vahvasti metsäsaamelaista perua, kuten Hautalan kirjan sukuselvityksistä käy ilmi. Itse asiassa Kemin lappalaiset kertoivat 1600-luvun alussa tarinaa, että he alunperin polveutuvat ortodokseista suomalaisista eli karjalaisista (Enbuske 2006, 42). Akkalan saamelaiset ovat vähiten tunnettu ryhmä Kuolan saamelaisista. Kieli kuoli , kun Marija Sergina kuoli, toiseksi viimeinen puhuja oli Matrona Sotkajärvi (Rantala 2011, 188, 191). Joissakin taulukoissa akkalalaisia arvellaan silti olevan vielä satakunta (Seurujärvi-Kari 2011, 20), tiedä sitten mikä on laskuperuste. Matka jatkuu Suomea kohti. Pysähdymme sodanaikaisille juoksuhaudoille. Astun pehmeäpohjaisilla varvassandaaleilla ruosteiseen piikkilankaan. Pelkään saavani verenmyrkytyksen sodan viimeinen uhri? Niin ei sitten käynyt. Uusien säännösten vuoksi ei viinoja voinut ostaa illalla Kantalahden supermarketista, ne jäivät Alakurtin varaan. Siellä pieneen puotiin tungeksii neljäkymmentä henkeä tarjontaa tarkastelemaan. Vanhat sallalaiset muistelivat Hautalan kirjassa haikeudella venäläisiä votkalaatuja: rostoita, tolvoita, sinileimaa, punaleimaa (Hautala 1982, 256). Itse va- 7

8 litsin Prostajaa hinnan sekä hillityn etiketin takia, kaikkihan ne maistuvat samalta. (Prostoj = yksinkertainen; tavallinen; helppo.) Vielä kierros Alakurtin sotilaskaupungissa, joka hyvin symboloi kylmän sodan surkeutta. Paljon hylättyjä rakennuksia eri vuosikymmeniltä mutta myös hyväkuntoinen suomalaisten DDR:stä kotiutettaville neuvosto-joukoille 1990-luvulla rakentama lähiö. Mahdollisimman persoonatonta betonirakentamista, mutta ehkä pitäisi iloita jo siitä, ettei se ole romahtamaisillaan niin kuin melkein kaikki muu täällä. Rappio on ehkä väliaikaista. Suomessa monet jo toivovat, että nämä raja-alueen tukikohdat rapistuisivat pikkuhiljaa pois. Mutta militarismi nostaa taas rumaa päätään. Alakurttiinkin sijoitetaan kymmeniä uusia rynnäkköhelikoptereita. Puolustusmenot kasvavat Venäjällä vauhdilla. Geopolitiikka on tehnyt comebackin (Forss ym. 2011, 49). Kirjallisuutta: Helene Alm & Jaakko Heikkilä 2001: Pomorit. M. A. Castrén 1967: Tutkimusmatkoilla pohjolassa. Matti Enbuske 2006: Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun. Jaakko Fellman 1961: Poimintoja muistiinpanoista Lapissa. Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen & Heikki Hult 2011: Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi. Arvid Genetz 2008: Kuolan niemimaan asukkaiden oloja tutkimassa vuonna 1876 teoksessa Kuolan niemimaalla käyneiden suomalaisten tiedemiesten matkakertomuksia, koonnut ja kääntänyt Leif Rantala. Ivan Gontšarov 1961: Oblomov. Lars Ivar Hansen 2011: Näkökulmia saamelaisten historiankirjoitukseen teoksessa Saamentutkimus tänään. Paavo Hautala 1982: Tuntsan kojamot. Kylähistoriallinen kyhäelmä rajantakaisen Kuolajärven (Sallan) pitäjän Kurtin kylästä sen synnystä ja vaiheista. Jarkko Laine (toim.) 1979: Häijyjen ajatusten sanakirja. Pasi Kalliomäki: Lapista toimitettiin huvila Medvedeville, Lapin Kansa Klas-Göran Karlsson 2003: Vaino ja vaikeneminen. Neuvostohallinnon sota omia kansalaisiaan vastaan. Maria Keskipoikela 1997: Paritaskut ja punapaita. Pohjois-Suomen kansallispuvut. A. Osw. Kihlman 2008: Selostus luonnontieteellisestä matkasta Venäjän Lapissa v teoksessa Kuolan niemimaalla Jussi Konttinen 2008: Etelä-Kuola lähelle kauas. Leif Rantala (toim.) 2010: Kuolan niemimaan kartta Kreivi Xavier de Maistre 2011: Matka huoneeni ympäri ja Öinen tutkimusmatka huoneessani. Murmansk Region Tero Mustonen & Kaisu Mustonen 2011: Eastern Sámi Atlas. Jens Petter Nielsen 1998: Onko Barentsin alueella oma historiansa? teoksessa Murrosaikoja. Ihmisiä ja elämää Barentsin alueella. Samuli Onnela 1995: Sodankylä, Sompio ja Keminkylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747 teoksessa Suur-Sodankylän historia 1. Leif Rantala 2011: Story of the Ä kkel (Akkala) Sámi teoksessa Eastern Sámi Atlas. Siv Rasmussen 2008: Vellikaara Vettaisia. Muonion ja Äkäslompolon seudun saamen historia. Janne Saarikivi 2011: Saamelaiskielet nykypäivää ja historiaa teoksessa Saamentutkimus tänään. Irja Seurujärvi-Kari 2011: Alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansaliike ja saamelaiset teoksessa Saamentutkimus tänään. Ilmari Susiluoto 2000: Työ tyhmästä pitää. Venäläisen huumorin aakkoset. Ilmari Susiluoto 2001: Lavea luonto. Venäjän-matkaajan elämänohjeita. Esko-Juhani Tennilä 2011: Murmansk kohti vaaleja, Lapin Kansa J. F. Thauvon 2008: Matkamuistelmia Venäjän Lapista teoksessa Kuolan niemimaalla... Tauno Tiusanen 2011: Narutettu sukupolvi. Suomettumisen ilot ja murheet. Roger Took 2003: Running with Reindeer. Encounters in Russian Lapland. Timo Vihavainen 2011: Itäraja häviää. Venäjän ja Suomen kaksi vuosisataa. 8

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Odotettavissa kiristyvää pakkasta

Odotettavissa kiristyvää pakkasta Ajassa Lunta, jäätä ja kylmää Odotettavissa kiristyvää pakkasta millaista on tehdä työtä, kun sormet ovat kohmeessa, railoon putoaminen tavallista ja paleltumat arkipäivää? valokuvaaja, jäätutkija ja lääkärit

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot