Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja"

Transkriptio

1 Siellä missä tie päättyy Vienanmeren rannikkoa Etelä-Kuolassa seuraileva tie päättyy Varzugaan. Sinne on menty Umban suljetun kaupungin kautta. Ollaan glubinkassa, kaukana maailmasta, hevonkuusessa jonkun mielestä. Sisälläni käy taistoa kaksi mahtavaa voimaa: epäsosiaalisuus ja laiskuus. Tällä kertaa laiskuus voitti. Olin vannonut etten ikinä enää lähde seuramatkalle. Mutta halusin myös nähdä Umban. Periaatteessa ulkomaalaiset eivät kaupunkiin pääse, ainoastaan ohitustiellä voi huoltoasemalla tankata. Seuramatkalaisen onnistuu piipahtaa päiväseltään Umban folk-festivaaleilla jotka järjestetään joka kolmas vuosi. Erikoislupien hankkimisesta huolehti matkan järjestäjä Suomi Venäjä-seuran Oulun osasto. Omatoimimatkaajakin voi ilmeisesti luvan saada ainakin talvella, mutta kuvittelisin sen olevan melko rasittava prosessi. Umba eli Umpi Umbasta on käytetty joskus harvoin suomalaistettua muotoa Umpi, ja aikamoinen umpiperähän se nykyään onkin. Umpi löytyy esimerkiksi mielenkiintoisesta kartasta, jonka Lapin Yliopiston entinen saamen lehtori Leif Rantala on jostain esiin kaivanut. Se on julkaistu Tero ja Kaisu Mustosen kirjassa Eastern Sámi Atlas (2011). Kartasta on myös Rantalan toimittama eripainos Kuolan niemimaan kartta 1944 (2010), joka löytyy muun muassa Rovaniemen kirjaston Lappi-osastolta. Alkuperäinen on painettu Helsingissä Tilgmannin painossa 1944, ja se perustuu ilmeisesti sotasaaliina saatuun karttaan, jonka on laatinut Sosialististen Neuvosto Tasavaltojen Liiton Kansankomissaarineuvoston Geodeettisen ja Kartografisen päähallituksen Pietarin kartoitusosasto. Vastaava toimittaja G. A. Sestakovskaja. Sotien jälkeen tällaiset kartat piti luovuttaa Neuvostoliitolle, mutta joitakin laitettiin siis piiloon. Erityisen mielenkiintoista kartassa on se, että paikannimet on merkitty suomeksi. Rantala arvelee kääntäjäksi Aulis J. Jokea, kovin montaa kykenevää ei Suomesta siihen hommaan olisi ollut (Kuolan 2010, I). Mutta miksi niin suuritöiseen urakkaan ryhdyttiin? Liittyikö se Suur- Suomi haaveiluun? Vai oliko kyse jonkinlaisista Keskuskarttavarikon puhdetöistä ei ollut muutakaan tekemistä? Umba on Etelä-Kuolan rannikon suurin kaupunki (n as.), joka sijaitsee satakunta kilometriä Kantalahdesta (Kandalaksha) itään. Vielä joitakin aikoja sitten sinne ulkomaalaisetkin pääsivät, mutta linja on tiukentunut. Umba on suljettua sotilasaluetta, siellä jossain on sukellusveneiden testausasema. Itse asiassa tulomatkalla näimmekin ulapalla sukellusveneen, kun olimme pysähtyneet syömään eväitä luonnonkauniin Kuzrekan (Kuusijoki) kylän laitamille kolmisenkymmentä kilometriä Umbasta itään. Sukellusveneitä tehdään Vienanmeren itärannikolla Severodvinskissä, suljettu kaupunki sekin. Venäjän edellinen presidentti Dmitri Medvedev on rakennuttanut huvilan Umba-jokivarteen. Turvallisuussyistä tarkkaa sijaintia ei paljasteta mutta lähimmän ihmisasutuksen sanotaan olevan viidenkymmenenviiden kilometrin päässä (Kalliokoski 2011). Kuvittelisin huvilan sijaitsevan jossain joen yläjuoksulla Kirovskissa (Hiipinä) päin. Myös exkansanedustaja Esko-Juhani Tennilä mainitsee kolumnissaan Kirovskin (Tennilä 2011) ja ainakin ennen vanhaan hän oli hyvin informoitu. Hirsitalon on toimittanut Puukeskus, siinä on 540 neliötä ja muun muassa jooga-huone. Sauna uima-altaineen, kolme vierasmajaa ja palvelijoiden asuntola ovat erikseen. Kirkkokin on kuulemma tulossa, kupoli kullattavana. Kalusteet ovat Italiasta. Aikoinaan Pietariin hankittiin italialaisia arkkitehtejä, varmaan heidän luomuksensa ovat vaikuttaneet pietarilaiseen Medvedeviin sieltäkö idea italialais-designiin? Itse en kyllä usko, että se sopii suomalaiseen hirsitaloon. Keisariaikaan tämän tyyppisissä rakennuksissa suosittiin kotimaisia visakoivukalusteita lieneekö niiden taitajia enää Venäjällä laisinkaan? Mitä järkeä on järjestää festivaali suljetussa kaupungissa? Palveluita on niukasti, ulkomaiset vieraat karkotetaan yönselkään. Eikö isompi ja hyvien yhteyksien Kantalahti (n as.) olisi parempi? Varmaan Umba on valittu siksi, että täällä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Kirkko on kylläkin uustuotantoa kuten Kantalahdessakin. Lähin kommunistien kynsistä säästynyt kirkko täälläpäin lienee Koudassa Kantalahden eteläpuolella. Eipä niitä ole juuri muuallakaan Kuolassa. Medvedevin näköistä miestä ei festivaaliraitilla vastaan tallustele, vaikka tilaisuus olisi ollut oivallinen uuteen kesämökkiseutuun ja sen ihmisiin tutustumisen kannalta. Mutta Medvedev onkin tunnetusti heavy-miehiä, eivät haitarin soitto ja kansantanhut taida paljoa kiinnostaa. Teksti ja kuvat: Pasi Pikkupeura VERKKOARTIKKELI, kaltio 2/2012 1

2 Vastassa on myyntipöytien rivistö. Löydän apatiittilaisen tuttavapariskunnan myymässä rouvan keramiikkaa, joka tässä ympäristössä on varsin modernia. Itselleni ostan naapurista pelkistetyn pätevästi tehdyn juurirasian. Luulin sitä saamelaiseksi, mutta tekijä Valentina Doštšinskaja on Velskistä Arkangelin oblastin eteläosasta noin kolmesataa kilometriä Äänisestä itään. Kansallisuutta en tiedä enkä osaa sitä kansallispuvusta päätellä, varmaan venäläinen. Muotitietoisella keraamikko-ystävälläni on Soviet chic -mantteli, kansallispuvun Baškortostanin tataarien hän on jättänyt tällä kertaa kotiin. Suhteeni venäläiseen kansanmusiikkiin on ristiriitainen. Olen nähnyt ja kuullut joitain rasittavia virallisia neukku-esityksiä mutta myös hyviä. En ole pätevä arvioija. Umbassa on tietenkin muitakin kuin venäläisiä: komeja, karjalaisia, saamelaisia ja niin edelleen. Luultavasti Umban festivaali poikkeaa melko lailla länsimaisista folk-festivaaleista, en ole niillä käynyt. Tärkeää on näyttäytyminen. Esiintyjät ovat uskoakseni suurelta osin amatöörejä, mitään maailmanmusiikin tähtiä täällä ei nähdä. Pääsymaksua ei ole. Venäjä-seuran matkaohjeissa toivottiin varaamaan kansallispuku mukaan. Muutama olikin sen tehnyt. Minulla ei tietenkään sellaista ole. Rovaniemen miesten puku on sinänsä kohtalainen, peltihousut kylläkin lököttävät ikävästi mutta menettelevät ehkä, jos lahkeensuut tunkee paulapieksuihin. Punamusta-raidallinen liivi on käyttökelpoinen muttei kovin omaperäinen. Takkikin asuun kuuluu, mutta sitä ei ole koskaan tehty, vaikka kaavat ovat olemassa, lieneekö se niin ruma? (Keskipoikela 1997, ) Ehkä voisin teettää itselleni lapinpuvun? En mitään nykyään saamelaisten käyttämistä vaan vanhaa metsä-lappia henkivä. Sellainen löytyy Siv Rasmussenin teoksesta Vellikaara Vettaisia. Muonion ja Äkäslompolon alueen saamen historia (2008), jossa Sami Tiensuu esittelee perintötakkiaan. Se on kylläkin Jaukka-suvun mutta varmaan länsilappilaisilla lappalaisilla esi-isilläni Siepeillä, Orbaksilla, Suikeilla, Kalloilla, Kyröillä ja muilla on ollut suunnilleen samanlaisia. Kuvan takki on sininen, minä haluaisin vihreän, mummo-vainaakin käytti vihreäverkaista lapinlakkia. Juhlakulkueessa kävellään sitten kansallispukuihin sonnustautuneina kylttien takana omien joukoissa laulaen ja soittaen. Suomalaiset esiintyvät enimmäkseen nykykansallis- eli tuulipuvuissa. Arvaten monet kulkueessa ovat enemmän tai vähemmän sekarotuisia, pohjimmiltaan tietenkin kaikki, mutta sellaista kylttiä en huomannut. Saamelaisilla on joukon kärjessä lippukin ehkä jonkun mielestä provokatorinen ele Venäjällä? Kuolajärven kirkkoherra J. F. Thauvon kirjoitti 1868 Kuolan kokemuksistaan Kirjalliseen kuukauslehteen. Hän arveli, että saamelaiset täällä kuolevat alle sadassa vuodessa sukupuuttoon (Thauvon 2008, 12). Varmaan hän olisi yllättynyt reippaasta saamelaisryhmästä. Etnisyyden säilymiseen on vaikuttanut rajat ylittävä yhteistyö muiden saamelaisten kanssa, ja sitähän lippukin edustaa. Miesten kansallispuku lienee fantastinen, 1800-luvun matkakertomuksissa kuvataan Kuolan saamelaisten miesten vaatepartta yleensä karvalakkia ja jalkineita lukuun ottamatta venäläiseksi. Erämaan vapaa poika, joka monesti on rankasti verotettu, mutta joka muuten paimensi porojaan vapaana ihmisenä, on tavallisesti muuttunut puolisivistyneeksi, juopuneeksi veijariksi, joka vanhoista sanomalehdistä käärii tupakkaa ja kukkoilee ympäriinsä kuluneessa, modernissa palttoossa (Kihlman 2008, 91). Näin kirjoitti 1891 tutkimusmatkailija A. O Kihlman (Kairamo), sittemmin professori ja senaattori. Suomalaiset Kuolan tutkijat olivat säätyläisiä ja maailmankuvat eivät yleensä oikein kohdanneet alkuperäiskansan kanssa. Jaakko Fellman pappi ja tutkija kävi seudulla jo keväällä Tuolloin vielä Imanteron (Imandran) saamelaismiehetkin käyttivät lapinpukua milloin eivät käytä venäläistä pukua. Asu muistutti inarinsaamelaisten vastaavaa (Fellman 1961, 326). Kulkue päättyy sillalle. Seuraa puheita, poistun kuvaamaan pittoreskia Vanhaa Umbaa. Aika täytyy käyttää hyväksi, täällä tulee tuskin toiste käytyä. Puolta tuntia ja tyhjentynyttä taskumattia myöhemmin palaan sillalle ja huomaan koko porukan häipyneen loppuillan kokoontumispaikalle suistoon parin kilometrin päähän. Lähden kävelemään mutta hetkessä saan liftin Ladaan. Määränpää on pusikkoinen ranta pellon laidassa. Sinne on rakennettu pieni lautalattia tanssimista varten. Varsin epäkaupallinen tilaisuus: vain yksi pieni myyntipöytä jossa on olutta, venäläisiä limuviinoja ja makeisia. Kaikilla on omat eväät. Nuotioita viritellään, kohta uhan, perinteisen pomoreiden kalakeiton tuoksu leijailee ilmassa. Tunnelma on iloinen vaikka ilma on kolea ja sataa vähän. Harmonikka soi, Norjan eteläsaamelainen nuorimies jo kokeilee ripaskan taitojaan. Yksi ryhmä on piknikillä Novgorodilaiset -kyltin alla. Me olemme aitoja vanhavenäläisiä, selittää pitkänhuiskea erikoiseen univormuun pukeutunut nuorimies. Asu tuo mieleen venäläisklassikoiden neuvos- 2

3 toaikaiset filmatisoinnit. En saa selvää, ovatko nämä kansalliskiihkoilijoita vai onko kyseessä jonkinlainen nykyajan roolipeli. Joka tapauksessa tuntuisi loogiselta, että novgorodilaiset pukeutuisivat Novgorodin valtakunnan kulta-ajan tamineisiin siis vaikka 1300-luvun muodin mukaan eikä lukujen virkamiehiksi ja sotilaiksi. Novgorod oli aikoinaan monikansallinen valtio johon kuului monia itämerensuomalaisia kansoja ja myös koko Pohjois-Suomi Rovaniemi mukaan luettuna. Kun kysyn, voinko minäkin rovaniemeläisenä alkaa novgorodilaiseksi, niin puhemiehen englannintaito heikkenee äkisti. Poistumme Umbasta miliisisaattueessa keskiyön aikoihin. Sateessa värjöttelyn jälkeen on mukava istua lämpimässä bussissa ja katsella maisemia vaaleassa kesäyössä, tiekin on melko hyvä. Aikoinaan Norjalla ja Venäjällä oli yhteisveroalue, joka ulottui Norjan Lyngen-vuonolta tänne asti, Umba-joen sivuhaaraan Vjala- eli Vieljoelle. Se lienee perustettu 1320-luvulla ja toimi 1500-luvun loppuun saakka. (Hansen 2011, 183.) Voi tuntua kohtuuttomalta, että veroja kerää kaksi valtiota, mutta ehkäpä molemmilla oli vasitut veronmaksajat? Näinhän on joskus ajateltu olleen myös niissä Suomen Lapeissa, joissa veronkantoalueet menivät päälletysten. Aikoinaan Kemin Lapin kylistä Kuolajärvi, Kitka, Maanselkä, Sodankylä, Sompio ja Inari maksoivat veroa sekä Ruotsille että Venäjälle. Venäläiset sentään pyrkivät tekemään veronmaksusta hauskaa, tsaarin pöydälle toivat paikalliset lihan ja kalan, verottaja puuron, leivän ja ennen kaikkea viinakset. (Onnela 1995, ) Vieljoki laskee Vieljärvestä joka on mielenkiintoinen paikka, sen rannalla asui suomen tapaista kieltä puhuvia perheitä jotka eivät osanneet selittää mistä olivat sinne tulleet. A. Genetz, myöhempi professori ja Kuolan saamen sanakirjan laatija, selvitti asian matkallaan Hän kysyi Kuzrekassa sinne pysähtyneiltä vieljärveläisiltä venäjäksi, mitä kieltä he puhuivat, Karjalan kiel oli vastaus. Murre oli melkein samaa, jota puhuttiin Pohjois-Vienassa Pääjärven seudulla, joskin siinä oli venäjän ja ehkä saamenkin vaikutusta. (Genetz 2008, ) Onnikalla pomoreiden maille on matkan nimi. Pomorit olivat Vienanmeren vanhoja venäläisiä, jotka elättivät itsensä kalastuksella, hylkeenpyynnillä, metsästyksellä ja karjanhoidolla. Maanviljelykseen nämä seudut eivät kovin hyvin sovi. Novgorodilaisia on täällä liikkunut kenties jo 1100-luvulta lähtien, vähin erin heitä jäi pysyvästi seudulle. (Konttinen 2008, ) Venäläiset ovat sisämaakansa. Perinteinen käsitys merestä löytyy Ivan Gontšarovin kuuluisasta romaanista Oblomov kohdasta, jossa päähenkilö näkee unta: Sydämen valtaa arkuus silminkantamattoman ulapan ääressä, joka ei tarjoa katseelle lepopaikkaa, vaan uuvuttaa yksitoikkoisella väljyydellään. (Gontšarov 1961, 125.) Pomorit olivat toista maata. Jo 1400-luvulla he kävivät Novaja Zemljalla ja 1600-luvulla Huippuvuorilla. Maaorjuus ja säätyerot eivät olleet yhtä räikeitä kuin muualla Venäjällä. Naisten on ollut pakko olla omatoimisia, kun miehet ovat soutaneet meriä. Kauppasuhteita on vanhastaan ollut Norjaan (Konttinen 2008, ). Joidenkin lähteiden mukaan pomoreita kalasti 1774 Finnmarkissa peräti 1300, lähes yhtä paljon kuin siellä oli omia asukkaita. Sittemmin siirryttiin enemmän vaihtokauppaan. (Nielsen 1992, 263.) Venäläiset purjehtivat Ruijan kyliin keväällä myymään puuta, nahkoja ja jauhoja. Syksyn tultua he palasivat kotiin mukanaan kalaa ja työkaluja. Venäläiset ja norjalaiset kehittivät kaupankäyntiä varten oman sekakielenkin, venäjännorjan. Monesta pomoritalosta löytyy vielä nykyäänkin vanhoja norjalaisia työkaluja, kuten kirveitä, höyliä, puukkoja, astioita ja ompelukoneita. (Alm 2001, 10.) Käytetyssä pidginkielessä oli noin 400 sanaa, suunnilleen yhtä monta norjasta ja venäjästä, minkä on ajateltu osoittavan tasavertaisuutta (Nielsen 1992, 263). Historian pohjalle voi identiteettiä tänä päivänäkin rakentaa. Käytännössä tietenkin vain pieni osa Kuolan venäläisistä on pomoreiden sukua. Suurin osa on tullut vallankumouksen jälkeen pakolla (Gulag-leirit) tai myöhemmin korkeampien palkkojen houkuttelemina. Vieläkin monet venäläiset muuttavat Kuolasta eläkepäivinään etelään koska ilmasto on epäterveellinen, mikä tietenkin on kunnon pomorin mielestä käsittämätön ajatus. Ruotsalainen toimittaja Helene Alm ja torniojokinen valokuvaaja Jaakko Heikkilä ovat tehneet hienon kirjan Pomorit. Sen kuvat eivät kylläkään ole Kuolan pomorikylistä vaan muualta Vienanmeren rannoilta, tiettömistä kylistä, joissa pomorikulttuuri pakkokollektivisoinneista ja muista katastrofeista huolimatta elää. Pomorimuseo ja -käsityökeskus sijaitsevat Umbassa, mutta niissä ei ollut nyt aikaa käydä. Pomori ei pohjimmiltaan oikeastaan ole etninen käsite vaan elintapaan liittyvä. Varmaan paljon karjalaisiakin on heihin sekoittunut, esimerkiksi Kuolan vanhan pomorikylän Strelnan seuraava jokilaak- 3

4 so Varzugasta itään perustajat Strelkovit ovat perimätiedon mukaan tulleet Karjalasta (Took 2003, 121). Oikeauskoisia he tietenkin ovat olleet, se oli aikoinaan tärkeä kriteeri. Ortodoksi ei voinut 1600-luvulla edes syödä luterilaisen kanssa tai päästää häntä saastuttamaan kotiaan (Vihavainen 2011, 26). Epäilemättä suomalaisiakin karjalaisittain ruotseja ajautui aika ajoin Vienanmeren rannalle. Siellä heidän oli käännyttävä kreikkalais-katolilaiseen uskoon menestyäkseen tai ylipäätään saadakseen jäädä. Pomori-vaikutus on ollut vahva, sen voi päätellä vanhoja lapinkyliä eli siitoja esittävästä kartasta: Etelä-Kuolan rannikolla niistä ei ole tietoa. Vienanmeren länsirannalla heti Kantalahden eteläpuolella lapinkylät ovat ulottuneet merelle asti. Ja suunnilleen samalla korkeudella Napapiirin tuntumassa Kemijärvellä ja Rovaniemen pohjoisosassa on siitoja myös ollut. (Mustonen 2011, 214.) Tietenkin joskus Etelä-Kuolassakin saamelaiset ovat asuneet meren rannalla. Saamen kielen historiasta on Janne Saarikiven mielenkiintoinen yleisesitys teoksessa Saamentutkimus tänään (2011). Saamen tapaisia kieliä on puhuttu laajalla alueella Venäjällä. Saamenkielisiä paikannimiä löytyy Pietarista aina kauas Arkangelin takametsiin asti. Kantasaame syntyi melko suppealla alueella Laatokan, Äänisen ja Valkeajärven välisellä alueella ajanlaskumme alussa. Sieltä se levisi ja saavutti lännessä ne etäisimmät seudut Norjassa ja Ruotsissa, joissa nykyään puhutaan eteläsaamea, noin tuhatkunta vuotta sitten. Tämän ei tarvitse merkitä mitään kansainvaellusta vaan kielen vaihtumista. Se on ollut yleisempi ilmiö kuin aiemmin on ajateltu. (Saarikivi 2011, 78, 101, , 117.) Varzuga eli Vuersij Aamu jo sarastaa kun saavumme Varzugaan. Utuisesta maisemasta joen törmällä kohoaa Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko, Kuolan vanhin rakennus vuodelta Mikä pomorilainen pastoraali! Olen varustautunut erittäin suurikokoisella niin suurella että se lähes tekee hotellihuoneen tarpeettomaksi matkalaukulla, jonka löysin roskalaatikosta vähän ennen matkaa. Se on suunniteltu Lännen lentoasemien tasaisille lattioille, ei Varzugan poluille jään jälkeen muista. Kotimajoitus, ajaton venäjänsininen hirsitalo. Saamme puolet siitä, kaksi naista peräkamariin, me pirtin puolelle. Aamulla ystäväni on tavalliseen tapaansa täynnä tarmoa ja suunnitelmia, myös naisväki häipyy ja saan maata rauhassa. Sänky näkee meidän syntyvän ja kuolevan. Se on muotoaan muuttava teatteri, jossa ihmiskunnan edustajat esittävät vuorotellen kiinnostavia näytelmiään, naurettavia farssejaan ja kammottavia tragedioitaan. Se on kukkien täyttämä kehto, rakkauden valtaistuin, ja hauta. (de Maistre 2011, 14.) Noin kirjoitti kreivi Xavier de Maistre kirjassaan Matka huoneeni ympäri, joka alunperin ilmestyi Se on jonkinlainen filosofishenkinen parodia matkakertomuksista, päähenkilö siinä matkustaa 42 päivää huoneensa ympäri. (Savoijissa Sardinian kuningaskunnassa syntynyt de Maistre liittyi 1800 Venäjän armeijaan, nai venäläisen prinsessan ja loppujen lopuksi tuli haudatuksi Pietariin. Hänen veljensä Joseph vaikutusvaltainen diplomaatti ja valistuksenvastainen ajattelija on nykyään kuuluisa lähinnä sanonnastaan Raaputa venäläistä ja löydät tataarin (mt., , Laine 1979, 130).) Katselen huonettani maistrelaisittain, teen matkaa matkassa. Hyvin rauhoittava tila, valoverhot suodattavat häiritsevän kirkkaat säteet kuten aina Venäjällä vanhoissa taloissa. Värit ovat sopusoinnussa: sinistä, ruskeaa, pellinharmaata. Kalusteet ja koristeet ovat monilta vuosikymmeniltä. Entä äänimaailma sitten? Ulkona törmäpääskyt ja lokit, yksinäinen moottorivene joella, lasten kiljahduksia, kenkien kopinaa puisella jalkakäytävällä, koirien laiskaa haukuntaa. Helikopteri, joka varmaan vie rahakkaita turisteja parhaille lohiapajille. Sisältä ei kuulu muuta kuin rukomoinikista maljaan harvakseltaan tippuva vesi. Rukomoinik on perinteinen venäläinen käsienpesulaite, josta vettä saadaan pohjatulpasta painamalla. Vesijohtoja ei ole. Varzuga on vanha kylä, aikakirjoissa 1466 ensikertaa mainittu, ja se sijaitsee noin 240 kilometriä Kantalahdesta itään. Vuonna 1910 siellä oli tuhatkunta asukasta ja neljä kirkkoa. Nykyään toimivia kirkkoja on kaksi, Neitsyt Marian kirkon lisäksi neuvostoajan jälkeen vanhaan hirsirakennukseen perustettu Afanasin, Savvatin ja Zosiman. Alkuperäistä kirkkoesineistöä on säilynyt, samoin suullista kansanperinnettä. (Konttinen 2008, , Murmansk 2005, 173.) Tutustumme melko uuteen (2004) kouluun, joka toimii osittain sisäoppilaitoksena. Siitä ollaan syystä ylpeitä, yleensä syrjäseuduilla Suomessakin kouluja vain lakkautetaan. Lukuisat ruukkukukat kiinnittävät huomion. Asuntolahuoneeseen on ahdettu toistakymmentä sänkyä. Erikseen on museohuone, jossa Suuri Isänmaallinen Sota on tietenkin hyvin esillä. Lounas on kirkonkylän ravintolassa, josta venäläisessä englannin- 4

5 kielisessä matkaoppaassa käytetään nimeä worker s dinig hall (Murmansk 2005, 172). Ruoka on hyvää, rakennus uudehko ja tunnelmallisen hämärä. Vieressä on melkein valmis hotelli. Se oli melkein valmis jo kolme vuotta sitten, kun tuttavani paikkakunnalla kävi. Ystäväni kutsutaanpa häntä nyt vaikka nimellä Stolz on taas aamusta varhain ylhäällä, teräksinen päättäväisyys suorastaan henkäilee hänestä hänen marssiessaan ovesta ulos. Itse olen kuin Oblomov: hän lopetti ajatuksensa, kääntyi selälleen ja iloitsi siitä, ettei hänellä itsellään ollut turhia toiveita eikä tarvinnut laukata missään, vaan sai loikoilla säilyttämällä ihmisarvonsa ja rauhansa (Gontšarov 1961, 28). Tuolla on meidän porukkaa! ystäväni huudahtaa ja on rynnätä joukon jatkoksi jonkin seuramatkoilla ilmenevän sosiaalipsykologisen lainomaisuuden voimasta. Tarkemmin tarkasteltuna kyseessä on Kommunismin oraat -kolhoosin karjalauma. Se kulkee jokivartta ylävirtaan ja sitten oma-aloitteisesti lähtee uimaan keskellä jokea sijaitsevalle heinikkoiselle saarelle. Sykähdyttävä näky joka nostattaa koti-ikävän. Olemme molemmat syntyisin Rovaniemen Ylikylästä. Siellä Ounasjoen suistossa on samanlaisia tulvasaaria, joita on käytetty laiduntamiseen. Lehmiä niillä ei taida enää olla mutta hevosia ja lampaita. Kylässä on siis toimiva kolhoosi, joka onneksi sijaitsee sivummalla. Se on rakennuttanut työntekijöilleen käkikellomaisia puutaloja. Ne eivät ole oikein sopusoinnussa perinteisen pomoriarkkitehtuurin kanssa mutta ovat omalla tavallaan lystikkäitä. Englantilainen Roger Took on kuvaillut Varzugan kolhoosiin vaiheita turbulentilla 1990-luvulla kirjassaan Running with Reindeer (2003). Monet kolhoosit kaatuivat mutta Varzugan ei, Tookin mukaan suureksi osaksi tuolloisen ukrainalaissyntyisen johtajan ansiosta (Took 2003, ). Kolhoosilaitos oli aikoinaan karu: [ ] kommunistit käänsivät historian pyörät taaksepäin ja siirsivät Neuvostoliiton uusfeodalismiin, jossa maaorjuus palautettiin kovennetussa muodossa kollektiivitilojen toteutuessa (Tiusanen 2011, 64). Kolhoosilaisten elämä todella paljossa muistutti maaorjuutta. He eivät esimerkiksi saaneet kotimaanpassia eivätkä siten voineet laillisesti muuttaa (Karlson 2003, 154). Nykyään asiat ovat varmaan paremmin. Joen vastarannalla on puoli kylää, muun muassa kaksi restauroitavaa kirkkoa, museo, sotamuistomerkki, posti ja kauppa. Suomalainen ihmettelee, miksei siltaa ole tehty. Ei ole edes lossia vaan hutera moottorivene, joka kuljettaa ihmisiä edestakaisin pientä maksua vastaan. Mutta ehkä parempi näin. Ei tarvita teitäkään. On vain tunnelmallisia polkuja, joilla lapset kirmaavat ja uneliaat koirat lönkyttelevät. Kissojakin on paljon. Väkeviä alkoholijuomia näistä Venäjän maaseudun pikkukaupoista ei enää saa. Se on sikäli huolestuttavaa, että aina kun Venäjällä alkaa raittiuskampanja niin katastrofi on lähellä. Neuvostoliiton hajoamista edesauttoi Gorbatšovin ryhtiliike, joka lisäsi kotitekoisten ja korvikkeiden käyttöä ja romahdutti verotulot. Kansa ei raitistunut, valtakunta kaatui (Susiluoto 2000, 118). Posti toimii vanhassa puutalossa, internet löytyy, postikortteja ei. Sentään perinteellisiä koristeellisia kirjekuoria on myynnissä. (Kirjeiden saapuminen Suomeen kesti puolitoista kuukautta.) Osa taloista on luhistumaisillaan, mutta melko monet on vasta korjattu ja maalattu. Lautasantenneja on siellä täällä. Vanha sauna on tiivistetty rumasti silikonilla, jota pursuaa hirsien välistä. Erään autiotalon päätyyn on ripustettu iso mainoslakana, jossa lukee Motul. Kirkot ovat kommunistiajan olleet ties missä käytössä, niiden korjaaminen edistyy pikkuhiljaa. Isoja halkopinoja on kaikkialla, nämä mahtavat hirsilaitokset kuluttavat paljon puuta lämmityksessä. Sitä Venäjällä riittää. Sauna on pettymys. Yleensä venäläiset saunat eli banjat ovat hyviä, mutta tämän on tainnut rakentaa joku vierastyöläinen, jolle saunomisen idea on ollut outo. Banja on uusi, useamman talon yhteinen, mikä on järkevää ja tavallista Venäjällä. Mutta kirvesmies on unohtanut sellaisen oleellisen seikan kuin lauteet. Keikumme pienten jakkaroiden päällä, jotta kehomme saisivat edes hieman lämpöä. Pesuvesi jää lainehtimaan lattialle, sille ei näytä olevan minkäänlaista kulkuväylää. Jokirannassa on ohjelmallinen ilta. Paikallinen kuoro esiintyy, syömistä lähiruokaa eli lohta ja juomista vähintään riittävästi. Kylän miehet seuraavat tilannetta törmältä hiukan varautuneen oloisina, huomaan kun kierrän kuvaamassa. Useimmat ovat pukeutuneet maastokuviollisiin eräasuihin ja kumisaappaisiin. Kokonaisuus muistuttaa kovasti niin sanottua Sodankylän kansallispukua tuttu näky ympäri Lappia. Poistun paikalta ensimmäisten joukossa päivän ohjelman uuvuttamana. Vielä muutama kuva kirkosta ja hautapaasista laskevan auringon valossa. 5

6 Kuzomen eli Kuusiniemi Tiet ovat taktinen aseemme, tyhmyrit strategiamme. Venäläinen anekdootti (Susiluoto 2001, 83) Maanantai ( ) on retkipäivä, osa on kalassa, osa lähtee Kuzomeniin Vienanmeren rannalle. Tavallisella autolla sinne ei pääse, tie on aivan liian huono, oikeastaan sitä ei ole paikoin ollenkaan. Meidät viedään limpuilla. Ne ovat korkeita ja kapeita maastoajoneuvoja, joihin mahtuu kymmenkunta henkeä. ( Limpulla tässä yhteydessä tarkoitetaan kai vuokaan tehtyä ruisleipää.) Välillä pysähdymme ihmettelemään hiekkaerämaata. Paikallinen opas ei oikein osaa selittää sen syntyhistoriaa. Venäläisessä matkaoppaassa sanotaan: Neuvostoajan vastuuttomasta taloudenpidosta näkee surullisia jälkiä Kuzomenin seudulla. Kaistale hiekka-aavikkoa syntyi maanparannuksessa kun metsät hakattiin tarkoituksena saada lisää maatalousmaata. (Murmansk 2005, 174.) Nyt näitä dyynejä esitellään matkailunähtävyyksinä, vaikka kyseessä on siis ympäristörikos. Metsän uudelleen luomista yritetään yhdellä laidalla. Itse pieni kylä on merkillisin paikkakunta, jossa olen koskaan käynyt. Hiekka-aavikko on levinnyt tännekin, multaa ja kasvimaita löytyy sieltä täältä talojen suojaisilta pihoilta. Hautausmaa dyyneillä on erityisen vavahduttava näky. Kylä tuo mieleen spagetti-westernin lavasteet. Kuitenkin täällä joku elää. Kastan varpaani Vienanmereen, kun myöhemmin syömme eväitä rannalla. Illaksi vielä vastarannalle auringonlaskua ihailemaan. Varzuga on varmaan aito glubinka, joita Venäjän-tuntija Ilmari Susiluoto on kuvaillut. Sanakirjan mukaan kansanomainen ilmaus paikoista, jotka ovat kaukana kulttuurin ja teollisuuden keskuksista. On sitten asenteista kiinni, pitääkö niitä takapajuloina vai aitona turmeltumattomana Venäjänä. (Susiluoto 2001, 80.) Oblomov uneksui omasta lintukodostaan: Huolten ahdistama tai niitä tuntematon sydän suorastaan janoaa tänne syrjäiseen sopukkaan, nauttiakseen muille käsittämättömästä onnesta. Kaikki siellä lupailee tyyntä, pitkäaikaista elämää aina siihen asti, kunnes hiukset harmaantuvat ja seuraa unenkaltainen kuolema. (Gontšarov 1961, 126.) Oblomovin haaveilema paikka sijaitsi kaukana Varzugasta jossain Saratovin takana. Mutta yksi yhdistää: Joki virtaa siellä iloisena: milloin se laajenee leveäksi poukamaksi, milloin vilistää nopeasti ohuena lankana, milloin tyyntyy aivan kuin vajoten mietteisiinsä, milloin matelee karikolla työntäen kummallakin taholla vilkkaita pieniä puroja, joiden solinaan on mieluista torkahtaa. (mt.) Alakurtti Varzugasta lähtiessä ei voi olla ihailematta reheviä jäkäläkankaita. Poronhoitoa ei kuulemma ole ollut sitten 1960-luvun. Suomen Lapissa valitellaan laidunten kulumista, täällä olisi tilaa. Jos muutto ei innosta niin kai jäkälää voisi ostaa? Ennen vallankumousta Sallan poromiehet kävivät Hiipinätuntureil- 6

7 la asti Venäjän puolella. Siellä saattoi olla sata miestä ja poroa (Heinänen 1993, 156). Salla oli tietenkin tuolloin vielä kokonainen pitäjä Alakurttia myöten. Ja Alakurtista oli luonnollista käydä Kantalahdessa, sinne oli puolta lyhyempi matka kuin Kemijärvelle ja siellä oli paremmat palvelut. Venäjän puolella käytiin myös metsänhakkuissa, uitoissa ja Muurmannin rataa rakentamassa. Muutama kuolajärveläinen toimi kauppiainakin Vienanmeren rannalla (Hautala 1982, , 254). Paavo Hautala on kuvannut entisajan riehakkaita ryyppyreissuja Venäjälle kirjassaan Tuntsan kojamot (1982). Kaiken tämänkin vallankumous tuhosi. Vienanmereen oli Suomesta oltu aina yhteyksissä. Esimerkiksi 1640-luvulla Kuolajärven lappalaiset vuokrasivat majavajokia Venäjän puolelta Akkalan lapinkylästä (Heinänen 1993, 49). Nälkä- ja sotavuosina muutettiin itään. Mitähän niille ihmisille tapahtui? Jotakin voi päätellä M. A. Castrénin matkakuvauksesta keväältä Hän tapasi Imantero-järvellä lappalaisia ja halusi tutkia heidän kieltään, mutta valitettavasti väestö oli siellä suurimmaksi osaksi suomalaisperäistä ja kieli turmeltunutta. Näin oli myöskin kahdella viimeisellä kyytiasemalla ennen Kantalahtea. (Castrén 1967, 111.) 1800-luvun puolessa välissä Alakurtista muutti muuan Matti Sotkajärvi Venäjän puolelle Juonniin. Sinne muodostui pieni sallalaiskolonia, poika Esaias nai venäjänsaamelaisen, tytär Sandra kuolajärveläisen Ranta-Alpin. Lisäksi Juonnissa asui muun muassa Antti Saariniemi Kuolajärven Saijalta. (Hautala 1982, 244.) Juonnin kylä on edelleen olemassa, Akkalan saamelaiset pakkosiirrettiin sinne 1930-luvulla kotiseudultaan noin kolmenkymmenen kilometrin päästä. Suvut ovat sekoittuneet, ja vieläkin siellä tapaa nimiä kuten Sotkajärvi, Ranta ja Ulkuniemi. Suomen kieli kuoli Juonnista 1970-luvulla. (Rantala 2011, 188.) Sekoittumista ehkä edisti se, että Sallan suvut ovat vahvasti metsäsaamelaista perua, kuten Hautalan kirjan sukuselvityksistä käy ilmi. Itse asiassa Kemin lappalaiset kertoivat 1600-luvun alussa tarinaa, että he alunperin polveutuvat ortodokseista suomalaisista eli karjalaisista (Enbuske 2006, 42). Akkalan saamelaiset ovat vähiten tunnettu ryhmä Kuolan saamelaisista. Kieli kuoli , kun Marija Sergina kuoli, toiseksi viimeinen puhuja oli Matrona Sotkajärvi (Rantala 2011, 188, 191). Joissakin taulukoissa akkalalaisia arvellaan silti olevan vielä satakunta (Seurujärvi-Kari 2011, 20), tiedä sitten mikä on laskuperuste. Matka jatkuu Suomea kohti. Pysähdymme sodanaikaisille juoksuhaudoille. Astun pehmeäpohjaisilla varvassandaaleilla ruosteiseen piikkilankaan. Pelkään saavani verenmyrkytyksen sodan viimeinen uhri? Niin ei sitten käynyt. Uusien säännösten vuoksi ei viinoja voinut ostaa illalla Kantalahden supermarketista, ne jäivät Alakurtin varaan. Siellä pieneen puotiin tungeksii neljäkymmentä henkeä tarjontaa tarkastelemaan. Vanhat sallalaiset muistelivat Hautalan kirjassa haikeudella venäläisiä votkalaatuja: rostoita, tolvoita, sinileimaa, punaleimaa (Hautala 1982, 256). Itse va- 7

8 litsin Prostajaa hinnan sekä hillityn etiketin takia, kaikkihan ne maistuvat samalta. (Prostoj = yksinkertainen; tavallinen; helppo.) Vielä kierros Alakurtin sotilaskaupungissa, joka hyvin symboloi kylmän sodan surkeutta. Paljon hylättyjä rakennuksia eri vuosikymmeniltä mutta myös hyväkuntoinen suomalaisten DDR:stä kotiutettaville neuvosto-joukoille 1990-luvulla rakentama lähiö. Mahdollisimman persoonatonta betonirakentamista, mutta ehkä pitäisi iloita jo siitä, ettei se ole romahtamaisillaan niin kuin melkein kaikki muu täällä. Rappio on ehkä väliaikaista. Suomessa monet jo toivovat, että nämä raja-alueen tukikohdat rapistuisivat pikkuhiljaa pois. Mutta militarismi nostaa taas rumaa päätään. Alakurttiinkin sijoitetaan kymmeniä uusia rynnäkköhelikoptereita. Puolustusmenot kasvavat Venäjällä vauhdilla. Geopolitiikka on tehnyt comebackin (Forss ym. 2011, 49). Kirjallisuutta: Helene Alm & Jaakko Heikkilä 2001: Pomorit. M. A. Castrén 1967: Tutkimusmatkoilla pohjolassa. Matti Enbuske 2006: Asutuksen ja maankäytön historia keskisessä Lapissa ja Enontekiöllä 1900-luvun alkuun. Jaakko Fellman 1961: Poimintoja muistiinpanoista Lapissa. Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen & Heikki Hult 2011: Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi. Arvid Genetz 2008: Kuolan niemimaan asukkaiden oloja tutkimassa vuonna 1876 teoksessa Kuolan niemimaalla käyneiden suomalaisten tiedemiesten matkakertomuksia, koonnut ja kääntänyt Leif Rantala. Ivan Gontšarov 1961: Oblomov. Lars Ivar Hansen 2011: Näkökulmia saamelaisten historiankirjoitukseen teoksessa Saamentutkimus tänään. Paavo Hautala 1982: Tuntsan kojamot. Kylähistoriallinen kyhäelmä rajantakaisen Kuolajärven (Sallan) pitäjän Kurtin kylästä sen synnystä ja vaiheista. Jarkko Laine (toim.) 1979: Häijyjen ajatusten sanakirja. Pasi Kalliomäki: Lapista toimitettiin huvila Medvedeville, Lapin Kansa Klas-Göran Karlsson 2003: Vaino ja vaikeneminen. Neuvostohallinnon sota omia kansalaisiaan vastaan. Maria Keskipoikela 1997: Paritaskut ja punapaita. Pohjois-Suomen kansallispuvut. A. Osw. Kihlman 2008: Selostus luonnontieteellisestä matkasta Venäjän Lapissa v teoksessa Kuolan niemimaalla Jussi Konttinen 2008: Etelä-Kuola lähelle kauas. Leif Rantala (toim.) 2010: Kuolan niemimaan kartta Kreivi Xavier de Maistre 2011: Matka huoneeni ympäri ja Öinen tutkimusmatka huoneessani. Murmansk Region Tero Mustonen & Kaisu Mustonen 2011: Eastern Sámi Atlas. Jens Petter Nielsen 1998: Onko Barentsin alueella oma historiansa? teoksessa Murrosaikoja. Ihmisiä ja elämää Barentsin alueella. Samuli Onnela 1995: Sodankylä, Sompio ja Keminkylä osana Kemin Lappia vuoteen 1747 teoksessa Suur-Sodankylän historia 1. Leif Rantala 2011: Story of the Ä kkel (Akkala) Sámi teoksessa Eastern Sámi Atlas. Siv Rasmussen 2008: Vellikaara Vettaisia. Muonion ja Äkäslompolon seudun saamen historia. Janne Saarikivi 2011: Saamelaiskielet nykypäivää ja historiaa teoksessa Saamentutkimus tänään. Irja Seurujärvi-Kari 2011: Alkuperäiskansatutkimus, alkuperäiskansaliike ja saamelaiset teoksessa Saamentutkimus tänään. Ilmari Susiluoto 2000: Työ tyhmästä pitää. Venäläisen huumorin aakkoset. Ilmari Susiluoto 2001: Lavea luonto. Venäjän-matkaajan elämänohjeita. Esko-Juhani Tennilä 2011: Murmansk kohti vaaleja, Lapin Kansa J. F. Thauvon 2008: Matkamuistelmia Venäjän Lapista teoksessa Kuolan niemimaalla... Tauno Tiusanen 2011: Narutettu sukupolvi. Suomettumisen ilot ja murheet. Roger Took 2003: Running with Reindeer. Encounters in Russian Lapland. Timo Vihavainen 2011: Itäraja häviää. Venäjän ja Suomen kaksi vuosisataa. 8

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j

käsivarresta 2 luuta meni poikki. Toinen huono asia oli, että 13 vuotta sitten sinä veit tytön kalastamaan veneellä, mutta et saanut kalaa ja tyttö, j Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta

Hotelli Seashells Resort**** Qawra Coast Road, Qawra, SPB 1902, Malta Kevätretki Maltalle 23 27.4.2017 Matkalla nähdään pääsaaren lisäksi Gozon vihreämpää luontoa ja tutustutaan monipuolisesti historiaan ja nähtävyyksiin. Saaren etelä-osan retkellä nähdään mm. Zurrieq laakso

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. , ja Ravintolassa mohammed Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään. Ok On hyvä idea, mitä sinä ajattelet? Minä tiedän yhden thai-ravintolan Kemissä, siellä on herkullista ruokaa. Haluatko,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo

KESKIVIIKKO 14.9.2011. Ryhmätyö 1. asioille. aikaa tähän. Ei meillä ole. omaltakannalta: Onko pakko? saatu jo EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA III KESKIVIIKKO 14.9.2011 Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. Ryhmätyö 1 Ensimmäisessä ryhmätyössä osallistujat

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot